KKA_1209

Pekka Hulkko • Aimo Virtanen • Saara Lampelo
Tia Teckenberg • Mikko Vieltojärvi
MarjaLiisa Saarilammi • Kirsi Mustonen
Diakoniaammattikorkeakoulun
laadunvarmistusjärjestelmän
auditointi
KORKEAKOULUJEN
ARVIOINTINEUVOSTON
JULKAISUJA
:
ISBN 978-952-206-118-8 (painettu)
ISBN 978-952-206-119-5 (pdf)
ISSN 1457-3121
Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto
Kansi: Juha Ilonen
Layout: Pikseri Julkaisupalvelut
Esa Print Oy
Tampere 2009
Esipuhe
Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien
suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita1 ja
osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös
vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen
hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan.
Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä
myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa
tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus.
Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina 2005–2007. Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan
uuden laitoksen2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia
ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen
sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään
myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden
kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja
kehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitetaan myös auditointien toisen
kierroksen menetelmän kehittäminen.
1
Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area.
European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (http:/
/www.enqa.eu/pubs_esg.lasso)
2
Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008–
2011. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.
Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista
kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja
kehittämään toimintojaan kokonaisuutena.Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet
ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta.
Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston
puolesta esitän parhaimmat kiitokset Diakonia-ammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä.
Riitta Pyykkö, professori
Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja
Sisällys
Auditointiryhmä ________________________________________________________ Johdanto __________________________________________________________
Auditoinnin tavoitteet ______________________________________________
Auditoinnin kohteet ________________________________________________
Auditointiprosessi ___________________________________________________ Auditointisopimus __________________________________________________ Auditointiaineisto ___________________________________________________ Auditointivierailu __________________________________________________ Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne _____________________________ Diakoniaammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä ________
Organisaation rakenne ja hallinto ____________________________________
Toimintaajatus visio ja arvot _______________________________________
Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat _______________________________
Auditointitulokset __________________________________________________ Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden toimintojen
toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio ________________ Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja
vaikuttavuus ______________________________________________________ Tutkintotavoitteinen koulutus _________________________________ Tutkimus ja kehitystyö _______________________________________ Yhteiskunnallinen vuorovaikutus vaikuttavuus ja aluekehitystyö __ Tuki ja palvelutoiminnot ______________________________________ Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen _________________________ Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja
toiminnanohjaukseen _______________________________________________ Korkeakoulun henkilökunnan opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien
osallistuminen laadunvarmistukseen _________________________________ Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus
ja saatavuus _______________________________________________________ Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä ___ Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun
ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta ___________________________ Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta arviointi ja
jatkuva kehittäminen _______________________________________________ Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus ____________________________ Johtopäätökset ____________________________________________________ Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet ____________ Kehittämissuositukset ______________________________________________ Auditointiryhmän kokonaisarvio Diakoniaammattikorkeakoulun
laadunvarmistusjärjestelmästä ________________________________________ Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta ___ Liitteet
: Auditointivierailun ohjelma _________________________________________ : Auditoinnissa käytettävät kriteerit ___________________________________ Auditointiryhmä
Puheenjohtaja
Vararehtori KTL Pekka Hulkko, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
Kauppatieteiden lisensiaatti Pekka Hulkko on toiminut vuodesta 1998 alkaen
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa koulutusjohtajana. Hulkon toimenkuvaan kuuluvat vararehtorin ja palkka-asiamiehen tehtävät. Hänen keskeinen vastuualueensa on oppimisen ydinprosessi. Hulkko on suorittanut lisensiaatin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa pääaineena yrittäjyys sekä laudaturopinnot yksityisoikeudessa ja kasvatustieteessä (ammattikasvatus). Lisäksi
hänellä on opettajan pedagoginen pätevyys. Hän on toiminut Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:ssä Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalan kehittämistyöryhmän puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Vuonna 2008 hän toimi puheenjohtajana ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rehtorineuvostojen nimeämässä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) yhteiskuntatieteiden,
liiketalouden ja hallinnon koulutusalakohtaisessa työryhmässä. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun auditointiprosessissa Hulkko oli mukana johtotiimissä. Pekka Hulkko on osallistunut maakuntaohjelmaan ja koulutukseen
liittyviin alueellisiin kehittämistehtäviin ammattikorkeakoulun toimintaalueella.
Varapuheenjohtaja
Laatupäällikkö TM Aimo Virtanen, Helsingin yliopisto
Teologian maisteri Aimo Virtanen toimii laatupäällikkönä Helsingin yliopistossa. Hänen toimenkuvaansa kuuluu laadunhallinta ja arviointi koko yliopiston tasolla.Virtanen on ollut koordinoimassa usean yliopiston hallinnon kansainvälistä benchmarking-hanketta, kirjasto- ja tietopalveluiden kansainvälistä seuranta-arviointia, Helsingin yliopiston hallinnon arviointihanketta
sekä toiminut arviointiasiamiehenä Helsingin yliopiston kansainvälisessä kirjastojen arvioinnissa.Vuodesta 2005 lähtien hänen päätehtävänsä on ollut Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen. Aimo Virtanen on
osallistunut aktiivisesti Eduta-Instituutin ja KKA:n yhdessä järjestämille laadunarviointiin liittyville opintomatkoille sekä suorittanut Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian järjestämän koulutusjakson ”Korkeakoulutuksen laatu
ja sen arviointi”. Hän on ollut jäsenenä KKA:n koordinoiman yhteispohjoismaisen projektin arviointiryhmässä, jonka tehtävänä oli arvioida Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää. Vuonna 2008 hän osallistui Tampereen
ammattikorkeakoulun auditointiin auditointiryhmän jäsenenä.
Jäsenet
Vararehtori FT Saara Lampelo, Turun ammattikorkeakoulu
Filosofian tohtori, dosentti Saara Lampelo työskentelee Turun ammattikorkeakoulun vararehtorina vastuualueenaan koulutuksen kehittäminen, arviointi ja kansainväliset asiat. Hän on aiemmin toiminut muun muassa apulaisprofessorina (Baylor College of Medicine, Texas), Kansanterveyslaitoksen
GPL:n (Good Practice Laboratory) johtajana, Kuopion yliopiston koulutusja kehittämiskeskuksen johtajana, Mediapolis Oy:n ja sen tytäryhtiön lääketehdas Mediapolis GMP Oy:n toimitusjohtajana, amerikkalaisen Fibrogen Europe Oy:n toimitusjohtajana sekä Sitrassa strategisena suunnittelujohtajana.
Lampelo on toiminut useissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus- ja arviointitehtävissä. Hän on ollut mukana esimerkiksi Unkarin yliopistojen EUvalmiuksien ja projektien vaikuttavuuden arviointityön asiantuntijana ja loppuraportin laatijana (Maailman pankki), tutkimuksen kaupallistamisprosessin
benchmarking- ja arviointihankkeessa Yhdysvalloissa ja bio- ja lääketieteen
tekniikan osaamisen ennakointi- ja arviointihankkeessa (Oulun TE-keskus).
Lampelo on tohtorintutkinnon lisäksi suorittanut korkeakoulun pedagogiset
opinnot, MBA-johtamiskoulutuksen ja Managing of External Relationship of
the University (Lontoo). Saara Lampelolla on useita luottamustehtäviä kulttuurin, korkeakoulu- ja tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän alueilta sekä lukuisia kansainvälisiä julkaisuja sekä kotimaassa että ulkomailla.
Projektisihteeri VTM Tia Teckenberg, Helsingin kaupunki
Valtiotieteiden maisteri Tia Teckenberg toimii Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa projektisihteerinä. Työllistämiskokonaisuuden kehittämisprojektissa hän on ollut kehittämässä mallia, jonka tavoitteena on auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tarttumaan kiinni työelämästä. Toimintamalli on
sittemmin vakiintunut ja laajentumassa osaksi Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon verkostoa. Tällä hetkellä Teckenberg ohjaa työttömiä nuoria työharjoittelun aikana, suunnittelee toimintamalliin sisältyviä arviointityökaluja
sekä koulutukseen ja työelämään ohjaavia koulutuksia. Teckenberg on toiminut aiemmin henkilöstökonsulttina, Tansaniassa vapaaehtoistyöntekijänä sekä
Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksella tutkimusavustajana. Sosiaalipsykologian opintojen lisäksi hän on suorittanut yliopistossa sosiaalityön
opintokokonaisuuden sekä erikoistumisopintoina arvioinnin, ryhmätyön ja
työnohjauksen kokonaisuudet. Teckenberg on hoitanut useita luottamustehtäviä 1990-luvun lopusta lähtien, esimerkiksi opiskelijajärjestö Statuksen puheenjohtajana ja yliopiston alumnineuvoston jäsenenä.
Opiskelija Mikko Vieltojärvi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Mikko Vieltojärvi opiskelee Oulun seudun ammattikorkeakoulussa liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoa. Hän toimi vuonna 2008 Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n hallituksen jäsenenä tehtävänään ammattikorkeakouluopiskelijoiden kansallinen ja kansainvälinen
edunvalvonta. Vieltojärvi on tällä hetkellä Oulun seudun ammattikorkeakoulun hallituksen jäsen ja hän on toiminut opiskelijaedustajana useissa paikallisissa ja valtakunnallisissa korkeakoulutusta käsitelleissä työryhmissä. Lisäksi hän on toiminut Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan
(OSAKO) hallituksen jäsenenä sekä Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin
kansainvälisten asioiden jaostossa.
Sihteerit
MuT, FM Marja-Liisa Saarilammi on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2008, jossa hän vastaa yliopistosektorin arviointitoiminnasta. Hän on aiemmin toiminut Sibelius-Akatemiassa muun
muassa arviointihankkeissa tutkijana, kehittänyt itsearviointimenetelmiä ja toiminut itsearvionneissa kouluttajana sekä koordinoinut kansainvälisen tutkimusala-arvioinnin.
KM Kirsi Mustonen on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2001 alkaen. Hän on koordinoinut korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoimintaa, useita koulutusala- ja
teema-arviointeja sekä korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja.
Johdanto
Auditoinnin tavoitteet
Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena
on:
■
selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut,
■
arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää
ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja
■
arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla,
tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta
tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin
kehittämistoimenpiteisiin.
Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.
Auditoinnin kohteet
Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka kukin korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti.
Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä.
Auditoinnin kohteina ovat:
1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio
2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus
Tutkintotavoitteinen koulutus3
Tutkimus/tutkimus- ja kehitystyö/taiteellinen toiminta.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö4
Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut)
e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen
3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen
4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien
osallistuminen laadunvarmistukseen
5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja
saatavuus
a) korkeakoulun sisällä
b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta
6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen
7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus.
Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin
kohteista (ks. liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a–e ja 5 a–b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia.
Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön tai
tuloksiin sinänsä.
a)
b)
c)
d)
3
Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.
4
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen
(ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.
Auditointiprosessi
Auditointisopimus
Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Diakonia-ammattikorkeakoulu sopivat
auditoinnin toteuttamisesta auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa
määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus tai kansainvälisyys ja auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Diakin5 sopimus allekirjoitettiin 19.12.2008. Auditointi sovittiin
toteutettavaksi kotimaisen auditointiryhmän toimesta suomen kielellä.
Auditointiaineisto
Auditointikäsikirjan ohjeistuksen mukaan auditointiaineisto tulee koota siten,
että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun
organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta.
Diakin toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava:
■
Kuvaus ammattikorkeakoulun organisaatiosta
■
Kuvaus ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä
■
Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria
■
Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen toiminnanohjausjärjestelmään
■
Laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysi
■
Yhteenveto keskeisistä kehittämiskohteista ja käynnistetyistä/toteutetuista toimista.
5
Diakonia-ammattikorkeakoulu käyttää nimestään kirjainlyhennettä Diak. Tätä lyhennettä käytetään myös tässä raportissa.
Diakin laatukäsikirja (Laaki) on rakennettu henkilöstöintranetin yhteyteen ja se on olemassa ainoastaan sähköisenä versiona. Auditointiryhmällä oli
4.3.–16.6.2009 pääsy ammattikorkeakoulun intranet-järjestelmään, jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia.
Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä auditointikohteesta ja niiden alakohdista on oltava jokin näyte tai näyttö. Aineistosta tulee käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. Diakin aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään 4.3.2009
mennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille.
Lisäksi auditointiryhmä pyysi ja sai käyttöönsä seuraavat täydentävät lisäaineistot:
■
Listaus tärkeimmistä sidosryhmistä
■
Yksityiskohtainen organisaatiokaavio tuki- ja palvelutoiminnoista
■
Tutkimusohjelmien toimintasuunnitelmat
■
Vuoden 2007 toimintakertomus
■
Alumnikyselyn yhteenveto: Stefan Djupsjöbacka 2006: ”Mitä koulutuksen
jälkeen? Diakonia-ammattikorkeakoulusta valmistuneiden sijoittuminen ja saadun koulutuksen arviointi.”
■
Arviointiraportteja:
1) Minna Kaartinen-Koutaniemi 2001: Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen. Helsingin yliopiston, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja
Lahden ammattikorkeakoulun benchmarking-projekti. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2001.
2) Kirsi Hiltunen & Helka Kekäläinen (toim.) 2008: Benchmarking korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisessä. Laadunvarmistusjärjestelmien benchmarking-hankkeen loppuraportti. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5:2008.
3) Hanna Alaniska (toim.) 2006: Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa.
Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 16:2006.
4) Reijo Tolppi (toim.) 1999: Laadun lähteet verkostossa. Kokonaisarviointiraportti 1. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Julkaisuja C. Katsauksia ja
aineistoja 4.
5) Outi Kinttula (toim.) 2000 Laadun lähteet verkostossa. Kokonaisarviointiraportti 2. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Julkaisuja C. Katsauksia ja aineistoja 5.
6) Johanna Heikkilä, Susanna Hytönen, Tero Janatuinen, Ulla Keto, Outi
Kinttula, Jari Lahti, Heikki Malinen, Hanna Myllys ja Marjo Eerikäinen (2007): Itsearviointityökalun kehittäminen korkeakouluille. Mikkelin
ammattikorkeakoulu A. Tutkimuksia ja raportteja 20.
Diakin auditointiyhteyshenkilö, suunnittelija Hanna Hauta-aho vieraili
16.3.2009 auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä ammattikorkeakoulun
organisaatiota, laadunvarmistusjärjestelmää ja auditointiaineistoa.
Auditointivierailu
Ennen auditointivierailua 16.3.2009 ammattikorkeakoulussa järjestettiin tulevasta auditoinnista informaatiotilaisuus korkeakoulun henkilökunnalle. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi korkeakoulun laatutyöstä vastaava suunnittelija Hanna Hauta-aho. Auditointiryhmän puheenjohtaja Pekka Hulkko ja auditointia Korkeakoulujen arviointineuvostossa koordinoiva suunnittelija Marja-Liisa Saarilammi pitivät alustukset auditoinnin tavoitteista, kriteereistä sekä
auditointiprosessin vaiheista ja auditointivierailun toteutuksesta. Diakin edustajina alustuksia esittivät rehtori Jorma Niemelä, suunnittelija Pia Juusela sekä
opiskelija Maria Tikkanen. Tilaisuuden lopuksi kuulijoilla oli mahdollisuus
esittää kysymyksiä tulevasta auditoinnista. Kysymyksiin vastasivat arviointiryhmän puheenjohtaja Pekka Hulkko, suunnittelija Marja-Liisa Saarilammi sekä
suunnittelija Kirsi Mustonen Korkeakoulujen arviointineuvostosta.
Auditointivierailu järjestettiin 15.–17.4.2009. Sen tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulujen
laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä
tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli korkeakoulun johtoryhmää, yksikön
johtajia, opettajia, opiskelijoita, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia sekä korkeakoulun sidosryhmien edustajia.
Toisen päivän aamupäivänä auditointiryhmä jakaantui kahteen ryhmään
ja vieraili Diak Etelän toimipaikoissa Kauniaisissa ja Järvenpäässä haastatellen
yksikön henkilökuntaa ja opiskelijoita. Vierailun jälkeen haastattelut jatkuivat
Yhteispalveluissa Helsingin toimipisteessä. Auditointiryhmä haastatteli TutkintoDiakin, PalveluDiakin ja TukiDiakin henkilöstöä. Lisäksi ryhmä järjesti teemahaastattelun, jonka aiheena oli työelämäyhteistyö. Tähän haastatteluun pyydettiin mukaan alumneja, työelämäoppimisympäristöjen henkilöstöä, opinnäytetyön tekijä ja opinnäytetyön ohjaaja.
Kolmas päivä alkoi jokerikohteella. Auditointiryhmä jakaantui kahteen
ryhmään, joista toinen vieraili haku- ja opintotoimistossa ja toinen teki ns.
kampuskävelyn haastatellen satunnaisesti valittuja opiskelijoita ja opettajia.
Lisäksi kolmantena päivänä auditointiryhmä järjesti kaksi yksikköhaastattelua
videoneuvottelun välityksellä Ouluun (Diak Pohjoinen) ja Pieksämäelle (Diak
Itä). Auditointivierailu päättyi korkeakoulun johdon loppuhaastatteluun sekä
palautetilaisuuteen.
Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne
Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn
analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkien
ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden
tarkastelussa. Korkeakoulujen arviointineuvoston suunnittelija Marja-Liisa
Saarilammi vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, ammattikorkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Ammattikorkeakoululla oli mahdollisuus
tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.
Diakoniaammattikorkeakoulu
ja sen laadunvarmistusjärjestelmä
Organisaation rakenne ja hallinto
Luvussa 3 kuvataan Diakin organisaation rakenne, hallinto, toiminta-ajatus ja laadunhallintajärjestelmä korkeakoulun toimittaman auditointiaineiston ja siinä käytetyn käsitteistön mukaisesti.
Diak on valtakunnallinen, yksityinen ja itsenäinen ammattikorkeakoulu, jonka juuret ulottuvat vuonna 1867 Aurora Karamzinin perustamaan diakonissakoulutukseen. Diakin omistaa Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, jossa osakkaina ovat Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö, Kirkkopalvelut Ry, Länsi-Suomen Diakonissalaitoksen säätiö,
Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, Turun Kristillisen Opiston Säätiö, Helsingin Evankelisen Opiston Säätiö, Suomen Raamattuopiston Säätiö ja Kirkon
keskusrahasto.
Diak on sosiaali- ja terveysalan valtakunnallinen ammattikorkeakoulu.
Opiskelijoita on sosiaali-, terveys-, kulttuurialalla sekä humanistisella ja kasvatusalalla. Vuodesta 2007 alkaen palvelut on ryhmitetty neljään alueelliseen
yksikköön, joita ovat Diak Etelä (Helsinki, Järvenpää ja Kauniainen), Diak Itä
(Pieksämäki), Diak Länsi (Pori ja Turku) ja Diak Pohjoinen (Oulu).
Diakissa on viisi koulutusohjelmaa:
■
Hoitotyön koulutusohjelma: sairaanhoitaja (AMK), sairaanhoitaja (AMK)
-diakonissa, terveydenhoitaja (AMK)
■
Sosiaalialan koulutusohjelma: sosionomi (AMK), sosionomi (AMK) -diakoni, sosionomi (AMK) -kirkon nuorisotyönohjaaja
■
Viittomakielentulkin koulutusohjelma: viittomakielentulkki (AMK)
■
Viestinnän koulutusohjelma: medianomi (AMK)
■
Degree Programme in Social Services: Focus on Community Development Work (Bachelor of Social Services).
Ammattikorkeakoulu tarjoaa myös ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, avointa ammattikorkeakoulutusta, täydennyskoulutusta sekä maahanmuuttajille suunnattua koulutusta.Yli puolet tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevista opiskelijoista opiskelee sosiaalialaa. Noin kolmannes sosiaali- ja
terveysalan opiskelijoista suorittaa sosionomin tai sairaanhoitajan tutkintoon
liittyen kirkollisen kelpoisuuden diakonin tai kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan. Diakissa opiskelee 3074 opiskelijaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa,
75 opiskelijaa erikoistumisopinnoissa ja 749 opiskelijaa avoimessa ammattikorkeakoulutuksessa. Kokonaisopiskelijamäärä 20.1.2009 oli 3893 ja henkilöstömäärä 292.
Diakin toiminnot on jaettu kolmeen sektoriin, joita ovat TutkintoDiak,
PalveluDiak ja TukiDiak.
TutkintoDiak vastaa koulutuksen prosessista ja huolehtii tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi avoimesta ammattikorkeakoulutuksesta, ammattikorkeakoulupedagogiikan ja opetusteknologian kehittämisestä, kansainvälisyydestä, opintojen ohjauksesta ja opintoasiainpalveluista.
PalveluDiak vastaa kehittämisen prosessista, tuottaa koulutuspalveluita
työelämälle sekä toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita. Koulutuksen, tutkimus- ja kehittämistyön toteutumisesta sekä aluekehittämisen prosesseista
vastaavat Diakin yksiköt yhdessä Yhteispalveluiden kolmen tutkimusohjelman
kanssa.
TukiDiak toimii ydinprosessien tukena vastatessaan kirjasto- ja tietopalveluista, tietohallintopalveluista, talous- ja hallintopalveluista, henkilöstöpalveluista sekä tila- ja turvallisuuspalveluista.
Yhteispalvelut (Ypa) on yhteisnimitys TukiDiakin, TutkintoDiakin ja PalveluDiakin koko Diakin tasoista koordinointia toteuttavista henkilöistä ja rehtoraatista. Yhteispalveluiden tehtävänä on tukea yksiköiden ja prosessien onnistumista sekä johtaa koko Diakin tasoista suunnittelu- ja kehittämistyötä.
Kuvassa 1 on esitelty Diakin organisaatio.
Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy
Hallitus, yhtiökokous
· Kehittämispäällikkö Outi Kinttula,
toiminnanohjaus ja suunnittelu
· Suunnittelija Hanna Hauta-aho,
laadunvarmistus
· Tiedottaja Riitta Leskinen, sisäinen ja
ulkoinen tiedotus
· Suunnittelija Eija Rantanen,
markkinointi
Rehtoraatti
Rehtori - toimitusjohtaja
Jorma Niemelä
Ammattikorkeakouluhallitus
Johtoryhmä
Sektorit
Yksiköt
DiakEtelä
Yksikönjohtaja
Heikki Hiilamo
TutkintoDiak
PalveluDiak
TukiDiak
DiakItä
Yksikönjohtaja (va)
Anja Manninen
TutkintoDiak
PalveluDiak *
TukiDiak
DiakLänsi
Yksikönjohtaja
Kirsi Sirola
TutkintoDiak
PalveluDiak
TukiDiak
DiakPohjoinen
Yksikönjohtaja
Kari Ruotsalainen
TutkintoDiak
PalveluDiak
TukiDiak
TutkintoDiak
Vararehtori
Pirjo Hakala
PalveluDiak
Tutkimusjohtaja
Sakari Kainulainen
Yliopettaja (amk-ped.)
Paula Koistinen
Tutkimuspäällikkö
Esko Kähkönen
Kirkko-ohjelma
Opintoasiain päällikkö
Sirpa Kyyhkynen (va)
Kv. asiain päällikkö
Riikka Hälikkä
Mediamylly ja
opetusteknologia
suunnittelija Kimmo
Turtiainen
suunnittelija Jarkko Elo
Tutkimuspäällikkö
Terhi Laine
Hyvinvointipalvelut
-ohjelma
TukiDiak
Talous- ja hallintojohtaja Paula Venho
Hallintopäällikkö
Sari Hänninen
Tietohallintopäällikkö
Tommi Kangasaho
Kirjasto- ja tietopalvelupäällikkö
Marketta Fredriksson (va)
Tutkimuspäällikkö
Susanna Hyväri
Kansalaisyhteiskunta
-ohjelma
* Sisältää Sosiaalitalouden tutkimukskeskuksen
Työelämän oppimisympäristöt
Kuva Diakin organisaatiokaavio
Toimintaajatus visio ja arvot
Diak on määrittänyt toiminta-ajatuksensa, visionsa ja arvonsa alun perin diakonissakoulutukselle perustuvaa lähtökohtaansa heijastellen.
Toimintaajatus
Diakin toiminta-ajatuksena on tuottaa kirkon ja yhteiskunnan palvelukseen
osaavia ammattilaisia ja asiantuntijoita sekä osallistua koulutusalojensa alueelliseen ja valtakunnalliseen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulu toimii aktiivisesti sosiaalisen eheyden ja väestön terveyden edistämiseksi sekä sivistysperustan vahvistamiseksi.
Visio
Diakin visiona on olla eettisesti vastuullinen, osallisuutta ja hyvinvointia vahvistava monialainen korkeakoulu.
Arvot
Diakin toimintaa ohjaavia arvoja ovat
■
kristillinen lähimmäisenrakkaus,
■
sosiaalinen oikeudenmukaisuus,
■
avoin vuorovaikutus ja
■
vaikuttava toiminta.
Diakilla on kuusi strategista tavoitetta, jotka määrittävät sen rakennetta ja toimintaa opiskelupaikkana, työpaikkana, kouluttajana, kehittäjänä ja aluevaikuttajana. Näitä strategisia tavoitteita ovat:
Diak rakenteena
Diak toimii itsenäisenä, kansallista erityistehtäväänsä koko maassa toteuttavana ammattikorkeakouluna. Kansainvälisesti Diak kehittää pitkäkestoisia yhteistyörakenteita eurooppalaisten diakonia-alan toimijoiden kanssa.
Diak opiskelupaikkana
Diak kehittää monipuolisia, opiskelija- ja työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä, jotka edistävät opiskelijan persoonallista ja ammatillista kasvua, yhteisöllistä vastuuta ja kansalaisaktiivisuuden syntyä.
Diak työpaikkana
Diak toimii osallistavana ja luovana asiantuntija- ja arvoyhteisönä, joka kasvattaa osaamispääomaansa, vaalii yhteisöllisesti hyvinvointiaan ja arvioi toimintaansa.
Diak kouluttajana
Diak kouluttaa kirkon, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelukseen eettisesti vastuullisia, työelämää kehittäviä ja kutsumustietoisia ammattilaisia. Diak on avoin erilaisille oppimisnäkemyksille ja painottaa laaja-alaista
ammatillisuutta, arvolähtöisyyttä ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta.
Diak kehittäjänä
Diak tutkii ja kehittää tehtävästään ja arvopohjastaan nousevia kärkiosaamisalueita yhdessä työelämän kanssa. Diak luo innovaatioita, jotka perustuvat eettisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestäville periaatteille. Diakin tutkimusohjelmissa (kirkko, hyvinvointipalvelut, kansalaisyhteiskunta) asetetaan etusijalle osallisuuteen, köyhyyteen ja huono-osaisuuteen liittyvät kehittämishankkeet Suomessa ja kansainvälisesti erityisesti kehittyvissä maissa.
Diak aluevaikuttajana
Diak toteuttaa osallisuutta vahvistavaa aluekehitystyötä yksikköjen sijainti- ja
lähimaakunnissa. Diak toteuttaa kirkollista kehitystehtäväänsä kaikkien hiippakuntien alueella. Diak palvelee myös kansallisia toimijoita valtakunnallisena
verkostona kaikilla koulutusaloillaan.
Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat
Diakin laatujärjestelmää alettiin kehittää vuonna 1996 ja nykyinen laadunvarmistusjärjestelmä perustuu Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointikäsikirjaan ja ENQA:n (European Network for Quality Assurance in Higher
Education) periaatteisiin ja suosituksiin. Viitekehyksen laadunvarmistusjärjestelmälle luo EFQM-malli ja nimenomaan ajatus jatkuvan kehittämisen kehästä (katso kuva 2).
Kehitä
Suunnittele
Arvioi
Toteuta
Kuva Jatkuvan kehittämisen kehä
Suunnittele kuvaa toiminnan lähtökohtia ja suunnittelutyötä. Toteuta
kattaa prosessien mukaisen toiminnan ja vastuut. Arvioi tarkoittaa toiminnan
arvioimista, seuraamista ja mittaamista. Kehitä on arviointi- ja palautetiedon
hyödyntämistä toiminnan jatkuvassa parantamisessa. Diak ilmoittaa soveltavansa kehittämisen kehää kaikilla organisaationsa tasoilla.
Diakin laadunvarmistusjärjestelmän tehtävänä on kuvata keskeiset asiat
koulutuksessa, kehittämisessä ja aluekehittämisessä sekä tuottaa ja dokumentoida tarkoituksenmukaista tietoa. Tietoa hyödynnetään johtamisessa, innovaatiotoiminnan kehittämisessä sekä turvattaessa keskeisten prosessien jatkuvuus.
Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet
Diakin laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on, että laadunvarmistus on
osa henkilöstön ja opiskelijoiden normaalia toimintakulttuuria. Tähän pyritään siten, että yhteisesti sovitut laaduvarmistuksen menettelytavat ovat osa jokaisen diakilaisen työtä kaikilla toiminnan tasoilla. Laadunvarmistusjärjestelmän tehtävänä on tuottaa arviointi-, palaute- ja tilastotietoa, joka linkittyy
Diakin strategisiin tavoitteisiin ja ydinprosesseihin. Järjestelmä sisältää arviointi-, palaute- ja kehittämisjärjestelmän, jonka avulla saadaan tietoa siitä, miten
Diak on onnistunut toiminnassaan.
Seuraavan vuoden tavoitteet asetetaan Diakin johdon, yksiköiden henkilöstön ja opiskelijoiden välisissä tavoitekeskusteluissa syksyisin. Keväällä järjestettävissä kuulemistilaisuuksissa arvioidaan yksiköiden onnistumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin edellisen vuoden osalta.
Laaki – Diakin sähköinen laatukäsikirja
Diakissa on käytössä sähköinen laatukäsikirja, Laaki, joka julkaistiin helmikuussa 2007. Laakiin on dokumentoitu laadunvarmistusjärjestelmän kuvaamaa
ja tuottamaa tietoa strategisista tavoitteista, ydinprosesseista ja toimintaperiaatteista.
Laaki palvelee opiskelijoita, henkilöstöä ja johtoa. Tällä hetkellä opiskelijat kirjautuvat Laakiin virtuaalisten opiskelijapalveluiden (Vopa) kautta ja henkilöstö intranetin kautta. Kuvassa 3 kuvataan Laakin suhde muihin tietokantoihin ja sähköisiin järjestelmiin.
Laaki
Henkilöstöintra ja Vopa
Diakin tietokannat ja sähköiset järjestelmät
Kuva Laakin suhde Diakin sähköisiin järjestelmiin
Laakissa on kolme päätasoa: 1) toiminnan kuvaamista ja tulosten arviointia, 2) laadunvarmistusjärjestelmä sekä 3) ajankohtaista laatutyössä.
Ensimmäisellä tasolla (toiminnan kuvaaminen ja tulosten arviointi) on
kuvattu Diakin toimintaa EFQM-mallin mukaisesti yhdeksän arviointialueen
avulla. Toimintaa kuvaavia alueita ovat johtajuus, toimintaperiaatteet ja strategia, henkilöstö, kumppanuudet sekä resurssit ja prosessit. Tuloksia arvioivia
alueita ovat asiakastulokset, henkilöstötulokset, yhteiskunnalliset tulokset ja
keskeiset suorituskykytulokset. Osuuteen on koottu laadunvarmistusjärjestelmän tuottamat palaute- ja arviointitiedot ja niiden käsittelemistä kuvaavat
muistiot ja kehittämistavoitteet. Tästä osuudesta löytyvät myös yksiköiden hyvät käytänteet.
Toisella tasolla on dokumentoitu laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen kannalta olennaiset dokumentit ja päätösasiakirjat sekä laadunvarmistusjärjestelmän kuvaus -dokumentti. Laadunvarmistusjärjestelmä sisältää myös ne
valtakunnalliset laatu- ja kehittämishankkeet, joihin Diak on osallistunut sekä
hankkeiden tuottamia materiaaleja ja työkaluja.
Laakin kolmas taso toimii laadunvarmistusjärjestelmästä tiedottamisen välineenä erityisesti Diakin opiskelijoille ja henkilöstölle. Sivuille päivitetään
ajankohtaisia tietoa ja tapahtumia sekä dokumentoidaan laatutyöhön liittyviä
katsauksia ja artikkeleita.
Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden toteutumista seurataan kerran
kuukaudessa Diakin laaturyhmässä ja johtoryhmässä. Sen lisäksi ammattikorkeakoulun hallitus arvioi laadunvarmistusjärjestelmälle asetettujen tavoitteiden
toteutumista kerran lukuvuodessa.
Auditointitulokset
Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän
tavoitteiden toimintojen toimijoiden sekä
vastuiden määrittely ja dokumentaatio
Diakin laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, toiminnot ja toimijat vastuineen on
määritelty intranetissä olevan laatukäsikirja Laakin dokumenteissa. Omissa strategisissa toiminnoissaan Diak on luonut monialaisuutta ja vahvistanut profiiliaan vahvojen strategisten arvojen kautta. Laadunvarmistuksen tavoitteet ja toiminnot vastaavat
strategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Haastateltu henkilöstö, opiskelijat ja muut toimijat ovat tietoisia vastuustaan ja tehtävistään laadunvarmistuksessa. Vastuunjako on
pääosin selkeä ja toimiva, vaikkakin toteutuneiden organisaatiomuutosten vuoksi joidenkin raportointivastuiden selkeyttäminen on eräiltä osin kesken. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio ovat
kehittyvässä vaiheessa.
Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja niiden kytkeytyminen
korkeakoulun strategisiin tavoitteisiin
Diakin laadunvarmistusjärjestelmä perustuu koko organisaation pitkäjänteiseen strategiatyöhön. Diakin laadunvarmistusjärjestelmää on kehitetty vuodesta 1996 alkaen. Järjestelmää uudistettiin henkilöstön kanssa vuonna 2004.
Vuonna 2005 Diakin hallitus määritteli laadunvarmistusjärjestelmän keskeiset
tehtävät, jotka on päivitetty ja kirjattu Diakin laatukäsikirjaan, Laakiin. Tavoitteena on, että laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään turvattaessa keskeisten prosessien jatkuvuus, kehitettäessä toimintaa innovatiivisesti ja johdettaessa Diakia. Diakin tavoitteena on, että laadunvarmistusjärjestelmään dokumentoitu tieto on helposti henkilöstön ja opiskelijoiden saatavilla ja keskenään vertailtavissa.
Auditointiaineistosta sekä vierailuhaastatteluissa Diakin strategia avautui
selkeäksi. Strategia on tasapainoinen ja realistinen ja se on huomioitu kaikissa
toiminnoissa. Strategiset arvot ovat vahvat ja läpinäkyvät. Diak on visionsa
mukaisesti rakentanut arvopohjaisen toiminnan ja luonut Diakille ainutlaatuisen profiilin ammattikorkeakoulujen toimijakentässä. Arvopohjainen profiili
vahvistaa Diakin roolia aluevaikuttavuudessa dynaamisen sidosryhmätyöskentelyn kautta niin opetuksessa kuin palvelutoiminnassa. Vierailuhaastattelujen
aikana vahvistui käsitys siitä, että henkilöstö on tehtävissään sisäistänyt Diakin
strategian ja sen pohjalle rakennetun laadunvarmistusjärjestelmän merkityksen.
Diakin laadunvarmistusjärjestelmä muodostaa yhdessä johtamisjärjestelmän kanssa toiminnanohjausjärjestelmän. Laadunvarmistusjärjestelmä sisältää
kaikki strategiassa määritellyt keskeiset näkökulmat. Kolme ydinprosessia perustuu ammattikorkeakoululain määrittämään kolmeen perustehtävään, jotka
muodostavat Diakin strategiapohjan. Perustehtävistä on johdettu kuusi strategista tavoitetta, joiden seuraamiseksi ja vaikuttavuuden arvioimiseksi on määritelty arvioinnin kohteet.
Sekä auditointiaineisto että haastattelut osoittavat, että dokumentoidut
strategisten tavoitteiden arviointikohteet liittyvät oleellisesti strategisten tavoitteiden toteuttamiseen ja toiminnan laadun arviointiin palautejärjestelmän
tuottaman tiedon pohjalta. Haastatteluissa ilmeni, että laadunvarmistusjärjestelmästä saa loogisesti tarkoituksenmukaista tietoa. Palautetiedosta on helppo
havaita laatupoikkeamia ja kehittää parannustoimenpiteitä.
Vierailuhaastattelut osoittivat, että Laaki on koettu tärkeäksi työkaluksi
niin yksikköjen kuin koko Diakin johtamisessa. Sen avulla kuvataan, arvioidaan ja kehitetään toimintaa yhtenäisesti muun muassa opetussuunnitelmatyössä. Mittareiden tuottamaa tietoa on dokumentoitu ja sitä hyödynnetään.
Johtoryhmässä tavoitteena on dokumentoitujen hyvien käytänteiden levittäminen koko Diakissa. Dokumentoitu tieto auttaa eri toimipaikkojen kulttuurien kokoamisessa. Näin asiantuntijuus ja laatu saadaan yhdistymään, luodaan
yhteisöllisyyttä ja yhteisesti laadukasta toimintaa. Laaki on edistänyt yhtenäisen toimintakulttuurin muodostumista kaikkiin toimipaikkoihin.
Vaikkakin auditointivierailu osoitti, että laadunvarmistusjärjestelmä on
laajasti käytössä, auditointiryhmä saattoi myös todeta, että monia hyviä käytänteitä ei ole vielä systemaattisesti hyödynnetty kaikissa toiminnoissa ja yksiköissä. Haastatteluissa tuli esille, että niin intranetissä kuin Laakissa olevien dokumenttien uudelleen järjestely sekä dokumentoidun tiedon päivitys nopeuttaisi tarkoituksenmukaisen tiedon hyödyntämistä. Se lisäisi hyvien käytänteiden leviämistä ja helpottaisi palautteiden ja toiminnan muutosten vaikuttavuuden seuraamista.
Toimijoiden ja vastuiden määrittely
Diakissa on sovittu yhteisesti keskeiset tehtävät ja vastuunjako sekä määritelty
toimintojen tavoiteltu laatu. Laakissa on kuvattu prosessien omistajat, vastuut
ja toimijat sekä määritelty selkeästi ydinprosessit ja niiden osaprosessit.
Rehtori vastaa Diakin toiminnasta kokonaisuutena ja siten myös laadunvarmistusjärjestelmästä ja sen noudattamisesta. Hän toimii myös ylläpitäjä-
osakeyhtiön toimitusjohtajana; toiminnallinen ja taloudellinen vastuu on näin
samalla henkilöllä. Auditointiaineistosta eivät selvinneet itse laadunvarmistusjärjestelmän vastuu- ja raportointisuhteet, mutta aineiston ja haastattelujen perusteelle vaikuttaa siltä, että arjen käytäntö on selkeä. Henkilöstöryhmien ja
opiskelijoiden edustajista muodostuvan Diakin laaturyhmän puheenjohtajana
toimii yksi yksikönjohtajista. Esittelijänä on laatutyön suunnittelija. Työnjaon
mukaan toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisestä vastaa kehittämispäällikkö ja laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen osalta vastuussa on laatutyön
suunnittelija. Molemmat raportoivat rehtorille. Laaturyhmän vastuulla ovat
laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen. Aineiston perusteella rehtorin vetämä johtoryhmä, johon rehtoraatin
lisäksi kuuluvat yksikköjen ja sektoreiden johtajat, osallistuu laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen kerran kuussa pidetyin laatukatsauksin.
Strategisten tavoitteiden käytännön toimeenpano tapahtuu ydinprosesseissa. Ydinprosessikuvausten avulla sovitaan Diakin kolmen sektorin perustehtäviin (koulutus, kehittäminen, aluekehittäminen) liittyvistä vastuista, toiminnoista, arviointikohdista ja kehittämistoimenpiteistä koko Diakin tasolla.
Ydinprosessien omistajina ovat sektorien johtajat.Ydinprosessikuvausten lisäksi
Diakin johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden vastuista sekä velvollisuuksista
on sovittu Diakin päätöksentekojärjestelmän kuvauksessa, joka on dokumentoitu intranetiin.
Dokumentointi ja sen toimivuus käytännössä
Toiminnan suunnittelua, toteutusta ja seurantaa ohjaava dokumentaatio on
pääosin varsin selkeä ja toimii käytännössä. Palautejärjestelmä arviointi- ja kehittämisjärjestelmineen on kuvattu prosessikohtaisesti Laakissa. Toimintasuunnitelmat ja niihin liittyvät toiminnan tuloksellisuuden arvioinnit, laadunvarmistusjärjestelmän prosessikuvaukset vastuumäärittelyineen sekä monipuolinen palautejärjestelmä muodostavat laadunvarmistusjärjestelmän päivittäistä
työtä ohjaavan kokonaisuuden. Henkilöstöedustajat olivat yleisesti ottaen laadunvarmistusjärjestelmään tyytyväisiä ja sen todettiin kehittäneen, konkretisoineen ja yhtenäistäneen käytännön toimintaa.
Verkostomaisesti toimivan matriisiorganisaation toiminnot ja vastuunjako erityisesti tukipalvelujen ja osin kansainvälisten palvelujen osalta avautuivat auditointiryhmälle annetun auditointiaineiston perusteella osin hatarasti,
mutta käsitys selkiintyi vierailuhaastatteluissa. Auditointivierailulla tehdyt haastattelut osoittivat, että matriisiorganisaatio toimii kohtuullisen hyvin, vaikkakin sitä tulisi vielä kehittää selkiyttämällä laadunvarmistukseen liittyvää lähiesimiestoimintaa.
Matriisiorganisaatio- ja johtamisjärjestelmäkuvauksista ei selkeästi ilmennyt, mikä rooli TutkintoDiakista vastaavalla vararehtorilla ja PalveluDiakista
vastaavalla tutkimusjohtajalla on käytännössä laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen vastuusta tai omien vastuualueidensa päivitysten tai seurannan valvonnasta. Vaikka auditointiaineiston perusteella Laakissa ja intranetissä dokumentoitu aineisto kuvaa vastuut ja vastuuketjut, matriisiorganisaation vastuunjako jää jonkin verran epäselväksi. Kehittämisen kehän toiminnan tehostamiseksi vastuiden avaaminen kussakin dokumentissa vahvistaisi toimintaketjun
tehokkuutta. Vastuiden kuvausta voitaisiin selkeyttää esimerkiksi yhdistämällä
samaan kaavioon johtamisjärjestelmän vastuukuvaus ja laadunvarmistuksen
prosessien vastuu- ja raportointimäärittelyt. Palautteen käsittelyn eteneminen
koulutusohjelmissa sekä koko Diakin tasolla vastuuhenkilöineen olisi hyvä
kuvata. Se helpottaisi hahmottamaan parannustoimenpiteiden viemistä käytäntöön ja edelleen vaikuttavuuden seurantavaiheeseen.
Laakin prosessikuvauksista ilmenevät kunkin prosessin ja osaprosessin tavoitteet, prosessin omistaja ja vastuut. Prosessit ovat selkeästi strategialähtöisiä
ja johtamisjärjestelmää sekä koko strategisten tavoitteiden mukaista kehittämistä tukevia. Kokonaisuus antaa vahvan ja konkreettisen perustan toimintojen kehittämiselle. Prosessien toimivuutta koskevan vaikuttavuusseurantaosan
sekä sidosryhmäpalautteiden hyödyntämisen osalta kuvaukset ovat osin kesken. Haastattelujen perusteella keskeneräisyys ja tarpeiden mukaiset kehittämissuunnat on kuitenkin tunnistettu.
Ydinprosessien kuvaukset on laadittu Diakissa käytössä olevan systematiikan mukaisesti täsmällisesti siten, että prosessille asetetaan tavoitteet ja sisältökuvaus sekä määritellään prosessin tuotokset sekä onnistumisen ja vaikuttavuuden kriteerit. Osaprosesseille määritellään tavoitteet, mittarit, kehittämistoimenpiteet ja niissä kuvataan osaprosessia ohjaavat dokumentit. Selkeän prosessikuvauksen lisäksi toiminnoille on nimetty vastuuhenkilöt.
Johtamisjärjestelmän prosessit ovat strateginen suunnittelu, tavoitesopimus, tavoitekeskustelut ja laadunvarmistus. Laadunvarmistuksen ydinprosesseihin on sisällytetty tukiprosesseina yleishallinnon henkilöstöhallinto, talouspalvelut, tietohallintopalvelut, viestintä sekä koulutuksen ja tutkimuksen ydinprosesseihin kuuluvia eri yksiköiden toimintaa tukevia prosesseja. Laadunvarmistuksen kannalta oleellisimmat säädökset, ohjeistukset, päätöksentekojärjestelmä, menettelytavat sekä ydinprosessit ja osaprosessit on kuvattu Laakissa. Diakin linjauksen mukaan niistä laaditaan prosessikuvaukset, jos se on
tarkoituksenmukaista työn kehittämisen kannalta tai prosessiin liittyvät ohjeistukset ovat vaillinaisia tai vanhentuneita.
Haastateltujen mukaan toiminnanohjaukseen läheisesti osallistuvat henkilöt tunnistivat laadunvarmistusjärjestelmää koskevan vastuunsa. Haastattelu-
jen perusteella opiskelijat ovat sisäistäneet vastuunsa, velvollisuutensa ja oikeutensa antaa palautetta palautejärjestelmän kautta.
Haastateltujen henkilöstöedustajien ja opiskelijoiden mukaan Laakissa on
nähtävissä palautteiden hyviä vaikutuksia. Laaki ja tiedon dokumentaatio on
lisännyt palaute–parannus–seuranta–vaikuttavuus -ketjun läpinäkyvyyttä. Parannus- ja vaikuttavuusosioiden näkyvyyttä haluttaisiin kuitenkin parannettavan ja palautteen palaute -järjestelmää kehitettävän.
Yhteenveto:
■
■
■
■
■
Laadunvarmistusjärjestelmä vastaa Diakin asettamiin strategisiin tavoitteisiin. Se muodostaa yhdessä johtamisjärjestelmän kanssa Diakin toiminnanohjausjärjestelmän. Diakin päivittäistä toimintaa ohjaava laadunvarmistusjärjestelmä on kuvattu sähköisessä laatukäsikirjassa, Laakissa.
Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet tukevat Diakin toimintaa ja strategisia tavoitteita. Diakilla on selkeä ja onnistunut profiili kouluttajana
sekä alue- ja sidosryhmävaikuttavuudessa. Diakin strategia on tasapainoinen ja sen arvot on realistisesti otettu huomioon toiminnassa.
Vastuunjako matriisiorganisaationa ja verkostomaisesti toimivassa Diakissa muodostaa monisäikeisen järjestelmän, joka on pääosaltaan käytännössä toimiva.
Merkittävää osaa Diakin laadunvarmistusjärjestelmästä on kehitetty voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Laadunvarmistusjärjestelmän
dokumentaatiossa on edelleen päivitys- ja jäsentelytarpeita.
Diakin laadunvarmistusjärjestelmä on selkeä ja kattaa hyvin eri toiminnan osa-alueet. Kiitettävää järjestelmässä on sen yksinkertaisuus ja selkeät
prosessit, joita ei ole liikaa. Loogiseksi sen tekee jämäkkä strategiaan perustuva rakenne.
Korkeakoulun perustoimintojen
laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus
Tutkintotavoitteinen koulutus
Diakin laadunvarmistusjärjestelmä kattaa tutkintotavoitteisen koulutuksen toiminnot.
Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa käytetään laajasti koulutuksen laadunhallintaan ja kehittämiseen. Suuri osa kerättävästä opiskelijapalautteesta hyödynnetään. Suuri osa laadunvarmistuksen menettelytavoista ohjaa ja edistää toiminnan kehittämistä ja muutosta. Riittämättömän laadun tunnistaminen on toimivaa. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa.
Laadunvarmistuksen toimintoja ja prosesseja
Diakin organisaatio rakentuu matriisiorganisaatiosta. Ammattikorkeakoulun
yksiköt vastaavat koulutuksen toteutumisesta ja TutkintoDiak vastaa koulutuksen prosessista sekä huolehtii tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi avoimesta ammattikorkeakoulutuksesta, ammattikorkeakoulupedagogiikan ja opetusteknologian kehittämisestä, kansainvälisyydestä, opintojen ohjauksesta ja
opintoasiainpalveluista.
Diakissa on laadittu ja ylläpidetään prosessikuvauksia ydinprosesseista,
muun muassa koulutuksen prosessista. Koulutuksen prosessin kuvauksessa
konkretisoidaan Diakin strategiset tavoitteet toimia kouluttajana ja opiskelupaikkana. Osaprosesseina on kuvattu koulutuksen suunnittelu, koulutuksen
toteutuminen ja koulutuksen arviointi.
TutkintoDiakin johtaja, joka toimii myös vararehtorina, on koulutuksen
ydinprosessin omistaja. Prosessi ja sen kolme alaprosessia vastuineen on selkeästi kuvattu Laakissa. Auditointiaineiston mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen onnistumisen palautejärjestelmään sisältyy opiskelijapalautekysely, jossa palaute kootaan kattavasti opiskelun eri osa-alueilta. Tulosten perusteella
suunnitellaan kehittämistoimet, joiden onnistuminen arvioidaan. Palautteiden
tulokset dokumentoidaan. Tulosten perusteella eri foorumeissa sovitut kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet kirjataan ja dokumentoidaan Laakiin. Palautteen perusteella syntyneet toimenpide-ehdotukset käsitellään johtoryhmässä
ja opiskelijoiden esittämät kehittämistoimenpiteet käsitellään opiskelijoiden ja
Diakin johdon tapaamisessa.
Vastuu toiminnasta yksiköissä on yksikönjohtajalla ja sektorien näkökulmasta vastuu TutkintoDiakin toiminnasta on vararehtorilla.Vuorovaikutus kyseisten henkilöiden ja toimintojen välillä näyttää toimivan hyvin pitkistä välimatkoista huolimatta. Johtoryhmän kokouksia järjestetään yhteisinä kokoontumisina ja osin videovälitteisesti. Tutkintotavoitteisesta koulutuksesta vastaavilla henkilöillä yksiköissä ja koulutusohjelmissa on myös lukuisia työryhmiä,
joissa näyttää vallitsevan avoin ja välitön tiedonkulku. Haastattelujen perusteella voidaan päätellä, että johtoon kuuluvien henkilöiden vastuu ja toimivalta on määritelty ja ne ovat selkeästi toimijoiden tiedossa koulutusohjelmissa. Haasteena matriisiorganisaatiossa näyttäisi olevan päätöksenteko, toisaalta
sen keskittäminen Yhteispalveluihin ja toisaalta sen hajauttaminen yksiköihin.
Tämän asian selkiyttäminen on nähtävissä kehittämiskohteena.
Yhteys TutkintoDiakin ja PalveluDiakin välillä ja myös koulutuksen sekä
tutkimus- ja kehitystyön integroitujen toimintojen välillä on jatkuvaa ja säännöllistä. TutkintoDiakin ja TukiDiakin välillä näyttäisi tukipalvelujen suhde
tutkintotavoitteeseen koulutukseen olevan kehittyvässä vaiheessa. Poikkeuksena on korkeakoulukirjasto, jonka yhteydet ja toimintojen sujuvuus saivat
kiitosta auditointihaastatteluissa kaikissa yhteyksissä. Erityisesti opiskelijat kokivat saavansa kirjastolta opintoihinsa liittyvää palvelua, josta he ovat myös antaneet hyvää palautetta.
TutkintoDiak-sektorin osana Mediamylly ja opetusteknologia näyttäytyivät auditointihaastatteluissa innovatiivisina ja nykyaikaisina ratkaisuina. Laadunvarmistuksen näkökulmasta yhteydet ja toimintamallit omaan sektoriin
sekä osin myös yksiköihin ja toimipisteisiin näyttäytyivät selkiytymättöminä.
Todennäköisesti toiminnalliset yhteydet ovat arkityössä paremmat kuin miten
ne ilmenivät laadunvarmistusta arvioivalle ryhmälle.
Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa merkittävä piirre on huomion kiinnittäminen oppimisympäristöihin ja niiden kehittämiseen. Esimerkkinä todetaan vuosina 1999–2001 toteutettu Diakonia-ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi6, joka kohdistui muun muassa oppimis- ja työympäristöihin sekä
työelämäyhteistyöhön. Tematiikkaan liittyvä pitkäjänteinen kehitystyö on nähtävissä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Uusien ideoiden syntyminen elinkeino- ja työelämäyhteyksiä kehittämällä sekä työelämäyhteistyötä tukevalla
resursoinnilla näyttäytyy harjoittelujaksoina ja opinnäytetöiden tekemisenä aidoissa työelämälähtöisissä ja -läheisissä oppimisympäristöissä. Edellä kuvatusta
kehittämistyöstä onnistuneena esimerkkinä ovat työelämän oppimisympäristöihin (TOP) liittyvät hankkeet ammattikorkeakoulun eri yksiköissä.
Diakin esittämän dokumentaation mukaan työelämän oppimisympäristöt kokoavat yhteen työelämän edustajia, opiskelijoita ja henkilöstöä tekemään
yhteistyötä tutkimuksessa, kehittämisessä ja oppimisessa. Työelämän oppimisympäristöissä toteutuu osa opetussuunnitelman mukaisista opinnoista mahdollistaen opiskelijoiden työelämäläheisen opiskelun sekä samalla henkilöstön
osaamisen jatkuvan kehittymisen. Konkreettisesti työelämän oppimisympäristöissä tehdään opiskelijoiden oppimistehtäviä, harjoitteluja, opinnäytetöitä, kehittämistehtäviä, avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, ammatillista täydennyskoulutusta, asiantuntijavaihtoja, tutustumisvierailuja sekä järjestetään seminaareja ja neuvottelupäiviä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta työelämän oppimisympäristöt tarkoittavat hankkeita ja projekteja, arviointi- ja muita
tutkimuksia, työnohjauspalveluita ja mentorointia.
Haastatteluissa työelämän oppimisympäristöihin viitattiin useissa yhteyksissä. Osin todettiin myös kyseessä olevan uuden toiminnon kehittäminen pilotoinnin kautta. Näyttäisi siltä, että haastattelujen aikaan yksiköt ovat hyvin-
6
Reijo Tolppi (toim.) 1999: Laadun lähteet verkostossa. Kokonaisarviointiraportti 1. Diakoniaammattikorkeakoulu. Julkaisuja C. Katsauksia ja aineistoja 4 sekä Outi Kinttula 2000 (toim.)
Laadun lähteet verkostossa. Kokonaisarviointiraportti 2. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Julkaisuja C. Katsauksia ja aineistoja 5.
kin erilaisessa kehitysvaiheessa. Kokonaisuutena työelämän oppimisympäristöt on hyvä käytänne ja toiminnan kautta voidaan tuoda uusia innovaatioita
tutkintotavoitteiseen koulutukseen TutkintoDiakissa samoin kuin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoimintaan PalveluDiakissa. Työelämän oppimisympäristöissä integroidaan sekä koulutus että tutkimus- ja kehitystyö tukemaan oppimisen kokonaisuutta synergiaa ja luovuutta edistävällä tavalla.
Sidosryhmähaastattelun perusteella palautetta opetuksesta ja oppimisesta
voisi kerätä systemaattisesti myös opetus- ja hanketoiminnassa olevilta sidosryhmien edustajilta. Auditointiaineiston sekä opettajien ja muun henkilöstön
haastattelujen mukaan palautetta opintokokonaisuuksista kootaan opiskelijoilta
ja lehtoreilta. Laakiin on dokumentoitu vastuulehtoreiden koosteet opintokokonaisuuksien palautteista yksiköittäin ja opintokokonaisuuksittain. Koosteeseen kirjataan muun muassa opiskelijoiden palautteita oppimista auttavista
tekijöistä. Palautteiden perusteella toteutettavat toimenpiteet dokumentoidaan.
Koulutusohjelmien prosessit opetussuunnitelmatyössä ovat Diakissa yhtenäiset.
Laadunvarmistuksen kattavuus tutkintotavoitteisessa koulutuksessa
T&k-strategiaa ja pedagogista strategiaa muokataan parhaillaan toimintaperiaatteiksi. Kansainvälisyyden, aikuiskoulutuksen ja kielten opetuksen toimintaperiaatteet on vahvistettu uudessa muodossaan. Pedagoginen strategia on
käytössä vanhassa muodossaan, mutta koulutuksen prosessikuvaus on päivitetty. Laakista ei välttämättä ole näkyvissä keskeisen ydinprosessin, koulutuksen
prosessin, päivittymistä ja päivitettyjen ammattikorkeakoulun hallituksen hyväksymien materiaalien voimaantuloa. Tämä aiheuttaa ainakin ulkopuoliselle
lukijalle ongelmia hahmottaa, mikä on uusinta, voimassaolevaa materiaalia.
Auditointiaineistossa Diak kuvaa tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttönä opiskelijakyselyä osana palautejärjestelmää. Auditointihaastattelujen perusteella kuvattu toiminto näyttää olevan käytössä kaikissa yksiköissä. Aineiston perusteella voidaan myös todeta se, että palautteesta kerrotaan eteenpäin.
Esimerkkinä Diak kertoo opiskelijakyselyn tulosten esittämisen henkilöstökokouksessa ja konsensuskokouksissa7. Arviointipalautteen vaikuttavuudesta
mainitaan esimerkkinä harjoittelujärjestelmään liittyvän ohjeistuksen muuttaminen ja täsmentäminen. Harjoittelujärjestelmän kehittämistä tukevia lausuntoja tuli esille opiskelijoilta, opiskelijakunnalta ja henkilöstöltä sekä osin myös
elinkeino- ja työelämän toimijoilta. Palautejärjestelmän vahvuutena on myös
pitkä kehityshistoria, auditointiryhmälle esitettiin dokumentteja kehittämistyöhön liittyen vuodesta 1998 alkaen.
7
Diak käyttää nimeä konsensuskokous yleisistä kerran vuodessa yksiköittäin pidettävistä henkilöstökokouksista, joissa käsitellään henkilöstökyselyn ja opiskelijakyselyn tuloksia.
Diakissa on koottu opiskelijapalautetta opintokokonaisuuksista lukuvuodesta 2007–2008 lähtien. Käytössä on sähköinen järjestelmä ja raportit annetuista palautteista kootaan Laakin. Palautekoosteet näkyvät myös opiskelijaintranetissä (Vopa). Saatu palaute käsitellään opintokokonaisuustiimeissä toimipaikoittain. Nimetyt vastuuopettajat tuottavat opintokokonaisuuspalautteiden koosteet, joita opetussuunnitelmatyöryhmä hyödyntää opetussuunnitelmatyössä. Tältä osin kehittämiskohteena on vielä opintokokonaisuuspalautteen
näkyvyys opiskelijoille. Heillä on kyllä tiedossa asiaan liittyvä dokumentaatio,
mutta sen löytyminen näyttäisi olevan osin sattumanvaraista. Syynä tähän lienee osin Laakin laaja materiaali ja erityisesti yhteys opiskelijoiden intranettiin,Vopaan.
Auditointiaineiston perusteella palaute käsitellään palautteita antaneiden
opiskelijoiden kanssa. Niin opettaja- kuin opiskelijahaastatteluissa ilmeni, että
opettajien ja opiskelijoiden välisiä, kasvokkain tapahtuvia palautetilanteita ja
palautteen arviointia pidettiin hyvänä niiden dialogisuuden, spesifisen informatiivisuuden ja yksilöllisyydenkin vuoksi. Toisaalta sähköisessä palautteessa
opiskelija koki voivansa antaa helposti palautetta muun muassa opettajakohtaisesta opetuksesta.
Joissakin opiskelija- ja opettajahaastatteluissa tuli esille se, että palautteesta syntyvät uudet toimintatavat vaikuttavat vasta seuraavalle ryhmälle ja näin
palautteen vaikutus jää näkymättömiin palautetta antaneelle ryhmälle. Diakin
olisi hyvä kehittää palautejärjestelmäänsä siten, että opiskelijoille kerrotaan mihin toimenpiteisiin eri palautekokonaisuuksien perusteella on ryhdytty, milloin parannustoimenpiteet on käynnistetty tai milloin ne otetaan käyttöön
sekä, miksi jotain asiaa kehitetään ja miksi jotkin asiat jäävät ennalleen.
Mahdollisesti palautetilaisuuksia tulisi järjestää useammin kuin kerran lukukaudessa. Näin opiskelijoilla olisi mahdollisuus nähdä korjaavien toimenpiteiden yhteys suhteessa palautteeseen. Myös niissä tilanteissa, joissa korjaavia
toimenpiteitä ei katsota aiheellisiksi, asiasta tulisi tiedottaa ja perustella opiskelijoille nykyistä laajemmin. Tällöin ei pääsisi syntymään tilannetta, jossa palautteella ei koeta olevan vaikutusta.
Palautejärjestelmän nopeasta toiminnasta eräänä hyvänä yksityiskohtana
tuli esille turvallisuuteen liittyvä aloite, johon palautteenantaja kertoi korjaavan toimenpiteen tulleen välittömästi. Toisena ääripäänä tosin esiintyi myös
puheenvuoroja, joissa asiasta kerrottiin ”puhutun vuosikausia, mutta asialle ei
voi tehdä mitään”. Opiskelijahaastattelujen perusteella erityisesti vaikeaksi koetut asiat näyttäisivät jäävän helposti vaille kehittämistoimia.
Opiskelijoiden haastatteluissa tärkeänä palautteenantokanavana mainittiin
myös opiskelijakunta O’DIAKOn yksikkökohtaiset opiskelijayhdistykset (esimerkiksi ”Tuoppi”). Tämän palautekanavan systemaattisuus jäi kuitenkin osin
epäselväksi. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvän opiskelijapalautteen käsittelyn ja opiskelijakunnan, erityisesti yksikkökohtaisten opiskelijayhdistysten,
kokoaman palautteen systematisointi ja hyödyntäminen näyttäytyy kehittämiskohteena. Opiskelijoilla on myönteinen kuva ammattikorkeakoulusta opiskelupaikkana ja he osallistuvat mielellään toiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun johdon ja opiskelijakunnan johdon tapaamiset ovat säännöllisiä.
Opetuksen laadunvarmistusjärjestelmä on kattava ja sen erityisenä vahvuutena on vuorovaikutteisuus. Opiskelijapalautteiden käsittely kerran lukuvuodessa näyttää olevan kokoavaa ja systemaattista. Myös tuutor-ryhmät mainittiin palautteenantopaikkoina.
Vieraskielisen koulutuksen laadunvarmistus ei näytä olevan samalla tasolla
kuin vastaavan suomenkielisen koulutuksen. Palautejärjestelmiin liittyvien hyvien käytänteiden toivotaan leviävän myös vieraskieliseen koulutukseen. Tässä palautteessa on otettava huomioon se, että auditointihaastatteluissa vieraskielinen koulutus ei ollut kovin laajasti edustettuna.
Haastattelun mukaan opiskelijat, opettajat, henkilöstö sekä elinkeino- ja
työelämän edustajat pitävät laadunvarmistusjärjestelmään liittyviä palautejärjestelmiä tärkeinä vaikuttamisen välineinä. TutkintoDiak vastaa tulosten esittelystä syksyisin pidettävässä henkilöstökokouksessa. Diakin omaksuman matriisiorganisaation periaatteiden mukaisesti yksikönjohtajat vastaavat opiskelijakyselyiden tulosten esittelystä omissa yksiköissään järjestettävissä konsensuskokouksissa. Yliopettajat esittelevät tulokset ja kokouksessa sovitaan tarvittavista kehittämistavoitteista. Opiskelijakyselyjen tuloksia käsitellään myös verkostoryhmissä ja yliopettajaryhmässä, jolloin mahdollisesti osa kehittämistavoitteista voidaan viedä myös Diakin johtoryhmän käsittelyyn. Ennen uusien kehittämistavoitteiden asettamista tarkistetaan edellisten toimenpiteiden
toteutuminen. Opiskelijakyselyistä nousseiden palautteiden käsittely ja tulosten esittely yksiköiden, toimipaikkojen ja koulutusohjelmien vastuuhenkilöille
on systemaattista ja aikataulutettua.
Opettajahaastattelujen mukaan palautteiden käsittelyn on havaittu toimivan myös oppimisprosessina. Henkilöstö oppii itsearviointia ja opiskelijat palautteen antajina saavat palautteen käsittelyssä valmiuksia työelämään sekä oppivat samalla vuorovaikutustaitoja.
Haasteena on, miten saada kaikki palautteista syntyneet kehittämiskohteet tehokkaasti palvelemaan koko Diakia. Palautteiden käsittelyä voisi nopeuttaa selkeyttämällä palautteita käsittelevien ryhmien vastuita ja määrittelemällä henkilövastuut aikatauluineen. TutkintoDiak voisi selkiyttää tiedottamista, jonka avulla on helppo tunnistaa koko Diakia hyödyttävät parannussovellukset.
Riittämättömän laadun tunnistaminen
Auditointihaastatteluissa pyrittiin selvittämään riittämättömän laadun tunnistamista ja tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä. Tavoitteena on välitön puuttuminen jo opintojen aikana, mikäli se on mahdollista. Tämä näyttää
toimivan kaikissa koulutusohjelmissa. Osa korjaavista toimenpiteistä vaatii aikaa. Tämä taas voi näyttäytyä opiskelijoille siten, että asioihin ei puututa. Joissain yksittäisissä opiskelijapalautteissa tuli esille, että on myös joitain korjattavia asioita, joihin palataan yhä uudelleen. Kokonaisuutena auditointiryhmälle
jäi kuitenkin kaikkien haastattelujen perusteella sellainen mielikuva, että opetuksessa riittämätön laatu tunnistetaan, käsitellään ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään laadunvarmistusjärjestelmän edellyttämällä tavalla järjestelmällisesti ja asianmukaisesti.
Laatupoikkeamat tunnistetaan moninaisten palaute- ja kyselyjärjestelmien
kautta, ne otetaan käsittelyyn ja dokumentoidaan sekä ryhdytään tarvittaviin
toimenpiteisiin. Opetus- ja oppimisprosessiin liittyvä riittämätön laatu tulee
tavallisimmin esille ja näkyviin opiskelijapalautteiden kautta.
Laadunvarmistusjärjestelmän kehittyminen
Strategisia tavoitteita asetettaessa ammattikorkeakoulun rakennetta arvioidaan
vetovoimaisuuden ja alueellisen työllistymisen näkökulmasta. Diakia opiskelupaikkana arvioidaan harjoittelun, virtuaaliopintojen sekä vieraskielisten ja
kansainvälisten opintojen näkökulmasta. Arviointi ”Diak kouluttajana” keskittyy arviointiin opetuksesta ja ohjauksesta, opintojen etenemisestä ja opiskelutyytyväisyydestä.
Auditoinnin perusaineiston, Laaki -sähköisen laatukäsikirjan ja arviointihaastattelujen perusteella kehittämisen kehä näyttää toteutuvan TutkintoDiakin sektorissa. Koulutuksen prosessiin liittyvät kehittämisryhmät on kuvattu sekä palaute- ja arviointitiedon kerääminen on jäsenneltyä. Kerättyjen
tietojen dokumentointi kootaan Laakiin. Jatkuvan kehittämisen kehän toteutuminen ammattikorkeakoulussa kuvataan auditoinnin perusaineistossa ja tutkintotavoitteinen koulutus jäsentyy tähän kokonaisuuteen.
Haastattelujen perusteella tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistukseen liittyvissä käytänteissä on edelleen nähtävissä vanhoja rakenteita. Tukeutuminen koulutuksessa ja sen järjestämisessä Diakonia-ammattikorkeakouluosakeyhtiön osakkeenomistajatahojen toimintakulttuuriin näyttäisi edelleen olevan osaksi vahvaa. Tällainen toimintatapa on osin ymmärrettävää voimakasta arvopohjaa korostavassa koulutuksessa, jossa taustalla vaikuttava ”opistoperinne” muodostaa vankan pohjan, jolle nykyinen koulutus rakentuu.
Innovatiiviset ja toimipaikkakohtaiset toimintatavat tuovat hyvää perustaa luo-
ville koulutusratkaisuille, mutta laadunvarmistusjärjestelmän näkökulmasta ja
yhdenvertaisuuden takaamiseksi käytänteiden tulisi olla yhteneväisiä. Kehittämistavoitteena on yhteisesti sovittujen käytänteiden jalkauttaminen kaikkiin
toimipaikkoihin ja kaikkiin koulutusohjelmiin.
TutkintoDiakissa opetusta kehitetään ja parannetaan opiskelijapalautteen
perusteella koko Diakin tasolla sekä lukuisten erilaisten palautekyselyjen pohjalta yksikkö- ja koulutusohjelmatasolla. Vierailuhaastattelussa tuotiin kuitenkin esille halu kehittää opintokokonaisuuden palautejärjestelmää ja sen dokumentaatiota siten, että palautteen kautta tunnistetut opetuksen kehittämiskohteet saadaan levitettyä palvelemaan koko Diakin opetustehtävää kaikissa yksiköissä.
Yhteenveto:
■
■
■
■
■
■
Tutkintotavoitteisen koulutuksen taustalla on ammattikorkeakoulun
vankka arvopohja. Koulutus vastaa opiskelijoiden ennakko-odotuksiin ja
koulutustarjonta kuvataan hyvin hakijan materiaalista lähtien.
Systemaattinen palautteen kerääminen on vahvuus. Laadunvarmistusjärjestelmä muodostuu arviointi-, palaute- ja kehittämisjärjestelmästä. Opiskelijapalautteiden kerääminen, koonti, käsittely ja tiedottaminen kuvataan
systemaattisesti. Palautteen vaikuttavuudesta (ns. palautteen palaute) opiskelijoiden keskuudessa näyttää vallitsevan eriäviä käsityksiä, joten asian
tiedottamiseen tulisi kiinnittää huomiota.
Laadunvarmistusjärjestelmä tukee Diakin strategiaan tutkintotavoitteiselle koulutukselle asettamia tavoitteita. Koulutusohjelmissa riittämätön laatu tunnistetaan. Tutkintotavoitteisen koulutuksen toimintaohjelman päivittäminen on kesken eikä muutosvaihetta kuvata selkeästi Laakissa.
Opetuksen suunnittelu on organisoitua ja siihen liittyvät laadunvarmistuksen menettelytavat ohjaavat TutkintoDiakin toimintaa. Yhteistyö TutkintoDiak-sektorin sisällä näyttää olevan muotoutumassa uudistetun organisaatiorakenteen jälkeen ja murrosvaihe näyttäytyy ainakin suhteessa
tukipalveluihin.
Vastuuhenkilöt on merkitty laadunvarmistusjärjestelmään selkeästi tutkintotavoitteisessa koulutuksessa.
Työelämän oppimisympäristöt (TOP) on hyvä käytänne ja siihen liittyviä toimintoja kannattaa viedä kaikkiin koulutusohjelmiin pilotointijaksojen jälkeen. Ajattelu- ja toimintatapaa kannattaa levittää myös laajemmin ammattikorkeakouluissa.
Tutkimus ja kehitystyö
Koko maan kattavana korkeakouluna Diak toimii sekä valtakunnallisena että alueellisena vaikuttajana keskeisillä toiminta-alueillaan. Diakin laadunvarmistusjärjestelmä
kattaa t&k-toiminnan keskeiset osa-alueet. Tutkimus- ja kehitystyön painopisteet ja
profiili on määritelty selkeästi.Yhteistyö useiden keskeisten kumppaneiden kanssa on
vakiintunutta ja sujuvaa, mikä osaltaan indikoi t&k-toiminnan laatua. Hanketoiminta
on selkeästi dokumentoitu ja siitä saatua palautetietoa käytetään vahvasti toiminnan
kehittämisessä.Tutkimus- ja kehitystyön laadunvarmistus on edistyneessä vaiheessa.
Diak toteuttaa lakisääteistä tutkimus-, kehittämis- ja aluekehitystehtäväänsä
neljässä yksikössä eri puolilla Suomea. Näitä tehtäviä toteuttavat toiminnot on
ryhmitetty Diakin työelämäpalveluita tuottavaan PalveluDiakiin. Palveluita
ovat täydennyskoulutus-, työyhteisöjen kehittämis- ja laajemmat kehittämishankkeet. Hanketoiminta on aktiivista kaikissa toimintayksiköissä.
T&k-toiminnan tavoitteet on määritelty selkeästi ja johdonmukaisesti.
Tutkimusohjelmat ovat kiinteä osa Diakin perustehtävää ja ne niveltyvät hyvin korkeakoulun opetustehtävän työelämäorientaatioon. Opinnäytetöistä
noin 80 prosenttia on hankkeistettuja. Opiskelijat saavat tärkeitä kontakteja
työelämään harjoittelun, opinnäytetöiden, työelämätuutoroinnin sekä uuden
työelämän oppimisympäristöt -hankkeen kautta.
Diakin t&k-toimintaa ohjaa vuonna 2005 laadittu t&k-strategia. Strategia uudistetaan Diakin kokonaisstrategian ja sen toimintaperiaatteiden päivittämisen yhteydessä keväällä 2009. T&k-työn toimintaperiaatteissa linjataan
muun muassa Diakin erityispainopisteet tuleville vuosille ja asemoidaan Diakin t&k-toiminta suhteessa valtakunnan muuhun t&k-, innovaatio- ja välittäjäorganisaatiotoimintaan.
Uusimpina instrumentteina ovat kolme PalveluDiakiin kuuluvaa tutkimusohjelmaa: Kirkko-ohjelma, Hyvinvointipalvelut-ohjelma ja Kansalaisyhteiskunta-ohjelma. Niiden tehtävänä on erityisesti huolehtia sovellettavan tutkimustiedon tuottamisesta ja välittämisestä Diakin yhteistyökumppaneille työelämässä. Tutkimusohjelmien tehtävänä on lisätä, jalostaa ja jakaa korkeakoulun
osaamista sen kärkialueilla.
Työelämän suuntaan PalveluDiak toimii ”täyden palvelun tavaratalona
yhden luukun periaatteella”. Diakin tutkimustehtävä on kiinteässä yhteydessä
Diakin koulutustehtävään. Huomattavan osan Diakin t&k-panoksesta tuottavat päätoimiseen opetushenkilöstöön kuuluvat. T&k-toiminnan tuloksena saatu uusi tieto pyrkii hyödyttämään ja rikastuttamaan opetusta suoraan ja välittömästi.
Diakin kahden sektorin, PalveluDiakin ja TutkintoDiakin yhteistyö kulminoituu kehitteillä olevissa työelämän oppimisympäristöissä (TOP). Niissä
toiminnan tavoitteena on tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa, taitoa ja
työmenetelmiä ja ammattialalle vastavuoroisessa suhteessa työelämän ja Diakin välillä.
Diakin alueelliset yksiköt tekevät kehittämistyötä, jonka lähtökohtana
ovat työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyö ja työelämän kehittämistarpeet. Kehittämisen prosessi, sen vastuut, tavoitteet, toiminnot, mittarit ja arviointi sekä kehittämistoimenpiteet on määritelty ja kuvattu selkeästi. Osaprosesseina on kuvattu tutkimusohjelmat, työelämän oppimisympäristöt ja
hanketoiminnan hallinnointi.
Hanketoiminnan hallinnointiin sisältyvät toiminnot hankeideasta hankkeiden tulosten julkistamiseen. Hanketuki kattaa koko Diakin. Keskeistä siinä
on hankkeiden valmisteluvaihe, jossa yhteisillä ohjeistuksilla, tuella ja hankehakemuksen laadinnalla pyritään varmistamaan Diakin hankehakemusten
laatu.
Hanketyön ohjeistus ja tuki on toteutettu esimerkillisesti. Laakiin on
koottu sekä yleiset hanketyön periaatteet että yksityiskohtaiset toimintaohjeet,
jotka kattavat sekä ideointi- ja käynnistysvaiheen että käytännön toteutuksen.
Rahoituksen hankkiminen, budjetointi, seuranta ja raportointi ovat ohjeistuksessa selkeästi esillä. Myös vastuiden määrittelyyn, projektin organisoitumiseen,
sopimusten laadintaan sekä tiedotukseen ja markkinointiin on koottu tukiaineistoa. Joka toinen viikko kokoontuva t&k-ryhmä kehittää yhteyksiä yksiköiden välillä jakaen hyviä käytäntöjä tutkimuksen ja opetuksen integraatiosta.
Opettajia kannustetaan aktiiviseen ja innovatiiviseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. He toimivat jatko-opiskelijoina, tutkijoina ja opinnäytteiden
ohjaajina. Opettajilla on myös keskeinen rooli tutkimusrahoituksen hankkimisessa ja hankkeiden koordinaattoreina. Toiminta heijastuu laajana julkaisutoimintana.
Luovuuden ja innovatiivisuuden merkitys tulee esille erityisesti kehittämishankkeissa, joissa ideat rakentuvat konkreettisiksi toimenpiteiksi. Tässä
Diak osoittaa esimerkillistä osaamista ja yhteistyötaitoa. Laajapohjainen, avoin
valmisteluprosessi, parhaiden osaajien rekrytointi ja PalveluDiakin johtajan
asiantuntemus varmistavat hanketyön laadun.
Kehittämishankkeiden laatua seurataan työelämäpalveluita koordinoivassa PalveluVerkostossa, mutta seurantaa ei ole systematisoitu. Tätä tulisi kehittää edelleen siten, että koko Diakin tasolla käytäisiin hankkeiden tilanne läpi
ja johto osallistuisi keskusteluun.
Diak profiloituu tutkimusohjelmiensa kautta selkeästi kirkon, terveydenhuollon ja sosiaalialan yhteistyökumppaneiden partnerina. Suosittuna yhteis-
työkumppanina se on pystynyt luomaan kiinteät tutkimus- ja kehittämisyhteydet keskeisillä toimialoillaan.
Siitä huolimatta, että työelämäyhteistyö on sidosryhmäpalautteessa arvioitu toimivaksi, Diak itsearvioinnissaan toteaa, että sen tunnettuudessa tutkimus- ja kehitystyön palveluntuottajana on vielä kehittämistä.
Yhteenveto:
■
■
■
■
■
Diak on määritellyt selkeästi keskeiset tutkimusohjelmat ja tutkimuksen
painoalat, joiden kautta sen tutkimustoiminta profiloituu vahvasti strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Korkeakoulun yhteistyökumppanit jäsentyvät kiinteäksi osaksi sen laadunvarmistusjärjestelmää asettamalla omat tavoitteensa ja antamalla palautetta niiden toteutumisesta tutkimus- ja kehityshankkeissa.Yhteistyö keskeisten kumppaneiden kanssa on kiinteää ja vuorovaikutteista.
Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti t&k-hankkeisiin harjoittelijoina ja
opinnäytetyön tekijöinä. Opiskelijoiden integrointi tutkimus- ja kehitystoimintaan on luontevaa ja palautetta siitä kerätään sekä heiltä itseltään
että yhteistyökumppaneilta. Myös opettajien aktiivisuus t&k-toiminnassa
on korkea, mikä heijastuu laajana julkaisutoimintana.
Korkeakoulu on ohjeistanut hanketyön selkeästi ja monipuolisesti. Ohjeistus kattaa niin hankkeen ideoinnin ja organisoinnin kuin taloushallinnonkin.
T&k-toiminnan laadunvarmistus toteutuu luontevana osana toiminnan
suunnittelua, ohjeistusta, toteutusta, raportointia ja arviointia. Sitä tukee
yhteistyökumppaneilta kerättävä palaute (muun muassa sidosryhmäkysely).
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus vaikuttavuus
ja aluekehitystyö
Diakin laadunvarmistusjärjestelmä sisältää useita yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen,
vaikuttavuuden ja aluekehitystyön elementtejä. Palautetietoa vaikuttavuudesta ja toiminnan laadusta kerätään monipuolisesti sekä kyselyillä että yhteistyöverkostojen kautta. Suuressa osassa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimintoja ovat vakiintuneet
menettelytavat. Pitkäaikaiset kumppanuudet indikoivat osaltaan tuloksellista toimintaa. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, vaikuttavuuden ja aluekehitystyön laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa.
Diakilla on laaja ja monipuolinen yhteistyöverkosto oman alansa eri toimijoiden kanssa. Sidosryhmät ja kumppanit on luokiteltu alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin, joukossa muun muassa neljä yliopistoa ja
kahdeksan ammattikorkeakoulua. Huomattava osa yhteistyökumppaneista
kuuluu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon organisaatioon joko välittömästi tai toimii sitä lähellä säätiö- tai yhdistyspohjalla. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös sosiaali- ja terveysalan organisaatiot ja yhdistykset, sairaalat,
hoitolaitokset ja kunnat. Diak on mukana kolmessa kansainvälisessä diakoniakoulutusalan verkostossa. Lisäksi sillä on sopimus liikkuvuus- tai hankeyhteistyöstä 12 ulkomaisen korkeakoulun kanssa.
Diak painottaa yliopisto- ja korkeakouluyhteistyön tärkeyttä. Asiantuntemusta hyödynnetään kumpaankin suuntaan muun muassa ylemmän ammattikorkeakoulun koulutuksessa mutta myös t&k-hankkeissa.
Diakin toiminnan luonne edellyttää kiinteää ja monipuolista sosiaalista
vuorovaikutusta. Tämä selittää osaltaan laajan yhteistyöverkoston olemassaoloa.
Valtakunnallisena korkeakouluna Diakilla on erinomaiset edellytykset toimia
myös vahvana alueellisena vaikuttajana toimintapaikkakunnillaan. Toimintaajatuksensa mukaisesti se tuottaa kirkon ja yhteiskunnan palvelukseen osaavia
ammattilaisia ja asiantuntijoita sekä osallistuu koulutusalojensa alueelliseen ja
valtakunnalliseen kehittämiseen.
Diakin tutkimushankkeisiin saama rahoitus on laajaa ja monipuolista. Se
osaltaan indikoi t&k-toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Erityisesti
muilla kuin Diak Etelän vaikutusalueella toimivilla yksiköillä on erinomaiset
edellytykset olla vahva vaikuttaja omalla alueellaan. Haastatteluiden avulla saadun evidenssin perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, että Diak Itä on yksiköistä vahvin vaikuttaja omalla alueellaan.
Yhteistyön muodot kumppaneiden kanssa ovat suureksi osaksi vakiintuneet, ja niitä varten on olemassa erilaisia yhteistyöverkostoja (muun muassa
kirkko, ylläpitäjät, sosiaali- ja terveysalan organisaatiot, kuntayhtymät). Diaktori-lehden lakkauttaminen on tarkoitus korvata säännöllisellä verkkotiedotteella. Kaikille yhteistyökumppaneille tarkoitettuja yhteisiä toimintamuotoja
on vähän.
Korkeakoulu arvioi vaikuttavuuttaan ja aluekehitystyötään sidosryhmäkyselyllä, työllistymiskyselyllä, alumnikyselyllä, mediaseurannalla ja henkilöstökyselyllä. Alumnit on kytketty Diakin laadunvarmistusjärjestelmään paitsi
kyselyn, myös välittömän työelämäpalautteen kautta.
Sidosryhmäkyselyyn vastanneet (yhteensä 1102 vastaajaa tähän kysymykseen) jakautuivat eri yhteistyömuotojen kesken seuraavasti:
■
Opiskelijoiden harjoittelu 54 %
■
Seminaarit/yleisötilaisuudet 31 %
■
Opiskelijoiden opinnäytteet 25 %
■
Täydennyskoulutus 23 %
■
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 20 %
■
Ei kokemusta yhteistyöstä Diakin kanssa 14 %
■
Avoin ammattikorkeakoulu 11 %
■
Opiskelijoiden projektityö 10 %
■
Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijoiden kehittämistehtävä 4 %.
Diakilla on näyttöä vahvasta arviointiosaamisesta, jota on hyödynnetty aktiivisesti yhteistyöhankkeissa eri toimijoiden kanssa useiden vuosien ajan.8
Diak on kehittänyt Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak)9 kanssa
työkalun korkeakoulujen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arviointiin. Kehittämistyössä oli keskeinen rooli Korkeakoulujen arviointineuvoston rahoittamalla, Diakin ja Humakin yhteisellä Verkostoammattikorkeakoulu yhteiskunnallisena toimijana -hankkeella, joka toteutettiin vuosina 2007–2008. Työkalun käytöstä saaduista tuloksista ei ole toistaiseksi näyttöä, mutta sen sisältämän sidosryhmäkyselyn aineistoa on käsitelty Diakin palveluverkossa, johtoryhmässä, avoimen ammattikorkeakoulutuksen verkostoryhmässä sekä yksiköissä.
Siitä huolimatta, että palautetta kerätään sidosryhmiltä runsaasti kyselyiden avulla, ovat sen käsittely ja siitä seuraavat toimenpiteet epäsystemaattisia.
Kaikki kerätty palaute tulisi käsitellä järjestelmällisesti kehittämisryhmissä ja
raportoida säännöllisesti korkeakoulun johdolle, joka tekee päätökset palautteen aiheuttamista toimenpiteistä.
Avoin ammattikorkeakouluopetus ja täydennyskoulutus ovat kiinteä osa
Diakin toimintaa. Täydennyskoulutusta tarjotaan yksiköiden toiminta-alueilla
tilauskoulutuksena, ja siihen liittyy kiinteänä osana palautteen keruu. Säännöllisesti toistuvat toimeksiannot ovat osoitus menestyksellisestä toiminnasta tällä
alueella.
8
Esimerkiksi: Johanna Heikkilä, Susanna Hytönen, Tero Janatuinen, Ulla Keto, Outi Kinttula,
Jari Lahti, Heikki Malinen, Hanna Myllys ja Marjo Eerikäinen (2007): Itsearviointityökalun kehittäminen korkeakouluille. Mikkelin ammattikorkeakoulu A. Tutkimuksia ja raportteja 20.
9
Eeva-Liisa Antikainen, Hanna Hauta-aho & Mikko Yrjönen (2008): Ammattikorkeakoulu yhteiskunnallisena toimijana. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Sarja B. Projektiraportit ja selvitykset 9.
Yhteenveto:
■
■
■
■
■
Diak on onnistunut luomaan laajan yhteistyöverkoston alansa keskeisten
toimijoiden kanssa. Sen yhteiskunnallinen vuorovaikutus perustuu pitkäaikaiseen yhteistyöhön ja monipuoliseen kokemukseen. Diakin arvopohja
ohjaa osaltaan yhteistyön toteutumista.
Diakin rooli erityisesti kirkon kentän kouluttajana on keskeinen ja kiistaton. Vuorovaikutus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen kentässä toimivien järjestöjen kanssa on kiinteä osa Diakin toimintaa.
Diakista valmistuneiden (alumnien) mahdollisuutta osallistua korkeakoulun toimintaan ja sen kehittämiseen tuetaan ja siihen kannustetaan.
Alumnit toimivat myös aktiivisesti yhteistyösuhteiden avaajina ja rakentajina työpaikoillaan ja yhteisöissä.
Diakin yhteiskunnallisesta ja aluevaikuttavuudesta on vahvaa näyttöä.
Korkeakoulu on arvostettu yhteistyökumppani, ja se on onnistunut hankkimaan keskeisen roolin osaamisensa painopistealueilla sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Aluevaikuttavuus korostuu varsinkin Diak Lännessä, Diak Pohjoisessa ja Diak Idässä.
Diak kerää aktiivisesti palautetta sidosryhmiltä, mutta myös palautteen
vaikutuksia tulisi seurata aktiivisesti ja systemaattisesti.
Tuki ja palvelutoiminnot
Diakin tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistus kattaa ainakin jollakin tasolla lähes kaikki osa-alueet. Eri osa-alueiden välisiä laadunvarmistusjärjestelmän prosessien
kehittämis- ja valmiusaste-eroja on havaittavissa. Tukipalveluiden laadunvarmistuksen
dokumentointi ja vastuiden yksityiskohtaiset määrittelyt ovat osin kesken, mikä johtuu osittain organisointieroista eri yksiköiden välillä. Diakin tuki- ja palvelutoimintojen tiedon keräämistä, hyödyntämistä ja dokumentaatiota yhtenäistetään. Selkeitä
näyttöjä on siitä, että saatua tietoa käytetään toimintojen kehittämiseen ja palvelujen
parantamiseen. Tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen menettelytapoja kehitetään jatkuvasti yhteisten käytänteiden käyttöönottamiseksi kaikissa yksiköissä. Menettelytapojen avulla voidaan riittämätön laatu tunnistaa osin hyvin ja osin tyydyttävästi. Tuki- ja palvelutoiminnan laadunvarmistus on kokonaisuudessaan tarkasteltuna
alkavassa kehitysvaiheessa.
Laadunvarmistuksen toiminnot ja prosessit
Diakin perusaineistossa kehittämis-, tuki- ja palvelutoiminnot on koottu Yhteispalveluiksi (Ypa). Yhteispalvelujen tehtävänä on tukea yksiköiden ja prosessien onnistumista sekä johtaa koko Diakin suunnittelu- ja kehittämistyötä.
Yhteispalveluissa vararehtorin johtamaan TutkintoDiakiin vastuutettu avoi-
meen ammattikorkeakouluopetukseen, opetusteknologiaan, kansainvälisiin asioihin, opintojen ohjaukseen ja opintoasioihin liittyvät palvelut. Talous- ja hallintojohtajan johtama TukiDiak vastaa kirjasto- ja tietopalveluista, tietohallintopalveluista, talous- ja hallintopalveluista, henkilöstöpalveluista sekä tila- ja
turvallisuuspalveluista. Rehtori vastaa suunnittelusta, viestinnästä ja laatutyöstä. Diakin prosessikartassa tukiprosesseja ovat henkilöstöpalvelut, kansainvälisten asioiden palvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, opintoasiainpalvelut, talouspalvelut, tietohallintopalvelut, t&k -palvelut ja viestintä.
Saadun auditointiaineiston pohjalta tuki- ja palvelutoimintojen kokonaisuus ja organisointi ei kaikilta osin avautunut auditointiryhmälle. Osittain tieto vaikutti olevan hajallaan ja antoi vaikutelman, että toimintojen organisointi on osittain kesken. Keskeneräisyys eräiden tukitoimintojen osalta selkiintyi
vierailuhaastatteluissa, joissa kerrottiin joidenkin toimintojen olevan kehittämisvaiheessa niin organisoinnin kuin laadunvarmistuksen prosessikuvausten
osalta. Monessa toimipisteessä tapahtuvia tuki- ja palvelutoimintoja johdetaan
verkostomaisesti, mitä sinänsä pidettiin hyvin toimivana.
Auditointiaineiston mukaan tukipalvelujen palaute- ja arviointitieto kerätään henkilöstökyselyistä, johdon itsearvioinnista, mediaseurannasta, kirjastokyselyistä ja imagoseurannasta. Keskeisimmäksi laadunvarmistuksessa riittämättömän laadun tunnistamisen keinoksi nousi haastatteluissa esille koko palautejärjestelmä. Eri tukipalveluilla on omia palautekyselyjä, joista valtaosa on
ensisijassa opiskelijakyselyjä, mutta osa myös henkilöstökyselyjä. Opintotoimistopalvelukokonaisuus saa palautetietoa pääosin opiskelijapalautteen
kautta. Muut tukipalvelut saavat palautetta pääosin henkilöstökyselyn kautta.
Haastateltujen mukaan palautetietoa saadaan myös yksiköiden omista kyselyistä, havainnosta ja yleisistä opiskelija- ja henkilöstökyselyistä.
a) Opintoasiainpalvelut
Haastateltavat olivat tyytyväisiä opintotoimiston toimintaan. Opintosihteerien
toiminnan koettiin olevan yhtenäistä eri toimipisteissä taaten opiskelijoille tasavertaisen ja -laatuisen palvelun. Jokerivierailu opintotoimistossa ja hakutoimistossa vahvisti sen, että opiskelijavalinta, ilmoittautumismenettely ja opiskelijoiden muut tukipalvelut toimivat hyvin. Opintotoimisto osallistuu aktiivisesti opiskelijamarkkinointiin ja opiskelijoilta kerätään suullista palautetta
opiskelijamarkkinoinnista henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS)
teon yhteydessä. Saattaisi olla hyödyllistä systematisoida opiskelijamarkkinointia koskeva palautteenkeruu ja siten varmistaa palautteen hyödyntäminen
opiskelijamarkkinoinnissa. Jokerivierailussa selvisi myös se, että hakutoimistolla
oli hyvät valmiudet toimia valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmää koskevassa ongelmatilanteessa keväällä 2009. Opintotoimiston vastuut on kuvat-
tu menettelyohjeiden ja sisäisten sääntöjen avulla, jotka on dokumentoitu
intranetissä. Haastattelujen perusteella henkilökunta tuntee hyvin laadunvarmistusjärjestelmän ja menettelyohjeet oman työnsä osalta. Haastatellut opettajat ja opiskelijat olivat tyytyväisiä opintojen ohjaukseen ja opintosihteereiden työ sai kiitosta.
Opintoasianpalvelujen yhteyttä sidosryhmiin selvitti sidosryhmähaastattelu, jossa ilmeni sidosryhmien rooli opintojen ohjauksessa erityisesti harjoitteluvaiheessa, opinnäytetyön ohjauksessa, ammatillisessa kasvussa ja identiteetin kehittymisessä.
b) Kansainvälisyyspalvelut
Kansainvälisten asiain tukipalvelujen rakennetta on ryhdytty uudistamaan
vuonna 2007 tavoitteena yhdenmukaistaa palveluja sekä lisätä läpinäkyvyyttä
ja selkeyttä laadunvarmistukseen sekä päätöksentekoon liittyvissä vastuissa. Eri
yksikköjen ja toimipaikkojen toiminta- ja dokumentaatiojärjestelmistä on siirrytty yhteiseen toimintakulttuuriin. Kansainvälisten asioiden hoito on keskitetty Yhteispalveluissa sijaitsevaan Kv-toimistoon ja toimintoihin on kohdennettu resursseja. Yksiköiden kansianväliseen toimintaan liittyvät toimintatavat
näyttäisivät olevan vielä kehitysvaiheessa. Halua kansainvälisyyden kehittämiseen löytyy jokaisesta yksiköstä.
Uutta rakennetta on arvioitu yksikönjohtajille, koulutusjohtajille ja kvverkoston jäsenille suunnatuilla kyselyillä. Palautetietojen hyödyntämisestä on
selkeitä näyttöjä. Haastattelujen mukaan kansainvälisten asioiden palveluja on
kehitetty paljon muun muassa vaihdossa olevien opiskelijapalautteen perusteella.
Kansainvälisen toiminnan palaute- ja arviointimenetelmiä on kehitetty.
Opiskelija- ja henkilöstökyselyjen tuloksia käsitellään kv-verkoston omassa
konsensuskokouksessa. Opiskelijakyselyjä on hyödynnetty opiskelijoiden rekrytoinnissa ja tiedottamisessa. Hyödynnettävää palaute- ja arviotietietoa kehitetään myös koko Diakin käyttöön. Lisäksi tietojen koostamisen ja käsittelyn
toimintatapoja hyödynnetään osana koko Diakin arviointi-, palaute- ja kehittämisjärjestelmää. Vuonna 2009 on otettu käyttöön Mobility Online -järjestelmä opiskelija- ja opettajaliikkuvuuksien ja kumppanuustietojen dokumentointiin. Dokumentoinnin uskotaan hyödyttävän Diakin oman toiminnan parantamisen lisäksi sidosryhmiä.
Kansainvälisen toiminnan laadunvarmistuksen kehittäminen on ollut ripeää. Toimintatapoja eri toimipaikoissa on yhdenmukaistettu koko Diakin tasolla. Kv-toimintaperiaatteiden ja kumppanuuksien kehittämisen prosessikuvaus on hyväksymisvaiheessa, jolloin on tarkoitus sopia koko Diakin kattavat prosessikuvaukset ohjaamaan kansainvälistä toimintaa. Haastatteluissa ilme-
ni, että kansainvälisten palvelujen kehittäminen on osittain kesken ja eri toimipisteiden välisiä eroja on vielä jossain määrin. Haastateltavat olivat tietoisia
tarpeista kehittää edelleen ja selkeyttää toimintaa, lisätä tietoisuutta hyödyntämismahdollisuuksista sekä parantaa kansainvälisyyttä koulutuksen kehittämisessä.
c) Kirjasto- ja tietopalvelut
TukiDiakin tukipalveluista kirjasto- ja tietopalvelujen palautteenkeruu on systemaattista. Diakin omien kyselyiden lisäksi kirjastotoiminta on mukana kansallisessa kyselyssä. Henkilöstön mukaan myös kansallisen kyselyn tuloksia
hyödynnetään kirjaston päivittäisessä työssä. Opiskelijoiden ja opetushenkilöstön mielestä kirjastopalvelut ovat selkeät ja ne toimivat kiitettävästi.
d) Talous- ja henkilöstöpalvelut sekä tietohallintapalvelut
Haastattelujen mukaan talous- ja henkilöstöpalveluja on viimeisen vuoden aikana kehitetty palautteiden antaman tiedon perusteella. Parannukset on päivitetty ja dokumentoitu henkilöstöohjeeseen intranetiin. Haastattelun mukaan
taloushallinto ei saa riittävää palautetietoa henkilöstökyselyistä, koska kyselyn
tarkkuus ei kata riittävästi talouspalveluita. Taloushallinto onkin kehittämässä
yhdenmukaista palautejärjestelmää muiden TukiDiakin ja erityisesti tietohallintapalvelujen palautekyselyjen kanssa. Taloushallinnon prosessin kuvaus on
kesken, mutta ohjeet ja säännökset on dokumentoitu intranetissä. Tarkoituksena on, että Laaki yhtenäistää kaikki ohjeistukset, lomakkeet ja tiedonvälityksen.
Haastattelussa ilmeni, että laadunvarmistusjärjestelmän ja sen laatuajattelun kautta eri toimipaikoissa toimivien hallinnonsihteerien toimintatavat ovat
yhtenäistyneet. Talousarvioprosessikuvaus on dokumentoitu Laakiin ja muut
taloushallinnon dokumentit löytyvät säännöksinä intranetissä. Tietohallinto on
laatinut oman sisäisen prosessikuvauksen ja talousarvio-ohjeet, joiden avulla
tietohallinto yhdentää käytänteitä eri toimipaikoissa. Haastatteluvierailun aikana turvallisuuspalvelu sai kiitosta ripeästä ja asiantuntevasta palvelusta. Tilaja aulapalvelujen osalta tulisi varmistaa, etteivät ne jää laadunvarmistusjärjestelmän ulkopuolelle.
e) Viestintäpalvelut
Viestintäpalvelujen laadunvarmistusta kuvaa kehittämisen kehä -kuvaus, joka
on dokumentoitu intranettiin. Auditointiaineiston perusteella käsitys viestintäyksikön roolista sisäisen tiedon viestijänä eri toimintaverkostojen toiminnasta, palautteiden tai kehittämishankkeiden ja -kohteiden tuloksista jäi
kapeaksi. Haastattelu kuitenkin lisäsi käsitystä viestintäpalvelun roolista muun
muassa opiskelijapalautteiden tulosten hyödyntämisessä. Viestintäpalveluita
voisi hyödyntää nykyistä vahvemmin sisäisessä viestinnässä. Sisäisessä tiedottamisessa Viikkotiedote on yksi keskeinen väline muun muassa johdolle.
Viestintäpalvelut voisi muokata Laakista tietoa henkilöstöä, opiskelijoita
ja sidosryhmiäkin innostavien kirjoitusten muotoon. Yhteistyön lisääminen
Mediamyllyn kanssa saattaisi vahvistaa viestinnän resurssia kertoa palautteiden
synnyttämistä parannuksista opiskelijoita ja työelämää kiinnostavalla tavalla,
mikä voisi lisätä palautevastauksia.
Laadunvarmistuksen kattavuus
Auditointivierailu selvensi ja vahvisti auditointiaineiston perusteella syntynyttä
näkemystä, että laadunvarmistusjärjestelmä ja sen kehittäminen kattavat tukija palvelutoiminnot. Tuki- ja palvelutoiminnan laadunvarmistus ei kuitenkaan
kata kaikkia toimintoja samalla tarkkuudella ja osa prosessikuvauksista on tekeillä tai päätöksentekovaiheessa.
Toimintaa ohjaavat pääosin intranettiin dokumentoidut ohjeistukset sekä
yksittäiset prosessikuvaukset. Tuki- ja palvelutoimintojen henkilöstöhaastattelu osoitti, että henkilöstö kokee Diakin tavoitteet omikseen. Henkilöstö on
sitoutunut kehittämään tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistusta, yhtenäistämään palautteiden keräämistä ja lisäämään eri toimintojen hyvien käytänteiden hyödyntämistä eri toimipaikoissa ja toimintojen kesken. Tiedon
vaihtoa ja hyödyntämistä on jo nyt tehty verkostoissa laadunvarmistuksen kattamiseksi eri tukipalveluissa koskien kaikkia toimipaikkoja ja yksiköitä.
Suhteellisen tuore matriisiorganisaatiomalli on vaatinut suuren työn eri
toimipaikkojen toimintojen yhdenmukaistamisessa ja vastuiden täsmentämisessä. Vastuut ovat pääsääntöisesti selkeät. Haastatteluissa ilmeni, että yksiköiden etäisyydet, yksiköiden väliset toimintakulttuurierot ja tukipalvelujen toimintojen yhtenäistäminen koettiin haasteelliseksi tukipalvelutoimintojen laadunvarmistuksen kehittämisessä.
Tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistusta ohjataan pääosin ohjeistuksilla ja joltakin osin prosessikuvauksilla. Tukipalvelujen palautejärjestelmää
voisi yhtenäistää jo nyt kehitettyjen menetelmien ja palautetuloksien hyödyntämiseksi koko tuki- ja palvelutoiminnassa. Kehittämismenetelmien ja arviointituloksien systemaattinen dokumentointi lisäisi tiedon ja hyvien käytänteiden levittämistä. Vastuiden määrittely ja ohjeistus joidenkin tukipalvelujen
osalta on kesken ja eroja eri yksiköiden välillä on tunnistettu. Haastattelujen
mukaan toiminta on kehittynyt ja selkeytynyt vuoden aikana.
Yhteenveto:
■
■
■
■
■
■
■
Tuki- ja palvelutoimintoja johdetaan verkostomaisesti ja verkostojen toimintaan ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä.
Kirjaston toiminta on edelläkävijä laadunvarmistustoiminnassa ja palautteiden hyödyntämisessä.
Laadunvarmistusjärjestelmä on tuonut systemaattisuutta henkilöstöhallinnon ja koko tuki- ja palvelutoimintojen parantamiseen.
Tuki- ja palvelutoimintojen kehitysvaiheet ovat eri asteilla ja toimintojen yhtenäistäminen toimipisteiden välillä on kesken.
Laajan palautejärjestelmän avulla on tunnistettu kehittämiskohteita ja
käynnistetty toimenpiteitä ja näyttöjen perusteella saatu aikaan tuki- ja
palvelutoiminnoissa parannuksia koko Diakin tasolla.
Tuki- ja palvelutoimintojen prosessikuvauksista osa on alkuvaiheessa. Prosessien arviointiin ja kehittämiseen sekä tukipalvelujen tulosmittareiden
määrittelemiseen tulisi jatkossa kiinnittää huomiota.
Kansainvälisten palvelujen ja toimintojen konkreettisuus näyttöineen antaa hyvän pohjan palautteiden edelleen hyödyntämiseen. Jatkokehittämisen haasteena ovat kansainvälisten palveluiden läpinäkyvyyden lisääminen,
esimiesjärjestelmän selkiyttäminen ja toiminnasta tiedottaminen.
Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen
Henkilöstön rekrytoinnin ja kehittämisen laadunvarmistusta ohjaavat dokumentit ja
toimintatavat on johdettu Diakin arvoista ja strategiasta käsin. Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa Diakissa useita henkilöstön rekrytoinnin ja kehittämisen perustoimintoja. Järjestelmän tuottamaa tietoa käytetään laadunhallinnan välineenä ja suuri osa
kerättävästä palautteesta hyödynnetään systemaattisesti. Riittämätön laatu on mahdollista tunnistaa tehokkaasti. Henkilöstön rekrytoinnin ja kehittämisen laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa.
Henkilöstökysely osaamiskartoitus kehityskeskustelut
ja prosessikuvaukset laadunvarmistuksen välineinä
Auditointiaineistossa kuvattuja tärkeimpiä henkilöstön rekrytoinnin ja kehittämisen laadunvarmistuksen välineitä Diakissa ovat kehityskeskustelut, henkilöstökysely, henkilöstön osaamis-, kehittämis- ja koulutussuunnitelman (OKE) laatiminen sekä rekrytoinnin prosessikuvaus. Laatukäsikirjassa on kuvattu henkilöstöpoliittinen yhteistyöryhmä, työsuojelutoimikunta sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä, jotka osaltaan toimivat kehittämisroolissa henkilöstöasioissa.
Henkilöstön rekrytointiin ja kehittämiseen liittyvät keskeiset ohjeet, linjaukset ja eettiset periaatteet on koottu henkilöstöpoliittisiin periaatteisiin ja
henkilöstöohjeeseen, jotka löytyvät intranetistä. Haastattelujen perusteella ne
tunnetaan melko hyvin.
Henkilöstöpoliittisissa periaatteissa on määritelty koko Diakin kattavat
henkilöstöpoliittiset tavoitteet ja vastuunjako yleisellä tasolla. Henkilöstöohjeista löytyy kattavasti tietoa muun muassa rekrytoinnista, henkilöstön koulutuksesta, perehdyttämisestä, johtamisesta ja työyhteisöjen kehittämisestä.
Molemmat ovat selkeitä sekä helposti luettavia ja ne pohjautuvat näkyvästi
Diakin arvoihin. Auditointivierailun aikaan kummastakin löytyi päivitettävää
suhteessa nykyiseen matriisiorganisaatioon ja strategisiin tavoitteisiin, eikä auditointiryhmälle täysin hahmottunut, mitkä intranetistä löytyvistä tiedoista
ovat voimassa olevaa materiaalia. Uuden henkilöstöohjeen valmistelu oli pitkälle edennyt auditointivierailuun mennessä.
Henkilöstökyselyllä kartoitetaan vuosittain henkilöstön näkemyksiä työtehtäviin, ilmapiiriin, ihmisten huomioimiseen, johtamiseen, viestintään ja
tasa-arvoon liittyen sekä arvioidaan kulunutta lukuvuotta. Kyselyn tulokset
tallennetaan Laakiin. Ne käsitellään yksiköittäin konsensuskokouksissa ja kehittämistavoitteiden toteutuminen arvioidaan seuraavassa konsensuskokouksessa. Lisäksi tuloksia hyödynnetään muissa henkilöstökokouksissa ja kehityskeskusteluissa. Kyselyn tuloksista tehdään koonti, johon kirjataan toimenpideehdotukset, vastuuhenkilöt ja aikataulut. Yhteisen henkilöstökyselyn rinnalla
on ollut mahdollista sisällyttää myös yksikkö-/toimipaikkakohtainen henkilöstökysely, kuten Diak Idässä. Näin yksiköiden erityispiirteisiin sisältyviä kysymyksiä on voitu arvioida ja kehittää. Haastattelujen perusteella konsensuskokoukset näyttäytyivät vielä kehittyvinä ja henkilöstön näkökulmasta osittain omasta arkisesta työstä etäisenä toimintamallina. Epämuodollisemmat käsittelytavat koettiin tärkeiksi täydentämään niiden antia.
Henkilöstökyselyn tulosten kautta Diakissa on viimeaikoina tartuttu erityisesti työhyvinvoinnin kysymyksiin aina ylläpitäjähallituksen tasolta alkaen.
Tämä on johtanut uusiin käytännön järjestelyihin ja lisäresursseihin. Haastatteluissa työhyvinvointi ja toimet sen parantamiseksi nousivat moneen kertaan
esille. Henkilöstö kertoi esimerkiksi konkreettisista työjärjestelyistä, jotka yksittäisen työntekijän näkökulmasta ovat parantaneet työssäjaksamista.
Useamman vuoden henkilöstökyselyjen tulokset ovat johtaneet myös
johtoryhmän 2008 päätökseen laatia koko Diakin kattava osaamis-, kehittämisja koulutussuunnitelma (OKE). Osaamiskartoitus on toteutettu Webropol-kyselynä ja tuloksia käytetään kuluvan vuoden kehityskeskusteluissa, kun henkilöstö käy läpi oman osaamisensa tasot ja paikallistaa kehityskohteet. Tarkoitus on tämän aineiston pohjalta laatia sopimuskaudelle 2010–2012 Diakin
henkilöstön kolmen vuoden koulutussuunnitelma, jota päivitetään vuosittain.
Osaamiskartoituksesta ja suunnitelman laatimisesta kerrottiin auditointi-
haastatteluissa moneen kertaan ja sen toteutumiseen oltiin tyytyväisiä. Osaamiskartoituksen kysymyspatteristoa toivottiin vielä kehitettävän, jotta erilainen osaaminen Diakissa tulisi entistä paremmin huomioon otetuksi. Henkilöstön osaamis-, kehittämis- ja koulutussuunnitelma tuo merkittävän lisän laadunvarmistusjärjestelmään koko Diakin tasolla. Ratkaisevaa on, miten kartoitus tullaan jatkossa hyödyntämään ja ottamaan käyttöön rekrytoinnin ja henkilöstön kehittämisen suunnittelussa sekä toteutuksessa.
Haastattelut vahvistivat, että kehityskeskustelut toteutetaan Diakissa vuosittain systemaattisesti ja niitä pidetään hyödyllisinä. Esimies laatii keskusteluista ryhmä- tai yksikkötason yhteenvedot. Seuraavan vuoden keskusteluissa
palataan edellisen vuoden kehittämiskohteisiin. Uusi osaamiskartoitus koettiin hyvänä lisänä kehityskeskustelurunkoon. Dialogisuutta ja molemminpuolista palautteen antamista esimiehen ja alaisen välillä pidettiin erityisen tärkeänä. Matriisiorganisaatio on tuonut omat mahdollisuutensa ja haasteensa
myös kehityskeskustelukäytäntöihin. Esimies- ja alaissuhteita ei Diakissa ole
tällä hetkellä kuvattu ja kehityskeskusteluissa on kaksi erilaista käytäntöä. Kehityskeskustelut voidaan käydä joko lähiesimiehen kanssa tai lähiesimiehen ja
sektorijohtajan läsnäollessa. Kehityskeskustelujen kokoonpano sovitaan työntekijän kanssa tapauskohtaisesti. Haastatteluiden perusteella nämä kolmenkeskiset kehityskeskustelut on koettu toisaalta hyvänä tiedonkulun ja yhteisen näkemyksen jakamisen näkökulmasta. Toisaalta on huomattu, että ihmisten tulee tuntea toisensa riittävän hyvin jotta keskustelu voi olla luontevaa ja
kehittävää. Avoin keskustelukulttuuri mahdollistaa erilaiset ratkaisut. Tarve tarkentaa kehityskeskusteluiden tavoitteita ja tarkoitusta uudessa organisaatiorakenteessa tuli myös haastatteluissa esiin. Erityisesti suurimmissa yksiköissä, kuten Diak Etelässä, järjestelmä on vielä kehittymässä.
Kuluneen kevään aikana Diakissa on laadittu sekä rekrytoinnista että perehdytyksestä prosessikuvaukset. Prosessien omistajana toimii hallintopäällikkö.
Kuvaukset ovat selkeät ja osaprosessit on aukaistu: tavoitteet, toiminnot, vastuutahot, mittarit, kehittämistoimenpiteet ja ohjaavat dokumentit on määritelty. Johdon näkemyksen mukaan rekrytoinnin prosessikuvaus on jo yhtenäistänyt käytäntöjä koko Diakin tasolla. Perehdytyksen prosessikuvaus on hyväksytty auditointivierailun aikaan, eikä sen käytöstä ollut vielä näyttöä, mutta haastattelujen perusteella perehdyttämiseen on kiinnitetty viimeksi taloon
tulleiden työntekijöiden kohdalla enemmän huomiota kuin aiemmin. Perehdytyksessä hyvänä käytäntönä koettiin ennalta sovittu ns. työntekoa ohjaava
kollega, jonka puoleen voi kääntyä pienimmissäkin asioissa. Perehdytyksestä
on valmisteilla myös uudet ohjeet intranettiin.
Henkilöstökoulutus verkostoryhmät työelämäyhteydet
ja opiskelijapalaute kehittämisen mahdollistajina
Henkilöstökoulutusten suunnittelu ja suuntaaminen Diakissa perustuu kulloinkin voimassa olevien strategioiden ja toimintasuunnitelman määrittämille painopistealueille. Koulutusmahdollisuuksiin oltiin haastattelujen perusteella suhteellisen tyytyväisiä. T&k-toiminnassa henkilöstön kehittymistä varmistetaan
tutkimusohjelmiin kuuluvilla tutkijaryhmillä, joissa tehdään lisensiaattitöitä ja
väitöskirjoja. Diak kannustaa lehtoreita omaan tutkimustoimintaan ja heidän
on mahdollisuus hakea rahoitusta tutkimus- ja opinnäytetoimintaan. Toistaiseksi systemaattinen järjestelmä puuttuu kansainvälisiin konferensseihin osallistumisesta. Tämäntyyppinen järjestelmä palvelisi henkilöstön kehittymistä
erityisesti t&k-toiminnassa. Kansainvälisiä vaihto-ohjelmia on tarjolla opettajille ja henkilöstölle.
Auditointiaineiston ja erityisesti henkilöstön haastattelujen perusteella
merkittäviksi henkilöstön kehittämisen mahdollistajiksi nousivat erilaiset verkostoryhmät ja keskinäinen benchmarking sekä vahva työelämäyhteistyö ja hanketoiminta. Verkostoryhmissä henkilöstö voi jakaa ja kehittää yli yksikkö- ja
toimipaikkarajojen oman työnsä kannalta keskeisiä kysymyksiä. Intranet-järjestelmään voi tallentaa kaikkien saataville hyviin käytänteisiin liittyvät dokumentit. Työelämän oppimisympäristöt (TOP) ovat nimensä mukaisesti tarjolla
myös henkilöstölle. Henkilöstöpoliittisilla ratkaisuilla on taattu opettajille
mahdollisuus siirtyä joustavasti hankkeisiin ja päinvastoin. Diakin valtakunnalliset kehittämispäivät, jotka tältä vuodelta on taloudellisista syistä peruutettu,
tulivat myös haastatteluissa esille tärkeinä hyvien käytänteiden jakamisen paikkana. Kehittämispäivien merkitys korostuu erityisesti sellaisille henkilöstöryhmille, jotka eivät kuulu kehittämistyöryhmiin.
Opiskelijapalautetta, sekä järjestelmällisesti kerättyä että opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutukseen perustuvaa, käytetään Diakissa hyväksi henkilöstön kehittämisen laadun varmistamisessa. Konkreettisena esimerkkinä tästä
on opiskelijapalautteen perusteella toteutettu työelämäjaksojen tarjoaminen
terveys ja sosiaalialan opettajille työelämäosaamisen vahvistamiseksi.
Laatukäsikirjassa on toistaiseksi suppeasti tuotu esiin rekrytoinnin ja kehittämisen laadunvarmistuksesta muodostuva kokonaisuus. Nyt asiaan kuuluvat elementit pitää erikseen kerätä yhteen intranetistä. Kokonaisuuden hahmottamista voisi helpottaa esimerkiksi kehittämisen kehän tai vuosikellon
mallinen kuvaus, jossa tarkasteltaisiin mistä kaikesta Diakin hyvät käytännöt
koostuvat ja miten ne linkittyvät toinen toisiinsa erityisesti nykyisessä matriisiorganisaatiossa.
Henkilöstön rekrytoinnin ja kehittämisen laadunvarmistuksesta on kuitenkin tunnistettavissa kehittämisen kehän mukaisesti suunnittelun, toteuttamisen, arvioinnin ja seurannan toimintatapoja, jotka näkyvät korkeakoulun arjessa ja edistävät toiminnan kehittymistä ja muutoksen aikaansaamista. Palkitsemisjärjestelmä on tällä hetkellä puutteellinen ja sitä on tarpeellista kehittää
huomioimaan henkilöstön sitoutuminen omaan tehtäväänsä, kehittymiseensä
ja innovatiiviseen toimintaan. Tämä tarve on Diakissa jo tunnistettu.
Yhteenveto:
■
■
■
■
■
Diakissa on sitouduttu henkilöstön kehittämiseen vuorovaikutuksessa niin
opiskelijoiden kuin työelämän kanssa.
Kehityskeskustelut, henkilöstökysely ja uusi osaamiskartoitus ovat käytössä kaikissa Diakin yksiköissä laadunvarmistuksen ”perustyökaluina”.
Henkilöstön rekrytoinnin ja kehittämisen laadunvarmistukseen liittyvät
vastuunjaot, käytännöt ja tavoitteet nykyisessä matriisiorganisaatiossa tulisi vielä tarkentaa, päivittää ja koota niin, että ne muodostavat selkeän
kokonaisuuden ja ovat koko henkilöstön tiedossa.
Laadunvarmistusjärjestelmän tulisi tukea entistä systemaattisemman perehdytyksen ja henkilöstökoulutuksen prosesseja.
Verkostoryhmät ja keskinäinen benchmarking sekä vahva työelämäyhteistyö ja hanketoiminta ovat Diakissa merkittäviä henkilöstön kehittämisen
mahdollistajia.
Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen
johtamiseen ja toiminnanohjaukseen
Diakin laadunvarmistusjärjestelmä on kytketty vahvasti johtamisjärjestelmään. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa arvioidaan ja hyödynnetään johtamisessa
ja strategisessa kehittämisessä. Palautejärjestelmä antaa riittävästi dokumentoitua tietoa toiminnan ohjaamiseen ja kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen. Johtamisen ja
laadunvarmistuksen yhteyksistä toiminnan palautetietojen seuraamiseen ja toiminnan
kehittämiseen on näyttöä. Kehittämistoimenpiteiden tulosten ja vaikuttavuuden seuraamisessa, niiden systemaattisessa dokumentoinnissa sekä niistä tiedottamisessa on
tunnistettavissa kehittämiskohteita. Diakin johto on vahvasti sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmään ja sen kehittämiseen. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen
johtamiseen ja toiminnanohjaukseen sisältää edistyneen tason tunnusmerkkejä, mutta
kokonaisuutena se on kehittyvällä tasolla.
Laadunvarmistusjärjestelmän yhteys korkeakoulun tavoitteisiin
ja strategiseen suunnitteluun
Johtamisjärjestelmä ja laadunvarmistusjärjestelmä muodostavat yhdessä Diakin
toiminnanohjausjärjestelmän. Diakissa laadunvarmistusjärjestelmään kuuluvat
palautejärjestelmän lisäksi Laakissa kuvatut prosessit ja strategiset tavoitteiden
toteutumista seuraavat arviointikohteet.
Johto seuraa tiiviisti strategian toteutumista dokumentoitujen arviointikohtien avulla ja arvioi strategian ja ydinprosessien toteutumista. Analysoitu
aineisto luo perustan vuosittain yksiköiden kanssa käytäville tavoitekeskusteluille ja niissä havaittujen kehittämistoimien käynnistämiselle. Laadunvarmistusjärjestelmä muodostuu arviointi-, palaute- ja kehittämisjärjestelmästä, joka
tuottaa tietoa siitä, miten Diak on onnistunut johtamisjärjestelmän tavoitteiden saavuttamisessa.
Toiminnanohjausjärjestelmässä johtaminen ja laadunvarmistus toimivat
vuorovaikutteisesti siten, että palautetietoa hyödynnettään johtamis- ja strategiatyössä. Auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella muodostui käsitys,
että koko Diakin tasolla toiminnan laatua seurataan ja ohjataan toiminnanohjausprosessilla, jossa toiminnan suunnittelu, toteutus, seuranta ja sekä arviointi
muodostavat laadunvarmistusjärjestelmän keskeisen rungon.
Laadunvarmistusjärjestelmän ydinprosessit osaprosesseineen toimivat siten,
että niistä saatuja palautteita ja tuloksia arvioimalla voidaan tunnistaa tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan kehittämiskohteita tai puutteita ja laatupoikkeamia. Palautteet ja havainnot arvioidaan strategisten tavoitteiden prosessimittareilla, jotka on kuvattu Laakissa. Strategiset tavoitteet heijastuvat ydinprosessien prosessimittareissa. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvät oleellisesti
strategiasta johdetut mittarit ja niihin perustuva ajantasainen tiedontuotanto.
Auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella voidaan todeta, että Diakin laadunvarmistusjärjestelmä on rakennettu tukemaan Diakin strategisten
tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja kehittämistä. Laadunvarmistuksen kattavuutta kuvaavat Diakin itse määrittelemät arviointikohteet, joita ovat strategiset tavoitteet ja laadunvarmistuksen kriteeristö.
Laadunvarmistuksella tuetaan Diakin asettamien strategisten tavoitteiden
toteutumista, strategista suunnittelua ja toiminnan laatua. Haastattelujen mukaan Diakin henkilöstö ja johto pitävät Laakia työkaluna, jolla ohjataan ja seurataan strategian toteutumista ja sen tulosten arvioinnin kautta saatavaa tietoa
käytetään strategisessa suunnittelussa.
Diakissa rehtori vastaa koko toiminnanohjausjärjestelmästä sekä strategisesta suunnittelusta. Toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisestä vastaa kehittämispäällikkö ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisestä laatutyön
suunnittelija. Opiskelijoiden, henkilökunnan ja sidosryhmien edustajat osallistuvat aktiivisesti asioiden valmistelu- ja päätöksentekoprosesseihin kehittämisryhmien jäseninä. Diak on ottamassa talousanalyysiohjelmien rinnalle
myös LaatuAnalyzer-ohjelman, joka tuo kaikkien tulosvastuullisten johtajien
käyttöön mahdollisimman ajantasaisen datan.
Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen
toiminnanohjauksessa tulosten seurannassa ja kehittämisessä
Toiminnanohjauksessa, prosessien tulosten seurannassa ja toiminnan kehittämisessä hyödynnetään laadunvarmistusjärjestelmän tuottamia arviointi- ja palautetietoja seuraavasti:
■
Opetuksen kehittämisessä hyödynnetään opiskelija- ja alumnikyselyt,
opintokokonaisuuspalautteet, työllistymiskyselyn tulokset, Opala-tiedot ja
sidosryhmäkyselyt.
■
Kehittämisen prosessin kehittämiseen hyödynnetään sidosryhmä- ja opiskelijakyselyjä sekä julkaisutietokantaa ja hankerekisteriä.
■
Aluekehittämisprosessin kehittämiseen hyödynnetään sidosryhmä-, työllistymis-, alumni- ja henkilöstökyselyjä sekä mediaseurantaa.
■
Tuki- ja johtamisprosessien kehittämiseen hyödynnetään henkilöstö-,
opiskelija- ja kirjastokyselyjä, asiakaspalautetietoja sekä johdon itsearviointia.
■
Diakin imagoa ja julkisuuskuvaa seurataan mediaseurannalla.
Laadunvarmistuksesta saatavan tiedon perusteella johto ohjaa toiminnan jatkuvaa kehittämistä, tekee toiminnasta itsearviointia ja osallistuu ulkoisiin arviointeihin. Laadunvarmistuksen tuottaman tiedon avulla halutaan tunnistaa
toiminnan heikkouksia, parantaa aukkopaikkoja ja tehostaa toimintaa. Hyödyntämistä ja tiedon levittämistä lisää Diakin verkostomainen työryhmätyöskentely ja se, että moneen ryhmään on henkilöstön lisäksi kutsuttu
opiskelijaedustus mukaan. Haastattelujen mukaan Diakin johto ohjaa työryhmätyöskentelyä entistä fokusoidumpaan ja tavoitehakuisempaan suuntaan.
Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen
ammattikorkeakoulun johtamisessa
Laadunvarmistusjärjestelmän palautteiden tuottaman tiedon pohjalta koko
Diakia koskevina kehittämiskohteina ovat olleet henkilöstön kehittäminen
osaamis-, kehittämis- ja henkilöstökoulutussuunnittelulla, opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, työelämäyhteistyön vahvistaminen ja
kansainvälisen toiminnan laadunvarmistuksen kehittäminen.
Auditointivierailussa kävi ilmeiseksi, että laadunvarmistusjärjestelmä on
hyödyttänyt Diakin eri toimipaikkojen toimintakulttuurien yhdenmukaistamista ja hyvien käytänteiden levittämistä. Organisaatiomuutos on koettu osin
isona ja haasteellisena eri toimipaikoissa. Eri toimipaikkojen henkilöstöhaastatteluissa uskottiin, että laadunvarmistusjärjestelmä lähentää johtamiskäytäntöä ja eri toimipaikkojen arjen työtä ja lisää dialogia kehittämiskohteita priorisoitaessa ja arviointikriteereitä asetettaessa.
Haastatteluissa kävi ilmi, että henkilöstökyselyiden palautteen perusteella
henkilöstöjohtamista on kehitetty ja että laadunvarmistusjärjestelmä on luonut kehittämiseen ja palauteseurantaan systemaattisuutta. Johdon haastattelun
mukaan TukiDiakin toimintaa on palautteiden perusteella parannettu ja laatutyöhön on suunnattu enemmän voimavaroja, mikä näkyy TukiDiakin laadunvarmistusjärjestelmän kehittymisessä. Näyttönä tästä on henkilöstöohje,
jota on kehitetty intranettiin yhdessä henkilöstön kanssa.
Johdon haastatteluissa ilmeni, että laadunvarmistusjärjestelmä on järkevöittänyt Diakin lukuisten työryhmien työskentelyä ja tehnyt ryhmätyöskentelystä aiempaa määrätietoisempaa ja nopeuttanut päätöksentekoa. Kehittämisryhmillä on valmisteleva rooli ja niiden tehtävät on kirjattu. Ryhmien puheenjohtajat tuovat asiat johtoryhmään. Päätökset dokumentoidaan joko Diakin intranettiin tai Laakiin ja niistä tiedotetaan Viikkotiedotteessa. Johdon
haastattelussa todettiin, että työryhmien moninaisuuteen on puututtu kansainvälisten palveluiden arvioinnissa.
Johdon haastattelun mukaan laadunvarmistusjärjestelmä on hyödyttänyt
koko Diakin kehittämissuunnittelua tuomalla loogista ja tarkoituksenmukaista tietoa, jonka avulla kehittämistarpeet voidaan tunnistaa ja dokumentoida
niiden arvioimiseksi. Laadunvarmistusjärjestelmä on henkilöstön haastattelun
mukaan kokonaisuudessaan konkretisoinut kehittämissuunnittelua. Henkilöstö odottaa johdolta kehittämishankkeiden ja -kohteiden priorisointia. Priorisoinnissa ja arviointikriteereiden asettamisessa toivotaan ison organisaatiomuutoksen jälkeistä vuoropuhelua, jotta eri toimipaikkojen arjen käytäntö
voitaisiin paremmin huomioida suunnittelussa ja toteutuksissa.
Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon riittävyys
toiminnan laadun kokonaisarvioinnissa
Diakin johtoryhmä osallistuu laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen kerran kuukaudessa pidetyin laatukatsauksin. Määräajoin laatukatsaukset pidetään
ammattikorkeakoulun hallitukselle.Ylläpitäjän hallitus arvioi laadunvarmistusjärjestelmälle asetettujen tavoitteiden toteutumista kerran lukuvuodessa.
Johto tekee Diakin toiminnasta tulosanalyysin vuosittain. Raporttiin kootaan tiedot keskeisimmistä onnistumisista ja epäonnistumisista sekä toimintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden ja toteutumisien kuvaukset. Yksiköiden tavoiteneuvottelut sekä henkilöstö- ja opiskelijapalautteen käsitteleminen
henkilöstökokouksissa ovat osa johtamis- ja suunnitteluprosessia.
Vuoden arvio ja johdon katsaus strategisesta johtamisesta käsitellään opetusministeriön kanssa käytävässä tavoitesopimusneuvottelussa. Aineiston mukaan opetusministeriö on antanut positiivista palautetta Diakin laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tulosanalyysin realistisuudesta. Johdon
katsaus strategisesta johtamisesta perustuu Diakin laadunvarmistusjärjestelmän
tuottamaan tietoon kuuden strategisen tavoitteen onnistumisista ja epäonnistumisista. Toiminnan laadun kokonaiskäsityksen muodostamiseksi on tietoja
arvioitu tavoitesuunnitelmasta, toiminnan arvioinnista, henkilöstö-, opiskelija- ja sidosryhmäkyselyistä sekä henkilöstön hyvinvointikyselystä. Tulosanalyysiin perustuvaa johdon katsausta on käytetty toimintakertomuksen pohjana ja
siten saatua analyyttistä tietoa on levitetty.
Johto on seurannut jo kahdeksan vuoden ajan henkilöstökyselyjen tuloksia ja neljän vuoden ajan opiskelijakyselyjen palautteita. Pitkät aikasarjat
ovat johdon haastattelun mukaan johtaneet korjausliikkeisiin myös johtamiskysymyksissä. Johto tekee itsearvoinnin toiminnastaan kerran vuodessa.
Johdon mielestä Diakin laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen kehä
on luontainen tapa toimia ja seurata toimintaa. Johdon haastattelussa kävi ilmi,
että Laakin myötä laatuajattelu on selkiintynyt. Aikaisempia puutteita kehittämisen kehä -ajattelussa on korjattu ja laadunvarmistusjärjestelmä on luonut
kattavuutta laatuajatteluun ja -toimintaan. Käsitystä toiminnan laadusta vahvistetaan palautetiedon arvioinnin lisäksi käsittelemällä tuloksia ja kehittämissuunnitelmia sekä henkilöstön konsensuskokouksissa että opiskelijoiden kuulemistilaisuuksissa.
Auditointiryhmän mielestä palautejärjestelmä antaa riittävästi dokumentoitua tietoa toiminnan ohjaamiseen ja kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen. Kehittämistoimenpiteiden systemaattisessa dokumentoinnissa sekä niiden
tulosten ja vaikuttavuuden seuraamisessa ja niistä tiedottamisessa on tunnistettavissa kehittämiskohteita.
Auditointihaastatteluissa syntyi käsitys, että Diakin johto on onnistunut
luomaan aitoa avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta organisaation eri tasoille
sekä eri toimipaikkojen väliseen toimintaan.Vuorovaikutteisuutta edelleen kehitettäessä kokonaiskäsitys toiminnan laadusta ja sen kehittämisestä saattaa syventyä entisestään.
Johdon sitoutuminen
Auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella Diakin operatiivinen johto ja
hallitus osoittavat vahvaa sitoutumista Diakin strategiaan ja sen arvoihin sekä
strategian pohjalta kehitettyyn laadunvarmistusjärjestelmään. Johdolla on selkeä kuva Diakin laadunvarmistusjärjestelmästä ja sen kehittämisestä. Henkilöstö- ja opiskelijahaastatteluissa ilmeni, että diakilaiset tuntevat Diakin arvot
ja strategiset tavoitteet. Henkilöstö tuntee niihin pohjautuvan laadunvarmistusjärjestelmän ja sen merkityksen. Diakin sidosryhmät ilmaisivat tuntevansa
ja arvostavansa Diakin arvoja. Vierailu osoitti, että johto on hyvin onnistunut
viestimään toimintansa kulmakivet.
Johdon sitoutumista laadunvarmistusjärjestelmään osoittaa itsearvioinnin
suorittaminen ja sen dokumentoitu raportointi. Hallitusjäsenten haastattelun
mukaan hallitus käsittelee laadunvarmistusjärjestelmän kautta saatavaa tietoa
ja on valmis resurssoimaan tiedon pohjalta käynnistettäviä kehittämistoimia.
Johdon haastatteluissa ilmeni, että laadunvarmistusjärjestelmää pidetään johdon tärkeimpänä työkaluna, jonka tuottaman palaute- ja laatupoikkeamatiedon kautta johto voi seurata asettamiensa tavoitteiden onnistumista ja tarpeen
mukaan suorittaa ohjaavaa ja kehittävää toimintaa laadun parantamiseksi.
Auditointiaineisto ja haastattelut vahvistivat käsitystä, että Diak on onnistunut luomaan oman selkeän arvopohjaisen strategian ja sen mukaisen toiminnan fokuksen ja ainutlaatuisen profiilin. Arvot vahvistavat Diakin profiilia
toimia monialaisesti valitsemillaan aloilla. Laadunvarmistusjärjestelmä tukee
toiminnan johtamista asetettuihin strategisiin tavoitteisiin.
Yhteenveto:
■
■
■
■
Laadunvarmistusjärjestelmä on kytketty tiiviisti toiminnanohjausjärjestelmässä johtamiseen. Se on tuonut johtamisjärjestelmään selkeyttä ja tavoitteellisuutta. Palautteiden perusteella tapahtuva kehittäminen on konkreettista.
Johto on vahvasti sitoutunut Diakin arvoihin perustavaan strategiaan ja
sitä tukevaan laadunvarmistusjärjestelmään.
Diakilla on näyttöä arviointitiedon hyödyntämisestä toiminnanohjauksessa, tulosten seurannassa ja kehittämisessä. Laadunvarmistusjärjestelmä on
systematisoinut ja vahvistanut tosiasioihin perustuvaa johtamistyötä ja jämäköittänyt koko toimintaa.
Diakin johdon näkemät haasteet laadunvarmistusjärjestelmän integroimisesta jokapäiväiseen työhön ja ajatteluun vastaa henkilöstön näkemystä
johdon ja henkilöstön dialogin edelleen kehittämisestä eri toimipisteiden
toimintakulttuurien yhtenäistämiseksi ja kehittämistoimintojen priorisoimiseksi.
■
■
Diakin johto on onnistunut viestimään strategian ja sen arvot henkilöstölleen, opiskelijoille ja sidosryhmille selkeäksi, mikä tukee strategian
pohjalta rakennetun laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon seuraamista ja tiedon hyödyntämistä strategisten tavoitteiden mukaisesti. Johdon kosketuspinta opiskelijoihin ja henkilöstöön on vahvistunut lisäten
vuorovaikutteisuutta.
Diakin on tärkeä huolehtia kehittämistoimenpiteiden priorisoinnista sekä
toimenpiteiden selkeästä dokumentoinnista ja vaikuttavuuden seurannasta.
Korkeakoulun henkilökunnan
opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien
osallistuminen laadunvarmistukseen
Diakissa henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät ovat mukana laadunvarmistuksessa.
Opiskelijoiden ja henkilöstön osallistuminen on systemaattista ja erityisesti henkilöstö
on sitoutunut toimintaan. Sidosryhmät osallistuvat laadunvarmistukseen vastaamalla
sidosryhmäkyselyyn ja henkilökohtaisten kontaktien kautta. Lisäksi kirkon kentän
toimijat osallistuvat Diakin laadunvarmistukseen muun muassa seurantaryhmien ja
ylläpitäjähallituksen kautta. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja sidosryhmien osallistuminen Diakin laadunvarmistukseen on kehittyvässä vaiheessa.
Henkilökunnan osallistuminen laadunvarmistukseen
Henkilökunnan osallistuminen laadunvarmistukseen on järjestelmällistä ja toteutuu useilla tavoilla. Henkilökunta osallistuu laadunvarmistustyöhön laaturyhmän, henkilöstökokousten ja verkostoryhmien kautta, keräämällä ja käsittelemällä opiskelija- ja opintokokonaisuuspalautetta sekä vastaamalla henkilöstökyselyyn. Tärkeitä osia henkilökunnan osallistumisessa laadunvarmistukseen ovat kehityskeskustelut ja laatutyöryhmäedustus. Henkilöstö seuraa myös
kerättyjen palautteiden yhteenvetoja ja kehittämiskohteiden edistymistä. Diakin henkilökunnalla on mahdollisuus kommentoida vapaasti intranetissä valmisteilla-kansiosta löytyviä keskeneräisiä asioita.
Haastattelujen perusteella merkittävä osa henkilöstöstä on sitoutunut laadunvarmistukseen ja kokee laadunvarmistuksen osaksi jokapäiväistä, arkista
toimintakulttuuria. Diakin henkilökunta näkee erityisesti verkostoryhmien
roolin laadunvarmistuksessa merkittäväksi, sillä niissä eri yksiköiden ja toimipaikkojen henkilökunta kohtaavat toisensa mahdollistaen diakilaisen toimintakulttuurin kehittymisen. Diakin henkilökunnan työtyytyväisyyttä seurataan
vuosittaisilla henkilöstökyselyillä ja kehityskeskusteluilla, joiden tuloksia käydään yksiköittäin läpi konsensuskokouksissa.
Erityisesti opettajat kokevat opintokokonaisuuspalautteet merkittäväksi
osaksi laadunvarmistusjärjestelmää. Opintokokonaisuuspalautteisiin vastaaminen on opiskelijoille pakollista. Opintokokonaisuuspalautteita käsitellään verkostoryhmissä ja yksiköiden sisäisissä kokouksissa. Monet opettajat kertoivat
haastatteluissa keräävänsä ja saavansa palautetta myös suoraan opiskelijoilta ja
myös tämä palaute otetaan huomioon opintokokonaisuuksien kehittämisessä.
Suoraa palautetta ei kuitenkaan dokumentoida.
Opiskelijoiden osallistuminen laadunvarmistukseen
Opiskelijoiden osallistuminen Diakin laadunvarmistukseen toteutuu opiskelijakunnan ja ammattikorkeakoulun johdon kuukausittaisten tapaamisten, eri
kehittämisryhmien opiskelijaedustuksen sekä palautteen antamisen kautta.
Opiskelijat ovat edustettuina myös opetusministeriön kanssa käytävissä tavoitesopimusneuvotteluissa ja ammattikorkeakoulu kustantaa opiskelijakunnan
pääsihteerin ja yhden opiskelijan kustakin neljästä yksiköstä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:n järjestämille ammattikorkeakoulupäiville tukeakseen opiskelijakunnan koulutuspoliittisen osaamisen kehittymistä.
Pakollisten opintokokonaisuuspalautteiden lisäksi opiskelijat vastaavat
opintoihin yleisesti liittyvään opiskelijakyselyyn. Opiskelijaintranetissä Vopassa on välittömän palautteen lomake, jolla opiskelijat voivat antaa palautetta
opetukseen, opiskelijapalveluihin tai muuhun vastaavaan liittyen.
Haastatteluista kävi ilmi, että opiskelijoiden tietoisuus laadunvarmistusjärjestelmästä ja sen toimintaperiaatteista vaihtelee. Kuitenkin opiskelijat tiedostavat opintokokonaisuuspalautteet keinoksi vaikuttaa opetukseen. Diakissa
on monipuolinen dialogiin pyrkivä käytäntö, jossa opiskelijat on otettu mukaan korkeakoulun palautteiden käsittelyyn ja laaturyhmätyöskentelyyn. Kehittämiskohteena on huomion kiinnittäminen palautteen palautteeseen. Palautetta antaneet opiskelijat eivät välttämättä tunnista miten palaute vaikuttaa
opintokokonaisuuksien sisältöihin.
Ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen
Sidosryhmien osallistuminen Diakin laadunvarmistustyöhön tapahtuu pääasiassa kirkon seurantaryhmien, tavoitesopimuskausittain toteutettavan sidosryhmäkyselyn ja henkilökohtaisten kontaktien kautta. Sidosryhmillä on edustus myös ammattikorkeakoulun hallituksessa sekä ylläpitäjähallituksessa.
Erityisesti harjoittelijoiden ja opinnäytetöiden kanssa tekemisissä olevat
sidosryhmien edustajat kokevat keskusteluyhteyden Diakin henkilöstön kanssa
toimivaksi. Opiskelijoiden antamaa palautetta käydään läpi ja sidosryhmien
edustajat kokevat voivansa aidosti vaikuttaa Diakin opintokokonaisuuksien sisältöön. Diakin ja sidosryhmien välinen dialogi koetaan haastattelujen perusteella toimivaksi. Kuitenkin yhteistyökumppaneilta tulevan suoran palautteen
keräämiseen ja systemaattiseen käsittelyyn tulisi jatkossa kiinnittää enemmän
huomiota.
Yhteenveto:
■
■
■
Diakin henkilökunnalla ja opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet osallistua laadunvarmistustyöhön.
Opiskelijoilta ja sidosryhmiltä tulevan suoran palautteen dokumentointiin ja palautteen palautteeseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.
Opiskelijoille tulisi tiedottaa paremmin heidän vaikutusmahdollisuuksistaan. Heitä voitaisiin muun muassa perehdyttää opinto-ohjauksessa palautteen vaikutuksiin ja siihen, miten palautetta voi seurata.
Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman
tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus
Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus
korkeakoulun sisällä
Diakin laadunvarmistusjärjestelmän yhtenä tehtävänä on tuottaa ja dokumentoida tarkoituksenmukaista tietoa Diakista. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon
hyödyntämisestä on näyttöä. Diakin laatukäsikirja Laaki on saatavilla ainoastaan sähköisenä, ja se on intranetin kautta avoin Diakin henkilöstölle ja opiskelijoille. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen on kiinteä osa Diakin arkea. Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä on tämän auditointikohteen
osalta kehittyvässä vaiheessa.
Diakin laadunvarmistusjärjestelmä kerää tietoa opiskelija- ja henkilöstökyselyillä sekä opiskelijoilta kerättävillä opintokokonaisuuspalautteilla, johdon itsearvioinnilla, mediaseurannalla, kirjastokyselyllä ja valmistumiskyselyllä.Vuosittain toteutettavalla opiskelijakyselyllä kerätään palautetietoa ohjaus- ja opiskelijapalveluista, opetuksesta, opiskelijan omasta sitoutuneisuudesta opiskeluun,
työskentelyilmapiiristä, työharjoittelusta ja harjoittelun ohjauksesta. Myös
vuosittain toteutettavalla Diakin yhteisellä henkilöstökyselyllä kerätään tietoa
henkilökunnan työtyytyväisyydestä, oman toimipaikan kehittämiskohteista,
johtamisesta ja työhyvinvoinnista. Opintokokonaisuuspalautteen antaminen
on osa opintokokonaisuuden suorittamista, joten siihen vastaaminen on opiskelijalle pakollista. Opintokokonaisuuspalautteita hyödynnetään opetuksen
suunnittelussa ja kehittämisessä, sekä palautteen käsitteleminen on määritelty
toimipaikoittain, koulutusaloittain ja koko Diakin tasolla. Lisäksi palautetta kerätään opiskelijoilta suoraan opintokokonaisuuksien aikana ja henkilöstöltä
kehityskeskustelujen yhteydessä. Tätä suoraa palautetta ei kuitenkaan dokumentoida järjestelmällisesti.
Laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto on saatavilla sähköisestä laatukäsikirja Laakista, johon Diakin henkilökunnalla ja opiskelijoilla on pääsy
intranetin kautta. Sivuille tallennetaan kyselyiden yksikkökohtaiset tulokset ja
yhteenvedot sekä palautteiden pohjalta tehdyt kehittämistoimenpiteet. Palautteita käsittelevien työryhmien kokousmuistiot toimitetaan laatutyön suunnittelijalle, joka tallentaa ne intranettiin. Diakissa on perinteisesti järjestetty syksyisin kehittämispäivät, jotka ovat koonneet koko Diakin henkilöstön ja suuren määrän opiskelijaedustajia keskustelemaan seuraavan vuoden tavoitesopimusluonnoksesta ja muista ajankohtaisista asioista.
Diakin laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen on
haastattelujen perusteella osa Diakin henkilökunnan arkista toimintakulttuuria. Henkilökunta käy aktiivisesti seuraamassa Laakiin kerättyjä palautteita joita
hyödynnetään omassa työssä. Opiskelijoiden kanssa käydään läpi edellisen
vuoden palautteita ja niiden pohjalta tehtyjä kehittämistoimenpiteitä. Opiskelijat eivät kuitenkaan vaikuta olevan tietoisia, mistä tietoa voisi itse hakea.
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksiin tutustua laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaan tietoon. Opiskelijakunta on kuitenkin hyvin perillä laadunvarmistusjärjestelmän tuottamasta tiedosta ja hyödyntää sitä kuukausittaisissa tapaamisissaan johdon kanssa.
Laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa paljon tarkoituksenmukaista tietoa,
mutta sen helppokäyttöisyydessä on vielä kehittämistä. Yksi potentiaalinen
vaihtoehto voisi olla Laakin kehittäminen vuosikellomallin mukaisesti, jolloin
kulloinkin ajankohtaisen tiedon hahmottuminen niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin helpottuisi. Syksyllä käyttöön otettavan LaatuAnalyzerin merkitystä ei vielä voitu arvioida.
Laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto on merkittävä apu Diakin
johtamisessa.Yksikönjohtajien haastattelussa nousi esille, että laadunvarmistuksen mittarit mahdollistavat johtamisen todennettujen faktojen pohjalta ja että
laadunvarmistusjärjestelmää pidetään merkittävänä johtamisen apuvälineenä.
Diakin henkilökunta kokee haastattelujen perusteella kehittämispäivät merkittäväksi osaksi Diakin laadunvarmistusta. Ennen kaikkea kehittämispäivien
mahdollistamaa avointa vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä johdon, henkilö-
kunnan ja opiskelijoiden kesken kiiteltiin. Diakin olisi syytä pohtia keinoja
kehittämispäivien perinteen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa.
Yhteenveto:
■
■
■
■
Diakin laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto on intranetissä henkilökunnan ja opiskelijoiden saatavilla. Opiskelijoiden ja koko henkilökunnan avoin pääsy laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaan tietoon tukee Diakin avoimen vuorovaikutuksen arvoa. Tiedon helppokäyttöisyyteen tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota.
Laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa runsaasti johtamisen kannalta relevanttia tietoa, jota hyödynnetään ammattikorkeakoulun johtamisessa.
Diakin laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa tietoa systemaattisesti eri palautteiden avulla. Palautteiden keräämisen aikataulut sekä käsittyajat ja
-tavat on määritelty, ja toiminta on niiden mukaista.
Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä sisäinen tiedotus on Diakissa tarkoituksenmukaista. Laakin päivitykset näkyvät henkilöstöintranetin etusivulla ja linkin kautta pääsee suoraan käsiksi uuteen tietoon.
Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun
ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta
Diak on määritellyt keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät. Sidosryhmäviestintään liittyviä tavoitteita, vastuita ja kehittämiskohteita on otettu huomioon aluekehittämisen prosessikuvauksessa. Auditointihaastattelujen perusteella ulkoisten sidosryhmien tiedon tarpeet tulevat toisaalta melko hyvin huomioiduksi dialogisessa yhteistyössä, toisaalta viestinnän systemaattisuuteen, saatavuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen tulisi kiinnittää
huomiota. Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjäjestelmä on tämän auditointikohteen osalta kehittyvässä vaiheessa.
Auditointihaastatteluissa näkyi kautta linjan, että sidosryhmäyhteistyössä korostuu sitoutuneisuus yhteisiin arvoihin, osallisuus, keskustelevuus ja jatkuvuus.
Diak toimii luontevasti ja monipuolisesti toimintaympäristössään, jolloin jatkuva vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa mahdollistaa myös niiden osallisuuden laadunvarmistusjärjestelmän rakentamiseen.
Diakilla on pitkiä perinteitä ja useita systemaattisia yhteistyön sekä viestinnän muotoja erityisesti kirkon kentän sidosryhmien kanssa; esimerkkinä
tästä ovat kirkon diakonian ja nuorisotyön seurantaryhmät. Diak järjestää
säännöllisesti yhteistyötahojensa kanssa monia käytännönläheisiä tapaamisia,
kuten työelämäpäiviä, harjoitteluyhteistyöhön liittyviä tapaamisia ja työelämän
oppimisympäristöjen suunnittelukokouksia. Hankkeiden osalta tiedotussuunnitelmat ohjaavat tarkoituksenmukaisen tiedon välittämistä yhteistyökumppa-
neille. Ylläpitäjähallitukselle ja ammattikorkeakouluhallitukselle laatutyön
suunnittelija pitää säännölliset vuosittaiset laatukatsaukset. Diakin kotisivuilta
on löydettävissä selkeästi Diakin arvot ja strategiat, yhteenveto laatutyöstä ja
linkit ydinprosessikuvauksiin. Kehittämistyön tuloksena harjoittelukäytännöistä on laadittu hyvät ohjeet ja kuvaukset. Hyvänä käytänteenä on Diakin kotisivuilta löytyvä Rehtorin huoneessa -blogi.
Viestinnän ja yhteistyön perustuessa pitkälti henkilösuhteisiin haasteeksi
muodostuu toiminnan jatkuvuus henkilövaihdosten myötä. Diak itse määritteleekin yhdeksi kehittämiskohteeksi juuri viestinnän ulkoisten sidosryhmien
kanssa. Myös www-sivut ovat kehitystyön alla.
Sidosryhmä- ja työelämäpalautetta kerätään esimerkiksi opetussuunnitelmaryhmien toimesta sekä työllistymis- ja alumnikyselyn ja uuden sidosryhmäkyselyn muodossa, mutta tieto palautteiden yhteenvedoista, arvioinneista ja vaikuttavuudesta ei tavoita järjestelmällisesti palautteiden antajia.
Diak itse nimeää kehittämiskohteekseen sen, ettei ulkoisilla sidosryhmillä ole tällä hetkellä pääsyä laatukäsikirja Laakiin. Haastatteluiden perusteella
voisi kuitenkin pohtia, onko sidosryhmillä tarvetta ja käyttöä Laakin tarjoamalle laatutiedolle sellaisenaan. Laakista 2008 tehdyssä arvioinnissa nostettiin
esiin kehittämiskohteita, jotka ovat huomionarvoisia myös sidosryhmien kannalta, kuten Laakin muokkaaminen nykyistä käsikirjamaisempaan muotoon.
Tarpeellista olisi myös tarkentaa, mitä laadunvarmistusjärjestelmään liittyvää tietoa sidosryhmät tarvitsevat. Diakin ulkoisia verkkosivuja tulisi kehittää yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Haastattelujen perusteella
www-sivuja käytetään vaihtelevasti, mutta henkilökohtaiset, jo olemassa olevat tapaamiset ovat tärkeimpiä sidosryhmille. Sen sijaan, että sidosryhmiä varten rakennetaan uusia viestinnän muotoja ja välineitä, voisi olemassa olevia
käytäntöjä systematisoida siten, että myös laadunvarmistukseen liittyvä tieto
kulkisi prosessissa mukana. Haastatteluissa ilmeni, että viestinnän tavat ja frekvenssi, vastuuhenkilöt ja varahenkilöt, palautteiden kerääminen, arvioiminen,
raportoiminen sekä seuraaminen ovat sidosryhmille tärkeää laadunvarmistukseen liittyvää tietoa. Lisäksi haastatellut sidosryhmien edustajat toivoivat raportointia opetussuunnitelmien sisällöistä, vertaistapaamisia ja yhteisiä koulutuksia harjoitteluohjaajille ja -yhteistyökumppaneille sekä kohdennettua
markkinointia esimerkiksi ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista. Hyvänä esimerkkinä tiedonkulun paranemisesta kerrottiin yhteisestä tutkimus- ja
kehittämiskoordinaattorista Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa.
Työelämän oppimisympäristöjä (TOP) mallintavassa pilotoinnissa on
hyvä mahdollisuus kehittää ja mallintaa sidosryhmäviestinnän nykyistä järjestelmällisempiä tapoja laadunvarmistuksenkin osalta. Haastattelujen perusteella
työelämäkumppanit arvostavat tätä yhteistyön muotoa. Sidosryhmäyhteistyös-
sä keskeisessä roolissa ovat uuteen organisaatioon rekrytoidut alueelliset palvelupäälliköt, joiden toimenkuvaan työelämäyhteistyö nimenomaan kuuluu.
Yhteenveto:
■
■
Ulkoiset sidosryhmät on määritelty. Sidosryhmäyhteistyö on vuorovaikutteista ja osallistavaa, mikä luo hyvät mahdollisuudet laadunvarmistukseen liittyvän tiedon tarkoituksenmukaisuuteen ja saatavuuteen.
Huomiota tulisi kiinnittää siihen, että laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto välittyy sidosryhmille.
Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan
seuranta arviointi ja jatkuva kehittäminen
Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seurantaa, arviointia ja
jatkuvaa kehittämistä varten on laadittu menettelytavat, jotka kuvataan laatukäsikirjassa. Ammattikorkeakoulussa seurataan laadunvarmistusjärjestelmän toimintaa ja sen
kehittäminen on suunnitelmallista ja dokumentoitua. Kattavaa tietoa toiminnan seurannasta ja arvioinnista on kuitenkin kertynyt vasta vähän järjestelmän ja siihen liittyvien käytäntöjen uutuuden vuoksi. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seurannan, arvioinnin ja jatkuvan kehittämisen kokonaisuus on kehittyvässä vaiheessa.
Diakin ensimmäinen kokonaisarviointi on toteutettu ja raportoitu vuosina
1999–2000 korkeakoulun oman laaturyhmän koordinoimana. Diak on ollut
mukana useissa laadunvarmistuksen työkalujen kehittämishankkeissa kuten Itsearviointityökalun kehittäminen korkeakouluille (2007) ja Ammattikorkeakoulu yhteiskunnallisena toimijana (2008). Diakin laatukäsikirja Laaki on arvioitu vuonna 2008.
Diak on rakentanut laadunvarmistuksen jatkuvan kehittämisen kehä
-ajattelulle, jossa suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen seuraavat toisiaan. Malli on koko korkeakoulun laajuudessa uusi eikä se ole vielä täysin
vakiintunut. Toimintayksiköissä on ollut aiemmin omia kehittämiskäytäntöjä,
jotka on pyritty liittämään kokonaisuudeksi tämän järjestelmän kautta. Arvioinnin tulokset ovat olleet käytettävissä vasta lyhyen aikaa, eikä siten ole vielä mahdollista arvioida niiden vaikutusta kehittämiseen. Korkeakoulun tulisi
kuitenkin toimia niin, että arvioinnissa esiin nostetut kehittämistoimet dokumentoidaan ja niiden toteutumista seurataan.
Diakin arvot ohjaavat selkeästi kaikkea toimintaa. Ne muodostavat strategisen lähtökohdan ja toiminnan tuloksia seurataan, arvioidaan ja kehitetään
arvojen valossa. Korkeakoulun johto on sitoutunut strategiaan ja tiedostaa
myös laadunvarmistusjärjestelmään liittyvät puutteet. Myös henkilöstö osallis-
tuu järjestelmän mukaisiin laadunvarmistusmenettelyihin, mutta laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden sisäistäminen on edelleen osittain kesken.
Esimerkkinä vahvasta kehitystyöstä on Diakin palautejärjestelmä. Palautetta kerätään systemaattisesti ja kattavasti erityisesti opiskelijoilta, mutta myös
henkilöstöltä ja sidosryhmiltä. Palautetta käsitellään kehittämisryhmissä ja se
on johtanut kehittämistoimiin. Toisaalta palautteen pohjalta koottua vastapalautetta ei ole toimitettu opiskelijoille eikä henkilökunnalle järjestelmällisesti,
joten siinä on edelleen kehittämisen alue.
Opiskelijat antavat aktiivisesti palautetta ja odottavat, että se myös vaikuttaa. Kokemukset ovat selvästi kahtalaiset. Toisaalta palautteen koetaan vaikuttavan, toisaalta syntyy kuva, että joissakin kohden palautteen edellyttämää
muutosta vastustetaan perusteitta. Opiskelijat tuntevat heikosti laadunvarmistusjärjestelmää kokonaisuutena.
Diak on asettanut koko toiminnalleen selkeät kehittämistavoitteet ja määritellyt kehittämiskohteet. TukiDiakissa on vuoden aikana toimeenpantu uudistuksia, joiden odotetaan parantavan tukipalveluiden toimivuutta, tehokuutta
ja tuottavuutta. Tukipalveluiden laadunvarmistus näyttäytyy vielä tällä hetkellä epätasaisena. Myöskään työnjako Ypan ja yksiköiden kesken ei kaikilta osin
toimi tarkoituksenmukaisella tavalla (esimerkiksi kansainvälisyys-palvelut).
Huolimatta merkittävästä panostuksesta arviointiin ja kehittämiseen Diakin toiminnan arviointi ja kehittäminen ei ole täysin systemaattista. Järjestelmä vaikuttaa kuvattuna toimivalta, mutta sen muuttuminen osaksi diakilaisten arkipäivää on edelleen osittain kesken. Tilannetta vaikeuttaa korkeakoulun
rakentuminen kahdeksasta aiemmin itsenäisenä ympäri maata toimineesta yksiköstä, joilla on edelleen omia käytäntöjään ja menettelyitään.
Eri toimipaikkojen aiemmat hyvät käytännöt tulisi jalostaa koko korkeakoulun käyttöön. Samalla voidaan varmistua, että toiminnan kokonaisuuteen
huonosti sopivista käytännöistä luovutaan ja kaikkialla otetaan käyttöön Diakin yhdenmukaiset laadunvarmistuksen menettelyt.
Prosessien kuvaaminen on aloitettu ydinprosesseista, mutta useiden osaprosessien toiminnoista kuvaukset puuttuvat. Varsinkin tukitoiminnoissa prosessien kuvaaminen auttaisi henkilöstöä sitoutumaan yhteisiin toimintaperiaatteisiin ja löytämään kipukohdat sekä laajemmat kehittämiskohteet.
Korkeakoulu tiedostaa laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, mutta sen
tulosten seurantaa ja raportointia tulisi kehittää edelleen. Diakin tulisikin panostaa nimenomaan järjestelmän tuottaman arviointitiedon hyödyntämiseen
ja sen avulla tapahtuvaan toiminnan kehittämiseen.
Avainasemassa erityisesti tiedonkulussa ovat lukuisat kehittämisryhmät,
joissa tärkeimpiä laadunvarmistuksen osa-alueita käsitellään. Ryhmien toimintaa tulisi kehittää siten, että ne entistä paremmin palvelisivat hyvien käytäntö-
jen leviämistä yksiköiden ja toimipisteiden välillä ja siten aktivoisivat käytännön kehittämistyötä. Myös prosessien kuvaaminen olisi mielekästä toteuttaa
kehittämisryhmissä.
Yhteenveto:
■
■
■
■
■
Diakin laadunvarmistusjärjestelmä on nykymuodossaan suhteellisen nuori. Koska korkeakoulu koostuu useista ympäri maata sijaitsevista, kovin
erilaisen taustan omaavista yksiköistä, on sille ollut suuri haaste rakentaa
yhtenäinen, kaikki yksiköt kattava laadunvarmistusjärjestelmä. Järjestelmän seuranta ja kehittäminen on käynnistynyt lupaavasti, mutta se ei vielä
ole edistyneessä vaiheessa.
Korkeakoulu on jo ennen nykyisen laadunvarmistusjärjestelmän rakentumista osallistunut aktiivisesti erilaisiin arviointihankkeisiin ja niiden
pohjalta kehittämistyöhön. Diakilla on selvää näyttöä laatutyön osaamisesta.
Diakin laatukäsikirja Laaki on arvioitu. Arvioinnin sisältämien kehittämisehdotusten toteutusta tulisi seurata ja arvioida säännöllisesti.
Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisessä on epätasaisuutta toiminnoittain ja yksiköittäin. Korkeakoulu tunnistaa nämä puutteet ja toimii aktiivisesti niiden korjaamiseksi.
Korkeakoulun palautejärjestelmää kokonaisuudessaan (opiskelija-, henkilöstö- ja sidosryhmäpalaute) on kehitetty tuloksellisesti. Jopa pakollinen
opiskelijapalautteen keruu tuottaa mielekkäitä tuloksia kehittämisen pohjaksi.
Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus
Diakin laadunvarmistusjärjestelmä kattaa pääosin korkeakoulun toiminnot. Järjestelmä on systemaattinen ja sen vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on jatkuvaa
näyttöä esimerkiksi johdon katselmusten, menettelyohjeiden ja sisäisten auditointien
tuloksena. Menettelytavat muodostavat selkeästi hahmottuvan ja toimivan kokonaisuuden. Monet menettelytavat ovat kuitenkin uusia ja siten hyvien käytänteiden levittäminen on kehittämiskohde. Pääpaino vaikuttaisi olevan toimintatapojen yhdenmukaistamisessa ja kattavuudessa yksiköiden kaikissa toiminnoissa organisaatiouudistuksen
jälkeen. Jatkossa, toimintatapojen yhdenmukaistuttua, kannattaa kiinnittää huomiota
järjestelmän kehittämiseen. Laadunvarmistusjärjestelmä sisältää edistyneen järjestelmän
tunnusmerkkejä, mutta kokonaisuutena se on kehittyvällä tasolla.
Laadunvarmistusjärjestelmän kattavuus
Diak ilmoittaa työnsä lähtökohdaksi selkeän arvopohjan: kristillinen lähimmäisenrakkaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, avoin vuorovaikutus ja vaikuttava toiminta. Tähän toteamukseen myös auditointiryhmä yhtyy, arvopohja
tulee esille selkeästi kaikesta auditointiaineistosta. Arvopohjasta on laadittu
Diakin strategia ammattikorkeakoulusta rakenteena, opiskelupaikkana, työpaikkana, kouluttajana, kehittäjänä ja aluevaikuttajana. Strategisten tavoitteiden toteutumista varmistetaan toiminnanohjausjärjestelmällä ja laadunvarmistusjärjestelmällä. Laadunvarmistusjärjestelmä näyttää kehittyneen tiiviissä yhteydessä ammattikorkeakoulun johtamisjärjestelmään.
Diakin laadunvarmistusjärjestelmä kattaa hyvin ammattikorkeakoulun perustoiminnot sektoreittain TutkintoDiakissa, PalveluDiakissa ja TukiDiakissa
sekä prosesseittain koulutuksen prosessissa, aluekehittämisen prosessissa ja kehittämisen prosessissa. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden ja kuvausten selkiyttäminen näyttäisi edelleen olevan kehittämiskohde. Näin on erityisesti tukipalvelujen osalta. Matriisiorganisaation, toimintojen ja esimies–alaissuhteiden käytäntö on osin moninainen ja näyttäytyy auditointiryhmälle vaikeaselkoisena.
Diak esittää auditoinnin perusaineistossa tavoitteena, että ”laadunvarmistus on osa henkilöstön ja opiskelijoiden normaalia, arkista toimintakulttuuria” sekä toisaalta toteamuksen, että ”laadunvarmistuksen menettelytavat ovat
osa jokaisen diakilaisen työtä kaikilla toiminnan tasoilla (koko Diak, prosessit
ja yksiköt)”. Auditointimateriaali ja siihen liittyvien näyttöjen sekä auditointihaastattelujen perusteella ammattikorkeakoulun laatima kuvaus laadunvarmistusjärjestelmän kattavuudesta näyttäisi pitävän melko hyvin paikkansa. Laatukoulutukselle on edelleen tarvetta.
Palautetietoa kerätään opiskelijoilta laajasti ja monipuolisesti. Samoin PalveluDiakin palautejärjestelmä näyttäytyy systemaattisena. Tukiprosessien osalta kehitystyö näyttäisi olevan kesken. Kuten edelläkin on todettu, tähän vaikuttanee organisaatiomuutos, joka on toteutettu 2007.
Laadunvarmistuksen tausta-ajatteluna toimii jatkuvan kehittämisen kehä
(suunnittele–toteuta–arvioi–kehitä). Auditointimateriaalin perusteella jatkuvan
kehittämisen kehää sovelletaan ammattikorkeakoulun kaikilla tasoilla. Auditointiryhmän havainnot tukevat tätä käsitystä.
Auditointihaastattelujen perusteella voidaan todeta, että Diakin laadunvarmistusjärjestelmä tukee tavoitteiden saavuttamista ja tuottaa toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa. Kerätyn tiedon perusteella on
ryhdytty tarvittaviin kehittämistoimenpiteisiin.
Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuus ja vaikuttavuus
Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan kahdesta
näkökulmasta. Peruskysymys on se, miten ammattikorkeakoulu laadunvarmistusjärjestelmän avulla havaitsee riittämätöntä laatua toiminnassa, tekee kehittämistoimia ja dokumentoi asian. Toinen kysymys on, onko laadunvarmistusjärjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen systemaattista ja jatkuvaa näyttöä.
Johdon haastattelussa keskusteltiin hyvin avoimesti ammattikorkeakoulun
toimintakulttuurista ja sen kehittymisestä. Selkeänä kehittämiskohteena on ollut ”pääsy eroon selittelystä” ja tavoitteena toiminnan analyyttinen arviointi
ja ”suoranuottinen toiminta”. Auditointiryhmän havainnot yksiköitä ja eri
sektoreita edustavien henkilöiden haastatteluissa tukevat tätä käsitystä. Myös
auditointimateriaalina esitetyt näytöt ovat linjassa kehityssuunnan kanssa.
Auditointihaastatteluissa ilmeni selvästi, että avoin keskustelu ja välitön
vuorovaikutus ovat tyypillisiä toimintatapoja Diakin toiminnassa. Kaikkien
ryhmien – johdosta opiskelijoihin – haastatteluissa esitettiin monia hyviä käytänteitä, mutta myös selkeitä kehittämiskohteita. Sama asia näkyy myös auditoinnin perusaineistossa, jossa kuvataan jatkuvan kehittämisen kehän toteutumista Diakissa ja toisaalta laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysiä.
Laadunvarmistusjärjestelmän dynaamisuus
Auditointimateriaalissa kuvataan Diakin sähköistä laatukäsikirjaa ja kuvion
muodossa esitetään sen suhdetta muihin Diakin sisäisiin tiedotusvälineisiin,
tietokantoihin ja sähköisiin järjestelmiin (katso auditointiraportin luku 3.3).
Henkilöstölle on oma intranettinsä ja opiskelijoille on oma opiskelijaintranet
Vopa. Dokumentaatio on osin päällekkäistä ja osin vaikeasti löydettävissä näiden eri sähköisten järjestelmien kautta. Auditointihaastattelujen perusteella
johdon edustajat löytävät ja saavat järjestelmistä haluamansa tiedon, mutta
henkilöstön ja erityisesti opiskelijoiden tiedonsaanti näyttäytyy yllättävän laajalti sattumanvaraisena. Selkeänä kehittämiskohteena on sähköisten järjestelmien systematiikka.
Laadunvarmistusjärjestelmästä saa selkeän kuvan sellaisena kuin se on kuvattu dokumentaationa laatukäsikirja Laakissa. Kehittämiskohteena tässä kokonaisuudessa on varsinkin opiskelijoiden vähäinen tuntemus laatukäsikirjan
sisällöstä. Ammattikorkeakoulussa elinkeino- ja työelämän edustajilla ei ole
pääsyä laatukäsikirjan materiaaleihin. Tämä asettaa vaateita yhtenäiselle tiedottamiselle ja toimintatavoille. Kuten edellä on kerrottu palautejärjestelmä toimii ja esimerkiksi harjoittelun kehittämistoimiin tuli myös työelämän edustajilta myönteistä palautetta. Joissakin haastatteluissa toivottiin vuorovaikuttei-
suutta lisää. Ammattikorkeakoulun johto on sitoutunut auditointihaastattelujen perusteella vahvasti laatutyöhön ja sen kehittämiseen.
Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa toiminnan keskeiset osa-alueet ja toimijat ovat pääosin hyvin tietoisia järjestelmästä. Avoin kysymys on tulevaisuudessa, miten laadunvarmistukseen liittyvät asiat pysyvät tärkeinä ja niiden kehittämiseen varaudutaan. Myös tähän teemaan ammattikorkeakoulu on puuttunut omassa laadunvarmistusjärjestelmänsä SWOT-analyysissä. Uhkana tulevassa kehittämistyössä saattavat olla liian monet kehittämisryhmät. Useat henkilöt ovat mukana monissa ryhmissä ja silloin keskeinen kehittämisen huomio saattaa kohdentua epäoleellisiin asioihin. Kokonaisuutena kehittämisryhmät ja erityisesti niiden ”kasvokkain” pidettävät kokoukset näyttäytyvät hyvinä käytänteinä, joiden kautta tietoa voidaan siirtää yksiköiden ja koulutusohjelmien välillä.
Yhteenveto:
■
■
■
■
■
Diakissa toiminnanohjausjärjestelmä muodostuu strategisia tavoitteita toteuttavasta johtamisjärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumista seuraavasta
laadunvarmistusjärjestelmästä. Tämä kokonaisuus on luonnollinen osa
ammattikorkeakoulun toimintaa.
Diakin laadunvarmistusjärjestelmä kattaa pääosin korkeakoulun toiminnot. Sen menettelytavat muodostavat melko hyvin hahmottuvan ja toiminnallisesti jäsentyneen kokonaisuuden. Laadunvarmistusjärjestelmän
vaikutuksesta toiminnan kehittämisessä on ilmeistä näyttöä. Osittain tämä
on kuitenkin vielä kehittämiskohde.
Laadunvarmistuksen kehittämisen pääpaino ammattikorkeakoulussa on
uuden organisaation mukaisten yksiköiden (Diak Etelä, Diak Länsi, Diak
Itä ja Diak Pohjoinen) toimintatapojen yhtenäistäminen. Tämä on selkeä
kehittämiskohde, jonka alkaneen kehityksen jatkuminen tulisi varmistaa.
Laadunvarmistusjärjestelmälle asetetaan myös vaateita sen vaikuttavuuden
näkyvyydestä erityisesti opiskelijoille sekä elinkeino- ja työelämän toimijoille. Tätä voidaan parantaa monipuolisemmalla viestinnällä, jolloin
kerättyjen palautteiden perusteella tehdyt uudistukset myös viestitään palautteiden antajille.
Diakissa toteutetaan laatukoulutusta erityisesti yhteisten seminaarien ja
kehittämispäivien yhteydessä. Opiskelijoille ja henkilökunnalle kohdennetulle koulutukselle on edelleen tarvetta. Auditointiryhmä esittää laatukoulutuksen järjestämistä opiskelijoille osana heidän opintojaan. Näissä
opinnoissa voidaan hyödyntää Diakin osaamista verkko-opintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Johtopäätökset
Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet
ja hyvät käytänteet
Vahvuudet
■
■
■
■
■
Diakin selkeä vahvuus on arvojen läsnäolo kaikessa toiminnassa. Arvoajattelu läpäisee Diakin kokonaisuuden: se viestitään selkeästi opiskelijoille, henkilökunnalle ja kaikille sidosryhmille ja siihen sitoudutaan. Diakin
määrittelemät arvot läpäisevät laadunvarmistusjärjestelmän ohjeet ja dokumentit.
Diak on luonut arvopohjaisella toimintastrategialla ainutlaatuisen profiilin ammattikorkeakoulujen toimijakentässä. Diakin erityistehtävän omaksuminen ilmenee integroitumisena kirkolliseen toimintaympäristöön sekä
aktiivisena elinkeino- ja työelämäyhteistyönä. Arvopohjainen profiili vahvistaa sen roolia aluevaikuttajana ja dynaamisena sidosryhmätyöskentelijänä.
Laadunvarmistusjärjestelmä pohjautuu selkeään ja läpinäkyvään strategiaan. Laadunvarmistusjärjestelmä toteutuu Diakissa osana strategiaprosessia, mutta myös arjen käytänteissä. Diakin johto on sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmään ja tukee sitä strategiatyön ja johtamisjärjestelmän
kautta.
Laadunvarmistusjärjestelmä on laajasti tunnettu ja otettu käyttöön Diakin päivittäisissä toiminnoissa. Henkilöstö kokee sen tärkeäksi osaksi
omaa työtään. Yhteiset menettelyohjeet ja prosessikuvaukset ovat yhtenäistäneet ja selkiyttäneet toimintaa. Kiitettävää laadunvarmistusjärjestelmässä ovat sen yksinkertaisuus ja selkeät prosessit. Laadunvarmistusjärjestelmä sisältää strategiassa määritellyt keskeiset näkökulmat ja se tukee hyvin johtamisjärjestelmää. Laatukäsikirja Laaki on tärkeä työkalu niin yksikköjen kuin koko Diakin johtamisessa. Se yhtenäistää toimintoja Diakin yksiköissä ja sektoreissa.
Diak on määritellyt selkeästi keskeiset tutkimusohjelmat ja tutkimuksen
painoalat, joiden kautta sen tutkimustoiminta profiloituu vahvasti strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hankeohjeistus on selkeä ja
■
■
kattava. Hanketyö on monipuolista, selkeästi jäsennettyä ja hyvin ohjeistettua. Hanketyön laadunvarmistuksesta huolehditaan myös palautteen
avulla.
Laadunvarmistuksesta saatua tietoa hyödynnetään laajalti toimintojen kehittämisessä. Diakin johto tekee vuosittain toiminnan itsearvioinnin sekä
osallistuu ulkoisiin arviointeihin. Hyödyntämistä ja tiedon levittämistä lisää Diakin verkostomainen työskentely.
Diakin vahvuutena on järjestelmällinen palautteen kerääminen, jonka
kautta arvioidaan omaa toimintaa. Dokumenteissa esitetään Diakin vahvuudet ja kehittämiskohteet systemaattisesti. Monipuolinen palautejärjestelmä ja tuloksellisuuden arviointi muodostavat laadunvarmistusjärjestelmän päivittäistä työtä ohjaavan kokonaisuuden. Opiskelijat otetaan aktiivisesti mukaan palautteiden käsittelyyn ja erityisesti laaturyhmätyöskentelyyn.
Hyvät käytänteet
■
■
■
■
Työelämän oppimisympäristö -projekti (TOP) on hyvä käytänne ja siihen liittyvät toiminnot kannattaa viedä kaikkiin koulutusohjelmiin pilotointijaksojen jälkeen. Ajattelu- ja toimintatapaa kannattaa levittää laajemmin muihinkin ammattikorkeakouluihin.
Diakilla on laaja erityistehtävään perustuva yhteistyökumppanien verkosto. Diakin yhteiskunnallisesta ja aluevaikuttavuudesta on vahvaa näyttöä.
Korkeakoulu on haluttu ja arvostettu yhteistyökumppani. Toimintatapa
ja monet yhteistyöverkostot ovat vakiintuneet. Yhteistyö on tiivistä kaikissa toiminnoissa, kuten koulutuksessa, harjoittelu- ja opinnäytetöiden
ohjauksessa ja t&k-hankkeissa.
Kirjasto kehittää toimintaansa kattavilla ja systemaattisilla asiakaskyselyillä opiskelijoille, opettajille ja henkilöstölle. Toiminnassa on hyödynnetty
ammattikorkeakoulukirjastojen verkostoa. Kehittämisen kehän toteutuminen on hyvä käytänne tässä tukiprosessissa, ja siitä saatuja kokemuksia
voi hyödyntää muidenkin tukiprosessien palautejärjestelmiä edelleen kehitettäessä.
Hyvänä käytänteenä on oppimisprosessia digitaalisesti tukeva Mediamylly, jossa hyödynnetään Diakin verkostoista löytyvää osaamista monipuolisesti. Tämän hyvän käytänteen seurausta ovat yhtenäinen Diak-ilme ja
yhtenäinen sähköinen materiaali. Diakilla on näyttöä tämän toiminnan
hyödyntämisestä kaikissa yksiköissä ja kaikilla sektoreilla.
■
Diak on tarttunut aktiivisesti harjoitteluohjeistuksen kehittämishaasteeseen saadun palautteen perusteella. Kehittämisessä Diak on hyödyntänyt
verkostoryhmätyöskentelyä ja sidosryhmäyhteistyötä sekä laatinut tämän
perusteella yhtenäisen harjoitteluohjeistuksen. Hyvä käytänne on levitetty koko ammattikorkeakouluun. Harjoitteluun liittyvä materiaali on helposti saatavilla verkossa.
Kehittämissuositukset
■
■
■
■
■
Laadunvarmistusjärjestelmän peruselementti, sähköinen laatukäsikirja
Laaki on kehittynyt nykyiseen muotoonsa viimeisten parin vuoden aikana. Eriaikainen ja muuttunut tai osin vanhentunut materiaali häiritsee
dokumentaation käyttöä. Haastatteluissa tuli esille laadunvarmistusjärjestelmän helppokäyttöisyyden ja tiedon nykyistä selkeämmän jäsentelyn
tarve. Kehittämissuosituksena on laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen siten, että siinä on selkeä hierarkia ja etsittävät dokumentit löytyvät
helposti. Helppokäyttöisyyttä edesauttaa vanhojen dokumenttien siirtäminen arkistoon. Päivitys lisää hyvien käytänteiden leviämistä ja helpottaa palautteiden ja toiminnan muutosten vaikuttavuuden seuraamista.
Laakin kehittäminen ja päivittäminen on keskitetty laatutyön suunnittelijalle. Tämä voi aiheuttaa katvealueiden syntymistä ja heikentää muun
henkilöstön osaamisen hyödyntämistä laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisessä. Kehittämisehdotuksena on varahenkilöjärjestelmän luominen ja
vastuun jakaminen ydinprosessien omistajille.
Diakin henkilöstö on sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmään ja haluaa
panostaa toiminnan kehittämiseen. Mietittävänä asiana on tukipalveluiden organisointi, resursointi ja kehittäminen koko Diakin tasolla ja myös
arjen yksityiskohdissa. Tukipalvelujen laadunvarmistusta tulisi kehittää systemaattisesti kaikki tukipalvelut kattavaksi.
Laadunvarmistusjärjestelmää kehitettäessä diakilaisuus ja sille tyypillinen
dialogisuus tulisi turvata myös jatkossa. Yhteiset tapaamiset ovat tärkeitä,
erityisesti yhteiset kehittämispäivät. Myös kehittämistyöryhmien tapaamiset tukevat yhteisiä käytänteitä ja mahdollistavat hyvien käytänteiden jakamisen yksiköiden kesken.
Diakin palautejärjestelmä on varsin kattava ja hyviä käytänteitä palautteiden käsittelemisestä on levitetty. Diakin tulisi nykyistä enemmän viestiä
palautteiden antajille laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon pohjalta syntyneistä kehittämiskohteista ja parannuksista sekä niiden vaikuttavuudesta. Nykyistä vahvempi tiedottaminen toimisi palautteen palaut-
■
teena ja nopeuttaisi käytänteiden yhtenäistämistä. Viestinnän lisäksi opiskelijapalaute- ja johdon kuulemistilaisuuksia tulisi kehittää edelleen sisällyttämällä niihin palautteen palautekeskustelua. Palautteen palaute
-järjestelmä täydentää kehittämisen kehää.
Yhteistyötä sidosryhmien kanssa laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseksi tulisi syventää. Palautetiedon keräämistä yhteistyökumppaneilta tulisi systematisoida ja hyödyntää entistä laajemmin.
Auditointiryhmän kokonaisarvio
Diakoniaammattikorkeakoulun
laadunvarmistusjärjestelmästä
Edellä esitetyn perusteella auditointiryhmä toteaa, että Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä täyttää Korkeakoulujen arviointineuvoston asettamat kriteerit laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja
perustehtävien laadunvarmistukselle. Tällä perusteella auditointiryhmä esittää
Korkeakoulujen arviointineuvostolle, että Diakonia-ammattikorkeakoulu läpäisee auditoinnin hyväksytyksi.
Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös
auditoinnin lopputuloksesta
Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kokouksessaan 17.6.2009 auditointiryhmän esitykseen ja auditointiraporttiin perustuen, että Diakonia-ammattikorkeakoulu täyttää laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle asetetut kriteerit. Auditointi on voimassa kuusi
vuotta.
LIITE :
Auditointivierailun ohjelma
Keskiviikko
08.30–10.00
10.15–11.15
11.15–12.00
12.00–13.00
13.00–14.00
14.00–15.00
15.00–15.30
15.30–16.30
16.30–
Ylimmän johdon ja laadunvarmistusjärjestelmästä vastaavien haastattelu
Yksikönjohtajien haastattelu
Auditointiryhmän lounas
Opetushenkilökunnan haastattelu
Opiskelijoiden haastattelu
Tuki- ja palvelutoimintojen edustajien haastattelu
Auditointiryhmän kokous
Sidosryhmien edustajien haastattelu
Auditointiryhmän kokous
Torstai
11.00–12.00
12.00–12.45
12.45–13.45
13.45–14.45
14.45–15.00
15.00–16.00
16.00–
Ryhmä 1: Diak Etelä: Kauniaisten yksikkö
Tutustuminen toimipaikan laadunvarmistukseen
Ryhmä 2: Diak Etelä: Järvenpään yksikkö
Tutustuminen toimipaikan laadunvarmistukseen
Koko auditointiryhmä yhdessä: Helsinki
TutkintoDiakin laadunvarmistus
Auditointiryhmän lounas
T&k-henkilökunnan haastattelu
Laadunvarmistus talous- ja tietohallintopalveluissa
Auditointiryhmän kokous
Teemahaastattelu: Alumni- ja työelämäyhteistyö
Auditointiryhmän kokous
Perjantai
09.00–09.30
Jokerikohde
Ryhmä 1: Haku- ja opintotoimiston laadunvarmistus
Ryhmä 2: Kampuskävely
Yksikköhaastattelu (videohaastattelu Diak Pohjoiseen Ouluun)
Yksikköhaastattelu (videohaastattelu Diak Itään Pieksämäelle)
Johdon loppuhaastattelu
Auditointiryhmän lounas ja kokous
Alustava palaute ammattikorkeakoulun johtoryhmälle auditoinnin tuloksista
09.15–10.15
09.15–10.15
09.30–10.15
10.15–11.00
11.00–11.45
11.45–14.00
14.00–14.30
2 e) Henkilöstön rekrytointi
ja kehittäminen
2 d) Tuki- ja palvelutoiminnot
(mm. kirjasto- ja tietopalvelu,
ura- ja rekrytointipalvelut
sekä kansainväliset palvelut)
2 c) Yhteiskunnallinen
vuorovaikutus, vaikuttavuus
ja aluekehitystyö
2 b) Tutkimus/Tutkimus- ja
kehitystyö
2 a) Tutkintotavoitteinen koulutus
2. Korkeakoulun perustoimintojen
laadunvarmistuksen kattavuus
ja vaikuttavuus
1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden,
toimintojen, toimijoiden sekä
vastuiden määrittely ja
dokumentaatio
KOHTEET
Laadunvarmistuksen menettelytapojen avulla ei voida
tunnistaa riittämätöntä laatua.
Laadunvarmistusjärjestelmän
tuottamaa tietoa ei hyödynnetä
koulutuksen ja muun toiminnan
laadunhallinnan ja kehittämisen
välineenä.
Korkeakoulun perustoiminnoissa
ei ole laadunvarmistusta.
Laadunvarmistusjärjestelmän
tavoitteita, toimintoja, toimijoita
ja vastuita ei ole määritelty
eikä dokumentoitu.
PUUTTUVA
KRITEERIT
Laadunvarmistus on saavutetun
laatutason säilyttämiseen tähtäävää.
Laadunvarmistuksen menettelytapojen avulla voidaan tyydyttävästi tunnistaa riittämätön laatu.
Tiedon käyttö on satunnaista ja/
tai sen keruu on itsetarkoituksellista.
Järjestelmä kattaa yksittäisiä korkeakoulun perustoimintoja.
Tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely ja
dokumentointi on puutteellista.
Vastuunjako toimii osittain.
ALKAVA
LIITE : Auditoinnissa käytettävät kriteerit
Laadunvarmistuksen menettelytavat edistävät toiminnan kehittämistä ja muutoksen aikaansaamista. Riittämättömän laadun
tunnistaminen on tehokasta.
Tietoa käytetään koulutuksen ja
muun toiminnan laadunhallinnan
ja kehittämisen välineenä. Suuri
osa kerättävästä palautteesta
hyödynnetään.
Järjestelmä kattaa useita korkeakoulun perustoimintoja.
Tavoitteet, toiminnot, toimijat
ja vastuut ovat selkeästi ja
konkreettisesti määriteltyjä
ja dokumentoituja. Vastuunjako on toimiva.
KEHITTYVÄ
Uusien ideoiden syntymistä ja
niiden toteuttamista tukeviin
menettelytapoihin ja rakenteisiin
on kiinnitetty erityistä huomiota.
Toimintakulttuuri tukee innovatiivisuutta. Riittämätön laatu
tunnistetaan tehokkaasti.
Tiedon hyödyntäminen on systemaattista ja tiedon tuloksekkaasta käytöstä koulutuksen ja
muun toiminnan kehittämisessä
on selkeää ja jatkuvaa näyttöä.
Laadunvarmistusjärjestelmä
kattaa pääsääntöisesti kaikki
korkeakoulun perustoiminnot.
Dokumentointi ja vastuunjako
ovat erittäin hyvin toimivia ja
tehostavat laadunvarmistusta.
EDISTYNYT
5 a) korkeakoulun sisällä
Laadunvarmistusjärjestelmässä
ei ole huomioitu korkeakoulun eri
henkilöstöryhmiä ja opiskelijoita,
eikä tietoa välitetä korkeakoulun
sisällä.
Korkeakoulun henkilökunta, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät eivät osallistu laadunvarmistukseen.
4. Korkeakoulun henkilökunnan,
opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen
5. Laadunvarmistusjärjestelmän
tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus
Laadunvarmistusta ei ole kytketty
johtamiseen ja toiminnanohjaukseen
PUUTTUVA
3. Laadunvarmistusjärjestelmän
kytkeytyminen johtamiseen ja
toiminnanohjaukseen
KOHTEET
KRITEERIT
Tietoa tuotetaan vailla suunnitelmallisuutta ja sitä välitetään
satunnaisesti. Eri toimijoiden tiedontarpeita korkeakoulun sisällä
ei ole riittävästi otettu huomioon.
Jokin seuraavista toimijaryhmistä
on laadunvarmistustoiminnan ulkopuolella:
- opiskelijat
- opettajat
- tukipalvelujen edustajat
- tutkijat
- hallinto
- johto
- ulkoiset sidosryhmät
Laadunvarmistusjärjestelmän yhteydet toiminnanohjaukseen, tulosten seurantaan ja kehittämiseen ovat puutteelliset.
ALKAVA
Järjestelmä tuottaa relevanttia
tietoa korkeakoulun toimijoille
ja järjestelmän tuottamat
keskeiset tulokset ovat eri
henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden saatavilla.
Edellä mainitut henkilöstöryhmät
ja opiskelijat ovat järjestelmässä
aktiivisesti mukana. Myös ulkoisilla sidosryhmillä on rooli laadundunvarmistusjärjestelmän toiminnassa.
Järjestelmä on kytketty korkeakoulun toimintaan ja toiminnanohjaukseen. Laadunvarmistusjärjestelmän
tuottamaa tietoa hyödynnetään kehittämisessä. Yhteyksistä toiminnan ohjaukseen, tulosten seurantaan ja kehittämiseen on näyttöä.
KEHITTYVÄ
Korkeakoululla on systemaattisia
menettelytapoja eri henkilöstöryhmille suunnatun tiedon tuottamiseen ja analysointiin. Korkeakoulun laadunvarmistusta koskeva sisäinen viestintä on aktiivista.
Eri henkilöstöryhmät ovat käytännössä erittäin sitoutuneita ja aktiivisia laadunvarmistustoiminnassa.
Lisäksi ulkoiset sidosryhmät on
mielekkäällä tavoin otettu mukaan arvioinnin toimijoiksi.
Laadunvarmistus on luonteva
osa korkeakoulun toimintaa ja
toiminnanohjausta. Korkeakoulun
johto on sitoutunut järjestelmään.
Tiedon systemaattisesta hyödyntämisestä korkeakoulun toiminnanohjauksessa, tulosten
seurannassa ja kehittämisessä
on selkeää ja jatkuvaa näyttöä.
EDISTYNYT
Laadunvarmistusjärjestelmässä ei
ole huomioitu korkeakoulun ulkoisten
sidosryhmien näkökulmia, eikä tietoa välitetä ulkoisille sidosryhmille.
Korkeakoululla ei ole käsitystä
laadunvarmistusjärjestelmän
toiminnasta, eikä sitä seurata
tai kehitetä.
Korkeakoulun toimintoihin sisältyy
vain yksittäisiä ja toisistaan erillisiä
laadunvarmistuksen menettelytapoja.
6. Laadunvarmistusjärjestelmän
toiminnan seuranta, arviointi ja
jatkuva kehittäminen
7. Laadunvarmistusjärjestelmän
kokonaisuus
PUUTTUVA
5 b) korkeakoulun ulkoisten
sidosryhmien näkökulmista
KOHTEET
KRITEERIT
Laadunvarmistuksen menettelytavat eivät muodosta toimivaa ja
yhtenäistä järjestelmää.
Laadunvarmistusjärjestelmän
vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on vähän näyttöjä.
Osaan korkeakoulun toiminnoista
sisältyy laadunvarmistuksen menettelytapoja.
Korkeakoululla on heikko kokonaiskäsitys laadunvarmistusjärjestelmän toiminnasta. Sen
toimintaa ei juurikaan seurata,
eikä kehittämisessä ole suunnitelmallisuutta.
Ulkoisten sidosryhmien näkökulmia
ei ole riittävästi otettu huomioon
laadunvarmistusjärjestelmän suunnittelussa ja jatkuvassa kehittämimisessä. Tiedon välittäminen ululkoisille sidosryhmille on satunnaista.
ALKAVA
Laadunvarmistuksen menettelytavat
muodostavat dynaamisen kokonaisuuden.
Laadunvarmistusjärjestelmän
vaikuttavuudesta toiminnan ketämiseen on systemaattista ja
jatkuvaa näyttöä.
Laadunvarmistusjärjestelmän
vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on selkeää näyttöä.
Laadunvarmistuksen menettelytavat muodostavat melko hyvin
toimivan järjestelmärakenteen.
Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa kaikki korkeakoulun toiminnot.
Korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää systemaattisesti laadunvarmistusjärjestelmän toimintaa ja on laajalti
tietoinen sen toiminnan erilaisista
vaikutuksista ja seurauksista.
Korkeakoulun laadunvarmistusta
koskeva ulkoinen viestintä on aktiivista ja tietoa välitetään suunnatusti ja tarkoituksenmukaisesti
ulkoisille sidosryhmille.
EDISTYNYT
Laadunvarmistus kattaa suuren
osan korkeakoulun toiminnoista.
Korkeakoulu seuraa laadunvarmistusjärjestelmän toimintaa ja sen
kehittäminen on suunnitelmallista ja dokumentoitua.
Ulkoiset sidosryhmät on määritelty
ja niiden tiedontarpeet on otettu
selvästi huomioon. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminta ja keskeiset tulokset ovat tärkeimpien
yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien saatavilla.
KEHITTYVÄ
TIIVISTELMÄ
Julkaisija
Korkeakoulujen arviointineuvosto
Julkaisun nimi
Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Tekijät
Pekka Hulkko, Aimo Virtanen, Saara Lampelo, Tia Teckenberg, Mikko Vieltojärvi, Marja-Liisa Saarilammi
ja Kirsi Mustonen
Tiivistelmä
Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttaman Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena oli:
■
selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut,
■
arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun
toiminnan laatua, ja
■
arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä
toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin
kehittämistoimenpiteisiin.
Auditointi perustui Diakonia-ammattikorkeakoulun ennalta toimittamaan auditointiaineistoon sekä 15.–17.4.2009
toteutettuun auditointivierailuun.
Auditointiryhmä toteaa, että Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä ja siihen liittyvät menettelytavat kattavat kaikki ammattikorkeakoulun perustehtävät. Järjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on jatkuvaa näyttöä. Laadunvarmistusjärjestelmä on laajasti tunnettu ja henkilöstö on sitoutunut sen käyttöön. Laadunvarmistusjärjestelmä pohjautuu selkeään ja läpinäkyvään strategiaan ja se tukee hyvin johtamisjärjestelmää. Diakonia-ammattikorkeakoulun vahvuutena on palautteen kerääminen, jonka kautta arvioidaan omaa toimintaa. Opiskelijat otetaan aktiivisesti mukaan palautteiden käsittelyyn. Tutkimus- ja kehitystyön laadunvarmistus
on edistynyttä. Diakonia-ammattikorkeakoulun selkeä vahvuus on arvojen läsnäolo kaikessa toiminnassa. Arvopohjainen profiili vahvistaa Diakonia-ammattikorkeakoulun roolia aluevaikuttajana ja dynaamisena sidosryhmätyöskentelijänä.
Auditointiryhmä esittää Diakonia-ammattikorkeakoululle seuraavia kehittämissuosituksia:
■
Tukipalvelujen laadunvarmistusta tulisi kehittää systemaattisesti kaikki tukipalvelut kattavaksi.
■
Laatukäsikirjan kehittäminen ja päivittäminen on keskitetty laatutyön suunnittelijalle. Tämä voi aiheuttaa katvealueiden syntymistä ja heikentää muun henkilöstön osaamisen hyödyntämistä laadunvarmistusjärjestelmän
kehittämisessä. Kehittämisehdotuksena on varahenkilöjärjestelmän luominen ja vastuun jakaminen ydinprosessien omistajille.
■
Palautetiedon keräämistä yhteistyökumppaneilta tulisi systematisoida ja hyödyntää laajemmin työelämän palautetta.
■
Diakonia-ammattikorkeakoulun tulisi nykyistä enemmän viestiä palautteiden antajille laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon pohjalta syntyneistä kehittämiskohteista sekä niiden vaikuttavuudesta.
Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kokouksessaan 17.6.2009 auditointiryhmän esitykseen ja auditointiraporttiin perustuen, että Diakonia-ammattikorkeakoulu täyttää laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle asetetut kriteerit. Auditointi on voimassa kuusi vuotta.
Avainsanat
Arviointi, auditointi, laadunvarmistus, laatu, korkeakoulut, ammattikorkeakoulu
SAMMANDRAG
Utgivare
Rådet för utvärdering av högskolorna
Publikation
Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi (Auditering av kvalitetssäkringssystemet
vid Diakoniyrkeshögskolan)
Författare
Pekka Hulkko, Aimo Virtanen, Saara Lampelo, Tia Teckenberg, Mikko Vieltojärvi, Marja-Liisa Saarilammi
och Kirsi Mustonen
Abstrakt
Målet för den auditering som Rådet för utvärdering av högskolorna genomförde gällande Diakoniyrkeshögskolans
kvalitetssäkringssystem var att
■
klarlägga vilka kvalitetskrav högskolan har ställt på sin verksamhet
■
bedöma genom vilka processer och metoder högskolan upprätthåller och utvecklar kvaliteten på utbildningen
och den övriga verksamheten
■
bedöma om kvalitetssäkringen vid högskolan fungerar på avsett sätt, om högskolans kvalitetssäkringssystem
frambringar ändamålsenlig information med tanke på utvecklingen av verksamheten och om systemet ger
upphov till effektiva, kvalitetshöjande utvecklingsåtgärder.
Auditeringen grundade sig på det auditeringsmaterial som Diakoniyrkeshögskolan hade lämnat in på förhand och
på ett auditeringsbesök 15.–17.4.2009.
Auditeringsgruppen konstaterar att kvalitetssäkringssystemet vid Diakoniyrkeshögskolan och förfarandena i anslutning till detta system omfattar alla de grundläggande funktionerna. Det finns resultat på kontinuerlig basis att
tillgå om systemets verkningsfullhet. Kvalitetssäkringssystemet är känt i omfattande grad och personalen har förbundit sig till att använda det. Kvalitetssäkringssystemet grundar sig på en klar och transparent strategi och det
stöder ledningssystemet på ett bra sätt. Diakoniyrkeshögskolans styrka är att den samlar in respons, som syftar till att
utvärdera den egna verksamheten. De studerandena tas aktivt med i behandlingen av den influtna responsen. Forskningens och utvecklingsarbetets kvalitetssäkringssystem ligger på en inarbetad nivå. Att värderingarna återspeglar
sig i all verksamhet inom högskolan är att beteckna som en definitiv styrka. Diakoniyrkeshögskolans värderingsbaserade profil stärker yrkeshögskolans roll som regional påverkare och som dynamisk aktör inom arbeter med intressegrupperna.
Auditeringsgruppen ger Diakoniyrkeshögskolan följande utvecklingsrekommendationer:
■
Den kvalitetssäkring som omfattar stödtjänsterna borde utvecklas systematiskt så att den omfattar alla stödtjänster
■
Planeraren för kvalitetsarbete har hand om utvecklingen och uppdateringen av kvalitetshandboken. Detta kan
leda till att något delområde förbises och att den övriga personalens kunskaper inte utnyttjas i utvecklingen av
kvalitetssäkringssystemet. Det rekommenderas att skapa ett system med reservpersoner och fördela en del av
ansvaret till ägarna av kärnprocesserna.
■
Responsen från samarbetsparterna borde systematiskt samlas in och i utvärderingen borde responsen från
representanterna i arbetslivet utnyttjas mera omfattande.
■
Diakoniyrkeshögskolan borde i ökande grad informera de parter som bidrar med respons om de utvecklingsobjekt som har framkommit ur den information dem kvalitetssäkringssystemet producerat. Parterna borde
också få mera information om verkningsfullheten.
Rådet för utvärdering av högskolorna fastslog på auditeringsgruppens förslag och utifrån auditeringsrapporten vid
sitt sammanträde 17.6.2009 att kvalitetssäkringssystemet vid Diakoniyrkeshögskola fyller de kriterier som har ställts
upp för kvalitetssäkringssystemet som helhet och för kvalitetssäkringen av de grundläggande åliggandena. Auditeringen gäller i sex år.
Nyckelord
Utvärdening, auditering, , kvalitetssäkring, kvalitet, högskolor, yrkeshögskola
ABSTRACT
Published by
The Finnish Higher Education Evaluation Council FINHEEC
Name of publication
Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi (Audit of the Quality Assurance System
of the Diaconia University of Applied Sciences)
Authors
Pekka Hulkko, Aimo Virtanen, Saara Lampelo, Tia Teckenberg, Mikko Vieltojärvi, Marja-Liisa Saarilammi
and Kirsi Mustonen
Abstract
The aims of the audit of the quality assurance system of the Diaconia University of Applied Sciences were:
■
to find out what qualitative aims the higher education institution has set for its operations
■
to evaluate what processes and measures the higher education institution uses to maintain and enhance the
quality of education and other activities, and
■
to evaluate whether the quality assurance system in the higher education institution functions in the intended
manner, whether the quality assurance system produces appropriate information for developing the activities
and whether it leads to effective quality enhancement measures.
The audit was based on auditing material provided by the Diaconia University of Applied Sciences in advance and
a site visit from 15 to 17 April 2009.
The audit group notes that the quality assurance system of the Diaconia University of Applied Sciences and the
related practices cover the basic mission of the University of Applied Sciences. There is continuous evidence of the
effectiveness of the system in improving the university’s operations. The quality assurance system is widely known
and the staff is committed to it. The quality assurance system is based on a clear and transparent strategy and it
supports the management system. One strength of Diaconia University of Applied Sciences is that it collects feedback for self-evaluation. Students are actively involved in processing the feedback. The quality assurance in research
and development is advanced. Another clear strength of Diaconic University of Applied Sciences is the presence of
values in all their operations. The value-based profile reinforces the university’s regional impact and dynamic collaboration with stakeholders.
■
The quality assurance of support services should be developed to systematically cover all these services.
■
The development and updating of the quality manual have been assigned to one adviser. This concentration
may lead to gaps in information and undermine the use of other staff members’ expertise in developing the
quality assurance system. The audit group recommends that a system of substitutes be put in place and that
responsibility be distributed among the owners of the processes.
■
Feedback collection from co-operation partners should be more systematic and the feedback from the world of
work should be utilised more extensively.
■
Diaconia University of Applied Sciences should inform the feedback providers about development projects
undertaken as a result of information generated by the QA system and their impact.
In its meeting on 17 June 2009, the Finnish Higher Education Evaluation Committee (FINHEEC) decided, based
on the proposal and report of the auditing group, that the quality assurance system of the Diaconia University of
Applied Sciences meets the FINHEEC criteria for quality assurance systems and the quality assurance of basic
tasks. The auditing certificate is valid for six years.
Keywords
Evaluation, auditing, quality assurance, quality, higher education institutions, university of applied sciences
KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA
PL 133, 00171 HELSINKI • Puh. 09-1607 6913 • Fax 09-1607 6911 • www.kka.fi
1:2000
2:2000
3:2000
4:2000
5:2000
6:2000
7:2000
8:2000
9:2000
10:2000
11:2000
12:2000
13:2000
14:2000
15:2000
16:2000
17:2000
18:2000
19:2000
20:2000
21:2000
1:2001
2:2001
3:2001
4:2001
5:2001
6:2001
7:2001
8:2001
9:2001
10:2001
11:2001
12:2001
13:2001
14:2001
15:2001
1:2002
2:2002
Lehtinen, E., Kess, P., Ståhle, P. & Urponen, K.:Tampereen yliopiston opetuksen arviointi
Cohen, B., Jung, K. & Valjakka,T.: From Academy of Fine Arts to University. Same name, wider ambitions
Goddard, J., Moses, I., Teichler, U.,Virtanen, I. & West, P.: External Engagement and Institutional Adjustment: An
Evaluation of the University of Turku
Almefelt, P., Kekäle,T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Swedish Polytechnic,
Finland
Harlio, R., Harvey, L., Mansikkamäki. J., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Central
Ostrobothnia Polytechnic
Moitus, S. (toim.):Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2001–2003
Liuhanen, A.-M. (toim.): Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2001–2003
Hara,V. , Hyvönen, R. , Myers, D. & Kangasniemi, J. (Eds.): Evaluation of Education for the Information Industry
Jussila, J. & Saari, S. (Eds.):Teacher Education as a Future-moulding Factor. International Evaluation of Teacher
Education in Finnish Universities
Lämsä, A. & Saari, S. (toim.): Portfoliosta koulutuksen kehittämiseen. Ammatillisen opettajankoulutuksen arviointi
Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2000–2003
Finnish Higher Education Evaluation Council Action Plan for 2000–2003
Huttula,T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2000
Gordon, C., Knodt, G., Lundin, R., Oger, O. & Shenton, G.: Hanken in European Comparison. EQUIS Evaluation
Report
Almefelt, P., Kekäle,T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Satakunta Polytechnic
Kells, H.R., Lindqvist, O.V. & Premfors, R.: Follow-up Evaluation of the University of Vaasa. Challenges of a small
regional university
Mansikkamäki, J., Kekäle,T., Miikkulainen, L. , Stone, J.,Tolppi,V.-M. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work.
Tampere Polytechnic
Baran, H., Gladrow,W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: Evaluation of Education and Research in
Slavonic and Baltic Studies
Harlio, R. , Kekäle,T. , Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Mansikkamäki, J., Kekäle,T., Kähkönen, J., Miikkulainen, L., Mäki, M. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi.
Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu
Almefelt, P., Kantola, J., Kekäle,T., Papp, I., Manninen, J. & Karppanen,T.: Audit of Quality Work. South Carelia
Polytechnic
Valtonen, H.: Oppimisen arviointi Sibelius-Akatemiassa
Laine, 1., Kilpinen, A., Lajunen, L., Pennanen, J., Stenius, M., Uronen, P. & Kekäle,T.: Maanpuolustuskorkeakoulun
arviointi
Vähäpassi, A. (toim.): Erikoistumisopintojen akkreditointi
Baran, H., Gladrow,W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: |kspertiza obrazowaniq i nau^noissledowatelxskoj raboty w oblasti slawistiki i baltistiki (Ekspertiza obrazovanija i nauc’´noissledovatelskoj raboty v oblasti slavistiki i baltistiki)
Kinnunen, J.: Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointi. Kriteerejä vuorovaikutteisuuden arvottamiselle
Löfström, E.: Benchmarking korkeakoulujen kieltenopetuksen kehittämisessä
Kaartinen-Koutaniemi, M.: Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen. Helsingin yliopiston, Diakoniaammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun benchmarking-projekti
Huttula,T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2001
Welander, C. (red.): Den synliga yrkeshögskolan. Ålands yrkeshögskola.
Valtonen, H.: Learning Assessment at the Sibelius Academy
Ponkala, O. (toim.): Terveysalan korkeakoulutuksen arvioinnin seuranta
Miettinen, A. & Pajarre, E.:Tuotantotalouden koulutuksen arvioinnin seuranta
Moitus, S., Huttu, K., Isohanni, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I.,Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen, R.: Opintojen
ohjauksen arviointi korkeakouluissa
Fonselius, J., Hakala, M.K. & Holm, K. : Evaluation of Mechanical Engineering Education at Universities and
Polytechnics
Kekäle,T. (ed.): A Human Vision with Higher Education Perspective.Institutional Evaluation of the Humanistic
Polytechnic
Kantola, I. (toim.): Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi
Kallio, E.:Yksilöllisiä heijastuksia.Toimiiko yliopisto-opetuksen paikallinen itsearviointi?
3:2002
4:2002
5:2002
6:2002
7:2002
8:2002
9:2002
10:2002
11:2002
12:2002
13:2002
14:2002
15:2002
16:2002
17:2002
18:2002
1:2003
2:2003
3:2003
4:2003
5:2003
6:2003
7:2003
8:2003
9:2003
10:2003
11:2003
12:2003
13:2003
14:2003
15:2003
16:2003
17:2003
1:2004
2:2004
3:2004
Raivola, R., Himberg,T., Lappalainen, A., Mustonen, K. & Varmola,T.: Monta tietä maisteriksi.Yliopistojen
maisteriohjelmien arviointi
Nurmela-Antikainen, M., Ropo, E., Sava, I. & Skinnari, S.: Kokonaisvaltainen opettajuus. Steinerpedagogisen
opettajankoulutuksen arviointi
Toikka, M. & Hakkarainen, S.: Opintojen ohjauksen benchmarking tekniikan alan koulutusohjelmissa. Kymenlaakson, Mikkelin ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulut
Kess, P., Hulkko, K., Jussila, M., Kallio, U., Larsen, S. , Pohjolainen,T. & Seppälä, K.: Suomen avoin yliopisto.
Avoimen yliopisto-opetuksen arviointiraportti
Rantanen,T., Ellä, H., Engblom, L.-Å., Heinonen, J., Laaksovirta,T., Pohjanpalo, L., Rajamäki,T.& Woodman, J.:
Evaluation of Media and Communication Studies in Higher Education in Finland
Katajamäki, H., Artima, E., Hannelin, M., Kinnunen, J., Lyytinen, H. K., Oikari, A. & Tenhunen, M.-L.: Mahdollinen
korkeakouluyhteisö. Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi
Kekäle,T. & Scheele, J.P: With care. Institutional Evaluation of the Diaconia Polytechnic
Härkönen, A., Juntunen, K. & Pyykkönen, E.-L. : Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden benchmarking
Katajamäki, H. (toim.): Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä.Näkökulmia ammattikorkeakoulujen
aluekehitystehtävän toteutukseen
Huttula,T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2002–2003
Hämäläinen, K. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (toim.): Benchmarking korkeakoulujen kehittämisvälineenä
Ylipulli-Kairala, K. & Lohiniva,V. (eds.): Development of Supervised Practice in Nurse Education. Oulu and
Rovaniemi Polytechnics
Löfström, E., Kantelinen, R., Johnson, E., Huhta, M., Luoma, M., Nikko,T., Korhonen, A., Penttilä, J., Jakobsson, M.
& Miikkulainen, L.: Ammattikorkeakoulun kieltenopetus tienhaarassa. Kieltenopetuksen arviointi Helsingin ja
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa
Davies, L., Hietala, H., Kolehmainen, S., Parjanen, M. & Welander, C.: Audit of Quality Work. Vaasa Polytechnic
Sajavaara, K., Hakkarainen, K. , Henttonen, A., Niinistö, K., Pakkanen,T. , Piilonen, A.-R. & Moitus, S.:Yliopistojen
opiskelijavalintojen arviointi
Tuomi, O. & Pakkanen, P.: Towards Excellence in Teaching. Evaluation of the Quality of Education and the
Degree Programmes in the University of Helsinki
Sarja, A., Atkin, B. & Holm, K.: Evaluation of Civil Engineering Education at Universities and Polytechnics
Ursin, J. (toim.):Viisi aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2004–2006
Hietala, H., Hintsanen,V., Kekäle,T., Lehto, E., Manninen, H. & Meklin, P.: Arktiset haasteet ja mahdollisuudet.
Rovaniemen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi
Varis,T. & Saari, S. (Eds.): Knowledge Society in Progress – Evaluation of the Finnish Electronic Library – FinELib
Parpala, A. & Seppälä, H. (toim.):Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2004–2006
Kettunen, P., Carlsson, C., Hukka, M., Hyppänen, T., Lyytinen, K., Mehtälä, M., Rissanen, R., Suviranta, L. &
Mustonen, K.: Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella. Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointi
Kauppi, A. & Huttula, T. (toim.): Laatua ammattikorkeakouluihin
Parjanen, M. : Amerikkalaisen opiskelija-arvioinnin soveltaminen suomalaiseen yliopistoon
Sarala, U. & Seppälä, H.: (toim.): Hämeen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi
Kelly‚ J., Bazsa, G. & Kladis, D.: Follow-up review of the Helsinki University of Technology
Goddard, J., Asheim, B., Cronberg,T. & Virtanen, I.: Learning Regional Engagement. A Re-evaluation of the Third
Role of Eastern Finland universities
Impiö, 1., Laiho, U.-M., Mäki, M., Salminen, H., Ruoho, K.,Toikka, M. & Vartiainen, P.: Ammattikorkeakoulut
aluekehittäjinä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2003–2004
Cavallé, C., de Leersnyder, J.-M., Verhaegen, P. & Nataf, J.-G. : Follow-up review of the Helsinki School of
Economics. An EQUIS re-accreditation
Kantola, I. (toim.): Harjoittelun ja työelämäprojektien benchmarking
Ala-Vähälä, T.: Hollannin peili. Ammattikorkeakoulujen master-tutkinnot ja laadunvarmistus
Goddard, J., Teichler, U., Virtanen, I.,West, P. & Puukka, J.: Progressing external engagement. A re-evaluation of
the third role of the University of Turku
Baran, H.,Toivakka, P. & Järvinen, J.: Slavistiikan ja baltologian koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin seuranta
Kekäle,T., Heikkilä, J., Jaatinen, P., Myllys, H., Piilonen, A.-R., Savola, J., Tynjälä, P. & Holm, K.: Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu. Käynnistysvaiheen arviointi
Ekholm, L., Stenius, M., Huldin, H., Julkunen, I., Parkkonen, J., Löfström, E., Metsä, K.: NOVA ARCADA –
Sammanhållning, decentralisering, gränsöverskridande. Helhetsutvärdering av Arcada – Nylands svenska
yrkeshögskola 2003
Hautala, J.: Tietoteollisuusalan koulutuksen arvioinnin seuranta
4:2004
5:2004
6:2004
7:2004
8:2004
9:2004
10:2004
11:2004
1:2005
2:2005
3:2005
4:2005
5:2005
1:2006
2:2006
3:2006
4:2006
5:2006
6:2006
7:2006
8:2006
9:2006
10:2006
11:2006
12:2006
13:2006
14:2006
15:2006
16:2006
17:2006
1:2007
2:2007
3:2007
4:2007
5:2007
Rauhala, P., Karjalainen, A., Lämsä, A.-M., Valkonen, A., Vänskä, A. & Seppälä, H.: Strategiasta koulutuksen
laatuun.Turun ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi
Murto, L., Rautniemi, L., Fredriksson, K., Ikonen, S., Mäntysaari, M., Niemi, L., Paldanius, K., Parkkinen,T., Tulva,
T., Ylönen, F. & Saari, S.: Eettisyyttä, elastisuutta ja elämää. Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen
sosiaalialan arviointi yhteistyössä työelämän kanssa
Ståhle, P., Hämäläinen, K., Laiho, K., Lietoila, A., Roiha, J., Weijo, U. & Seppälä, H.:Tehokas järjestelmä – elävä
dialogi. Helian laatutyön auditointi
Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus 2000–2003
Luopajärvi, T., Hauta-aho, H., Karttunen, P., Markkula, M., Mutka, U. & Seppälä, H.: Perämerenkaaren ammattikorkeakoulu? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi
Moitus, S. & Seppälä, H.: Mitä hyötyä arvioinneista? Selvitys Korkeakoulujen arviointineuvoston 1997–2003
toteuttamien koulutusala-arviointien käytöstä
Moitus, S. & Saari, S.: Menetelmistä kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointimenetelmät
vuosina 1996–2003
Pratt, J., Kekäle, T., Maassen, P., Papp, I., Perellon, J. & Uitti, M.: Equal, but Different – An Evaluation of the
Postgraduate Studies and Degrees in Polytechnics – Final Report
Niinikoski, S. (toim.): Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna
Ala-Vähälä,T.: Korkeakoulutuksen ulkoisen laadunvarmistuksen järjestelmät Ranskassa
Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.): Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta. Ammattikorkeakoulujen
koulutuksen laatuyksiköt 2005–2006
Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005–2007
Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2005–2007
Dill, D.D., Mitra, S. K., Siggaard Jensen, H., Lehtinen, E., Mäkelä,T., Parpala, A., Pohjola, H., Ritter, M. A. & Saari, S.:
PhD Training and the Knowledge-Based Society. An Evaluation of Doctoral Education in Finland
Antikainen, E.-L., Honkonen, R., Matikka, O., Nieminen, P.,Yanar, A. & Moitus, S.: Mikkelin ammattikorkeakoulun
laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Kekäle,T., Ilolakso, A., Katajavuori, N.,Toikka, M. & Isoaho, K.: Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän
auditointi
Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2005–2007
Rauhala, P., Kotila, H., Linko, L., Mulari, O., Rautonen, M. & Moitus, S.; Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun
laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Hämäläinen, K., Kantola, I., Marttinen, R., Meriläinen, M., Mäki, M. & Isoaho, K.: Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Kekäläinen, H.: (toim.)Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2007–2009
Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2007–2009
Ojala, I. & Vartiainen, P.: Kolmen yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuus. Lapin yliopiston,
Lappeen-rannan teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuuden
benchmarking-arviointi
Lappalainen, M. & Luoto, L.: Opetussuunnitelmaprosessit yliopistoissa
Levänen, K.,Tervonen, S., Suhonen, M. & Stigell, L.:Verkko-opintojen mitoituksen arviointi
Vuorela, P., Kallio, U., Pohjolainen,T., Sylvander,T. & Kajaste, M.; Avoimen yliopiston arvioinnin seurantaraportti
Käyhkö, R., Hakamäki, S., Kananen, M., Kavonius,V., Pirhonen, J., Puusaari, P., Kajaste, M. & Holm, K.: Uudenlaista sankaruutta. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2006–2007
Malm, K., Lavonius, H., Nystén, P., Santavirta, N. & Cornér, S.: Auditering av Svenska yrkeshögskolans
kvalitetssäkringssystem
Papp, I., Carolan, D., Handal, G., Lindesjöö, E., Marttinen, R., Mustonen,V. & Isoaho, K.: Audit of the quality
assurance system of Seinäjoki Polytechnic
Alaniska, H. (toim.): Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa.
Pyykkö, R., Keränen, P., Lahti, M., Mikkola, A., Paasonen, S. & Holm, K.: Media- ja viestintäalan seuranta
Karppanen, E.,Tornikoski, E., Töytäri, R., Urponen, H., Uusitalo,T., Holm, K.: Lahden ammattikorkeakoulun
laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Liljander, J.-P., Heikkilä, J., Lappalainen, M., Nystén, P., Sulameri,T. & Kajaste, M.: Savonia-ammattikorkeakoulun
laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Wahlbin, C., Heikkilä, J., Hellberg, M., Lindroos, P., Nybom, J. & Cornér, S.: Auditering av Svenska
handelshögskolans kvalitetssäkringssystem
Jokinen,T., Malinen, H., Mäki, M., Nokela, J., Pakkanen, P. & Kekäläinen, H.:Tampereen teknillisen yliopiston
laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Saari, S. (toim.): Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana. Kansallinen benchmarking-arviointi
6:2007
7:2007
8:2007
9:2007
10:2007
11:2007
1:2008
2:2008
3:2008
4:2008
5:2008
6:2008
7:2008
8:2008
9:2008
10:2008
11:2008
1:2009
2:2009
3:2009
4:2009
5:2009
6:2009
7:2009
8:2009
9:2009
10:2009
11:2009
Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Uusinta-auditoinnin käsikirja 2007–2009 –
Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Handbok för förnyad auditering 2007–2009 –
Audits of the quality assurance systems of higher education institutions. Manual for Re-Audits 2007–
2009
Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008–2011
Seppälä, K., Rinne, R. & Trapp, H. (eds.): Connecting Research and Client. Finnish Experience of Quality
Enhancement in University Lifelong Learning
Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2008–2011
Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2008–
2011
Toikka, M., Aarrevaara,T., Isotalo, J., Peltokangas, N., Raij, K., Hiltunen, K. & Holm, K.: Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Ståhle, P., Karppanen, E., Kiiskinen, N., Okkonen,T., Saxén, H., Uusi-Rauva, E., Holm, K.& Seppälä, H.:
Teknillisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Vuorio, E., Huttula,T., Kukkonen, J., Kurtakko, K., Malm, K., Mikkola, A., Mäki, M., Rekilä, E.,Yanar, A.,
Kekäläinen, H., Moitus, S. & Mustonen, K.: Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Aaltonen, E., Anoschkin, E., Jäppinen, M., Kotiranta,T., Wrede, G. H. & Hiltunen, K.: Sosiaalityön ja sosiaalialan koulutuksen nykytila ja kehittämishaasteet – Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen
sosiaalialan koulutuksen seuranta-arviointi
Leppisaari, I., Ihanainen, P., Nevgi, A.,Taskila, V.-M., Tuominen,T. & Saari, S.: Hyvässä kasvussa – Yhdessä
kehittäen kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko-opetusta
Hiltunen, K. & Kekäläinen, H.: Benchmarking korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisessä
– Laadunvarmistusjärjestelmien benchmarking-hankkeen loppuraportti
Rauhala, P., Liljander, J.-P., Mulari, O. & Moitus, S.: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointi
Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2008–2009
Hintsanen,V., Höynälänmaa, M., Järvinen, M.-R., Karjalainen, A., Peltokangas, N. & Hiltunen, K.: Vaasan
ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Rekilä, E., Heikkilä, J., Kääpä, P., Seppälä, M.,Virtanen,T., Öberg, J., Moitus, S. & Mustonen, K.:Tampereen
yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Luoma, M., Daniel, H.D., Kristensen, B., Pirttilä, A.,Vaisto, L.,Wahlén, S., Mustonen, K. & Seppälä, H.: Audit
of the quality assurance system of Helsinki School of Economics
Stenius, M. Ansala, L., Heino, J., Käyhkö, R., Lempa, H., Niemelä, J., Holm, K. & Seppälä, H.:Turun yliopiston
laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Helander, E., Ahola, J., Huttunen, J., Lahtinen, M., Okko, P., Suomalainen, H.,Virtanen, I., Holm, K. &
Mustonen, K.: Lisää yhteistyötä alueiden parhaaksi.Yliopistokeskusten arviointi
Saarela, M., Jaatinen, P., Juntunen, K., Kauppi, A., Otala, L., Taskila, V.-M., Holm, K. & Kajaste, M.:
Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2008–2009
Hiltunen, K. (ed.): Centres of Excellence in Finnish University Education 2010–2012
Harmaakorpi,V., Furu, P., Takala, M.,Tenhunen, M.-L.,Westersund, C. & Holm, K.:Turun kauppakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Pirttilä, A., Keränen, P., Pirnes, H.,Tiilikka, A.-M.,Virtanen, A. & Seppälä, H.:Tampereen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Malinen, H., Hallikainen, J., Karttunen, P., Majander, M., Pudas, M. & Mustonen, K.: Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Suntioinen, S., Myller, E., Nieminen, P., Pohjolainen, S.,Wahlgrén, A., Kajaste, M. & Moitus, S.: Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Urponen, H., Kinnunen, J., Levä, K., Nieminen, R., Raij, K., Seppälä, M. & Hiltunen, K.: Jyväskylän yliopiston
laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Papp, I., Lindesjöö, E.,Töytäri, R. & Seppälä, H.: Re-audit of the Quality Assurance System of the Seinäjoki
University of Applied Sciences
Kantola, I., Keto, U. & Nykänen, M: Avaimia arvioinnin tehokkaampaan hyödyntämiseen – Turun ja
Mikkelin ammattikorkeakoulujen benchmarking
Heikkilä, J., Lappalainen, M., Mulari, O. & Kajaste, M: Savonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointi