Kuntien paikkatiedon polku kantakartasta
3D-kaupunkimalliin
Oskari Liukkonen
When infrastructure counts.
2
Sisältö
 Sito
 Kuntien paikkatiedon polku kantakartasta 3D-kaupunkimalliin
• Diplomityön taustaa ja tavoite
• Ohjeistus
1. 3D-kaupunkimallitietotaito
2. Tarpeiden ja käyttötapauksien määrittely
3. 3D-kaupunkimallin rakenne ja tiedonsiirto
4. 3D-kaupunkimalliprosessit
•
Johtopäätökset

Pohdintaa

3D City Model Hackathon
3
Sito - Parhaan ympäristön tekijät
 Infran, liikenteen, ympäristön,
maankäytön ja digitaalisten palveluiden
moniosaajayritys, jossa työskentelee
lähes 500 asiantuntijaa.
 Suomalainen partnership-yhtiö,
perustettu 1976.
 Innovatiivisen palvelukehityksen ja
-ratkaisujen edelläkävijä. Asiakkaamme
ovat tutkitusti tätä mieltä.
 Korkea laatu ja mutkaton
toimintatapamme ovat tehneet meistä
erittäin halutun kumppanin ja palvelujen
tuottajan.
18.9.2015
SITO, YLEISESITTELY
4
Kaikki infraosaaminen yhdeltä luukulta
Infrajohtamisen
konsultointi
Infraomaisuuden
hallinta
Kallio- ja
geotekniikka
Katu- ja
kaupunkitilat
Liikenne ja
Logistiikka
Maankäyttö
ja kaavoitus
Maisema
Rakennuttaminen
Rata ja
raideliikenne
Sillat ja taitorakenteet
Tele
Tie
Tietopalvelut
18.9.2015
Vesi
SITO, YLEISESITTELY
Ympäristö
Olemme infran, liikenteen, logistiikan,
maankäytön, ympäristön ja digitaalisten
palvelujen moniosaajayritys.
5
Tietopalvelut
• Paikkatietojärjestelmien ja 3D-mallien asiantuntintija
• http://kartta.hel.fi/
• http://vrs3d.sito.fi/
6
Kuntien paikkatiedon polku
kantakartasta 3D-kaupunkimalliin
7
Taustaa
 Diplomityö on osa Kuntaliiton ja BuildingSmartin 3D-kaupunkimallihanketta (KM3D)
 Hanke on keskittynyt tutkimaan 3D-kaupunkimallinnuksen tilaa, kehittämistä ja
standardointia Suomessa
 Erityisesti hankkeessa keskitytty tutkimaan avointa CityGML-kaupunkimallistandardia
ja sen soveltuvuutta Suomen kansalliseksi 3D-kaupunkimallistandardiksi
 Diplomityö kokonaisuudessaan: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/16005
8
3D-kaupunkimallinnuksen nykytila
 Eri tarkkuustasoisia 3D-kaupunkimalleja on jo kehitetty eri puolella Suomea, mutta
3D-kaupunkimallinnukseen liittyy edelleen suuri määrä haasteita ja avoimia
kysymyksiä, kuten esimerkiksi 3D-kaupunkimallin omistus- ja vastuukysymykset.
 Suurimmiksi haasteiksi koetaan 3D-kaupunkimallin mallintaminen, tiedonsiirto,
ylläpito ja hyödyntäminen
 Ongelmana on yhteisen 3D-kaupunkimallistandardin puute, minkä vuoksi 3Dkaupunkimalleja on tuotettu useilla eri ohjelmilla eri standardeille
 3D-kaupunkimallinnuksen käytön päätavoitteet ja -tarpeet Suomen kunnissa ovat
visiointi, vuorovaikutus, suunnittelu ja päätöksenteko
9
Diplomityön tavoite
 Diplomityön tavoitteena oli määrittää ohjeistus kuinka kuntien tulisi siirtyä
kantakartasta CityGML-pohjaiseen 3D-kaupunkimalliin
 Ohjeistuksen tavoitteena oli selvittää kuinka 3D-kaupunkimallin tiedonsiirto,
tuotanto, ylläpito, validointi ja hallinnointi tulisi toteuttaa ja mitä tulisi ottaa
huomioon jo olemassa olevissa paikkatietoprosesseissa
Jotta 3D-kaupunkimallin hyödyntäminen on kannattavaa ja kestävää pitkällä
tähtäimellä
10
Ohjeistus
1. 3D-kaupunkimallitietotaidon hankinta
2. 3D-kaupunkimallinnustarpeiden kartoitus ja käyttötapauksien määrittely
3. 3D-kaupunkimallin rakenteen ja tiedonsiirron määrittäminen
käyttötapauksienasettamien ominaisuus-, tarkkuustaso- ja laatutasovaatimusten
perusteella
4. 3D-kaupunkimallin tuotanto-, ylläpito-, validointi- ja hallinnointiprosessien
suunnittelu käyttötapausten 3D-kaupunkimallille asettamien vaatimusten
perusteella
11
1)
3D-kaupunkimallitietotaito
12
3D-kaupunkimallitietotaito
 Mitä on semanttinen 3D-kaupunkimallinnus ja mitä se mahdollistaa?
 Miten 3D-kaupunkimallinnus eroaa ja mitä hyötyjä siitä on saatavilla verrattuna
perinteiseen 2D-paikkatietoon?
 Mikä on CityGML-standardi?
 Mikä erottaa 3D-kaupunkimallin rakennuksen tietomalleista (BIM)?
 Mitä tulee ottaa huomioon 3D-paikkatietoinfrastruktuurin suunnittelussa ja
toteuttamisessa?
13
3D-kaupunkimalli
 On digitaalinen kolmiulotteinen malli, jonka avulla pystytään esittämään
kolmiulotteista spatiaalista dataa kaupunkialueesta
 Koostuu tyypillisesti kaupunkialueen oleellisista kohteista kuten maastosta,
rakennuksia, kasvillisuudesta ja infrastruktuurista
 Voidaan jakaa karkeasti geometrisiin ja semanttisiin malleihin
14
Semanttinen 3D-kaupunkimalli
 Semanttiset 3D-kaupunkimallit koostuvat geometristen ja graafisten ominaisuuksien
lisäksi ontologisesta rakenteesta, joka koostuu temaattisista luokista, ominaisuuksista
ja niiden keskinäisistä suhteista
• Semantiikalla tarkoitetaan kohteiden ominaisuuksien, luokkien, suhteiden ja rakenteiden
määrittelyä
 Toisin sanoen semanttinen 3D-kaupunkimalli ei ole vain kaunis kuva vaan se sisältää
myös älykkyyttä
 Semantiikka mahdollistaa kaupunkimallien käytön ja hyödyntämisen visualisoinnin
lisäksi myös lukuisissa erilaisissa sovelluksissa ja suunnittelu-, analysointi- ja
simulaatiotehtävissä
15
Semanttinen 3D-kaupunkimalli
 Semantiikan avulla kaupunkimallille voidaan suorittaa kyselyitä, kuten esimerkiksi:
• Kuinka monta huonetta rakennuksessa on?
• Mikä on rakennuksen katto pinta-ala aurinkoon päin?
• Kuinka paljon auringon valoa rakennuksen katto saa vuorokauden aikana
 Semanttinen 3D-kaupunkimalli = Kaupungin tietomalli
16
Tietomalli
 Rakennuksen tietomalli (BIM) on alun perin tarkoittanut rakennuksen 3D-mallia, joka
sisältää yksityiskohtaista tietoa rakennuksesta
 Tietomalli koostuu keskenään riippuvaisista käytännöistä, prosesseista ja
menetelmistä, joiden avulla voidaan hallita rakennuksen ja rakennusprojektin koko
elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuutta digitaalisessa muodossa.
 Nykyään tietomallintaminen on yleistynyt ja sitä käytetään myös esimerkiksi
infrastruktuurin ja laajempien alueiden, kuten kaupunkien mallintamisessa
 Esimerkkejä erilaisista avoimista tietomalleista ovat BIM-standardi Industry
Foundation Classes (IFC), Suomen infrarakentamisen tietomallistandardi Inframodel 3
(IM3) ja 3D- kaupunkimallistandardi CityGML
 Avoimien tietomallien lisäksi on useita valmistajakohtaisia suljettuja tietomalleja eri
aloilta
17
3D-paikkatieto vs. 2D-paikkatieto
 3D-kaupunkimallin suurin etu 2D:hen verrattuna on tila- ja aikaulottuvuuksien
parempihahmottaminen
• Visuaalisuus ja konkreettisuus nopeuttaa päätöksentekoa
• Helpottaa kaupunkien kehityksen suunnittelua ja visiointia
 3D-kaupunkimallien tietosisällön avulla voidaan parantaa suunnitelmien laatua,
nopeuttaaja tehostaa kaupunkien sisäisiä prosesseja sekä vähentää tätä kautta
kustannuksia
 3D-kaupunkimalleja voidaan käyttää myös vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten kanssa
 Smart City ajattelun takana tulee olla tietomalli, joka pystyy ohjaamaan Smart Cityn
toimintaa tallentamalla ja hyödyntämällä Smart Cityssä koko ajan syntyvää tietoa
18
3D-kaupunkimallit vs. BIM-mallit
 3D-kaupunkimallit ovat tarkoitettu suurien alueiden ja ympäristön mallintamiseen,
vs. Rakennusten tietomallit ovat tarkoitettu yksittäisten rakennusten mallintamiseen
 CityGML kohteiden esittäminen usealla eri tarkkuustasolla, vs. BIM kohteiden
esittäminen yhdellä tarkkuustasolla
 3D-kaupunkimalli keskittyy kuvaamaan kuinka kohteita havainnoidaan ja käytetään,
vs. BIM-malli keskittyy kuvaamaan kuinka kohteita suunnitellaan ja rakennetaan
3D-mallin visuaalisuus ja
virtuaalitodellisuus
19
 3D-kaupunkimalli mahdollista suunnittelun osapuolten keskinäisen vuorovaikutuksen
ja suunnitelmien visualisoinnin virtuaalitodellisuuden (Virtual Reality, VR) tai lisätyn
todellisuuden (AR, Augmented Reality) avulla
 Virtuaalitodellisuus on tietokoneilla luotu kolmiulotteinen virtuaaliympäristö eli 3Dvirtuaalimalli, joka kuvaa ympäristöä sellaisena kuin se näyttäisi toteutettuna
 Virtuaalitodellisuus toteutetaan 3D-mallin pohjalta pelimoottorin avulla
• Pelimoottori vastaa virtuaalitodellisuuden 3D-virtuaalimallin 3D-grafiikasta eli kohteiden
mallintamisesta ja piirtämisestä näytölle
20
CityGML
 On avoin Open Geospatial Consortiumin (OGC) hyväksymä kansainvälinen standardi
3D-kaupunkimallien tiedonsiirtoon ja tallentamiseen
 Mahdollistaa tärkeimpien kaupunkiympäristön kohteiden geometristen, topologisten,
semanttisten ja visuaalisten ominaisuuksien määrittelyn viidellä eri tarkkuustasolla
(Level of Detail, LOD)
 CityGML perustuu XML-pohjaiseen Geographical Markup Language 3 (GML3)
kieleen, joka on OGC:n hyväksymä kansainvälinen standardi spatiaalisen tiedon
esittämiseen
 Semantiikka mahdollistaa CityGML-kaupunkimallien käytön ja hyödyntämisen
visualisoinnin lisäksi myös lukuisissa erilaisissa sovelluksissa ja suunnittelu-,
analysointi- ja simulaatiotehtävissä
21
Moduulit
 CityGML-tietomalli määrittelee tärkeimmät 3D-kaupunkimallin sisältämät kohteet ja
niiden luokat
 Kohteet on organisoitu ominaisuuksiensa mukaan eri temaattisiin moduuleihin
 CityGML-tietomalli on jaettu temaattisesti kahteen osaan ydin moduuli (core module)
ja laajennusmoduulit (extension modules)
 Ydinmoduuli sisältää tietomallin peruskäsitteistön ja -osat
 Jatkomoduulit perustuvat ydinmoduuliin ja jokainen laajennus käsittää yhden 3Dkaupunkimallin temaattisen alueen, kuten esimerkiksi rakennukset, digitaalisen
korkeusmallin, vesistön, kasvillisuuden, liikenneinfrastruktuurin ja
kaupunkihuonekalut
22
Moduulit
23
Geometria
 CityGML-tietomallin kohteiden spatiaaliset ominaisuudet esitetään GML3:n geometriamallin mukaisesti
• CityGML käyttää hyväkseen vain osaa GML3:n geometriamallista
 CityGML:n geometriamalli koostuu primitiiveistä
•
•
•
•
piste (point)
kaari (curve)
pinta (surface)
kappale (solid)
 Primitiiveistä voidaan yhdistelemällä luoda yhdistelmägeometrioita:
• komplekseja (complexes)
• komposiittigeometrioita (composite geometries)
• yhdistelmiä (aggregations).
 CityGML:ssä on käytössä 3D-koordinaattireferenssijärjestelmät
24
CityGML:n topologia - XLinks
• GML3:n topologiamallin monimutkaisuuden vuoksi topologia toteutetaan
CityGML:ssä yksinkertaisemmalla tavalla, GML:n sisältämän XML-linkkikäsitteen
XLinks:n avulla.
•
Xlinks:n avulla kaksi kappaletta voivat jakaa geometrisia objekteja
25
Spatio-semanttinen koherenssi
 Yksi CityGML:n tärkeimpiä suunnitteluperiaatteita on semanttisten ja
geometristen/topologisten ominaisuuksien koherenttimallinnus eli spatiosemanttinen koherenssi
 CityGML-tietomalli koostuu kahdesta hierarkiasta, semanttisesta ja geometrisesta,
joiden toisiaan vastaavat kohteet ovat linkitetty keskenään
• Jos nämä hierarkiat mallintavat samanlaisen rakenteen, aineistoa pidetään spatiosemanttisesti koherenttina
 Tällöin geometriset kohteet tietävät, mitä ne ovat ja semanttiset ominaisuudet
tietävät, missä ne sijaitsevat ja mikä on niiden spatiaalinen laajuus
 Spatio-semanttinen koherenssi mahdollistaa, että kahta hierarkiaa voidaan käyttää ja
kulkea samanaikaisesti mahdollistaen erilaisten temaattisten ja geometristen
kyselyiden ja analyysien toteuttamiseen.
26
Spatio-semanttinen koherenssi
27
Tarkkuustasot
 CityGML erottaa viisi eri tarkkuustasoa, LOD0-LOD4
 Tarkkuustason kasvaessa kohteiden geometriset ja temaattiset yksityiskohdat
lisääntyvät, jolloin mallin tarkkuus kasvaa
28
Tarkkuustasot
29
2)
Tarpeiden ja käyttötapauksien
määrittely
30
Tarpeiden ja käyttötapauksien määrittely
 3D-paikkatietoinfrastruktuurin organisointi tulisi perustua 3Dkaupunkimallinnustarpeisiinja tarpeista johdettuihin käyttötapauksiin, sillä
käyttötapaukset auttavat ymmärtää kuinka 3D-paikkatietoinfrastruktuuri tulisi
toteuttaa
 3D-kaupunkimallin käyttötapaukset määrittävät, mitä vaatimuksia kohdistuu 3Dkaupunkimallin rakenteeseen ja tiedonsiirtoon, ja sitä kautta myös mallin
työprosesseihin
 Käyttötapauksien vaatimukset määrittelevät esimerkiksi minkälaisia
tiedonkeruumenetelmiä 3D-kaupunkimallin tuotannossa voidaan käyttää ja mitä
asioita 3D-kaupunkimallin validoinnissa tulee ottaa huomioon
 3D-kaupunkimallinnustarpeita tutkiessa tulee kuitenkin huomioida, etteivät käyttäjät
välttämättä tiedä, mitä kaikkea 3D-kaupunkimallinnus mahdollistaa
31
3)
3D-kaupunkimallin rakenne ja
tiedonsiirto
32
3D-kaupunkimallin rakenne ja tiedonsiirto
 Käyttötapaukset asettavat ominaisuus-, tarkkuustaso- ja laatutasovaatimukset 3Dkaupunkimallin rakenteelle
 Käyttötapaukset myös määrittelevät miten 3D-kaupunkimallin tiedonsiirto tulee
toteuttaa ja mitä tiedonsiirrossa tulee ottaa huomioon
 CityGML on tiedonsiirtostandardi, joka on suunniteltu 3D-kaupunkimallitiedon
jakamisen lisäksi mahdollistamaan 3D-kaupunkimallin saumaton tiedonsiirto
tuotantoprosessin eri vaiheiden välillä
• CityGML ei ole suunniteltu 3D-datan visualisointiin, kuten COLLADA-, KML, VRML-, X3Dstandardeja
33
Rajapinnat
 CityGML perustuminen OGC:n GML3-standardiin mahdollistaa OGC:n
tietopalvelurajapintojen käytön CityGML-kaupunkimallien sisältämän tiedon hakuun,
tiedonsiirtoon, muokkaamiseen ja 3D- visualisointiin
•
•
•
•
•
Catalogue Servicen (CS-W)
Web Processing Servicen (WPS)
Web Feature Servicen (WFS)
Web 3D Servicen (W3DS)
Web View Servicen (WVS)
 Erillaiset rajapinnat soveltuvat hieman
eri käyttötapauksiin
34
4)
3D-kaupunkimalliprosessit
35
3D-kaupunkimalliprosessit
 3D-paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntämisen kannalta on tärkeää
• 3D-kaupunkimallin tiedonsiirto, ylläpito, validointi ja hallinnointi, olisivat suunniteltuna ennen
3D-kaupunkimallin tuotantoa
• Valmis kaupunkimalli pystyttäisiin integroimaan jo olemassa oleviin paikkatiedon työ- ja
palveluprosesseihin
 Ilman työprosessiensuunnittelua ja integraatiota 3D-kaupunkimalli jää helposti
erilliseksi ja nopeasti vanhenevaksi toteutukseksi, jolloin kaupunkimallia ei saada
hyödynnettyä optimaalisesti
 Työprosessien suunnittelussa tulee huomioida käyttötapauksien 3D-kaupunkimallille
asettamat vaatimukset
• 3D-kaupunkimallin käyttö määrittelee mitä työprosesseissa tulee ottaa huomioon
36
Tuotanto ja ylläpito
 3D-kaupunkimallin ominaisuuksiin, ulkoasutietoon, tarkkuustasoon ja laatuun kohdistuvat käyttötapauksien asettamat vaatimukset määrittelevät minkälaisia tietolähteitä
ja tiedonkeruumenetelmiä tulee käyttää 3D-kaupunkimallin tuotannossa ja
ylläpidossa
 3D-kaupunkimallin tuotanto ja ylläpito ei ole taloudellisesti kannattavaa ja kestävää
pitkällä tähtäimellä, jos 3D-kaupunkimallia ei pystytä tuottamaan suurista
kaupunkialueista vähintään puoliautomaattisin menetelmin
 3D-kaupunkimallin tuotantoon voidaan käyttää useita erilaisia tietolähteitä ja
menetelmiä, kuten fotogrammetrisia menetelmiä (ilmakuvaus, laserkeilaus,
miehittämättömiä lentoaluksia (UAV)), maastomittauksia, 2D-paikkatietoaineistoja,
digitaalisia korkeusmalleja ja 3D-malleja, kuten CAD- ja BIM-malleja
37
Tuotanto ja ylläpito
 2D-paikkatietolähteiden käytöstä saadaan erityisiä hyötyjä 3D-kaupunkimallin
tuotannossa
 2D-paikkatietoaineistoista saatavia hyötyjä ovat:
• Yhteys olemassa oleviin tietolähteisiin ja toimintaprosesseihin, mikä helpottaa 3Dkaupunkimallin integrointia ja hyödyntämistä prosesseissa
• Aineistojen usein sisältämä rikas semantiikka, joka on vaikea hankkia automaat- tisilla 3Dtiedonhankintamenetelmillä,
• Aineistojen sisältämä tieto, joka usein mahdollistaa 3D-kaupunkimallin automaattisen
tuottamisen
• Olemassa olevien paikkatiedon ylläpitoprosessien hyödyntäminen 3D-kaupunkimallin
ylläpidossa ennen kuin erityisesti 3D-aineistojen ylläpitoon suunnitellut prosessit kehittyvät
38
Validointi
 3D-paikkatietoinfrastruktuurien, kaupunkimallien ja sovellusten käyttämä data tulee
usein useasta eri lähteestä ja on usein temaattisesti ja spatiaalisesti sirpaloitunutta
• Tämä tarkoittaa, että datan laatu ja semanttiset ominaisuudet vaihtelevat eri lähtöaineistojen välillä
 Validoinnilla tarkoitetaan aineiston johdonmukaisuuden tarkastamista
 Datan validointi on tarkastusprosessi, jossa dataa verrataan ennalta määrättyihin
validointisääntöihin
 Validoinnin päätavoite on varmistaa datan paikkansapitävyys, yhteneväisyys ja
johdonmukaisuus verrattuna asetettuihin laatuvaatimuksiin
 3D-kaupunkimallin datan validius, kuten paikkansapitävyys ja johdonmukaisuus, on
välttämätön kaupunkimallin hyödyntämisen kannalta
39
Validointi
 3D-kaupunkimallin validointiprosessi ja laatuvaatimukset tulee suunnitella
käyttötapauksien 3D- kaupunkimallin rakenteelle asettamien vaatimuksien
perusteella
 CityGML-kaupunkimallin validointiprosessin jakautuu viiteen askeleeseen
1.
2.
3.
4.
5.
XML-skeeman validointi
Ulkoiset ja sisäiset referenssit
Geometrian ja topologian validointi
Standardin sovellussäännöt (Conformance Requirements, CR)
Semantiikan validointi
40
Hallinnointi
 Tietokannat mahdollistavat 3D-kaupunkimallien tehokkaan varastoinnin ja
hallinnoinnin
• Avoin 3DcityDB-tietokantarakenne on yksi vaihtoehto 3D-kaupunkimallin varastointiin
• 3DcityDB toimii sekä Oracle Spatialissa että avoimessa PostgreSQL/PostGIS-tietokannassa
 Tärkeintä tietokannan toteutuksessa on huomioida, että tietokannanrakenne
mahdollistaa käyttötapauksien vaatimusten mukaisen 3D-kaupunkimallin
varastoinnin
41
Paikkatietoinfrastruktuuri
 Tällä hetkellä Suomen kuntien paikkatietojärjestelmät perustuvat 2D-paikkatietoon
 Pitkällä tähtäimellä rinnakkaisten 2D-paikkatieto- ja 3D-kaupunkimallijärjestelmien
ylläpito ei ole kuitenkaan taloudellisesti kannattavaa
 Kuntien tulisikin kehittää 3D- paikkatietoinfrastruktuuriaan siihen suuntaan, että
tulevaisuudessa tarvittavien 2D- ja 3D-esityksien tuottaminen olisi mahdollista
yhdestä samasta 3D- kaupunkimallijärjestelmästä, jolloin erillisiä 2D- ja 3Djärjestelmiä ei tarvittaisi
3D-paikkatietoinfrastruktuuri ja
työprosessit
42
43
Johtopäätökset
44
Johtopäätökset
 Jotta 3D-kaupunkimallinnus olisi Suomen kunnissa kannattavaa ja kestävää pitkällä
tähtäimellä, tulisi:
• Kuntien hankkia tarvittava 3D-kaupunkimallinnustietotaito
• 3D-kaupunkimallinnuksen perustua tarpeista johdettuihin käyttötapauksiin
• 3D-kaupunkimallin tuotannon ja ylläpidon perustua standardoituihin
tiedonkeruu- ja mallinnusprosesseihin, jotka mahdollistavat käyttötapausten
mukaisen 3D-kaupunkimallin tuottamisen vähintään puoliautomaattisesti
• 3D-kaupunkimallin ylläpidon, hallinnoinnin ja tiedonsiirron olla suunniteltuna
ennen 3D-kaupunkimallin tuotantoa ja valmis malli pystyä integroimaan jo
olemassa oleviin työ- ja palveluprosesseihin
45
Pohdintaa
 3D-kaupunkimallinnus on tällä hetkellä hieman pysähtyneessä tilassa, koska
• Suomessa ei ole yhteisiä sääntöjä, suosituksia ja standardeja kaupunkien 3D-mallintamiseen
• Ei ole riittävästi konkreettista näyttöä 3D-kaupunkimalleista saatavista hyödyistä
 Tarvittaan yhteisiä pelisääntöjä ja standardeja
 Tarvitaan konkreettista näyttöä kuinka 3D-paikkatietoinfrastruktuurit ja –työprosessit
tulisi toteuttaa
 Tarvitaan konkreettista näyttöä 3D-kaupunkimallien hyödyistä
 PILOTTEJA!
 3D-kaupunkimallinnukseen liittyy myös useita avoimia juridisia kysymyksiä, kuten:
• Kuka on vastuussa 3D-kaupunkimallin paikkaansa pitävyydestä?
• Kuka omistaa 3D-kaupunkimallin?
46
 Energizing Urban Ecosystems -hanke, Aalto Yliopisto, Espoon Kaupunki ja Sito,
järjestävät 3D City Model Hackathon tapahtuman 9.-11.10.2015 Aalto Design
Factorylla
 Tapahtumassa on tarkoituksena kehittää 3D-kaupunkimallin päälle sovelluksia, jotka
voivat liittyä liikenteestä, energiaan, tavaroiden internettiin, peleihin tai mihin
tahansa muuuhun
 Etsimme nyt tapahtumaan sovelluskehittäjiä ja urbaanejainnovaattoreita
47
 Tapahtuma on myös Aalto Yliopiston kurssi – Maa-123.C
• https://mycourses.aalto.fi/course/view.php?id=10999
 Tapahtumassa tarjolla ruokaa ja palkintoja, voittaja pääsee mm. SLUSHiin
 Lisätietoja tapahtumasta:
• [email protected]
• http://3dcitymodelhackathon.com
48
 Yhteistyössä: