Diabeettisen jalkahaavan paikallishoidot, osa 1

DIABEETTISEN JALKAHAAVAN
PAIKALLISHOIDOT
Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio
TYKS, sisätautien klinikka
Esityksen sisältö
Riskiluokitus ja sen tekeminen
Miten jalkahaavoja voi ennaltaehkäistä?
Miten diabeetikon jalkahaavoja hoidetaan?
Kevennyshoidot käytännössä
Jalkahoitaja, jalkojenhoitaja,
jalkaterapeutti…
Rekisteröity jalkojenhoitaja tai
jalkaterapeutti on diabeetikon jalkojen
erityisasiantuntija
Jalkaterapeutiksi voi opiskella Helsingin
(Metropolia) ja Mikkelin
ammattikorkeakouluissa (Savonlinnan
yksikkö)
Miksi diabeetikon jalat tarvitsevat
erityiskohtelua?
 Jalkaongelmat yleisimpiä
diabeteksesta johtuvia
lisäsairauksia
 hermovauriot (neuropatia)
 verisuonivauriot (angiopatia)
 Infektioherkkyys
 Tyypin 2 diabeetikoista joka
neljäs saa jalkahaavan
 85 % amputaatioista
ehkäistävissä riskiluokituksen
mukaisella hoidon järjestelyllä
RISKILUOKITUKSEN TEKEMINEN
 Hermoston tutkiminen
 Verenkierron tutkiminen
 Kuormitusmuutokset
 Kengät ja pohjalliset
 Turvotus
 Ihon arviointi
 Kynsien arviointi
 Haava
HERMOSTO
Suojaava tunto (10g:n monofilamentti)
Akillesheijasteet
Värinätunto (128 Hz)
SUOJAAVA TUNTO
 Suojaava tunto (10g:n
monofilamentti)
 Pyydetään potilasta
sulkemaan silmät
 Testataan 10 kohtaa
 Tulos ilmoitetaan siten,
kuinka montaa kohtaa
potilas tunsi, esim. 8/10,
2/10
KUVA: http://www.terveyskirjasto.fi:
Diabeetikon jalkaongelmat (2009), Käypä hoito -suositukset
Monofilamentti
 nailonlankaa
painetaan muutaman
sekunnin ajan sen
verran, että se taipuu
C-kirjaimen
muotoiseksi, lanka ei
saa liikkua eikä liukua
iholta
Akillesheijasteet
Akillesjännerefleksi osoittaa
syvätuntomuutoksia
Negatiivinen refleksi ei ole merkittävä
riskitekijä, koska se puuttuu yleisesti
vanhemmilta henkilöiltä riippumatta siitä,
onko heillä diabetes vai ei
Värinätunto
 Testataan 128Hz
ääniraudalla I-varpaan
kärkinivelestä
 Ääniraudalla tutkitaan
värinätunto, nk.
syvätunto
KUORMITUSMUUTOKSET
Asentovirheet
Nivelten liikkuvuus
Jalkapohjan rasvapatja
Asentovirheet
 Arvioidaan jalkaterän
rakennetta
 yleensä diabeetikolla
on motorisesta
neuropatiasta johtuen
korkeakaariset jalat
(pes cavus)
Asentovirheet
 Matalakaarinen jalka
(pes planus)
 Charcot?
Asentovirheet
 Vasaravarpaat yleisiä
motorisesta
neuropatiasta
johtuen, dorsaaliset
jänteet kireät
 haavariski!
Asentovirheet
 vaivaisenluut
Asentovirheet
 Jäykkä I-varvas, hallux
rigidus I-mtp:
dorsaalifleksio on
rajoittunut, alle 45
astetta
 haavariski!
Jalkapohjan rasvapatja
 Arvioidaan päkiän
rasvapatjaa
 päkiänivelten
palpoituessa helposti
rasvapatja on yleensä
surkastunut
 Haavariski!
KENGÄT
 Kenkien sopivuus
 N. 50 % pienet kengät
 hankaavat saumat,
kärkikorkeus
 Erikoiskengät
 nk. tehdasvalmisteiset
erityisjalkineet
 yksilöllisesti
valmistetut
erityisjalkineet
POHJALLISET
kevennyspohjalliset
tukipohjalliset
 yksilöllisesti valmistetut
Jalan ulkonäkö ja lämpötila
 Väri (normaali,
punakka, kalpea
 Ihon ulkonäkö
Pulssit
Pulssien tunnustelu
ADP
ATP
ABI-indeksi
http://www.duodecim.fi/kotisivut/sivut.nayta
?p_sivu=63957
Katkokävely ja lepokipu
 Potilaalta kysellään katkokävelyoireista
 Neuropatian vuoksi suurimmalta osalta potilaista
puuttuu katkokävelyoire
 Kyseessä lepokipu, mikäli potilas kertoo, että jalkoja
särkee nukkumaan laitettaessa ja särky helpottaa,
kun jalkoja roikottaa sängyn reunan yli tai
kävelemään lähdettäessä
TURVOTUS
 pitting-turvotus
 voi estää pulssien
palpoinnin
 turvotus vain toisessa
jalkaterässä
 epäiltävä charcot
neuroartropatiaa!
Ihon arviointi
 kuiva iho
Ihon arviointi
 Punoittava,
 Krooninen jalkasieni
voi ilmentyä kuivana
ihona
Ihon arviointi
 Kovettumat ja känsät
sijaitsevat
painealueilla
Ihon arviointi
 Syylät
 Kukkakaalimaisia
muutoksia,
painealueilla kasvavat
”sisäänpäin”
 Erotus-diagnostiikka
känsästä tai
kovettumasta
Ihon arviointi
 halkeamat
Ihon arviointi
 Hematoomat
Ihon arviointi
 varvasvälihautumat
Kynsien arviointi
 Normaalit
 Paksuuntuneet
 Torakynnet
Kynsien arviointi
 Sisäänkasvanut kynsi
Kynsien arviointi
 kynsisieni
HAAVA
 koko: pituus, leveys,
syvyys (sondi)
 sijainti
Haava: Wagner-luokitus
I= Pinnallinen, puhdas
haava. Hiertymä,
rakkula. Epiteelikerros
irronnut. Känsän alla
kudoseritettä tai
hematoomaa, ihon
alainen hematooma.
Haava: Wagner-luokitus
II= Syvä dermaalinen,
puhdas haava, joka
ulottuu lihakseen asti.
Jännettä voi olla
näkyvissä.
Haava: Wagner-luokitus
III= Infektoitunut, syvä
haava, joka voi ulottua
luuhun tai niveleen
asti. Paikallisen
haavakudoksessa
olevan infektion lisäksi
voi olla osteiitti,
artriitti tai jopa
septinen infektio.
Haava: Wagner-luokitus
IV= Musta iskeeminen
varpaan kärjen tai
paikallinen jalan
etuosan kuolio tai syvä
infektoitunut
neuropaattinen/
neuroiskeeminen
haava.
Haava:Wagner-luokitus
V= Jalkaterän tai säären
kuolio. Johtaa aina
amputaatioon.
Haavan synty
1. Wagner-
haavaluokituksessa
luokka
1=kovettuma/känsä
2.
3.
4.
5.
KUVA: Jalat ja terveys (Irmeli Liukkonen, Riitta Saarikoski, toim.), Duodecim 2010.
RISKILUOKKA
0 Suojaava tunto normaali
1 Suojaava tunto alentunut
2 Suojaava tunto alentunut ja lisäksi
verenkiertohäiriöitä ja/tai
kuormitusmuutoksia ja/tai nivelten liikevajaus
3 Aikaisempi jalkahaava tai amputaatio
RISKILUOKITUKSEN MUKAINEN
HOIDON JÄRJESTELY
RISKILUOKKA 0:
Tarkastus vuosittain
Jalkojen omahoidon ohjaus ja tieto jalkojenhoidon
merkityksestä
RISKILUOKKA 1 (haavariski 1,7-kertainen):
Tarkastus 6 kk:n välein
Sopivat kengät
Ehkäisevä tukipohjallishoito
RISKILUOKKA 2 (haavariski 12,1-kertainen)
Jalkaterapeutin tarkistus 2-3kk:n välein
Tukipohjalliset
Omahoidon tehostaminen
Jalkojen tarkistus aina vastaanoton yhteydessä
Verenkierron selvitys tarvittaessa
RISKILUOKKA 3 (haavariski 36,4-kertainen)
Jalkaterapeutin tarkistus 1-2kk:n välein
Haavanhoito heti erikoisyksikössä
Jalkatarkastus aina vastaanoton yhteydessä
Yksilölliset erityisjalkineet ja tukipohjalliset
Proteesi ja seuranta