1. No category

Tieteenfilosofia
1/4
Heikki J. Koskinen, FT, Dos.
Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
1
Tästä kurssista
• Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen:
1. luento-osio
9:15 – 10:40
keskusteluosio
11:00 – 12:00
lounastauko
12:00 – 13:00
2. luento-osio
13:00 – 14:25
keskusteluosio
14:45 – 15:45
• Kurssin suorittaminen edellyttää luentojen tiivistä seuraamista sekä
aktiivista osallistumista keskusteluun. Varsinaista loppukuulustelua
ei järjestetä, mutta osallistujat kirjoittavat lopuksi kolmen sivun
kirjallisen esityksen, jossa jokin kurssin keskeisistä teemoista
kytketään omaan tieteenalaan ja tutkimusaiheeseen.
• Esseen (word/pdf) palautus pe 22.5.2015 mennessä osoitteeseen
[email protected]
2
Mitä tiede on?
• Määritelmä- tai luonnehdintaehdotus:
Tiede on järjestelmällistä ja järkiperäistä uuden tiedon
hankintaa.
(vrt. tulokset / toiminta / instituutio)
 tavoitellaan tietoa >< urheilu, tanssi, taide, politiikka,…
 vaatimus uudesta tiedosta >< omaksuminen, järjestely,…
 järjestelmällisyys: instituutiot, tietojärjestelmät
 järkiperäisyys >< intuitio, propaganda, ilmoitus
• Kysymystä tieteen ja epätieteen välisestä rajanvedosta on tapana
kutsua demarkaatio-ongelmaksi (vrt. ei-tiede / epätiede) -K.R.
Popper
• Mitä tarkoitetaan ’tiedolla’, ’järkiperäisyydellä’,
’järjestelmällisyydellä’, ja ’tieteellisellä tutkimusmetodilla’?...
 Tieteenfilosofia
3
Tiedon määritelmästä
• Tieteen alustavassa määritelmäehdotuksessamme tiedon
käsite näyttelee keskeistä osaa, joten olisi hyödyllistä kyetä
määrittelemään myös se jollakin tavoin…
• Platonin (427-347 eKr.) dialogissa Theaitetos muotoillun
klassisen tiedon määritelmän mukaan tietoa edustavat
hyvin perustellut todet uskomukset.
• Tämä määritelmä voidaan analysoida seuraavasti:
x tietää että p jos ja vain jos
(i) x uskoo että p,
(ii) x on oikeutettu uskomaan että p, ja
(iii) p on tosi.
 Gettier-tyyppiset vastaesimerkit, totuuden rooli?…
4
Uskomukset (i) propositionaalisina asenteina
• Tieteellinen menetelmä voidaan nähdä uskomusten
muodostamisen tapana.
-W. V. Quine: ”the web of belief”
• Mitä uskomukset sitten ovat?...
• Edeltävässä tietoa koskevassa tarkastelussamme
törmäsimme sellaisiin ilmauksiin kuin ’x tietää että p’ ja ’x
uskoo että p’.
• Nämä ovat esimerkkejä nk. propositionaalisista asenteista,
jotka ovat rakenteeltaan tai muodoltaan seuraavanlaisia:
►
x  että p
missä p on propositio,  asenne-tyyppi, ja x kyseisen
propositionaalisen asenteen kantaja.
• Propositioita ja niiden luonnetta käsitellään seuraavassa luennossa.
• Propositionaalisia asenteita hyödynnetään myöhemmin psykologisten tai
5
intentionaalisten selitysmallien tarkastelussa.
Tieteellisestä uskomusten muodostamisesta
• Charles S. Peirce (1877) ”The Fixation of Belief”: On
olemassa neljä erilaista uskomusten muodostamisen tapaa:
1. Itsepäisyyden menetelmä Itsepintainen omista vanhoista
käsityksistä kiinni pitäminen, piittaamattomuus kritiikistä
2. Auktoriteetin menetelmä Johonkin auktoriteettiin
nojaaminen tiedon hankinnassa (henkilö, ryhmä, instituutio)
3. A priorinen / intuitiivinen menetelmä Luottamus
älylliseen intuitioon ilman aistihavaintoa tai todistelua
4. Tieteellinen menetelmä Objektiivinen, julkinen, ja
itseään korjaava  fallibilismi (huom. myös autonomia)
• ’Tiede’ ei ole puhtaasti deskriptiivinen tai kuvaileva termi,
vaan siihen sisältyy normatiivinen tai arvottava lataus.
6
Uskomusten oikeuttaminen (ii)
• Tieteen myönteinen arvo uskomusten muodostamisen ja
tiedon hankkimisen tapana perustuu paljolti oikeuttamisen
ja oikeutuksen ajatukseen.
• Uskomustemme oikeutusta voimme hakea kahdelta eri
suunnalta:
(1) Aistikokemus, havainnot, empiiriset tutkimukset
(2) Järki, rationaalinen argumentaatio, käsitteet
• Kummallakin suunnalla erityistieteet ovat kehittäneet
erilaisia metodeja yksittäisten väitteiden ja laajempien
teorioiden oikeuttamiseksi.
• Filosofisessa perinteessä (1):tä ovat painottaneet empiristit
ja (2):ta puolestaan rationalistit.
7
Joitakin filosofisia erotteluita
• Olettakaamme, että propositiot voivat olla joko tosia tai
epätosia. Nämä ovat minkä tahansa proposition kaksi
mahdollista totuusarvoa.
• A priori tieto: kyseisen proposition totuusarvon oikeutus on
aistihavainnoista riippumatonta, ja perustuu puhtaasti järkeen.
• A posteriori tieto: kyseisen proposition totuusarvon
oikeuttamisessa on nojauduttava aistihavaintoon.
• Analyyttiset propositiot: totuusarvo voidaan määrittää
ymmärtämällä niissä esiintyvien käsitteiden merkitys.
• Synteettiset propositiot: totuusarvon määrittäminen edellyttää
tietoa siitä, millainen maailma (tai sen relevantti osa) on.
• Huom. myös välttämätön / kontingentti -erottelu!
8
Uskomusten totuus (iii)
• Uskomusten totuus voidaan analysoida erilaisin tavoin:
(1) Korrespondenssiteoria: totuus on jonkinlainen
vastaavuussuhde proposition ja maailmassa vallitsevan
asiaintilan välillä.
(2) Koherenssiteoria: proposition totuus merkitsee (loogista)
yhteensopivuutta muiden propositioiden joukon kanssa.
(3) Pragmatistinen teoria: totuus merkitsee samaa kuin
toimivuus tai menestyksellisyys toiminnassa, totuus
ymmärretään proposition ”käteisarvoksi”.
(4) Lainausmerkkien poistoteoria: totuus on redundanttia; sen
sanominen, että ’p’ on tosi, ei lisää mitään pelkän p:n
sanomiseen.
• Totuuden määritelmä on semanttinen ongelma, kun taas
totuuden kriteeri on episteeminen ongelma.
9
TIETEET [menetelmä]
FORMAALISET TIETEET
matematiikka
logiikka
EMPIIRISET TIETEET / REAALITIETEET
[tutkimuskohde]
Luonnontieteet
”eksaktit”
fysiikka
kemia
tähtitiede
Ihmistieteet
”epäeksaktit”
biologia
geologia
kasvitiede
maantiede
Humanistiset tieteet
historia
perinnetieteet
kielitiede
taiteentutkimus
filosofia
teologia
soveltavat
tekniset tieteet
maataloustiede
metsätiede
Yhteiskuntatieteet
sosiologia
valtio-oppi
taloustiede
oikeustiede
psykologia
kasvatustiede
lääketiede
10
Tieteenalojen väliset suhteet…
• Tieteenalojen välisissä suhteissa voidaan erottaa esimerkiksi
seuraavanlaisia hierarkioita:
(1) Fysikaalisten rakenteiden hierarkia http://scaleofuniverse.com/
(2) Fyysinen / mentaalinen / sosiaalinen taso
(3) Erityistieteet / filosofia (käsitteellisyys, yleisyys)
11
Tieteen ykseys?
• Onko eri tieteenaloilla erilaisuudestaan huolimatta joitakin yhteisiä
piirteitä, jotka takaavat niiden ykseyden?
• Tieteiden ykseyden perustan voidaan ajatella olevan:
(a) Historiallinen: yhteinen alkuperä  osittain totta
(b) Ontologinen: monismi (fysikalismi, naturalismi) >< dualismi
(c) Kielellinen: Leibniz, Wienin piiri >< Kuhn, Feyerabend
(d) Metodologinen: kaikilla reaalitieteillä sama tutkimusmetodi
>< hermeneutiiikka (Schleiermacher, Dilthey)
(e) Käytännön yhteistyöhön liittyvä
(f) Kaikkea tätä yhdessä  vahvin ykseyden muotoilu
 Kenties joitakin yhteisiä piirteitä tieteellisen metodin tasolla…
• Metodologiset ihanteet ja todelliset käytännöt ovat eri asioita!
12
Mahdollisia keskustelunaiheita
• Kuinka oma tieteenalasi ja tutkimusaiheesi sijoittuvat
tieteiden kentälle? Kysymyksen jäsentämiseksi voit pohtia
esim. seuraavia näkökohtia:
a) Millä tavoin tieteenalallasi tai tutkimusaiheesi piirissä
tyypillisesti perustellaan väitteitä / tutkimustuloksia?
Huomioi erityisesti empiirisen ja rationaalisen oikeutuksen
roolit.
b) Millainen totuuskäsitys vaikuttaa oman tieteenalasi tai
tutkimusaiheesi kannalta perustelluimmalta? Miksi?
c) Millainen on tieteenalasi tai tutkimusaiheesi suhde muihin
tieteenaloihin?
13