Jyväskylän kaupungin kolmannesvuosiraportti 31.8.2015

KOLMANNESVUOSIKATSAUS
2/2015
1
Sisällys
1 KOLMANNESVUOSIRAPORTTI 31.8.2015 ...................................................................................2 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ ..................................................................................................................3 3 VEROTULOJEN JA VALTIONOSUUKSIEN KEHITYS 2015.......................................................5 4 TULOS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA .......................................................................................6 5 HENKILÖSTÖ....................................................................................................................................8 5.1 Henkilöstömäärä ja maksettujen palkkojen ja palkkioiden kehitys ..................................... 8 5.2 Hallinnollisissa tehtävissä työskentelevien henkilöiden määrä ........................................ 12 5.3 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot ................................................................................... 13 5.4 Säästösyitä pidetyt palkattomat vapaat ......................................................................... 15 6 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN .........................................................16 7 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ........................................................19 7.1 Konsernihallinto ........................................................................................................ 19 7.2 Perusturva ................................................................................................................. 20 7.3 Kasvun ja oppimisen palvelut...................................................................................... 28 7.4 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut ....................................................................................... 30 7.5 Kaupunkirakenne ....................................................................................................... 33 7.6 Tilapalvelu -liikelaitos ................................................................................................ 37 7.7 Työterveys Aalto -liikelaitos ....................................................................................... 38 7.8 Talouskeskus -liikelaitos............................................................................................. 40 7.9 Altek Aluetekniikka -liikelaitos ................................................................................... 41 7.10 Kylän Kattaus -liikelaitos ........................................................................................... 43 7.11 Keski-Suomen Pelastuslaitos -liikelaitos ...................................................................... 45 8 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TOTEUTUMINEN JA
TOIMENPITEET ..............................................................................................................................48 9 RAHOITUSRAPORTTI 31.8.2015 ..................................................................................................50 10 TYTÄRYHTEISÖJEN VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TOIMINNALLISET JA
TALOUDELLISET TAVOITTEET VUODEN 2014 TALOUSARVIOSSA .................................53 2
1 KOLMANNESVUOSIRAPORTTI 31.8.2015
Vuoden 2015 talousarvion yleisperustelujen (sivu 44 kappaleessa 4.4.9) mukaan toiminnallisten ja
taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana annettavien kolmannesvuosiraporttien
avulla. Kolmannesvuosiraportissa toimialat esittävät tavoitteiden toteutumisen seurantaan perustuvan
käsityksensä tavoitteiden toteutumisesta koko talousarviovuoden osalta. Mikäli toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumaennusteet ovat ristiriidassa keskenään tai talousarvion kanssa, tulee
asia saattaa kaupunginhallituksen käsittelyyn.
Nyt käsillä oleva raportti on vuoden 2015 toinen kolmanneskatsaus. Raportti sisältää talousarvion
yleisperustelujen mukaisesti toimialojen selvitykset toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Lisäksi raporttiin on sisällytetty katsaus toimintaympäristön muutoksesta, verotulojen, palkkojen ja henkilöstömäärän kehityksestä sekä rahoituksesta ja konserniyhteisöistä.
Talousarvion toisen vuosikolmanneksen toteutumisennusteen mukaan kaupungin taloudellinen tilanne
on heikentynyt heinäkuun lopun tilanteesta. Vuosikate-ennuste on laskenut 1,5 milj. eurolla 28,0 milj.
euroon ja vuosikate on toteutumassa 7,9 milj. euroa talousarviota heikompana. Poistoista vuosikate
kattaisi vain 53,9 %.
Vuosikatetta heikentää kaupungin verotuloarvion lasku. Verotuloennuste on tällä hetkellä 488,9 milj.
euroa ja ennuste on laskenut 0,3 milj. euroa heinäkuun tilanteesta. Myös käyttötalouden toteutumista
kuvaava toimintakate-ennuste on heikentynyt edellisestä kuukaudesta 2 milj. eurolla. Toimintakatteen
toteuma ennustetaan 9,7 milj. euroa talousarviota heikommaksi. Toimintamenojen ylitysarvioksi ennakoidaan 10,5 milj. euroa ja toimintatulojen 0,8 milj. euroa. Menokasvun syynä ovat pääasiassa työllisyyspalveluiden sekä erikoissairaanhoidon ja avoterveydenhuollon menojen ylityspaineet.
Talousarvioon nähden vuosikatetta parantaa Mustankorkea Oy;n jakama osinko. Jyväskylän kaupungin
osuus osingosta on tämänhetkisen omistusosuuden mukaisesti 4,1 milj. euroa. Myös korkomenoarvio
on laskenut 0,9 milj. eurolla alkuperäisestä talousarviosta.
Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä on vähentynyt kuluvan vuoden aikana 53 henkilöllä. Vuoden
2014 henkilömäärävähennys oli 110 vakituista henkilöä. Henkilötyövuosissa mitattuna vakituisen henkilöstön määrä on ollut kuluvan vuoden toisen vuosikolmanneksen osalta 78,2 henkilötyövuotta edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa pienempi. Eniten vakituisen henkilöstön henkilötyövuodet ovat laskeneet Altek Aluetekniikka -liikelaitoksessa (-31,9 htv) sekä varhaiskasvatuspalveluissa (-24,5 htv).
Määräaikaisen henkilöstön ja sijaisten käyttö on ollut hienoisessa kasvussa edellisvuodesta. Henkilöstömenoja henkilömäärävähennykset ovat pienentäneet toisen vuosikolmanneksen aikana noin 1,4 milj.
euroa viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.
Toisen vuosikolmanneksen jälkeen kaupungin taloustilanne näyttää edelleen heikolta ja talouden tasapainon saavuttaminen taloussuunnitelmajakson loppuun mennessä edellyttää vuodelle 2016 asetetun
talousarviokehyksen toteutumista ja sopeutustoimien määrätietoista jatkamista.
Konsernihallinto 21.9.2015
3
2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Elokuun 2015 lopussa jyväskyläläisiä oli 830 enemmän kuin vuoden alussa. Vuonna 2014 vastaava lukema oli 360. Kasvu kertyi syntyneiden enemmyydestä, kuntien välisistä nettomuutoista ja nettomaahanmuutoista. Seudun väkiluvun lisäys oli tammi-elokuussa 846, mikä on 328
edellisvuotta enemmän. Suurten kaupunkien väkilukujen suhteellinen kasvu oli ripeintä Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja Oulussa (Jyväskylä kuudentena).

Syntyvyys jatkuu Jyväskylässä korkeana ja noussee tänäkin vuonna lähes tuhanteenkuuteensataan. Syntyvyyttä ja palvelujen kysynnän kehitystä arvioitaessa muuttoliikkeellä on ollut suuri
merkitys. Nykyisessä Jyväskylässä näiden muuttojen nettomäärä tammi-elokuussa on lisääntynyt huomattavasti edellisvuoteen verrattuna.

Perinteisesti vuoden korkein, heinäkuun lopun työttömyysaste Jyväskylässä (19,8 %) oli 1,7
prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömiä työnhakijoita oli 13 252 (muutos
vuodessa +1 185), heistä nuoria 2 660 (+294) ja pitkäaikaistyöttömiä 4 367 (+685). Viidentoista ison kaupungin vertailussa Jyväskylän työttömyysaste oli toiseksi korkein.

Keski-Suomessa oli vuoden toisella neljänneksellä työllisiä 111 000, mikä oli 3,7 prosenttia
vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa muutos oli samana aikana -1,1 prosenttia.

Asuntorakentaminen jatkuu melko vilkkaana. Tänä vuonna Jyväskylässä arvioidaan valmistuvan asuntoja saman verran kuin (>1000) edellisenäkin vuonna. Tammi-elokuussa rakennuslupia myönnettiin tilavuudeltaan edellisvuotta enemmän niin asunto- kuin muuhunkin rakentamiseen.

Vanhojen osakehuoneistojen keskimääräiset hinnat olivat Jyväskylässä vuoden 2. neljänneksellä 1 961 euroa per neliö. Indeksin vuosimuutos oli 4,1 prosenttia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti 1 967 euroa (ka) ja muutos -0,9 prosenttia. Vuokraasuntojen neliövuokra oli vuoden 2. neljänneksellä Jyväskylässä keskimäärin 12,34 euroa kuukaudessa (vuosimuutos 4,1 %). Vertailukaupungeissa vastaavasti 12,18 euroa ja 3,4 %.

Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä Jyväskylässä oli tammi-kesäkuussa 3 331
(muutos edellisvuodesta +29), henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli 520 (+8) ja
huumausainerikoksia 313 (+116).
Aukeaman ulkoinen lähde: Tilastokeskus
Vertailukaupungit: Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio
Rikokset tammi-kesäkuu ennakkotieto
Asuntojen hinnat ennakkotieto
4
Jyväskylän väestönmuutos tammi-elokuussa 2008-2015, lkm.
Jyväskylän työttömyysaste heinäkuussa 1995-2015, %.
5
3 VEROTULOJEN JA VALTIONOSUUKSIEN KEHITYS 2015
Verotulojen kokonaiskertymän arvioidaan olevan 488,9 miljoona euroa ja toteutuvan siten 3,3 miljoonaa euroa talousarviota pienempänä. Kunnallisverojen kertymän arvioidaan jäävän 5,4 milj. euroa talousarviosta. Yhteisöverojen kertymä ennakoidaan 1,5 milj. euroa ja kiinteistöverojen 0,6 milj. euroa
talousarviota suuremmaksi. Valtionosuuksia ennakoidaan saatavan 4,1 miljoonaa euroa talousarviota
enemmän.
VEROTULOARVIO 2015
Miljoonaa euroa
Muutos
€
TA
2015
Arvio
2015
401,6
50,0
451,6
-35,1
14,5
431,0
400,4
48,0
448,4
-36,8
14,0
425,6
-1,2
-2,0
-3,2
-1,7
-0,5
-5,4
-0,3 %
-4,0 %
-0,7 %
4,8 %
-3,4 %
-1,3 %
Yhteisövero
20,0
21,5
1,5
7,5 %
Kiinteistövero
41,2
41,8
0,6
1,5 %
492,2
488,9
-3,3
-0,7 %
TA+M
2015
Muutos
€
Ennakonpidätykset
Tilitykset ed. vuodelta
YHTEENSÄ
Maksuunpanotilitys
Aik. vuosien tilitykset
KUNNALLISVEROT
YHTEENSÄ
%
Verotuloarvio 2015
VALTIONOSUUDET 2015
1 000 €
Tuloslaskelmaosa
Peruspalvelujen valtionosuus
Lisäosat
Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset
Valtionosuuksien tasaus
YHTEENSÄ
Opetus- ja kulttuuritoimen muut valt.os.
VALTIONOSUUDET
TA
2015
115 563,0 117 522,8 1 959,8
5 552,0
5 552,0
0,0
25 208,8
25 208,8
0,0
35 661,0
35 807,6
146,6
181 984,8 184 091,2 2 106,4
-29 493,2 -27 492,4 2 000,8
152 491,6 156 598,8 4 107,2
Käyttötalousosa
Opetuspalvelut
Saatavat kotikuntakorvaukset
Maksettavat kotikuntakorvaukset
-8 672,3
840,2
-9 512,5
-8 879,5
778,2
-9 657,7
-207,2
-62,0
-145,2
Muut määrärahat
-8 672,3
-8 879,5
-207,2
143 819,3 147 719,3
3 900,0
YHTEENSÄ
Valtionosuudet 2015
6
4 TULOS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA
Talousarvion mukaisen tuloslaskelmaennusteen mukaan toimintakate, joka kuvaa käyttötalouden toteutumista, toteutuu 9,7 milj. euroa muutettua talousarviota heikompana. Toimintamenojen arvioidaan
ylittävän talousarvion 10,5 milj. euroa ja toimintatulojen 0,8 milj. euroa. Menokasvun syynä ovat pääasiassa työllisyyspalveluiden sekä erikoissairaanhoidon ja avoterveydenhuollon menojen ylityspaineet.
Tuloslaskelmaennusteen mukaan vuosikatteen ennakoidaan toteutuvan 7,9 milj. euroa muutettua talousarviota heikompana. Verotulojen ennustetaan jäävän 3,3 milj. euroa talousarviosta. Poistoista vuosikate kattaa ennusteen mukaan 53,9 % ja poistonalaisista investoinneista 52,6 %. Tilikauden tulos on
tuloslaskelmaennusteen mukaan 23,6 milj. euroa negatiivinen.
TULOSSUUNNITELMA 2015
Kolmannesvuosiraportti 31.8.2015
Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä
1 000 euroa
TA
2015
Toimintatulot
313 892,5
Toimintamenot
-933 407,3
TOIMINTAKATE
-619 514,8
Verotulot
492 200,0
Valtionosuudet
152 491,6
Rahoitustulot ja -menot
5 823,2
Korkotulot
12 612,9
Muut rahoitustulot
1 650,3
Korkomenot
-8 400,0
Muut rahoitusmenot
-40,0
VUOSIKATE
31 000,0
Poistot
-51 937,3
Satunnaiset tulot
0,0
Satunnaiset menot
0,0
TILIKAUDEN TULOS
-20 937,3
Poistoeron lisäys/vähennys
340,4
Varausten lisäys/vähennys
0,0
Rahastojen lisäys/vähennys
0,0
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ
-20 596,9
Vuosikate poistoista
Vuosikate poist.al.inv.
Tulossuunnitelma 2015
59,7 %
71,2 %
Muutokset
Huhtikuu
-62,0
889,0
827,0
4 107,2
4 934,2
4 934,2
4 934,2
TA+M
2015
Arvio
Elokuu
313 830,5
-932 518,3
-618 687,8
492 200,0
156 598,8
5 823,2
12 612,9
1 650,3
-8 400,0
-40,0
35 934,2
-51 937,3
0,0
0,0
-16 003,1
340,4
0,0
0,0
814,6
-10 477,7
-9 663,1
-3 300,0
-15 662,7
-7 941,1
69,2 %
67,5 %
5 022,0
4 122,0
900,0
-7 941,1
-7 941,1
Arvio
2015
314 645,1
-942 996,0
-628 350,9
488 900,0
156 598,8
10 845,2
12 612,9
5 772,3
-7 500,0
-40,0
27 993,1
-51 937,3
0,0
0,0
-23 944,2
340,4
0,0
0,0
-23 603,8
53,9 %
52,6 %
7
Varsinaisen toiminnan rahavirraksi ennustetaan 17,7 milj. euroa ja investointien rahavirraksi -108,7
milj. euroa. Investointimenoarvio nousee Jyväskylän Energia Oy:n SVOP -järjestelyn myötä 120,2
milj. euroon. Järjestelyssä kaupungin myöntämä 62,3 milj. euron heikomman etuoikeiden omaava laina muutetaan sijoitukseksi yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP). Järjestely toteutetaan 31.12.2015. Ilman tätä järjestelyä investointien kokonaismääräennuste on 57,9 milj. euroa. Järjestelyn myötä myös kaupungin myöntämien antolainojen määrä pienenee 62,3 milj. eurolla, joten
SVOP -järjestelyllä ei ole rahoitusvaikutuksia.
RAHOITUSSUUNNITELMA 2015
Kolmannesvuosiraportti 31.8.2015
Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä
1000 euroa
TA
Muutokset TA+M
2015
2015
TOIMINNNA JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Vuosikate
31 000,0
4 934,2
35 934,2
Satunnaiset erät
0,0
0,0
Tulorahoituksen korjauserät
-10 260,0
-10 260,0
Toiminnan rahavirta
20 740,0
4 934,2
25 674,2
Käyttöomaisuusinvestoinnit
-48 248,4 -71 926,7 -120 175,1
Rahoitusos. inv.menoihin
485,0
485,0
Käyttöom. myyntitulot
11 000,0
11 000,0
Investointien rahavirta
-36 763,4 -71 926,7 -108 690,1
Toiminnan ja inv. rahavirta
-16 023,4
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaam. vähennykset
Antolainauksen muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaik. lainojen vähennys
Lyhytaik. lainojen muutos
Lainakannan muutokset
0,0
1,0
1,0
43 725,9
-27 703,5
0,0
16 022,4
-66 992,5
62 274,1
62 274,1
4 718,4
4 718,4
-83 015,9
0,0
62 275,1
62 275,1
48 444,3
-27 703,5
0,0
20 740,8
Arvio
Elokuu
Arvio
2015
-7 941,1
27 993,1
0,0
-10 260,0
-7 941,1
17 733,1
-120 175,1
485,0
11 000,0
0,0 -108 690,1
-7 941,1
0,0
7 941,1
7 941,1
-90 957,0
0,0
62 275,1
62 275,1
56 385,4
-27 703,5
0,0
28 681,9
Oman pääoman muutokset
0,0
0,0
0,0
Muut maksuvalm. muut.
0,0
0,0
0,0
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahoitussuunnitelma 2015
16 023,4
66 992,5
83 015,9
7 941,1
90 957,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
8
5 HENKILÖSTÖ
5.1 Henkilöstömäärä ja maksettujen palkkojen ja palkkioiden kehitys
Vakituisen henkilöstön määrä on koko kaupungin tasolla laskenut 53 henkilöllä vuoden 2014 lopun
tilanteesta. Suurinta henkilöstövähennys on ollut Perusturvan toimialalla (-35 henkilöä) sekä liikelaitoksissa (yht. -41 henkilöä) ja siellä erityisesti Altek Aluetekniikassa (-40 henkilöä). Altekin henkilöstövähennys johtuu suurimmalta osin tämän vuoden aikana toteutuneista irtisanomisista.
Vakituisen henkilöstön määrä on lisääntynyt Kasvun ja oppimisen palveluissa (+16 henkilöä), KeskiSuomen Pelastuslaitoksella (+ 12 henkilöä), Konsernihallinnossa (+ 6 henkilöä) sekä Kaupunkirakennepalveluissa (+1 henkilö). Pelastuslaitoksen henkilömäärää on kasvattanut Joutsan aseman muuttuminen ympärivuorokautiseksi asemaksi sekä ensihoitoon rekrytoidut varahenkilöt. Kaupunkirakenteen ja
Konsernihallinnon henkilöstöä lisäävät henkilöiden sisäiset siirrot. Organisaatio- ja johtamisjärjestelmän uudistuksen myötä asiakas- ja neuvontapalvelut sekä puhelinvaihde siirtyivät Konsernihallinnosta
Kaupunkirakenteen toimialalle. Vuoden 2015 alusta Työllisyyspalvelut siirtyi puolestaan Perusturvan
toimialalta Konsernihallintoon. 1.8.2015 alkaen Konsernihallintoon siirtyi myös kaksi henkilöä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:sta. Siirrot liittyvät Jykes Oy:n toimintaan tehtyihin muutoksiin, joiden myötä sijoittumispalvelut sekä viestintään ja markkinointiin liittyvät tehtävät siirrettiin
kuntien omaksi toiminnaksi.
Koko kaupungin tasolla vakituisen henkilöstön poistuma on ollut kuluvan vuoden elokuun loppuun
mennessä 288 henkilöä ja henkilöstön lisäys 235 henkilöä.
Vakituisen henkilöstön lukumäärä kuukausittain 2012-2015
9
VAKITUISEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN
MUUTOS 2014-2015
Konsernihallinto
Perusturva
190
196
6
2 506
2 471
-35
2 217
2 233
16
440
440
0
214
215
1
824
783
-41
6 391
6 338
-53
+ Henkilöstön lisäys yht.
+ Kaupunkiorg. ulkopuolelta tulevat
+ Määräaikaisten vakinaistaminen
- Henkilöstön vähennys yht.
- Kaupunkiorg. poistuneet henkilöt
- Eläkkeelle
- Eronnut
- Muu syy
Ulkoiset muutokset (netto)
3
2
1
-11
-11
-8
-3
0
-8
96
95
1
-110
-110
-46
-58
-6
-14
81
81
0
-63
-63
-34
-27
-2
18
10
9
1
-12
-12
-7
-3
-2
-2
3
2
1
-19
-19
-5
-5
-9
-16
42
31
11
-73
-73
-13
-58
-2
-31
235
220
15
-288
-288
-113
-154
-21
-53
Sisäiset siirtymät (netto)
14
-21
-2
2
17
-10
0
Ulk. muutokset (netto) + sis. siirtymät
(netto) = Muutos ed. vuoteen
6
-35
16
0
1
-41
-53
Vak. henkilöstö
31.12.2014
Vak. henkilöstö
Elo 2015
Muutos ed.vuoteen
Kasvu ja Kulttuuri
oppiminen ja liikunta
Krp
LIIKEYHTEENSÄ
LAITOKSET
Muutoksen kuvaaminen:
Vakituisen henkilöstömäärän muutos 2014-2015
Henkilötyövuosina mitattuna vakituisen henkilöstön määrä on tammi-elokuun aikana vähentynyt koko
kaupungin tasolla 78,2 henkilötyövuotta edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Suurinta henkilöstövähennys on ollut liikelaitoksissa (yhteensä -36,1 htv) ja siellä Altek Aluetekniikassa (-31,9 htv).
Määräaikaisen henkilöstön ja sijaisten osalta laskua on liikelaitoksissa ollut 1,7 henkilötyövuotta.
Kasvun ja oppimisen palveluissa vakituisen henkilöstön määrä on henkilötyövuosina mitattuna laskenut edellisen vuoden toiseen vuosikolmannekseen verrattuna 31,5 henkilötyövuotta. Suurinta vakituisen henkilöstön vähennys on ollut varhaiskasvatuspalveluissa (-24,5 htv). Sijaisia ja määräaikaista
henkilöstöä on varhaiskasvatuksen palveluissa jouduttu käyttämään 7,5 henkilötyövuotta edellisvuotta
enemmän. Perusopetuksen puolella kokonaishenkilötyövuosimäärä on pysynyt edellisvuoden tasolla.
Perusturvan toimialalla vakituisen henkilöstön määrä on laskenut edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 10,5 henkilötyövuotta. Vähennystä selittää perusturvan johdon tukipalveluiden siirtyminen Konsernihallintoon. Siirtojen vaikutus perusturvan toisen vuosikolmanneksen henkilötyövuosivähennykseen on ollut n. 16 henkilötyövuotta. Perusturvan toimialalla vakituinen henkilöstö on vähentynyt
myös vanhuspalveluissa (- 7,7 htv) sekä terveyskeskussairaalassa (-5,9 htv). Sosiaalipalveluiden vakituinen henkilöstö on puolestaan kasvanut 15,1 henkilötyövuotta edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Henkilöstöä on kasvattanut Palokan nuorisokodin laajennus sekä Lotilan avotyöntekijöiden vakinaistaminen. Lisäksi sosiaalipalvelujen puolelle on siirtynyt vakituista henkilöstöä vanhuspalveluiden puolelta. Määräaikaisen henkilöstön ja sijaisten käyttö on Perusturvan toimialalla ollut kuluvan
vuoden aikana edellisvuoden tasolla.
Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden osalta vuosien 2014 ja 2015 henkilötyövuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia. Hallinto- ja kulttuuripalveluissa, Jyväskylän kansalaisopistossa, Museoissa, Jyväskylän
Sinfoniassa sekä Jyväskylän kaupunginteatterissa on tuntipalkkaisia työntekijöitä sekä palkkionsaajia,
joiden osalta henkilötyövuosilaskenta tuottaa vuodelle 2014 todellista suuremman henkilötyövuosimäärän. Vuoden 2015 henkilötyövuosiluvuissa nämä henkilöt eivät ole mukana ja heidän palkkakustannuksensa rekisteröidään erilleen muusta Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden henkilöstöstä. Kuluvan
vuoden tammi-elokuun aikana Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden tuntipalkkaisille ja palkkionsaajille on
maksettu palkkoja ja palkkioita (ilman sivukuluja) yhteensä n. 1,3 miljoonaa euroa.
10
Vakituisen henkilöstön määrä henkilötyövuosina 2014-2015
henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 *
osa-aikaprosentti/100)
Henkilöstön määrä henkilötyövuosina 2014-2015
11
Maksetut palkat ja palkkiot ovat vuoden toisella vuosikolmanneksella pienentyneet n. 531 000 euroa
(0,3 %) edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Koko henkilöstömenojen vähennys on ollut n. 1,4
miljoonaa euroa (0,6 %).
Suurimmat henkilöstömenojen vähennykset ovat olleet Altek Aluetekniikassa (n. 1,2 milj. euroa), ja
Perusturvan toimialalla (n. 0,6 milj. euroa). Konsernihallinnon henkilöstömenojen lisäyksen aiheuttavat organisaatiomuutosten myötä Konsernihallintoon siirtyneet henkilöt.
MÄÄRÄRAHA / LIIKELAITOS
Palkat ja
palkkiot
Elo 2014
173 538
Palkat ja
palkkiot
Elo 2015
173 007
Muutos €
Muutos %
(tilit 400000 ja 406000)
1 000 €
PALKAT JA PALKKIOT YHT.
Palkat ja
palkkiot
TP 2014
257 773
2014-2015
-531
2014-2015
-0,3 %
Kaupunki ilman liikelaitoksia
Konsernihallinto
Perusturva
Kasvun ja oppimisen palvelut
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut
Kaupunkirakenne
Liikelaitokset
Tilapalvelu
Työterveys Aalto
Keski-Suomen pelastuslaitos
Kylän Kattaus
Altek Aluetekniikka
Talouskeskus
222 975
12 139
103 448
80 484
17 351
9 553
34 798
1 408
3 336
15 259
6 473
5 425
2 897
150 348
8 238
69 688
54 488
11 397
6 538
23 190
968
2 251
9 790
4 414
3 774
1 994
150 771
9 124
69 302
54 286
11 749
6 309
22 237
932
2 336
10 061
4 285
2 795
1 828
423
886
-385
-201
352
-229
-953
-37
85
272
-128
-979
-166
0,3 %
10,8 %
-0,6 %
-0,4 %
3,1 %
-3,5 %
-4,1 %
-3,8 %
3,8 %
2,8 %
-2,9 %
-25,9 %
0,0 %
Maksetut palkat ja palkkiot 2014-2015
MÄÄRÄRAHA / LIIKELAITOS
1 000 €
HENKILÖSTÖMENOT YHT.
Kaupunki ilman liikelaitoksia
Konsernihallinto
Perusturva
Kasvun ja oppimisen palvelut
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut
Kaupunkirakenne
Liikelaitokset
Tilapalvelu
Työterveys Aalto
Keski-Suomen pelastuslaitos
Kylän Kattaus
Altek Aluetekniikka
Talouskeskus
Henkilöstömenot 2014-2015
henkilöstömenot
TAM 2015
331 841
henkilöstömenot
Elo 2014
225 395
henkilöstömenot
Elo 2015
223 967
Muutos €
Muutos %
Tot -%
2014-2015
-1 428
2014-2015
-0,6 %
(tot/ta)
67,5 %
288 195
17 659
132 611
102 332
22 569
13 025
43 646
1 836
5 336
18 903
8 635
5 432
3 504
195 898
12 094
90 561
69 753
14 824
8 665
29 497
1 254
2 785
12 094
5 696
5 154
2 515
195 666
12 493
89 958
69 545
15 291
8 378
28 301
1 217
2 884
12 428
5 508
3 968
2 296
-232
399
-603
-208
467
-287
-1 196
-36
99
334
-188
-1 186
-219
-0,1 %
3,3 %
-0,7 %
-0,3 %
3,1 %
-3,3 %
-4,1 %
-2,9 %
3,6 %
2,8 %
-3,3 %
-23,0 %
0,0 %
67,9 %
70,7 %
67,8 %
68,0 %
67,8 %
64,3 %
64,8 %
66,3 %
54,1 %
65,7 %
63,8 %
73,0 %
65,5 %
12
5.2 Hallinnollisissa tehtävissä työskentelevien henkilöiden määrä
Hallinnollisissa tehtävissä työskenteli kuluvan vuoden elokuun lopussa 767 vakituista ja 52 määräaikaista henkilöä. Määrä on siten vähentynyt 58 henkilöllä vuoden 2013 marraskuun lopun tilanteesta,
jolloin hallinnon henkilöstömäärän seuranta aloitettiin.
Kuluvan vuoden elokuun lopussa vakituisesta hallinnon henkilöstöstä 43 henkilön varsinainen perustehtävä on ollut hallinnon ulkopuolista tehtävää. Hallinnon tehtävässään he työskentelivät vakituisena
toisen määräaikaisen tehtävän hoitajana. Vuoden 2013 marraskuun lopussa näitä perustehtävästään
tilapäisesti hallinnon tehtäviin siirtyneitä henkilöitä oli 50 kappaletta. Hallinnon tehtävissä toisen tehtävän hoitajana työskentelevistä 11 henkilöä toimii pääluottamusmiehinä ja työsuojeluvaltuutettuina.
Hallinnollisissa tehtävissä työskentelevien vakituisten henkilöiden määrä
Hallinnollisissa tehtävissä työskentelevien vakituisten henkilöiden määrä
13
5.3 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot
Kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot
ovat koko kaupungin tasolla kasvaneet edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 0,4 pv/hlö. Sairaus- ja
tapaturmapoissaolojen ajalta henkilöstölle maksetut palkkakustannukset ovat kasvaneet n. 72 000 euroa edellisvuodesta. Eniten sairauspäiviä henkilöä kohden (3,7 pv/hlö) tulee yhtäjaksoisesti 15-60 päivää kestävistä poissaoloista. Lyhyet 1-3 päivää kestävät poissaolot ovat pysyneet edellisvuoden tasolla
(1,7 pv/hlö).
Tarkasteltaessa yhtäjaksoisia poissaolokertoja, kattaa lyhyet 1-3 päivää kestävät poissaolot n. 62 %:a
kaikista poissaolokerroista. Lyhyiden poissaolojen aiheuttamat kustannukset ilman sivukuluja ovat
kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä olleet n. 1,0 M€.
Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot (pv/hlö)
(tammi-elokuu 2014-2015)
Vakituisen henkilöstölle sairaus- ja tapaturmapoissaolojen ajalta maksetut
palkkakustannukset (ilman sivukuluja) (tammi-elokuu 2014-2015)
14
Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot poissaolojen keston
mukaan (tammi- elokuu 2014-201)
Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolokerrat poissaolojen keston
mukaan (tammi-elokuu 2014-2015)
Vakituiselle henkilöstölle sairaus- ja tapaturmapoissaolojen ajalta maksetut
palkkakustannukset (ilman sivukuluja) poissaolojen keston mukaan
(tammi-elokuu 2014-2015)
15
5.4 Säästösyitä pidetyt palkattomat vapaat
Palkattomia virka- ja työvapaita on pidetty kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä yhteensä
7 981 päivää. Säästöä näistä on kertynyt 772 000 euroa. Edellisvuonna vastaavana ajankohtana säästöä
palkattomista virka- ja työvapaista kertyi 830 800 euroa, koko vuoden säästön ollessa 1 189 100 euroa.
Säästösyistä pidetyt palkattomat vapaat (tammi-eloikuu 2012-2015)
MÄÄRÄRAHA / LIIKELAITOS
Konsernihallinto
Perusturva
Kasvun ja oppimisen palvelut
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut
Kaupunkirakenne
Liikelaitokset:
Tilapalvelu
Työterveys Aalto
Keski-Suomen pelastuslaitos
Kylän Kattaus
Altek Aluetekniikka
Talouskeskus
KAUPUNKI YHTEENSÄ
Pidetyt
vapaat, pv
pv/hlö
Säästöt, 1 000 €
(sis. sivukulut)
480
1 380
4 591
358
380
2,6
0,7
2,3
0,9
1,9
54,8
165,3
399,8
35,0
49,4
0
90
30
572
83
17
7 981
0,0
1,1
0,1
3,0
0,9
0,2
1,4
0,0
11,4
3,0
45,0
6,4
1,8
772,0
Säästösyistä pidetyt palkattomat vapaat (1.1.2015-31.8.2015)
16
6 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
Toimialojen ja liikelaitosten yhteenlasketun toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 9,7 milj. euroa
muutettua talousarviota heikompana. Toimintatulojen toteuma arvioidaan 0,8 milj. euroa talousarviota
paremmaksi ja toimintamenojen 10,5 milj. euroa talousarviota heikommaksi.
TOIMINTAKATE
Elokuu 2015
TAM 2015
1 000 €
Kaupunki ilman liikelaitoksia
Konsernihallinto
Perusturva
Kasvun ja oppimisen palvelut
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut
Kaupunkirakennepalvelut
Liikelaitokset
Tilapalvelu
Työterveys Aalto
Keski-Suomen pelastuslaitos
Kylän Kattaus
Altek Aluetekniikka
Talouskeskus
TOIMINTAKATE YHT.
Ennuste
2015
656 257,5 667 662,5
61 323,6
62 123,6
363 098,5
373 703,5
187 203,9
187 203,9
39 476,8
39 476,8
5 154,7
5 154,7
-37 569,7 -39 311,6
-36 332,7
-37 232,7
-164,2
-164,2
-706,4
-1 131,7
-83,7
-114,7
154,1
154,1
-436,8
-822,4
618 687,8 628 350,9
Poikkeama
enn./TAM
11 405,0
800,0
10 605,0
0,0
0,0
0,0
-1 741,9
-900,0
0,0
-425,3
-31,0
0,0
-385,6
9 663,1
Tot
Tot
Tot-%
Kasvu %
Elo 2014
Elo 2015
tot/TAM
2014-2015
64,5 %
63,2 %
63,7 %
65,7 %
68,7 %
68,9 %
79,8 %
79,0 %
237,3 %
246,3 %
993,1 %
115,2 %
63,6 %
2,9 %
10,2 %
4,0 %
0,7 %
5,8 %
-44,0 %
-7,2 %
-5,3 %
2,7 %
-10,7 %
40,9 %
34,4 %
-26,9 %
3,8 %
411 415,3 423 549,7
35 192,6
38 766,5
222 198,3
231 171,2
122 044,7
122 923,1
25 642,0
27 137,2
6 337,8
3 551,7
-32 318,8 -29 977,9
-30 327,5
-28 714,8
-379,3
-389,7
-1 948,1
-1 740,0
-114,0
-160,6
1 138,9
1 530,4
-688,8
-503,2
379 096,5 393 571,8
Toimintakatteen toteutuminen
TOIMINTATULOT
Elokuu 2015
TAM 2015
Ennuste
Poikkeama
Tot
Tot
Tot-%
Kasvu %
2015
enn./TAM
Elo 2014
Elo 2015
tot/TAM
2014-2015
Kaupunki ilman liikelaitoksia
142 905,2
142 956,6
Konsernihallinto
Perusturva
Kasvun ja oppimisen palvelut
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut
Kaupunkirakennepalvelut
Liikelaitokset
Tilapalvelu
Työterveys Aalto
Keski-Suomen pelastuslaitos
Kylän Kattaus
Altek Aluetekniikka
Talouskeskus
TOIMINTATULOT YHT.
12 437,2
12 437,2
60 561,8
60 458,6
12 717,0
12 717,0
8 475,7
8 475,7
48 713,5
48 868,1
170 925,3 171 688,5
92 778,0
93 678,0
8 550,0
8 550,0
29 958,3
30 439,2
18 744,0
18 119,0
14 468,5
14 468,5
6 426,5
6 433,8
313 830,5 314 645,1
51,4
0,0
-103,2
0,0
0,0
154,6
763,2
900,0
0,0
480,9
-625,0
0,0
7,3
814,6
61,5 %
61,3 %
61,7 %
71,5 %
71,5 %
57,0 %
65,6 %
67,5 %
58,3 %
68,0 %
60,8 %
58,2 %
66,5 %
63,7 %
6,4 %
-4,5 %
-2,3 %
-0,4 %
-5,0 %
32,9 %
-0,4 %
2,3 %
5,2 %
1,8 %
-2,4 %
-16,3 %
-11,5 %
2,5 %
1 000 €
Toimintatulojen toteutuminen
82 605,6
87 883,9
7 986,4
7 627,3
38 213,2
37 337,3
9 127,8
9 087,0
6 380,4
6 062,3
20 897,7
27 770,0
112 530,8 112 078,4
61 208,1
62 613,9
4 741,8
4 987,9
20 009,8
20 376,9
11 678,8
11 401,2
10 063,1
8 424,2
4 829,3
4 274,3
195 136,4 199 962,3
17
TOIMINTAMENOT
Elokuu 2015
TAM 2015
1 000 €
Kaupunki ilman liikelaitoksia
Konsernihallinto
Perusturva
Kasvun ja oppimisen palvelut
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut
Kaupunkirakennepalvelut
Liikelaitokset
Tilapalvelu
Työterveys Aalto
Keski-Suomen pelastuslaitos
Kylän Kattaus
Altek Aluetekniikka
Talouskeskus
TOIMINTAMENOT YHT.
Ennuste
Poikkeama
Tot
Tot
Tot-%
Kasvu %
2015
enn./TAM
Elo 2014
Elo 2015
tot/TAM
2014-2015
64,0 %
62,9 %
63,4 %
66,0 %
69,2 %
58,1 %
61,6 %
60,1 %
54,8 %
63,7 %
60,2 %
68,1 %
63,0 %
63,6 %
3,5 %
7,4 %
3,1 %
0,6 %
3,7 %
15,0 %
2,4 %
9,8 %
5,4 %
3,2 %
-2,8 %
-11,1 %
-8,9 %
3,4 %
799 162,7 810 619,1
73 760,8
74 560,8
423 660,3
434 162,1
199 920,9
199 920,9
47 952,5
47 952,5
53 868,2
54 022,8
133 355,6 132 376,9
56 445,3
56 445,3
8 385,8
8 385,8
29 251,9
29 307,5
18 660,3
18 004,3
14 622,6
14 622,6
5 989,7
5 611,4
932 518,3 942 996,0
11 456,4
800,0
10 501,8
0,0
0,0
154,6
-978,7
0,0
0,0
55,6
-656,0
0,0
-378,3
10 477,7
494 020,9 511 433,6
43 179,0
46 393,7
260 411,5
268 508,5
131 172,5
132 010,1
32 022,4
33 199,5
27 235,5
31 321,7
80 212,1
82 100,5
30 880,7
33 899,1
4 362,4
4 598,2
18 061,7
18 636,9
11 564,7
11 240,6
11 202,0
9 954,5
4 140,5
3 771,2
574 233,0 593 534,1
Toimintamenojen toteutuminen
Konsernihallinnon toimintamenojen ennustetaan ylittyvän 0,8 milj. euroa. Työllisyyspalveluiden ylitysennuste on 1,5 milj. euroa johtuen pääasiassa työmarkkinatuen kuntaosuuden ylittymisestä. Säästöjä
arvioidaan kertyvän henkilöstömenoista tiukan rekrytointipolitiikan ja palkattomien vapaiden kautta n.
400 000 euroa. Kehittämishankkeista arvioidaan jäävän säästöön n. 260 000 euroa ja eduskuntavaalien
järjestämisestä n. 40 000 euroa.
Perusturvan toimialan toimintakatteen ennustetaan ylittävän talousarvion 10,6 milj. euroa. Avoterveydenhuollon talousarvio on menojen osalta ylittymässä 2,3 milj. euroa. Ylitys aiheutuu henkilöstömenojen, palvelujen ostojen (ostopalvelulääkärit, päivystyspalvelut, sairaankuljetus) sekä hoitotarvikejakelun ja lääkinnällinen kuntoutuksen kulujen kasvusta.
Erikoissairaanhoidon osalta arvioitu ylitys on 6,5 milj. euroa. Ylitys aiheutuu toiminnan kasvusta (4,1
milj. euroa) ja erityisvelvoitemaksun lisälaskusta (2,4 milj. euroa). Lisälasku aiheutuu potilasvakuutuksen menojen viime vuoden ylityksestä.
Perheiden ennalta ehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden talousarvion ennustetaan menojen osalta
ylittävän talousarvion 0,2 milj. eurolla. Ylitys aiheutuu lapsiperheiden kotipalvelun lisääntyneestä käytöstä sekä neuvolatyön sijaiskustannuksista.
Sosiaalipalveluiden talous on toteutumassa talousarvion mukaisesti. Sekä toimintatulojen että menojen ennustetaan ylittävän talousarvion 0,6 milj. eurolla. Vammaispalveluissa kehitysvammaisten
ostettujen asumispalvelujen sekä vaativan tason kuntoutuspalvelujen menot ovat ylittymässä 2,4 milj.
eurolla. Sosiaalipalvelujen menot ovat alittumassa toimeentulotuen osalta n. 1,0 milj. euroa sekä lastensuojelun osalta 0,8 milj. euroa. Sosiaalipalvelujen tulojen ennakoidaan toteutuvan toimeentuloturvan ja lastensuojelun osalta yhteensä 0,6 milj. euroa talousarviota parempana.
Vanhuspalveluissa toimintamenojen arvioidaan toteutuvan n. 0,9 milj. euroa talousarviota suurempina.
Ylitystä aiheuttaa sairauspoissaolojen lisääntymisestä aiheutunut sijaiskustannusten kasvu sekä ostopalveluiden ylittyminen mm. kotihoidon asiakasmäärän kasvusta johtuen. Vanhuspalveluiden tulot
ovat alittamassa talousarvion 0,7 milj. euroa. Asiakasmaksutulojen alitus on 0,5 milj. euroa ja sotavammalain mukaisten valtion korvausten alitus 0,2 milj. euroa.
Kasvun ja oppimisen palveluiden talouden ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Perusopetuksessa opetusryhmien määrän kasvua ei ole otettu riittävästi huomioon kuluvan vuoden talousarviossa ja henkilöstömenot ovat tältä osin ylittämässä talousarvion. Varhaiskasvatuksessa tarkkojen päivystysjärjestelyjen, lasten määrän vähenemisen ja henkilöstöresurssien suunnittelun johdosta henkilöstö-
18
menot ovat kuitenkin alittumassa. Myös palvelusetelin myöntämisen rajaaminen virikepaikkalaisille on
tuonut säästöjä ennakoitua enemmän. Varhaiskasvatuksessa saavutettavilla säästöillä ennakoidaankin
katettavan perusopetuksen menojen ylitykset.
Kulttuuri- ja liikuntapaleluiden sekä Kaupunkirakenteen talouden ennustetaan toteutuvan talousarvion
mukaisesti.
Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen toimintakatteen ja tilikauden tuloksen ennustetaan toteutuvan n. 0,4 milj. euroa talousarviota parempana johtuen mm. MOVI-projektista saadusta kertaluonteisesta palosuojelurahaston avustuksesta.
Tilapalvelu -liikelaitoksen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 0,9 milj. euroa talousarviota parempana. Kiinteistöjen myyntivoitot sekä ulkoiset vuokratulot tulevat toteutumaan ennakoitua suurempina.
Poistot tulevat ylittynemään n 0,8 milj. euroa johtuen epäkuranttien rakennusten poistoaikojen lyhentämisestä. Tilikauden tuloksen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.
Talouskeskus -liikelaitoksen toimintakatteen ja tilikauden tuloksen ennustetaan toteutuvan n. 0,4 milj.
euroa talousarviota parempana. Parempi tulosennuste johtuu pääosin henkilöstökustannusten toteutumisesta ennakoitua pienempinä sekä säästöistä ulkoisissa palveluostoissa.
19
7 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
7.1 Konsernihallinto
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Erityishankkeet
1. Kankaan alueen asumisen ensimmäinen asemakaava vahvistunut.
Toteutuu.
2. Työllistämiseen käytettävien voimavarojen kohdentaminen on toteutettava siten, että työllistämisestä aiheutuneet kustannukset ovat pienemmät kuin työmarkkinatuen kuntaosuus. Tämä toteutetaan siten, että työllistettyä kohden maksettu kaupungin maksama kuntaosuus on pääsääntöisesti
pienempi kuin kaupungin maksama osuus mikäli työllistämistä ei tehdä.
Työllistämisen kustannukset työtöntä kohti eivät ole tällä hetkellä pienemmät kuin kelan maksuosuus työttömästä. Suunnitellulla vuoden 2016 toiminnan tehostamisella ja lisäpanostuksella tavoitellaan sitä, että työllistämisen kustannukset lähentyisivät kelan maksuosuutta.
20
7.2 Perusturva
Toiminnan kolmannesvuosikatsaus
Avoterveydenhuolto
Avosairaanhoidossa vuoden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana hallinnolliset haasteet ovat
kohdentuneet Korpilahden ja Tikkakosken vastaanottotoiminnan ulkoistamisen kilpailutuksen valmisteluun ja käynnistämisen suunnitteluun. Painopisteenä on ollut myös palveluverkkoselvitys ja sen merkityksen hahmottaminen sekä Uusi Sairaala -hankkeen perusterveydenhuollon osaamiskeskuksen
suunnittelu uusine toimintamalleineen. Avosairaanhoidon käytännön toiminta on ollut haasteellista
edelleen jatkuvan lääkärirekrytoinnin vaikeuden vuoksi. Ostopalvelulääkäreiden käytöstä ei pystytty
luopumaan kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Kiireettömän hoidon jonojen kasvua on edelleen ja keskimääräinen jonotusaika on sekä hoitajille että lääkäreille yli kuukauden. Tekstinkäsittelyä
on jouduttu tukemaan ostopalvelutoimilla. Talouden haasteet jatkuvat edelleen vaikeina.
Kuntoutus ja erikoisvastaanottojen osalta kesän aikana tuli paljon lähetteitä. Jonot erikoislääkäreille,
tutkimuksiin ja terapioihin kasvoivat jopa yli 3 kuukauteen. Hoitotarvikkeiden kotijakelua laajennettiin. Palokan apuvälinepalvelu siirrettiin remontin takia väliaikaisesti Kyllöön. Lasten kuntoutusyksikössä aloitettiin Hyvää työkykyä hanke, jolla pyritään parantamaan ajankäytön ja stressin hallintaa
sekä työhyvinvointia.
Suun terveydenhuollossa vakiinnutettiin vuoden alussa aloitetut rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset, joilla pyritään lisäämään tuntuvasti toiminnan tehokkuutta. Hannikaisenkadun ja Tikkakosken
hammashoitoloiden toiminnat keskitettiin Palokkaan sinne remontoituihin tiloihin. Palokan hammashoitolassa käynnistetty JYME-projekti, jossa töitä tehdään uudella tavalla hyödyntämällä älykästä
IC-teknologiaa, saavutti asetetut tavoitteet tuottavuuden kasvussa. JYME:n ansioista hoitoon pääsy
Palokkaan nopeutui huomattavasti verrattuna muuhun Jyväskylään. Kuntalaisille annettiin mahdollisuus valita hammashoitopaikkansa Jyväskylän kaupungin sisällä asuinpaikasta riippumatta. Kyllön
hammashoitolassa kouluttauduttiin tekemään töitä uuden sukupolven Cerec-laitteella. Hammaslääkäreiden rekrytointi helpottui edelleen ja omaa toimintaa vahvistettiin vähentämällä palvelusetelin käyttöä ja luopumalla kokonaan vuokrahammaslääkäripalveluista.
Terveyskeskussairaalat
Potilasvaihto on ollut edellisvuoden tasolla. Ylipaikoilla potilaita ei hoidettu tammikuun jälkeen. Viime mainittu on edesauttanut sitä, että keskimääräinen hoitoaika on pystytty pitämään aiemmalla tasolla, lyhyenä.
Päiväsairaalatoiminta kesäsulun jälkeen on jatkunut ja sen toiminnan sisältöä koko ajan kehitetään.
Alkuvuodesta alkaen lähetteiden määrä on noussut ja toiminta on pikkuhiljaa tullut tutummaksi. Toiminta käynnistyi uudelleen remonttien valmistuttua syksyllä 2014, kun päiväsairaalan tiloja ei enää
tarvittu väistötilakäyttöön.
Terveyskeskussairaalan muiden kuntien käyttöosuus näyttää lähinnä Hankasalmen osalta vähentyneen
edellisvuodesta merkittävästi. Muuramen ja Uuraisten käyttö on pysynyt aiemmalla tasolla.
Lääkäreiden vakituisiin virkoihin on saatu rekrytoitua kolme uutta lääkäriä, jotka aloittavat syys- ja
lokakuun alussa. Elokuusta alkaen on jouduttu edelleen käyttämään ostopalvelulääkäreitä. Hoitohenkilöstön työsuhteisiin on ollut runsaasti päteviä hakijoita.
Perheiden ennalta ehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut
Neuvoloihin ei otettu kesäsulkujen ajaksi sijaisia, tämän vuoksi palveluja tarjottiin supistetun ohjelman
mukaisesti. Neuvolaikäisten lasten terveystarkastukset eivät toteutuneet kaikilta osin lain vaatimassa
21
aikataulussa. Neuvolan laaja-alaiseen toimintamalliin siirrytään asteittain ja vuonna 2015 mukaan on
tullut Huhtasuon neuvola. Terveydenhoitajatyön osaamiskartoitukseen (2014) liittyen on käyty henkilökohtaiset keskustelut työntekijöiden kanssa ja suunniteltu täydennyskoulutusohjelmaa. Isyyden ennakollinen tunnustaminen siirtyy tapahtuvaksi neuvoloissa vuoden 2016 alusta alkaen, kevään ja kesän
aikana on tehty tähän liittyvää valmistelutyötä. Tikkakosken monipalvelupisteen valmistelu on jatkunut suunnitelmien mukaisesti. Remontin aikana tikkakoskelaisten neuvolapalvelut on järjestetty Palokan neuvolassa.
Kouluterveydenhuollossa on kehitetty ja kokeillaan lääkäreiden ja terveydenhoitajien yhteisvastaanottoa laajoissa terveystarkastuksissa. Sähköisiä huoltajille suunnattuja terveyskyselyjä on otettu käyttöön. Lisäksi hyödynnetään erilaisia työmuotoja: ryhmä- ja yhteisvastaanottoja sekä terveystiedon yhteisopetusta opettajien kanssa. Yhteisöllistä oppilashuoltotyötä kehitetään.
Opiskeluterveydenhuollossa on aiemmin tehty kesäaikana naisten kohdunkaulan seulontatutkimusten
näytteenotto. Ko. näytteidenoton ja laboratoriotutkimusten siirryttyä Fimlabille vapautunut opiskeluterveydenhuollon resurssi on voitu suunnata asevelvollisten kutsuntatarkastusten tekemiseen. Keväällä
käyttöönotettu puhelinpalvelu on parantanut asiakaspalvelua.
Lääkärivajaus on vaikuttanut neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaan.
Jaksotyöstä yleistyöaikaan siirtyminen on aiheuttanut hämmennystä työntekijöiden keskuudessa. Toimintaa työterveyshuollon kanssa on tehostettu, uutta työkyvyn hallintamallia otetaan käyttöön.
Palveluopas Perhekompassi (www.perhekompassi.fi) toimii verkossa vahvistaen alueellisia perhekeskusverkostoja ja lapsiperheiden palveluohjausta.
Neuvolan perhetyön kotikäyntien piirissä oli 233 (v. 2014 172) perhettä. Neuvolan perhetyöntekijät
ohjasivat perhevalmennuksia ja vanhemmuuden tukiryhmiä. Lapsiperheiden kotipalvelu laajentui tilapäisen tuen lisäksi myös säännölliseen kotipalveluun ja samalla tuli voimaan kotipalvelun uudet maksuperusteet (kuukausimaksu ja palvelusetelin enimmäisarvo). Lapsiperheiden kotipalvelupäätösten
määrä kaksinkertaistui viime vuodesta. Lapsiperheiden kotipalvelun piirissä oli kaikkiaan 1-8/2015
312 perhettä (v. 2014 191 perhettä).
Lapsioikeudellisissa palveluissa aloitti 1.6. alkaen määräaikainen palveluohjaaja lapsen ja vanhemman
valvottujen tapaamisten järjestämisen ja seurannan ohjaustehtävissä. Aikuisten psykologipalveluissa
mielenterveyttä vahvistavien itsehoito-ohjelmien vaikuttavuutta arvioidaan tutkimusyhteistyönä Jyväskylän yliopiston kanssa. Perheneuvolassa aloitettiin uusi asiakasohjautumisen malli.
Psykososiaalisissa palveluissa aloitettiin sosiaali- ja vanhuspalveluiden kanssa palveluverkkoselvitys,
jossa huomioidaan myös terveyspalvelujen verkkoselvityksen tulokset.
Sosiaalipalvelut
Toimeentulotukea sai 7 812 kotitaloutta. Määrä oli 133 kotitaloutta enemmän kuin edellisen vuoden
vastaavana aikana (2014: 7 679). Toimeentulotuen palvelutakuu toteutui pääsääntöisesti tarkastelujakson aikana.
Jyväskylän nuorisovastaanoton palvelut käynnistyivät täysipainoisesti elokuun alussa. Nuorisovastaanotolla tuotetaan palveluita 13 – 22 -vuotiaille jyväskyläläisille nuorille mielenterveys, päihde- ja
psyko-sosiaalisten ongelmien arviointiin ja lyhytaikaiseen hoitoon.
Uusi sosiaalihuoltolaki edellyttää aikuissosiaalityön uudistamista ja kehittämistä sekä verkostoituvaa
työskentelyä. Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke (SOSKU) 2015–2017, Jyväskylän osahanke käynnistyi huhtikuussa. Hankkeessa kehitetään asiakaslähtöistä sosiaalista kuntou-
22
tusta osana perusasiakastyötä. Tarkoituksena on kehittää uudenlaisia malleja, joilla ehkäistään syrjäytymistä ja pitkittyviä sosiaalityön asiakkuuksia. Keinoja voivat olla esimerkiksi motivoivien ja ohjaavien työotteiden ja -muotojen kokeilut sekä moniammatillinen asiakkaiden kanssa tapahtuva yhteiskehittäminen.
Keski-Suomen tulkkikeskuksen organisointiselvitys käynnistyi toukokuussa. Uusi kuntalaki
(410/2015) edellyttää julkisoikeudellisilta palveluntuottajilta yhtiöittämistä mikäli palveluissa on ”satunnaista ja vähäistä” enemmän ulosmyyntiä/läsnäoloa markkinoilla. Selvityksen on määrä valmistua
vuoden 2015 loppuun mennessä.
Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta muutti elokuun lopussa Ailakinkatu 17 tiloihin, koska Hannikaisenkadun sosiaaliaseman tila on käynyt riittämättömäksi hankkeiden kanssa yhdessä kehitettäville
sosiaalipalveluille.
Lastensuojelun avohuoltoon kohdennettiin kaksi uutta sosiaaliohjaajaa sisäisenä resurssisiirtona. Sosiaalihuoltolain uudistukseen on vastattu lisäämällä selvitysvaiheen sosiaaliohjausta ja helpottamalla
palveluohjauksen saavutettavuutta.
Lastensuojeluilmoitusten määrä (2 115) on kasvanut edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna
11 % (1 907). Avohuollon resursseja on onnistuneesti kohdennettu alkuvaiheen työskentelyyn. Lastensuojelutarpeen selvittämisen jälkeen 828 lapsesta on alle puolet (41 %) ohjautunut lastensuojelun asiakkuuteen. Lastensuojelun asiakkuuteen tulleiden lasten tilanteiden vakavuus ja tuen tarve ovat kasvaneet. Huostaanottojen määrä 28 on kasvanut edellisen vuoden jaksoon verrattuna (2013:16). Sosiaalipäivystyksessä virka-ajan ulkopuolisten yhteydenottojen määrä 1087 on kasvanut 24 % edellisvuoden
vastaavasta ajasta (2014: 879).
Lastensuojelun palvelutakuu on toteutunut. Lastensuojelun avohuollon työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä on selvitetty yhdessä työterveyshuollon kanssa.
Avopalvelujen yksikössä tehostetun perheohjauksen, ammatillisen tukihenkilötyön ja Arvoperhearvioinnin lisäksi on kehitetty vahvan tuen perheohjausmallia vastaamaan tiivistä työskentelyä
vaativiin vaikeisiin perhetilanteisiin.
Rajoitustoimenpiteiden kasvanut tarve kuvastaa laitoshoidossa olevien lasten oireiden vakavuutta.
Elokuun lopussa puolet omista laitospaikoista oli varattu pitkäaikaisiin sijoituksiin. Sijoitustarvetta
seurataan tiiviisti varmistaen lyhytkestoisten sijoitusten toteutuminen omissa palveluissa.
Kaijanlammen uudisrakennuksen suunnittelu on käynnistynyt Tilapalveluiden, Jyväskylän Vuokraasunnot Oy:n ja vammaispalveluiden välisenä yhteistyönä. Uudisrakennukseen tulee nykyisen kehitysvammaisten Ahokodin ryhmäkodin korvaavat tilat sekä tukiasuntoja kehitysvammaisille. Vammaispalveluiden ostettujen asumispalveluiden hankintaprosessi on aikataulutettu.
Vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuksiin keskeisesti liittyvän kyydinvälityspalvelun kilpailutusprosessi käynnistyi kaupunkirakennepalveluissa suunnitellusti kesän aikana. Hankinta jouduttiin keskeyttämään elokuussa. Kyydinvälityspalvelun kilpailuttamisprosessin arvioidaan viivästyvän 2-3 kuukautta
aiemmin arvioidusta aikataulusta. Vammaispalveluiden asumisyksiköiden omavalvontasuunnitelmien
laadinta on aikataulutettu ja aloitettu. Vuoden loppuun mennessä kaikissa vammaispalveluiden toimintayksiköissä on ajantasaiset omavalvontasuunnitelmat.
Perusturvalautakunta hyväksyi uudet kehitysvammaisten ateriamaksujen soveltamisohjeet 27.8.2015.
Uudet soveltamisohjeet noudattavat ateriamaksujen osalta Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä
(KHO2014:186). Uudet hinnat tulevat voimaan 1.9.2015 alkaen.
23
Vanhuspalvelut
Palveluohjaus ja kotona asumisen tukeminen
OIVA -keskuksen keskitetty palveluohjaus, neuvonta sekä palvelutarpeen arviointi on vakiintunut tehokkaaksi toiminnaksi. Toisen kolmanneksen loppuun mennessä keskitetyssä palveluohjaustiimissä
vastattiin 7102 puheluun, joiden perusteella tehtiin 1020 kotikäyntiä. Kotihoidon oman toiminnan piirissä oli keskimäärin 1 000 asiakasta kuukaudessa, ostopalvelualueiden asiakkaita oli keskimäärin 400.
Vuoden 2015 alkupuolella palvelusetelin käyttöä jouduttiin rajoittamaan kasvaneen kysynnän vuoksi.
Uusia palvelusetelejä ei ole voitu myöntää. Säännöllisen kotihoidon palveluseteliasiakkaita on 63.
Omaishoidon tuen asiakasmäärä oli toisen kolmanneksen loppuun mennessä yhteensä 695, joista 298
asiakasta oli yli 75 -vuotiaita. Omaishoidon tuen myöntämisperusteiden mukaan myönteisen päätöksen
sai toisen kolmanneksen aikana yhteensä 139 asiakasta ja kielteisen 65 asiakasta.
Muistipoliklinikalla lääkärin vastaanotolla kävi 234 asiakasta toisen kolmanneksen loppuun mennessä.
Lääkärinlausunnon asiakkaan terveydentilasta sai 185 asiakasta, muistihoitajien vastaanotolla kävi 580
asiakasta ja muistineuvolan hoitajan vastaanotolla 194 asiakasta.
Kotihoidon piirissä oli 2015 tammi-elokuussa 1885 eri asiakasta (sis. säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon sekä säännöllisen ja tilapäisen avustajapalvelun). Heistä 1421oli 75 vuotta täyttäneitä, joka on
15 % 75 täyttäneistä.
Säännöllisen kotihoidon piirissä vähintään 30h/kk palvelua saaneiden asiakkaiden määrä oli 699.
Tukipalveluasiakkaita oli 1.1 – 31.8.2015 välisenä aikana yhteensä 2918, joista 65 vuotta täyttäneitä
oli 2 705.
Kotihoidon sairauspoissaolojen määrä on korkea. Varahenkilöstö on paikannut pääsääntöisesti sijaistarvetta, mutta myös ulkopuolisia sijaisia on tarvittu takaamaan asiakasturvallinen palvelu. Sijaistarvetta on ratkottu huolellisella työvuorosuunnittelulla.
Kotihoidon aluejakoa tiivistetään syksyllä 2015 yhdeksästä alueesta kolmeen alueeseen. Palveluesimiehet ohjaajat suurempia kokonaisuuksia niin, että aluerajat vaikuttavat aiempaa vähemmän henkilöstön joustavaan käyttöön.
Kesällä suurin osa päiväkeskuksista oli suljettuina viisi viikkoa. Päiväkeskusten henkilöstön lomat
sijoitettiin kesäsulkujen ajaksi, eikä sijaisia palkattu. Vapaaehtoiset järjestivät kerhotoimintaa Huhtasuon, Keltinmäen, Kortepohjan ja Korpilahden päiväkeskuksessa yhtenä päivänä viikossa lomien
aikana. Kortepohjan päiväkeskus muutti elokuun alussa uusiin tiloihin.
Kotihoidon turvapalveluja uudistettiin kesäkuussa käynnistämällä kaupungin oman turvapuhelinkeskuksen toiminta. Turvapuhelinhälytysten vastaanottokeskus toimii ympärivuorokautisesti viikon jokaisena päivänä. Kaupunki tarjoaa koko palvelukokonaisuuden. Asiakkaiden palvelun saanti näin yksinkertaistuu. Kaupunki kilpailutti asiakkaiden turvapuhelinlaitteet, joita uusitaan parhaillaan. Samalla
kotiin annettavien turvallisuutta lisäävien laitteiden valikoimaa laajennettiin. Uusi toimintamalli laskee
merkittävästi käyttäjien asiakasmaksuja. Sillä on myös myönteisiä vaikutuksia turvapalvelujen käyttötalouteen.
Varahenkilöyksikön henkilöstövoimavarat vahvistuivat, kun Puuppolan hoivasairaalan osasto 11 toiminnan lakkaamisen yhteydessä yksikkö sai 15 hoitajan työpanosta vastaavan henkilöstölisäyksen.
Yksikön kokonaishenkilöstömäärä on 69, joista kotona asumisen tukemisessa työskentelee 29 työntekijää sekä pitkäaikaishoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa 31 työntekijää. Varahenkilöyksikkö
vastaa edelleen myös vammaispalveluiden sijaistarpeisiin 7 lähihoitajan työpanoksella. Varahenkilöyksikkö uusi sähköisen varausjärjestelmänsä ja henkilöstö sai työkäyttöön älypuhelimet.
24
Toimivan varausjärjestelmän ja lisääntyneiden henkilöstövoimavarojen avulla varahoitoyksikkö on
voinut vastata kotihoitoalueiden ja toimintayksiköiden henkilöstötarpeisiin aiempaa paremmin. Silti
varahenkilöstön määrä on tarpeisiin nähden riittämätön. Tämän vuoksi sijaistamisessa keskityttiin ensisijaisesti pitkiin sijaistarpeisiin.
Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito
Perusturvalautakunta päätti 27.8.2015/113 ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palvelurakennemuutoksesta, jonka mukaan kaupungin pitkäishoidosta Puuppolan hoivasairaalan osasto 9:n sekä Keljon B-talon osastojen 3 ja 4 laitoshoitopaikat siirretään Huhtasuon uuteen asumispalveluyksikköön
kesäkuussa 2016. Samassa kokouksessa lautakunta hyväksyi myös Kankaan tehostetun palveluasumisen toimintayksikön hankesuunnitelman. Jyväskylän vuokra-asunnot rakennuttaa Kankaan alueelle 60
-paikkaisen tehostetun palveluasumisen yksikön, jossa on neljä 15 asukkaan ryhmäkotia. Samaan rakennuskompleksiin tulee seniorien vuokra-asuntoja, muita vuokra-asuntoja, vanhusten päiväkeskus ja
kotihoidon toimitilat.
Ympärivuorokautisiin toimintayksiköihin saatiin pääsääntöisesti tarvittava määrä vuosilomien sijaisia.
Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä ei ole toisen kolmannesvuoden aikana vähentynyt, vaan pysynyt aiemmalla korkealla tasolla. Akseli ja Elina -koti oli osittain suljettuna ajalla 13.6.–28.6.2015. Sulku koski kymmentä lyhytaikaishoidon asiakaspaikkaa.
Ympärivuorokautiseen asumiseen ja hoitoon sijoitettiin toisen kolmanneksen aikana yhteensä 110
asiakasta, palveluihin jonottaa keskimäärin 75 asiakasta. Tehostetun palveluasumisen jonotusaika oli
keskimäärin 57 vuorokautta. Keväällä 2015 aloitti toimintansa kolme uutta yksityistä ympärivuorokautisen asumisen toimintayksikköä; Jyväskylän Hoivapalvelut Oy:n omistama Pehtoorinhoiva, Mainio Vire OY:n omistama Vire Koti Kaunisharju ja Jyväskylän sotainvalidien asuntosäätiön omistama
Telkänsiipi. Näissä on yhteensä 140 tehostettuun palveluasumiseen soveltuvaa asukaspaikkaa.
Aluehallintovirasto (AVI) teki valvontakäynnin Akseli ja Elina – kotiin 15.5.2015. Aluehallintoviranomaiset kiinnittivät huomiota kahden hengen asukashuoneiden runsauteen. Akseli ja Elina – kodilla
sijainnut päiväkeskus siirtyi 1.8.2015 uusiin Kortepohjaan valmistuneisiin tiloihin. Toiminnan siirron
seurauksena Akseli ja Elina -kodille jäi lyhytaikaishoidon käyttöön enemmän tilaa.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Avoterveydenhuolto
1. Asiakkaat pääsevät hoitoon hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Mittari: Hoitotakuun toteutuminen.
Avosairaanhoidossa potilaat ovat päässeet kiireettömään hoitoon kaikilla suuralueilla pääsääntöisesti hoitotakuun edellyttämässä korkeintaan 3 kk ajassa. Edelleen on kuitenkin joitakin lääkärialueita, joilla hoitotakuun toteutuminen on epävarmaa esimerkiksi siksi, että alueelta puuttuu lääkäri. Ostopalvelulääkäritoiminnasta luopumisen vuoksi tilanne voi vaikeutua entisestään. Kiireettömään hoitoon hoitajan vastaanotolle jonotusaikaa on hieman saatu parannettua ajanvarauskirjauudistuksen myötä. Välitön yhteydensaanti puhelimella toteutuu. Kaikkiin puheluihin pystymme
vastaamaan operaattoriseurannan mukaan suoraan tai takaisinsoiton kautta 73,3 %:ssa (tavoitetaso 80 %).
Kuntoutuksessa ja erikoisvastaanotoilla oli hoitotakuun toteutumisessa ongelmia lasten puhe- ja
toimintaterapiassa sekä kesäsupistusten yhteydessä myös tähystystutkimuksissa ajoittain.
Suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutuu, koska kiireettömään hammaslääkärin hoitoon pääsee alle kuudessa kuukaudessa jokaisessa hammashoitolassa – nopeimmillaan alle kahdessa kuukaudessa. Suuhygienistin hoitoon pääsee nopeimmillaan kuukaudessa. Jyväskyläläisillä on mahdollisuus hakeutua hoitoon muuhunkin hammashoitolaan kuin sinne, johon hänet osoitteensa mu-
25
kaisesti on ohjattu. Tavoitettavuus puhelimitse on ollut 81 % (tavoitetaso 80 %). Huhtikuussa otettiin käyttöön ajanvarauksessa kiireetön ja kiireellinen ajanvarauslinja, mikä on parantanut asiakaspalvelua ja kiireelliseen hoitoon pääsyä. Suun terveydenhuollon päivystyksen järjestäminen
asetuksen mukaiseksi (klo 8-21 joka päivä) ei ole toistaiseksi toteutunut. Tavoitteena on saada päivystysjärjestelyt vastaamaan asetuksen vaatimuksia 30.11.2015.
2. Sähköisen asioinnin (ilmoittautuminen, ajanvaraus, muistutukset, turvallinen viestinvälitys, lomakkeet) laajentaminen. Mittarit: ilmoittautumisen lisääntyminen, tavoite 100 % lisäys nykyiseen verrattuna. Sähköisen ajanvarauksen kehittäminen, tavoitteena suun terveydenhuollossa alle 18 vuotiaille 30 % ajanvarauksista tapahtuu sähköisesti ja avosairaanhoidossa sairaanhoitajalle 20 %
ajanvarauksista tapahtuu sähköisesti. Otetaan käyttöön tekstiviestimuistutukset. Hyvis-portaalin
kautta tapahtuvaa turvallista viestinvälitystä lisätään, tavoite 100 % lisäys nykyiseen verrattuna.
Laajennetaan sähköisesti käytettävien lomakkeiden määrää.
Avosairaanhoidon sairaanhoitajien sähköisen ajanvarauksen käyttöönottoa on valmisteltu siten,
että se otettiin 1.9 käyttöön. Hyvis-portaalin toimintoja on laajennettu avosairaanhoidossa ottamalla uusia lomakkeita käyttöön. Myös yhteydenottolomakkeen käyttö on lisääntynyt.
Itseilmoittautumista on käyttänyt noin 10 % Jyväskylän hammashoitolan potilaista. Se on käytössä Kyllön hammashoitolassa. Tekstiviestimuistutus sekä mahdollisuus perua ja siirtää aika sähköisesti oli käytössä Palokan hammashoitolassa uuden toimintamallin potilaille, joiden osuus on noin
10 % kaikista hammashoitopotilaista. Alettiin valmistella sähköisen ajanvarauksen laajentamista
koululaisiin.
3. Palveluverkon supistaminen käynnistämällä monipalvelupisteet. Mittari: monipalvelupisteissä toteutuneet kontaktimäärät.
Avosairaanhoito: Korpilahden monipalvelupiste toimi omana toimintana elokuun loppuun saakka. Säynätsalon toiminta ajautui kesän jälkeen lääkäripuutteen vuoksi vaikeuksiin ja lääkäripalvelua tarjotaan nyt Kyllön terveysasemalta. Säynätsalossa on hoitajavetoinen toiminta. Huhtasuolla
tilojen muutostyöt on tehty. Avosairaanhoidon toiminta jatkuu ostopalvelulääkäreillä tuettuna entisen kaltaisena. Tikkakosken monipalvelupisteen remontointi edistyy ja palvelut tuotetaan syyskuun
loppuun saakka edelleen Palokassa.
Suun terveydenhuolto: Säynätsaloon, Korpilahdelle ja Huhtasuolle saatiin rekrytoitua työvoimaa
siten, että siellä voitiin hoitaa potilaita samassa määrin kuin ennen monipalvelupisteeksi muuttumista. Tikkakosken monipalvelupisteen remontoinnin ajaksi tikkakoskelaisten hammashoito siirrettiin Palokkaan. Syksystä alkaen Tikkakosken monipalvelupisteessä on käytössä yksi hoitohuone lasten hammashoitoa varten.
4. Jyte-kuntien sopimusohjausneuvotteluissa esitetyt tavoitteet otetaan huomioon palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisesta. Toteutuminen raportoidaan kolmannesvuosiraportoinnin yhteydessä.
Kuntalaskutus on läpinäkyvää ja yksiselitteistä.
Tämä ei ole täysin toteutunut talouden lukujen osalta, koska organisaation muutoksesta johtuen ei
ole saatu tehtyä kuntakohtaista laskentaa. Raportointi on kohdentunut suoritemäärien ja toiminnan
raportointiin.
26
Terveyskeskussairaalat
1. Erikoissairaanhoidon osastoilta ja päivystysyksiköstä potilaat otetaan jonotuksetta terveyskeskussairaalaan. Mittari: kitkalaskutus, tavoite 0.
Tavoite on toteutunut vuosikolmanneksella.
Perheiden ennalta ehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut
1. Sähköistä asiointia (ilmoittautuminen, ajanvaraus, muistutukset, turvallinen viestinvälitys, lomakkeet) laajennetaan neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.
Mittarit: Sähköisen ilmoittautumisen lisääminen. Tavoite on 100 % lisäys nykyiseen verrattuna.
Otetaan käyttöön tekstiviestimuistutukset. Hyvis- portaalin kautta tapahtuvaa turvallista viestinvälitystä lisätään, tavoite 100 % lisäys nykyiseen verrattuna. Laajennetaan sähköisesti käytettävien
lomakkeiden määrää.
Perhevalmennusten palautejärjestelmään on luotu sähköpostitse tehtävä muistutus (Lyyti-palvelu)
asiakaspalautteen saamisen tehostamiseksi. Perhesuunnitteluneuvolan takaisinsoittojärjestelmä on
parantanut asiakaspalvelua.
Kouluterveydenhuollossa on otettu käyttöön huoltajille suunnattuja sähköisiä terveyskyselyjä. Lisäksi kouluterveydenhuollossa kokeillaan webropol -kyselyä sisäilmastoselvityksissä.
Sosiaalipalvelut
1. Toimeentulotukiasiakkaiden aktivointia tehostetaan aikuissosiaalityön, työvoiman palvelukeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston sekä muiden toimijoiden kanssa. Mittari: Toimeentulotukea saaneet
henkilöt < 10 % väestöstä.
Tavoite on toteutunut vuosikolmanneksen aikana. Toimeentulotukea sai 11 718 henkilöä, mikä on 9
% väestöstä.
2. Nuorten lyhytkestoisista laitossijoituksista hoidetaan >90 % omissa nuorisokodeissa
Tavoite on toteutunut vuosikolmanneksen aikana. Nuorten lyhytkestoisista sijoituksista (54) hoidettiin 96 % (52) omissa nuorisokodeissa.
Vanhuspalvelut
1. Tilastokeskuksen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy vuonna 2015 Jyväskylässä n. 200 henkilöllä. Tavoitteena on, että yli 75-vuotiaista kuntalaisista on vuoden aikana 4 % omaishoidon piirissä, enintään 20 % kotihoidon piirissä ja ympärivuorokautisessa hoidossa on enintään 9 %.
Yli 75-vuotiaista kuntalaisista oli omaishoidon piirissä 3,2 %, kotihoidon piirissä 8,9 % ja ympärivuorokautisessa asumisessa ja pitkäaikaishoidossa 9,8% (tilanne 31.8.2015).
2. Palveluiden piirissä olevat asiakkaat kotiutetaan erikoissairaanhoidosta ja terveyskeskussairaalasta
kahden vuorokauden kuluessa siitä, kun todetaan, ettei asiakkaalla enää ole sairaalahoidon tarvetta.
Tavoitteena on, että asiakkaiden kotiuttaminen ja palvelutarpeen arviointi ei viivästy ja että pystytään vastamaan vaateeseen myös iltaisin ja viikonloppuisin riittävällä resurssilla.
Tavoite on osittain toteutunut vuosikolmanneksella.
27
3. Tavoitteena on, että RAI-perusteisella toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnilla (Resident assessment instrument) ja hoidon suunnittelulla varmistetaan asiakaslähtöiset ja tarpeen mukaiset
palvelut sekä palvelualueen hoidonporrastus ja resurssien oikea kohdentaminen. RAI- arviointi
tehdään asiakkaalle palvelutarpeen arviointitilanteessa sekä asiakkaan ollessa palveluissa vähintään
kaksi kertaa vuodessa tai aina, kun asiakkaan hoidon tarve muuttuu.
Säännöllisissä palveluissa olevien asiakkaiden RAI-arvioinnit ovat toteutuneet kaksi kertaa vuodessa pääsääntöisesti hyvin. Toimintakyvyn ja hoidon tarpeen muuttuessa arviointeja ei sen sijaan
juurikaan tehdä. RAI- arviointeja hyödynnetään osana palvelualueen johtamista.
4. Omaishoidon tuki on yksi kotona asumista tukeva palvelu ja se korvaa osaltaan kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumisen palvelua. Tavoitteena on, että omaishoidon tukea voidaan myöntää
kaikille sitä hakeville, jotka täyttävät myöntämisperusteet.
Kaikki myöntämisperusteet täyttävät hakijat ovat saaneet omaishoidon tukea.
5. Tavoitteena on, että vanhusten perhehoito tulee pysyväksi osaksi palveluja ja sitä hyödynnetään
etenkin lyhytaikaisessa hoidossa. Perhehoito on yksi kotona asumista ja omaishoitoa tukeva palvelu.
Tavoite on toteutunut vuosikolmanneksella vähäisessä määrin.
28
7.3 Kasvun ja oppimisen palvelut
Toiminnan kolmannesvuosikatsaus
Perusopetuksessa lukuvuonna 2014-2015 opetusryhmien määrän kasvu oli ennakoitua suurempaa,
minkä vuoksi henkilömenot vuoden 2014 tilinpäätöksessä ylittyivät. Ryhmien lisääntymistä ei osattu
riittävästi ottaa huomioon vuoden 2015 talousarviossa ja henkilömenot ovat tältä osin edelleen ylittymässä.
Varhaiskasvatuksessa tarkkojen päivystysjärjestelyjen, lasten määrän vähenemisen ja henkilöstöresurssien suunnittelun johdosta henkilöstökulut alittuvat. Palvelusetelin myöntämisen rajaaminen virikepaikkalaisille on tuonut säästöjä ennakoitua enemmän.
Ennakoidut ylitykset ja alitukset kompensoivat toisiaan ja kasvun ja oppimisen ennakoidaan kokonaisuutena pysyvän talousarviossaan.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Varhaiskasvatus
1. Kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen piirissä on 5 650 lasta kuukaudessa eli 50,5 % 0−6vuotiaista lapsista. Päiväkodeissa on 4 450 lasta, perhepäivähoidossa on 400 lasta ja kerhoissa 800
lasta.
Toteutunut 1-8/2015:
 yhteensä keskimäärin 5312 lasta kuukaudessa
 päiväkodeissa 4296 lasta
 perhepäivähoidossa 390 lasta
 kerhoissa 832 lasta
2. Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen palvelusetelin saa 1 250 lasta, esiopetuksen ostopalvelujen
piirissä on 180 lasta ja perhepäivähoitajien omien lasten palvelurahaa saa 150 lasta, yhteensä 1 580
lasta kuukaudessa, 14,1 % 0−6 vuotiaista.
Toteutunut 1-8/2015:
 yhteensä keskimäärin 1489 lasta kuukaudessa
 palvelusetelin piirissä 1376 lasta kuukaudessa
 ostopalvelujen piirissä (esiopetus) 194 lasta
 perhepäivähoitajien omien lasten palveluraha 114 lasta
3. Lakisääteistä kotihoidontukea maksetaan keskimäärin 2 800 lapsesta kuukaudessa (25,0 % 0−6vuotiaista).
Toteutunut 1-8/2015: keskimäärin 2 669 lasta.
Perusopetus
1. Opetuksen vuosiviikkotunnit/perusopetuksen oppilas 1,70. (Arvio vuonna 2014 on 1,69.)
Toteutunut 1,68.
29
2. Opetusryhmän laskennallinen koko vuosiluokilla 1−6 on 18,5 oppilasta/ryhmä. (Arvio vuonna
2014 on 18,5.)
Toteutunut 18,65.
3. Opetusryhmän laskennallinen koko vuosiluokilla 7−9 on 18,0 oppilasta/ryhmä. (Arvio vuonna
2014 on 17,8.)
Toteutunut 17,94.
4. Nuorisopalveluissa nuorten käyntikerrat 65 000. (Arvio vuonna 2014 on 63 000.)
Toteutunut 41 000. Arvio koko vuoden toteutumasta 66 000.
5. Nuorisopalveluja käyttää 20 % 13−18-vuotiaiden ikäryhmästä. (Arvio vuonna 2014 on 18 %.)
Toteutunut 12 %. Arvio koko vuoden toteutumasta 18 %.
6. Koko päättöikäluokka saa peruskoulun päättötodistuksen. (Arvio vuonna 2014 on 99 %.)
Arvioidaan tilinpäätösraportissa.
30
7.4 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Jyväskylän kansalaisopisto
1. Valtionosuuteen oikeuttava opetus 39 000 tuntia (vuonna 2013 toteutunut 38 860 tuntia, vuonna
2014 toteuma-arvio 39 000).
Valtionosuuteen oikeuttava opetus 39 500 tuntia, 22 650 kurssilaista (vuoden 2014 toteuma
38 992 tuntia, 22 426 kurssilaista).
Valtionosuuteen oikeuttavien opetustuntien määrä ylittyy n. 500 tunnilla.
2. Kurssilaisten määrä valtionosuuteen oikeuttavassa koulutuksessa 22 650 (vuonna 2013 toteutunut
22 324 kurssilaista, vuonna 2014 toteutuma-arvio on 22 600 kurssilaista).
Kurssilaisten määrä jää hieman alle TA:n.
Kulttuuripalvelut
1. Päivähoidon ja peruskoulun kulttuuritarjonta tavoittaa 54 % alle kouluikäisistä ja 66 % peruskouluikäisistä (tavoite vuonna 2014 on 54 % ja 66 %).
Alle kouluikäiset osallistujat 3 047, ikäluokassa n. 15 930 (sis: Kulttuuriaitan työpajat, Jälkkäreiden konsertti ja päivähoidon Lysti –konsertit) 19,1 %
Kouluikäiset osallistujat 8 507, ikäluokassa n. 24 000 (sis: Kops työpajat, retket ja muu sisältö,
Eppujen, Jälkkäreiden konsertti) 35 %
Kulttuuriaitan koulutuksiin osallistunut 296 henkilöä.
2. Julkiset lastenkulttuuritilaisuudet tavoittavat 6 000 kävijää. Lasten Lysti, jälkkärien iltakonsertti
Jyväskylän päivien lastenohjelma, värejä vauvoille ja Kulttuuriaitan avoin ohjelma (vuonna 2014
tavoite 6 000).
Julkiset lastenkulttuuritilaisuudet tavoittaneet 1 241 kävijää. (Lasten Lysti, Jyväskylän päivien
lastenohjelma ja Aitan avoin ohjelma, Jälkkäreiden konsertti)
3. Kuvataidekoulu antaa opetusta 3 100 opetustuntia vuodessa, oppilaiden määrä on 330 ja keskimääräinen opiskeluaika 5,5 vuotta (vuonna 2014 on 3100 tuntia, oppilaita 330 ja opiskeluaika 5,5 vuotta).
Opetustuntien määrä: kuvataide 2 508 h, arkkitehtuuri 439 h, yhteensä 2 947 h
Oppilasmäärä kuvataide: 297, arkkitehtuuri 41, yhteensä 338
Opiskeluaika raportoidaan viimeisessä kolmannesvuosiraportissa
4. Ikääntyneiden kulttuuritarjonta tavoittaa 50 % yli 65-vuotiaista (vuonna 2014 on 50 %).
Vuonna 2014 yli 65-vuotiaita oli 22 434. Toteutunut 7 596 34 % (Päiväkeskukset, laulusta voimaa,
Jkl päivät, Veteraanijuhla ja KINO Hopea)
31
Kirjastopalvelut
1. Kaikkien toimipisteiden aukiolotunnit yhteensä 21 900 (tavoite vuonna 2014 on 23 162).
Toteutuneita aukiolotunteja tammi-elokuussa 14 117 tuntia. Tikkakosken ja Huhtasuon kirjastot
ovat olleet kiinni remontin vuoksi.
2. Kirjastokäyntikertojen määrä vuodessa / asukas: 8,5 (tavoite 2014 on 9,1).
Tavoite tulee toteutumaan. Kirjastokäyntimääräennuste 8,4 käyntiä/asukas.
3. Aineiston hankinta: 280 nidettä / 1 000 asukas (tavoite vuonna 2014: 300 nidettä / 1 000 asukas).
Tavoite tulee toteutumaan. Hankintoja tulee olemaan noin 313 nidettä /1 000 asukasta
Museopalvelut
1. Museot ovat avoinna yhteensä 9 900 tuntia (vuonna 2014 Jyväskylän taidemuseo 3 963, KeskiSuomen museo erillismuseoineen 4 191 ja Suomen käsityön museo 1 793, yhteensä 9 947).
Museot ovat olleet avoinna 7071 tuntia. Museot ovat avoinna ti–su klo 11–18. Opastettuja ryhmiä
on otettu vastaan myös aukioloaikojen ulkopuolella.
2. Museoiden kävijämäärätavoite on 83 000 kävijää (vuonna 2014 Jyväskylän taidemuseo 24.000,
Keski-Suomen museo erillismuseoineen 32 000 ja Suomen käsityön museo 27 000, yhteensä 83
000).
Elokuun loppuun mennessä museoiden kävijämäärä oli 68 070 kävijää (Jyväskylän taidemuseo
17.839 kävijää, Keski-Suomen museo ja Käsityöläiskodit 27.625 kävijää, Suomen käsityön museo
22.606 kävijää). Museoissa on järjestetty 8 päänäyttelyä: Keski-Suomen museossa neljä ja Jyväskylän taidemuseossa sekä Suomen käsityön museossa kaksi kummassakin. Museoissa on järjestetty
178 yleisötilaisuutta ja 446 opastus- ja opetustilaisuutta.
Liikuntapalvelut
1. Liikuntatilojen käyttöaste 85−90 % aukiolo- ja käyttöaikoina (85−90 % vuonna 2014).
- Liikuntapalvelujen hallinnoimat sisäliikuntatilat 90 %.
- Koulujen liikuntasalien iltakäyttö 85 %.
Toteutuu.
Jyväskylä Sinfonia
1. Orkesterilla on 50 esiintymistä, joissa kuulijatavoite on 24 000 (vuoden 2014 talousarviossa 50
esiintymistä ja 24 000 kuulijaa).
Esiintymisten toteutuma 1-8: 39 esiintymistä
Kuulijatavoitteen toteutuma 1-8: 14 768 kuulijaa
2. Konserttien täyttöastetavoite on 90 % (vuonna 2014 tavoite 90 %).
Toteutuma 1-8: 93,9%
32
3. Viisi kansainvälistä tapahtumaa (uusi tavoite).
Toteutuma 1-8: 2
Jyväskylän kaupunginteatteri
1. Vuonna 2015 kaupunginteatteri tuottaa seitsemän ensi-iltaa, neljä päänäyttämölle ja kolme pienelle näyttämölle (vuonna 2014 kuusi ensi-iltaa).
Toteutunut:
Päänäyttämö:
 Yksi lensi yli käenpesän, ensi-ilta 24.1.2015
 Prinsessa Ruusunen, ensi-ilta 21.3.2015
Pieni näyttämö:
 Viiru ja Pesonen, ensi-ilta 14.1.2015
 Avoin liitto, ensi-ilta 19.3.2015
2. Vuonna 2015 teatterin kokonaiskävijämäärätavoite on 59 000 katsojaa (vuonna 2014: 58 000).
Kokonaiskävijämäärä aj. 1.1.-31.8.2015 31.481, 53,4 % koko vuoden tavoitteesta.
3. Päänäyttämön käyttöastetavoite 70 % (vuonna 2014: 69 %).
Käyttöaste toteutunut 66,3 %.
33
7.5 Kaupunkirakenne
Toiminnan kolmannesvuosikatsaus
Asiakaspalvelu ja johdon tuki
Alkuvuoden aikana tapahtuneissa organisaatiomuutoksissa konsernihallinnosta siirtyivät kaupunkirakenteen toimialaan kaikki kaupungin yhteispalvelupisteet, Forumin palvelupiste sekä puhelinvaihde.
Siirrot ovat tapahtuneet porrastetusti huhtikuusta alkaen ja viimeiset siirrot tullaan toteuttamaan lokakuun alusta alkaen. Palveluyksikön henkilöstömäärä on lähes kaksinkertaistunut ja uusien tehtäväkokonaisuuksien haltuunotto on vasta käynnissä. Vastaavasti pelastuspalvelujen maksuosuudet siirtyivät
konsernihallintoon.
Liikenne- ja viheralueet
Kesäkauden aikana suoritetussa laadunvalvonnassa havaittiin puutteita erityisesti KuokkalanVaajakosken alueurakan alueella, jossa uusi urakoitsija vastasi sopimuksen mukaisista töistä ensimmäistä kesäkauttaan. Havaitut puutteet on käsitelty kaikkien urakoiden osalta urakoitsijoiden kanssa.
Ohjelmien mukaiset uudelleenpäällystykset ja ajoratamerkintöjen uusimiset on saatu pääosin tehtyä.
Muita kunnossapitotöitä mm. liikennemerkkien uusimisia jatketaan vielä syyskauden aikana.
Laajavuorentien ja Saarijärventien loppuosien ja Koulukadun/Lennostontien hallinnollisiin muutoksiin
on valmistauduttu yhteistyössä Keski-Suomen ELY:n kanssa. Väylien kadunpitopäätökset käsitellään
lautakunnassa syyskuun aikana.
Uuden pihakadun kehittämistä jatketaan syksyn aikana mm. asukkailta ja yrityksiltä saatavien palautteiden perusteella. Toimintaa ohjaavat käyttösuunnitelma ja toimintaperiaatteet on tarkoitus vahvistaa
lautakunnassa syksyn aikana.
Touko-heinäkuun aikana tehtiin kuivajätteen koostumustutkimus yhteistyössä Sammakkokangas Oy:n,
Mustankorkea Oy:n ja Jämsän Jätehuolto liikelaitoksen kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin kotitalouksissa syntyvää kuivajätteen koostumusta, lähinnä biojätteen, metallin ja lasin osalta. Tutkimuksessa
vertailtiin jäteyhtiöiden toiminta-alueella ilmeneviä eroja kuivajätteen koostumuksessa sekä taajamaja haja-asutusalueiden eroja ja nostetaan tutkimustuloksista esiin polttokelpoisten jätteiden määrä kuivajätteessä. Tutkimus antaa tietoa kuivajätteen koostumuksesta keskisuomalaisille jäteyhtiöille, jotka
voivat hyödyntää tuloksia jäteneuvonnassa ja suunnittelussa. Tiedotuskampanja suunnataan erityisesti
koskien biojätteen erilliskeräyksen tehostamista.
Järjestetyn jätteenkuljetuksen urakka-alue F sekä koko kaupungin syväkeräyssäiliöt kilpailutettiin onnistuneesti kevään aikana. Uusien urakoiden kuljetuskustannukset laskevat lähes viidenneksen. Urakat
käynnistyvät 1.4.2016.
Joukkoliikenteen uusi lippu- ja maksujärjestelmä otettiin käyttöön 1.6.2015. Waltti –korttien myynti
on ollut vilkasta ja palvelu asiakaspalvelupisteessä on ruuhkautunut. Tilannetta helpotti, kun Sokos
tavaratalon kanssa päästiin sopimukseen lippujen myynnistä.
Joukkoliikenteen matkamäärät ovat kasvaneet, mutta sen vaikutus ei näy tulokertymässä, koska Waltti
-järjestelmän lippujen hinnat ovat halvemmat.
Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
Yhdyskuntasuunnittelun ja paikkatiedon osayleiskaavat, kyläsuunnitelmat ja projektit ovat edenneet
suunnitellusti. Asiantuntijapalveluiden menot toteutuvat ennakoidusti siten, että loppuvuonna on
enemmän menoja kuin alkuvuonna.
34
Asemakaavoittaminen on asumisen mahdollistavien korttelialueiden osalta edennyt mm. Palokassa,
Haukkalanrannassa, Väinölänrannassa ja Keljon koulun alueella. Liike- ja työpaikkarakentamisen
mahdollistavat asemakaavamuutokset Kankaan, Seppälän ja Varassaari – Haapalahden alueella etenevät tavoitteiden mukaan. Keskustan kaupunkirakenteen strategisen suunnitelman ja sen osana täydennysrakentamisen mahdollisuuksien selvittäminen jatkuu.
Maanhankintaohjelman mukaisessa maanhankinnassa ollaan jäljessä, mutta tämä on tietoinen valinta
Kankaan maanvaihtojen ja mittavien purkujen mahdollistamiseksi. Tavoite pyritään saavuttamaan
vuoden sisällä ennen kuin nykyinen maanhankintaohjelma 2016 loppuu. Tonttien luovutustavoitteet
menevät KymppiR-ohjelman mukaisesti, mutta käytännössä varsinkin omakotitonttien myynti on jopa
edellisvuotta pienempää. Uusien isojen alueiden (Mannisenmäki, Säynätsalo) tonttivaraukset johtavat
luovutuksiin 2016.
Kiinteistönmuodostus ja maastomittaus -palveluyksikön tulot ovat merkittävästi jäljessä tulotavoitteesta (yhteensä n. 161 000 €), koska palvelujen kysyntä on edelleen laskenut. Toiminnassa on kuitenkin
hieman elpymisen merkkejä.
Rakentaminen ja ympäristö:
Myönnettyjen rakennuslupien määrä väheni 4,4 %. Rakennus- ja toimenpidelupia oli elokuun lopussa
myönnetty yhteensä 897 kpl. Myönnettyjen lupien kerrosala oli 122 000, jossa kasvua oli n. 31 000
kerrosneliömetriä. Kerrosalan kasvua selittää liikerakentamisen voimakas kasvu asuntorakentamisen
pysyessä viime vuoden tasolla. Lupien sisältämä uusien asuntojen määrä lisääntyi 24,6 % (185 kpl),
sillä tammi-elokuussa myön-nettiin luvat 938 uuden asunnon rakentamiseen. Uusia asuntoja valmistui
846 kpl (799 kpl vuonna 2014). Valmistuneitten rakennusten kokonaiskerrosala oli 134 500, mikä on
36,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Lupahakemuksia oli käsittelyssä elokuun lopussa n. 200 kpl.
Rakennuslupa-arkiston digitointiprojektissa tehtiin esiselvitys rakenne- ja lvi- piirustusten skannaustyön aloittamisesta. Rakennepiirustusten skannaustyö käynnistetään vielä kuluvan syksyn aikana.
Rakennuspiirustusten sähköisen asiointipalvelun (ARSKA) kautta on alkuvuodesta myyty asiakkaille
lähes 1 600 kuvatiedostoa. Sähköisen asiointipalvelun kautta saapuneiden lupahakemusten määrä oli
213 kpl, jossa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli lähes 50 %.
Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma valmistui alkuvuonna 2015. Valvontasuunnitelma mahdollistaa suunnitelmalliset ja maksulliset valvontakäynnit ympäristöluvallisiin laitoksiin. Ympäristölupaja maa-aineslupakohteille on tehty valvontasuunnitelmien mukaisia valvontakäyntejä 60 kappaletta.
Vilkas tapahtumakesä on näkynyt myös ympäristönsuojelun tehtävissä, erityisesti meluasioiden käsittelyssä.
Ympäristölaboratorio myytiin NabLabs Oy:lle 1.5.2015. Liikkeen luovutuksen ja palvelujen sujuvan
jatkumisen varmistaminen on työllistänyt kaupungin henkilöstöä myynnin jälkeenkin. Laboratorion
toimistopalvelut järjestetään kaupungin toimesta 31.10.2015 saakka.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Asiakaspalvelun sujuvuus
1. Uusien asuinrakennusten rakennuslupien käsittelyaika on enintään 6 viikkoa 75 %:ssa myönnetyistä luvista.
Uusien asuinrakennusten rakennuslupien käsittelyaika on 6 viikkoa 57 %:ssa myönnetyistä luvista.
35
2. Maa-aines- ja ympäristölupahakemusten käsittelyaika on enintään 4 kk 80 %:ssa hakemuksista ja
enintään 8 kuukautta 20 %:ssa hakemuksista.
Ympäristölupapäätöksiä on tehty yhteensä 6 kpl ja kaikkien käsittelyaika on ollut alle 4 kk ja maaaineslupapäätöksiä on tehty kaksi kappaletta ja molempien käsittelyaika on ollut alle 4 kk.
3. Yritys- ja tapahtumaväyläpalveluille perustetaan palvelukanava.
Tapahtumalupasovelluksen sähköisen palvelukanavan sisällönmääritys on tehty ja hanke etenee
ulkoisen palveluntuottajan kanssa. Yritysväyläsivusto on toiminnassa. Tavoite toteutunee.
Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö:
4. Kasvatetaan kaupungin maanomistus maankäytön toteuttamisohjelmaan (KymppiR) mukaisilla selvitysalueilla 41 %:sta 52 %:iin vuoteen 2016 loppuun mennessä.
Maanhankintaohjelman mukainen maanhankinta on viivästynyt, jotta Kankaan maanvaihdot ja mittavat rakennusten purkutyöt ovat olleet mahdollisia. Tavoite pyritään kuitenkin saavuttamaan vuoden sisällä ennen
kuin nykyinen maanhankintaohjelma v. 2016 loppuu.
5. Ylläpidetään viiden vuoden asuinrakentamista vastaavaa kaavavarantoa kerros- ja rivitalotuotannolle (5 x 70
000 k-m2).
Toteutuu.
6. Ylläpidetään viiden vuoden omakotitonttien luovutusta vastaavaa kaavavarantoa kaupungin maalle (5 x 100
tonttia).
Toteutuu.
7. Kaavoitetaan teollisuustontteja 10 ha/vuosi.
Alueellinen monipuolisuus ei toteudu vielä tämän vuoden loppuun mennessä.
8. Tarjotaan asuntotontteja varattavaksi maankäytön toteuttamisohjelman (KymppiR) mukaisesti.
Tonttien luovutustavoitteet menevät KymppiR-ohjelman mukaisesti, mutta käytännössä varsinkin omakotitonttien myynti on jopa edellisvuotta pienempää. Uusien isojen alueiden (Mannisenmäki, Säynätsalo) tonttivaraukset johtavat luovutuksiin 2016.
9. Kyläsuunnittelukohteita on käynnissä 1-2 kerrallaan, uusi aloitetaan, kun edellinen valmistuu.
Kyläsuunnittelua on käynnissä normaalia (1-2) suurempi määrä eli 4 (Leppälahti, Kuikka-Nyrölä, KuohuSarvenperä ja Putkilahti).
Liikenne- ja viheralueet:
10. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 20 %:lla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2015 mennessä (3 vuoden
liukuman ka. 2007: 130 onn. ja 2015: 104 onn.).
Viime vuonna sattui 116 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Määrä on melkein sama kuin viime
vuonna. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä kasvoi kolmeen, kun 2013 sattui ainoastaan yksi
kuolemaan johtanut onnettomuus. Kolmen vuoden liukuma on tällä hetkellä 119 heva -onnettomuutta vuo-
36
dessa. Vähenemä on 8,5 % vuoden 2007 tasosta. Asetettu vähennystavoite 20 % vuoteen 2015 mennessä on
melkein mahdotonta saavuttaa. Heva -onnettomuuksien määrä on viime vuosina hieman vähentynyt. Kuolleiden määrä on selvästi alhaisempi kuin 2007 vuonna.
11. Käyttäjien tyytyväisyys liikennealueiden ylläpitoon on vähintään 3,34 (vuoden 2014 arvo 3,35).
Käyttäjien tyytyväisyys liikennealueiden ylläpitoon on laskenut huomattavasti asetettua tavoitetta enemmän.
Vuoden 2015 keväällä tehdyssä kyselyssä arvo oli 3,16. Tyytyväisyyden voimakkaaseen laskuun on todennäköisesti vaikuttanut lumisen talven lisäksi alueurakoissa todetut laatupoikkeamat sekä jalkakäytävien talvihoitovastuun siirto pääosin takaisin kiinteistöille.
12. Käyttäjien tyytyväisyys puistojen hoitoon on vähintään 3,38 (vuoden 2014 arvo 3,39).
Käyttäjien tyytyväisyys puistojen hoitoon on laskenut hiukan asetettua tavoitetta enemmän. Vuoden 2015
keväällä tehdyssä kyselyssä arvo oli 3,37.
13. Käyttäjien tyytyväisyys jätehuoltopalveluihin säilyy vuoden 2014 tasolla (vuoden 2014 arvo 3,71).
Käyttäjien tyytyväisyys jätehuoltopalveluihin on laskenut. Vuoden 2015 keväällä tehdyssä kyselyssä arvo oli
3,58.
14. Metsienhoito toteutetaan metsäsuunnitelman ja lähimetsien hoito-ohjelman mukaisesti. Hoitopinta-ala 450
ha joista lähimetsiä 50 ha, hakkuut 33 000 m³, energiapuun myynti 25 000 MWh.
Tavoite tullaan saavuttamaan.
15. Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvavat 3 % (vertailulukuna syksyn 2014 toteuma).
Vuositason mittari, raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä.
Rakentaminen ja ympäristö:
16. Rakennusvalvonnan sähköisen asiointipalvelun käyttöä tehostetaan siten, että järjestetään ohjelmiston käytön koulutusta pääsuunnittelijoille ja vastaaville työnjohtajille.
Sähköisen asiointipalvelun koulutusta on annettu kaupungin tilapalvelulle sekä opastettu yksittäisiä suunnittelijoita. Pääsuunnittelijoille ja vastaaville työnjohtajille järjestetään vielä loppuvuodesta ohjelman käytön
koulutusta.
17. Ympäristölupa- ja maa-aineslupakohteille tehdään valvontasuunnitelmien mukaisia valvonta-käyntejä 80
kappaletta (100 % suunnitelluista).
Valvontasuunnitelmien mukaisia valvontakäyntejä on tehty 60 kpl.
18. Ympäristöterveysvalvonnassa tehdään 1 700 suunnitelmallista tarkastusta. Erilaisia näytteitä otetaan ja tutkitutetaan 2 000 kpl.
Tarkastusten osalta toteutunee, mutta näytteet jäävät tavoiteluvuista. Suunnitelmallisia tarkastuksia on tehty
840 kpl ja näytteitä otettu ja tutkittu 1 142 kpl.
37
7.6 Tilapalvelu -liikelaitos
Toiminnan kolmannesvuosikatsaus
Toiminnallisesti Tilapalvelun 2. vuosikolmannes toteutui suunnitellulla tavalla. Ennusteen mukaan
talousarvion toimintakate tulee toteutumaan n. 0,9 milj. euroa budjetoitua parempana. Poistot tulevat
ylittymään n. 0,8 milj. euroa, joten talousarviotavoite n. + 0,1 milj. euroa tullaan saavuttamaan.
Toimintakatetta parantaa budjetoitua suuremmat kiinteistöjen myyntivoitot sekä ulkoiset vuokratuotot.
Poistojen ylitys johtuu vuoden 2014 tilinpäätöksessä tehdyistä rakennusten pitoaikojen lyhennyksistä,
jotka tehdään käyvän arvon periaatteella ja joilla varaudutaan tuleviin rakennusten purkuihin ja kiinteistökehityshankkeisiin.
Talonrakennusinvestoinnit toteutuvat pääsääntöisesti suunnitellun mukaisesti. Vaajakosken terveysasemasta tehdään vaihtoehtoinen suunnitelma terveyspalveluverkon mukaisella laajuudella. Korpilahden uuden päiväkodin rakentamisen aloitus siirtyy kaupunginvaltuuston asemakaavaa koskeneesta
päätöksestä tehdyn valituksen johdosta.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
1. Tuotepohjainen tietomalli otetaan käyttöön Vaajakosken terveysaseman suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä.
Vaajakosken terveysasema suunniteltiin urakkalaskentavaiheeseen asti tuotepohjaisella tietomallilla.
2. Saavutetaan energiatehokkuussopimuksen mukainen 1.014 Mwh:n vuotuinen säästötavoite kokonaisenergian kulutuksessa.
Säästötavoitteen toteutuminen raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä.
3. Käyttäjien tyytyväisyys kiinteistö- ja tilapalveluihin on 3,5 pistettä.
Asiakastyytyväisyyttä mitataan kerran vuodessa tehtävällä kyselyllä. Tämän vuoden tulokset ovat
käytettävissä alkuvuonna 2016.
4. Kunnossapitoresursseista kohdennetaan 70 % sisäilmaongelmien ehkäisyyn ja energiatehokkuuden
parantamiseen.
Kunnossapidon resursseista 70 % eli n. 2,4 milj. euroa kohdennettiin sisäilmaongelmien ehkäisyyn
sekä energiatehokkuuden parantamiseen. Pääpaino on kosteusvaurioiden ehkäisemisessä sekä
energiakatselmusten mukaisissa kunnossapitotöissä. Toteutuma toimintakauden aikana oli 62 %.
38
7.7 Työterveys Aalto -liikelaitos
Toiminnan kolmannesvuosikatsaus
Työterveys Aallon asiakasmäärä on ennallaan, sopimuksia on 2 580 eri työnantajan kanssa ja sopimusten piirissä on 32 000 yksilöasiakasta. Työterveys Aallon toiminnan tuotto on toteutunut talousarviota
heikompana, tuloissa on kuitenkin 5.2 % kasvu edellisen vuoden tuottoihin nähden. Talousarviota
heikompi tulos johtuu siitä, että arvio on laadittu suuremmalle työntekijämäärälle kuin on toteutunut.
Myös menot ovat toteutuneet talousarviota pienempänä, kuitenkin vuoden 2014 menoihin verrattuna
nähdään 5,4 % kasvu. Tämä selittyy sekä henkilöstömenojen kasvulla että ostopalvelulääkäreiden
palkkauksena. Toiminta on taloudellisesti edelleen kannattavaa ja tulos on toisen vuosikolmanneksen
jälkeen 3 % edellisvuotta parempi.
Toiminnan painopiste on edelleen siirtynyt enemmän ennaltaehkäisevään työhön, ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana 76 % toiminnastamme on ollut muuta kuin sairaanhoitoa. Tämä osa työterveyshuoltoa on kaikkein vaikuttavin osa työtämme, ajatellaanpa sitten yhteiskuntaa, työnantajaa tai
työntekijää.
Moniammatillinen toiminta on yhdeksässä tiimissämme vakiintunut tapa toimia. Tällä hetkellä olemme ottamassa käyttöön uusia moderneja menetelmiä työtä sujuvoittamaan: sähköinen ilmoittautuminen
keskustan toimipisteessä suunnitellaan alkavan syksyn 2015 aikana, testaamme myös sähköistä terveyskyselyä, mobiiliseurantaa ja suojattua viestintäkanavaa, joka mahdollistaa salatut viestit ja liitedokumenttien lähettämisen, salatun puheyhteyden ja myöhemmin myös virtuaalivastaanotot.
Olemme lisänneet työterveyshuollon erikoislääkärikonsultaatiomahdollisuuksia talon sisäisesti heti
työkykyarvioprosessien alkuun, jotta asiakkaamme ohjautuisivat alusta alkaen tarpeellisiin selvityksiin.
Hankasalmen toimipisteemme on saanut uudet, erinomaiset tilat. Keskustan toimipisteessä Jyväskylässä sisäilmaongelmia edelleen on. Uhkana toiminnallemme on mahdollisena oleva vanhan ilmanvaihtokoneen rikkoutuminen, jolloin koko toiminta jouduttaisiin siirtämään väistöön lyhyellä varoitusajalla.
Rakennusselvitykset oireilun taustalla ovat edelleen kesken keskustan toimipisteessä. Jatkuva tutkiminen ja sen mukanaan tuoma korjaaminen ovat taloudellisesti uhka mahdolliselle yhtiölle, koska se joutuu korjauskustannuksista maksamaan takautuvasti arvonlisäverot.
EU:n edellyttämä sairaanhoitopalveluita tuottavien julkisten työterveyshuoltojen yhtiöittämisvelvoite
on käynnistänyt keväällä 2015 selvityshankkeen, jossa tulevaa toimintamuotoa selvitetään. Syyskuun
lopussa on kutsuttu yhteiseen tapaamiseen kaikki Keski-Suomen 21 kunnan kunnanjohtajat ja valtuustojen puheenjohtajat sekä muiden julkisten tahojen johtajat yhdessä pohtimaan julkisen työterveyshuollon jatkoa omien kuntiensa/kuntayhtymiensä alueella sekä mahdollista yhteistyötä. Nyt tarvitaan
pidemmän aikavälin omistajalinjaus sekä linjaus työterveyshuollon sisällöstä. Mikäli sairaanhoidon
palveluita jatkossa tuotetaan, EU edellyttää yhtiömuotoista toimintaa. Mikäli sairaanhoidon palvelut
julkisesta työterveyshuollosta kokonaan poistetaan, se tarkoittaa merkittävää muutosta kuntien henkilöstön työterveyshuoltoon. Todennäköisesti myös toiminnan volyymi laskisi, koska tällä hetkellä
24 000 yksilöasiakkaallamme on jonkinlaiset sairaanhoidon palvelut sopimuksessaan. Tällöin tarvittaisiin myös henkilöstön määrää sopeuttavia toimia.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
1. Liikelaitoksen toiminta on liiketaloudellisesti kannattavaa pitkällä aikavälillä ja investoinnit tulevat
olemaan tulorahoituksella katettavissa.
Työterveys Aallon tulos on elokuun lopussa 0,39 Me ylijäämäinen. Muutetun talousarvion 164 200
euron ylijäämätavoite ylitetään.
39
2. Liikelaitoksen strategia toteutuu suunnitellusti.
Työterveys Aallon strategia 2015–2018 saatiin valmiiksi suunnitellusti elokuun loppuun mennessä
ja johtokunta käsittelee sen syyskuussa. Strategiset tavoitteet vuodelle 2015 ovat laskutustavoitteiden toteutuminen, prosessien ja laatukäsikirjan päivitys sekä toimintatapojen yhtenäistäminen.
Koko henkilökunta on osallistunut sekä strategisten tavoitteiden että niiden tärkeysjärjestyksen
luomiseen ja moniammatillisissa tiimeissä on pohdittu, mitä uusi strategia tarkoittaa omassa toiminnassa.
40
7.8 Talouskeskus -liikelaitos
Toiminnan kolmannesvuosikatsaus
Talouskeskus-liikelaitoksen toinen vuosikolmannes on toiminnallisesti toteutunut suunnitelmien mukaisena. Palvelutuotannossa ei ole ollut tuotantokatkoja tai poikkeamia ajanjaksolla ja kehittämistyö on
edennyt suunnitelluissa aikatauluissaan. Tuloslaskelman mukainen tulos 31.8.2015 on + 391 525 euroa. Koko vuoden toiminnan tulokseksi ennustetaan tällä hetkellä + 664 700 euroa. Muutetun talousarvion mukainen tulostavoite on 279 100 euroa, joten tuloksesta näyttää muodostuvan budjetoitua huomattavasti parempi. Tulosennusteen paraneminen johtuu pääosin henkilöstövähennyksistä sekä säästöistä ulkoisissa palveluostoissa.
Toisen vuosikolmanneksen aikana toteutettiin muun muassa kevään asiakkuustapaamisissa sovittuja
asiakaskohtaisia kehittämistoimenpiteitä ja saatettiin laaja SAP-versionvaihtoprojekti onnistuneesti
päätökseen. Kesän ajaksi asiakaspalveluaikoja supistettiin edellisvuosien tapaan ja lomakaudella palvelut pystyttiin hoitamaan hyvin. Ajanjaksolle ajoittui myös kaupungin logistiikkatoimittajan vaihtuminen, mikä työllisti erityisesti hankintakeskuksen henkilöstöä. Toisen vuosikolmanneksen aikana
toteutui myös merkittävä organisaatiomuutos, kun hankintakeskuksen toiminta siirrettiin Talouskeskus-liikelaitoksesta osaksi konsernihallintoa.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
1. Tavoitteena on alentaa kolmen keskeisimmän palvelutuotteen suoritekohtaisia yksikkökustannuksia. Keskimääräiset tavoiteyksikkökustannukset vuodelle 2015 ovat ostolaskut 5,00 euroa/suorite,
myyntilaskut 3,00 euroa/suorite ja palkkapussi 12,30 euroa/suorite.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen riippuu sekä kustannustavoitteiden että suoritemäärätavoitteiden toteutumisesta ao. palvelusuoritteiden osalta kuluvana vuonna. Tämänhetkisen tilanteen
perusteella ennustamme toiminnallisen tavoitteen toteutuvan vuonna 2015 ostolaskujen ja myyntilaskujen osalta, mutta palkkapussin osalta kustannustasotavoitteeseen ei mahdollisesti päästä.
41
7.9 Altek Aluetekniikka -liikelaitos
Toiminnan kolmannesvuosikatsaus
Kadunrakentaminen
Rakennustyömaat ovat olleet käynnissä elokuussa seuraavissa kunnallistekniikan kohteissa: Kankaan
alue, Rusokinkatu, Tanhukaari, Kyllön pihan hulevesijärjestelyt, Kotimäki, Läntisen Palokärjen esirakentaminen, Vaajakoskentie (Itä-Päijänteentie), Seminaarinkatu, Säynätsalon kadut, Uimarannantie,
Vapaudenkatu, Rekkamiehentie tontti 17 esirakentaminen sekä Vaajakoskentie välillä Aholaita - Oravankuja. Alkavia kohteita on Valkolan alue. Työtilanne on ollut hyvä.
Liikevaihtoa on kertynyt yhteensä n. 4,5 M€. Sopimusarvo tällä hetkellä on 6,5 M€.
Tilaaja
Maksuerät
LiiVi
2 277 458,41 €
86 104,39 €
755 373,43 €
3 118 936,23 €
TiPa
35 570,00 €
1 612,31 €
0,00 €
37 182,31 €
0,00 €
0,00 €
59 509,68 €
59 509,68 €
Maankäyttö
JE Oy/vesi
Lisätyöt
Laskutustyöt
Yhteensä
1 063 337,80 €
88 273,18 €
27 818,93 €
1 179 429,91 €
JE Oy/lämpö
65 774,15 €
18 038,11 €
0,00 €
83 812,26 €
Muut
19 652,77 €
1 507,21 €
11 325,47 €
32 485,45 €
3 461 793,13 €
195 535,20 €
854 027,51 €
4 511 355,84 €
Yhteensä
Kuljetuspalveluiden vuosisopimuskilpailutus kaudelle 2016 - 2017 on Hilmassa, tarjouksen jättöpäivä
on 9.10.2015. Konepalveluiden vuosisopimuksen kilpailutus on valmistelussa.
Viherrakentaminen
Viherrakentamisen kohteista elokuussa on ollut käynnissä Huhtasuon puisto, Muuratsalon korttelileikkipaikka, Linnanpuisto sekä Tikansalon puisto. Kohteista Huhtasuonpuisto toteutetaan omana työnä,
lukuun ottamatta erikoisrakenteita. Muut kohteet on kilpailutettu, lukuun ottamatta kalusteiden asennusta. Liikevaihtoa on kertynyt n. 535 t€.
Maastomittaus
Maastomittauksessa toisen vuosikolmanneksen aika oli kiireistä ja täystyöllistettyä. Kirjanpitovaikutteisten töidenkin osuus oli yli talousarviotavoitteen. Suurimpina kohteina Ruokkeen kaava-alueen
maaperätutkimukset, Kukkumäentien maaperätutkimukset, Valkeamäen siirtoviemärin tutkimukset
sekä Keljon koulun tontin tutkimukset. Omaa tuotantoa palvelevia rakentamisen mittauksia tehtiin
mm. Jyskän Kotimäen alueella, Rusokinkadulla ja Kankaan tehdasalueella. Kauden aikana maastomittauksessa oli yksi kausityöntekijä.
Maa- ja kiviaines
Toisen vuosikolmanneksen aikana Palokan maankaatopaikalle otettiin vastaan ylijäämämaita noin 3
811 kuutiota ja Kivilammen maankaatopaikalle noin 39 410 kuutiota, joista suurin osa oli Kankaanalueen ja Kotimäen rakennustyömailta. Muilla maankaatopaikoilla toiminta oli vähäistä. Kauden aikana
kuormattiin murskeita omaan rakentamisen käyttöön noin 27 303 tonnia.
Ylläpitopalvelut
Toinen vuosikolmannes oli alue- ja resurssimuutosten vuoksi haasteellinen, mutta kesäsopimuksen
mukaiset työt on saatu tehtyä. Lisätöitä on tehty edellisvuosiin nähden vähemmän. Resurssisuunnitel-
42
man mukaan on menty ja jaksolla on ollut täystyöllisyys. Ylijäämäkalustoa on myyty ja poisto jatkuu
edelleen loppu- ja ensivuoden aikana. Talven töiden kartoitus ja työnsuunnittelu on käynnissä.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
1. Rakentamisen työohjelman toteuttaminen täysimääräisenä
Työohjelmasta on poistuneet seuraavat hankkeet:
 Hämeenlahdentie, Toritie: ei toteuteta tilaajan toimesta
 Siilinkuja, Supikuja: kilpailutettu tilaajan toimesta, johtuen Vaajakoskentien vesihuoltotöiden laajentumisesta ja siitä johtuvasta resurssien uudelleensuunnittelusta
 Vaajakoskentien katutyöt: Toteutus vasta vuonna 2016, johtuen hankkeen vesihuoltotöiden
laajentumisesta
 Yliopistonkadun suojatiet: Toteutus vasta 2016, toteutustapa suunnittelussa
2. Talvihoitosopimuksen täyttäminen sovittuun laatutasoon
Ei sopimuksen mukaisia töitä kesäkaudella.
3. Liikevaihtotavoite 132 132 €/henkilötyövuosi
Tämän hetkinen toteuma 85 441 €/htv (Toimintatulot 9 971,0t€; htv 116,7) alittaa kahden vuosikolmanneksen tavoitteen (88 088 €/htv).
43
7.10 Kylän Kattaus -liikelaitos
Toiminnan kolmannesvuosikatsaus
Kylän Kattauksen toiminta on taloudellisesti tuloksellista ja liikelaitos kattaa sekä menonsa, että kehittämiskulunsa toiminnasta saatavilla tuloilla. Liikelaitoksen toimintaa ohjataan kaupungin talousarvion
suunnitteluohjeessa annettavalla hinnoitteluohjeella. Vuoden 2011 hinnoitteluohjeen mukaisesti ateriahintoja tarkistettiin alaspäin ja vuoden 2012 hinnoittelu pysyi vuoden 2011 tasolla. Hinnoitteluohjeen tavoitteena oli purkaa liikelaitoksen taseeseen aikaisempina vuosina kertynyttä ylijäämää. Ylijäämä purettiin vuonna 2012. Toimintakate toteutui vuonna 2012 kuitenkin talousarviota heikompana,
jolloin taseeseen kertyi alijäämää. Vuodelle 2013 hintoja tarkistettiin kustannusvastaavasti palveluaste
huomioiden. Hinnoitteluohjeen tavoitteena oli saada aikaan vuodelle 2013 ylijäämäinen tulos ja siten
aloittaa vuosien 2011 ja 2012 syntyneiden alijäämien kattaminen. Koska talousarvio toteutui arvioitua
paremmin vuonna 2013 ja 2014, kertyneet alijäämät saatiin katettua vuoden 2013 ja 2014 tuloksista.
Vuodelle 2015 hintoja ei tarkistettu.
Kylän Kattaus -liikelaitoksessa vuoden 2015 toinen kolmannes on taloudellisesti sujunut ennusteiden
suuntaisesti. Koska Hoivapalveluyhdistys irtisanoi Kotikaaren palvelutalon sopimuksen 15.3.2015 ja
Vuoroparin sopimuksen 15.4.2015, liikevaihdon menetys näkyy jo tulojen alenemana joka tulee olemaan loppuvuonna n. 500 000 euroa. Menojen ennustetaan toteutuvan n. 3,5% talousarviota pienempinä. Tämä tulee vaikuttamaan Kylän Kattauksen talousarviotavoitteen toteutumiseen.
Kehittämistavoitteet toteutuvat pääsääntöisesti suunnitelmien mukaisesti:
Sairaanhoitopiirin hallitus päätti joulukuussa 2014, että Caterinan ja Kylän Kattauksen toimintojen
yhdistäminen ja sen vaatimat organisatoriset järjestelyt selvitetään. Valmistelua varten perustettiin
erillinen työryhmä, jonka tehtävänä oli tehdä ehdotus tuotantomenetelmästä, organisaatiosta, investoinneista ja tarkemmasta kustannusarviosta 30.4.2015 mennessä. Samassa yhteydessä tarkasteltiin
sairaanhoitopiirin omistaman Kahvio Paussin (Keski-Suomen sairaalakahviot Oy:n) osuus kokonaisuudessa. Sairaanhoito piirin hallitus ja - valtuusto käsittelivät asiaa touko- kesäkuussa. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa iltakoulussa ja kaupunginjohtaja asetti kesäkuussa virkamiestyöryhmän valmistelemaan asiaa. Työryhmät ovat aloittaneet työnsä ja asiat pitää olla valmisteltuna päätöstentekoa varten
loka- ja marraskuussa.
Kuntahankinnat - elintarvikesopimuksen kilpailutuksen valmistelu on meneillään. Uusi sopimus astuu
voimaan v. 2016 alusta. Kylän Kattaus on mukana pakaste-, säilyke- ja kuivatuotteiden sekä hedelmien
ja vihannesten sopimuksessa. Uuteen sopimukseen siirtyvät myös lihat ja valmisruuat. Valmistelu etenee suunnitellusti.
Kesäajan toiminta hoidettiin tuotantoa voimakkaasti keskittämällä edellisen kesän tapaan. Päivystysajan toiminnassa oli vain yksi keskuskeittiö. Kesän päivystys päiväkodeissa sujui mukavasti ja asiakkailta tuli hyvää palautetta. Kesäaikana myös päiväkeskuksia on ollut suljettuna. Perinteisten leirien,
kerhojen ja satunnaisten turnausten lisäksi heinäkuussa hoidettiin valtakunnallinen pesisleiri, joka kesti
6 päivää. Ruokailijoita oli lähes kaksi tuhatta päivittäin ja aterioita tarjottiin aamiaisesta iltapalaan.
Saatu palaute oli erittäin positiivista.
Huhtasuon uusi yhtenäiskoulu käynnistyi elokuussa. Kouluravintolassa ruokailee päivittäin reilu 700
oppilasta ja 100 henkilökunnan jäsentä. Päiväkodilla on oma keittiö ja ruokasali. Alle 3-vuotiaat syövät omissa ryhmissään. Yli 3-vuotiaat harjoittelevat hyviä ruokailutapoja ruokasalissa. Päiväkodissa on
noin 160 lasta ja 50 aikuista, joista noin 30 syö lounaan. Yhtenäiskoulu on herättänyt suurta kiinnostusta, ja vierailijoita onkin käynyt paljon koulun aloitettua toimintansa elokuussa 2015. Vaikka alueella
liikkuu päivittäin satoja eri-ikäisiä lapsia, kaikki on sujunut hyvin.
44
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
1. Toiminnan tehostaminen
Tavoitetta mitataan liikevaihdon määrällä henkilötyövuotta kohti.
Vuoden 2014 toteuma oli 85 472 €/htv. Tavoitteeksi vuodelle 2015 on asetettu: 84 000 €/htv.
Tavoite on vuositason tavoite. Verrattuna edellisen vuoden vastaavaan tilanteeseen, voinee ennustaa tavoitteen toteutuvan.
2. Kylän Kattauksen tavoitteena on toimia asiakaslähtöisesti ottaen huomioon eri asiakasryhmien
tarpeet. Asiakastyytyväisyyttä mitataan mm. asiakaspalautteella. Koko Kylän Kattauksen asiakastyytyväisyyden tavoitteeksi asetetaan vuodelle 2015 3,5 (palautejärjestelmän asteikko on 1 – 5).
Asiakastyytyväisyyden mittausta tehostetaan tekemällä kohdennettuja asiakastyytyväisyyskyselyjä
jokaisella palvelualueella palvelusopimusten mukaisesti. Jatkuvaa palautetta kerätään kaupungin
yhteisellä ePalaute - järjestelmällä.
Tavoite on vuositason tavoite. Jatkuvan palautteen keräämistä varten käyttöönotettiin Jyväskylän
kaupungin käytössä oleva sähköinen palautejärjestelmä. Palautetta saadaan hyvin. Kohdistettuja
asiakaskyselyjä tehdään Webropol ohjelmalla asiakkaan kanssa yhdessä sopien. Keväällä on tehty
Muuramen annospakattujen ja Sallaajärven palvelukodin asiakastyytyväisyyskyselyt, asetettu tavoite on saavutettu.
45
7.11 Keski-Suomen Pelastuslaitos -liikelaitos
Toiminnan kolmannesvuosikatsaus
Pelastustoiminta
Sammutus- ja pelastustehtävät suoritetaan siten, että aina hälytetään lähin palokunta ja lähimmät avustavat palokunnat. Alkuvuoden aikana Keski-Suomen pelastuslaitos vastaanotti 3413 (2014: -400) kiireellistä ja kiireetöntä pelastustoimen tehtävää. Tehtävien laskun selittää ennätyksellisen hiljainen ja
kylmä heinäkuu, jolloin tehtäviä kirjattiin 341 vähemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Tehtävistä
vähenivät ensivastetehtävät (-136), paloilmoitin-, palovaroitin- ja muut tarkastustehtävät (-158) ja
maastopalot (-96). Hienoista nousua tapahtui avunantotehtävissä (+31), öljyvahingoissa (+30) ja liikennevälinepaloissa (+15). Kaikki em. tehtävälajien muutokset mahtuvat normaaleihin kausivaihteluväleihin.
Onnettomuuksien ehkäisy/riskienhallinta
Onnettomuuksien ehkäisyssä on noudatettu pelastuslain 79 § mukaista riskienarviointiin perustuvaa ja
pelastusjohtajan 5.1.2015 vahvistamaa valvontasuunnitelmaa, jossa on määritelty vuonna 2015 tarkastusvuorossa olevien kohteiden tavoitteelliset palotarkastusmäärät, omavalvonta-alueet sekä muut valvontatoimenpiteet. Toisella kolmanneksella omavalvontamenetelmä valvontatoimenpiteenä laajennettiin suunnitelman mukaisesti koskemaan myös osaa vapaa-ajan asuntojen omistajista Keski-Suomessa.
Keski-Suomen ulkopuolella asuvia vapaa-ajan asuntojen omistajia on tavoitettu vaihtelevasti ja palautusprosenteissa on huomattavia paikkakuntakohtaisia eroja.
Turvallisuusviestintää on tehty Keski-Suomen pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän toimintasuunnitelman mukaisille kohderyhmille kuten Nou Hätä! –kampanja peruskoulun 8. luokkalaisille, yhteensä
32 tilaisuutta. Alle kouluikäiset ovat olleet 20 tilaisuuden kohderyhmänä ja hoitolaitosten henkilökunta
44 tilaisuudessa yleisimpinä kohderyhminä. Suurelle yleisölle kohdennetuissa turvallisuusviestintätilaisuuksissa ja sosiaalisessa mediassa on painotettu vuosikellossa mainittuja aihealueita. Aihealueittain
tarkasteltuna alkusammutuskoulutus on sisältynyt tilaisuuden ohjelmaan 69 kertaa, pelastustoimen
esittely 66 kertaa ja Nou Hätä! 55 kertaa. Turvallisuusviestintätilaisuuksia on elokuun loppuun mennessä Keski-Suomessa järjestetty 313 kappaletta ja tilaisuuksissa tavoitettu yhteensä 25 532 henkilöä.
Metsäpalovaroituksesta muistutettiin vasta elokuun lopussa, koska aiemmin siihen ei sateisen kesän
vuoksi ollut tarvetta.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Onnettomuuksien ehkäisy
1. Noudatetaan erikseen vahvistettavaa, pelastuslain 79 § mukaista ja riskien arviointiin perustuvaa
valvontasuunnitelmaa, jossa on määritelty vuonna 2015 tarkastusvuorossa olevien kohteiden palotarkastukset sekä muut valvontatoimenpiteet.
Luokkiin A1-A6 kuuluvien yritys- ja laitoskohteiden tarkastusprosentti
on 51. Yhteensä vuonna 2015 tarkastusvuorossa olevista 1 547 kohteesta
on tarkastettu 799 kohdetta.
Valvonnan toteutuma luokassa A7 on 77 % koko vuoden tavoitteesta.
Asuinrakennusten osalta on lähetetyistä 12 783 omavalvontakirjeistä
kirjattu täytetty omavalvontalomake palautuneeksi jo 9 994 kohteesta.
Palautuneita on keskimäärin 78 prosenttia lähetetyistä. Omavalvonnan
piiriin valvontasuunnitelman mukaan kuuluvista 2 564 vapaa-ajan
asuinrakennuksesta (A8) on omavalvonta-lomake kirjattu elokuun loppuun mennessä palautuneeksi 1 945 kohteesta. Tilastoissa luokittelemattomiksi on jäänyt edellisten lisäksi 579 omavalvontalomaketta. Tämä
määrä parantaa todennäköisesti palautusprosenttia kummassakin edellä
46
mainitussa valvontaluokassa A7 ja A8, mutta edellyttää lisäselvityksiä. Kirjeenvaihdon lisäksi on
tehty varmentavia valvontakäyntejä palotarkastuksen muodossa yhteensä 262 asuinkiinteistöön ja
6 vapaa-ajan asuinkiinteistöön.
Valvontatoimenpiteitä on kirjattu tehdyksi kaikkiaan 14 493.
Kuva 1. Suunnitellut omavalvonta-alueet Keski-Suomessa vuonna 2015
http://www.keskisuomenpelastuslaitos.fi/toiminta/riskienhallinta/valvonta
2. Turvallisuusviestintää kohdistetaan valvontasuunnitelmassa ja palvelutasopäätöksessä erikseen
vahvistettavalla tavalla vähintään 17,5 prosentille maakunnan väestöstä. Turvallisuusviestinnän
toimintasuunnitelmassa on todettu, että valistus- ja neuvontatyötä kehitetään ja laajennetaan siten,
että palvelutasopäätöskaudella 2013-2016 päästään valtakunnalliseen 20 prosentin tavoitteeseen.
Turvallisuusviestinnässä on keskitytty tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Tilaisuuksia on pidetty 313 kpl ja niihin on osallistunut 25 532 henkilöä eli 9 % väestöstä.
Pelastustoiminta
3. Kiireelliset pelastustehtävät kyetään aloittamaan riskiluokittain niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite on 13 minuuttia. Yksityiskohtaisempina mittareina käytetään tavoitteen täyttymisprosenttia (tavoite on vähintään 50 %) sekä
mediaaniaikaa riskiluokittain.
I riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 6
minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 11 minuutissa (vähintään vahvuudella
1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 20 minuutissa.
II riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 10
minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 14 minuutissa (vähintään vahvuudella
1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa.
III riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 20
minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 22 minuutissa (vähintään vahvuudella
1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa.
IV riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 36
minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 38 minuutissa (vähintään vahvuudella
1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 40 minuutissa.
Tavoitteiden täyttymisprosentit ja mediaaniajat sekä tapausten lukumäärät
a) Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaika kaikissa kiireellisissä pelastustoimintatehtävissä riskiluokasta riippumatta oli 10:23
(n=1865 tehtävää, joissa toimintavalmiusaika on mitattu).
b) Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö tavoitti kiireellisistä tehtävistä kohteen tavoiteajassa riskiluokittain (I, II, III ja IV)
I-riskiluokka: 6 min 43 % tapauksista, mediaanin ollessa 6:19 (n=258)
II-riskiluokka: 10 min 84 %, mediaanin olleessa 6:58 (n=638)
47
III-riskiluokka: 20 min 97 %, mediaanin olleessa 8:48 (n=239)
IV-riskiluokka: 36 min, 98 % mediaanin ollessa 13:41 (n=730)
c) Pelastustoimintatehtävissä tehokas pelastustoiminta alkoi riskiluokittain (I,II, II ja IV)
I-riskiluokka: 11 min 38 %, mediaanin ollessa 11:39 (n=85)
II-riskiluokka: 14 min 79 %, mediaanin ollessa 11:20 (n=227)
III-riskiluokka: 22 min 95 %, mediaanin ollessa 11:26 (n=80)
IV-riskiluokka: 38 min 98 %, mediaaniin ollessa 16:37 (n=398)
Väestönsuojelu
4. Keski-Suomen pelastuslaitos toteuttaa yhteistyötä kuntien ja yhteistyöviranomaisten kanssa valmiussuunnittelussa, erilaisissa harjoituksissa ja erityis- ja häiriötilanteiden johtamistoiminnassa.
Uuraisten kunnan kanssa järjestettiin 4. helmikuuta valmiuspeli. Case-tyyppisellä harjoituksella
testattiin Uuraisten kunnan valmiuksia selviytyä laaja-alaisista sähkökatkoista. Pelastuslaitos on
osallistunut myös aluehallintoviraston ja Pelastusopiston johtaman KESKI15-valmiusharjoituksen
suunnitteluun, valmentaviin koulutuksiin ja ennakkotehtävien laadintaan. Keski-Suomen pelastuslaitos on nimittänyt valmiuspäälliköksi Pauli Nurmisen edellisen viranhaltijan jäädessä eläkkeelle.
48
8 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TOTEUTUMINEN JA TOIMENPITEET
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen mukaisesti tulee arvioida sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, sekä riskienhallinnan toteuttamista, raportointia ja valvontaa.
Kolmannesvuosiraportoinnin yhteydessä tunnistetaan toimialoittain merkittävät palveluntuotantoa uhkaavat riskit ja poikkeamat, sekä arvioidaan sisäisen valvonnan suunnitelman toteutumista.
Kaupunkirakenteen toimiala
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on asteittain siirtymässä uuden kuntalain edellyttämään malliin.
Palvelualueella noudatetaan kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjetta. Tämän lisäksi käytössä on toiminnanohjausjärjestelmä, auditoinnit, johdon katselmus sekä toimintokohtaisia
tarkistuslistoja eri palveluyksiköissä.
Toimialan työskentely perustuu toimintasuunnitelmiin, joiden toteutumista seurataan eri tasoilla. Talousarvio-, henkilöstö- ja rakentamisenseuranta on toteutettu kuukausittain ja raportit on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden johtoryhmässä. Talousseuranta on toteutettu kaikilla vastuualueilla ja tarkastelussa on ollut mm. osto- ja myyntilaskujen oikeellisuus ja oikea-aikaisuus. Uuden johtamisjärjestelmän mukaiset raportit on nyt saatu käyttöön esimiehille.
Palkanmaksun oikeellisuuden varmistamiseksi vastuualuejohtajien käytössä on ajantasaiset raportit.
Myös työaikoja seurataan täsmäämällä kellokorttileimaukset työajanhallintaan. Henkilöstö-asioiden
seuranta on tarkentunut henkilöstöpoistuman osalta sekä poissaolojen ja palkattomien vapaiden seurannan osalta uuden raportoinnin myötä. Esimiesten tarkkuus työajanseurannassa on parantunut. Saldovapaiden läpikäynnissä tuli esille, että yksi hyväksytty saldovapaa oli jäänyt epähuomiossa vähentämättä henkilön työaikasaldosta.
Projektiseurantaa on kehitetty edelleen. Hankekonttorin siirryttyä pois toimialalta uudistettiin johtoryhmätyöskentelyä niin, että kerran kuukaudessa kokoonnutaan tunniksi laajennetulla ryhmällä, johon
kuuluvat kaikki projekteihin olennaisesti osallistuvat esimiehet, Projektisalkku käsitellään tässä ryhmässä ja palvelukokonaisuuksien sisäisessä projektiseurannassa on tarkennettu talous-seurantaa mm.
asiantuntijamenojen ja tulolaskutusten osalta.
Irtaimistorekisterin hallinta ja ylläpito on osoittautunut edelleen hyvin työlääksi. Sopimustenhallintajärjestelmän käyttö on laajentunut ja on nyt kattavaa. Kaupungin uuden strategian ohjaavuuteen on
panostettu ja talousarviovalmistelun yhteydessä sen jalkauttaminen on edennyt. Jalkauttamisella varmistetaan, että henkilöstöllä on selkeä kuva työnsä tavoitteesta.
Johdon katselmuksessa 29.1. käsiteltiin yhdyskuntateknisen kyselyn tulokset ja kehittäminen, audtointiraportit vuodelta 2014 ja USOn tavoitteiden toteutumisen arviointiraportti. Katselmuksessa päätettiin
2015 auditoitaviksi asioiksi taloushallinnosta erityishankkeitten taloudenhoitoon liittyvä tarkastelu,
toimialan riskienhallinnan prosessit, varautumis- ja valmiussuunnitelma, hankintaprosessit, tapahtumaprosessi ja toimintajärjestelmän katselmus. Audiotointiohjelma painottuu syys-kaudelle.
Saldovapaiden läpikäynnissä tuli esille, että yksi hyväksytty saldovapaa oli jäänyt epähuomiossa vähentämättä henkilön työaikasaldosta.
Sisäisen valvonnan toimenpiteistä on kuitenkin todettava, että ne koskevat toimialan vanhoja toimintoja. Asiakaspalvelu ja johdon tuki - yksikköön uusina siirtyneisiin osiin on saatu toimiva järjestelmä
49
työ-ajanseurantaan. Prosessikuvauksia ollaan työstämässä toiminnanohjausjärjestelmään. Turvallisuusohjeistoa ollaan päivittämässä eri toimipisteiden osalta. Yksiköiden talousraportit on saatu uuden kustannuspaikkajaon mukaisiksi ja hankintaprosessi on yhdenmukaistettu yksikön periaatteiden mukaiseksi. Kaikkia sisäisen valvonnan käytänteitä ei vielä ole saatu käyttöön, esimerkiksi
auditointiohjelmassa ei vielä ole kohteita uusista osista.
Sivistyksen toimiala
Kolmannesvuosiraportin käsittelyyn mennessä ei palveluista ole raportoitu tavanomaisesta poikkeavia,
merkittäviä riskejä tai uhkia
Perusturvan toimiala
Sisäistä valvontaa on toteutettu suunnitelmien mukaisesti osana esimiestoimintaa toimintayksikkötasolla. Taloutta, toimintaa ja yksikkökustannuksia on analysoitu suhteessa aikaisempiin vuosiin ja talousarvioon.
Vanhuspalvelujen sairauspoissaolot olivat seurantajaksolla vuoden 2014 tasolla. Sairauspoissaolojen
määrään pyritään aktiivisesti vaikuttamaan eri yhteistyömuodoin toimintayksikköjen, työterveyden ja
henkilöstöyksikön ammattilaisten kanssa.
Työtapaturmat ovat lisääntyneet huomattavasti. Tammi-heinäkuun työtapaturmien yhteis-määrä vastaa
vuoden 2014 koko vuoden toteutumaa. Työtapaturmien kasvun syyt selvitetään, tulosten pohjalta tehdään tarvittavat muutokset työturvallisuuteen liittyvissä ohjeistuksissa sekä työkäytännöissä. Tukea ja
ohjeistusta varten otetaan yhteyttä kaupungin työturvallisuuspäällikköön.
Valvontatoimenpiteet ovat suunnitelman mukaisesti kohdistuneet kaupungin omaan toimintaan, ostopalveluihin sekä yksityisiin palvelusetelituottajiin.
50
9 RAHOITUSRAPORTTI 31.8.2015
•
•
•
•
Pitkäaikaiset ottolainat
‐ Pitkäaikaisten ottolainojen saldo 31.8.2015 oli 341,6 M€
‐ Pitkäaikaisten ottolainojen osuus koko lainasalkusta oli 82 %
‐ Keskimääräisellä pääomalla laskettu keskikorko oli 1,96 %
‐ Pääomalla painotettu juoksuaika oli 7,3 vuotta
Koko lainasalkku
‐ Saldo 31.8.2015 mukaan lukien sisäinen pankki ja kuntatodistukset oli 417,1 M€
‐ Keskimääräisellä pääomalla laskettu keskikorko oli 1,61 %
‐ Suojausaste oli 48 %
Takaukset
‐ Suurimmat takauksien (646.945M€) muutokset tarkasteluajanjaksolla:
Jyväskylän Voima Oy:n - 6.6 M€, Jyväskylän Energia Oy:n - 57,3 M€
Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n - 5 M€, sekä Ki Oy Jyv. Huhtasuon koulukeskuksen
+5,6M€.
‐ Kuntayritystodistusten saldo 8 M€ ,Jyväskylän Energia Oy:lle 5 M€, muutos - 57 M€ ja
Education Facilities Oy:lle 3 M€, muutos + 3M€.
‐ Kokonaisuudessaan taattavat lainat lyhenivät suunniteltujen lyhennysohjelmien mukaan ilman maksuhäiriöitä.
Välirahoitteiset hankkeet
Jyväsriihen koordinoimat:
‐ Yhdistyksillä ei ollut 31.8.15 käytössä limiittiä (limiitti 500.000 e),
uusi ohjelmakausi 2014 – 2020.
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittamat:
‐ K-S Yhteisöjen Tuki ry:n lainamäärä yhteensä 246.000 euroa (limiitti 300.000 e)
Rahoituksen tilanne 31.8.2015
51
PITKÄAIKAISET ANTOLAINAT
31.12.2014
1000 eur
Korolliset lainat
Jyv. Energia Oy
Korottomat lainat
Jyv Paviljonkisäätiö, pääomal.
Jyv. Jäähalli Oy
Jyv. Seudun Puhdistamo Oy
Jyv. Mlk:n Veteraanien Asuntosäätiö
K-S Sairaskotisäätiö
Korpilahden vet. Asuntosäätiö
Jyv. Rintamamiesvet.as.säätiö
TYTÄRYHTEISÖILLE
Korolliset lainat
Jyv. Sotainvalidien Asuntosäätiö
Kärkisten vesiosuuskunta
K-S Taiteilijatalosäätiö
Liekkilän kannatusyhdistys ry
Realisointilainat
Korottomat lainat
Jyv. Kongressikeskus Oy, pääomal.
K-S Yhteisöjen Tuki ry
EU-rahoitteiset hankkeet/välirahoitus
Jyvässeudun 4H yhdistys ry
Jyvässeudun 4H yhdistys ry
Laajavuoren Ratsukot ry
Keljon Nuorisoseura ry
Säynätsalon Erätoverit ry
MUILLE
YHTEENSÄ
Pitkäaikaiset antolainat
31.8.2015
1000 eur
MUUTOS
1000 eur
212 274
212 274
0
5 046
2 200
1 882
555
312
298
286
222 853
5 046
2 200
1 882
555
312
298
286
222 853
0
0
0
0
0
0
0
0
959
150
94
41
0
959
150
94
39
0
0
0
0
-2
0
757
0
757
246
0
246
15
33
80
17
33
2 179
0
0
0
0
0
2 245
-15
-33
-80
-17
-33
66
225 032
225 098
66
52
Takaukset tytäryhteisöille
Myönnetty määrä 31.12.2014 31.8.2015
1000 eur
1000 eur
1000 eur
Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy
Jyväskylän Energia Oy
223 691
135 400
Jyväskylän Energia Oy/kuntayritystodistukset
Jyväskylän Voima Oy
Jyväskylän Voima Oy/leasingrahoitus
Education Facilities Oy
Education Facilities Oy/kuntayritystodistukset
Jyväs-Parkki Oy
Ki Oy Rahtiasema
Jykes Kiinteistöt Oy
Ki Oy Tikkakosken Mekaanikontie
Ki Oy Jyväskylän Härköojantie 7
Ki Oy Konekeskus
Ki Oy Yrityspaja
Ki Oy Terässammon Yrityskeskus
Ki Oy Jyväskylän Huhtasuon Koulukeskus
Ki Oy Tikkakosken Terveysasema
Ki Oy Kinkomaan Vitapolis
Jyväskylän Paviljonkisäätiö
Jyv. Seudun Puhdistamo Oy
Jyv. mlk:n veteraanien asuntosäätiö
Jyväskylän Jäähalli Oy
As Oy Jyv. mlk:n Norolankuja 1
Ki Oy Haapaniemen palvelukeskus
Kortepohjan Matkailualue Oy
YHTEENSÄ
60 000
150 800
107 027
44 203
4 457
15 286
6 800
32 000
3 040
1 410
2 355
40 100
704
1 925
12 450
6 739
3 492
2 700
1 111
1 144
700
MUUTOS
1000 eur
158 061
129 479
153 034
72 111
-5 026
-57 368
62 000
60 000
141 078
79 207
0
32 901
2 971
6 134
5 706
29 158
1 689
329
488
32 800
282
1 579
9 328
5 818
2 657
2 104
489
603
490
5 000
60 000
134 479
76 508
3 000
31 890
2 806
5 759
5 557
28 596
1 633
282
363
38 490
253
1 539
9 072
5 628
2 601
2 051
444
565
490
-57 000
0
-6 600
-2 699
3 000
-1 011
-165
-376
-149
-561
-56
-47
-124
5 690
-28
-40
-255
-191
-57
-54
-44
-38
0
857 534 765 350 642 151 -123 199
Takaukset tytäryhteisöille
Takaukset muille kuin tytäryhteisöille
Myönnetty määrä 31.12.2014 31.8.2015 MUUTOS
1000 eur
1000 eur 1000 EUR 1000 eur
K-S Opiskelija-asuntosäätiö
As Oy Jyv. VPK ry vuokrat.
Viitakodit ry (Jyv Vanhustenhuolto ry)
Korpilahden Vanhusten Tuki
Kuiville Pyrkivien Tuki ry
Jyväskylän Katulähetys ry
Jyväskylän Taiteilijatalosäätiö
Likes
Ki Oy Jyväskylän Ylioppilastalo
Kärkisten vesiosuuskunta
Muuramen Rannakylän ja Isolahden vesios.
Leppälahti-Savio vesihuolto-osuuskunta
Korpilahden Hyrkkölän vesiosuuskunta
Kuikan vesiosuuskunta
Etelä-Korpilahden vesiosuuskunta
Oravasaaren vesiosuuskunta
Oittilan vesiosuuskunta
Vesankajärven vesiosuuskunta
YHTEENSÄ
KAIKKI TAKAUKSET YHTEENSÄ
Takaukset muille kuin tytäryhteisöille
1 261
187
500
700
502
447
28
505
757
2 388
1 100
1 715
725
200
330
103
120
101
42
80
450
479
348
212
28
150
38
1 591
695
941
85
40
76
13
41
8
0
75
435
467
344
201
28
136
0
1 497
579
840
77
20
54
6
30
4
-42
-5
-15
-12
-4
-11
0
-14
-38
-93
-116
-102
-8
-20
-21
-6
-11
-3
11 670
5 315
4 794
-522
869 203 770 666 646 945 -123 721
53
10 TYTÄRYHTEISÖJEN VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT
TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET
VUODEN 2015 TALOUSARVIOSSA
Vuoden 2015 talousarviossa asetetaan valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungin tärkeimmille tytäryhteisöille. Tytäryhteisö on velvollinen raportoimaan tavoitteiden
toteutumisesta vuoden 2015 kolmannesvuosiraporttien yhteydessä sekä tilinpäätöstä laadittaessa. Tarkastuslautakunta sekä kaupungin tilintarkastaja arvioivat tavoitteiden toteutumista kuntalain edellyttämällä tavalla.
Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuoden 2015 talousarviossa ovat:
Kaikkien tytäryhteisöjen tavoitteena on taloudellisesti kannattava toiminta pitkällä aikavälillä.
Yhteisön yksittäisen vuoden tulos voi olla tällöin tappiollinen, mutta yhteisöllä tulee olla kertyneitä voittovaroja.
1) Jyväskylän Energia Oy
Yhtiön tulee hinnoitella kaukolämmöstä perittävät maksut siten, että ne eivät merkittävästi poikkea
kymmenen suurimman kaupungin taksojen keskiarvosta. Yhtiön tulee hinnoitella vedestä perittävät
maksut siten, että vesihuoltoverkoston saneerausvelka ei merkittävästi kasva.
Kaukolämmön hinnat ovat lähellä kymmenen suurimman kaupungin keskiarvoa. Veden hinnoittelun osalta tavoite toteutuu.
2) Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy
Yhtiön tulee huolehtia omaisuuden arvon säilymisestä riittävällä kunnossapito- ja ylläpitävän kunnossapidon toiminnoilla. Yhtiön tulee rahoittaa asuntokannan korjaustoimenpiteet ilman kaupungin
lisäpanostusta kuitenkin siten, että vuokrataso pysyy kohtuullisena.
Yhtiön tulee toimia yhteistyössä kaupungin sosiaalitoimen kanssa palveluasumisen suunnittelussa
sekä rakennuttaa ja toimia omistajana sosiaalitoimelle rakennettavissa palveluasumisen hankkeissa.
Yhtiön talous on pysynyt vakaana, tasapainoisena ja maksuvalmius on hyvällä tasolla. Olemme
pystyneet hoitamaan kaikki kiinteistönhoito- ja pääomakulut sekä ylläpitävän kunnossapidon kulut
tulorahoituksella. Yhtiö huolehtii omaisuuden arvon säilymisestä vuosittaisella kunnossapidon sekä ylläpitävällä kunnossapidon toiminnoilla, joihin olemme varautuneet n. 11,3 milj. euron vuosibudjetilla.
Yhtiö toimii yhteistyössä kaupungin sosiaalitoimen ja tilapalvelun kanssa palveluasumisen suunnittelussa ja rakennuttamisessa. Tällä hetkellä on menossa useita palvelu- ja hoivakotihankkeita.
54
3) Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Yhtiön tulee säilyttää asemansa Suomen parhaiden ammattikorkeakoulujen joukossa suhteellisen
vetovoiman, asiakastyytyväisyyden, opetuksen laadun ja T&K&I -toiminnan volyymin osalta.
Tavoitteiden toteutumista mitataan seuraavin tunnusluvuin:
1. Nuorten tutkinto-opiskelijoiden vetovoima (1. sij.hakijat/ aloituspaikat) tavoiteluku 5,0 ja sijoittuminen viiden parhaan amk:n joukkoon.
2. JAMKin opiskelijoiden käynnistämät uudet yritykset Jyväskylän seudulla, tavoiteluku 5−10
yritystä
3. T&K&I -toiminnan kokonaisvolyymi on noin 6 M€ T&K&I -strategian tavoitteiden mukaisesti.
1. Korkeakoulujen yhteishaussa JAMK sijoittuu viiden parhaan ammattikorkeakoulun joukkoon.
Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen vetovoiman (1.sijaiset hakijat/aloituspaikat) tavoiteluku on 4.0. Syynä tähän uuteen tavoiteasetantaan on korkeakoulujen uudistunut yhteishaku.
2. Uusia opiskelijalähtöisiä yrityksiä on perustettu 1-8/2015 9 kappaletta.
3. TKI-toiminnan kokonaisvolyymille vuodelle 2015 asetettu 6 M€ tavoite on edelleen realistinen.
4) Education Facilities Oy
Yhtiön tulee huolehtia omaisuuden arvon säilymisestä riittävällä kunnossapito- ja peruskorjaustoiminnalla. Yhtiön tulee rahoittaa kiinteistökannan peruskorjaukset ilman kaupungin lisäpanostusta kuitenkin siten, että vuokrataso pysyy kohtuullisena.
Yhtiön tulee periä vuokrattavista toimitiloistaan elinkaarivastuuvuokraa. Vuokran tulee sisältää
oman pääoman korko.
Yhtiön toinen vuosikolmannes meni suunnitelmien mukaisesti. Kankaan VPT:n peruskorjauksen aikataulu on haasteellinen. Puistokatu 35:n kiinteistön kauppa on siirtynyt, mutta tavoitteena on
edelleen saada kauppa tehtyä välivuokrausmallia käyttäen tämän vuoden puolella.
5) Jyväs-Parkki Oy
Yhtiön tulee hoitaa investointimenonsa ilman kaupungin lisäpanostusta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on tuotto omistajan sijoittamalle pääomapanokselle.
Yhtiöllä ei ole vuoden 2015 aikana merkittäviä rakennusinvestointeja. Laiteinvestoinnit sekä Kankaan kehitysyhtiöön tarvittavat panostukset yhtiö pystyy rahoittamaan kassavaroillaan. Tavoite
pitkän aikavälin tuotosta omistajalle toteutuu, sillä tilinpäätösennusteen mukainen voitto kirjataan
vahvistamaan yhtiön tasetta ja yhtiö maksaa vuoden 2015 aikana osinkoa Jyväskylän kaupungille
150 000 euroa.
6) Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy
Toiminnan tavoitteena on seudun elinvoimaisuuden lisääminen edistämällä olemassa olevien yritysten kasvua, uuden liiketoiminnan syntymistä sekä uusien yritysten sijoittumista seudulle
- Jykes suuntaa toimintansa uudelleen kaupungin keväällä 2015 asettamien tavoitteiden mukaisesti
55
-
Jyväskylän kaupungilla on kansallinen vetovastuu kyberturvallisuusteemasta Innovatiiviset
kaupungit 2014-2020 –ohjelmassa (INKA-ohjelma). Jyväskylän kaupunkiseutu osallistuu
kumppanina ohjelman biotalousteemaan yhteystyössä Joensuun ja Seinäjoen kaupunkiseutujen
kanssa. Jykes toimii kyberturvallisuus- ja biotalousteemojen toteuttajana Jyväskylän kaupunkiseudulla.
-
Jyväskylän kaupungin Jykesin selvitystyön yhteydessä asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaiset toimenpiteet on toteutettu huhtikuun 2015 aikana. Jykesin hallitus on
käynnistänyt kesäkuussa yhtiön strategian uusimisen.
Tekesiltä on saatu rahoituspäätökset, jotka mahdollistavat KyberINKA- ja BiotalousINKA hankkeiden toteuttamisen kesäkuun loppuun saakka 2016. Maan uuden hallituksen hallitusohjelmassa on päätetty INKA-ohjelmien lopettamisesta, mutta aikataulu ei ole vielä tiedossa.
-
7) Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy
Yhtiön tulee toimia taloudellisesti ja tuottavasti suhteessa vertailukaupunkien vastaaviin toimijoihin. Yhtiö käsittelee puhdistamoille johdetut jätevedet voimassa olevien ympäristölupaehtojen mukaisesti.
Vertailutietojen perusteella voidaan todeta, että Jyväskylässä jäteveden käsittelyn yksikkökustannukset ovat kohtuullisella tasolla. Yhtiön käyttötalous on edennyt alkuvuoden aikana käyttötalousarvion puitteissa. Nenäinniemen ja Korpilahden puhdistamot ovat käsitelleet puhdistamoille johdetut jätevedet ympäristölupaehtojen mukaisesti alkuvuoden aikana.
8) Jykes Kiinteistöt Oy
Toiminta on suunnattava kasvu- ja start-up yritysten toimitilaratkaisuihin sekä teollisuussegmentin
vahvistamiseen. Yhtiön tavoitteena on myydä kiinteistöjä vuonna 2015. Yhtiön tulee hoitaa uusien
kohteiden rahoitus rullaavan taseen kautta.
Jykes Kiinteistöjen toiminta on mennyt niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti suunniteltua paremmin. Jykes -konsernin tulos tulee olemaan budjetoitua parempi vuonna 2015. Konserniin kuuluva tytäryhtiö myi kiinteistön kesäkuussa paikalliselle toimijalle.
9) Total Kiinteistöpalvelut Oy
Yhtiön tulee sopeuttaa toimintansa siten, että edellytykset kannattavaan liiketoimintaan ja tulorahoituksen riittävyyteen varmistetaan. Yhtiön tulee kattaa tuloksellaan yhtiön pääoma. Mikäli yhtiölle pääoman kattamisen jälkeen jää jakokelpoisia varoja, maksetaan jakokelpoisista varoista omistajalle osinkoa 50 %.
Kiinteiden toimintakulujen alentaminen ja toiminnan sopeuttaminen on jatkunut toisella vuosikolmanneksella suunnitelman mukaisesti. Yhtiölle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tullaan saavuttamaan. Yhtiössä jatketaan ansaintalogiikan kehittämistä (uudet asiakkuudet ja kumppanuudet).
56
10) Jyväskylän Jäähalli Oy
Yhtiön tulee toimia kannattavasti siten, että kaupunkikonsernin ulkopuolinen koroton laina pystytään maksamaan takaisin laina-ajan päätyttyä. Osakassopimuksen mukaan laina tulee maksaa takaisin vuonna 2018.
Jyväskylän Jäähalli Oy:n vuoden 2015 toiminnallisena tavoitteena on jatkaa kustannustehokkaan
energiankäytön tehostamista. Jo suoritetuilla toimenpiteillä mahdollistui etävalvonta ja saavutettavan energiansäästön lisäksi myös käyttöolosuhteet paranivat. Tänä vuonna tutkitaan erityisesti
sähkönkulutuksen pienentämistä mm. LED-valaistuksella.
Yhtiö nosti kesäkuussa lisälainaa 600 000 euroa, jolla maksettiin kokonaan pois JYP Jyväskylä
Oy:ltä ollut vastaavan suuruinen luotto. Lainan korkokuluista vastaa täysin JYP Jyväskylä Oy.
Yhtiön lainoja lyhennetään vuonna 2015 maksusuunnitelman mukaisesti 120 621 euroa. Rahoitusvastiketta peritään lainojen hoitokuluja vastaava määrä.
11) Jyväskylän Paviljonkisäätiö
Paviljonkisäätiön tavoitteena on edistää Jyväskylän seudun taloudellista kehitystä parantamalla Paviljongin messu- ja kongressitoimijoiden toimintaedellytyksiä ylläpitämällä ja kehittämällä Paviljongin kiinteistöä.
Paviljonkisäätiö oikeutetaan vuonna 2015 huolehtimaan konserttisalia koskevien päätöksenteossa
tarvittavien suunnitelmien loppuunsaattamisesta.
Paviljonkisäätiön vuosi on mennyt suunnitellun mukaisesti. Säätiö investoi 450 000 euroa Messujen ja Kongressikeskuksen WC-tilojen laajennukseen kesällä. Paviljonkisäätiö vastaa konserttisalityöryhmän esityksen mukaisesti konserttisalin suunnittelun loppuunsaattamisesta. Suunnittelu valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Arvioidut kustannukset ovat noin 125 000 euroa.
12 KESKEISIMMÄN TYTÄRYHTEISÖN TULOSTAULU TPE 2015
Yhteisön nimi
(1000 €)
Jyväskylän Energia Oy (kons)
Jyv Ammattikorkeakoulu Oy (kons)
Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy (kons)
Total Kiinteistöpalvelut Oy
Mustankorkea Oy
Education Facilities Oy
Jykes Kiinteistöt Oy (kons)
Jyväs-Parkki Oy (kons)
Jyv seud keh.yhtiö Jykes Oy (kons)
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy
Jyväskylän Paviljonkisäätiö
Jyväskylän Jäähalli Oy
YHTEENSÄ
Omistusosuus
100,0 %
90,0 %
100,0 %
100,0 %
91,6 %
100,0 %
84,9 %
100,0 %
80,1 %
87,0 %
100,0 %
72,7 %
Liikevaihto
191 570
54 900
47 663
10 500
10 499
10 319
9 641
8 980
4 969
4 551
1 010
591
355 193
* Osinko maksetaan vuonna 2016
** Omistusosuus = Kaupungin suora ja välillinen omistusosuus 31.12.2014
*** Tulos = Konsernin tilikauden voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Liikev.
muutos
2 434
-4 136
-3 709
-1 517
-213
-309
588
206
-1 122
326
6
41
-7 405
Tulos
Laina- Lainojen Henki- Avustus/ Voittokanta muutos
löstö tuloutus varat
-4 215 504 252
-980
0
-25 206 803
100
0
2 289
0
1 279
83 810
452
50 916
955
34 164
0
0
0
8 347
0
18 697
0
5 437
-145 912 426
13 500
0
2 400
0
0
4 604
-482
-2 334
0
-433
-628
479
17 106
250
640
31
265
22
1
10
12
35
14
0
0
1 280
12 552
2 084
0 24 811
0
-28
*23
23
4 122
3 811
0
1 296
150
2 751
150
1 169
-3 797
1 101
0
-1
-700
8
0
-228
12 477 33 220