1. No category

Kuopion kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
15/2015
1 (1)
194 §
15.06.2015
§ 194
Asianro 4790/02.02.00/2015
Vuoden 2016 talousarvion valmistelu
Vuoden 2016 talousarviovalmistelu on käynnistetty kevään 2015 aikana kaupunginjohtajan johtoryhmässä, palvelualueiden yhteisseminaareissa sekä talousarviotiimissä, joka koostuu konsernipalvelujen talousarvion valmistelijoista ja palvelualueiden sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden talouspäälliköistä. Talousarvio-valmistelua on käsitelty lautakuntien omissa tilaisuuksissa sekä kaupunginvaltuuston strategia- ja talousseminaarissa 18.5.2015. Valtuuston seminaarissa annetut linjaukset ovat ohjanneet seminaarin jälkeistä valmistelua.
1. Talouden yleiset lähtökohdat
Suomen bruttokansantuote on supistunut jo kolmatta vuotta peräkkäin ja kokonaisarvonlisäys on reilut 8 % pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuoden
2007 lopussa. Vuonna 2014 bruttokansantuotteen määrä laski hieman eli
0,1 %, kun kahtena edellisenä vuonna kansantuotteen lasku on ollut noin prosenttiyksikön voimakkaampaa. Tänä vuonna kansantuotteen ei enää arvioida
supistuvan, mutta kasvu jää ennustelaitosten mukaan noin 0,5 % tuntumaan.
Nopeaa käännettä parempaan ei ole odotettavissa, sillä valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2016 on 1,4 % ja
vuonna 2017 taasen 1,5 %.
Kun energian hinta on matalalla, euron ulkoinen arvo on heikentynyt, EKP:n
rahapolitiikka elvyttävää ja kun korkotason ennakoidaan pysyvän matalana
varsin pitkään, ovat edellytykset talouskasvun piristymiselle periaatteessa hyvät. Vientisektorilla toimivien yritysten lisäksi näistä tekijöistä hyötyvät myös
kotitaloudet, sillä maltillinen hinta- ja korkokehitys tukee ostovoimaa ja yksityistä kulutusta. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan tänä vuonna erittäin
vaimeasti, vajaat puoli prosenttia. Ensi vuonna kuluttajahintojen odotetaan
nousevan noin prosentin.
Euroopassa ja euroalueella talouskehitys on ollut pitkään vaimeaa. Jäsenmaiden heikko kilpailukyky, korkea työttömyys ja korkea julkisen velkaantumisen
taso ovat vaimentaneet talousnäkymiä. Euroopan talousnäkymät ovat kuitenkin nyt aikaisempaa myönteisemmät, ja monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden talouskehitys esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa on ollut pirteää. Maailmantalouden kasvun veturina toimivat tällä hetkellä Yhdysvallat ja
sen rinnalla Iso-Britannia.
Euroopan piristynyt kasvu ei kuitenkaan välity juurikaan Suomen bruttokansantuotteeseen, sillä esimerkiksi Euroopan komission mukaan Suomen talouskasvu ensi vuonna on Euroopan heikoin. Suomen heikkoihin kasvulukuihin
vaikuttaa Venäjän tilanteen ohella erityisesti Suomen viennin rakenteeseen ja
kilpailukykyyn liittyvät ongelmat.
Euroopan komissio julkisti 13.5.2015 EU:n talouspolitiikan ohjaukseen liittyvät maakohtaiset suositukset vuosille 2015 ja 2016. Komissio harkitsee ottavansa Suomen julkisen talouden tarkempaan seurantaan. Komission mukaan
Kuopion kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
15/2015
2 (2)
194 §
15.06.2015
Suomi ei täytä vakaus- ja kasvusopimuksen velka- ja alijäämäkriteeriä, minkä
johdosta Suomi saattaa joutua liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn.
2. Kuntatalouden tilanne
Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos oli
positiivinen 1,9 mrd. euroa, mutta kuntatalous pysyi edelleen kireänä. Tuloksen parantumiseen vaikuttanut merkittävin tekijä oli kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen ja sen myötä lisääntyneet kertaluonteiset satunnaiset tulot, yhtiöittämisten vaikutus oli noin 1,4 mrd. euroa. Muita tulosta parantavia tekijöitä olivat henkilöstömenosäästöt ja tuloveroprosentin korotukset.
Toimintakulujen kasvu oli varsin maltillinen 0,4 %. Kasvun tasoon on vaikuttanut em. yhtiöittämiset. Verotulojen kasvu oli 2,5 %, kun taas valtionosuudet
vähenivät 1,3 %. Tulorahoitus ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja, joten
kuntatalouden velkaantuminen jatkui edelleen voimakkaana. Kuntien lainakanta nousi 16,6 mrd. euroon.
Kuntatalousohjelmassa arvioidaan, että kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos on alijäämäinen kuluvana vuonna ja kuntatalouden tulojen ja menojen välinen epäsuhta kasvaa vuoteen 2019 saakka ulottuvassa valtiovarainministeriön painelaskelmassa. Maltillisena jatkuva kustannustason nousu ja
alhainen korkotaso hillitsevät menopaineita. Väestön ikärakenteen muutos
kasvattaa sosiaali- ja terveydenhuolto-palvelujen tarvetta v. 2016–2019 vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu
lainakanta kasvaa nopeasti mm. korjausvelan ja kasvukeskusten suurten investointihankkeiden vuoksi, myös käyttötalouden tulorahoituksen riittämättömyys kasvattaa lainakantaa.
Komission Suomelle antama varoitus on Suomen Kuntaliiton mukaan varoitus myös kuntataloudelle, vaikka teknisesti komission antamat suositukset ja
varoitukset on aina osoitettu jäsenvaltioille.
Toukokuun lopulla julkaistussa hallitusohjelmassa on merkittäviä linjauksia
koskien kuntien toimintaa. Hallitusohjelman mukaan hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisen itsehallintoalueiden pohjalta, joita on enintään 19. Kuntien kustannuksia vähennetään 1 mrd. eurolla
karsimalla lakisääteisiä tehtäviä ja niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita.
Tätä toteutetaan uudistamalla sääntelypolitiikan periaatteet, joustavoittamalla kelpoisuusehtoja ja toimintatapoja ohjaavia normeja sekä luomalla edellytykset ottaa käyttöön tuloksekkaammat ja joustavammat palveluprosessit.
Kunnille ei anneta lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitteita vaalikaudella 2015–
2019. Mikäli valtionosuuksia leikataan, hallitus vähentää kuntien tehtäviä
samassa suhteessa. Hallitus sitoutuu pitämään voimassa 100 % valtionosuudet turvaavan lain. Kuntakokeiluja toteutetaan ja niiden tavoitteena on palveluiden tuotanto- ja toimintatapojen kehittäminen nykyistä vapaammin ja laajemmin.
Hallitusohjelman mukaan julkisen talouden sopeutustoimia kohdistuu kuntiin vuonna 2016 yhteensä 255 milj. euroa. Summa sisältää sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetuksen ja sosiaalietuuksien säästöt sekä indeksijäädytykset ja
asiakasmaksujen korotukset.
3. Kuopion kaupungin taloudellinen tilanne
Kuopion kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
15/2015
3 (3)
194 §
15.06.2015
Tilikauden tulos vuodelta 2014 oli 118,4 milj. euroa ylijäämäinen. Tulokseen
vaikuttivat merkittävällä tavalla Kuopion Energia Liikelaitoksen ja Savoniaammattikorkeakoulun yhtiöittämiset. Vertailukelpoinen, yhtiöittämisten vaikutuksista siivottu tulos toteutui 15,1 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempana ollen kuitenkin 4,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Palvelualueiden antamien omien selvitysten mukaan talousarviota parempana toteutunut tulos johtui pääasiallisesti kertaluontoisiksi katsottavista tuloylityksistä
ja menoalituksista.
Vuoden 2015 talousarvion valmistelu pohjautui selvästi vuoden 2014 toteutunutta tilinpäätöstä heikompiin toimintakatteen lähtötasoihin, ja talousarvio
laadittiin tältä pohjalta 22,2 milj. euroa alijäämäiseksi. Kun kaupunginvaltuuston vuodelle 2015 hyväksymän talousarvion mukaista ydinkaupungin (pl.
Maaninka) toimintakatetta verrataan vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaiseen
ydinkaupungin toimintakatteeseen, suhteelliseksi kasvuksi muodostuu 4,0 %
ja euromääräiseksi kasvuksi 23 milj. euroa.
Vuoden 2015 talousarvion mukainen ydinkaupungin toimintakate eli käyttötalouden nettotoimintameno on -617,8 milj. euroa. Vuoden 2015 ensimmäiseltä vuosikolmannekselta laaditun seurantaraportin mukaan kuluvan vuoden
toimintakate uhkaa kuitenkin heikentyä -623,5 milj. euroon. Kaupunginhallitus on talousarvion 2015 täytäntöönpano-ohjeessa edellyttänyt palvelualueiden pysyvän talousarvion mukaisten määrärahojen puitteissa. Jo sovitut talousarvioon sisältyvät kohdennetut ja kohdentamattomat talouden tasapainotustoimet tulee viedä toimintaan. Määrärahojen tulovajeina tai menoylityksinä ilmenevät muutostarpeet on toteutettava toimintaan vietävillä uusilla tasapainotustoimenpiteillä.
Kun talousarvion 2015 valmistelun lähtökohtana oli 2,2 %:n kasvu vuoden
2014 tasoon, on sopeutustarve ydinkaupungin vuoden 2015 toimintakatteeseen 10,6 milj. euroa. Tämän vuoksi kaupunginhallitus päätti 18.5.2015, että
palvelualueet ja vastaavat lautakunnat valmistelevat 30.6.2015 mennessä aikataulutetut ja seurattavissa olevat suunnitelmat, joilla ydinkaupunkitasoinen
toimintakate saadaan 7,1 miljoonaa euroa paremmaksi kuin talousarviossa
2015. Valtionosuuksien, korkokulujen sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden tulosparannusten on arvioitu parantavan tulosta yhteensä 3,5 milj. euroa. Palvelualueiden tulee raportoida tehtyjen suunnitelmien toteutumisesta sekä aikataulussa ja tavoitteissa pysymisestä kaupunginhallitukselle säännönmukaisen
kuukausiraportoinnin yhteydessä. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan
tuottavuusohjelma uudistetaan laadittavia suunnitelmia hyödyntäen talven
2015–2016 aikana, kun hallitusohjelman mukaiset valtion kuntataloutta koskevat toimenpiteet alkavat konkretisoitua.
Alijäämäisessä tulostilanteessa talouden tasapainottamista ja palvelutuotannon tuottavuuden parantamista pitää jatkaa. Talouden tasapainottamista on
syytä jatkaa myös velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi.
4. Tuloperusteet
Hallitusohjelman mukaan kuntien maksupolitiikkaa vapautetaan. Asiakasmaksujen ym. on arvioitu lisäävän kuntien tuloja 160 milj. euroa vuonna
2016. Vuoden 2016 talousarviossa maksu- ja myyntituloja tulee korottaa ja
lainsäädännön muutokset tulee huomioida täysimääräisenä.
Kuopion verotulojen määräksi vuonna 2015 arvioidaan 423,7 milj. euroa, joka
on talousarvion mukainen. Kasvua on 7,3 milj. euroa (1,8 %) Kuopion ja Maa-
Kuopion kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
15/2015
4 (4)
194 §
15.06.2015
ningan yhteenlaskettuihin vuoden 2014 verotuloihin. Vuonna 2016 verotulojen määräksi arvioidaan 435 milj. euroa nykyisillä veroprosenteilla. Verotulojen kasvu kuluvaan vuoteen on siten 11,3 milj. euroa ja suhteellisesti 2,7 %.
Kuntien korotettua yhteisövero-osuutta ei jatketa vuoden 2015 jälkeen. Tämä
heikentää kuntien tulopohjaa, jonka vaikutus Kuopiolle on vajaat 4 milj. euroa. Talousarviovuoden 2016 ja taloussuunnitelmakauden 2017–2019 verotuloennuste perustuu Suomen Kuntaliiton kuntakohtaiseen verotuloennusteeseen.
Valtionosuuksien kokonaismääräksi vuonna 2016 arvioidaan 168,5 milj. euroa, joka on 5 milj. euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Valtionosuusarviossa on huomioitu edellisen hallituksen päättämät leikkaukset, valtionosuusuudistuksen vaikutus ja hallitusohjelman mukainen indeksikorotusten
jäädytys. Valtionosuusarvio perustuu Suomen Kuntaliiton alustaviin laskelmiin ensi vuoden valtionosuuksista.
Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisellä ja toimintojen joustavoittamisella tavoitellaan noin miljardin vahvistusta julkiseen talouteen Miten
tämä käytännössä toteutuu, on vielä epäselvää. Epäselvää on myös, miten valtionosuuksia vähennetään tehtävien vähentyessä. Hallitusohjelman mukaan
kuntien tehtäviä kuitenkin vähennetään samassa suhteessa kuin valtionosuuksia leikataan.
5. Muiden rahoituserien ja poistojen muutokset
Vuoden 2015 aikana markkinakorot ovat olleet historiallisen matalalla tasolla.
Vuoden 2014 ennakoitua selvästi paremman tulostason ansiosta kaupunki on
kyennyt rahoittamaan kevään 2015 toimintaa kassavaroillaan, minkä arvioidaan vaikuttavan vuoden 2015 lainarahoituksen tarpeeseen talousarvioon
nähden supistavasti. Markkinakorkotasosta johtuen vuoden 2015 korkomenojen arvioidaan toteutuvan vähintään 0,5 milj. euroa talousarvioita alhaisempina. Kaupungin velkamäärän jatkuvasti kasvaessa on kuitenkin varauduttava
korkomenojen kasvuun. Kaupungin lainasalkusta merkittävä osa on suojattu
kiinteäkorkoiseksi, mikä tasoittaa markkinakorkojen muutosten vaikutusta
korkomenoihin. Vaikka markkinakorkojen odotetaankin pysyvän matalalla
tasolla lähivuosien ajan, voi niissä kuitenkin tapahtua muutoksia ylöspäin.
Näistä syistä talousarviovalmistelun tässä vaiheessa on ennakoitu ydinkaupungin korkomenojen edelleen kasvavan kuluvan vuoden toteuma- ja talousarviotasosta.
Koska investoinnit ovat viime vuosina ylittäneet poistotason, laskennallisten
poistojen määrä tulee myös kasvamaan. Vuonna 2016 poistojen kasvuksi arvioidaan ydinkaupungin puolella 1,3 milj. euroa. Koko kaupungin tasolla poistojen vuosimuutokseksi arvioidaan 1,7 milj. euroa.
6. Talousarviovalmistelun raamin lähtökohta ja valmistelussa huomioitava toiminnan, talouden ja henkilöstön yhteensovittaminen
Vuoden 2016 talousarviovalmistelua on linjattu muun muassa valtuustoseminaarissa 18.5.2015. Seminaarilinjausten ja viranhaltijavalmistelun perusteella
vuoden 2016 talousarviovalmistelun lähtökohdaksi otetaan vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuodelle 2016 kuitenkin siten, että vuoden 2015
talousarvion ydinkaupungin toimintakatetta sopeutetaan 10,6 milj. eurolla.
Sopeutuksella tavoitellaan vastaavan suuruista alijäämän pienentymistä koko
kaupungin tulokseen vuodelle 2015.
Kuopion kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
15/2015
5 (5)
194 §
15.06.2015
Vuoden 2016 voimassa olevassa taloussuunnitelmassa toimintakatteen muutos on määritetty 1,5 %:n tasolle vuoden 2015 talousarvioon nähden. Kaupunginvaltuuston 18.5.2015 pidetyssä seminaarissa toimintakatteen muutoksen
enimmäismääräksi määritettiin vastaava taso. Kun lähtökohdaksi otetaan
vuoden 2015 edellä kuvatuin tavoin sopeutettu talousarvio, heijastuu suunniteltu sopeutus myös vuodelle 2016 laadittavaan talousarvioon. Ydinkaupungin
toimintakate vuodelle 2016 paranisi näistä lähtökohdista vuoden 2015 talousarvioon nähden 1,5 milj. euroa ja käytössä olevan vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen nähden 7,2 milj. euroa eli 1,16 %. Taloussuunnitelmakaudelle
2017–2019 toimintakatteen vuosikasvuksi on määritetty voimassa olevan taloussuunnitelman ja valtuustoseminaarilinjausten mukaisesti 1,0 %.
Sairaanhoitopiirin arvio sen menokehityksen kasvusta on talousarviovalmistelun tässä vaiheessa 1 %:n lisäys vuoden 2015 ennusteesta laskettuna. Lisäksi
erikseen huomioidaan vuonna 2015 tapahtuvien toimintamuutosten kustannusvaikutus. Vuoden 2014 tilinpäätöksen mukainen jäsenkuntalaskutus oli
289,3 milj. euroa, vuoden 2015 talousarvion mukainen jäsenkuntalaskutus on
292,7 milj. euroa ja vuoden 2015 tämän hetken ennuste taasen 295,5 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin talousarvion 2016 valmistelupohjana on 303,7 milj.
euron jäsenkuntalaskutus, joten kaikkineen kasvu vuoden 2014 tilinpäätöstasoon
on 5,0 %. Koska erikoissairaanhoidon menot kasvavat, niin kaupungin oman
toiminnan toimintakatteen vuonna 2016 tulee supistua vastaavasti. Vuoden
2015 aikana kaupungilta sairaanhoitopiirille siirtyvien toimintojen menoja
pienentävät vaikutukset on huomioitava vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelmakauden valmistelussa.
Vuoden 2016 talousarviosuunnittelun nettoinvestointitasoksi on tässä vaiheessa merkitty voimassa olevan taloussuunnitelman mukainen 43,5 milj. euroa. Kaupunki ei kykene rahoittamaan investointeja tulorahoituksella vaan
niitä joudutaan rahoittamaan ainakin osittain velalla ja omaisuuden myynnillä. Mikäli varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitusvaje hoidettaisiin
kokonaisuudessaan velanotolla, lainakanta lisääntyisi noin 11,0 milj. euroa.
Vuoden 2015 osalta lainamäärän kasvuarvio on vuoden 2015 talousarviota
noin 17,0 milj. euroa pienempi johtuen vuoden 2014 odotettua parempana toteutuneesta tulostasosta ja sen myötä vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla
vallinneesta hyvästä kassatilanteesta. Tämä huomioiden lainamäärän vuoden
2016 lopussa arvioidaan olevan 334,1 milj. euroa eli noin 2.950 euroa/asukas.
Talousarvioon sisällytetään tuottavuusohjelman tavoitteet ja toimenpiteet,
joiden toteuttamisen vastuuhenkilöt on määritelty tuottavuusohjelmassa.
Vuosille 2012–2015 laadittu tuottavuusohjelma on kaupunginhallituksen
18.5.2015 tekemän päätöksen esitystekstissä mainituin tavoin tarkoitus päivittää vuodesta 2016 alkavalle uudelle kaudelle päätöksen mukaisten palvelualueiden sopeutussuunnitelmien valmistuttua ja hallitusohjelman mukaisten valtion kuntataloutta koskevien toimenpiteiden konkretisoiduttua.
Palvelutuotannon tehostaminen edellyttää muun muassa avoimeksi tulevien
tehtävien täyttämisestä pidättäytymistä tai vastaavan säästön aikaansaamista
ostopalveluista, sisäisen liikkuvuuden lisäämistä sekä toimitilojen käytön tehostamista. Kaupunginhallituksen 18.5.2015 tekemän päätöksen mukaisten
toimenpiteet kuluvan vuoden talouden tasapainottamisesta ja tuottavuuden
kehittämisestä lähivuosina huomioidaan talousarviovalmistelussa. Palvelualuejohtajat ja asiakkuusjohtajat vastaavat siitä, että tavoitteiden toteutumista
tukevat toimenpiteet otetaan huomioon käyttösuunnitelmien laatimisessa ja
että sovitut toimenpiteet toteutetaan.
Kuopion kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
15/2015
6 (6)
194 §
15.06.2015
Palvelualueiden edellytetään ottavan määrärahojen ja henkilöresurssien kohdentamisessa huomioon tuottavuusohjelman ja strategian painopisteiden
edellyttämät toimenpiteet ja tavoitteet. Palvelualueilla toiminnan ja resurssien kohdentamisessa painopiste on erityisesti asiakasrajapinnassa. Palvelualueiden toimintatuottojen ja –menojen muutoksia kuluvan vuoden ennusteeseen tullaan tarkastelemaan yhteistyössä siten, että toimintakate muodostuu
liitteenä olevan lyhennetyn tulos- ja rahoituslaskelman raamin mukaiseksi.
Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan kaupunginvaltuuston 2.5.2012 hyväksymän Kuopion kaupungin henkilöstöohjelman tavoitteet. Henkilöstöohjelman toimenpiteet viedään käytäntöön suunnitelmallisesti ja painopisteet
määräytyvät kunkin palvelualueen henkilöstötyön kehittämistarpeista ja toiminnan henkilöstövaikutuksista.
Henkilöstösuunnittelu käsittää kokonaisvaltaisen näkemyksen siitä,
1. miten tuottavuustoimenpiteiden ja toimintatapamuutosten toteuttaminen
vaikuttavat tulevaan rekrytointitarpeeseen (henkilöstön suunnitelmallinen vähentäminen ja rekrytointi) ja
2. miten Kuopion kaupunki työnantajana suunnitelmallisesti parantaa henkilöstönsä osaamista, työhyvinvointia, työturvallisuutta, motivaatiota sekä
henkilöstöresurssien hallintaa ja joustavaa käyttöä.
7. Juankosken ja Kuopion kuntaliitoksen vaikutus talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2017–2019 valmisteluun
Juankosken kaupunki liittyy Kuopion kaupunkiin vuoden 2017 alusta lukien.
Vuoden 2016 talousarviovalmistelussa kuntaliitos otetaan huomioon siten, että Kuopion ja Juankosken taloussuunnitelmakauden 2017–2019 tuloslaskelmat ja rahoituslaskelmat yhdistellään, minkä lisäksi taloussuunnitelmakauden investoinnit suunnitellaan yhdessä. Tässä esityksessä käsitellyissä euromäärissä ja esityksen liitteenä olevassa lyhennetyssä tulos- ja rahoituslaskelmassa ei ole huomioitu kuntaliitosta tai yhdistymisavustuksia.
Juankosken kaupungin kanssa on sovittu seuraavista menettelytavoista talousarviovalmistelun ja henkilöstösuunnittelun suhteen:
-
Juankosken kaupungin talousarvion valmistelussa noudatetaan samoja periaatteita kuin Kuopiossa (esimerkiksi toimintakatteen muutos ja
investointitaso), mikä varmistetaan toimittamalla Kuopion kaupungin
talousarvion 2016 laatimisohje myös Juankosken kaupungille
-
Juankosken kaupungin alustavat talousarvio- ja taloussuunnitelmatiedot toimitetaan Kuopion kaupungille siten, että ne voidaan huomioida Kuopion kaupungin taloussuunnitelmakauden tulos- ja rahoituslaskelmissa sekä investointiosassa
-
Juankosken kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman investoinnit suunnitellaan yhteistyössä Kuopion kaupungin vastaavien tahojen
kanssa
-
Juankosken henkilöstön sijoitussuunnittelu käynnistetään työnantajapalvelun ja palvelualueiden yhteistyönä jo vuoden 2015 syksyllä
Kuopion kaupunki
Pöytäkirja
Kaupunginhallitus
15/2015
7 (7)
194 §
15.06.2015
-
Kuntaliitos tulee ennakoida jo vuoden 2016 henkilöstösuunnittelussa
esimerkiksi siten, että avoimet tehtävät pyritään täyttämään Juankoskelta siirtyvää henkilöstöä hyödyntäen täyttäen tehtävät sitä ennen
määräaikaisina 31.12.2016 saakka
Kuopion kaupungin talousarvion valmistelussa palvelualueiden edellytetään
ottavan huomioon Juankosken kuntaliitoksen valmistelusta aiheutuvat käyttötalous- ja mahdolliset investointimenot. Tällaisia menoja voi aiheuta esimerkiksi tietojärjestelmien yhdenmukaistamisen osalta.
Valtio maksaa kuntien yhdistymisavustusta, joka käsitellään kirjanpidossa
toimintatulona. Yhdistymisavustus on suuruudeltaan 2,0 milj. euroa. Tämän
lisäksi valtio maksaa yhdistymisavustuksen lisäosaa yhteensä 0,75 milj. euroa.
Yhdistymisavustukset maksetaan vuosina 2017–2019.
Kuntaliitosyhdistymissopimuksen mukaan yhdistymisavustuksen kohdentamisen periaatteita ovat palveluiden tuottavuuden parantaminen, käyttökustannusten vähentäminen, kuntatalouden vahvistaminen ja välttämättömät tulevaisuudessa tarvittavat toimenpiteet palvelutarpeiden uudistamiseksi. Ensisijaisia yhdistymisavustuksen kohdentamisen kohteita voivat olla:



Lukio-opetuksen ja siihen liittyvien ICT-ratkaisujen kehittäminen
Yhdistyvän kaupungin talouden vahvistaminen
Lähidemokratian kautta tapahtuvaan palveluiden uudistaminen ja kehittäminen yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa
Yhdistymisavustusten yksilöity kohdentaminen hyväksytään kummankin
osapuolen valtuustoissa vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä.
Näin varmistetaan mahdollisten suunnittelutarpeiden toteuttaminen vuoden
2016 aikana ennen vuoden 2017 alusta tapahtuvaan yhdistymistä.
8. Aikataulu
Talousarviovalmistelu etenee siten, että valmistelutilannetta käsitellään kaupunginvaltuuston ja lautakuntien iltakoulussa 7.9.2015. Lautakuntien valmisteluseminaarit pidetään syyskuussa. Kaupunginhallitus käsittelee kaupunginjohtajan talousarvioehdotusta ensimmäisen kerran 5.10.2015 ja samana päivänä se esitellään valtuustolle ja lautakunnille. Kaupunginhallitus päättää ehdotuksesta 19.10.2015. Valtuuston periaatekeskustelu kaupunginhallituksen
talousarvioehdotuksesta on 2.11.2015 ja talousarvion päätöskokous 9.11.2015.
9. Talouden tasapainottaminen
Kuntalain 110 §:n 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa
enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä
toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.
Vuoden 2014 tilinpäätöksen taseessa kumulatiivinen ylijäämä oli 128,7 milj.
euroa. Vuoden 2015 alkuperäinen talousarvio on noin 22,2 milj. euroa alijäämäinen. Vuoden ensimmäisen kolmanneksen osavuosiseurannassa ennuste
tilikauden alijäämästä on suurentunut alkuperäiseen talousarvioon verrattuna
ollen 24,9 milj. euroa. Vuoden 2015 tilinpäätöksen ennakoidusta alijäämäisyydestä huolimatta, taseessa arvioidaan olevan yli 100 milj. euroa ylijäämää
Kuopion kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
15/2015
8 (8)
194 §
15.06.2015
vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Vaikka vuoden 2016 talousarvion ennakoidaan
olevan myös alijäämäinen, ei kuntalain edellä mainittu säännös taloussuunnitelman tasapainosta koske Kuopion kaupunkia.
Vaikutusten arviointi
Merkitään, että asia on ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan neutraali.
Liitteet
5
6
4790/2015 Strategiset tavoitteet 2016
4790/2015 Tulos ja rahoituslaskelma
Valmistelija
Toni Vainikainen
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Petteri Paronen
Kh. hyväksyy esityslistatekstissä ja liitteessä esitetyt taloudelliset lähtökohdat
ja strategiset painotukset talousarviovalmistelussa huomioitaviksi ja linjaa
valmistelua seuraavasti:
Päätös

Liikelaitosten ja taseyksiköiden tulos- ja tuloutustavoitteet pidetään kuluvan vuoden tasolla. Liikelaitosten ja taseyksiköiden vuosikatteiden tulee
kattaa poistot.

Palvelualueet, taseyksiköt ja liikelaitokset velvoitetaan jatkamaan toimintatuottoja lisäävien, tuottavuutta kohentavien ja toimintamenojen kasvua
hillitsevien toimenpiteiden valmistelua sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä toteutettaviksi, tuomaan ne tarvittaessa päätöksentekoon ja viemään
niitä käytäntöön.

Talous- ja strategiapalvelu valtuutetaan laatimaan kaupunginhallituksen
päätöksen perustuva tarkempi talousarvion laadintaohje.
Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.
Merkittiin, että talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen oli läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan.
Kuopion kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
15/2015
9 (9)
194 §
15.06.2015