Finnoon osayleiskaava
LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta Finnoonsataman kansainvälisen ideakilpailun palkintolautakunnan suositukset jatkotoimenpiteiksi ja jatkokehittelyohjeet, ote arvostelupöytäkirjasta (28.9.2012) Rantaviivan muutos alueella 1960-luvulta alkaen Maanomistus 2015 Rakentamisen varanto ja rakentamisaste käyttötarkoituksittain v.2014 Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelma 2030 Suomenojan työpaikat v. 2011 Pyöräilyn tavoiteverkko 2035 Julkiset palvelut Nykyinen ulkoilureittiverkosto 14Kulttuuriympäristö 15 Keskeiset luontokohteet 16 Keskeiset luontokohteet ja lajisto 17 Voimassa olevien yleis- ja asemakaavojen virkistys- ja luonnonsuojelualueet, yhdistelmäkartta 18 Maankäytön suunnittelua ohjaava lainsäädäntö luontoarvojen säilyttämiseksi 19Maaperäkartta 20 Merialueen syvyys Nuottalahdessa ja Suomenojan venesataman edustalla 21Pinta-alatilasto 22 Osayleiskaavamerkinnät, merkintöjen kuvaukset ja kehittämissuositukset 23 Finnoon virkistysvisio 24 Osayleiskaavan merkittävät vaikutukset - yhteenvetotaulukko 25 Finnoon keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KALV) vuonna 2035 26A Voimalaitoksen ja yleisen liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22 26B Voimalaitoksen ja yleisen liikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7 27 Finnoon osayleiskaava - Rakentamisen ja liikenteen käytönaikaisen energiakulutuksen vaikutus CO2-päästöihin. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 5.5.2015. 28Osayleiskaavakarttapienennös Osayleiskaavakartta, merkinnät 29 Muinaisjäännös (Muinaisjäännösrekisteri 2015) Muinaisjäännös, kylätontti (Muinaisjäännösrekisteri 2015) Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön kannalta merkittävä alue Kulttuuriympäristön kannalta merkittävä kohde Osayleiskaava-alue 840200 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Kulttuuriympäristö Liite 14 840200 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Keskeiset luontokohteet Liite 15 Keskeisiä luontokohteita ja lajistoa Finnoon osayleiskaava-alueella ja sen vaikutusalueella Luontokohde / laji Suomenojan siirtolohkare Suojelustatus suojeltu luonnonmuistomerkki luontodirektiivin liitteen IV a laji, uhanalainen (VU) luontodirektiivin liitteen IV a laji Liito-orava Viitasammakko Lepakot (pohjanlepakko, vesisiippa, viiksija/tai isoviiksisiippa) luontodirektiivin liitteen IV a laji Vaikutus yleiskaavoituksessa säilytettävä lisääntymis- ja levähdyspaikat säilytettävä lisääntymis- ja levähdyspaikat säilytettävä Meriuposkuoriainen erityisesti suojeltava laji, uhanalainen (VU) lisääntymis- ja levähdyspaikat säilytettävä lajin säilymiselle tärkeät esiintymispaikat säilytettävä Suokukko lintudirektiivin liitteen I laji, uhanalainen (EN) lajin suotuisan suojelutason kannalta merkittävät esiintymispaikat tulee säilyttää Mustakurkku-uikku lajin suotuisan suojelutason kannalta merkittävät lintudirektiivin liitteen I laji, uhanalainen (VU) esiintymispaikat tulee säilyttää Luhtahuitti lintudirektiivin liitteen I laji, silmälläpidettävä lajin suotuisan suojelutason kannalta merkittävät esiintymispaikat tulee säilyttää Pikkulepinkäinen lintudirektiivin liitteen I laji, elinvoimainen lajin suotuisan suojelutason kannalta merkittävät esiintymispaikat tulee säilyttää Liro lintudirektiivin liitteen I laji, elinvoimainen lajin suotuisan suojelutason kannalta merkittävät esiintymispaikat tulee säilyttää Palokärki Liejukana Rastaskerttunen Kivitasku Heinätavi Tukkasotka Punasotka Hämeensiemenkiitäjäinen Pyöröjuovakirppa Hyljerannan lehtipuulehto Naurulokki Rantasipi Punavarpunen Marskiviholainen Rentukkakuoriainen Aitoristikiitäjäinen Kirppalaji Rantakäärme lintudirektiivin liitteen I laji, elinvoimainen uhanalainen (VU) uhanalainen (VU) uhanalainen (VU) uhanalainen (VU) uhanalainen (VU) uhanalainen (VU) uhanalainen (VU) uhanalainen (VU) metsälain erityisen tärkeä elinympäristö silmälläpidettävä silmälläpidettävä silmälläpidettävä silmälläpidettävä silmälläpidettävä silmälläpidettävä silmälläpidettävä silmälläpidettävä Muita huomionarvoisia kohteita/lajeja Ryssjeholmenin tervaleppälehto Pirisaari Ryssjeholmenin pohjoispuolinen ruovikkoalue Hyljerannan havu- ja lehtipuulehdot Suomenojan niitty Bondaksen niitty Eteläntytönkorento Pikkutikka Pikkusieppo Pyrstötiainen lajin suotuisan suojelutason kannalta merkittävät esiintymispaikat tulee säilyttää lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää lajin suotuisa suojelutaso tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan säilytettävä mahdollisuuksien mukaan säilytettävä mahdollisuuksien mukaan säilytettävä mahdollisuuksien mukaan säilytettävä perinneympäristö, joenrantaniitty, erittäin uhanalainen luontotyyppi perinneympäristö mahdollisuuksien mukaan säilytettävä mahdollisuuksien mukaan säilytettävä 840200 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Keskeiset luontokohteet ja lajisto Liite 16 Tiedot 19.5.2014 Tiedot 19.5.2014 Tiedot 19.5.2014 Kaava-alueen raja Virkistysalueet Espoon eteläosien yleiskaavassa ja voimassa olevissa asemakaavoissa Luonnonsuojelualueet Espoon eteläosien yleiskaavassa ja voimassa olevissa asemakaavoissa Virkistysyhteydet Espoon eteläosien yleiskaavassa Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Voimassa olevien yleis- ja asemakaavojen virkistys- ja luonnonsuojelualueet, yhdistelmäkartta 840200 Liite 17 840200 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Maankäytön suunnittelua ohjaava lainsäädäntö luontoarvojen säilyttämiseksi Liite 18 Savi Moreenin päällä viivoituksen osoittamaa (esim. silttiä ja savea) maalajia alle 3m. Täyttömaa, täytettä alle 3 metriä Siltti Täyttömaa, täytettä yli 3 metriä Moreeni Täyttömaa (arvio Ramboll) Hiekka Osayleiskaava-alueen raja Kallio Sora 840200 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Maaperäkartta Liite 19 840200 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Merialueen syvyys Nuottalahdessa ja Suomenojan venesataman edustalla Liite 20 PINTA-ALA TILASTO FINNOON OSAYLEISKAAVA Käyttötarkoitus Pinta-ala (ha) % % koko alueesta A A/C A/P A-1 A-c A kehitettävä A yhteensä 12,92 32,34 4,85 8,51 24,17 8,85 91,64 14,10 % 35,29 % 5,29 % 9,29 % 26,38 % 9,66 % 100,00 % 4,19 % 10,49 % 1,57 % 2,76 % 7,84 % 2,87 % 29,73 % C-1 10,18 100,00 % 3,30 % EN/kem EV EV-1 E yhteensä 7,19 3,07 1,85 12,11 59,41 % 25,35 % 15,25 % 100,00 % 2,33 % 1,00 % 0,60 % 3,93 % LS/TV LT Katualue L yhteensä 3,89 2,04 8,21 14,14 27,48 % 14,46 % 58,06 % 100,00 % 1,26 % 0,66 % 2,66 % 4,59 % P PY P yhteensä 3,44 6,56 10,00 34,44 % 65,56 % 100,00 % 1,12 % 2,13 % 3,25 % 5,78 100,00 % 1,87 % S 29,94 100,00 % 9,71 % TP TP/km TP/T/TV TP kehitettävä T yhteensä 7,37 7,13 1,91 1,77 18,19 40,55 % 39,19 % 10,52 % 9,74 % 100,00 % 2,39 % 2,31 % 0,62 % 0,57 % 5,90 % V V/s V-1 VL V yhteensä 6,39 12,18 2,37 13,31 34,24 18,66 % 35,57 % 6,91 % 38,86 % 100,00 % 2,07 % 3,95 % 0,77 % 4,32 % 11,11 % W W/LV W yhteensä 59,24 22,78 82,01 72,23 % 27,77 % 100,00 % 19,22 % 7,39 % 26,61 % RA Koko kaava-alue yhteensä 308,24 840200 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Pinta-alatilasto Liite 21 Liite 22 Osayleiskaavamerkinnät, merkintöjen kuvaukset ja kehittämissuositukset Osayleiskaavassa on varsinaisten määräysten lisäksi laadittu osalle merkinnöistä tarkentava kuvaus merkinnästä ja kehittämissuosituksia jatkosuunnittelun tueksi. Kehittämissuosituksilla ei ole suoranaisesti maankäytön suunnittelua sitovia oikeusvaikutuksia. Suosituksiin on kuitenkin kirjattu toimenpiteitä, jotka tukevat osayleiskaavan tavoitteiden toteutumista. Yleismääräykset: Kaikki alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi. Osayleiskaavakarttaa ja -määräyksiä täydentää osayleiskaavan selostus. Osayleiskaava osoittaa kunkin alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen. Pääkäyttötarkoituksen ohella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle. Kaavoituksessa, muussa suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992). Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Korttelialueilla syntyvät hulevedet tulee käsitellä pääsääntöisesti korttelialueilla. Hulevesien laadun parantamiseen sekä rakentamisaikaiseen hulevesien hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asemakaavassa tulee tarvittaessa antaa lisämääräys liikennealueilta kerääntyvien hulevesien puhdistamisesta. Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä kaavoituksen ja muun suunnittelun yhteydessä ja maaperä kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Pohjasedimentin pilaantuneisuus on selvitettävä alueilla, joilla on rakentamisesta johtuva merkittävä ruoppaustarve. Alueella on otettava huomioon tulvavaara ja -riskit ja huolehdittava tulvasuojelusta riittävällä rakentamiskorkeudella. Voimalaitoksen jäähdytysveden keskeytyksetön saanti on turvattava. Jatkosuunnittelussa tulee mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden ja hukkaenergian hyödyntäminen. Toimintojen sijoittelussa tulee huomioida energiataloudellisuus. Massoittelussa tulee huomioida passiivisen ja aktiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen sekä ylilämmöltä suojautuminen passiivisin keinoin. Alueella tulee pyrkiä alueellisiin tai korttelikohtaisiin jäähdytys- ja viilennysratkaisuihin. Kaavamerkintä Kaavamääräys Merkinnän kuvaus ja kehittämissuositukset Keskustatoimintojen alue. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asu- Finnoon metrokeskusta kehitetään metromista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- polin palvelukeskuksena. Merkinnällä osoitetaan palvelukeskuksen toiminnallisesti ja myymälätiloja. sekoittunut, urbaani, keskustatoimintojen Alueen värit viittaavat rakentamisen korkeuteen. sekä keskustaan soveltuvan asumisen ja Rakentaminen madaltuu värisävyn vaaletessa. palveluiden alue. Alueelle sijoittuva metroAlueella tulee ottaa huomioon lintujen lentoreitit. asema tukee kaupallisten palveluiden Yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa kehittämistä. palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huoAluetta kehitetään kävelykeskustana, joka mioon. kytkeytyy kävely- ja pyöräily-yhteyksin Aluetta tulee kehittää kävelykeskustana ja muihin alueisiin. Erityisesti tulee kiinnittää varmistaa hyvät yhteydet toiminnallisille virkishuomiota PY-alueiden ja metroaseman tysalueille. välisiin yhteyksiin. Rakentamisen tulee madaltua alueen itäreunaa kohden, ns. ruderaattialueen suuntaan. 1 (10) Asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunut alue. Alueet sijaitsevat Finnoon metrokeskukAlueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asu- sen keskustatoimintojen alueen ympärillä mista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja ne laajentavat toiminnoiltaan sekoittuja myymälätiloja. nutta keskustakortteleiden rakennetta. Yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Alueelle tulee varata asukasmäärään nähden riittävästi toiminnallisia virkistysalueita ja -palveluita sekä varmistaa toimivat yhteydet muille toiminnallisille virkistysalueille. Suomenlahden tien pohjoispuolella asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunut alue korostaa mahdollisuutta alueen voimakkaaseenkin uudistumiseen. Toimii kävelykeskustan laajenemisalueena. Hannuksen olemassa olevan asuntoalueen tiivistämismahdollisuudet tutkitaan asemakaavalla. Jatkosuunnittelussa alueiden maankäyttöä ja toimintojen kehittämistä tulee tarkastella riittävän laajoina kokonaisuuksina, jotta varmistetaan viher- ja virkistysalueiden riittävyys, kävely- ja pyöräily-yhteyksien sujuvuus sekä eri toimintojen kytkeytyneisyys. Asumisen määrää voidaan lisätä tai vähentää riippuen liiketilojen kysynnästä tulevaisuudessa. Asuin- ja liikealue. Alue varataan asumiselle ja liiketoiminnalle sekä keskustatoimintojen laajenemisalueeksi. Alueelle ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a §:n mukaista vähittäiskaupan suuryksikköä. Virkistysvyöhyke metroasemalta merenrantaan tulee toteuttaa keskeisenä osana asuin- ja liikealueen toiminnallista ja kaupunkikuvallista rakennetta. Yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Rantaraittia täydentävä reitti tulee kytkeä osaksi rannan virkistyspalveluita. Alueelle tulee varata asukasmäärään nähden riittävästi toiminnallisia virkistysalueita ja -palveluita sekä varmistaa toimivat yhteydet muille toiminnallisille virkistysalueille. Rantojen julkinen käyttö ja rantaraittia täydentävä reitti tulee mahdollistaa. Asuntoalue. Yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Alueelle tulee varata asukasmäärään nähden riittävästi toiminnallisia virkistysalueita ja -palveluita sekä varmistaa toimivat yhteydet muille toiminnallisille virkistysalueille. Asuntoalue, tekosaari Tekosaaren aluerajaus on likimääräinen. Alueelle tulee varata asukasmäärään nähden riittävästi toiminnallisia virkistysalueita ja -palveluita sekä varmistaa toimivat yhteydet muille toiminnallisille virkistysalueille. Rantojen julkinen käyttö ja rantaraittia täydentävä reitti tulee mahdollistaa. 2 (10) Merkinnällä osoitetaan likimääräinen sijainti osayleiskaavan mahdollistamalle tekosaarelle, jota kehitetään asuntoalueena. Toteuttamistapa määritellään jatkosuunnittelun yhteydessä. A Kehitettävä asuntoalue. Alueen sijainti lähellä metroasemaa luo tarpeen tutkia asemakaavalla alueen tiivistämismahdollisuudet. Asumisen sekä palveluiden ja hallinnon alue. Alue varataan asumista sekä asuinympäristöön soveltuvaa työpaikka- ja palvelutiloja varten. Alueelle voidaan sijoittaa asumisen lisäksi työpaikka- ja palvelutiloja, jotka sopivat käyttötarkoitukseltaan, sijainniltaan, kooltaan ja materiaaleiltaan asumisen yhteyteen. Alueelle sijoitettavat toiminnot ja mahdollinen täydentävä rakentaminen tulee sovittaa ympäristöön alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Julkisten palveluiden ja hallinnon alue. Merkinnällä on osoitettu varaukset koulupalveluille. Osayleiskaava-alueen pohjoiseen aluevaraukseen sisältyy tarve isolle urheilukentälle. PY-alueilta tulee varmistaa hyvät kävelyja pyöräily-yhteydet metrokeskustaan ja erityisesti metroasemalle. Asemakaavoituksessa voidaan tutkia erilaisia toteutustapoja esim. koulun toteuttamista useampikerroksisena. Tällöin tilatarve ei ole niin suuri ja asemakaavoituksen yhteydessä aluevarauksen rajausta voidaan tarkistaa. Palveluiden ja hallinnon alue. Julkisten palveluiden ja hallinnon alue Alue varataan ympäristön asukkaiden päivittäin käyttämille palveluille, kuten päiväkodille ja asukaspuistolle. Kohdemerkinnällä on osoitettu aluetta palvelevan päiväkodin ja asukaspuiston tarve. Asukaspuiston ja päiväkodin muodostama kokonaisuus tulee kytkeä toiminnalliseksi osaksi metrokeskustakortteleiden ja rannan välistä kehitettävää virkistysvyöhykettä ja rantaraitin palveluita. Loma-asuntoalue Merkinnällä on osoitettu Ryssjeholmenin saari. Loma-asuntoalueen kehittäminen tutkitaan asemakaavalla. Alueelle sijoitettavat toiminnot ja mahdollinen täydentävä rakentaminen tulee sovittaa ympäristöön alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Työpaikka-alue. Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia liike-, toimisto- ja näihin verrattavia toimintoja/tiloja. Länsiväylän vartta kehitetään työpaikka-alueena. Alue sijoittuu pääosin Länsiväylän melualueelle. Kehitettävä työpaikka-alue. Alueen tiivistämismahdollisuudet selvitetään asemakaavalla. Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia liike-, toimisto- ja näihin verrattavia toimintoja/tiloja. Alue sijoittuu Länsiväylän melualueelle. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä kehittää melualuetta työpaikka-alueena. Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi ottaa huomioon läheisten eteläpuolisten asuntoalueiden suojaus melulta. 3 (10) Työpaikka-alue sekä kaupallisten palveluiden alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia liike-, toimisto- ja näihin verrattavia toimintoja/tiloja. Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikön, joka perustellusta syystä voi sijaita keskusta-alueen ulkopuolella, kuten huonekalu-, puutarha- ja autokauppaa. Alueelle ei ole sallittua yli 2000 km2:n päivittäistavarakaupan yksikön sijoittaminen. LT Alue kehittyy osana Suomenojan seudullisen erikoistavarakaupan vyöhykettä ja tärkeänä tilaa vievän erikoiskaupan keskittymänä. Maantien alue Satama- ja varastoalue. Alueella saa sijoittaa satamatoiminnan vaatimia tiloja, pysäköintilaitoksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia työpaikkoja ja toimitiloja. Varasto- ja työpaikka-alue. Alueelle sijoittuvan toiminnan tulee olla ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta. Satamatoiminnot sisältävät mm. veneilyä ja veneiden säilytystä vaativia tiloja, viranomaistoiminnan satamavarikon sekä satamateknisiä laitteita, rakennuksia ja rakenteita. Alueelle voidaan sijoittaa mm. yhdyskuntateknisiä tiloja ja laitteita, pysäköintilaitoksia, veneiden talvisäilytystä sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkoja ja liike- ja toimitiloja. Alueella on huomioitava voimalaitoksen suuronnettomuusriskit ja suojavyöhykkeistä tulevat maankäyttörajoitteet. Uuden toiminnon sijoittaminen ei saa aiheuttaa merkittäviä laajennuksia suojavyöhykkeisiin. Energiahuollon alue. EN/kem Alue on tarkoitettu energiantuotantoon. Alueelle Merkinnällä osoitetaan Fortum Power saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja and Heat oy:n nykyinen voimalaitosalue. varastoivan laitoksen. Voimalaitosta koskee EU:n direktiivi vaarallisten aineiden aiheuttamien suuronnnettomuusriskien torjunnasta (SEVESO II-direktiivi). Alueelle voidaan sijoittaa erilaisia energian tuotantoon ja hyödyntämiseen liittyviä rakenteita. Suojelualue Valtakunnallisesti merkittävien linnustollisten arvojen säilyminen on turvattava. Alueella esiintyvien lintujen sekä luonnonsuojelulain suojelemien lajien elinympäristöjen hävittäminen sekä niiden laadun heikentäminen on kielletty. Alueella voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa rakenteita ja hoitotoimenpiteitä siten, että alueen luontoarvot säilytetään. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128§:ssä on säädetty. 4 (10) Finnoon altaan ympäristössä sallitaan linnustoa häiritsemätön virkistyskäyttö. Alueelle laadittavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa määritellään tarkemmin ne toteutuskeinot ja tavoitteet, joilla alueen luontoarvot voidaan säilyttää ja luoda samalla mahdollisuuksia alueen kestävälle virkistyskäytölle. Finnoon altaan itäpuolisella niittyalueella voidaan jatkaa laidunnusta tarkemman suunnitelman pohjalta, joka ottaa huomioon alueen luontoarvojen säilyttämisen. Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella suojellun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikka heikentyy tai häviää. Alueen puusto tulee säilyttää ikärakenteeltaan ja puulajisuhteiltaan liito-oravalle soveltuvana. Lajin liikkumisen kannalta riittävä puusto tulee säilyttää. Alueen asemakaavoituksen yhteydessä on tutkittava lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sijainti, laajuus ja suojelun tarve yksityiskohtaisesti lajin suotuisan suojelutason säilyttämiseksi. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ympärillä tulee säilyttää riittävän laaja elinympäristö lajille soveliaana. Liito-oravan kulkuyhteyden toimivuus edellyttää riittävän korkeaa ja tiheää puustoa. Yhteyden suositusleveys on 2050 metriä. Kahden lisääntymis- ja levähdyspaikan välillä tulisi säilyttää vähintään kaksi toimivaa yhteyttä. Liito-oravan kulkuyhteys Liito-oravalle soveltuva kulkuyhteys on toteutettava puustoisena ja riittävän leveänä. Sijainti ohjeellinen. Kulkuyhteyden toimivuus edellyttää riittävän korkeaa ja tiheää puustoa. Yhteyden suositusleveys on 20-50 metriä. Kahden lisääntymis- ja levähdyspaikan välillä tulisi säilyttää vähintään kaksi toimivaa yhteyttä. Liito-oravien pääkulkuyhteys tulee toteuttaa Hannuksessa Djupsundsbäckenin varteen. Puistobulevardi Yhteys toimii jalankulku- ja pyöräily-yhteytenä. Yhteyden ohessa on toteutettava liito-oravalle soveltuva puustoinen ja riittävän leveä kulkuyhteys. Sijainti ohjeellinen. Puistobulevardi on osa Espoon rantaraittia ja tulee toteuttaa laadukkaana virkistysyhteytenä. Sen ohessa toteutettavan liito-oravan kulkuyhteyden toimivuus edellyttää riittävän korkeaa ja tiheää puustoa. Yhteyden suositusleveys on 20-50 metriä. Suojelukohde Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu siirtolohkare. Suojaviheralue 2 Alueella tulee toteuttaa ja säilyttää liito-oravalle soveltuvia puustoisia kulkuyhteyksiä. Aluetta tulee kehittää linnustollisesti arvokkaiden alueiden suojavyöhykkeenä. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä on säädetty. Voimalaitoksen ja Finnoon altaan välisellä alueella liito-oravayhteys tulee toteuttaa vähintään dispersaaliyhteytenä (nuorten yksilöiden käyttämä yhteys). Alueen toimintojen sijoittamisessa ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvat suojavyöhykkeet. Suojaviheralue Alueella on toteutettava maakunnallinen ekologinen yhteys sekä liito-oravalle soveltuvia puustoisia ja riittävän leveitä kulkuyhteyksiä. Ekologinen yhteys tulee toteuttaa riittävän leveänä ja sen tulee sisältää kasvullisia osia. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä on säädetty. Liito-oravan kulkuyhteyden toimivuus edellyttää riittävän korkeaa ja tiheää puustoa. Yhteyden suositusleveys on 2050 metriä. 5 (10) Lähivirkistysalue Aluetta kehitetään toiminnallisten virkistyspalveluiden ja lähiulkoilun alueena. Alueella voidaan toteuttaa virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee ottaa huomioon alueen sisältämien erityisten luontoarvojen säilyttäminen ja maakunnallisen ekologisen yhteyden toimivuus. Alueella on toteutettava liito-oravalle soveltuvia puustoisia ja riittävän leveitä kulkuyhteyksiä. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä on säädetty. Alue on tarkoitettu aktiiviseen virkistyskäyttöön ja alueelle voidaan osoittaa virkistyspalveluja kuten palstaviljelmä, koirapuisto ja leikkipaikka. Alueen virkistyskäyttöä tulee ohjata kulumisen ehkäisemiseksi. Ekologinen yhteys tulee toteuttaa riittävän leveänä ja mahdollisimman rakentamattomana. Liito-oravan kulkuyhteyden toimivuus edellyttää riittävän korkeaa ja tiheää puustoa. Yhteyden suositusleveys on 2050 metriä. Kahden lisääntymis- ja levähdyspaikan välillä tulisi säilyttää vähintään kaksi toimivaa yhteyttä. Virkistysalue Alue on varattu yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun. Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee ottaa huomioon maakunnallisen ekologisen yhteyden toimivuus. Alueen virkistyskäyttöä tulee ohjata kulumisen ehkäisemiseksi. Alueella sijaitsee liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä kulkuyhteyksiä. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen yhteyteen tulee varata riittävä määrä liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä lajin suotuisan suojelutason säilyttämiseksi. Alueella tulee toteuttaa ja säilyttää liito-oravalle soveltuvia puustoisia ja riittävän leveitä kulkuyhteyksiä. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä on säädetty. Virkistysalue, jolla on erityisiä luontoarvoja Alueella voidaan toteuttaa virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakenteita siten, etteivät alueen luontoarvot vaarannu. Alueella sijaitsee liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä kulkuyhteyksiä. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen yhteyteen tulee varata riittävä määrä liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä lajin suotuisan suojelutason säilyttämiseksi. Alueella tulee toteuttaa ja säilyttää liito-oravalle soveltuvia puustoisia ja riittävän leveitä kulkuyhteyksiä. Alueen osa Finnoon altaan länsipuolella on linnustollisesti arvokkaan alueen suojavyöhykkeenä säilytettävää ja kehitettävää aluetta. Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee ottaa huomioon alueen sisältämien erityisten luontoarvojen säilyttäminen. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä on säädetty. 6 (10) Liito-oravan todettujen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ympärillä tulee säilyttää riittävän laaja elinympäristö lajille soveliaana. Liito-oravan kulkuyhteyden toimivuus edellyttää riittävän korkeaa ja tiheää puustoa. Yhteyden suositusleveys on 2050 metriä. Kahden lisääntymis- ja levähdyspaikan välillä tulisi säilyttää vähintään kaksi toimivaa yhteyttä. Alueen virkistyskäyttöä tulee ohjata kulumisen ehkäisemiseksi. Finnoon altaan ympärillä sallitaan linnustoa häiritsemätön virkistyskäyttö. Hoitoja käyttösuunnitelmassa tulee määritellä tarkemmin ne toteutuskeinot ja tavoitteet, joilla Finnoon altaan suojavyöhykkeenä toimivan alueen luontoarvot voidaan säilyttää ja luoda samalla mahdollisuuksia alueen kestävälle virkistyskäytölle. Virkistysalue Alue on varattu yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Saaren ympärille tulisi jättää riittävästi avointa vesitilaa linnuston kulkuväyliksi. Alueen virkistyskäyttöä tulee ohjata kulumisen ehkäisemiseksi. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä on säädetty. Vesi- ja venevalkama-alue Alueelle saa sijoittaa laiturirakenteita ja vesivirkistystoimintaa palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Lintupoikueiden liikkumismahdollisuudet on turvattava mereltä Finnobäckenin suulle. Asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa rantaan uimala ja muita ranta-alueelle sijoittuvia virkistyspalveluita. Alueelle saa rakentaa rantojen virkistyskäyttöä, veneilyä ja saaristovenetoimintaa palvelevia rakennuksia ja rakenteita, kuten laitureita ja uimakoppeja. Alueelle voidaan sijoittaa linnuston pesintään soveltuva tekoluoto. Vesialue Lintupoikueiden liikkumismahdollisuudet on turvattava mereltä Finnobäckenin suulle. Alueelle voidaan sijoittaa linnuston pesintään soveltuva tekoluoto. Kaivamis-, täyttämis-, ruoppaus- tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten kuin MRL 128 §:ssä on säädetty. Viher- ja virkistysverkon kehittämisen kohdealue ja yhteystarve Varataan toiminnoiltaan monipuoliselle korttelipuistolle. Korttelipuisto voi muodostua usean pienemmän puiston kokonaisuudesta. Ainakin yhden yhtenäisen puistoalueen tulee olla pinta-alaltaan vähintään 1,5 hehtaaria. Sijainti ohjeellinen. Toiminnallisten virkistyspalveluiden riittävän määrän turvaaminen asukasmäärään nähden Finnoon alueella edellyttää alueen pohjoiseen osaan korttelipuistoa. Puiston tavoitteena on yhdessä metrokorttelista rantaan vievän virkistysvyöhykkeen kanssa turvata toiminnallisten puistojen määrällinen ja laadullinen riittävyys ohjaten virkistyskäytön painetta pois Finnoon altaan ympäristöstä. Korttelipuisto voi alueella muodostua usean pienemmän puiston kokonaisuudesta, mutta ainakin yhden yhtenäisen puistoalueen tulee kuitenkin olla pinta-alaltaan vähintään 1,5 hehtaaria. Kehitetään osana kävelykeskustaa ja pohjoisen PY-aluevarauksen ja keskustatoimintojen alueen (C-1) välistä kävely- ja pyöräily-yhteyttä. Yhteydet korttelipuistoon tulee suunnitella turvallisiksi ja miellyttäviksi. Kehitetään toiminnallisesti monipuolisena siten, että se palvelee eri käyttäjäryhmiä ja on keskeinen osa alueen identiteettiä. Suunnitellaan tarkemmin osaksi kaupunkirakennetta asemakaavoituksen yhteydessä. 7 (10) Merkinnällä on osoitettu toiminnallinen puistojen vyöhyke. Toteutustapa suunnitellaan asemakaavoituksen yhteydessä. Virkistysvyöhyke. Sijainti ohjeellinen. Kaavamerkinnän tavoitteena on metrokeskustan kortteleiden ja sataman rantakortteleiden välisten virkistysyhteyksien kehittäminen ja toiminnallisten virkistysalueiden riittävyyden varmistaminen alueen asukkaille. Vyöhykettä tulee kehittää kaupunkikuvallisesti laadukkaana ja identiteetiltään omaleimaisena kokonaisuutena. Virkistysvyöhyke on tärkeä osa kaavan virkistysverkostoa, jota pitkin on mahdollista rakentaa nopeat, turvalliset ja miellyttävät kävely- ja pyöräily-yhteydet metroaseman ja rannan välillä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Finnobäckenin suulla ja läheisellä merialueella on turvattava lintupoikueiden liikkumismahdollisuudet. Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee turvata alueen sisältämien erityisten luontoarvojen säilyminen. Jokisuu ja joenvarsi tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena, eikä alueella tule tehdä voimakasta muokkausta. Vesiliikennettä ei tule ohjata alueelle lintujen kevätmuuton ja pesinnän aikaan. Suunnittelualue, jolla osayleiskaavassa on osoitettu eri maankäyttömuotojen aluerajat ja niiden suhteet likimääräisesti. Alueiden sijainti ja rajaukset sekä liikenne ratkaistaan asemakaavoituksessa. Nuottalahteen vaikuttavia virtausolosuhteita ei saa merkittävästi heikentää. Suojavyöhyke Merkinnällä osoitetaan EN/kem korttelialueen mahdollisen suuronnettomuustilanteen suojavyöhyke. Alueella on otettava huomioon voimalaitoksella mahdollisten onnettomuuksien lämpösäteily- ja painevaikutukset. Alueelle ei tule osoittaa haavoittuvia toimintoja, tiheästi asuttuja asuinalueita, kokoontumistiloja tai yleisiä virkistysalueita. Vyöhykkeen sisälle sijoittuvat maakaasun palamisen synnyttämät lämpösäteilyn 8, 5 ja 3 kW/m2 vyöhykkeet, jotka asettavat rajoitteita alueen jatkosuunnittelulle. Vyöhykkeen sisälle sijoittuvat höyrylieriöiden räjähdyksen 2,5 kPa painevaikutusalueet. Vastaava heijastuspaine voimalaitokseen päin suuntautuvilla seinillä on 5 kPa, Maanalainen tila, jota käytetään myös väestösuojana Maanalaiseen tilaan saa sijoittaa väestösuojia, tarvittavia kunnallisteknisiä rakenteita ja pysäköintilaitoksia sekä lähialueen maankäyttöä tukevia toimintoja. Altaan ylläpitoon liittyvät toimenpiteet määritellään linnustollisesti arvokkaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Linnustollisesti arvokas vesialue 8 (10) Kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kylämaisema tai muu arvokas kulttuurimaisema, jonka rakennusja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä maisemakuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdentuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Rakennuskannan suojelua koskevat kysymykset ratkaistaan asemakaavassa. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128§:ssä on säädetty. Merkinnällä osoitetaan Ryssjeholmenin saari, Mårtensbyn kylämäen alue sekä Villa Tallbon ja Hylkeenpyyttäjäntie 5:n huvilat. Alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen yleiskaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot. Muinaismuistoalue Alueella sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Peltoviljely ja laiduntaminen on sallittua. Aluetta koskevissa toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee sopia museoviranomaisen kanssa. Merkinnällä osoitetaan Mårtensbyn (Martinkylän) historiallinen kylätontti. Pyöräilyn laatureitti Sijainti ohjeellinen. Pääulkoilureitti Sijainti ohjeellinen. Jalankulun ja pyöräilyn yhteystarve Pääulkoilureitit perustuvat ensisijaisesti nykyiseen reitistöön. Pääreitistöä voidaan täydentää jatkosuunnittelussa paikallisilla reiteillä. Pirisaaren ja mantereen välille toteutetaan jalankulkuyhteys. Toteuttamistapa tutkitaan jatkosuunnittelussa. Veneväylä Sijainti ohjeellinen. Saaristovenelaituri Sijainti ohjeellinen. Merkinnällä osoitetaan tarve Espoon saaristoveneen pysähdyspaikalle. Alueelle voidaan sijoittaa saaristovenetoimintaa palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Virkistyskohde Alueelle saa rakentaa virkistys- ja vapaa-ajankäyttöä palvelevia pienehköjä rakennuksia tai rakennelmia. Tekosaaren rantaan on varattu paikka vetovoimaiselle, julkisessa käytössä olevalle virkistyskohteelle kuten näköala- tai uintipaikalle. Yhdystie/ kokoojakatu Merkittävä seudullinen/alueellinen siirtoviemäri tai jätevesitunneli. Sijainti ohjeellinen Maakaasulinja Sijainti ohjeellinen Päävoimansiirtolinja Sijainti ohjeellinen. 9 (10) Metrolinja ja asema. Sijainti ohjeellinen. Metroaseman sisäänkäynti Sijainti ohjeellinen. Yleiskaava-alueen raja Alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Osayleiskaavamerkinnät, merkintöjen kuvaukset ja kehittämissuositukset 840200 Liite 22 Liite 22 10 (10) Yhtenäinen Monipuolinen KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Merellinen Finnoon osayleiskaava 2015 Kaupunkisuunnittelukeskus Luonnonmukainen Finnoon virkistysvisio Liite 23 Liite 23 Monipuolinen KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS - Laadukkaat kävelykadut ja aukiot - Yhteisölliset asukaspuistot - Urbaanit viherkatot, kansipihat ja taskupuistot - Kulttuurihistorialliset kyläpaikat - Kulttuurimaiseman viljely - Urbaanin maiseman kaupunkiviljely - Viheralueiden palstaviljely - Aktiiviset lähiliikuntapuistot- ja viheralueet - Ratsastustoiminta - Koirapuistot - Hukka- ja ylijäämäenergian hyötykäyttö virkistyksessä - Hulevesien käsittely - Älykäs maisema katukuvassa (älysovellukset) - Luonnon tutkimus- ja tarkkailupisteet ja eliölajien liikeseuranta - Yrityspuistot ja vuorovaikutteiset työympäristöt - Jätevedenpuhdistamon teollisten rakenteiden uusiokäyttö - Rakennusvaiheen väliaikainen virkityskäyttö ri- s ty Yri stot ui kup Tas As K istot spu uka stot pui nen i l l Teo stuma i sä mu äristös ymp istot pu oira dut aukiot a k y el Käv katot er Vih istot u p rgia Ene u lttu u K ely vilj Esimerkkejä Finnoon kaupunkiympäristön monipuolisista ja innovatiivisista virkistysratkaisuista: Finnoon uudistuneeseen kaupunginosaan luodaan uusille ja nykyisille käyttäjilleen monipuolista ulkoiluun perustuvaa virkistystä ja vapaa-ajan elämyksiä. Finnoon monimuotoinen kaupunkirakenne, jossa yhdistyy asuminen, työ, luonto, teollisuus ja satama, mahdollistaa monipuolisen virkistyksen lisäksi uusien innovatiivisen virkistysratkaisujen käytön. Finnoon innovatiiviset virkistysratkaisut tukevat alueen kestävän kehityksen tavoitteita. Virkistysalueiden tavoitteena on luoda ja säilyttää maisemallisesti toimivaa virkistystä, korostaa rakennetuissa ympäristöissä toiminnallisuutta ja kehittää tarpeiden mukaisia virkistystoimintoja. Virkistysalueet pa Finnoon kaupunkiympäristön monipuoliset Lä tus sas Rat nta iku hili ljely vi lsta Yhteisölliset asukaspuistot (Suvelan asukaspuisto) 4 Palstaviljelyn kehittäminen (Finnoon viljelypalstat) 3 Teollisten rakenteiden uusiokäyttö (Säiliö 468, Kruunuvuorenranta) 2 Aktiiviset lähiliikuntapuistot- ja korttelipihat (8-House, Kööpenhamina) 1 Yhtenäinen KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS - Elämykselliset lintukosteikon luontopolut ja pitkospuureitit sekä latu- ja maastoratsastusreitit Suojelualueiden sisäiset luontopolut ja muut reitit - Nykyinen rantaraitti - Lähivirkistys- ja suojaviheralueiden ulkoilureitit mm. metsänreunareitti, puronvarret, ruderaattialue Lähivirkistyksen ulkoilureitit Hy en eme i n s Iivi velle n stys le Ra Pu ist ro R ap ant di na me rdi a v le obu ke hy vyö itti ra nta l hde a l a t Kai ki Vir tee h a l lje ut pol o t s n Luo tsastu a ja r ilyn ä r Pyö orata t Lii eys reen t h Y a isa r i P iem een Nu ott an ilään Tiist lään inky t a M tsän eitti e M nar reu en id lue a s y kist reitit r i V oilu k l u toon Keskuspuis i eitt r nki u p Kau s y hte y i e itt äre sillall r ö Py oon n Fin eys t h Y teen n ä l - Keskustan virkistystä kokoava kaupunkireitti - Keskustaa ja rantaa yhdistävä virkistysvyöhyke - Merellinen rantapromenadi - Pyöräilyn laatureitti liitorata ja pyöräreittiyhteys Finnoonsillalle - Virkistysyhteyksiä keskustasta läntisille asuinalueille ja kouluihin - Virkistys- ja liito-oravayhteys puistobulevardi Kaupunkiympäristön pääreitit Hannus jär Finnoon monimuotoinen kaupunkirakenne liittyy yhteen selkeällä ja elämyksellisellä liikenne- ja virkistysreitistöllä. Virkistysreitistöä kehitetään kaikkia käyttäjiä huomioiden, jossa jokainen reitti sisältää kuitenkin omaleimaisen pääasiallisen käyttötarkoituksensa. Näitä ovat esimerkiksi kävely, pyöräily, hiihto, lenkkeily, opetus ja maisema. Finnoon virkistysreitit koostuvat monenlaisista erityyppisistä reiteistä, joista osa sijoittuu kaupunkiympäristöön ja osa viheralueille. Selkeys, toiminnallisuus ja saavutettavuus korostuu etenkin kaupunkiympäristön pääreiteillä. Sen sijaan elämys, opetus ja maisema korostuvat erityisesti ulkoilureiteillä ja luontopoluilla. Virkistysreittien suunnittelussa kiinnitetään huomiota erityisesti laadukkaisiin pintamateriaaleihin ja tarkoituksenmukaiseen valaistukseen. Virkistysreitistö Finnoon yhtenäinen ja elämyksellinen Sataman ja merenrannan reittien kehittäminen (East Bayfront Water’s Edge Promenade / Sugar Beach, Toronto) 8 Pyöräilyreittien kehittäminen (Amsterdam) 7 Keskustamaisia kaupunkireittejä (Århus) 6 Suojelualueiden ja lähivirkistyksen reitit (Villa Elfvik) 5 Luonnonmukainen D KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS - Innovatiivisia toimintoja sisältävät ekolabrat esim. informatiiviset/ sähköiset opasteet, lintutornit, piilokojut, tarkkailuseinät, eliölajien liikeseuranta - Laadukas ja maisemaan sopiva design - Ekologinen verkosto turvaa eliöiden kulkuyhteydet - Luonnonmukaiset luontopolut ilu k Lok Pir ston u n ä Lin uväyl k kul oto r Me ari isa kot ovi u r i etsä m n a o eun nn misen istö o R u r i L ä kim symp t u i t im p kko p i e o t s uko t n y Li iitt n n noo n i F R ra ude ati t nen i g lo Eko osto k ver ken äc nob Fin t lise l a k Pai abrat l eko en ck sbä nd su jup - Suojelu-, suojavyöhyke- ja lähivirkistysalueet: lintukosteikko, meriruovikot, Finnoonniitty, Pirisaari, liito-oravametsät- ja kulkuyhteydet, ruderaattialue, reunametsä ja purojen varret (Finnobäcken, Djupsundsbäcken) Finnoon erilaisia luontokokemuksia: Ihmiselle luonnonsuojelualueilla on tarkoitus korostaa visuaalisuutta sekä luonnon tutkimista ja tarkkailua. Tavoitteena on kehittää näkymiltään hienoja luontopolkuja, joista luonto on vahvasti aistittavissa. Lisäksi yhtenä vaihtoehtona olisi sijoittaa alueille innovatiivisia ja paikallisia ekologisia laboratorioita (tutkimus- ja tarkkailupisteet/opasteet), jotka muodostaisivat Finnooseen verkostomaisen luonnon tutkimus- ja oppimisympäristön. Ekolabrojen rooli olisi esitellä, tarkkailla ja tutkia ihmistoiminnan ja teollisen infrastruktuurin synnyttämää luontoa sekä niiden ympäristössä elävien eliöiden ja eliölajien vuorovaikutusta toisiinsa. Suojelun tavoitteena on turvata linnustolle ja muille eliöille suojaavia pesimisalueita, ekologisia kulkuyhteyksiä ja erityisiä suojavyöhykkeitä. Ekologisella verkostolla turvataan muun muassa liito-oraville kulkuyhteyksiä. Finnoon olemassaolevat luontokohteet kertovat alueen luonnon monimuotoisuudesta ja mahdollisuudesta läheiseen luontokokemukseen. Finnoon luonnonsuojelualueita on tarkoitus turvata ja säilyttää erillisillä hoito- ja käyttösuunnitelmilla. luontokokemus Finnoon monimuotoinen ja visuaalinen Finnoon ainutlaatuinen ihmistoiminnan ja teollisen infrastruktuurin synnyttämä luonto (Finnoon lintukosteikko) 12 Luonnon tarkkailu ja oppiminen (Luontokoulu, Villa Elfvik) 11 Modernit luonnon tarkkailupaikat (Haltian luontokeskuksen näkötorni) 10 Matinkylän ratsastustallin hevoset Finnoonniityllä. 9 Merellinen KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS -Rantapromenadin kärjestä voidaan kehittää julkinen vesivirkistyskohde, esimerkiksi meriuimala, talviuintipaikka tai upean näköalan omaava kohtauspaikka. - Toiminnot sijoittuvat viihtyisän rantapromenadin varrelle ja luovat samalla toiminnallisen ja visuaalisen yhteyden mereen ja saaristoon. - Satamaan voidaan luoda perinteisen venesataman lisäksi monipuolisia venetapahtumia, kuten esimerkiksi kansainvälisille purjelaivoille tarkoitettuja tapahtumia, festivaalitapahtumia, venemessuja, veneenrakennustyöpajoja ja Merivoimien kaluston esittelyitä. - Finnoon uusi virkistyssatama tarjoaa monenlaista vesivirkistystä: Purjehdus, veneily, kalastus, uiminen, purjelautailu, melonta, suppailu, ryhmäsoutu, keinosurffialtaat, höyrylaivaretkiä Espoon saaristoon, jne. Esimerkkejä Finnoon uuden virkistyssataman toiminnoista ja kokemuksista: Tavoitteena on kehittää Finnoon eteläisiin rantaosiin vahva rantapromenadi, jonka ympärille rakentuu toiminnallinen ja uudistettu Finnoon venesatama ja viihtyisää merellistä asumista. Sataman ympärille kehitetään muun muassa viihtyisiä rantakahviloita- ja ravintoloita sekä toiminnallista vesivirkistystä, joka tarjoaa kaikille vaivatonta mahdollisuutta erilaiseen veneilyyn, uimiseen ja kalastukseen. Tavoitteena on luoda Finnooseen virkistyssatama, josta on helppo lähteä kokemaan läheistä saaristoa ja merimaisemaa. Finnoon satama on yksi alueen tärkeistä nykyisistä toiminnoista. Merellisen identiteetin jatkaminen ja yhdistäminen osaksi uuden kaupunginosan virkistystä luo Finnoosta tunnelmallisen ja kutsuvan. merimaisema t yde e t eyh Ven istoon r saa an t am olise eet t a u S t nip yskoh t o m a kist htum r i v apa ja t Finnoon tunnelmallinen ja kutsuva aan ys e m t yh maise n e lin aristo a a a u Vis i- ja s r me n ine ö tt käy a i n Mo esatam ven Espoon saariston vaihtelevan maiseman ja vaihtuvan sään kokeminen 16 Finnoon venesataman uudistaminen osaksi virkistystä ja asumista. 15 Erilaisten vesivirkistysmahdollisuuksien kehittäminen Finnooseen. 14 Veneyhteyksien parantaminen Finnoosta Espoon saaristoon 13 1. Hertta Ahvenainen 2011 2. Hertta Ahvenainen 2014 3. Tuomo Näränen 2015, Espoon kaupunki 4. Jarno Parkkima/STT Info Kuva, https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=32700 (Haettu 25.1.2014) 5. Katri Luukkonen 2015, Espoon kaupunki 6. Hertta Ahvenainen 2011 7. Tanja Hämäläinen 2011, Espoon kaupunki 8. Seija Lonka, 2015, Espoon kaupunki 9. Heidi Hannula 2014, Espoon kaupunki 10. Antti Vettenranta 2013, Espoon kaupunki 11. Tommi Heinonen 2011, Espoon kaupunki 12. Pihla Sillanpää 2015, Espoon kaupunki 13. Vladimir Pohtkari 2013, Espoon kaupunki 14. Kimmo Brandt / Compic 2014, Espoon kaupunki 15. Sami Repo 2012, Espoon kaupunki 16. Maritta Nevalainen 2012, Espoon kaupunki Kuvalähteet Taitto ja suunnittelu: Tuomo Näränen / KSK 2015 Liite 23 1 (11) Liite 24 Osayleiskaavan merkittävät vaikutukset - yhteenvetotaulukko Arvioitava teema Merkittävät vaikutukset Negatiivisten vaikutusten lieventäminen. Vaikutuksista johdetut suositukset jatkosuunnittelulle. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Toteuttaa maakunnan tavoiteltua alueja yhdyskuntarakennetta. Kaavan toteutuminen edesauttaa pääkaupunkiseudun kehittymistä vetovoimaiseksi ja kilpailukykyiseksi metropolialueeksi eheyttäen metropolialueen keskeistä kehittämisvyöhykettä. Tiivistää EteläEspoon nauhakaupunkiverkostoa ja täydentää metronvarren yhdyskuntarakennetta muodostaen joukkoliikenteen käyttöön perustuvan monipuolisen asuin- työpaikka- ja palvelualueen. Finnoon metrokeskus metropolin palvelukeskuksena täydentää Espoon palveluverkkoa. Tasapainottaa nykyisiä Etelä-Espoon itä- ja länsiosien välisiä toiminnallisia ja taloudellisia eroja. Tarjoaa merkittäviä uusia asuin-, toimeentulo- ja virkistäytymismahdollisuuksia. Alueen sisäinen rakenne perustuu toimintojen välisiin lyhyihin etäisyyksiin, jotka tukevat kävelyn ja pyöräilyn edistämistä sekä metron liityntäliikennettä. Suunnitelma tukee työpaikka-alueiden kehittämisedellytyksiä. Alueelle on mahdollista toteuttaa palveluita metroaseman yhteyteen, josta ne ovat hyvin saavutettavissa. Virkistysmahdollisuuden monipuolistuvat merkittävästi alueella. Yhtenäiset ja verkostomaiset virkistysalueet mahdollistavat myös kattavien virkistysreittien kehittämisen eri toimintojen välille. Finnoonsataman virkistyskäyttömahdollisuudet ja virkistysarvot monipuolistuvat ja paranevat laadullisesti. Kaupunkirakenteellisesti täyttösaari jää yli kilometrin etäisyydelle metroasemasta. Katuyhteys saarelle mahdollistaa saaren kytkemisen joukkoliikenteelle. Alue rakentuu vaiheittain pitkällä aikavälillä. Vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenteeseen Liikenneverkon saavutettavuus, esteettömyys, turvallisuus ja toimivuus Alueen saavutettavuus paranee hyvien kevyen liikenteen ja joukkoliikenneyhteyksien myötä. Finnoosta on tiiviin maankäytön ansiosta mahdollista kehittää kestävän liikkumisen alue, jolla Kiinnittämällä jatkosuunnittelussa huomiota erityisesti kävely- ja pyöräily-yhteyksien ja ympäristön laatuun sekä mm. liityntäpysäköintipaikkoihin, tuetaan joukkoliikenteen käyttöä. Keskeistä on kehittää alueen eteläosan saavutettavuutta metroasemalta kävellen ja pyöräillen. Alueen rakentumisen aikaisia negatiivisia vaikutuksia voidaan lieventää rakentamisen rytmittämisellä joukkoliikenteen, palveluiden ja virkistysalueiden rakentamisen/ toteuttamisen kanssa. 2 (11) autoton elämäntapa on mahdollista. Metro ja tiivis maankäyttö mahdollistavat jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuksien kasvamisen. Hyvät jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet parantavat erityisesti autottoman väestön elinoloja ja edesauttavat ympäristön esteettömyyttä. Katuverkon eritasoratkaisut parantavat kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta ja lisäävät turvallisuutta. Metron jatkaminen vähentää tieliikenteen vähenemisen ansiosta henkilövahinko-onnettomuuksia. Metron käyttöönotosta huolimatta autoliikenneverkon kuormitus kasvaa, mikä ruuhkauttaa nykyisiä liikenneväyliä. Alhainen työpaikkaomavaraisuus lisää alueen asukkaiden pendelöintiliikennettä, jolloin ruuhka-aikoina liikenneväylien molemmat kulkusuunnat eivät ole tehokkaassa käytössä. Liikenneverkon toimivuus edellyttää mm. Finnoon katuverkolle lisä- ja ryhmittymiskaistoja, liikennevaloja ja kevyen liikenteen eritasoratkaisuja, Länsiväylän ja sen eritasoliittymien parantamista sekä Suomenojan kiertoliittymän parantamista. Pysäköinti Hyvät jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet sekä pysäköintipaikkojen käytön tehostaminen mahdollistavat, että autojen pysäköintipaikkojen tarve vähenee. Asuntojen yhteyteen toteutettavat pyöräpysäköintipaikat tukevat pyöräilyä. Finnoon aseman yhteyteen toteutettavat polkupyörien ja autojen liityntäpysäköintipaikat tukevat joukkoliikenteen käyttöä. Liikenteen päästöt ja melu Liikenteen päästöjen määrä vähenee kun tieliikenne vähenee metron jatkamisen ansiosta ja ajoneuvot muuttuvat vähäpäästöisemmiksi. Kasvava tieliikenne aiheuttaa melua Länsiväylän sekä alueen pääkatujen varrella. Melun haittavaikutuksia vähennetään Länsiväylälle, Kaitaantielle ja Suomenlahdentien Finnovikenin sillalle toteutettavilla melusuojauksilla. Melun haittavaikutusta voidaan lisäksi vähentää rakennussuunnittelulla. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Yhdyskuntataloudellinen toteutettavuus Alueen toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja kunnallistekniikkaan, esirakentamiseen ja julkisiin palveluihin. Yleiskaavassa osoitettu rakentamisoikeuden nykyarvo on erittäin merkittävä ja suuri kaupungin maanomistus mahdollistaa 3 (11) alueen toteuttamisen taloudellisesti järkevästi. Alueella on myös muuta maanomistusta, joten kaupungin tulot muodostuvat tontinmyyntituloista, kehittämiskorvauksista ja maankäyttösopimusten kautta toteutuvista kokonaisuuksista. Alueen toteutuminen tukee myös metron toteuttamisen taloudellisuutta. Alueen toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja kunnallistekniikkaan, esirakentamiseen ja julkisiin palveluihin. Alueen maaperä on osin heikosti rakennettavaa. Huonompi maaperä ja meritäytöt aiheuttavat merkittäviä maaainesten siirtoja ja esirakentamiskustannuksia. Suuremmat esirakentamiskustannukset voidaan kattaa tehokkaalla rakentamisella. Rakentamisen vaihtoehtoisia toteutustapoja tarkastellaan tarkemmin kaavasuunnittelun edetessä. Alueen kehittäminen ja toteutuminen lisää kaupungin kunnallis- ja yhteisöverojen kertymää, sillä investoinnit luovat uusia työpaikkoja useiksi kymmeniksi vuosiksi. Energiatalous ja ilmastotavoitteiden täyttyminen Metron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen vähentää vuoden 2035 ennustetilanteessa hiilidioksidipäästöjä 1 000 - 2 000 tonnia vuodessa, mikä on arviolta noin 0,1 - 0,2 % pääkaupunkiseudun ennustetilanteen mukaisista liikenteen päästöistä. Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin Luonnon monimuotoisuus Luonnonalueiden pinta-ala vähenee ja virkistyskäytön kasvaminen saattaa aiheuttaa kulumista. Luontotyyppien kirjo ja lajiston monipuolisuus säilyy, sillä alueen sisältämät arvokkaimmat luontokohteet ja arvokkaan lajiston esiintymisalueet säilyvät kaavan suojelu- ja virkistysalueilla. Virkistysalueiden riittävä tarjonta luonnonalueiden ulkopuolella sekä virkistyskäytön ohjaus. Suojelualueen säilyttäminen mahdollisimman luonnonmukaisena ja suojavyöhykkeen säilyttäminen. Ekologisen verkoston toimivuudesta huolehtiminen mahdollisuuksien mukaan myös rakentamisalueiden sisällä. Lajiston suojelu Linnustolle arvioidaan aiheutuvan haitallisia vaikutuksia jos rakennetaan liian lähelle linnustollisesti arvokkaita alueita, jos rakentaminen on liian korkeaa niiden lähellä ja jos linnustollisesti arvokkaiden alueiden ja niiden suojavyöhykkeiden virkistyskäyttö lisääntyy hallitsemattomasti. Vesilintupoikueiden kulku altaalle voi vaikeutua jos merialueen rakentaminen kohdistuu niiden kulkureiteille ja jos satamatoiminnot laajenevat Finnobäckenin puronsuulle. Vaikutuksia voidaan vähentää tarjoamalla riittävästi virkistysalueita luontoarvoja sisältävien alueiden ulkopuolella sekä toimivalla virkistyskäytön ohjauksella. Keskeiset vaikutukset liito-oravaan ovat soveltuvien elinalueiden pieneneminen ja niiden välisten yhteyksien kaventuminen. Yksi Linnuston kannalta on keskeistä säilyttää Finnoon allas ja muu osa Finnovikenin kosteikkoaluetta sekä niiden suojavyöhykkeet lajistolle soveltuvana. Liian tehokasta rakentamista tulee välttää suojavyöhykkeiden läheisyydessä. Lintupoikueiden käyttämät kulkureitit mereltä 4 (11) elinympäristö häviää myönnetyllä poikkeusluvalla. Liito-oravaelinympäristöjen ydinalueiden ja keskeisten yhteyksien arvioidaan säilyvän kaavamerkintöjen ja määräyksien avulla. Elinympäristöt on kuitenkin rajattu kaavaan minimitavoitekoon mukaisesti ja niitä tulee täydentää säilyttämällä lajille soveltuvaa aluetta niiden yhteydessä. Finnoon altaan lähiympäristön lepakoille soveltuvat ruokailualueet (luokka II) säilyvät. Kaavan rakentamisalueilla sijaitsevat ruokailualueet (luokka II) ja muut lepakoille soveltuvat alueet (luokka III) heikkenevät tai katoavat jos sopivaa metsäaluetta ei kyetä säilyttämään riittävästi. Finnoon altaassa elävälle lajistolle kuten viitasammakolle ja hentokarvalehdelle sekä siellä pesivälle linnustolle keskeistä on altaan vedenpinnan ja vedenlaadun säilyminen ennallaan. Kaavalla mahdollistetaan Suomenojan vedenpuhdistamon siirto, joten altaan olosuhteiden säilymisestä on huolehdittava muilla keinoilla. Ruoppaus ja rakentaminen merialueella sataman edustalla voivat aiheuttaa välillisiä vaikutuksia meriuposkuoriaisen elinympäristöön Nuottalahdessa. Veden samentuminen ja ravinteiden lisääntyminen sekä virtausolosuhteiden muutokset voivat vaikuttaa vesikasviyhteisöihin, joista laji on riippuvainen. Meriuposkuoriaisen potentiaalisia elinympäristöjä häviää ruoppauksien ja osoitetun rakentamisen myötä. Kalojen kutualueet häviävät mahdollisilta ruoppaus- ja täyttöalueilta ja niiden läheisyydestä. Ruoppauksista johtuva veden samentuminen voi aiheuttaa väliaikaisia muutoksia myös kauempana sijaitsevilla kutualueilla. Huomionarvoisten kovakuoriais- ja perhoslajien elinympäristöistä sekä uhanalaisten kovakuoriaisten havaintopaikoista suuri osa säilyy kaavan suojelualueella tai virkistysalueella. Rakentamisalueille sijoittuvat soveltuvat elinympäristöt täyttömaa-alueilla sen sijaan katoavat. Finnoon allas ja Finnovikenin kosteikkoalueen keskeiset osat suojellaan kaavoituksella, mikä mahdollistaa linnustollisten arvojen säilymisen. Finnoon altaalle tulee myös säilyttää toimivina. Liito-oravakannan säilyttämiseksi elinvoimaisena soveltuvaa elinympäristöä tulee säilyttää riittävän laajasti ja laadukkaana ydinalueiden ympärillä sekä huolehtia toimivien yhteyksien säilymisestä elinympäristöjen välillä. Ruoppauksesta johtuvia välillisiä vaikutuksia meriuposkuoriaisiin ja kalojen kutualueisiin voidaan merkittävästi vähentää rakentamisen aikaisilla suojausratkaisuilla sekä käyttämällä paalulaattarakennetta täyttöjen sijaan. Myös rakentamisen oikea ajoittaminen ja hulevesien hallinta vähentävät vaikutuksia. Finnoon altaan vesitalouden ja lajiston elinolosuhteiden säilyttämiseksi on suunniteltava riittävät toimenpiteet. 5 (11) Ekologiset yhteydet Vesistöt Keskeiset ekologiset yhteydet säilyvät, mutta viheralueiden muodostamat ekologiset yhteydet kapenevat nykyisestä ja niille kohdistuu virkistyspaineita kaavan toteuduttua. Se lisää tarvetta huolehtia säilyvien yhteyksien hyvästä laadusta. Vaikutuksia voidaan vähentää huolehtimalla säilyvien ekologisten yhteyksien hyvästä laadusta, metsäisyydestä ja riittävästä suojapuustosta. Virkistysalueiden riittävä tarjonta luonnonalueiden ulkopuolella sekä virkistyskäytön ohjaus vähentävät virkistyspainetta säilyvillä yhteyksillä. Säilyviä yhteyksiä voidaan lisäksi täydentää rakennettavien alueiden sisälle suunniteltavilla toisiinsa kytköksissä olevilla suojaisilla kasvillisuusalueilla. Mikäli nykyiselle merialueelle rakennettavat alueet toteutetaan täyttöinä, syntyy merenpohjan ruoppauksista ja veden virtausten ja viipymän muutoksista haitallisia vaikutuksia veden laadulle ja rehevöitymiskehitykselle. Ruoppausten vaikutukset on arvioitu kohtalaisiksi, sillä ne aiheuttavat useita vuosia kestävää lievää samentumista ja rehevöitymistä. Täyttöjen vuoksi veden sekoittuminen heikkenee pysyvästi, minkä vaikutukset voidaan havaita lievänä rehevyyden kasvuna ja liettymisen voimistumisena. Hulevesistä aiheutuva kuormitus alueella kasvaa, mikä voi aiheuttaa mm. veden samenemista ja pohjien liettymistä vastaanottavassa vesistössä. Rakentamisaikaiset hulevedet sisältävät hyvin paljon kiintoainetta. Ruoppauksen vaikutuksia voidaan merkittävästi vähentää esim. suojausratkaisuilla. Maa- ja kallioperä sekä luonnonvarat Alueen rakentamisen yhteydessä syntyy runsaasti hyödynnettäviä ja hyödynnettäväksi kelpaamattomia maa-aineksia ja sedimenttejä. Suuri osa maa-aineksista jouduttaneen kuljettamaan välivarastointiin tai loppusijoitukseen alueen ulkopuolelle. Lisäksi alueelle pitää tuoda runsaasti maa-aineksia, lähinnä louhetta, maan korkotason nostamiseksi ja merialueiden täyttämiseksi. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Maisemarakenne Kaavan toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia kaava-alueen ulkopuoliseen maisemarakenteeseen. Maisemarakenteen muodostaman kokonaisuuden hahmottaminen suurmaisemassa on edelleen mahdollista. Maisemarakenne muuttuu voimakkaasti kaava-alueen eteläosan merialueella lahden muuttuessa osin niemeksi keinosaaren sekä merialueen täyttöjen ja rakentamisen johdosta. Kaava-alueen sisäiset, maisemarakennetta Nykyiselle merialueelle rakennettavien alueiden negatiivista vaikutusta veden laatuun, virtauksiin ja veden vaihtuvuuteen voidaan hyvin merkittävästi vähentää ja osa vaikutuksista kokonaan poistaa toteuttamalla osa alueista paalulaattarakenteella. Hulevesikuormitusta voidaan vähentää asianmukaisella, ensisijaisesti korttelikohtaisella, hulevesien käsittelyllä. Rakentamisaikaisten hulevesien kuormitusta voidaan vähentää työmaakohtaisella käsittelyllä sekä toteuttamalla yleisten alueiden hulevesiratkaisut etupainotteisesti. Alueen jatkosuunnittelun yhteydessä voidaan tutkia mahdollisuuksia maa-ainesten välivarastointiin ja hyödyntämiseen alueen sisällä. 6 (11) koskevat vaikutukset aiheutuvat pääosin Finnoonsataman edustan merialueen rakentamisesta sekä muutoksista hulevesien imeytymisessä, maanlouhintatöistä sekä Finnoonkallion metsäisen alueen rakentamisesta. Uusi rakentaminen sijoittuu pääasiassa nykyisille teollisuus- ja satamatoimintojen alueelle monimuotoisten suojelu- ja viheralueiden jäädessä rakentamisen ulkopuolelle. Rakentamiseen osoitetut alueet sijoittuvat maisemarakenteellisesti selänteiden rinteille sekä laaksojen reunaan. Rakentaminen vahvistaa voimakkaasti laakson länsipuolen reunavyöhykettä ja muodostaa osin uuttakin reunaa pääosin Finnoon altaan länsipuolelle. Finnoonlaakson itäreunan metsäisten rinteiden rakentuessa maisematilan reunavyöhyke voimistuu ja muuttuu rakennetummaksi sekä tulee visuaalisesti lähemmäksi laaksoa. Näiltä osin kaavaratkaisu vahvistaa maisemarakennetta. Maisema- ja kaupunkikuva Kulttuuriympäristö Alueen maisema- ja kaupunkikuva jäsennöityy ja monimuotoistuu muuttuen teollisesta ympäristöstä asuinalueeksi. Maisemakuva muuttuu paikoitellen Länsiväylältä, Rantaraitilta, mereltä ja lähisaarilta katsottaessa rakennetuksi kaupunkimaisemaksi. Finnoon alue erottuu urbaanina keskustana Etelä-Espoon pientalovaltaisessa maisemassa. Maiseman hierarkkinen piste siirtyy metrokeskuksen tuntumaan tehokkaamman ja mahdollisesti korkeamman rakentamisen myötä. Vaikutukset alueen kulttuuriympäristöön ja sen luettavuuteen on arvioitu keskisuuriksi ja sekä myönteisiksi että haitallisiksi. Osayleiskaava mahdollistaa arvokkaiden alueiden säilymisen ja tarpeen mukaisen korostamisen ja esiin tuomisen. Muinaisjäännökset Vaikutukset vanhoihin kylätontteihin ja kaavaalueen ulkopuolisiin muinaisjäännöskohteisiin ovat pienet ja ne syntyvät lähinnä muutoksista kylämäiltä avautuviin näkymiin sekä lähialueisiin kohdistuvasta kasvaneesta virkistyskäytöstä. Kaavan mahdollistama rakentaminen tulee muuttamaan osin merkittävästikin Mårtensbyn kylätontilta avautuvia näkymiä. Nuottalahden hylky ei tule säilymään alueella. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristökohteita. Vaikutukset Villa Rulluddeniin muodostuvat lähinnä huvilalta ja sen lähiympäristöstä avautuvien näkymien muutoksista. Näkymät Villa Rulluddenilta itään ja koilliseen päin muuttuvat merkittävästi nykyisen vesialueen täyttämisen ja rakentamisen myötä. Villa Tarkemmassa suunnittelussa tehtävät ratkaisut määrittävät pitkälti kaupunkikuvalliset, erityisesti laadulliset, vaikutukset. Tarkemmassa suunnittelussa tehtävät ratkaisut määrittävät pitkälti sen miten alueen kulttuuriympäristön luettavuus säilyy ja miten kulttuuriympäristön arvokkaat kohteet näyttäytyvät ja erottuvat. 7 (11) Perinneympäristöt Rulluddenin ja Ryssjeholmenin muodostaman kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisen ja hyvin säilyneen kokonaisuuden hahmottaminen heikkenee näiden väliin sijoittuvan uuden rakentamisen myötä. Näkymät muualle eivät muutu merkittävästi. Virkistyskäyttö Villa Rulluddenin ympäristössä tulee kasvamaan merkittävästi. Bondaksen ympäristöstä avautuvat näkymät tulevat muuttumaan suuresti. Alueen arvokas rakennuskanta säilyy osana uutta kaupunkirakennetta mahdollistaen arvokkaiden rakennusten esiin tuomisen ja ajallisen kerroksellisuuden korostamisen. Alueen kävijämäärien kasvaessa useampi ihminen pääsee kokemaan Espoossa harvinaisen perinnemaiseman hoitoa. Lisääntyvän virkistyskäytön johdosta tulee kulun ohjaamista vahvistaa. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Alueen sosiaalinen luonne Hyvinvoinnin jakautuminen Osayleiskaavan aluevaraukset mahdollistavat monipuolisen työpaikkarakenteen. Kaavan toteuttaminen monipuolistaa alueen ammatillisia mahdollisuuksia, mutta heikentää teollisuuden ja varastotoiminnan mahdollisuuksia. Alueen väestömäärä mahdollistaa esimerkiksi palvelutyöpaikkojen syntymisen alueelle. Palvelutyöpaikat mahdollistavat eri sosiaaliryhmien työllistymisen, eli alueella on tarjolla työpaikkoja sekä naisille että miehille, ja eri ikäryhmille. Työssäkäynti omalla asuinalueella on mahdollista osalle asukkaista, jolloin työmatkat ovat lyhyitä. Alueiden erilaistuminen Osayleiskaavan alueen vahvuuksia ovat sijainti kaupunkirakenteessa metrovyöhykkeellä, merenranta ja satama, lintuallas ja virkistysalueet. Heikkoutena työpaikka-alueen ja veneiden talvisäilytyskentän karheus sekä voimalaitoksen ja jätevedenpuhdistamon teollinen ja aidoin rajattu yksityisalue, jotka karkottavat satunnaiset kulkijat pois alueelta. Kaavan mahdollistava maankäytön muutos korostaa alueen vahvuuksia ja tuo alueen eri toiminnot helpommin saavutettaviksi ja lähestyttäviksi mm. virkistysreittejä pitkin myös muillekin kuin alueen asukkaille. Alueen identiteetti ja imago Osayleiskaava mahdollistaa korkeata rakentamista metroaseman ympäristöön. Metroaseman seudun kaupunkimainen ympäristö yhdistyy puistoakselilla osayleiskaavan eteläiseen merelliseen asuinalueeseen. Kaavan mahdollistama kaupunkirakenteen täydentäminen yhdistää Matinkylän ja Iivisniemen, erottuen kuitenkin sataman myötä merellisempänä kaupunginosana kuin viereiset jo olemassa olevat kaupunginosat. Alueen imagon ja identiteetin kannalta on tärkeää, että julkisten alueiden ja rakennettujen virkistysreittien ja -alueiden toteuttamisjärjestyksessä huomioidaan jo ensimmäisten uusien asukkaiden tarpeet. 8 (11) Yhteisöllisyys Kaava-alueella toimii nykyään useita erilaisia yhteisöjä. Kaava mahdollistaa pääosin nykyisten yhteisöjen toiminnan jatkumisen jossakin muodossa. Nykyisten yhteisöjen jatkuminen on riippuvainen yhteisön halusta jatkaa ja kehittää toimintaansa osayleiskaavaalueella. Osayleiskaava mahdollistaa myös uusien yhteisöjen muodostumisen. Toiminnallisuus Liikkuminen Osayleiskaava luo hyvät mahdollisuudet metronkäyttöön perustuville asuntoalueille sekä jalankululle ja pyöräilylle metroaseman ja asuinalueiden välillä. Finnoo on kaupunkimainen alue, joka tukeutuu Länsimetron jatkeen metroasemaan. Suurin osa rakentamisalueista on saavutettavissa metroasemalta 600 metrin säteellä, vain eteläisimmät ja läntisimmät rakentamisalueet jäävät tämän kävelyetäisyyden ulkopuolelle. Kaava-alueen suunnittelussa on varmistettu hyvät yhteydet metroasemalle, sataman suuntaan ja kouluun. Alueen virkistyspyöräilyyhteydet hyödyntävät merenrantaa ja jatkuvat alueen ulkopuolelle (Rantaraittiin, Espoon keskuspuistoon), ja Hannusmetsään. Palvelut Julkiset palvelut keskitetään Espoossa Palveluiden järjestämisen ja palveluverkon tavoitetilan 2020 mukaan hyvien esteettömien liikenneyhteyksien varteen. Finnoon osayleiskaava-alueelle tulee lähipalvelutasoisia julkisia palveluita, mm. koulu- ja päiväkotipalveluita. Metrolinjan varrelle on Espoossa keskittynyt osa kaupunkitasoisista ja seudullisista palveluista. Nämä palvelut ovat hyvin saavutettavissa metrolla Finnoon osayleiskaava-alueelta. Espoon kaupan palveluverkkoselvityksen ja suunnitelman 2030 mukaan Finnoon väestömitoitus edellyttää ison paikalliskeskuksen palveluja. Keskus ei kuitenkaan kasva merkitykseltään Matinkylään verrattavaksi, josta ovat saatavissa kattavammat erikoistavarankaupan palvelut. Länsimetro mahdollistaa nopeat yhteydet esimerkiksi Matinkylän ja Espoonlahden kaupunkikeskuksiin, jotka täydentävät palvelutarjontaa. Keskustatoimintojen alueelle metroaseman yhteyteen sekä asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneelle alueelle on mahdollista osoittaa kaupallisia ja muita yksityisiä palveluja keskustaan soveltuvan asumisen, julkisten palvelujen ja hallinnon sekä työpaikkatoimintojen lisäksi. Myös asuinalueille voidaan sijoittaa päivittäistavara- ja muita palveluita, jolloin palvelut ovat hyvin kaikkien väestöryhmien saavutettavissa. Rakennettujen virkistysalueiden ja -reittien toteuttaminen tulee olla laadultaan korkeatasoista. Palvelujen ja työpaikkojen toteutumista voidaan edistää tarkemmassa suunnittelussa esimerkiksi varaamalla osuus kerrosalasta liike- tai työskentelytiloille. 9 (11) Virkistys Osayleiskaava mahdollistaa monipuolisia virkistystäytymismahdollisuuksia. Erilaisilta virkistysalueilta on jouheva yhteys toisille virkistysalueille niin kaava-alueen sisällä kuin osayleiskaava-alueen ulkopuolisiin virkistysalueisiin. Kaava mahdollistaa niin rakennettuja kuin luonnonmukaisia virkistysalueita. Rantaraitti, ranta-alueen rantabulevardi ja satama mahdollistavat virkistäytymisen merellisessä ympäristössä. Satamassa olevan saaristovenelaiturin kautta on Espoon saariston virkistyskäytössä olevat saaret saavutettavissa myös veneettömille. Työpaikat Kaava mahdollistaa keskusta-alueella toimintojen sekoittumisen ja asuntojen, palvelujen ja toimistotyyppisen työpaikkarakentamisen. Sekoittunut rakenne luo alueelle toimintaa myös iltaisin ja viikonloppuisin, sekä uusia kohtaamisen paikkoja. Kivijalkaliiketilat kuten kahvilat ja muut palvelut lisäävät toiminnallisuutta. Myös kaava-alueen eteläosiin asuin- ja liikealueelle (A-c) voi sijoittua liike- ja työskentelytiloja asuinrakennusten pohjakerroksiin. Satamassa sijaitsee merellisten toimintojen keskusta, jossa on mm. saaristoveneen laituri. Työpaikka-alueet sijoittuvat toimitilojen kannalta vetovoimaisimmalle paikalle Länsiväylän varteen, jossa niiden toteuttamisedellytykset ovat parhaimmat. Alueet ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä, ja Länsimetron jatke parantaa osaltaan työvoiman liikkuvuutta. Myös voimalaitoksen lähettyville voidaan sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkoja ja toimitiloja pysäköintilaitoksien ja veneiden talvisäilytyksen lisäksi. Jos liikeja toimitilarakentaminen ei käynnisty, ovat toiminnot yksipuolisempia, eikä kohtaamisen paikkoja ja toimintaa synny samalla tavalla. Alueen työpaikkaomavaraisuus jäisi pienemmäksi, ja asukkaiden työmatkat olisivat pitempiä. Koettu ympäristö Luonnon- ja kulttuuriympäristön kokeminen Kulttuuriperinnöstä toivotaan alueelle näkyvää laatutekijää. Historiallisen kerroksisuuden vaatimus voi olla vaikea toteuttaa kaupunkirakenteellisesti keskeisessä metroaseman ympäristössä, jossa rakentamisen tehokkuuden paineet ovat suuret. Luonnonympäristön kokemisen kannalta lintuharrastajille tärkeä Finnoon altaan säilyminen turvataan. Pirisaari on varattu yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun. Kaava-alueen eteläosan rakentaminen muokkaa ranta- ja saaristomaisemaa, rakennettu ranta mahdollistaa kuitenkin monia toimintoja ja Laajasti uudistuvan osayleiskaava-alueen historiallisen kerroksellisuuden säilyminen on kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta tärkeää. Erilaiset uusiokäyttömahdollisuudet voivat tuoda esim. asuinalueelle tätä arvokasta historiallista kerroksellisuutta. Tarkemmassa suunnittelussa tulee selvittää säilyvien rakennusten mahdollisuudet uusiokäyttöön. Osayleiskaavan toteuttamisen 1 0 (11) asuinympäristön elämyksellisyyden toteutumisen. Yleiskaavan toteuttamisen haasteena kuitenkin on, miten luonnon- ja kulttuuriympäristön ominaispiirteiden elämyksellisyys ja näkyvyys toteutuu käytännössä. Esteettisyys Merenranta ja rannan suuntainen rantaraitti, lintuallas ja venesatama antavat erinomaiset lähtökohdat viihtyisän asuin-, työpaikka- ja asiointialueen syntymiseen. Kaupunkirakenteen tehokkuus ja toiminnallinen monipuolisuus on sitä intensiivisempää mitä lähempänä metrokortteleita ne sijaitsevat. Kaavan toteutuminen muuttaa kaupunkikuvaa ja alueen toiminnallista rakennetta. Kaavalla on mahdollista toteuttaa viihtyisä ja esteettisesti korkeatasoinen ympäristö, jolla on yhteys luonnon elementteihin. Kaavalla mahdollistetaan Finnoon eteläosiin uutta rakentamista, joka tulee näkymään kaukomaisemassa. Koettu turvallisuus Asukkaiden turvallisuuden tunnetta edistää esimerkiksi tasapainoinen asukasrakenne, mutta osayleiskaavoituksella voidaan vaikuttaa asukasrakenteeseen vain osittain osoittamalla tiiviimmin ja väljemmin rakennettavia alueita. Finnoon osayleiskaavassa tiiveimmät alueet sijaitsevat metroaseman läheisyydessä. Alueen elävyys ja viihtyisyys ovat turvallisuutta luovia tekijöitä, ja tähän vaikuttaa merkittävästi se, onko alueella toimintaa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Osayleiskaavassa keskustaalueelle on mahdollista toteuttaa sekä asuntoja, palveluja että toimistotyyppistä työpaikkarakentamista, ja esimerkiksi kauppa ja palvelut luovat toimintaa sekä mahdollistavat sosiaaliset kontaktit. Konflikteja voidaan ehkäistä toimintojen sijoittelulla, osayleiskaavassa koulut sijaitsevat toiminnoiltaan rauhallisimmilla alueilla, rajautuen esimerkiksi viheralueisiin. Selkeät kokonaisuudet auttavat tilan haltuunottoa, ja osayleiskaava-alueen pääkatuverkolle toteutettava kattava jalankulku- ja pyörätieverkosto tukee kävelyn ja pyöräilyn edistämistä sekä tehokasta metron liityntäliikennettä. Liikenneväylät vaikuttavat huomattavasti alueen viihtyisyyteen, ja osayleiskaavaalueella kasvava tieliikenne aiheuttaa melua Länsiväylän sekä alueen pääkatujen varrella. Myös virkistysreitit luovat viihtyisyyttä ja sitä kautta turvallisuuden tunnetta. Virkistysmahdollisuudet paranevat alueella osayleiskaavan toteutumisen ansiosta, Finnoon osayleiskaava-alueella ulkoilureittiverkosto on kattava. aiheuttamat muutokset ovat suurimpia nykyisillä pientaloalueilla, joiden välittömään läheisyyteen on osoitettu kerrostalorakentamista. Rakentamisen ajoituksella ja organisoinnilla voidaan kuitenkin vähentää rakentamisen aikaisia haittoja. Liikenteen haittoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota asemakaavoituksen yhteydessä. 11 (11) Elvyttävyys Osayleiskaava mahdollistaa monipuolisesti elvyttäviä vaikutuksia, jolloin alueen asukkailla on mahdollisuus elvyttäytyä omalla asuinalueellaan. Asukkaiden on mahdollista liikkua virkistysreittejä pitkin alueen erilaisille virkistysalueille ja rantaan. Virkistysalueet ovat monipuolisia, sisältäen niin luonnontilaisia kuin rakennettuja virkistysalueita. Metroaseman ympärillä oleva keskusta-alue mahdollistaa kaupunkimaisen kuhinan ja ilmapiirin. Asukkaille tarjoutuu myös mahdollisuus elvyttäytyä merellisessä ympäristössä merenrannan satamassa ja rantaa pitkin kulkevissa kävelyreiteillä. Terveys ja turvallisuus Alueen esirakentamiseen ja rakentamiseen liittyvät maa- ja kalliorakennustyöt sekä ruoppaukset aiheuttavat ympäristöön melu-, pöly ja tärinävaikutuksia. Voimalaitostoimintaan liittyvä liikenne kasvaa merkittävästi ja aiheuttaa alueella viihtyvyyshaittaa. Voimalaitoksen toiminnasta syntyy melua, joka ylittää mallinnusten mukaan yöohjearvot uusilla asuinalueilla voimalaitoksen ympäristössä yli 400 metrin etäisyydelle saakka. Nykyisen Suomenojan jätevedenpuhdistamon aiheuttamat haju- ja meluhaitat poistuvat puhdistamotoiminnan siirtyessä Blominmäkeen. Pölyämistä voidaan ehkäistä työmaa-alueiden ja maa-ainesten kastelulla tai pölynsidonnalla. Maa- ja kalliorakennustyöt sekä ruoppaukset tulee toteuttaa ja ajoittaa siten, että mahdolliset haitat minimoidaan. Voimalaitoksen melun leviämistä voidaan vaimentaa rakentamalla voimalaitoksen läheisyyteen melun leviämistä rajoittavia rakennuksia. Vaihtoehtoisesti piha-alueita voidaan suojata suunnittelemalla rakennusmassa niin, että piha-alueet sijaitsevat asuinrakennusten suojassa. Voimalaitoksella mahdollisten onnettomuuksien riskit on otettu kaavaratkaisussa huomioon, eikä niistä siten aiheudu terveysvaaraa alueen asukkaille. Suojavyöhykkeen sisällä lämpösäteily- ja painevaikutukset tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Lisäksi palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa. Höyrylieriön repeämisessä syntyvien heitteiden vaikutusetäisyyksien selvittäminen on kesken, ja suunnittelun lähtökohtana on, että heitteiden muodostumisen estämiseksi on olemassa tekniset ratkaisut. Muut vaikutukset ( esim. elinkeinoelämän toimintaedellytykset jne. mitä on vaikea sijoittaa edellä olevien otsikoiden alle) Finnoo osayleiskaavaehdotus Osayleiskaavan merkittävät vaikutukset - yhteenvetotaulukko Liite 24 840200 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Finnoon keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KALV) vuonna 2035 Liite 25 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Voimalaitoksen ja yleisen liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq, klo 7-22 840200 Liite 26A Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Voimalaitoksen ja yleisen liikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq, klo 22-7 840200 Liite 26B Liite 27 Finnoon osayleiskaava Rakentamisen ja liikenteen käytönaikaisen energiankulutuksen vaikutus CO2-päästöihin 5.5.2015 Kaupunkisuunnittelukeskus © Espoon kaupunki 2015 Finnoon osayleiskaavan ilmastovaikutusten arviointi 1 (12) 5.5.2015 Sisällys 1 Johdanto ................................................................................................................................ 2 2 Nykytilanne ............................................................................................................................ 2 3 Rakennusten käytönaikainen energiankulutus ....................................................................... 3 4 3.1 Rakentamismäärät ja vaiheistus ................................................................................... 3 3.2 Energiankulutus ............................................................................................................ 4 Energiantuotanto ................................................................................................................... 6 4.1 Aurinkoenergia ............................................................................................................. 7 5 Liikenteen päästöt .................................................................................................................. 7 6 Alueen hiilidioksidipäästöt ...................................................................................................... 9 7 Yhteenveto .......................................................................................................................... 11 8 Lähteet................................................................................................................................. 12 ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI Finnoon osayleiskaavan ilmastovaikutusten arviointi 2 (12) 5.5.2015 1 Johdanto Espoon kaupunginhallitus on päättänyt 13.8.2012 Espoo-strategian ilmasto- ja energiatoimenpiteistä vuosille 2012–2014. Yhtenä toimenpiteenä on, että kaavoituksen yhteydessä toteutetaan riittävä ilmastovaikutuksien arviointi. Tässä selvityksessä esitetään arvio Finnoon osayleiskaava-alueelle tulevien uudisrakennusten käytöstä sekä liikenteestä aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä valituilla esimerkkiskenaarioilla. Alueen energiankulutuksen arvioinnissa on huomioitu rakentamisen vaiheistumisen vaikutus kiristyviin energiamääräyksiin. Lisäksi tarkasteluun on otettu skenaario, jossa kaupunki tontinluovutusehtojen tai vastaavan sopimuksen avulla ottaa kiristyvät energiamääräykset käyttöön etupainotteisesti. Nämä oletukset pohjautuvat EU:n energiatehokkuusdirektiiviin (2010/31/EU), jonka mukaan Suomi on sitoutunut parantamaan uudisrakennusten energiatehokkuutta lähes nollaenergiatasolle julkisissa kiinteistöissä vuoteen 2019 mennessä ja kaikissa kiinteistöissä vuoteen 2021 mennessä. Lisäksi skenaarioissa on oletettu rakennusten energiatehokkuuden tiukkenevan vielä tämän jälkeen vuosina 2025 ja 2030. Tarkastelussa rakennusten päälämmitysenergianlähteenä on kaukolämpö ja jäähdytys toteutetaan kaukokylmällä. Rakennusten käytönaikaisesta syntyviä CO2-päästöjä arvioitaessa on huomioitu energiantuotannosta syntyvien päästöjen vähentyminen paikallisen energiayhtiön lisätessä uusiutuvien polttoaineiden käyttöä energiantuotannossaan sekä ydin- ja tuulivoiman lisääntyessä. Lisäksi on arvioitu Finnoon osayleiskaava-alueen mahdollisuuksia hyödyntää aurinkoenergiaa. Selvityksessä on arvioitu myös liikenteen energiankulutusta erilaisilla skenaarioilla perustuen nykyisiin ja ennustettuihin liikkumismalleihin. Liikenteen osalta ajoneuvojen päästöjen on oletettu pysyvän nykyisellä tasolla, vaikka esimerkiksi sähköautojen yleistyminen ja biopolttoaineiden lisääntyminen energian- ja polttoaineiden tuotannossa lisääntynee tarkastelujakson aikana. 2 Nykytilanne Suurin osa alueesta on vielä rakentamatonta, vaikka alueen ensimmäiset kiinteistöt on tehty jo 1950-luvulla. Pääosa alueen rakennuksista on kaukolämmitteisiä, mutta muutamat vanhemmista kiinteistöistä ovat öljylämmitteisiä ja joitain uudempiakin kohteita on toteutettu suoralla sähkölämmityksellä. Alueen kehittämisen myötä myös alueen energiajärjestelmä tulee kehittymään ja kannustaa nykyisiä öljy- ja sähkölämmitteisiä rakennuksia vaihtamaan lämmitysmuotonsa ympäristö- ja energiatehokkaampaan vaihtoehtoon. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI Finnoon osayleiskaavan ilmastovaikutusten arviointi 3 (12) 5.5.2015 Paikallinen kaukolämpöyhtiö Fortum on sitoutunut toteuttamaan alueelle avoimen energiaverkon, joka mahdollistaa kahdensuuntaisen kaukolämpökaupan. Tämä tarkoittaa, että paikallisen kaukolämpöyhtiön lisäksi myös muut tuottajat voivat syöttää jakeluverkkoon lämpöenergiaa. Paikallisen kaukolämpöyhtiön lisäksi muita energiantuottajia voivat olla esimerkiksi aurinkolämpöä tuottavat kiinteistöt tai osuuskunnat sekä hukkalämpöä tuottavat kohteet (konesalit, kauppojen kylmätilat, suurkeittiöt, metroasema). Avoimen kaukolämpöverkon lisäksi kiinteistöt voivat perinteisen kaukolämpömallin lisäksi hyödyntää kaukolämpöverkon paluuveden lämpöenergiaa sekä käyttää kiinteistöjen viilennykseen kaukokylmää. Kaukokylmän ansiosta kiinteistöissä syntyvä ylimääräinen lämpö on mahdollista hyödyntää muualla jakeluverkostossa. 3 3.1 Rakennusten käytönaikainen energiankulutus Rakentamismäärät ja vaiheistus Rakennusten energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen arvioimiseksi olennaista on rakennusten tyyppi ja kerrosala sekä rakentamisen vaiheistuminen. Vaiheistuminen on tärkeää, koska eri vuosina rakennetut uudiskohteet joutuvat noudattamaan erilaisia rakentamismääräyksiä ja niissä olevia energiatehokkuusvaatimuksia, ellei toisin sovita esimerkiksi tontinluovutusehdoissa. Alla olevassa kuvassa on esitetty arvio Finnoon vaiheistumisesta. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI Finnoon osayleiskaavan ilmastovaikutusten arviointi 4 (12) 5.5.2015 3.2 Energiankulutus Rakennusten käytönaikaisen energiankulutuksen voi jakaa karkeasti neljään osaan: Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitys, käyttöveden lämmitys, jäähdytys sekä kiinteistö- ja kuluttajalaitesähkö. Näiden neljän osion energiankulutus vaihtelee rakennustyypeittäin. Finnoon alueen rakentamisen pääpaino tulee olemaan asuinkerrostaloissa. Lisäksi alueelle tulee toimisto- ja liiketiloja sekä muutamia kouluja ja päiväkoteja. Rakennusten käytönaikainen energiankulutus eri rakennustyypeille on esitetty seuraavassa kuvaajassa. Energiankulutus on jaettu eri vuosien arvioitujen rakentamismääräysten mukaisten energiatehokkuusvaatimusten mukaisesti. Kuten kuvaajasta havaitaan, vuoden 2012 ja 2021 välillä energiatehokkuusvaatimukset tulevat kiristymään huomattavasti. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI Finnoon osayleiskaavan ilmastovaikutusten arviointi 5 (12) 5.5.2015 Tämän jälkeen vaatimusten kiristymisen arvioidaan olevan huomattavasti maltillisempaa energiatehokkuuden osalta, mutta paikallisen uusiutuvan energian tuotantoa ruvettaneen vaatimaan viimeistään 2020-luvun aikana. Uusiutuvan energian tuotantopotentiaalia alueella tarkastellaan erillisessä kappaleessa. Tilojen lämmitys Käyttövesi Sähkö Jäähdytys 2012202120252030201220212025203020122021202520302012202120252030 Kerrostalot Toimistot Liiketilat Koulut ja päiväkodit Esitetyn taulukon mukaisesti sähköenergian osuus rakennusten energiantarpeesta tulee tulevaisuudessa olemaan merkittävä. Myös asuinrakennuksissa käytettävän lämpimän käyttöveden osuus energiankulutuksesta tulee kasvamaan, joten siitä saatavan hukkalämmön hyödyntämiseen tulee panostaa aiempaa enemmän. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty alueen rakennusten kokonaisenergiantarve viiden vuoden välein. Kuvaajassa on esitetty myös arvio energiantarpeen vaihteluvälistä riippuen siitä, vaaditaanko esimerkiksi tontinluovutusehdoissa lakisääteistä energiatehokkaampaa rakentamista. Arviot perustuvat FInZEB-hankkeen tuloksiin ja myöhemmin käyttöön otettavien energiatehokkuusvaatimusten kiristykset on arvioitu hyvin maltillisiksi. Vuoden 2025 jälkeen energiatehokkuuden parantamista tärkeämpää arvioidaan olevan uusiutuvan energian tuotannon lisääminen paikallisesti ja valtakunnallisessa sähkönjakeluverkossa. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI Finnoon osayleiskaavan ilmastovaikutusten arviointi 6 (12) 5.5.2015 90 80 70 GWh/vuosi 60 50 40 30 20 10 0 2020, 2 500 asukasta 2025, 7 500 asukasta Koulut ja päiväkodit, perinteinen Toimistot, perinteinen Koulut ja päiväkodit, energiatehokas Toimistot, energiatehokas 4 2030, 2035, 12 500 asukasta 14 300 asukasta Liiketilat, perinteinen Kerrostalot, perinteinen Liiketilat, energiatehokas Kerrostalot, energiatehokas Energiantuotanto Alueen energiantuotanto tullaan kattamaan pääasiassa kaukolämmöllä ja kaukokylmällä sekä valtakunnallisesta sähköverkosta otettavalla verkkosähköllä. Lisäksi alueella on mahdollista hyödyntää pienissä määrin paikallisesti tuotettua aurinkoenergiaa tai maaperään varastoitunutta energiaa. Alueellisen sähkön ja lämmön yhteistuotannon ominaispäästökerroin muuttuu tulevaisuudessa uusiutuvien energiamuotojen osuuden lisääntyessä. Paikallisen kaukolämpöyhtiö Fortumin tavoitteena on tuottaa Espoon alueen kaukolämpö hiilineutraalisti vuoteen 2030 mennessä. Myös valtakunnallisesta sähköverkosta otettavan verkkosähkön päästökerroin tulee pienenemään ydinvoiman ja tuulivoiman lisääntyessä. Valtakunnallisen sähköntuotannon päästöjen arvioinnissa on sovellettu Espoon kaupungin ilmastotoimien priorisoinnissa käytettyä sähköntuotannon päästökertoimen kehitystä, joka pohjautuu kansallisen energia- ja ilmastostrategian oletuksiin. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI Finnoon osayleiskaavan ilmastovaikutusten arviointi 7 (12) 5.5.2015 g CO2 / kWh Espoon kaukolämmölle ja valtakunnalliselle verkkosähkölle käytetyt päästökertoimet ja niiden muutokset on esitetty seuraavassa kuvaajassa. 200 100 0 2015 2020 Sähkö 4.1 2025 2030 Kaukolämpö Aurinkoenergia Alueella on mahdollista hyödyntää aurinkoenergiaa tuottamalla sitä pääasiassa kiinteistöjen kattopinnoilla. Alueelle tulevien keskitettyjen pysäköintilaitosten kattopinnoilla olisi mahdollista tuottaa aurinkosähköä suuremmassa mittakaavassa, jolloin tuotanto voitaisiin hyödyntää sähköautojen lataamiseen, pysäköintilaitoksen talotekniikan sähköntarpeen kattamiseen tai syöttää se valtakunnalliseen jakeluverkkoon. Muissa kiinteistöissä voitaisiin hyödyntää aurinkoenergiaa käyttöveden lämmittämiseen siten, että tuotanto olisi korkeintaan noin puolet alueen käyttöveden lämmittämiseen tarvittavasta energiasta. Tällöin kesäaikaan käyttövesi lämmitettäisiin alueella lähes kokonaisuudessaan aurinkoenergialla. Aurinkoenergialla saatavat CO2-päästövähennykset tulisivat yllä esitetyllä skenaariolla pääasiassa käyttöveden lämmittämisestä, jolloin ne korvaisivat kaukolämpöä. Riippuen kaukolämmön ja sähkön ominaispäästökertoimien kehityksestä voitaisiin CO2-päästöjä alentaa pysäköintilaitoksiin asennettavilla aurinkosähköjärjestelmillä ja muihin kiinteistöihin asennettavilla aurinkolämpöjärjestelmillä yhteensä lähes 3 000 tonnilla vuodessa nykytekniikalla laskettuna. Tämä vastaa kymmenien kerrostalojen käytöstä aiheutuvia CO2-päästöjä. Paikallisen kaukolämpöyhtiön toteuttaessa hiilineutraalin visionsa jäisivät CO2päästöt vuonna 2030 hyvin pieniksi, mutta 2020-luvun alussa otetut aurinkoenergiajärjestelmät olisivat siihen mennessä jo lähes maksaneet itsensä takaisin. 5 Liikenteen päästöt Liikenteestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä voidaan arvioida ajoneuvojen päästökertoimien ja niillä kuljettujen matkaosuuksien perusteella. Laskelmissa käytetyt päästökertoimet on esitetty seuraavassa taulukossa ja ne perustuvat VTT:n ja Motivan esittämiin päästökertoimiin. Erityisesti henkilö- ja linja-autojen päästökertoimiin vaikuttaa oleellisesti tekniikan kehittyminen ja käytettävä polttoaine. Nykyiset autot kuluttavat huomattavasti vähemmän kuin 10 vuotta sitten valmistetut, ja tulevaisuudessa autojen kulutus voi olla entistä pienempi. Lisäksi käytettävät polttoaineet ovat muuttumassa fossiilisista ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI Finnoon osayleiskaavan ilmastovaikutusten arviointi 8 (12) 5.5.2015 biopohjaisiin, mikä myös vähentää autoilun päästöjä tulevaisuudessa. Näitä muutoksia ei ole huomioitu laskelmissa niihin liittyvien epävarmuuksien vuoksi, mutta ne vaikuttavat oleellisesti liikenteestä aiheutuviin CO2-päästöihin. Jalankulku ja pyöräily on oletettu päästöttömiksi kulkumuodoiksi. Päästökertoimet Keskimäärin, g CO2 g / km, hlö henkilöauto bussi metro 167,0 58,0 13,1 Kulkutapaosuuksina on käytetty Finnoon liikenne-ennusteen mukaisia kulkutapaosuuksia vuodelle 2008 ja 2035. Nämä mallit perustuvat nykyiseen liikkumiskäyttäytymiseen, minkä vuoksi näiden lisäksi on laskettu ideaalinen skenaario perustuen oletukseen, jossa Finnoosta kehittyy intensiivinen joukkoliikennevyöhyke vuoteen 2030 mennessä. Tässä skenaariossa on hyödynnetty Liikenne- ja viestintäministeriön vuoden 2011 tekemää selvitystä yhdyskuntarakenteiden vyöhykkeiden liikkumistottumuksista. Kyseisessä skenaariossa kulkutapaosuudet jakaantuisivat melko tasaisesti kolmeen osaan autoilun, julkisen liikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn kesken ja sitä voidaan pitää tulevaisuuden tavoitetilana. Laskelmissa arkivuorokauden kokonaismatkan pituutena on käytetty HLJ 2015 Liikkumistottumukset Helsingin seudulla 2012 -raportin mukaista Espoon keskimääräistä matkapituutta, joka vuonna 2012 oli 26 km / hlö, arkivrk. Tulevaisuuden skenaariossa on hyödynnetty intensiiviselle joukkoliikennevyöhykkeelle annettua kokonaismatkan pituutta 21 km / hlö, vrk. Päästökertoimien, kulkutapaosuuksien ja matkapituuksien avulla on arvioitu finnoolaisen liikkumisesta aiheutuvia CO2-päästöjä eri skenaarioissa. Tulokset on esitetty seuraavassa kuvaajassa. Finnoosta on mahdollista kehittää intensiivisen joukkoliikennevyöhykkeen alue painottamalla suunnittelussa ja toteutuksessa jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen tärkeyttä liikennejärjestelmässä. Kuvaajassa on esitetty vertailun vuoksi myös keskimääräisen espoolaisen liikkumisesta aiheutuma hiilijalanjälki vuonna 2012 perustuen HLJ 2015 tutkimukseen. Kuvaajaa tulkittaessa tulee muistaa, että ennen metron rakentamista joukkoliikenteestä eli linja-autoliikenteestä aiheutuvat päästöt ovat huomattavasti suurempia kuin metroliikenteen päästöt. Tästä johtuen ennen metroa tehtävien joukkoliikennematkojen päästöt ovat suuremmat kuin metron käyttöönoton jälkeen, vaikka julkisen liikenteen osuus kulkutapamuodoista nousee metron valmistuttua. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI Finnoon osayleiskaavan ilmastovaikutusten arviointi 9 (12) 5.5.2015 1,2 t CO2 / hlö 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Espoo 2012 Finnoo, 2008 Henkilöautoilu Finnoo, 2035 Julkinen liikenne Finnoo, painotus pyöräilyssä ja jalankulussa Vuoden 2035 tilanteessa liikkumisesta aiheutuvat päästöt ovat noin 10 % pienemmät kuin nykytilanteessa. Mikäli Finnoosta saadaan kehitettyä intensiivinen joukkoliikennevyöhyke, voivat liikkumisesta aiheutuvat päästöt olla jopa puolet pienempiä nykytilaan verrattuna. 6 Alueen hiilidioksidipäästöt Aiemmin esitetyn rakentamisen vaiheistuksen, kiinteistöjen energiantarpeen, päästökertoimien sekä liikenteen päästövaikutusten avulla on arvioitu alueen käytönaikaisesta energiankulutuksesta syntyviä vuosittaisia CO2-päästöjä. Hiilidioksidipäästöjä on arvioitu kahdella tavalla: Ensimmäisessä kuvaajassa on esitetty alueen rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt olettamalla aiemmin esitetty energiantuotannon päästökertoimien kehitys. Lisäksi kuvaajaan on piirretty hiilidioksidipäästöjen kasvu, mikäli vastaava asuinkerrosala toteutettaisiin kerrostalojen sijaan rivitaloina. Laskennassa ei ole kuitenkaan huomioitu rivitaloalueen mahdollisesti erilaista kulkutapajakaumaa suhteessa kerrostaloalueeseen. Kuvaajassa on esitetty myös CO2-päästöt asukasta kohti eri skenaarioissa. Toisessa kuvaajassa on oletettu, että energiantuotannon päästökertoimet pysyvät nykytasolla. Rivitaloskenaariota ei ole otettu mukaan toisen kuvaajan tarkasteluun. Molemmissa skenaarioissa on esitetty julkisen toimijan mahdollisuudet vaikuttaa rakennusten käytöstä aiheutuvaan energiankulutukseen vaatimalla rakentajilta lakisääteistä parempaa energiatehokkuutta. Lakisääteisessä skenaariossa energiatehokkuusvaatimusten on oletettu tiukentuvan asteittain viiden vuoden välein siten, että vuonna 2035 ollaan tavoitetasolla. Energiatehokkaassa skenaariossa on oletettu kaupungin ottavan tiukemmat energiatehokkuusvaatimukset käyttöön muutama vuosi ennen lakisääteistä ohjausta, jolloin tavoitetasolla ollaan jo vuonna 2030. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI Finnoon osayleiskaavan ilmastovaikutusten arviointi 10 (12) 5.5.2015 Saadut arviot on esitetty seuraavissa kuvaajissa. 35 000 4,0 30 000 3,5 t CO2 / vuosi 2,5 20 000 2,0 15 000 1,5 10 000 t CO2 / asukas, vuodessa 3,0 25 000 1,0 5 000 0,5 0 0,0 2020, 2 500 asukasta 2025, 7 500 asukasta 2030, 12 500 asukasta 2035, 14 300 asukasta Kerrostalot, * Toimistot, * Liiketilat, * Koulut ja päiväkodit, * Liikenne Kerrostalot, ** Toimistot, ** Liiketilat, ** Koulut ja päiväkodit, ** Päästöt rivitaloilla, ** CO2/asukas, ** CO2/asukas, * CO2/asukas, rivitaloskenaario *energiatehokas toteutus, ** lakisääteinen toteutus Kuvaajan perusteella lopputilanteen hiilidioksidipäästöt ovat hieman alle kolme tuhatta tonnia eli lähes 15 % pienemmät, mikäli kaupunki ohjaa rakentajia energiatehokkaampiin ratkaisuihin. Mikäli alue toteutettaisiin rivitalovaltaisena, olisivat hiilidioksidipäästöt perinteiseen ratkaisuun verrattuna noin neljä tuhatta tonnia eli noin 20 % suuremmat. Edellä esitetyssä kuvaajassa esitetty laskelma oli tehty oletuksella, jonka mukaan energiantuotannon päästökertoimet laskevat vuoteen 2030 mennessä. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty tilanne, jossa päästökertoimet pysyvät nykytasolla. Tällöin alueen hiilijalanjälki on kaupungin ja valtion energiaohjauksen tasosta riippuen yli 10 tuhatta ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI Finnoon osayleiskaavan ilmastovaikutusten arviointi 11 (12) 5.5.2015 tonnia suurempi verrattuna tilanteeseen, jossa energiayhtiöt siirtyvät kokonaan tai pääasiassa uusiutuvalla energialla tuotettuun energiaan. Alueen kokonaishiilijalanjälkeen verrattuna kyse on noin 60–70 % suuremmasta hiilijalanjäljestä alueen valmistuttua. Energiantuotannon päästökertoimien pienentymisellä on täten ratkaiseva vaikutus alueen hiilidioksidipäästöihin. 35 000 4,0 3,5 30 000 3,0 t CO2 / vuosi 2,5 20 000 2,0 15 000 1,5 10 000 1,0 5 000 0,5 0 0,0 2020, 2 500 asukasta 2025, 7 500 asukasta 2030, 12 500 asukasta 2035, 14 300 asukasta Kerrostalot, * Toimistot, * Liiketilat, * Koulut ja päiväkodit, * Liikenne Kerrostalot, ** Toimistot, ** Liiketilat, ** Koulut ja päiväkodit, ** CO2/asukas, ** CO2/asukas, * *energiatehokas toteutus, ** lakisääteinen toteutus 7 Yhteenveto Suunnittelemalla ja toteuttamalla alueesta intensiivinen joukkoliikennevyöhyke voidaan alueen liikenteestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt parhaimmillaan puolittaa. Käytännössä alueen ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI t CO2 / asukas, vuodessa 25 000 Finnoon osayleiskaavan ilmastovaikutusten arviointi 12 (12) 5.5.2015 muodostuminen intensiiviseksi joukkoliikennevyöhykkeeksi lienee mahdollista vasta huomattavasti pidemmällä aikavälillä, mutta metron käyttöönotto voi muuttaa liikkumistottumuksia ja kulkutapaosuuksia siten, että liikenteen päästöt ovat noin 10 % pienemmät verrattuna keskimääräiseen espoolaiseen. Mikäli Finnoosta ei kehity intensiivisen joukkoliikennevyöhykkeen aluetta, ovat päästöt lopputilanteessa noin kolmanneksen tässä esitettyä suuremmat. Rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvia CO2-päästöjä voidaan alentaa ohjaamalla rakentajia kohti lakisääteistä energiatehokkaampaa rakentamista. Toteuttamalla alue kerrostalovaltaisena saadaan CO2päästöjä pienennettyä noin 20 % verrattuna skenaarioon, jossa asuminen toteutettaisiin rivitaloina. Tämä johtuu osittain siitä, että rivitaloille ei ole asetettu yhtä tiukkaa lakisääteistä energiatehokkuusvaatimusta kuin kerrostaloille. Myös lähitulevaisuudessa lakisääteisen energiaohjauksen painopiste vaikuttaa olevan suuremmissa rakennusmassoissa. Rakentajien energiaohjauksella saavutettavat CO2-päästövähennykset vastaavat aurinkoenergialla saavutettavaa CO2-päästövähennystä. Tästä johtuen jatkosuunnittelussa on tärkeää mahdollistaa myös aurinkoenergian laajamittainen hyödyntäminen alueella. Alueen hiilidioksidipäästöjen kannalta ratkaisevinta on pääenergiantuotantomuotojen päästökertoimien kehitys, minkä vuoksi tulee mahdollistaa paikallisen energiayhtiön siirtyminen uusiutuvien energianlähteiden käyttöön mahdollisimman lyhyellä ajanjaksolla. 8 Lähteet Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet: Vyöhykkeiden kriteerit, alueprofiilit ja liikkumistottumukset. Liikenne- ja viestintäministeriö 15/2011. Finnoon liikenne-ennuste, päivitys 2013. WSP 2014. HLJ 2015 Liikkumistottumukset Helsingin seudulla 2012. HSL 2013. Espoon kaupungin ilmastotoimien priorisointi. Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 4/2014. Fortum rakentaa kaukolämpöakun Espoon Suomenojalle. Fortum 24.3.2015. FInZEB-hanke: Lähes nollaenergiarakennuksen käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla. Loppuraportti. Granlund Oy 3/2015. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI Liite 27 840200 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Yleiskaavayksikkö Generalplanenheten Finnoon osayleiskaava Ehdotus Osayleiskaavakarttapienennös Liite 28 1 (7) Piirustus n:o 6658, päivätty 30.5.2011, muutettu 10.6.2015 Ritning nr 6658, daterad 30.5.2011, ändrad 10.6.2015 Espoo Esbo Finnoo Finno Osayleiskaava Delgeneralplan Kaupunginosat: Stadsdelarna: 31. Kaitaa, 23. Matinkylä 31. Kaitans, 23 Mattby Mittakaava 1:5000 Skala 1:5000 0 100 m 200 m Liite 29 300 m OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET DELGENERALPLANENS BETECKNINGAR OCH BESTÄMMELSER Kaikki alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi. Alla områden är avsedda att detaljplaneras. Osayleiskaavakarttaa ja -määräyksiä täydentää osayleiskaavan selostus. Osayleiskaava osoittaa kunkin alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen. Pääkäyttötarkoituksen ohella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle. Delgeneralplanen och bestämmelserna kompletteras av delgeneralplanens beskrivning. Delgeneralplanen visar områdenas huvudsakliga användningsändamål. Vid sidan av det huvudsakliga ändamålet tillåts också annan markanvändning om den inte stör det huvudsakliga ändamålet. Kaavoituksessa, muussa suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992). Vid markanvändningsplanering, övrig planering och byggande ska statsrådets beslut om riktvärden för bullernivå(993/1992) följas. Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Korttelialueilla syntyvät hulevedet tulee käsitellä pääsääntöisesti korttelialueilla. Hulevesien laadun parantamiseen sekä rakentamisaikaiseen hulevesien hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asemakaavassa tulee tarvittaessa antaa lisämääräys liikennealueilta kerääntyvien hulevesien puhdistamisesta. Vid detaljplaneringen ska en särskild plan för dagvattenkontroll upprättas. Dagvattnet i kvartersområdena ska i regel hanteras internt inom kvartersområdet. Särskild vikt ska fästas vid förbättring av dagvattenkvaliteten och hanteringen av dagvatten under byggtiden. Vid behov ska en bestämmelse om rening av dagvatten från trafikområden ges i detaljplanen. Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä kaavoituksen ja muun suunnittelun yhteydessä ja maaperä kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Förekomsten av förorenad mark ska utredas vid markplaneringen och den övriga planeringen. Innan byggande inleds måste den förorenade marken iståndsättas. Pohjasedimentin pilaantuneisuus on selvitettävä alueilla, joilla on rakentamisesta johtuva merkittävä ruoppaustarve. Påde områden där byggande kräver betydande muddring ska bottensedimentet undersökas med tanke på föroreningar. Alueella on otettava huomioon tulvavaara ja -riskit ja huolehdittava tulvasuojelusta riittävällä rakentamiskorkeudella. På området ska översvämningsrisken beaktas och golvhöjden vara tillräcklig med tanke på översvämningsskyddet. Voimalaitoksen jäähdytysveden keskeytyksetön saanti on turvattava. En oavbruten tillgång till kylvatten för kraftverket måste säkras. Jatkosuunnittelussa tulee mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden ja hukkaenergian hyödyntäminen. Toimintojen sijoittelussa tulee huomioida energiataloudellisuus. Massoittelussa tulee huomioida passiivisen ja aktiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen sekä ylilämmöltä suojautuminen passiivisin keinoin. Alueella tulee pyrkiä alueellisiin tai korttelikohtaisiin jäähdytys- ja viilennysratkaisuihin. Vid den fortsatta planeringen ska utnyttjande av förnybara energikällor och spillenergi möjliggöras. Vid placeringen av markanvändningsändamål ska energiekonomin beaktas. I disponeringen av byggnadsmassor ska utnyttjande av passiv och aktiv solenergi samt skydd mot överhettning med passiva medel beaktas. På området ska lösningar för olika grader av avkylning eftersträvas för hela området eller per kvarter. 2 (7) C-1 A/C A/C A-c A A-1 A A/P PY P py RA TP TP Keskustatoimintojen alue. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueen värit viittaavat rakentamisen korkeuteen. Rakentaminen madaltuu värisävyn vaaletessa. Alueella tulee ottaa huomioon lintujen lentoreitit. Yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Aluetta tulee kehittää kävelykeskustana ja varmistaa hyvät yhteydet toiminnallisille virkistysalueille. Område för centrumfunktioner. På området får boende som passar i centrum samt förvaltnings-, kontors-, service-, utbildnings- och butikslokaler anvisas. Områdets färger hänvisar till nybyggnadernas höjd. Byggnaderna ska vara lägre där nyansen är ljusare. På området ska fåglarnas flygrutter beaktas. I byggnader som är mer än sju våningar höga ska spridningen av brandgas/rökgas beaktas. Området ska utvecklas som ett bilfritt centrum och goda förbindelser till andra rekreationsområden med aktiviteter ska säkras. Asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunut alue. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Alueelle tulee varata asukasmäärään nähden riittävästi toiminnallisia virkistysalueita ja -palveluita sekä varmistaa toimivat yhteydet muille toiminnallisille virkistysalueille. Blandat område för boende och centrumfunktioner. På området får boende som passar i centrum samt förvaltnings-, kontors-, service-, utbildnings- och butikslokaler anvisas. I byggnader som är mer än sju våningar höga ska spridningen av brandgas/rökgas beaktas. På området ska i förhållande till invånarantalet tillräckligt med aktiviteter och områden för rekreationstjänster reserveras samt goda förbindelser till andra rekreationsområden med aktiviteter säkras. Asuin- ja liikealue. Alue varataan asumiselle ja liiketoiminnalle sekä keskustatoimintojen laajenemisalueeksi. Alueelle ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a §:n mukaista vähittäiskaupan suuryksikköä. Yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Alueelle tulee varata asukasmäärään nähden riittävästi toiminnallisia virkistysalueita ja -palveluita sekä varmistaa toimivat yhteydet muille toiminnallisille virkistysalueille. Rantojen julkinen käyttö ja rantaraittia täydentävä reitti tulee mahdollistaa. Område för boende och affärsverksamhet. Området reserveras för boende och affärsverksamhet samt för en utbredning av centrumfunktionerna. På området får inte placeras en sådan stor detaljhandelsenhet som avses i 71 a §i markanvändningsoch bygglagen. I byggnader som är mer än sju våningar höga ska spridningen av brandgas/rökgas beaktas. På området ska i förhållande till invånarantalet tillräckligt med rekreationsområden med aktiviteter och områden för rekreationstjänster reserveras samt goda förbindelser till andra rekreationsområden med aktiviteter säkras. Allmänt bruk av stränderna och en led som kompletterar strandpromenaden ska möjliggöras. Asuntoalue. Yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Alueelle tulee varata asukasmäärään nähden riittävästi toiminnallisia virkistysalueita ja -palveluita sekä varmistaa toimivat yhteydet muille toiminnallisille virkistysalueille. Bostadsområde. I byggnader som är mer än sju våningar höga ska spridningen av brandgas/rökgas beaktas. På området ska i förhållande till invånarantalet tillräckligt med rekreationsområden med aktiviteter och områden för rekreationstjänster reserveras samt goda förbindelser till andra rekreationsområden med aktiviteter säkras. Asuntoalue, tekosaari. Tekosaaren aluerajaus on likimääräinen. Alueelle tulee varata asukasmäärään nähden riittävästi toiminnallisia virkistysalueita ja -palveluita sekä varmistaa toimivat yhteydet muille toiminnallisille virkistysalueille. Rantojen julkinen käyttöja rantaraittia täydentäväreitti tulee mahdollistaa. Bostadsområde, konstgjord ö. Den konstgjorda öns avgränsning är ungefärlig. På området ska i förhållande till invånarantalet tillräckligt med rekreationsområden med aktiviteter och områden för rekreationstjänster reserveras samt goda förbindelser till andra rekreationsområden med aktiviteter säkras. Allmänt bruk av stränderna och en led som kompletterar strandpromenaden ska möjliggöras. Kehitettävä asuntoalue. Bostadsområde som ska utvecklas. Asumisen sekä palveluiden ja hallinnon alue. Alue varataan asumista sekä asuinympäristöön soveltuvaa työpaikka- ja palvelutiloja varten. Område för boende samt för service och förvaltning. Området reserveras för boende och för arbetsplats- och servicelokaler som passar ihop med boende. Julkisten palveluiden ja hallinnon alue. Område för offentlig service och förvaltning. Palveluiden ja hallinnon alue. Område för service och förvaltning. Julkisten palveluiden ja hallinnon alue. Alue varataan ympäristön asukkaiden päivittäin käyttämille palveluille, kuten päiväkodille ja asukaspuistolle. Område för offentlig service och förvaltning. Området reserveras för tjänster som invånarna i omgivningen använder dagligen, såsom barndaghem och aktivitetspark. Loma-asuntoalue. Fritidsbostadsområde. Työpaikka-alue. Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia liike-, toimisto- ja näihin verrattavia toimintoja/tiloja. Arbetsplatsområde. Arbetsplatslokalerna ska vara affärs- och kontorslokaler eller motsvarande lokaler som inte stör miljön. Kehitettävä työpaikka-alue. Alueen tiivistämismahdollisuudet selvitetään asemakaavalla. Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia liike-, toimisto- ja näihin verrattavia toimintoja/tiloja. Arbetsplatsområde som ska utvecklas. Möjligheterna att förtäta bebyggelsen utreds i detaljplanen. Arbetsplatslokalerna som byggs ska vara affärs- och kontorslokaler eller motsvarande lokaler som inte stör miljön. 3 (7) TP/km LT LS/TV TV/TP ET/kem S s-1 EV-1 Työpaikka-alue sekä kaupallisten palveluiden alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia liike-, toimisto- ja näihin verrattavia toimintoja/tiloja. Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikön, joka perustellusta syystä voi sijaita keskusta-alueen ulkopuolella, kuten huonekalu-, puutarha- ja autokauppaa. Alueelle ei ole sallittua yli 2000 km2:n päivittäistavarakaupan yksikön sijoittaminen. Område för arbetsplatser och område för kommersiella tjänster där en stor Maantien alue. Område för landsväg. Satama- ja varastoalue. Alueella saa sijoittaa satamatoiminnan vaatimia tiloja, pysäköintilaitoksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia työpaikkoja ja toimitiloja. Hamn- och lagerområde. På området får lokaler som behövs för hamnverksamhet, parkeringsanläggningar samt arbetsplatser och lokaler som inte stör miljön placeras. Varasto- ja työpaikka-alue. Alueelle sijoittuvan toiminnan tulee olla ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta. Lager- och arbetsplatsområde. Verksamheten på området får inte störa miljön. Energiahuollon alue. Alue on tarkoitettu energiantuotantoon. Alueelle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja varastoivan laitoksen. Område för energiförsörjning. Området är avsett för energiproduktion. På området får en stor anläggning som lagrar farliga kemikalier placeras. Suojelualue. Valtakunnallisesti merkittävien linnustollisten arvojen säilyminen on turvattava. Alueella esiintyvien lintujen sekä luonnonsuojelulain suojelemien lajien elinympäristöjen hävittäminen sekä niiden laadun heikentäminen on kielletty. Alueella voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa rakenteita ja hoitotoimenpiteitä siten, että alueen luontoarvot säilytetään. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128§:ssä on säädetty. Naturskyddsområde. Områdets värde som nationellt betydande fågelområde ska tryggas. Det är förbjudet att förstöra eller försämra livsmiljön för de fåglar som häckar i området och för de arter som är fredade enligt naturvårdslagen. På området får det utifrån en mera detaljerad plan byggas konstruktioner och genomföras skötselåtgärder så att den värdefulla naturen i området bevaras. Jordbyggnad, avverkning eller dylika åtgärder som förändrar landskapet får inte vidtas utan tillstånd för miljöåtgärder enligt 128 § i markanvändningsoch bygglagen. Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella suojellun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikka heikentyy tai häviää. Alueen puusto tulee säilyttää ikärakenteeltaan ja puulajisuhteiltaan liito-oravalle soveltuvana. Lajin liikkumisen kannalta riittävä puusto tulee säilyttää. Områdesdel med platser där flygekorren förökar sig och rastar som är fredade enligt 49 § i naturvårdslagen. På området är det förbjudet att utföra sådana åtgärder som kan försämra eller förstöra platser där flygekorren förökar sig och rastar. Trädbeståndets åldersstruktur och förhållandet mellan olika trädarter ska bevaras så att det lämpar sig för flygekorren. Ett tillräckligt trädbestånd ska bevaras för att flygekorren ska kunna förflytta sig. Alueen asemakaavoituksen yhteydessä on tutkittava lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sijainti, laajuus ja suojelun tarve yksityiskohtaisesti lajin suotuisan suojelutason säilyttämiseksi. Vid detaljplaneringen av området ska förekomsten och omfattningen av platser där flygekorren förökar sig och rastar samt behovet av skydd undersökas detaljerat för att fortlevnaden av ett gynnsamt bestånd ska tryggas. Liito-oravan kulkuyhteys. Liito-oravalle soveltuva kulkuyhteys on toteutettava puustoisena ja riittävän leveänä. Sijainti ohjeellinen. Förbindelseled för flygekorren. För att flygekorren ska kunna förflytta sig måste förbindelseleden vara trädbevuxen och tillräckligt bred. Placeringen är vägledande. Puistobulevardi. Yhteys toimii jalankulku- ja pyöräily-yhteytenä. Yhteyden ohessa on toteutettava liito-oravalle soveltuva puustoinen ja riittävän leveä kulkuyhteys. Sijainti ohjeellinen. Parkboulevard Parkboulevarden utgör en förbindelse för gång och cykelåkning. Dessutom ska en trädbevuxen och tillräckligt bred förbindelseled för flygekorren genomföras. Placeringen är vägledande. Suojelukohde. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu siirtolohkare. Naturskyddsobjekt. Flyttblock som har fridlysts med stöd av naturvårdslagen. Suojaviheralue. Alueella tulee toteuttaa ja säilyttää liito-oravalle soveltuvia puustoisia kulkuyhteyksiä. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssäon säädetty. Skyddsgrönområde. På området ska för flygekorren lämpliga förbindelseleder med skog bevaras. Jordbyggnad, avverkning eller dylika åtgärder som förändrar landskapet får inte vidtas utan tillstånd för miljöåtgärder enligt 128 § i markanvändnings- och bygglagen. detaljhandelsenhet får placeras. Arbetsplatslokalerna som byggs ska vara affärs- och kontorslokaler eller motsvarande lokaler som inte stör miljön. På området tillåts en storenhet för handel med skrymmande specialvaror som av grundad anledning kan vara belägen utanför centrumområdet, såsom en möbel-, trädgårds- eller bilaffär. På området tillåts inte dagligvarubutiker med mer än 2 000 m² våningsyta. EV-2 VL V V/s Suojaviheralue. Alueella on toteutettava maakunnallinen ekologinen yhteys sekä liito-oravalle soveltuvia puustoisia ja riittävän leveitä kulkuyhteyksiä. 4 (7) Skyddsgrönområde. På området ska en ekologisk korridor av regional betydelse genomföras samt tillräckligt breda förbindelseleder med tillräckligt tät skog för flygekorren. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssäon säädetty. Jordbyggnad, avverkning eller dylika åtgärder som förändrar landskapet får inte vidtas utan tillstånd för miljöåtgärder enligt 128 § i markanvändnings- och bygglagen. Lähivirkistysalue. Aluetta kehitetään toiminnallisten virkistyspalveluiden ja lähiulkoilun alueena. Alueella voidaan toteuttaa virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee ottaa huomioon alueen sisältämien erityisten luontoarvojen säilyttäminen ja maakunnallisen ekologisen yhteyden toimivuus. Alueella on toteutettava liito-oravalle soveltuvia puustoisia ja riittävän leveitä kulkuyhteyksiä. Område för närrekreation. Området utvecklas för rekreationstjänster och för friluftsliv för traktens invånare. På området tillåts byggnader och konstruktioner som betjänar rekreationen. Vid planering, bruk och skötsel av området ska områdets särskilda naturvärden och den regionalt viktiga ekologiska korridorens funktionsduglighet beaktas. På området ska tillräckligt breda förbindelseleder genomföras med tillräckligt tät skog för flygekorren. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä on säädetty. Jordbyggnad, avverkning eller dylika åtgärder som förändrar landskapet får inte vidtas utan tillstånd för miljöåtgärder enligt 128 § i markanvändnings- och bygglagen. Virkistysalue. Alue on varattu yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun. Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee ottaa huomioon maakunnallisen ekologisen yhteyden toimivuus. Rekreationsområde. Området reserveras för allmän rekreation och friluftsliv. Vid planering, bruk och skötsel av området ska den regionalt viktiga ekologiska korridorens funktionsduglighet beaktas. Alueella sijaitsee liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä kulkuyhteyksiä. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen yhteyteen tulee varata riittävä määrä liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä lajin suotuisan suojelutason säilyttämiseksi. Alueella tulee toteuttaa ja säilyttää liito-oravalle soveltuvia puustoisia ja riittävän leveitä kulkuyhteyksiä. På området finns platser där flygekorren förökar sig och rastar samt förbindelseleder för flygekorren. På föröknings- och rastplatserna ska tillräckligt stora habitat för flygekorren bevaras för att trygga fortlevnaden av ett gynnsamt bestånd. På området ska tillräckligt breda förbindelseleder genomföras och bevaras med tillräckligt tät skog för flygekorren. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssäon säädetty. Jordbyggnad, avverkning eller dylika åtgärder som förändrar landskapet får inte vidtas utan tillstånd för miljöåtgärder enligt 128 § i markanvändnings- och bygglagen. Virkistysalue, jolla on erityisiä luontoarvoja. Alueella voidaan toteuttaa virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakenteita siten, etteivät alueen luontoarvot vaarannu. Alueella sijaitsee liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä kulkuyhteyksiä. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen yhteyteen tulee varata riittävä määrä liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä lajin suotuisan suojelutason säilyttämiseksi. Alueella tulee toteuttaa ja säilyttää liito-oravalle soveltuvia puustoisia ja riittävän leveitä kulkuyhteyksiä. Rekreationsområde med särskilda naturvärden. På området tillåts byggnader och konstruktioner som betjänar rekreationen och inte äventyrar den värdefulla naturen. På området finns platser där flygekorren förökar sig och rastar samt förbindelseleder för flygekorren. På föröknings- och rastplatserna ska tillräckligt stora habitat för flygekorren bevaras för att trygga fortlevnaden av ett gynnsamt bestånd. På området ska tillräckligt breda förbindelseleder genomföras och bevaras med tillräckligt tät skog för flygekorren. Alueen osa Finnoon altaan länsipuolella on linnustollisesti arvokkaan alueen suojavyöhykkeenä säilytettävää ja kehitettävää aluetta. Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee ottaa huomioon alueen sisältämien erityisten luontoarvojen säilyttäminen. Områdesdelen väster om Finnvikens bassäng bibehålls och utvecklas som skyddszon för det värdefulla fågelområdet. Vid planering, bruk och skötsel av området ska områdets särskilda naturvärden beaktas. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssäon säädetty. Jordbyggnad, avverkning eller dylika åtgärder som förändrar landskapet får inte vidtas utan tillstånd för miljöåtgärder enligt 128 § i markanvändnings- och bygglagen. Virkistysalue. V-1 W/LV W Alue on varattu yleiseen virkistystoimintaan ja 5 (7) Rekreationsområde. Området reserveras för allmän rekreation och friluftsliv. ulkoiluun. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemman På området tillåts utifrån en mera detaljerad plan suunnitelman pohjalta toteuttaa virkistystä palvelevia byggnader och konstruktioner som betjänar rakennuksia ja rakenteita. rekreationen. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, Jordbyggnad, avverkning eller dylika åtgärder som puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva förändrar landskapet får inte vidtas utan tillstånd för toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja miljöåtgärder enligt 128 § i markanvändnings- och rakennuslain 128 §:ssäon säädetty. bygglagen. Vesi- ja venevalkama-alue. Vatten- och båthamnsområde. Alueelle saa sijoittaa laiturirakenteita ja På området tillåts brygganläggningar samt byggnader vesivirkistystoimintaa palvelevia rakennuksia ja och konstruktioner som tjänar vattenrekreation. rakenteita. Lintupoikueiden liikkumismahdollisuudet Fågelkullarnas möjligheter att förflytta sig från havet till on turvattava mereltä Finnobäckenin suulle. Finnobäckens mynning ska tryggas. Vesialue. Vattenområde. Lintupoikueiden liikkumismahdollisuudet on turvattava Fågelkullarnas möjligheter att förflytta sig från havet till mereltä Finnobäckenin suulle. Kaivamis-, täyttämis-, Finnobäckens mynning ska tryggas. Grävning, jordfyllnad, ruoppaus- tai muu näihin verrattavissa oleva muddring eller dylika åtgärder som förändrar landskapet toimenpide on luvanvaraista siten kuin MRL 128 får inte vidtas utan tillstånd för miljöåtgärder enligt §:ssä on säädetty. 128 § i markanvändnings- och bygglagen. Viher- ja virkistysverkon kehittämisen kohdealue Fokusområde för utveckling av grön- och ja yhteystarve. rekreationsområden och behov av förbindelse. Varataan toiminnoiltaan monipuoliselle Området reserveras för en mångsidig kvarterspark, som korttelipuistolle. Korttelipuisto voi muodostua usean kan beståav flera mindre parker. Åtminstone en av pienemmän puiston kokonaisuudesta. Ainakin yhden parkens delar ska vara minst 1,5 hektar stor. yhtenäisen puistoalueen tulee olla pinta-alaltaan Placeringen är vägledande. vähintään 1,5 hehtaaria. Sijainti ohjeellinen. luo Virkistysvyöhyke. Rekreationszon. Sijainti ohjeellinen. Placeringen är vägledande. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen Område som är särskilt viktigt för naturens tärkeä alue. mångfald. Finnobäckenin suulla ja läheisellä merialueella on Vid Finnobäckens mynning och på havet i närheten ska turvattava lintupoikueiden liikkumismahdollisuudet. fågelkullarnas rörelsefrihet tryggas. Vid planering, bruk Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee och skötsel av området ska områdets särskilda turvata alueen sisältämien erityisten luontoarvojen naturvärden tryggas. säilyminen. su sv mav w Suunnittelualue, jolla osayleiskaavassa on I planområde har i delgeneralplanen anvisats osoitettu eri maankäyttömuotojen aluerajat ja ungefärliga gränser och förhållanden mellan olika niiden suhteet likimääräisesti. markanvändningsändamål. Alueiden sijainti ja rajaukset sekä liikenne ratkaistaan Områdenas lägen och gränser samt trafiken bestäms asemakaavoituksessa. Nuottalahteen vaikuttavia vid detaljplaneringen. De strömningsförhållanden som virtausolosuhteita ei saa merkittävästi heikentää. påverkar Notviken får inte kännbart försämras. Suojavyöhyke. Skyddszon. Merkinnälläosoitetaan EN/kem korttelialueen Beteckningen avser skyddszonen kring kvartersområdet mahdollisen suuronnettomuustilanteen suojavyöhyke. EN/kem vid en eventuell storolycka. På området ska Alueella on otettava huomioon voimalaitoksella värmestrålning och tryckvågor vid olyckor som är mahdollisten onnettomuuksien lämpösäteily- ja möjliga i kraftverket beaktas. På området ska det inte painevaikutukset. Alueelle ei tule osoittaa anvisas plats för sårbar verksamhet, tätt bebodda haavoittuvia toimintoja, tiheästi asuttuja asuinalueita, områden, samlingslokaler eller allmänna kokoontumistiloja tai yleisiä virkistysalueita. rekreationsområden. Maanalainen tila, jota käytetään myös Underjordiskt utrymme som även används som väestösuojana. skyddsrum. Maanalaiseen tilaan saa sijoittaa väestösuojia, I den underjordiska lokalen tillåts skyddsrum, tarvittavia kunnallisteknisiä rakenteita ja nödvändiga kommunaltekniska konstruktioner och pysäköintilaitoksia sekä lähialueen maankäyttöä parkeringsanläggningar samt verksamheter som stöder tukevia toimintoja. markanvändningen i närområdet. Linnustollisesti arvokas vesialue. Vattenområde med värdefullt fågelbestånd. Kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas Område med värdefullt bylandskap eller annat alue. värdefullt landskap. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kylämaisema tai muu Kulturhistoriskt värdefullt bylandskap eller annat arvokas kulttuurimaisema, jonka rakennus- ja värdefullt landskap vars byggnads- och kulturhistoriska kulttuurihistoriallisia arvoja sekä maisemakuvaa on värden och landskapsbild ska skyddas. suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiärakennuksia, vaan Skyddet gäller inte enskilda byggnader utan områdets kohdentuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. särdrag. Skydd av byggnader ska bestämmas i Rakennuskannan suojelua koskevat kysymykset detaljplanen. Jordbyggnad, avverkning eller dylika ratkaistaan asemakaavassa. Maisemaa muuttava åtgärder som förändrar landskapet får inte vidtas utan maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin tillstånd för miljöåtgärder enligt 128 § i verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten markanvändnings- och bygglagen. kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128§:ssä on säädetty. Muinaismuistoalue. 6 (7) Alueella sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) nojalla rauhoitettu kiinteämuinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Peltoviljely ja laiduntaminen on sallittua. Aluetta koskevissa toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee sopia museoviranomaisen kanssa. Fornminnesområde. På området finns en fast fornlämning som fredats enligt fornminneslagen (295/1963). Enligt lagen är det förbjudet att överhölja, utgräva eller på annat sätt rubba området. Åkerodling och bete är tillåtet. Åtgärder och planer som berör området ska avtalas med museimyndigheten. Pyöräilyn laatureitti. Sijainti ohjeellinen. Kvalitetscykelväg. Placeringen är vägledande. Pääulkoilureitti. Sijainti ohjeellinen. Huvudfriluftsled. Placeringen är vägledande. Jalankulun ja pyöräilyn yhteystarve. Behov av förbindelse för gång och cykelåkning. Veneväylä. Sijainti ohjeellinen. Småbåtsled. Placeringen är vägledande. Saaristovenelaituri. Sijainti ohjeellinen. Alueelle voidaan sijoittaa saaristovenetoimintaa palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Skärgårdsbåtens brygga. Placeringen är vägledande.På området tillåts byggnader och konstruktioner som betjänar skärgårdsbåtsverksamheten. Virkistyskohde. Alueelle saa rakentaa virkistys- ja vapaa-ajankäyttöä palvelevia pienehköjä rakennuksia tai rakennelmia. Rekreationsobjekt. På området får mindre byggnader och konstruktioner som tjänar rekreations- och fritidsanvändning byggas. Yhdystie/ kokoojakatu. Förbindelseväg/matargata. Merkittävä seudullinen/alueellinen siirtoviemäri tai jätevesitunneli. Sijainti ohjeellinen. Betydande regional eller lokal huvudavloppsledning eller avloppsvattentunnel. Placeringen är vägledande. k Maakaasulinja. Sijainti ohjeellinen. Naturgasledning. Placeringen är vägledande. z Päävoimansiirtolinja. Sijainti ohjeellinen. Huvudrör för fjärrvärmen. Placeringen är vägledande. Metrolinja ja asema. Sijainti ohjeellinen. Metro och station. Placeringen är vägledande. Metroaseman sisäänkäynti. Sijainti ohjeellinen. Metrostationens entré. Placeringen är vägledande. Yleiskaava-alueen raja. Generalplanområdets gräns. Alueen raja. Områdesgräns. Osa-alueen raja. Delområdes gräns. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Ungefärlig gräns för område eller delområde. Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu. Tvärstrecken anger på vilken sida av gränsen beteckningen gäller. sm yt/kk j M 7 (7) Liite 29 Osayleiskaava koskee valtion ylläpitämässä kiinteistörekisterissä sekä Espoon kaupungin ylläpitämässä kiinteistörekisterissä olevaa aluetta. Delgeneralplanen gäller område som är infört i statens fastighetsregister samt område som är infört i Esbo stads fastighetsregister. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö Esbo stadsplaneringscentral, generalplaneenheten Torsti Hokkanen kaupunkisuunnittelupäällikkö stadsplaneringschef Täten todistan, että osayleiskaavakartta on Espoon kaupunginvaltuuston pöytäkirjan §:n kohdalla tekemän päätöksen mukainen. Härmed intygar jag, att delgeneralplanekartan överensstämmer med stadsfullmäktiges i Esbo beslut under §i protokollet. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa . .20 Godkänd i stadsfullmäktige den . .20 94/10.02.02/2015 KSL, muutettu 850/10.02.02/2011 Nähtävillä MRA 30§ 24.10.-22.11.2011 KH 5.9.-19.9.2011 KSL 24.8.2011 Korjattu 15.8.2011 KSL, palautti 8.6.2011 Tavoitteet, KH 22.11.-29.11.2010 850/10.02.02/2011 484/502/2010 Tavoitteet, KSL Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral 2.6.-16.6.2010 Alue Piir.nro 6658 840200 Yleiskaavayksikkö Mittakaava Asianumero Generalplaneenheten 1:5000 94/10.02.02/2015 850/10.02.02/2011 Piirtäjä Päiväys Finnoon osayleiskaava SJe 30.5.2011 Ehdotus Suunnittelija Arkistotunnus MKat 10 02 PW:/KAAVOITUS/Kaavat/840200 Finnoon osayleiskaava/01-KAAVA/02-Ehdotus-c/840200c.dgn Tasokoordinaattijärjestelmä plankoordinatsystem ETRS-GK25FIN, korkeusjärjestelmä höjdsystem N2000
© Copyright 2024