Espoon kaupunki Pöytäkirja § 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta

Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 30
Kaupunkisuunnittelulautakunta
25.02.2015
Sivu 1 / 1
3353/10.02.03/2012
§ 30
Finnoo-Djupsundsbäcken, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen
hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 441600, 31. kaupunginosa Kaitaa
Valmistelijat / lisätiedot:
Kaisa Rauhalammi, puh. 046 877 2593
Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502
Pekka Väinölä, puh. 043 825 1176
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet
on annettu Finnoo-Djupsundsbäckenin valmisteluaineistosta, alue 441600,
2
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 28.3.2013 päivätyn ja
16.2.2015 muutetun Finnoo-Djupsundsbäcken - Finno-Djupsundsbäcken
asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen,
piirustusnumero 6777, joka käsittää osan virkistysaluetta 31.
kaupunginosassa Kaitaa, alue 441600, (Muodostuu uudet korttelit 31144 31156),
3
pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat
lausunnot sekä toimialojen kannanotot.
Käsittely
Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen
kannattamana, että asia jätetään pöydälle.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli,
voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei
vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi
kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.
Liite
9
10
Finnoo-Djupsundsbäcken, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet
Finnoo-Djupsundsbäcken, lausuntojen sekä kannanottojen
lyhennelmät ja vastineet
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 30
Kaupunkisuunnittelulautakunta
25.02.2015
Sivu 2 / 2
Oheismateriaali
-
Finnoo-Djupsundsbäcken, tapahtumaluettelo
Finnoo-Djupsundsbäcken, kaavamääräykset 1
Finnoo-Djupsundsbäcken, kaavamääräykset 2
Finnoo-Djupsundsbäcken, kaavamääräykset 3
Finnoo-Djupsundsbäcken, kaavakartta
Finnoo-Djupsundsbäcken, ajantasa-asemakaava
Finnoo-Djupsundsbäcken, havainnekuva
Selostus
Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa asuinkortteleita noin 1750
asukkaalle Finnoon metrokeskuksen välittömään läheisyyteen. Kaava-alue
sijoittuu molemmin puolin pian valmistuvaa Kaitaantietä. Alueelle
osoitetaan asumisen lisäksi korttelialue yhtenäiskoululle
lähiliikuntapaikkoineen, puroa reunustava puisto sekä itä-länsisuuntainen
virkistys- ja ekologinen yhteys. Alueen halki kulkee itä- länsisuuntaisesti
myös pyöräilyn laatureitti. Kaupunkimaisen ympäristön erityisteemoina
ovat ekologisuus ja energiatehokkuus. Alue on kokonaisuudessaan
kaupungin omistuksessa. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on
96 600 k-m2, joista asuinrakennusten rakennusoikeutta 79 500 k-m2.
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla :
Finnoo-Djupsundsbäcken - Finno-Djupsundsbäcken
asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotus,
piirustusnumero 6777, käsittää virkistysaluetta 31. kaupunginosassa
Kaitaa, alue 441600.
Vireilletulo
Vireilletulosta on tiedotettu ensimmäisen kerran Espoon
kaavoituskatsauksessa 2008 nimikkeellä Finnoon projektialue.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 30
Kaupunkisuunnittelulautakunta
25.02.2015
Sivu 3 / 3
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu
osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 25.2.2013.
Alueen nykytilanne
Suunnittelualue on rakentamaton käsittäen enimmäkseen vanhoja
paikoitellen metsittymässä olevia peltoja. Osa alueesta on toiminut
erilaisina varastoalueina. Alue on virkistyskäytössä reitteineen ja pienine
palstaviljelyalueineen. Djupsundsbäckenin puro virtaa kaava-alueen halki.
Puron varren kasvillisuus vaihtelee pensaikoista kuusikoihin. Hyljetien
varrella on komeita mäntyjä. Suunnittelualueen ulkopuolella, sen
luoteiskulmassa on vanha kylämäki rakennuksineen. Suunnittelualueen
ympärillä on lähinnä pientalovaltaisia asuinalueita.
Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne
Alueella on voimassa 8.11.2008 ympäristöministeriön vahvistama
Uudenmaan maakuntakaava, jossa suunnittelualue on taajamatoimintojen
aluetta.
Espoon eteläosien yleiskaavassa (2010) suunnittelualue on osoitettu
pääosin merkinnällä A1, joka tarkoittaa kaupunkimaista asuntoaluetta.
Alueelle sijoitetaan ensisijaisesti asuinkerrostaloja. Asemakaavassa
rakennusten pohjakerroksiin saa osoittaa liike-, työ- ja palvelutiloja. Idässä
on noin 2 ha:n kokoinen alue yleiskaavan selvitysaluetta. Alueen läpi
kulkee pääkatu, maanalainen raide sekä itä-länsisuuntainen
virkistysyhteys. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on
yleiskaavan mukainen.
Suurin osa kaava-alueesta on ollut ilman asemakaavaa. Hyljetien varrella
olevan virkistysalueen asemakaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä
26.10.1966. Hyljemäenportin ja siihen liittyvän Hylkeenpyytäjänpuiston
kaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä 26.8.1983.
Matinkylä-Kivenlahti metrotunnelin maanalainen kaava on hyväksytty
kaupunginvaltuustossa 10.6.2013. Metrotunneli kulkee suunnittelualueen
halki. Suunnittelualueelle sijoittuu maanpintaan johtava ilmanvaihtokuilu ja
hätäpoistumistie suojavyöhykkeineen.
Viranomaisneuvottelu
Finnoon osayleiskaavasta on käyty MRL 66 §:n mukainen
viranomaisneuvottelu 14.10.2010. Ely-keskuksen kanssa pidettiin
neuvottelu 30.1.2015 liito-oravien huomioimisesta FinnooDjupsundsbäckenin asemakaavassa. Liito-oraville kaavassa varatut
yhteydet todettiin riittäviksi. Lisäksi läntisen ydinalueen määrittäminen
tehdään kevään 2015 aikana, jonka jälkeen suojeltavan alueen rajaus
tarkistetaan kaavaan, ennen hyväksymiskäsittelyä.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 30
Kaupunkisuunnittelulautakunta
25.02.2015
Sivu 4 / 4
MRA 30 §:n mukainen kuuleminen
Valmisteluaineisto oli MRA 30 §:n mukaisesti nähtävänä 29.4. - 30.5.2013.
Mielipiteitä tuli Soukka-seuralta ja yhdeltä yksityishenkilöltä. Mielipiteiden
mukaan kaavan valmisteluaineisto ei edistä ekologisesti ja taloudellisesti
kestävää kehitystä. Mielipiteissä oltiin huolestuneita alueen
tulvaherkkyydestä, ekologisten yhteyksien ja eläinten elinympäristöjen
säilymisestä ja alueen virkistysarvon häviämisestä. Kaava-alueen
tehokasta rakentamista vastustettiin.
Vastineissa painotetaan, että Espoon voimakas väestönkasvu edellyttää
kaupungin eteläosien tiivistämistä. Kaupunki on sitoutunut 14 kunnan ja
valtion allekirjoittamalla MAL-sopimuksella 2 500 asunnon vuotuiseen
tuotantoon. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä sopimuksessa
25.8.2014 asuntokaavoitustavoitetta korotettiin 25 prosenttia. Espoon
osalta sopimus liittyy keskeisesti länsimetron jatkamiseen Matinkylästä
Kivenlahteen. Valtuusto on päättänyt asettaa tavoitteeksi 350 000
kerrosneliömetriä vuodessa. Finnoon alueelle tavoitellaan 15 000 asukasta
vuoteen 2035 mennessä. Mielipiteissä viitattuihin ekologisiin yhteyksiin ja
virkistysarvoon on kaavan valmistelussa kiinnitetty huomiota.
Sähköhuoltoon liittyvä lausunto tuli Fortum Espoo Distribution Oy:ltä. Sen
mukaan alueelle tarvitaan 6 uutta muuntamoa. Kaavan valmistelussa
sijoitettiin ohjeelliset paikat puistomuuntamoille Carunan antamien
ohjeiden mukaisesti. Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän
esitti lausunnossaan huomioita kaavaan sisällytettävistä vesihuollon ja
jätehuollon järjestelyistä. HSY:n tavoitteet huomioitiin kaavan
valmistelussa ja suunnittelu tehtiin yhteistyössä HSY:n kanssa.
Ympäristökeskus kiinnitti huomiota liito-oravien reittien turvaamiseen
kaavassa ja muistutti, että Djupsundsbäckenin puron kehittämisessä tulee
noudattaa luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita. Liito-oravien
lisääntymis- tai levähdyspaikkojen suojelu ja latvusyhteyksien turvaaminen
sekä puron luonnonmukainen rakentaminen ovat olleet ehdotusvaiheessa
suunnittelun tärkeitä lähtökohtia. Suojeltavat alueet ja yhteydet on merkitty
asemakaavaehdotukseen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta linjaukset
Kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi suunnittelun periaatteet 28.11.2012
työohjelman käsittelyn yhteydessä.
1) Suunnittelualueen asuinkortteleiden erityisteemana on ekologisuus, joka
voi näkyä alueen arkkitehtuurissa rakennusten suuntautumisena,
kattokulmissa, materiaaleissa ym. Energiatehokkuuteen kiinnitetään
erityistä huomiota.
Kaupunkisuunnittelukeskuksen vastaus:
Kaavan valmistelussa on kiinnitetty huomiota alueen ekologisuuteen mm
jättämällä maanpintaa vapaaksi rakentamiselta, osoittamalla alueen suuri
rakentamistavoite verrattain korkeisiin rakennuksiin, keskittämällä suurin
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 30
Kaupunkisuunnittelulautakunta
25.02.2015
Sivu 5 / 5
osa autopaikoista kahteen pysäköintitaloon sekä edistämällä
energiatehokkuutta ja aurinkoenergian hyödyntämistä kaavamääräyksillä.
2) Selvitetään puun käytön mahdollisuuksia rakennus- ja
julkisivumateriaalina tällä alueella.
Vastaus
Kahteen kortteliin määrätään pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi puu.
3) Kaupunkikuvallisen ilmeen tulee olla sellainen, että korttelit sopeutuvat
ympärillä oleviin pientaloalueisiin sekä muinaismuistolailla suojeltavaan
Bondaksen kylämäkeen, vaikka tehokkuus on varsin korkea.
Vastaus
Kylämäen lähelle sijoittuu 2-kerroksinen päiväkoti pihoineen. Sen
suunnittelussa on mahdollista huomioida läheinen suojeltava alue.
4) Asuinkortteleiden lisäksi alueelle tavoitellaan länsi-itäsuuntaista
virkistys- ja ekologista yhteyttä, vahvailmeistä koulua pelikenttineen ja
lähiliikuntapaikkoineen sekä asukaspuistoa.
Vastaus
Liito-oravien yhteyksien huomioiminen edellyttää länsi-itäsuuntaisen
yhteyden rakentamista puron varteen sekä nykyisen puuston suojelemista
kaava-alueen länsi- ja eteläreunoilla. Koulun tontti sijoittuu keskeisesti
kaava-alueelle. Kortteliin on mahdollista rakentaa vahvailmeinen rakennus
kenttineen. Viereiseen puistoon on mahdollista rakentaa kaava-aluetta ja
sen lähiympäristöä palveleva leikkipuisto.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 23.4.2014, että ”kaikkiin
tärkeimpiin asemakaavoihin laaditaan myös kaavataloudelliset tuotto- ja
menolaskelmat, jotta luodaan nykyistä paremmat edellytykset eri
toimenpiteiden priorisoinnille.” Kaavoituksen työohjelmassa 2015 listattiin
pilottikohteet, joista yksi on Finnoo-Djupsundsbäcken. Pilottikohteista
saatavien kokemusten perusteella KSL päättää siitä, missä kohteissa ja
missä laajuudessa kaavataloudellisia tarkasteluja laaditaan
asemakaavoitusprosessin osana.
Finnoo-Djupsundsbäckenin kaavaehdotuksen suunnitelmiin ja kauppaarvotietoihin perustuen voidaan kaavatalouden osalta arvioida, että kaavaalueesta saatavat tontinmyyntitulot kattavat laskennallisen osuutensa
Finnoon alueen infrastruktuurin rakennuskustannuksista. Tarkemmat luvut
esitellään lautakunnalle erillisessä selvityksessä.
Asemakaava ja asemakaavan muutos
Kaava muodostuu kahdesta erillisestä osasta, joiden välissä on lähes
valmis, bulevardimaiseksi rakennettava Kaitaantie. Sen eteläpuolella on
virkistysaluetta, jossa virtaa Djupsundsbäcken. Virkistysalue rajautuu
yhtenäiskouluun ja asuntokortteleihin. Nämä muodostavat yhdessä laajan
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 30
Kaupunkisuunnittelulautakunta
25.02.2015
Sivu 6 / 6
kaupunkitilan, joka suuntautuu kohti Finnoon metrokeskusta. Kaavan
korttelialueille on osoitettu rakennusalat 29 asuinkerrostalolle. Kerroksia
asuinrakennuksissa on 6-12.
Uuteen paikkaan linjatun Hyljetien länsipuolella on julkisivuiltaan puisten
kerrostalojen korttelialue. Hyljetiehen liittyy uusi asuntokatu, Lapintilankatu,
jonka varrella on ensimmäisenä pysäköintilaitos ja sitten terassitaloja.
Kaavan itäreunassa on Meritie, johon liittyy toinen uusi asuntokatu
Syvänsalmenkatu. Lapintilankadun ja Syvänsalmenkadun rakennukset
muodostavat laajassa maisemassa yhtenäisen ketjun, mutta katujen välillä
ei ole ajoyhteyttä. Kaavan korkeimmat rakennukset sijoittuvat lähelle
Finnoon metroaseman eteläistä sisäänkäyntiä. Asuntokatujen varrella on
läheisten kortteleiden yhteiskäyttöiset leikkipaikat. Läntisen
pysäköintilaitoksen yhteyteen on mahdollista sijoittaa 400 k-m2
myymälätilaa. Koulu ja asuinkorttelit liittyvät metrokeskukseen ja sen
kortteleihin mm. itä-länsisuuntaisen pyöräilyn laatureitin, Lapiarinpolun
kautta.
Kaavan pohjoisimpaan kortteliin on sijoitettu pistetaloja. Kaitaantien
pohjoispuolelle kaava mahdollistaa syvärunkoisia lamellitaloja, joiden
ensimmäiseen kerrokseen osoitetaan osa autopaikoista. Kaitaantien
pohjoispuolella on myös päiväkotikortteli ja autopaikkojen korttelialue.
Kaavalle ovat leimallisia sen virkistysalueet. Ne toimivat ekologisina
yhteyksinä: lännessä Sentraalinpelto yhdistää laajemmat virkistysalueet
pohjoisessa ja etelässä; kaavan eteläreunassa Hylkeenpyytäjänpuisto
varmistaa itä-länsi suuntaisen viheryhteyden; ja keskeinen
Djupsundsbäckenin varren Syvänsalmenpuisto toimii yhteytenä pohjoisen
Hannusmetsän suunnan ja Finnoon lintukosteikon virkistysalueiden välillä.
Lisäksi Syvänsalmenpuisto toimii kokonaisuudessaan hulevesien
tulvatilavuutena.
Ekologisuutta, ympäristön viihtyisyyttä ja terveellisyyttä lisäävät
asuinkortteleiden pihojen maanvaraisuus, niille tulevat istutukset sekä
autopaikkojen keskittäminen.
Kaavaehdotuksen alimmat rakentamiskorkeudet on määritelty ELYkeskuksen ohjeiden mukaisesti. Rakennusten ja rakenteiden osalta tulee
noudattaa vähintään meritulvaan varautumiseksi alinta suositeltavaa
rakentamiskorkeutta N2000 +2,80 metriä. Djupsundsbäckenin
hulevesimallinnus on tekeillä. Sen avulla tehdään lopullinen määritys
alimmasta rakentamiskorkeudesta ennen ehdotuksen hyväksymisvaihetta.
Kaavaehdotuksessa esitetyt hulevesiratkaisut noudattavat Espoon
kaupungin hulevesiohjelman periaatteita.
Liikenne ja pysäköinti
Kaavassa on kolme uutta asuntokatua; Lapintilankatu, Syvänsalmenkadun
ja Peijinkatu. Peijinkatu liittyy Kaitaantiehen, joka toimii alueellisena
kokoojakatuna. Kaitaantien kautta kaavan alueet yhdistyvät
Suomenlahdentietä pitkin Matinkylään ja tulevaa Finnoonsiltaa pitkin
Länsiväylälle. Kaitaantie toimii yhteytenä myös länteen kohti Soukkaa ja
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 30
Kaupunkisuunnittelulautakunta
25.02.2015
Sivu 7 / 7
Kaitaata. Näiden lisäksi nykyistä Hyljetien pohjoisosaa siirretään nykyiseltä
paikaltaan noin 70 m länteen. Kaava-alueen itäreunassa on myös
uudelleen linjattu katu, Meritie (nykyinen Hylkeenpyytäjäntie), joka
suurimmalta osaltaan kuuluu Finnoon keskuksen kaavaan.
Lapintilankatu ja Syväsalmenkatu liittyvät Hyljetien ja Meritien kautta
pääkatuverkkoon. Ne ovat pihakatumaisia katuja, joiden suunnittelun
lähtökohtana on ollut ajoneuvoliikenteen minimointi, ajonopeuksien hillintä
ja liikenneturvallisuus.
Pysäköinti toteutetaan Kaitaantien pohjoispuolella maantasoisena ja
Kaitaantien eteläpuolella pysäköintilaitoksissa. Koulun pysäköinti on
sijoitettu lähtökohtaisesti koulun tontille maantasoon, mutta viereistä
pysäköintilaitosta voidaan myös tarpeen mukaan hyödyntää. Koulun
maantasopysäköintiä voidaan ilta-aikana hyödyntää koulun iltakäytön
lisäksi myös alueen vieraspysäköinnin tarpeisiin. Lyhytaikaiseen yleiseen
pysäköintiin on lisäksi osoitettu kadunvarsipaikkoja asuntokatujen varsilta.
Liikuntaesteisten pysäköintipaikat sijoitetaan tonteille maantasoon.
Pysäköintipaikkoja tulee toteuttaa vähintään seuraavasti:
AK-1- korttelit 31153–31156 (Metroasemaa lähellä olevat korttelit)
Autopaikkoja toteutettava vähintään 1 / 110 k-m2, kuitenkin vähintään 0,5
autopaikkaa per asunto. Pysäköintiin voidaan antaa nimeämättömyyteen
perustuen enintään 10 % lievennys.
AK-1- korttelit 31144 - 31152 (Muut kerrostalojen korttelialueet)
Autopaikkoja toteutettava vähintään 1 / 95 k-m2, kuitenkin vähintään 0,5
autopaikkaa per asunto. Pysäköintiin voidaan antaa nimeämättömyyteen
perustuen, enintään 10 % lievennys.
Koulun ja päiväkodin korttelialueilla: 1 ap / 200 k-m2.
Myymälätiloja varten on rakennettava 1 ap / 50 k-m2.
Esteettömiä paikkoja on rakennettava 1 kpl / 25 ap.
Polkupyöräpaikkoja on AK-1 korttelialueille rakennettava vähintään
seuraavasti:
1pp / 30 k-m2 tai vähintään 2 per asunto katetussa lukittavassa tilassa.
Lisäksi tulee mahdollistaa pyöräpysäköintiä ulkona.
YO-1-korttelissa on polkupyöräpaikkoja rakennettava vähintään 250
polkupyöräpaikkaa katetussa tilassa.
Myymälätiloja varten on rakennettava 1 polkupyöräpaikka / 40 k-m2.
Mitoitus
Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 19,2 ha, josta asuinkortteleita on 5 ha.
Asuinrakentamisen rakennusoikeutta on yhteensä 79 500 k-m2.
Asuinkorttelien tehokkuusluku, rakennusoikeuden suhde korttelien pintaalaan e = 1,59. Koululle on osoitettu rakennusoikeutta 14 000 k-m2 ja
erilliselle päiväkodin 2 300 k-m2, myymälätilaa saa rakentaa 400 k-m2 ja
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 30
Kaupunkisuunnittelulautakunta
25.02.2015
Sivu 8 / 8
lisäksi virkistysalueelle 400 k-m2 kokoisen huoltorakennuksen.
Virkistysalueita kaavassa on yhteensä noin 7 ha ja katualuetta yhteensä
3 ha. Koko kaavan rakentamistehokkuus on noin e = 0,50.
Selvitykset
Asemakaavaehdotuksen suunnittelun lähtökohtana on ollut selvitys liitooravien ja maankäytönsuunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja
Matinkylän alueilla. (Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5 / 2014)
Suunnittelussa on ollut käytössä myös Enviro Oy tekemä Kaitaan ja
Hannuksen alueen luontoselvitys (2013), josta lepakoille tärkeät rajaukset
on huomioitu. Kaavaa varten on Granlund Oy tehnyt FinnooDjupsundsbäckenin energiasuunnitelman. Sen perusteella kaavassa
määrätään että asuinrakennuksissa tulee lämmitystehon hallintaa varten
olla lämminvesivaraaja ja rakennusten katoille tulee varata varjotonta tilaa
aurinkoenergialaitteille. Määräyksillä edistetään tehonhallintaa sekä
uusiutuvien energianlähteiden, erityisesti aurinkoenergian, hyödyntämistä
alueella.
Ramboll Oy:n tekemien meluselvityksen ja kunnallistekninen selvityksen
perusteella perustellaan kaavan melumääräykset ja kunnallistekniikan
ratkaisut; katujen kaavalliset tilavaraukset, vesihuoltoreitit ja tekniset
verkostot.
Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma
Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelman on laatinut Arkkitehdit
Anttila&Rusanen Oy. Laadittua suunnitelmaa tulee ohjeellisena noudattaa.
Hyväksyminen
Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen hyväksyy valtuusto.
Nähtävänä kokouksessa
-
-
Asemakaavakartta määräyksineen
Havainnekuva
Asemakaavaselostus liitteineen
Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma, Arkkitehdit Anttila&Rusanen Oy
Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä / lausunnoista / kannanotoista
Kaitaan ja Hannuksen alueen luontoselvitys, Ympäristösuunnittelu
Enviro Oy
Selvitys liito-oravien ja maankäytönsuunnittelun yhteensovituksesta
Espoonlahden ja Matinkylän alueilla, Kaupunkisuunnittelukeskuksen
julkaisuja 5/2014,
Finnoo-Djupsundsbäckenin kunnallisteknisen yleissuunnitelman
luonnos, Ramboll Oy
Finnoo-Djupsundsbäcken, Meluselvitys, Ramboll Oy
Finnoo-Djupsundsbäckenin energiasuunnitelma, Granlund Oy.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 30
Kaupunkisuunnittelulautakunta
25.02.2015
Sivu 9 / 9
Tiedoksi
-
Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet
Vastineet mielipiteiden jättäneille
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, lausuntopyyntö
Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö
Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö
HSY, lausuntopyyntö
Sosiaali- ja terveystoimi, kannanottopyyntö
Sivistystoimi, kannanottopyyntö
Tekninen keskus, kannanottopyyntö
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos, kannanottopyyntö
Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY,
lausuntopyyntö
Elisa Oyj / Verkot / Alueelliset palvelut, lausuntopyyntö
Caruna Oy, lausuntopyyntö
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 30
Kaupunkisuunnittelulautakunta
25.02.2015
Sivu 10 / 10