Espoon kaupunki Pöytäkirja § 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.02.2015 Sivu 1 / 1 3353/10.02.03/2012 § 30 Finnoo-Djupsundsbäcken, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 441600, 31. kaupunginosa Kaitaa Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh. 046 877 2593 Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502 Pekka Väinölä, puh. 043 825 1176 [email protected] Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Finnoo-Djupsundsbäckenin valmisteluaineistosta, alue 441600, 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 28.3.2013 päivätyn ja 16.2.2015 muutetun Finnoo-Djupsundsbäcken - Finno-Djupsundsbäcken asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6777, joka käsittää osan virkistysaluetta 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue 441600, (Muodostuu uudet korttelit 31144 31156), 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Liite 9 10 Finnoo-Djupsundsbäcken, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet Finnoo-Djupsundsbäcken, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Espoon kaupunki Pöytäkirja § 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.02.2015 Sivu 2 / 2 Oheismateriaali - Finnoo-Djupsundsbäcken, tapahtumaluettelo Finnoo-Djupsundsbäcken, kaavamääräykset 1 Finnoo-Djupsundsbäcken, kaavamääräykset 2 Finnoo-Djupsundsbäcken, kaavamääräykset 3 Finnoo-Djupsundsbäcken, kaavakartta Finnoo-Djupsundsbäcken, ajantasa-asemakaava Finnoo-Djupsundsbäcken, havainnekuva Selostus Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa asuinkortteleita noin 1750 asukkaalle Finnoon metrokeskuksen välittömään läheisyyteen. Kaava-alue sijoittuu molemmin puolin pian valmistuvaa Kaitaantietä. Alueelle osoitetaan asumisen lisäksi korttelialue yhtenäiskoululle lähiliikuntapaikkoineen, puroa reunustava puisto sekä itä-länsisuuntainen virkistys- ja ekologinen yhteys. Alueen halki kulkee itä- länsisuuntaisesti myös pyöräilyn laatureitti. Kaupunkimaisen ympäristön erityisteemoina ovat ekologisuus ja energiatehokkuus. Alue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on 96 600 k-m2, joista asuinrakennusten rakennusoikeutta 79 500 k-m2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla : Finnoo-Djupsundsbäcken - Finno-Djupsundsbäcken asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6777, käsittää virkistysaluetta 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue 441600. Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu ensimmäisen kerran Espoon kaavoituskatsauksessa 2008 nimikkeellä Finnoon projektialue. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.02.2015 Sivu 3 / 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 25.2.2013. Alueen nykytilanne Suunnittelualue on rakentamaton käsittäen enimmäkseen vanhoja paikoitellen metsittymässä olevia peltoja. Osa alueesta on toiminut erilaisina varastoalueina. Alue on virkistyskäytössä reitteineen ja pienine palstaviljelyalueineen. Djupsundsbäckenin puro virtaa kaava-alueen halki. Puron varren kasvillisuus vaihtelee pensaikoista kuusikoihin. Hyljetien varrella on komeita mäntyjä. Suunnittelualueen ulkopuolella, sen luoteiskulmassa on vanha kylämäki rakennuksineen. Suunnittelualueen ympärillä on lähinnä pientalovaltaisia asuinalueita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alueella on voimassa 8.11.2008 ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava, jossa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Espoon eteläosien yleiskaavassa (2010) suunnittelualue on osoitettu pääosin merkinnällä A1, joka tarkoittaa kaupunkimaista asuntoaluetta. Alueelle sijoitetaan ensisijaisesti asuinkerrostaloja. Asemakaavassa rakennusten pohjakerroksiin saa osoittaa liike-, työ- ja palvelutiloja. Idässä on noin 2 ha:n kokoinen alue yleiskaavan selvitysaluetta. Alueen läpi kulkee pääkatu, maanalainen raide sekä itä-länsisuuntainen virkistysyhteys. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Suurin osa kaava-alueesta on ollut ilman asemakaavaa. Hyljetien varrella olevan virkistysalueen asemakaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä 26.10.1966. Hyljemäenportin ja siihen liittyvän Hylkeenpyytäjänpuiston kaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä 26.8.1983. Matinkylä-Kivenlahti metrotunnelin maanalainen kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.6.2013. Metrotunneli kulkee suunnittelualueen halki. Suunnittelualueelle sijoittuu maanpintaan johtava ilmanvaihtokuilu ja hätäpoistumistie suojavyöhykkeineen. Viranomaisneuvottelu Finnoon osayleiskaavasta on käyty MRL 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu 14.10.2010. Ely-keskuksen kanssa pidettiin neuvottelu 30.1.2015 liito-oravien huomioimisesta FinnooDjupsundsbäckenin asemakaavassa. Liito-oraville kaavassa varatut yhteydet todettiin riittäviksi. Lisäksi läntisen ydinalueen määrittäminen tehdään kevään 2015 aikana, jonka jälkeen suojeltavan alueen rajaus tarkistetaan kaavaan, ennen hyväksymiskäsittelyä. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.02.2015 Sivu 4 / 4 MRA 30 §:n mukainen kuuleminen Valmisteluaineisto oli MRA 30 §:n mukaisesti nähtävänä 29.4. - 30.5.2013. Mielipiteitä tuli Soukka-seuralta ja yhdeltä yksityishenkilöltä. Mielipiteiden mukaan kaavan valmisteluaineisto ei edistä ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä. Mielipiteissä oltiin huolestuneita alueen tulvaherkkyydestä, ekologisten yhteyksien ja eläinten elinympäristöjen säilymisestä ja alueen virkistysarvon häviämisestä. Kaava-alueen tehokasta rakentamista vastustettiin. Vastineissa painotetaan, että Espoon voimakas väestönkasvu edellyttää kaupungin eteläosien tiivistämistä. Kaupunki on sitoutunut 14 kunnan ja valtion allekirjoittamalla MAL-sopimuksella 2 500 asunnon vuotuiseen tuotantoon. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä sopimuksessa 25.8.2014 asuntokaavoitustavoitetta korotettiin 25 prosenttia. Espoon osalta sopimus liittyy keskeisesti länsimetron jatkamiseen Matinkylästä Kivenlahteen. Valtuusto on päättänyt asettaa tavoitteeksi 350 000 kerrosneliömetriä vuodessa. Finnoon alueelle tavoitellaan 15 000 asukasta vuoteen 2035 mennessä. Mielipiteissä viitattuihin ekologisiin yhteyksiin ja virkistysarvoon on kaavan valmistelussa kiinnitetty huomiota. Sähköhuoltoon liittyvä lausunto tuli Fortum Espoo Distribution Oy:ltä. Sen mukaan alueelle tarvitaan 6 uutta muuntamoa. Kaavan valmistelussa sijoitettiin ohjeelliset paikat puistomuuntamoille Carunan antamien ohjeiden mukaisesti. Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän esitti lausunnossaan huomioita kaavaan sisällytettävistä vesihuollon ja jätehuollon järjestelyistä. HSY:n tavoitteet huomioitiin kaavan valmistelussa ja suunnittelu tehtiin yhteistyössä HSY:n kanssa. Ympäristökeskus kiinnitti huomiota liito-oravien reittien turvaamiseen kaavassa ja muistutti, että Djupsundsbäckenin puron kehittämisessä tulee noudattaa luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita. Liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikkojen suojelu ja latvusyhteyksien turvaaminen sekä puron luonnonmukainen rakentaminen ovat olleet ehdotusvaiheessa suunnittelun tärkeitä lähtökohtia. Suojeltavat alueet ja yhteydet on merkitty asemakaavaehdotukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta linjaukset Kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi suunnittelun periaatteet 28.11.2012 työohjelman käsittelyn yhteydessä. 1) Suunnittelualueen asuinkortteleiden erityisteemana on ekologisuus, joka voi näkyä alueen arkkitehtuurissa rakennusten suuntautumisena, kattokulmissa, materiaaleissa ym. Energiatehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Kaupunkisuunnittelukeskuksen vastaus: Kaavan valmistelussa on kiinnitetty huomiota alueen ekologisuuteen mm jättämällä maanpintaa vapaaksi rakentamiselta, osoittamalla alueen suuri rakentamistavoite verrattain korkeisiin rakennuksiin, keskittämällä suurin Espoon kaupunki Pöytäkirja § 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.02.2015 Sivu 5 / 5 osa autopaikoista kahteen pysäköintitaloon sekä edistämällä energiatehokkuutta ja aurinkoenergian hyödyntämistä kaavamääräyksillä. 2) Selvitetään puun käytön mahdollisuuksia rakennus- ja julkisivumateriaalina tällä alueella. Vastaus Kahteen kortteliin määrätään pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi puu. 3) Kaupunkikuvallisen ilmeen tulee olla sellainen, että korttelit sopeutuvat ympärillä oleviin pientaloalueisiin sekä muinaismuistolailla suojeltavaan Bondaksen kylämäkeen, vaikka tehokkuus on varsin korkea. Vastaus Kylämäen lähelle sijoittuu 2-kerroksinen päiväkoti pihoineen. Sen suunnittelussa on mahdollista huomioida läheinen suojeltava alue. 4) Asuinkortteleiden lisäksi alueelle tavoitellaan länsi-itäsuuntaista virkistys- ja ekologista yhteyttä, vahvailmeistä koulua pelikenttineen ja lähiliikuntapaikkoineen sekä asukaspuistoa. Vastaus Liito-oravien yhteyksien huomioiminen edellyttää länsi-itäsuuntaisen yhteyden rakentamista puron varteen sekä nykyisen puuston suojelemista kaava-alueen länsi- ja eteläreunoilla. Koulun tontti sijoittuu keskeisesti kaava-alueelle. Kortteliin on mahdollista rakentaa vahvailmeinen rakennus kenttineen. Viereiseen puistoon on mahdollista rakentaa kaava-aluetta ja sen lähiympäristöä palveleva leikkipuisto. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 23.4.2014, että ”kaikkiin tärkeimpiin asemakaavoihin laaditaan myös kaavataloudelliset tuotto- ja menolaskelmat, jotta luodaan nykyistä paremmat edellytykset eri toimenpiteiden priorisoinnille.” Kaavoituksen työohjelmassa 2015 listattiin pilottikohteet, joista yksi on Finnoo-Djupsundsbäcken. Pilottikohteista saatavien kokemusten perusteella KSL päättää siitä, missä kohteissa ja missä laajuudessa kaavataloudellisia tarkasteluja laaditaan asemakaavoitusprosessin osana. Finnoo-Djupsundsbäckenin kaavaehdotuksen suunnitelmiin ja kauppaarvotietoihin perustuen voidaan kaavatalouden osalta arvioida, että kaavaalueesta saatavat tontinmyyntitulot kattavat laskennallisen osuutensa Finnoon alueen infrastruktuurin rakennuskustannuksista. Tarkemmat luvut esitellään lautakunnalle erillisessä selvityksessä. Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaava muodostuu kahdesta erillisestä osasta, joiden välissä on lähes valmis, bulevardimaiseksi rakennettava Kaitaantie. Sen eteläpuolella on virkistysaluetta, jossa virtaa Djupsundsbäcken. Virkistysalue rajautuu yhtenäiskouluun ja asuntokortteleihin. Nämä muodostavat yhdessä laajan Espoon kaupunki Pöytäkirja § 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.02.2015 Sivu 6 / 6 kaupunkitilan, joka suuntautuu kohti Finnoon metrokeskusta. Kaavan korttelialueille on osoitettu rakennusalat 29 asuinkerrostalolle. Kerroksia asuinrakennuksissa on 6-12. Uuteen paikkaan linjatun Hyljetien länsipuolella on julkisivuiltaan puisten kerrostalojen korttelialue. Hyljetiehen liittyy uusi asuntokatu, Lapintilankatu, jonka varrella on ensimmäisenä pysäköintilaitos ja sitten terassitaloja. Kaavan itäreunassa on Meritie, johon liittyy toinen uusi asuntokatu Syvänsalmenkatu. Lapintilankadun ja Syvänsalmenkadun rakennukset muodostavat laajassa maisemassa yhtenäisen ketjun, mutta katujen välillä ei ole ajoyhteyttä. Kaavan korkeimmat rakennukset sijoittuvat lähelle Finnoon metroaseman eteläistä sisäänkäyntiä. Asuntokatujen varrella on läheisten kortteleiden yhteiskäyttöiset leikkipaikat. Läntisen pysäköintilaitoksen yhteyteen on mahdollista sijoittaa 400 k-m2 myymälätilaa. Koulu ja asuinkorttelit liittyvät metrokeskukseen ja sen kortteleihin mm. itä-länsisuuntaisen pyöräilyn laatureitin, Lapiarinpolun kautta. Kaavan pohjoisimpaan kortteliin on sijoitettu pistetaloja. Kaitaantien pohjoispuolelle kaava mahdollistaa syvärunkoisia lamellitaloja, joiden ensimmäiseen kerrokseen osoitetaan osa autopaikoista. Kaitaantien pohjoispuolella on myös päiväkotikortteli ja autopaikkojen korttelialue. Kaavalle ovat leimallisia sen virkistysalueet. Ne toimivat ekologisina yhteyksinä: lännessä Sentraalinpelto yhdistää laajemmat virkistysalueet pohjoisessa ja etelässä; kaavan eteläreunassa Hylkeenpyytäjänpuisto varmistaa itä-länsi suuntaisen viheryhteyden; ja keskeinen Djupsundsbäckenin varren Syvänsalmenpuisto toimii yhteytenä pohjoisen Hannusmetsän suunnan ja Finnoon lintukosteikon virkistysalueiden välillä. Lisäksi Syvänsalmenpuisto toimii kokonaisuudessaan hulevesien tulvatilavuutena. Ekologisuutta, ympäristön viihtyisyyttä ja terveellisyyttä lisäävät asuinkortteleiden pihojen maanvaraisuus, niille tulevat istutukset sekä autopaikkojen keskittäminen. Kaavaehdotuksen alimmat rakentamiskorkeudet on määritelty ELYkeskuksen ohjeiden mukaisesti. Rakennusten ja rakenteiden osalta tulee noudattaa vähintään meritulvaan varautumiseksi alinta suositeltavaa rakentamiskorkeutta N2000 +2,80 metriä. Djupsundsbäckenin hulevesimallinnus on tekeillä. Sen avulla tehdään lopullinen määritys alimmasta rakentamiskorkeudesta ennen ehdotuksen hyväksymisvaihetta. Kaavaehdotuksessa esitetyt hulevesiratkaisut noudattavat Espoon kaupungin hulevesiohjelman periaatteita. Liikenne ja pysäköinti Kaavassa on kolme uutta asuntokatua; Lapintilankatu, Syvänsalmenkadun ja Peijinkatu. Peijinkatu liittyy Kaitaantiehen, joka toimii alueellisena kokoojakatuna. Kaitaantien kautta kaavan alueet yhdistyvät Suomenlahdentietä pitkin Matinkylään ja tulevaa Finnoonsiltaa pitkin Länsiväylälle. Kaitaantie toimii yhteytenä myös länteen kohti Soukkaa ja Espoon kaupunki Pöytäkirja § 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.02.2015 Sivu 7 / 7 Kaitaata. Näiden lisäksi nykyistä Hyljetien pohjoisosaa siirretään nykyiseltä paikaltaan noin 70 m länteen. Kaava-alueen itäreunassa on myös uudelleen linjattu katu, Meritie (nykyinen Hylkeenpyytäjäntie), joka suurimmalta osaltaan kuuluu Finnoon keskuksen kaavaan. Lapintilankatu ja Syväsalmenkatu liittyvät Hyljetien ja Meritien kautta pääkatuverkkoon. Ne ovat pihakatumaisia katuja, joiden suunnittelun lähtökohtana on ollut ajoneuvoliikenteen minimointi, ajonopeuksien hillintä ja liikenneturvallisuus. Pysäköinti toteutetaan Kaitaantien pohjoispuolella maantasoisena ja Kaitaantien eteläpuolella pysäköintilaitoksissa. Koulun pysäköinti on sijoitettu lähtökohtaisesti koulun tontille maantasoon, mutta viereistä pysäköintilaitosta voidaan myös tarpeen mukaan hyödyntää. Koulun maantasopysäköintiä voidaan ilta-aikana hyödyntää koulun iltakäytön lisäksi myös alueen vieraspysäköinnin tarpeisiin. Lyhytaikaiseen yleiseen pysäköintiin on lisäksi osoitettu kadunvarsipaikkoja asuntokatujen varsilta. Liikuntaesteisten pysäköintipaikat sijoitetaan tonteille maantasoon. Pysäköintipaikkoja tulee toteuttaa vähintään seuraavasti: AK-1- korttelit 31153–31156 (Metroasemaa lähellä olevat korttelit) Autopaikkoja toteutettava vähintään 1 / 110 k-m2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa per asunto. Pysäköintiin voidaan antaa nimeämättömyyteen perustuen enintään 10 % lievennys. AK-1- korttelit 31144 - 31152 (Muut kerrostalojen korttelialueet) Autopaikkoja toteutettava vähintään 1 / 95 k-m2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa per asunto. Pysäköintiin voidaan antaa nimeämättömyyteen perustuen, enintään 10 % lievennys. Koulun ja päiväkodin korttelialueilla: 1 ap / 200 k-m2. Myymälätiloja varten on rakennettava 1 ap / 50 k-m2. Esteettömiä paikkoja on rakennettava 1 kpl / 25 ap. Polkupyöräpaikkoja on AK-1 korttelialueille rakennettava vähintään seuraavasti: 1pp / 30 k-m2 tai vähintään 2 per asunto katetussa lukittavassa tilassa. Lisäksi tulee mahdollistaa pyöräpysäköintiä ulkona. YO-1-korttelissa on polkupyöräpaikkoja rakennettava vähintään 250 polkupyöräpaikkaa katetussa tilassa. Myymälätiloja varten on rakennettava 1 polkupyöräpaikka / 40 k-m2. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 19,2 ha, josta asuinkortteleita on 5 ha. Asuinrakentamisen rakennusoikeutta on yhteensä 79 500 k-m2. Asuinkorttelien tehokkuusluku, rakennusoikeuden suhde korttelien pintaalaan e = 1,59. Koululle on osoitettu rakennusoikeutta 14 000 k-m2 ja erilliselle päiväkodin 2 300 k-m2, myymälätilaa saa rakentaa 400 k-m2 ja Espoon kaupunki Pöytäkirja § 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.02.2015 Sivu 8 / 8 lisäksi virkistysalueelle 400 k-m2 kokoisen huoltorakennuksen. Virkistysalueita kaavassa on yhteensä noin 7 ha ja katualuetta yhteensä 3 ha. Koko kaavan rakentamistehokkuus on noin e = 0,50. Selvitykset Asemakaavaehdotuksen suunnittelun lähtökohtana on ollut selvitys liitooravien ja maankäytönsuunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla. (Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5 / 2014) Suunnittelussa on ollut käytössä myös Enviro Oy tekemä Kaitaan ja Hannuksen alueen luontoselvitys (2013), josta lepakoille tärkeät rajaukset on huomioitu. Kaavaa varten on Granlund Oy tehnyt FinnooDjupsundsbäckenin energiasuunnitelman. Sen perusteella kaavassa määrätään että asuinrakennuksissa tulee lämmitystehon hallintaa varten olla lämminvesivaraaja ja rakennusten katoille tulee varata varjotonta tilaa aurinkoenergialaitteille. Määräyksillä edistetään tehonhallintaa sekä uusiutuvien energianlähteiden, erityisesti aurinkoenergian, hyödyntämistä alueella. Ramboll Oy:n tekemien meluselvityksen ja kunnallistekninen selvityksen perusteella perustellaan kaavan melumääräykset ja kunnallistekniikan ratkaisut; katujen kaavalliset tilavaraukset, vesihuoltoreitit ja tekniset verkostot. Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelman on laatinut Arkkitehdit Anttila&Rusanen Oy. Laadittua suunnitelmaa tulee ohjeellisena noudattaa. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - - Asemakaavakartta määräyksineen Havainnekuva Asemakaavaselostus liitteineen Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma, Arkkitehdit Anttila&Rusanen Oy Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä / lausunnoista / kannanotoista Kaitaan ja Hannuksen alueen luontoselvitys, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Selvitys liito-oravien ja maankäytönsuunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla, Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5/2014, Finnoo-Djupsundsbäckenin kunnallisteknisen yleissuunnitelman luonnos, Ramboll Oy Finnoo-Djupsundsbäcken, Meluselvitys, Ramboll Oy Finnoo-Djupsundsbäckenin energiasuunnitelma, Granlund Oy. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.02.2015 Sivu 9 / 9 Tiedoksi - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet Vastineet mielipiteiden jättäneille Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, lausuntopyyntö Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö HSY, lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveystoimi, kannanottopyyntö Sivistystoimi, kannanottopyyntö Tekninen keskus, kannanottopyyntö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos, kannanottopyyntö Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, lausuntopyyntö Elisa Oyj / Verkot / Alueelliset palvelut, lausuntopyyntö Caruna Oy, lausuntopyyntö Espoon kaupunki Pöytäkirja § 30 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.02.2015 Sivu 10 / 10
© Copyright 2024