Kansalaisyhteiskunta ja taiteen kultakausi Kansalaisyhteiskunnan synty 1860-luvun lopulla alkoi Suomessa yhteiskunnallinen järjestäytyminen Suomen kielen asemasta syntyi tärkeä poliittinen kysymys: ensimmäiset puolueet jakaantuivat fennomaaneihin ja svekomaaneihin riippuen kannattiko kielen virallista asemaa V. 1863 säädettiin kieliasetus joka takasi suomen kielen virallisen aseman (20-v. kuluessa) Kielilaki kaksikielisestä Suomesta säädettiin lopulta vasta 1922 Suomalaisen puolueen pj. Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen Kansalaisyhteiskunta 1800-luvun lopun teollistumisen myötä työväestö alkoi järjestäytyä työväenyhdistyksiksi (ens. Julius von Wright) Suomen työväenpuolue (myöh. SDP) perustettiin 1899 1800-luvun lopulla syntyi myös Suomen naisyhdistys ajamaan tasa-arvoa sekä raittiusjärjestöjä ja useita urheiluseuroja Minna Canth Turmiolan Tommi Taiteen kultakausi: 1800-1900-luvun vaihde 1800-luvun lopulla taide kukoisti Suomessa Erityisesti kansallisromanttinen tyyli kukoisti, johtuen ns. sortokausista Se korosti Suomen kansan ja maisemien ihailua sekä historiaa Tunnetuimpia ajan taiteilijoita olivat Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Helene Schjerftbeck, Eino Leino, Jean Sibelius, Aleksis Kivi sekä Hugo Simberg Gallen-Kallela: Sammon puolustus (1896) Edelfelt: Lapsen ruumissaatto (1879) Simberg: Haavoittunut enkeli (1903) & Kuoleman puutarha (1896) Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä (1870) Jean Sibelius ja Ainolan koti Tuusulassa
© Copyright 2024