Kansalaisyhteiskunta ja
taiteen kultakausi
Kansalaisyhteiskunnan synty
 1860-luvun lopulla alkoi Suomessa
yhteiskunnallinen järjestäytyminen
 Suomen kielen asemasta syntyi tärkeä poliittinen
kysymys: ensimmäiset puolueet jakaantuivat
fennomaaneihin ja svekomaaneihin riippuen
kannattiko kielen virallista asemaa
 V. 1863 säädettiin kieliasetus joka takasi
suomen kielen virallisen aseman (20-v.
kuluessa)
 Kielilaki kaksikielisestä Suomesta säädettiin
lopulta vasta 1922
Suomalaisen puolueen pj. Yrjö Sakari
Yrjö-Koskinen
Kansalaisyhteiskunta
1800-luvun lopun teollistumisen myötä
työväestö alkoi järjestäytyä
työväenyhdistyksiksi (ens. Julius von
Wright)
Suomen työväenpuolue (myöh. SDP)
perustettiin 1899
1800-luvun lopulla syntyi myös Suomen
naisyhdistys ajamaan tasa-arvoa sekä
raittiusjärjestöjä ja useita urheiluseuroja
Minna Canth
Turmiolan Tommi
Taiteen kultakausi: 1800-1900-luvun
vaihde
 1800-luvun lopulla taide kukoisti Suomessa
 Erityisesti kansallisromanttinen tyyli kukoisti,
johtuen ns. sortokausista
 Se korosti Suomen kansan ja maisemien ihailua
sekä historiaa
 Tunnetuimpia ajan taiteilijoita olivat Akseli
Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Helene
Schjerftbeck, Eino Leino, Jean Sibelius, Aleksis
Kivi sekä Hugo Simberg
Gallen-Kallela: Sammon puolustus (1896)
Edelfelt: Lapsen ruumissaatto (1879)
Simberg: Haavoittunut enkeli (1903) &
Kuoleman puutarha (1896)
Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä (1870)
Jean Sibelius ja Ainolan koti Tuusulassa