1. No category

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus
SePPO-hankkeen kuulemistilaisuus
Lahti ti 2.6.2015
opetusneuvos Seija Rasku
[email protected]
Agendalla
• Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä muuttuu,
osaamisperusteisuus vahvistuu
• VALMA ja TELMA käyttöön
• Näyttötutkintojärjestelmä uudistuu
• Ratkaisujen Suomi: ammatillinen koulutus strategisessa
hallitusohjelmassa
Ammatillisen koulutuksen
tutkintojärjestelmä uudistuu,
osaamisperusteisuus vahvistuu
Lait, asetukset ja Opetushallituksen
määräykset voimaan 1.8.2015
Osaamisperusteisuutta vahvistavat muutokset
• Terminologiaa yhtenäistetty ja täsmennetty
• Ammatillinen tutkinto ja ammatilliset tutkintotyypit (pt, at, eat)
määritelty osaamisperusteisesti ja työelämälähtöisesti
• Mitoitusperustetta muutettu
• Tutkinnon perusteita pelkistetty: keskitytään osaamiseen ja sen
arviointiin
• Tutkinnon muodostumista muutettu: pakollisuus = yhteinen
osaamisperusta, valinnaisuus = yksilölliset polut
• Yhteiset tutkinnon osat koottu laajoiksi temaattisiksi
kokonaisuuksiksi
• Vapaasti valittavat tutkinnon osat rajattu tukemaan tutkinnon
ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita
• Työssäoppiminen osaamisen hankkimista
• Osaamisen arviointi osaamisen laadunvarmistusta
Olemassa olevan osaamisen tunnistaminen,
puuttuvan osaamisen hankkiminen
osaamisperusteisuus
= opiskelijalähtöisyys
Osaamisen laadun varmistaminen
(ml. osaamisen tunnustaminen)
Yksilölliset, joustavat
opintopolut
VALMA ja TELMA käyttöön
Laki, asetus ja määräykset voimaan 1.8.2015
Jatkossa kaksi valmentavaa koulutusta
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan
koulutuksen (VALMA) 60 osp tavoitteena on
• antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen
peruskoulutukseen hakeutumiseksi sekä
• vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen
perustutkinto.
Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen
(TELMA) 60 osp tavoitteena on
• antaa sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea tarvitseville
opiskelijoille henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien
mukaista opetusta ja ohjausta.
Opiskelijavalinta valmentaviin
koulutuksiin keväällä 2015
• Erityisopetuksen haku 14.4. - 29.4.2015 (erityisopetuksen
erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävä
tutkintotavoitteinen koulutus, ammatilliseen
peruskoulutukseen valmentava koulutus sekä työhön ja
itsenäiseen elämään valmentava koulutus)
• Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku
19.5. - 21.7.2015 (perusopetuksen lisäopetus,
lukiokoulutukseen valmistava koulutus ja ammatilliseen
peruskoulutukseen valmentava koulutus)
40000
35000
30000
25000
20000
15000
Näyttötutkintojärjestelmä
uudistuu
10000
5000
0
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Opiskeluvalmiuksia parantavat
opinnot
• Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin uusi 8 b §
(247/2015)
• Toteutetaan osana näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta
• Ovat opintoja, joiden tarkoituksena on mahdollistaa
näyttötutkinnon tai sen osan suorittaminen ja näyttötutkintoon
valmistavaan koulutukseen osallistuminen niissä tapauksissa,
joissa opiskelijalla ei ole riittäviä opiskeluvalmiuksia.
• Kesto päätoimisina enintään kuusi kuukautta.
• Koulutuksen järjestäjä päättää opiskeluvalmiuksia parantavien
opintojen järjestämisestä ja sisällöstä.
• Laki voimaan 1.8.2015
Keskeiset muutokset
• Tutkintotoimikuntien tehtävät täsmentyvät: tehtävissä korostuvat
näyttötutkintojen ja näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen ja
laadunvarmistus.
• Tutkintotoimikuntien kokoonpanoon pieniä muutoksia
• Näyttötutkinnon järjestäjistä ja niiden tehtävistä säädetään nykyistä
yksityiskohtaisemmin.
• Säädökset järjestämissopimuksista täsmentyvät, sopimuksen sisältö
valtioneuvoston asetukseen.
• Näyttötutkintosihteeristö Opetushallituksen yhteyteen
• Arvioinnista ja arvioijille asetetuista edellytyksistä säädetään.
• Arvioijien roolia vahvistetaan.
• Arvioinnin oikaisua koskevat säännökset uudistuvat.
• Henkilökohtaistamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
• Laki ja asetukset voimaan 1.8.2016
Ratkaisujen Suomi: ammatillinen koulutus
strategisessa hallitusohjelmassa
Suomi 2025 – yhdessä rakennettu
• Suomi on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen
meistä voi kokea olevansa tärkeä.
• Luotamme toisiimme. Kunnioitamme toisiamme. Sovimme
asioista. Pärjäämme vähemmällä sääntelyllä.
• Julkisessa taloudessa tulot ja menot ovat tasapainossa.
Emme elä velaksi.
• Suomen kilpailukyky rakentuu korkealle osaamiselle,
kestävälle kehitykselle sekä ennakkoluulottomalle
uudistamiselle kokeiluja ja digitalisaatiota hyödyntäen.
• Suomessa kannustetaan uusiutumiseen, luovuuteen ja
uteliaisuuteen. Epäonnistuakin saa, virheistä opitaan.
• Meidän on vapautettava ihmisten omat voimavarat luovuuteen,
yritteliäisyyteen ja hyvinvoinnin rakentamiseen.
• Suomesta on tehtävä osaamisen, yrittäjyyden, tasa-arvon
ja välittämisen yhteiskunta.
Osaaminen ja koulutus:
kymmenen vuoden tavoite
• Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
• Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä
tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja
mahdollisuuksien tasa-arvoa.
• Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen
kärkimaa.
Osaaminen ja koulutus:
hallituskauden tavoitteet
• Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja
uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään
oppimisessa.
• Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten
määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä
on laskenut.
• Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on
lisääntynyt.
• Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus
ovat kääntyneet nousuun.
• Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt
ja koulutusviennin esteet on purettu.
Koulutuksen ja osaamisen
kärkihankkeet
1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit
peruskouluihin
2. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi
3. Nopeutetaan siirtymistä työelämään
4. Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta
5. Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä
innovaatioiden kaupallistamiseksi
6. Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan
Toisen asteen ammatillisen
koulutuksen reformi (1)
• Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista
merkitystä.
• Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatkoopintokelpoisuus säilyttäen.
• Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä
tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä
vuorovaikutusta.
Toisen asteen ammatillisen
koulutuksen reformi (2)
• Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä.
• Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen rajaaidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus
yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön
alle.
• Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus.
• Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen.
• Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista.
• Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa
hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä.
Nopeutetaan siirtymistä työelämään
• Tavoitellaan pidempiä työuria alkupäästä.
• Tehdään opintopoluista mahdollisimman joustavat
koulutusasteiden sisällä ja välillä.
• Tuetaan nopeaa valmistumista sekä siirtymää
työelämään.
• Uudistetaan korkeakoulujen valintakoemenettelyä.
• Otetaan käyttöön kolmas lukukausi korkeakouluissa.
• Lisätään toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen välistä
yhteistyötä.
• Päivitetään kelpoisuusvaatimuksia julkisella sektorilla.
Nuorisotakuuta yhteisötakuun
suuntaan (1)
• Syvennetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin
välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa.
• Tuetaan nuorten elämänhallintaa ja työllistämistä
vahvistamalla sosiaali- ja terveyspalveluita osana
nuorisotakuuta.
• Kerätään parhaat käytänteet kunnista ja laajennetaan
toimivat mallit valtakunnalliseksi.
Nuorisotakuuta yhteisötakuun
suuntaan (2)
• Kehitetään nuorisotakuusta malli, jossa vastuu tukea
tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla.
• Kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai
kuntoutuspaikka.
• Vahvistetaan etsivää nuorisotyötä ja työnetsijätoimintaa sekä
nuorten mielenterveyspalveluita.
• Kehitetään nuorten palkkatukea ja Sanssi-korttia työntekoon
kannustavampaan suuntaan.
Kestävä kasvu ja julkinen talous
• Suomen talous nostetaan kestävän kasvun ja kohenevan
työllisyyden uralle.
• Julkisen talouden tasapainottaminen käynnistetään välittömästi.
• Hallitus sitoutuu 10 miljardin euron kestävyysvajeen
kattamiseen tarvittavien säästöjen ja päätösten toimeenpanoon
hallituskauden aikana.
• Sopeuttamistoimet kohdistuvat hyvin laajasti yhteiskunnan eri
lohkoille ja koskettavat kaikkia suomalaisia.
• Säästöjen ja rakenteellisten uudistusten vaikuttavuutta
seurataan vuosittain kehysriihen yhteydessä.
• Yritysten, yrittäjyyden ja omistajuuden vahvistaminen:
Koulutuksen uudistaminen ottaa huomioon työelämän
osaamisen tarpeet ja lähentää koulutusta ja työelämää toisiinsa.
Lähde: Helsingin Sanomat 31.5.2015
Toisen asteen koulutuksen sopeutustoimet 1
Kohde
Toimenpiteet
Rakenteelliset uudistukset
Sitoudutaan 190 milj. euron
säästötasoon julkisessa taloudessa
vuodesta 2017 alkaen.Toimenpiteet
voivat koostua monesta eri
toimenpiteestä. Mikäli toisen asteen
reformeista on saatavissa
myöhemmin enemmän säästöjä
kirjataan ne rakenteellisten
uudistusten tavoitetasoa täyttäväksi
siltä osin kuin VM:n arvion mukaan
tunnistetaan vaikutuksia. Lisäksi
tavoitellaan merkittävimpiä
pidemmän aikavälin rakenteellisia
säästöjä reformistisilla uudistuksilla.
Muuta
Ajoitus (HEn
antaminen,
voimaantulo jne.)
190 milj. € säästön jako
2017 lukien
kuntien ja valtion osuuksiin
hankala tehdä ennen kuin
rakenteellisen uudistuksen
toteutuksesta tai
välittömistä säästötoimista
on täsmällisempää tietoa.
Tässä hyvin karkeasti
rahoitusosuuksien mukaan
taulukkoon laitettu jako
tulee siis vielä muuttumaan.
Vaikutus julkisen talouden kustannuksiin
(valtio + kunta), milj. €
2016
PaV
2017
2018
2019
2020
-190
-190
-190
-190
-190
Toisen asteen koulutuksen sopeutustoimet
Kohde
Toimenpiteet
Muut toisen asteen toimenpiteet
Oppisopimus
Poistetaan nuorten oppisopimuksen
(29.20.21,
laajentamiseen myönnettäviin
29.30.32)
avustuksiin varattu lisärahoitus
vuodesta 2018 alkaen.
Lisärahoituksen poistamisella ei ole
vaikutusta oppisopimuskoulutuksen
perusrahoitukseen.
2
Muuta
Ajoitus (HEn
antaminen,
voimaantulo jne.)
2014-2017
kehyspäätöksessä
suunnattiin lisärahoitusta
nuorten
oppisopimuskoulutuksen
vahvistamiseen
tarkoituksena luoda
oppisopimuskoulutukseen
ennakkojakso sekä kokeilla
joustavaa siirtymistä
oppilaitosmuotoisesta
ammatillisesta
koulutuksesta
oppisopimuskoulutukseen
säilyttäen yksikköhinta
oppisopimuskoulutuksessa
oppilaitosmuotoisen
koulutuksen tasolla sekä
monipuolistaa
työssäoppimisen
toteutustapoja koulutuksen
järjestäjien ja työpaikkojen
yhteistyössä. Näihin
tarkoituksiin on varattu
myönnettäväksi avustuksia
yht. 18,7 M€/v.
Ei edellytä
säädösmuutoksia.
Rahoitus on
tarkoitettu
määräaikaiseksi,
mutta se sisältyy
kehyspohjaan.
Kehyspäätöksen
2014-2017
yhteydessä
linjattiin, että
hankkeiden ja
rahoituksen
jatkosta päätetään
v. 2017.
Vaikutus julkisen talouden kustannuksiin
(valtio + kunta), milj. €
2016
2017
PaV
2018
2019
2020
-19
-19
-19
-19
Toisen asteen koulutuksen sopeutustoimet
Kohde
Toimenpiteet
Muut toisen asteen toimenpiteet
Ammatillinen Muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen
peruskoulutus rahoituslain 23 b § siten, että
(29.20.30,
edellisellä vaalikaudella päätettyjen
vaikuttaa myös säästöjen sekä ammatillisen
29.30.31,
koulutuksen poistojen
29.30.32)
takuukorotuksen päättymisen vaikutus
yksikköhintaan toteutuu
täysimääräisesti siten kuin HE
304/2014 perusteluissa on tarkoitettu.
3
Vaikutus julkisen talouden kustannuksiin
(valtio + kunta), milj. €
PaV
Muuta
Ajoitus (HEn
antaminen,
voimaantulo jne.)
2016
2017
2018
2019
2020
Määräaikainen ammatillisen
koulutuksen poistojen
takuukorotus päättyy v.
2015. Korotuksen
poistumisen vaikutus
ammatillisen
peruskoulutuksen
yksikköhintaan ei
kuitenkaan toteudu
täysimääräisesti 1.1.2016
voimaan tulevan OKRL:n 23
b §:n muotoilun vuoksi,
jossa todetaan
yksikköhinnan olevan
vähintään vuoden 2015
tasossa.Poistojen
takuukorotusten
poistumisvaikutus on jo
kertaalleen sisällytetty
hallituksen lakiesitykseen
talvella 2015, mutta
epähuomiossa mitätöitynyt
toisen lakiesityksen kautta.
Edellyttää opetusja kultturitoimen
rahoituslain 23 b
§:n muutosta.
Voisi tulla
voimaan vuodesta
2016.
-39
-39
-39
-39
-39
-39
Digitalisaatio, kokeilut ja normien
purkaminen: kymmenen vuoden tavoite
• Suomi on ottanut tuottavuusloikan julkisissa palveluissa ja
yksityisellä sektorilla tarttumalla digitalisaation
mahdollisuuksiin ja purkamalla turhaa sääntelyä ja
byrokratiaa.
• Suomen ketterää uudistumista tuetaan luottamukseen,
vuorovaikutukseen ja kokeilujen hyödyntämiseen
perustuvalla johtamiskulttuurilla.
Digitalisaatio, kokeilut ja normien
purkaminen: hallituskauden tavoitteet
• Määrätietoisella johtamismallilla on kehitetty käyttäjälähtöiset,
tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset
julkiset palvelut.
• Julkinen päätöksenteko on innovatiivisesti mahdollistanut ja luonut
Suomeen suotuisan toimintaympäristön digitaalisille palveluille ja
teollisen internetin sovelluksille ja uusille liiketoimintamalleille.
• Kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja,
rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa on helpotettu
merkittävästi turhaa sääntelyä purkamalla, hallinnollista taakkaa
keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla.
• Johtamista ja toimeenpanoa on rohkeasti uudistettu vahvistamalla
tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja avoimuutta sekä hyödyntämällä
kokeiluja ja kansalaisten osallisuutta tukevia toimintatapoja.
Digitalisoidaan julkiset palvelut
• Toimintatavat uudistaen rakennetaan julkiset palvelut
käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi, jotta julkisen talouden
kannalta välttämätön tuottavuusloikka onnistuu.
• Kehittämisessä priorisoidaan palvelut, joissa tuottavuushyöty on
suurin.
• Digitalisaatio on hallituksen strategian läpileikkaava teema.
• Luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitoinnin periaatteet.
• Hallinnon sisäiset prosessit digitalisoidaan ja entiset prosessit puretaan.
• Julkinen hallinto sitoutuu kysymään samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksiltä
vain kerran.
• Vahvistetaan kansalaisten oikeutta valvoa ja päättää itseään koskevien
tietojen käytöstä, samalla varmistaen tietojen sujuva siirtyminen
viranomaisten välillä.
• Autetaan niitä kansalaisia, jotka eivät ole tottuneet tai jotka eivät kykene
käyttämään digitaalisia palveluita.
• Valtioneuvostossa vahvistetaan digitalisaation muutosjohtamisen
organisointia.