Lataa: okasolusyöpä2
Iho-, keuhko- ja rintasyöpä Yleistä Syöpä on 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan maailman eniten kuolemia aiheuttava sairaus. Useimmat syövät ovat iäkkäiden tauteja, eli riski sairastua kasvaa iän myötä. solujen perimään ehtii muodostua mutaatioita jotka altistavat syöpään Yleisimmät syövät ovat rintasyöpä, keuhkosyöpä, eturauhassyöpä ja suolistosyövät. Okasolusyöpä eli sarveissolujen pahanlaatuinen kasvain Niitä löydetään Suomessa vuosittain noin 1 500. On pääosin ikääntyvien ihmisten syöpä. Sitä esiintyy ihossa ja limakalvorajoilla. Ilmestyy useimmiten auringon vaurioittamille ihoalueille. Aiheuttajat ja oireet Ihon liiallinen palaminen tai ulkotyö, jossa ollaan alttiina auringon säteilylle pitkiä aikoja vuosien ajan. Myös perinnölliset tekijät voivat vaikuttaa. Aurinkokeratoosi on esiaste. Se on punoittava, pyöreähkö ja joskus hilseilevä iholaikku, joka hoitamattomana voi muuttua okasolusyöväksi. Okasolusyöpä ilmestyy ihon valovaurioalueelle rupeutumana, jonka alla on haavapinta. Se voi myös ilmaantua iholle aluksi punertavana kyhmynä ja haavautua kookkaammaksi. Sen läpimitta on tunnistettaessa tavallisesti 1-3 cm, mutta hoitamattomana kasvaa laajaksi ja tunkeutuu syvemmälle kudokseen. Hoito ja ehkäisy Okasolusyövän hoito on lähes aina leikkaus, joissakin tapauksissa sädehoito, mutta harvemmin. Jos kasvain on levinnyt laajalle tai sijaitsee hankalassa paikassa, ihosiirrot ja ihokiellekkeet ovat mahdollisia. Esiasteet voidaan hoitaa paikallisesti jäädyttämällä, PDT-hoidolla tai lääkevoiteilla. Jäädytys: hoidettava ihoalue jäädytetään hallitusti nestemäisellä typillä (-196°C), joka johtaa orvaskeden kuorioutumiseen PDT-hoito: Kasvainsolu herkistetään valolle. Ennen hoitoa alue kaavitaan puhtaaksi, jonka päälle siihen sivellään valolle herkistävää voidetta, joka vaikuttaa 3-4 tuntia, minkä jälkeen alue valoitetaan punaisella valolla noin seitsemän minuutin ajan. Valotus aiheuttaa happiradikaalireaktion ja tuhoaa kasvainsolukon. Lääkevoiteet: Tärkein lääkevoide on imikimodi. Sitä käytetään 3-5 viikossa yön ajan 5-6 viikkoa. Ainoa ehkäisykeino on välttää suoraa auringonpaistetta. Tyvisolusyöpä eli basaliooma on yleisin pahanlaatuinen kasvain Suomessa sairastuu vuosittain noin 8 500 henkilöä, joista naisia hieman enemmän kuin miehiä. Kaikki eivät päädy tilastoihin, joten todellisten tapauslukujen arvellaan olevan jopa 12 000-14 000 vuodessa. Se näkyy ihon muutoksina, jotka vaihtelevat basaliooman muodon mukaan: Muodot Nodulaarinen muoto: pieni, vaaleanpunainen tai punainen oireeton kyhmy, jonka päällä kuultaa laajentuneita verisuonia. Haavautuu keskeltä, reunamilla kyhmyinen, helminauhamainen reunavalli, jossa näkyy verisuonia. Yleisin basaliooman muoto: 60 prosenttia basalioomista on tätä tyyppiä. Mikronodulaarinen muoto: kyseisellä muodolla on aggressiivinen kasvutapa ja se uusiutuu herkästi. Ihomuutokset ovat lievästi koholla olevia epätarkkarajaisia alueita. 20 prosenttia on tätä muotoa. Pinnallinen muoto: esiintyy tavallisesti vartalolla ja raajoissa. Ihonmuutos on tasainen, tarkkarajainen ja punoittava läiskä, jossa on ohut lankamainen reunavalli. Pinnassa näkyy tavallisesti pinnallisia haavaumia ja rupia. Morfeatyyppinen muoto: leviää pinnallisesti arpimaisena kovana epätarkkarajaisena. Väriltään on vaalea tai kellertävä ja siinä voi olla päällä hentoa verisuonikuviota. Kystinen muoto: muistuttaa nodulaarista, mutta mikroskooppitutkimuksessa näkyy kystoja. Joskus suuret kystat voivat sisältää kirkasta nestettä. Fibroepiteliooma: kiinteä, vaalea tai punertava kyhmy. Löytyy tavallisimmin alaselästä. Metatyyppinen muoto: ulkonäöltään tavallinen basaliooma, mutta patologisessa luokituksessa se on tyvisolusyövän ja okasolusyövän välimaastossa. Aiheuttajat ja ehkäisy Syntyy koko elinaikana kerätystä UV-säteilyn kokonaismäärästä, ei ihon satunnaisesta palamisesta. Valtaosa olisi ehkäistävissä vähentämällä aurinkoaltistusta esimerkiksi vaatetuksella ja suojavoiteilla. Hoito Ellei tyvisolusyöpää hoideta, se suurenee ja pahimmillaan voi johtaa nenän tai silmän menetykseen. Sen hoidoksi riittää asianmukainen paikallinen hoito, koska se ei juuri lähetä etäpesäkkeitä. Useimmiten hoidetaan leikkauksella, jotka tehdään ensisijaisesti avoterveydenhuollossa, koska leikkaukset ovat nopeita ja yksinkertaisia. Jos on kasvoissa esiintyneitä suuria tuhoutuneita alueita, ne korvataan ihosiirteillä. Kirurginen hoito parantaa 95-99 prosenttia sairastavista. Sädehoitoa käytetään vain erityistapauksissa lähinnä iäkkäille potilaille. Myös jos kirurgisen hoidon tulos jää epävarmaksi ja uusintaleikkaus olisi hankala suorittaa, hoitotulosta voidaan parantaa sädehoidolla. Pinnallisia ja pieniä basalioomia voidaan jäädyttää nestemäisellä typillä, polttaa laserilla ja kuoria fotodynaamisella terapialla. Riski uusiutua on edellä mainittuja hoitoja suurempi. Keuhkosyöpä Keuhkosyöpä on länsimaissa merkittävin syöpäkuolemien aiheuttaja ja Suomessa yksi yleisimmistä syöpätaudeista. Suomessa havaitaan vuosittain noin 2100 uutta tapausta, joista n. 1500 ilmenee miehillä. Keuhkosyöpä on toiseksi yleisin syöpä miehillä ja aiheuttaa eniten syöpäkuolemia. Naisilla keuhkosyöpä ei ole näin yleinen mutta aiheuttaa toiseksi eniten syöpäkuolemia. Keuhkosyövän esiintyvyys naisilla nousee tupakoinnin lisääntyessä. Keuhkosyövän ennuste on huono. Vain noin 7%-10 % potilaista on hengissä viiden vuoden jälkeen havainnosta. Kehkosyöpä on etupäässä iäkkäiden ihmisten sairaus. Vain noin 5%-10% syöpähavainnoista on alle 50- vuotiailla. Syntyminen ja havainnollisuus Keuhkosyöpä saa alkunsa keuhkoputken tai keuhkokudoksen solujen muuttuessa pahanlaatuisiksi eli syöpäsoluiksi. Tupakointi toimii usein ärsykkeenä syöpäsolun synnylle. Keuhkosyöpä saattaa lähettää etäpesäkkeitä eri puolille elimistöä, koska keuhkoissa on tiheästi verisuonia syöpäsolut leviävät tehokkaasti. Tavallisimmat etäpesäkepaikat ovat esimerkiksi maksa, luusto, aivot ja lisämunuainen. Syöpä löydetään harvoin sen alkuvaiheessa, koska se on aluksi vähäoireinen. Syöpä tulee usein ilmi muuta oiretta tutkiessa röngenkuvassa. Oireet Syöpä on alkuvaiheessa vähäoireinen. Syövän oireet vaihtelevat syöpäpesäkkeen olinpaikasta. Yleisiä oireita ovat: yskä, veriset yskökset, hengenahdistus, toistuvat keuhkotulehdukset myös nielemisvaikeudet, ruokahaluttomuus, laihtuminen ja käheys ovat ilmeisiä. Jos syöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä oireet riippuvat sen olinpaikasta. Esim aivopesäke: päänsärky, kouristukset Keuhkosyöpä voidaan jakaa ei-pienisoluiseen ja pienisoluiseen tyyppiin. Ei- pienisoluinen: paraneoplastisia oireita, eli luusto- ja nivelkipuja, iho-ongelmia jne Pienisoluinen: keuhkosyöpä erittää hormonimaista ainetta, joka aiheuttaa hermostollisia ja sisäeritys oireita sekä veren hyytymishäiriöitä Aiheuttajat • Keuhkosyöpään altistumisessa geneettisellä alttiudella on hieman vaikutusta, mutta tärkein riskitekijä on tupakointi. (n. 90%) • Myös passivinen tupakointi nostaa riskiä. • Muita riskitekijöitä ovat asbesti, arseeni, radon sekä jotkin kromi- ja nikkeliyhdisteet jne. Tupakkaa polttaessa muodostuva terva tuhoaa keuhkojen sisäpinnan värekarvoja värekarvat suojelevat keuhkoja mutta tupakoitsijoilla terva pääsee kosketuksiin keuhkojen pintasoluihin tämä saattaa toimia ärsykkeenä pahalaatuisten solujen syntymiseen. Ennuste ja hoito Keuhkosyövän ennuste on huono. Keuhkosyövän ennusteeseen vaikuttavat sairauden levinneisyysaste ja kasvaintyyppi, potilaan ikä, sukupuoli ja yleiskunto. Pienisoluisen syövän ennuste on huonompi. Ei- pienisoluisen syövän parantava hoitokeino on leikkaus(pieni levinneisyys) mutta leikkaus soveltuu vain n. joka neljännelle. Levinneitä ei-pienisoluisia hoidetaan säde- ja solunsalpaajahoidolla (tai yhdistelmällä) näin voidaan lieventää oireita ja nostaa elinikä odotetta. Pienisoluinen keuhkosyöpä on nopea leviämään ja sen ennuste on huono. Pienisoluisessa keuhkosyövässä leikkaushoito on mahdollinen vain pienelle alueelle levinneessä tapauksessa. Ennaltaehkäisy Tupakoinnin lopettaminen tai edes vähentäminen Asbestille altistumisen välttäminen Rintasyöpä Naisten yleisin syöpä. Suomessa todettiin tapauksia 4 865 vuonna 2011. Noin joka 10. nainen sairastuu jossakin elämänvaiheessaan rintasyöpään. 60-70-vuotiailla yleisimmin. Miesten rintasyöpä harvinainen, 15-20 tapausta vuosittain (Suomessa). Oireet ja syyt Rintasyöpä on kivuton ja se ilmenee kyhmy(i)nä rinnassa. Kuumotus Punoitus Turvotus Ei ole syytä, mutta riskiä lisää: Kuukautisten alkaminen nuorella iällä Synnyttämättömyys Synnyttäminen yli 30-vuotiaana Ylipaino, tupakointi ja RUNSAS alkoholin käyttö Pitkäkestoinen hormonikorvaushoito Myöhäinen vaihdevuosi-ikä Altistuminen ionisoivalle säteilylle Saattaa lähettää etäpesäkkeitä Hapan ympäristö lisää etäpesäkkeisen syntymistä, mutta toisaalta paikallinen happamuus lisää solujen alttiutta kuolla lämpötilan nousun aikana Ilmenemistyypit Lobulaarinen (eli rauhaliuskaperäinen) Duktaalinen (eli tiehyeperäinen) Hoidot Sädehoito, lääkehoito (solusalpaajat, sytostaatit ja hormonihoito) ja leikkaus. Immunoterapeuttiset hoidot (lymfosyytit) T-solujen luonnollinen tehtävä on tuhota epänormaalit solut Vanha tapa on rinnan poisto, mutta nykyään pyrittämään välttämään tätä. Lähteet http://uptownera.blogspot.fi/2013/09/body-worlds.html http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=14799/type= 1 http://www.terve.fi/keuhkosyopa/keuhkosyopa http://www.keuhkosyopa.fi/ http://fi.wikipedia.org/wiki/Keuhkosy%C3%B6p%C3%A4 http://www.cancer.fi/tietoasyovasta/syopataudit/ihosyovat/ http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/ldk/ldk00357.jpg http://e2h.neotio.com/img/i58622.jpg
© Copyright 2024