Taustatietoa keuhkosyövästä »
Taustatietoa keuhkosyövästä Keuhkosyövän esiintyvyys • Keuhkosyöpä on yleisimpiä syöpätauteja. Siihen sairastuu vuosittain vajaat 2100 suomalaista. • Keuhkosyöpä on Suomessa miesten toiseksi yleisin syöpä. Vain vajaa kolmasosa uusista tapauksista todetaan naisilla, mutta heidän osuutensa on lisääntymässä nopeasti naisten tupakoinnin yleistyessä. Minkä ikäisenä keuhkosyöpään sairastutaan? • Keuhkosyöpä on iäkkäiden ihmisten tauti ja suurin osa keuhkosyöpäpotilaista on yli 65-vuotiaita taudin toteamishetkellä. Vain 5–10 prosenttia tapauksista löytyy alle 50-vuotiailta. Keuhkosyövän synty • Keuhkosyöpä saa alkunsa, kun yksittäinen keuhkokudoksen solu muuttuu syöpäsoluksi. Syöpäsoluille on ominaista hallitsematon jakautuminen, joten lukuisia kertoja jakautuessaan syöpäsolut muodostavat ison ryhmittymän, jota kutsutaan kasvaimeksi eli tuumoriksi. • Keuhkosyövän kaksi päätyyppiä ovat ei-pienisoluinen keuhkosyöpä (75 prosenttia kaikista tapauksista) ja pienisoluinen keuhkosyöpä (25 prosenttia kaikista tapauksista). Hoito suunnitellaan syöpätyypin sekä kasvaimen koon ja syövän levinneisyyden mukaan. • Keuhkosyöpä voi lähettää etäpesäkkeitä eri puolille elimistöä. Keuhkoissa on ti- heä verisuonitus ja runsaasti imusuonia, joten syöpäsolut leviävät helposti. Keuhkoista syöpäsolut voivat levitä verenkierron mukana esimerkiksi luustoon, maksaan, aivoihin tai lisämunuaisiin. Tausta ja riskitekijät • Keuhkosyövän syitä ei tunneta vielä tarkasti, mutta kasvainten syntyyn vaikuttavat ainakin ympäristötekijät, elintavat ja perinnöllisyys. • Tupakointi on tavallisin keuhkosyövän aiheuttaja: 90 prosenttia keuhkosyöpätapauksista johtuu tupakanpoltosta. Myös passiivinen tupakointi eli muiden tuottamalle tupakansavulle altistuminen suurentaa sairastumisen vaaraa. • Työ- ja elinympäristössä on useita keuhkosyöpävaaraa suurentavia tekijöitä, kuten arseeni-, nikkeli- ja kromiyhdisteet sekä asbesti. Tupakointiin verrattuna niiden merkitys on kuitenkin vähäinen. • Sairastumisen riskiä voi pienentää lopettamalla tupakoinnin. Riski sairastua keuhkosyöpään lähestyy kymmenessä vuodessa tupakoimattoman sairastumisvaaraa. Oireet • Keuhkosyövän ensioireita ovat yskä, veriset yskökset, hengenahdistus ja toistuvat keuhkotulehdukset. • Kasvaimen sijainti ja leviäminen keuhkossa vaikuttavat oirekuvaan. Potilaalla voi olla rintakehän tai hartian kipua, käheyttä tai nielemisvaikeuksia. • Myös yleisoireet ruokahaluttomuus, » heikkous, väsymys, kuumeilu ja laihtuminen ovat keuhkosyövässä tavallisia. • Keuhkosyöpä voi olla pitkään myös oireeton, ja sitä on usein vaikea havaita varhaisessa vaiheessa. • Keuhkosyövän ennuste • Toistaiseksi vain pieni osa keuhkosyöpäpotilaista voidaan pysyvästi parantaa. Sairastuneiden elinaikaan voidaan vaikuttaa jonkin verran. • Ennusteeseen vaikuttavat sairauden tyyppi ja levinneisyysaste, potilaan ikä ja sukupuoli sekä yleisoireiden esiintyminen, erityisesti laihtuminen, ennen hoitoa. • Keuhkosyöpää sairastavien naisten ennuste on jonkin verran parempi kuin miesten, sillä naisilla esiintyy vähemmän pienisoluisia keuhkosyöpiä, joiden ennuste on huonoin. • Etäpesäkkeet keskushermostossa, luustossa tai maksassa huonontavat potilaan ennustetta. Keuhkosyövän diagnostiikka Novartis Finland Oy Metsänneidonkuja 10 02130 ESPOO Puh 09 6133 2211 Faksi 09 8550003 • Keuhkosyövän toteamiseksi käytetään röntgenkuvaa, yskösnäytteitä, ohutneula- tai paksuneulanäytettä, tähystystä (bronkoskopia) ja kudosnäytettä. • Röntgenkuvaus on tärkein perustutkimus keuhkosyöpää epäiltäessä. Röntgenkuvassa näkyvät läpimitaltaan yli yhden senttimetrin kokoiset kasvaimet. • Tietokonekuvauksessa eli tietokonetomografiassa määritetään tarkasti kasvaimen koko ja sijainti sekä keuhkosyövän levinneisyys. • Tähystyksen eli bronkoskopian avulla voidaan samoin tutkia sairauden levinneisyyttä. • Biopsian eli koepalan avulla voidaan selvittää tarkemmin syöpäkudoksen tyyppiä ja laatua. • Ennen hoitopäätöstä tutkitaan myös keuhkojen toimintakyky spirometriaksi kutsuttavalla toimenpiteellä. • Magneettikuvausta käytetään tarvittaessa aivojen kuvantamiseen, jos epäillään etäpesäkkeitä. Keuhkosyövän hoito • Keuhkosyöpää hoidetaan leikkauksella, sädehoidolla, solunsalpaajilla eli sytos- • • • • • taateilla sekä biologisilla täsmälääkkeillä. Pienisoluisessa keuhkosyövässä ensisijainen hoito on aina lääkehoito solunsalpaajilla (sisplatiini, karboplatiini, etoposidi, vinkristiini, doksorubisiini ja syklofosfamidi), sillä leikkaushoidosta ei ole osoitettu olevan hyötyä. Emokasvaimen sädehoito lääkehoitojen lisänä parantaa hoitotulosta. Ei-pienisoluisen keuhkosyövän tehokkain hoito on leikkaus. Leikkauksessa voidaan poistaa toinen keuhko kokonaan tai vain yksi keuhkolohko ja paikalliset imusolmukkeet. Sädehoitoa annetaan tarvittaessa leikkauksen jälkeen. Sädehoidolla hoidetaan myös potilaita, jotka eivät sovellu leikkaushoitoon, mutta joiden yleiskunto on kuitenkin riittävä sädehoidon toteuttamiselle. Solunsalpaajat ovat suoneen tai tablettimuodossa annettavia lääkeaineita, jotka leviävät veren mukana kaikkialle kehoon ja tuhoavat syöpäsoluja. Keuhkosyövän hoitoon on tullut myös uusia biologisia lääkkeitä. Niiden toiminta perustuu verisuonten kasvun estoon tai solun kasvusignaalireitin estoon. Oireiden hyvä hoito varsinaisten syöpähoitojen sijaan hyödyttää yleensä enemmän hyvin iäkkäitä potilaita sekä potilaita, joiden sairaus on ehtinyt pitkälle ennen sen toteamista. Keuhkosyövän seuranta • Keuhkosyöpäpotilaan kuntoutuksessa ja seurannassa pyritään lievittämään potilaan oireita ja tukemaan potilasta. • Monilla potilaista on myös pitkäaikainen ahtauttava keuhkosairaus. Tupakoinnin lopettaminen lievittää myös sen oireita. Tarpeen mukaan käytetään keuhkoputkia laajentavia lääkkeitä. Keuhkosyövän uusiutuminen • Uusi kasvain tai vanhan kasvaimen paikallinen uusiutuma saattaa ilmaantua vuosienkin kuluttua. Se hoidetaan periaatteessa samalla tavoin kuin alkuperäinen kasvain. Vaikka keuhkosyöpää ei voitaisikaan parantaa, hoidot lievittävät oireita. • Paras tapa ehkäistä keuhkosyöpää on tupakoinnin lopettaminen.
© Copyright 2024