1. No category

Verensokerin (glukoosin) viitearvot – mitataan plasmasta
Terveellä
Paastoverensokeri 4-6 mmol/l
> Jos 6,1–6,9 mmol/l = kohonnut paastoplasman sokeri
Aterian jälkeen / kahden tunnin sokerirasituksessa 5-8 mmol/l
> Jos 7,8–11 mmol/l = heikentynyt sokerinsieto
Diabetes todetaan laskimoverinäytteestä, kun…
a)
b)
satunnainen (tai sokerirasituksessa mitattu) arvo ylittää 11 mmol/l useammin kuin kerran
paastoverensokeri on >7,0 mmol/l ja/tai pitkäsokeri; punasolujen sokeroitumisaste
(HbA1c-arvo) on 47,5 mmol/mol (6,5 %) tai suurempi
Diabetes - aineenvaihdunnan sairaus, jossa verensokeri on koholla.
Syynä hidastunut insuliinin eritys tai heikentynyt insuliinin vaikutus lihaksiin.
Tyypin 1 diabetes
Haiman saarekesolut tuhoutuvat (autoimmuuni-ilmiö) > insuliinin puute > elinikäinen insuliinihoito
Tyypin 2 diabetes
Vuosia jatkunut insuliinin tehottomuus (insuliiniresistenssi) > haima joutuu tuottamaan insuliinia tavallista enemmän > solut väsyvät > diabetes
puhkeaa > insuliinihoito tabletteina ja mahdollisesti myös pistoksina
Raskausdiabetes – verensokeri kohoaa raskauden aikana > yleensä normaalistuu synnytyksen jälkeen . Jos ennalta ehkäiseviin toimiin (laihdutus,
liikunta) ei ryhdytä, 30 %:lle (30:lle sadasta) puhkeaa myöhemmin tyypin 2 diabetes.
LADA (late-onset autoimmune diabetes of adults). Luetaan Tyypin 1 diabetekseksi. Muistuttaa alkuvaiheessa tyypin 2 diabetesta, koska se alkaa
yleensä 35 ikävuoden jälkeen, eikä taudin toteamisvaiheessa tarvita insuliinihoitoa. LADAa sairastavilla kuitenkin MBO piirteitä vähemmän kuin
tyypin 2 diabeetikoilla. Insuliininpuute kehittyy hitaammin kuin tyypin 1 diabeteksessa, mutta selvästi nopeammin kuin tyypin 2 diabeteksessa.
Insuliinihoito joudutaan aloittamaan yleensä alle vuodessa taudin toteamisesta.
MODY ("aikuistyypin diabetes nuorena" eli "maturity-onset diabetes in the young") perinnöllinen diabetestyyppi, jota esiintyy alle 5 %:lla
diabeetikoista. Alkaa usein teini-iässä. Potilaat yleensä normaalipainoisia. MODYa on montaa eri alatyyppiä. Yleensä verensokerit ovat vain
lievästi kohonneet ja reagoivat hyvin suun kautta nautittaville diabeteslääkkeille. Voidaan tarvita insuliinia myöhemmällä iällä. On myös muita
harvinaisia ja perinnöllisiä diabetestyyppejä.
Haimasairaudesta johtuva diabetes. Esim. sappikivitaudin tai runsaan alkoholin käytön aiheuttama haimatulehdus, kasvaimet ja raudan
kertymäsairaus. Syynä vaihtelevan asteinen insuliinin puutos ja hoidoksi tarvitaan tabletteja tai insuliinia.
1. Ruoansulatuselimistö
a) pilkkoo ravinnon yksinkertaisiksi sokereiksi mm. glukoosiksi >
imeytyy vereen
b) reagoi saatuihin ravinteisiin vapauttamalla inkretiinihormoneja
1. Inkretiinihormoneja, jotka kehottavat haimaa tuottamaan insuliinia
ruokailun jälkeen, voi olla vähemmän. Kaikki viestintään osallistuvat
hormonit eivät myöskään toimi normaalisti.
2. Inkretiinihormonit käskevät haimaa vapauttamaan insuliinia
2. Haima ei enää valmista riittävästi insuliinia, joten se yrittää pitää
tuotannon riittävänä työskentelemällä entistä kovemmin.
3. Glukoosi kulkee verenkierron mukana elimistön soluihin
3. Vereen kertyy liikaa glukoosia
4. Elimistö kertoo maksalle, ettei glukoosia enää tarvitse tuottaa
4. Maksa jatkaa glukoosin tuotantoa
5. Insuliini auttaa glukoosia pääsemään soluihin
5. Glukoosin on vaikeampi päästä soluihin
6. Munuaiset toimivat normaalisti – suodattavat verta ja poistavat
6. Munuaiset yrittävät poistaa veren ylimääräisen glukoosin. Jos
kuona-aineita. Munuaisten tuottamassa virtsassa ei yleensä ole lainkaan virtsassa on liian paljon glukoosia, saatat joutua virtsaamaan usein ja
glukoosia.
juomaan paljon.
MITÄ SEURAA
TÄYDELLISESTÄ
INSULIININ PUUTOKSESTA?
Jos elimistöstä puuttuu insuliinia, se ei voi käyttää
sokeria energianlähteenään vaan joutuu polttamaan
rasvoja. Rasvojen palaminen on tällaisessa tilanteessa
epätäydellistä, ja silloin syntyy happoja  ketoaineet
 elimistön happamoituminen  HAPPOMYRKYTYS
Oireita:
• väsymys, uneliaisuus
• ihon punakkuus,
• pahoinvointi, oksentelu, vatsakivut,
• hengityksessä asetonin haju
Happomyrkytys voi ilmaantua nopeastikin, tunneissa.
Diabeetikon happomyrkytys on aina hengenvaarallinen
 tajuttomuus  kooma
EA = huolehdittava potilas hoitoon!
Hapot kannattaa mitata aina, kun verensokeri on
toistuvasti yli 15 mmol/l tai kun on sairas. Hoitona
lisäinsuliini.
Diabeteksen vaikutus elimistöön - lisäsairaudet
Mitä haittaa on pitkään korkealla pysyttelevästä verensokerista?
Elimistön valkuaisaineiden sokeroituminen 
vaurioittaa pieniä ja suuria verisuonia, sydäntä ja hermostoa
•
•
•
•
Silmät – retinopatia; verkkokalvosairaus, silmänpohjamuutokset
Munuaiset – nefropatia; munuaissairaus, virtsaan erittyy liikaa valkuaista
Maksa; rasvoittumisriski
Hermosto – neuropatia; ääreishermoston toimintahäiriöt, jalkojen tuntohäiriöt, puutuminen, pistely,
levottomat jalat, särky
•
•
•
•
Verisuonisto; valtimoiden kalkkeutuminen, verenpaineen kohoaminen, verenkierron huononeminen
Jalat < verisuoni- ja hermostovauriot, sidekudosmuutokset, tulehdusherkkyys
Suu ja hampaat; kuivuminen, pistely, limakalvomuutokset, tulehdukset
Erektio < verisuoni- ja hermostovauriot, psyykkiset syyt
HYPOGLYKEMIA
Millaisia oireita liian matala verensokeri (alle 4 mmol/l) aiheuttaa?
Syitä:
•
Tarpeeseen nähden liian suuri insuliiniannos
•
Aterian viivästyminen tai liian pieni ateria
•
Rasittava liikunta
•
Alkoholi
 Aivot eivät saa ravintoa > Insuliinisokki
EA:
* Diabeetikon varaeväs
* Pieni annos hiilihydraattipitoista syötävää/juotavaa > jollei
auta 10 minuutissa  uusi annos
* Tajuttomalle ei syötävää/juotavaa  GLUKAGONI ruiske
> vapauttaa maksasta sokeria verenkiertoon