1. No category



Rytmihäiriö on tila, jossa sydän lyö epätarkoituksenmukaisesti joko
kiihtyvästi tai hidastuvasti, tai muuten epätasaisesti.
Rytmihäiriö syntyy, kun sykettä tahdistavan sähköisen impulssin
johtumisessa, tai muodostumisessa on häiriötä.
Sydän ja verenkiertoelimistön sairaudet lisäävät usein rytmihäiriön
riskiä. (korkea verenpaine, sepelvaltimotauti ym.)
 Myös iän lisääntyminen heikentää sydämen terveyttä ja voi täten
altistaa rytmihäiriöille.
 Sydämellä voi olla myös luontaista taipumusta vajaatoimintaan.

Rytmihäiriöt ovat esiintyvyydeltään
suomessa vähäisiä
 Alle 65-vuotiaista n.5% , ja yli 75vuotiaista 15% kärsii pitkäaikaisista
rytmihäiriöistä.
 Kuitenkin jopa puolet alle 65- vuotiaista
on kärsinyt kammiolisälyönneistä, jotka
kuitenkin ovat terveille ihmisille melko
vaarattomia

Sinusbradykardia
 Sinusbradykardia on sinussolmukkeesta lähtöisin oleva hidas rytmi,
jonka taajuus on alle 60 lyöntiä minuutissa. Oireiden hidaslyöntisyys
johtuu yleensä sydämen toiminnan häiriöstä.
Supraventrikulaarinen takykardia
 Supraventrikulaarinen takykardia on sydämen eteisistä tai eteiskammiosolmukkeesta peräisin oleva tiheälyöntisyys, jossa syke on
yleensä säännöllinen 160–220 lyöntiä minuutissa. SVT on yleensä
hyvänlaatuinen, mutta voi joillakin heikentää sydämmen tilaa.
Eteisvärinä
 Eteisvärinä on yleisin krooninen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
sinussolmukkeissa kulkee tiheitä, epäsäännöllisiä sähköimpulsseja,
mikä johtaa eteisten epäsäännölliseen ja synkronoimattomaan
supistumiseen. Sydämen syke on myös epäsäännöllinen, koska
eteisistä johtuu kammioihin impulsseja sattumanvaraisesti.
Eteisperäiset lisälyönnit
 Eteisperäinen lisälyönti syntyy, kun eteisessä oleva paikallinen
kohta lähettää sähköisen impulssin, joka ehtii käynnistää
sydämenlyönnin ennen sinussolmuketta. Lisälyönti yleensä tuntuu
muljahduksena rinnassa, mitä ei välttämättä huomaa. Yleisesti
lisälyönnit ovat harmittomia ja normaaleja terveelle ihmiselle.
Eteislepatus
 Eteislepatusta tavataan yleisimmiten keuhkoahtaumatautia
sairastavilla henkilöillä. Eteislepatuksessa eteiset supistuvat paljon
normaalia tiheämmällä tahdilla. Tämä voi tuntua esim. sydämen
tykytyksenä.
Sinustakykardia
 Sinustakykardia on nopea, yli 100 lyöntiä minuutissa oleva rytmi,
joka aiheutuu sinussolmukkeen tihentyneestä toiminnasta.
Sinustakykardia on elimistön normaali vaste esimerkiksi fyysiseen
rasitukseen, kipuun, kuumeeseen ja šokkiin. Esim. vieroitus oireet
alkoholista saattavat aiheuttaa sinustakykardiaa.



Koska rytmihäiriöt usein syntyvät muiden sydän ja verisuonisairauksien
vaikutuksesta, on näiden ehkäiseminen tärkeää rytmihäiriöiden
ehkäisyissä.
Myös terveelliset elämäntavat pienentävät riskiä saada rytmihäiriö
Sydämen toimintahäiriöiden tietäminen auttaa ennaltaehkäisemään
rytmihäiriöiden (ja muidenkin sydänsairauksien) syntymistä.
Rytmihäiriötä voidaan hoitaa eri tavoilla, kuten:
 lääkkeillä (yleensä beetasalpaajalla), jolloin
tavoitteena on kohtausten syntymisen ja
oireiden ehkäisy
 Katetrihoidolla, jossa sydämen sisäinen
rytmihäiriötä aiheuttava sähköinen rakenne
poistetaan
 Tahdistimen asentamisella, mikäli sydän
toimii vajaasti ja rytmi hidastuu kohtauksissa
Vakavat ja toistuvat rytmihäiriöt vaativat
kuntoutusta.
 Kuntoutuksen tavoitteena on ehkäistä
sairauden pahenemista ja tukea toipumista.
 Kuntoutuksessa potilaalle annetaan koulutusta
sairaudesta, sen omahoidosta ja vaikutuksista
elämään.
Sydänkuntoutus jaetaan kolmeen vaiheeseen:
 1. Sairaalavaihe, potilasopetus ja kuntouttavat
toimenpiteet sairaalassa
 2. toipumisvaihe, ensimmäisten 2-16 viikon
aikana kotiutumisesta
 3. ylläpitovaihe, kuntoutumisohjelmia
pitämään toimintakykyä loppuelämän ajan





http://www.ebmguidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00343#s5
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rytmih%C3%A4iri%C3%B6
www.remoteanalysis.net/tietoa-ja-terveyttä/sydamenrytmihairiot/rytmihairioiden-oireet/
www.sydanliitto.fi/kuntoutus
http://www.sydan.fi/sydansairaudet-ja-hoito/sydamenrytmihairiot
Nipan presenssi