1. No category

Rytmihäiriötahdistin
Mitä potilaan tulee tietää
HAKEMISTO
Johdanto
4
Sydän - rakenne ja toiminta
6
Sydämen rytmihäiriöt
8
Rytmihäiriötahdistin
11
Rytmihäiriötahdistimen asentaminen
14
14
Rytmihäiriötahdistimen vaihto
Seuranta ja valvonta
15
Kuka tarvitsee rytmihäiriötahdistimen?
16
Sopeutuminen arkeen 17
Rytmihäiriötahdistimen asennuksen jälkeen
17
Työelämä ja kotityöt
18
Vapaa-aika, matkat ja liikennevälineet
20
Tahdistinkortti
21
Hätätilanteet
22
Käynnit lääkärin luona
24
Sairaalalaitteet ja -järjestelmät
25
Oma panoksesi on tärkeä
26
Kysymyksiä ja vastauksia
27
Sydänsairaudet
31
Sanasto 33
Medtronic - kansainvälinen yritys
38
3
Johdanto
Tässä oppaassa on tietoa sinulle
Rytmihäiriöitä on hoidettu ihon alle
asetettavan tahdistimen avulla jo yli
20 vuoden ajan. Nykyisin tahdistus on
yleisesti käytetty hoitotapa ja tärkeä
osa hengenvaarallisten rytmihäiriöiden hoitoa. Tahdistinjärjestelmä tarkkailee sydäntäsi kaiken aikaa.
asennetusta rytmihäiriö-tahdistimesta.
Rytmihäiriötahdistimen asennuksen
syynä on useimmiten hengenvaarallinen sydämen rytmihäiriö tai rytmin
katoamisesta johtunut lyhyt tajunnanmenetys. Nämä oireet johtuvat
usein elimellisestä sydänsairaudesta,
infarktista tai sydämen verisuonien
sairaudesta. Sydän lyö niin nopeasti ja
hallitsemattomasti, että sykkeen
hidastamiseen tarvitaan ulkoapäin
tulevaa apua. Sinullakin on todennäköisesti ollut sydämen rytmihäiriöitä,
joiden pysäyttämiseen on tarvittu
sähköinen rytminsiirto.
Tiedämme, että laite, jonka toimintaa
itse ei voi ohjata, saattaa tuntua
pelottavalta. Se on aivan normaalia ja
ymmärrettävää. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole: laite on turvallinen ja
totut siihen vähitellen. Voit myös vaihtaa kokemuksia muiden rytmihäiriötahdistimen saaneiden kanssa.
Yhteystiedot saat esimerkiksi Suomen
Sydänliitosta.
Rytmihäiriötahdistimen ansiosta
elät
turvallisesti
eteenpäin. Laitteesta
tulee sydäntäsi täydentävä osa.
Sydämesi sykkii jälleen
oikeassa rytmissä.
Laajoissa rytmihäiriöpotilaille tehdyissä
tutkimuksissa on todettu, että lähes
kaikki ovat tyytyväisiä laitteeseen,
luottavat siihen ja ovat oppineet
elämään sen kanssa.
Hyvinvointisi kannalta on tärkeää,
että tiedostat rytmihäiriötahdistimen
olemassaolon ja hyväksyt
sen osaksi elämääsi.
Tämä merkitsee myös,
että voit puhua laitteesta
muille, kertoa miltä se
tuntuu ja miten se vaikuttaa olemiseesi. Vähitellen
opit, että tahdistin
auttaa sinua elämään
täysipainoista elämää.
Tässä oppaassa kerrotaan, mikä
rytmihäiriötahdistin on, kuinka se
toimii, ja miksi se voi parantaa elämän
laatua ratkaisevasti. Erikoistermit on
merkitty lihavoituina. Oppaan lopussa
olevasta sanastosta voit tarkistaa,
mitä termi tarkoittaa.
4
5
SYDÄN RAKENNE JA TOIMINTA
Ihmisen sydän sijaitsee rintakehässä,
Aina sydämen lyödessä veri kulkee
ensin eteisistä kammioihin. Sitten
kammiot supistuvat ja työntävät
veren valtimoihin. Näin veri kulkee
sydämen oikeasta puoliskosta keuhkoihin, sieltä sydämen vasempaan
puoliskoon ja sitten muualle elimistöön. Sydän lyö yli 100 000 kertaa
päivässä ja pitää näin yllä verenkiertoa.
rintalastan (sternum) alla. Se on niin
sanottu ontto lihas, joka pumppaa
Sydämen toiminnan sujuvuuden ja
säännöllisyyden varmistaa sydämen
ohjauskeskus, sinussolmuke. Se on
luonnollinen sydämentahdistin, ja se
sijaitsee oikeassa eteisessä.
Se lähettää säännöllisesti heikkoja
sähköimpulsseja. Nämä impulssit
siirtyvät eteis-kammiosolmukkeen
(AV-solmuke) kautta sydänkammioiden
johtoratoihin.
Näin kaikki kammioissa sijaitsevat
lihassyyt saavat komennon supistua:
seurauksena on sydämen lyönti,
"supistuminen".
verta verisuonien kautta. Sydän vastaa
koko elimistön hapen ja ravinteiden
saannista.
Sydämessä on neljä osaa: vasen ja
oikea eteinen (atrium) sekä vasen ja
oikea kammio (ventriculus cordis).
Oikean ja vasemman puolen välissä
on väliseinä (septum). Veri pääsee
virtaamaan vain yhteen suuntaan, sillä
eteisten, kammioiden ja kammioihin
liittyvien verisuonien välissä on
sydänläppiä.
Terve sydän lyö hyvin säännöllisesti, 50 - 80 kertaa
minuutissa (levossa). Syke nousee helposti yli 100
lyöntiin minuutissa, esimerkiksi fyysisen rasituksen
tai kiihtymyksen aikana. Sinussolmuke on vastuussa
myös tästä muutoksesta. Se saa hormoni- ja
hermoärsykkeitä ja vapauttaa sitten enemmän
impulsseja.
Eteinen
Vasemman
sydänläpän taso
Sinussolmuke
Kammio
AV-solmuke
Oikean sydänläpän taso
Sydämen poikkileikkaus
6
7
SYDÄMEN
RYTMIHÄIRIÖT
Yksittäisiä epäsäännöllisiä sydämen
tulevat sydämen kammioista eikä
sinussolmukkeesta. Tähän rytmihäiriön
eli arytmian nopeaan muotoon,
niin kutsuttuun kammiotakykardiaan,
liittyy usein huimausta ja voimattomuuden tunnetta.
lyöntejä (lisälyöntejä, ekstrasystole)
voi esiintyä sekä terveillä että sairailla.
Terveillä nämä lisälyönnit ovat useimmiten vaarattomia ja suhteellisen
harvinaisia. Niitä esiintyy useammin
ihmisillä, joiden sydän on jo vaurioitunut.
Silloin yksikin lisälyönti voi sekoittaa
sydämen rytmin ilman etukäteisvaroitusta.
Jos sydämen syke vielä nousee ja
ylittää 250 lyöntiä minuutissa, ilmiötä
kutsutaan kammiolepatukseksi.
Tällöin sydän pystyy pumppaamaan
vain vähän verta. Kammiolepatus voi
muuttua nopeasti kammiovärinäksi,
jonka aikana sydämessä ei enää havaita
normaalia toimintaa (yli 300 lyöntiä
minuutissa). Tila on hengenvaarallinen.
Potilas menettää tajuntansa, ja hänet
täytyy elvyttää välittömästi sähköiskun
tuottavan laitteen avulla (defibrillaattori).
Laaja-alaisempia sydämen rytmihäiriöitä voi esiintyä eri sairauksien tai
sydämen muutosten yhteydessä.
Niistä voi johtua lyöntien jääminen
väliin tai liian hidas tai liian nopea
syke.
Jos sydämen syke on liian nopea (yli
100 lyöntiä minuutissa), kyseessä on
takykardia. Se on vaarallista, jos syke
ylittää 170 - 180 lyöntiä minuutissa. Se
on erityisen vakavaa, jos impulssit
Lisäksi yksi sydänsairaus voi ajan
myötä johtaa muihin sydänsairauksiin.
Niinpä esimerkiksi potilaille, joilla on
kammiotakyarytmia tai eteisvärinä,
voi kehittyä sydämen vajaatoiminta
(ks. kohta Sydänsairaudet, s. 31).
Tilanne on erilainen, kun kyseessä on
eteislepatus tai eteisvärinä.
Eteinen voi sykkiä 250 - yli 300 kertaa
minuutissa. Tämä ei yleensä aiheuta
akuuttia hengenvaaraa, jos sydämen
kammiot sykkivät huomattavasti
hitaammin kuin eteiset tämän jakson
aikana. Seurauksena voi kuitenkin olla
kammiolepatus tai kammiovärinä, jos
eteisen rytmi siirtyy kammioon.
Potilailla, joiden sydän on jo vaurioitunut
(esim. sepelvaltimotaudin tai sydämen
vajaatoiminnan vuoksi), tai joilla on
häiriöitä aktivaation siirrossa (esim.
sydäninfarktin jälkeen), on suurempi
riski saada kammiovärinä.
Sinussolmuke
AV-solmuke
Normaali johtoratajärjestelmä
8
Viallinen sydämen johtoratajärjestelmä
(johtaa takyarytmiaan)
9
SYDÄN RAKENNE JA TOIMINTA
Ihon alle asennettava rytmihäiriötah-
Vakavat tilanteet, kuten kammiovärinä,
voidaan hoitaa ulkoisella rytminsiirrolla,
niin kutsutun defibrillaation avulla.
Tällaisessa rytminsiirrossa kaikkia
sydämen lihaksia ärsytetään samanaikaisesti, minkä jälkeen sinussolmuke
voi taas vapauttaa impulsseja
sydämeen säännöllisessä rytmissä.
Sen jälkeen sydän sykkii säännöllisesti.
Ihon alle asetettava rytmihäiriötahdistin suojaa tehokkaasti tällaiselta
hengenvaaralliselta sydämen kilpajuoksulta. Tahdistinjärjestelmä estää
tai hoitaa mahdolliset sydämen
rytmihäiriöt hyvissä ajoin ja palauttaa
normaalin rytmin.
Rytmihäiriötahdistin on pelastanut
kymmenien tuhansien ihmisten
hengen viime vuosina, sillä on hyvin
harvinaista, että ensiapulääkäri ja
defibrillaattori sattuvat olemaan lähistöllä kun rytmihäiriökohtaus tulee.
10
RYTMIHÄIRIÖTAHDISTIN
distin on rinnastettavissa sydämentahdistimeen. Järjestelmään kuuluu
kolme osaa: impulssigeneraattori,
elektrodit ja ohjelmointilaite.
Sen lisäksi, että sydämen rytmi voi
olla liian nopea, se voi olla myös liian
hidas; tätä kutsutaan bradykardiaksi.
Silloin sydän lyö alle 60 kertaa
minuutissa. Yleensä harva syke on
vaaratonta terveillä ihmisillä (esim.
nukkuessa tai urheilijoilla). On kuitenkin olemassa myös sydänsairauksia,
joissa sydämen syke on liian harva, ja
joista voi olla merkittäviä seurauksia
potilaalle. Näihin kuuluvat sairas sinus
-oireyhtymä ja bradyarytmia.
Tarvittaessa kaikki nykyiset rytmihäiriötahdistimet voivat toimia myös
sydämentahdistimina, mikä lisää
potilasturvallisuutta.
Impulssigeneraattori on nykyisin hyvin
pieni laite, jonka tilavuus on noin 36 cm3,
eli se on tulitikkulaatikon kokoinen.
Se toimii kuin pieni tietokone. Pitkin
päivää se kerää elektrodien avulla
tietoa sydämen rytmistä.
Se tutkii erityisesti, onko rytmi liian
nopea tai liian hidas, ja sykkiikö sydän
säännöllisesti vai epäsäännöllisesti.
Jos esiintyy poikkeamia normaalista
rytmistä, ne tallentuvat sydänfilmin
tapaan laitteen muistiin.
Nämä käyrät sisältävät arvokasta
tietoa hoidosta vastaavalle lääkärille.
Rytmihäiriötahdistimen tyypillinen asennuspaikka
ylävartalossa
11
Niitä voidaan lukea tahdistinohjelmointilaiteen avulla (ns. telemetrialukulaite, joita on kaikissa yliopisto- ja
keskussairaaloissa Suomessa).
Tietojen perusteella lääkäri voi muuttaa tahdistimen asetuksia.
Rytmihäiriötahdistin saa tarvitsemansa
energian erikoisparistosta, joka
kestää 5 - 10 vuotta. Pariston kestoikä
vaihtelee hoidon tarpeen ja tyypin
mukaan.
Rytmihäiriötahdistin tarkkailee
rytmihäiriöitä ja pyrkii tarvittaessa
hoitamaan häiriön pois. Jotta rytmihäiriön kehittyminen saadaan pysäytettyä mahdollisimman kivuttomasti,
laite lähettää aluksi pieniä, tarkasti
mitoitettuja tahdistusimpulsseja
sydämeen. Tämä stimulaatio riittää
lopettamaan tiheälyöntisyyden yli
90 %:ssa tapauksista. Nämä impulssit
eivät aiheuta kipua, eivätkä useimmat
potilaat huomaa niitä lainkaan.
RYTMIHÄIRIÖTAHDISTIN
Jos tiheälyöntisyyttä ei saada loppumaan tällä stimulaatiolla, rytmihäiriötahdistin lähettää yksittäisen voimakkaan virtasysäyksen, sähköiskun.
Tähän joudutaan turvautumaan
harvoin.
Sähköisku
annetaan
sydämen rytmin mukaisesti, mikäli
mahdollista, jolloin sitä kutsutaan
kardioversioksi. Jos sähköiskua ei voida
antaa sydämen
rytmin mukaisesti,
esimerkiksi kammiovärinän aikana,
sitä kutsutaan
defibrillaatioksi.
Kardioversion tai
defibrillaation aikana annettu sähköisku
estää sydänpysähdyksen luotettavasti.
Rytmihäiriötahdistin aktivoituu myös
silloin, kun sydämen syke on liian
hidas. Silloin se toimii kuten normaali
sydämentahdistin.
miossa, ja kahden lokeron järjestelmiä,
joissa on yksi elektrodi oikeassa kammiossa ja toinen oikeassa eteisessä.
Kahden lokeron järjestelmät laajentavat sydämen rytmihäiriöiden tunnistus- ja hoitomahdollisuuksia. Viimeisin
kehitysvaihe on järjestelmä, jossa
oikean eteisen ja oikean kammion
lisäksi on elektrodi myös vasemmassa
kammiossa. Tällaista järjestelmää
käytetään potilailla, joilla on lisäksi
tietynlainen sydämen vajaatoiminta.
Rytmihäiriötahdistimen päivittäiset
itsetarkistukset antavat lisätakuun
turvallisuudesta. Tahdistin tarkistaa
toimintakykynsä joka yö potilaan nukkuessa. Jos laite havaitsee jotain normaalista poikkeavaa tarkistuksen
aikana (esim. elektrodin eli johtimen
HISTORIAA
1980 Ihon alle asetettava rytmihäiriötahdistin asennetaan potilaalle
ensimmäisen kerran.
1987 Ohjelmoitava järjestelmä asennetaan potilaalle ensimmäisen
kerran.
1988 PCD eli järjestelmä, jossa on lisäksi sydämentahdistin,
asennetaan ensimmäisen kerran.
1989 Uusien elektrodien käyttöönotto, minkä ansiosta avosydänleikkaus ei ole enää välttämätön.
1993 Laite on pienempi ja sen asentamiseen riittää pieni toimenpide.
1993-1997Aina vain pienempiä rytmihäiriötahdistimia, joissa on parem
mat tunnistus- ja diagnoositoiminnot, pidempi kestoikä ja
innovatiivinen elektroditekniikka.
1997 Jatkuvan kehitystyön ansiosta nykyisin
on saatavissa erilaisia rytmihäiriötahdistimia eri tarpeisiin. On olemassa
yhden lokeron järjestelmiä, jossa on
yksi elektrodi sydämen oikeassa kam12
vastusarvon
nousu/lasku),
se antaa varoitusäänen. Varoitusääni
kannattaa ohjelmoida annettavaksi
päivällä. Ajankohdasta sovitaan potilaan kanssa.
Ensimmäinen kahden lokeron rytmihäiriötahdistin.
1998 Ensimmäinen kahden lokeron rytmihäiriötahdistin, jossa kattavat
hoitovaihtoehdot eteis- ja kammioperäisiin rytmihäiriöihin.
1999 Ensimmäinen kolmen lokeron rytmihäiriötahdistin, jolla
voidaan stimuloida oikean eteisen ja oikean kammion lisäksi
myös vasenta kammiota potilailla, joilla on sydämen vajaa
toiminta.
13
RYTMIHÄIRIÖTAHDISTIMEN
ASENTAMINEN
Yleensä rytmihäiriötahdistin asete-
taan ihon alle vasemmalle rintalihaksen alueelle. Usein paikallispuudutus
riittää tämän pienen toimenpiteen
tekemiseen. Joskus tarvitaan
nukutusta.
Rytmihäiriötahdistimen
lisäksi tarvitaan elektrodit eli johtimet, jotka viedään toimenpiteen aikana laskimosuonia pitkin
oikeisiin kohtiin sydämen
lokeroihin.
Rytmihäiriötahdistimen
vaihto
Rytmihäiriötahdistimen paristo
kestää 5 - 10 vuotta. Käytännössä
kestoikä riippuu
siitä, kuinka paljon
laite on tahdistanut ja hoitanut rytmihäiriöitä. Rytmihäiriötahdistin on
suunniteltu niin, että se havaitsee
pariston loppuun kulumisen hyvissä
14
SEURANTA JA VALVONTA
Rytmihäiriötahdistimen toiminta testataan ja säädetään potilaan yksilöllisiä
tarpeita vastaavaksi. Useimmat potilaat
kotiutetaan jo seuraavana päivänä.
Kun rytmihäiriötahdistin on asen-
nettu, saat vastaanottoajan seurantatarkastusta varten.
Tarkastuksissa on syytä
käydä säännöllisesti.
Tarkastuksen aikana
lääkäri tutkii arven, tarkistaa, että järjestelmä
toimii moitteettomasti ja varmistaa,
että paristossa on tarpeeksi virtaa.
Hän tarkastaa myös, kuinka usein
järjestelmä on havainnut ja hoitanut
rytmihäiriöitä edellisen tarkastuskäynnin jälkeen. Tarvittaessa hän
muuttaa järjestelmän asetuksia.
ajoin. Koska paristo on kiinteä osa
järjestelmää, koko laite täytyy vaihtaa. Sydänkirurgi tekee viillon vanhan
arven kohdalle ja poistaa vanhan laitteen. Elektrodit ovat tiukasti paikoillaan, ja kun ne on tarkastettu, uusi
laite kytketään niihin. Laite testataan
ja asetetaan vanhan laitteen muodostamaan ihotaskuun. Elektrodit vaihdetaan vain poikkeustapauksissa.
15
Muista ottaa sinulle määrätyt lääkkeet säännöllisesti. Paras hoitotulos
saadaan aikaan silloin, kun kaikki
hoitoon vaikuttavat tekijät ovat
kohdallaan: lääkärin hoito, lääkkeet,
rytmihäiriötahdistin ja sinä itse.
Ensimmäinen tarkastus on yleensä
1 - 3 kuukautta asennuksen jälkeen.
Seuraava tarkastus tehdään 3 - 6 kuukauden päästä. Aina, jos epäilet tai
tiedät, että laite on toiminut ("iskenyt"), ota yhteys sairaalan tahdistinpoliklinikkaan. Sinut otetaan tarvittaessa ylimääräiselle poliklinikkakäynnille.
KUKA TARVITSEE RYTMIHÄIRIÖTAHDISTIMEN?
SOPEUTUMINEN ARKEEN
Joka vuosi äkilliseen sydänpysähdyk-
Kun
seen kuolee Euroopassa noin
550 000 ihmistä. Useimmat heistä
voitaisiin pelastaa riittävän nopeasti
tehtävällä sähköisellä rytminsiirrolla.
Lääkärit suosittelevat rytmihäiriötahdistimen asennusta seuraaville riskiryhmille:
Potilaat, jotka ovat jo olleet kammiovärinässä tai joilla on ollut
sydänpysähdys, mutta jotka on
elvytetty.
Potilaat, jotka ovat menettäneet
tajuntansa kammiotakykardian
takia.
Potilaat, joilla on kammio-takykardiaa ja sydämen vajaatoiminta.
Potilaat, joilla on takykardiaa, joka
loppuu nopeasti itsestään, mutta
jotka ovat myös saaneet sydäninfarktin, ja joille saattaa kehittyä
kammiotakykardia.
Potilaat, jotka menettävät tajuntansa tuntemattomasta syystä,
joilla on sydämen vajaatoiminta, ja
joille saattaa kehittyä kammiotakykardia.
16
Potilaat, joilla on kohonnut riski
saada hengenvaarallisia rytmihäiriöitä perinnöllisen sairauden takia.
Yllä mainituissa tapauksissa rytmihäiriötahdistimen käyttö on aiheellista.
Hoidosta vastaava lääkäri päättää
järjestelmän käytöstä tapauskohtaisesti. Koska äkillisen sydänkuoleman
riskitekijöitä tunnistetaan jatkuvasti
yhä enemmän, voidaan olettaa, että
tulevaisuudessa rytmihäiriötahdistimen käyttäjien määrä lisääntyy. Joka
tapauksessa rytmihäiriötahdistin lisää
turvallisuutta ja antaa käyttäjälleen
tunteen, että hengenvaarallinen tilanne
saadaan tarvittaessa hoidettua.
olet kotiutunut sairaalasta,
varaa muutama kuukausi aikaa totutteluun. Kerro tahdistimesta perheelle
ja ystäville. Vaikka laite
ei parannakaan sydänsairauttasi, se lisää turvallisuutta. Alkuvaiheen
epävarmuutta ja pelkoja
voi lievittää keskustelemalla. Myös tukiryhmistä voi olla apua.
Useimmat sopeutuvat
laitteeseen nopeasti ja
kokevat voivansa elää
taas yhtä aktiivisesti
kuin ennen rytmihäiriöiden aiheuttamia ongelmia.
Useimmissa tapauksissa rytmihäiriötahdistin estää mahdollisen tiheälyöntisyyden vaikutukset, jolloin elämänlaatu paranee huomattavasti.
17
Rytmihäiriötahdistimen
asennuksen jälkeen
Heti asennuksen jälkeen tulee kiinnittää huomiota tiettyihin asioihin.
Tarkkaile arpea ja ilmoita lääkärille,
jos se muuttuu punaiseksi, turpoaa tai
alkaa erittää nestettä. Ensimmäisinä
päivinä vältä liikuttamasta asennuspaikan puoleista olkapäätä liian rajusti,
jotta paraneminen pääsee hyvin
alkuun. Tämän jälkeen saat ja sinun
tuleekin liikkua vapaasti, jotta olkapään liikkuvuus palautuu normaaliksi.
Myös painavien esineiden nostamista
on alussa syytä välttää. Yleensä voi
käydä kävelyllä, harrastaa urheilua ja
käydä uimassa tai saunassa, mutta
kysy asiaa kuitenkin ensin hoitavalta
lääkäriltä. Älä käytä liian tiukkoja vaatteita haavan lähistöllä, jotta se
ei ärtyisi. Älä tee alussa isoja heilautuksia käsivarsilla, etteivät johdot
kiristy.
SOPEUTUMINEN ARKEEN
Kun haava on parantunut kokonaan,
voit harrastaa mitä haluat. Jos
lääkäri ei kiellä, voit palata omien harrastustesi pariin, jotka tuntuvat mukavilta. Monet, joille on
asennettu rytmihäiriötahdistin, voivat harrastaa aiempaa moni-puolisemmin, koska enää ei
tarvitse pelätä rytmihäiriön aiheuttamaa avuttomuutta. Tärkeintä
jokapäiväiseen elämään
palaamisessa on, että
tunnet olosi paremmaksi, ei huonommaksi, mitä tahansa
teetkin.
Työelämä ja kotityöt
Voit myös palata työhön ja tehdä
tavallisia kotitöitä. Muista kuitenkin,
että pyörtyminen voi aiheuttaa vaaratilanteen itsellesi tai muille.
Voit huoletta käydä ostoksilla.
Joidenkin kauppojen
sisään- ja uloskäyntien yhteydessä olevat varashälyttimet
eivät yleensä aiheu18
ta ongelmia rytmihäiriötahdistinpotilaalle. Kulje normaalisti niiden läpi, älä
jää seisomaan niiden lähistölle tai
nojailemaan niihin.
Voit käyttää tietokonetta ja kodinkoneita. On lähes mahdotonta, että
tavallisten sähkömagneettisten kenttien läheisyys voisi vaikuttaa rytmihäiriötahdistinjärjestelmään. Joistakin
laitteista kannattaa kuitenkin pysytellä varmuuden vuoksi vähintään käsivarren mitan päässä (katso luettelo
seuraavalla sivulla).
Vaikka sinulla on rytmihäiriötahdistin,
voit käyttää kodinkoneita rajoituksitta, kunhan ne on maadoitettu asianmukaisesti, etkä yritä korjata niitä.
Tällaisia kodinkoneita ovat mm:
Televisio, radio ja videonauhuri; mikroaaltouuni, sähkövatkain, leivänpaahdin ja sähköinen tölkinavaaja; hiustenkuivaaja ja sähköparranajokone; pesukone, astianpesukone ja sähköliesi;
langaton puhelin, kopiokone ja faksi;
PC ja muut tietokoneet.
Matkapuhelinta voi käyttää.
Varmuuden vuoksi se kannattaa
pitää vähintään15 cm:n päässä
rytmihäiriötahdistimesta. (Älä
laita puhelinta esimerkiksi paidan vasemmanpuoleiseen rintataskuun.)
Kaikkien käytettävien laitteiden tulee
olla moitteettomassa kunnossa.
Pyydä asiantuntijaa tarvittaessa tarkastamaan laitteen kunto.
Jos käytät laitetta usein, voi olla järkevää hankkia vikavirtasuojakytkin
(FI-kytkin). Tämä varotoimenpide on
suhteellisen helppo ja halpa, ja se suojaa sähköiskuilta.
Älä huolla tai korjaa sähköllä tai kaasulla toimivia laitteita tai työkaluja,
varmuuden vuoksi.
19
Jätä vähintään käsivarren pituinen
turvaetäisyys seuraaviin laitteisiin:
sytytystulpalliset polttomoottorit
(esim. ruohonleikkuri); sähkötyökalut (mm. porakoneet ja pyörösahat); voimakkaat
magneetit; sytytyspuolat (esim. autossa)
s te re o ka i u t t i m et ;
metallinpaljastimet,
joita käytetään esim.
lentokenttien turvatarkastuksissa
kaari- ja vastushitsauslaitteet;
radioamatöörilähettimet
ja
LA-puhelimet.
VAPAA-AIKA, MATKAT JA
LIIKENNEVÄLINEET
Seuraavien laitosten läheisyydessä
on tärkeää kiinnittää huomiota
varoituksiin:
tehtaat, suuret generaattorit, voimalaitokset, induktiouunit. Näissä
tai vastaavissa laitoksissa työskentelevien rytmihäiriö-tahdistinpotilaiden tulee kysyä lääkärin
mielipide ennen työhön paluuta.
Seuraavien ehtojen tulee täyttyä:
kaikki koneet ja laitteet ovat moitteettomassa kunnossa
et joudu yksin käyttämään työkaluja, joissa on virtaa (mikäli mahdollista)
kaikki laitteet on asianmukaisesti
maadoitettu
sekä kannettavat että kiinteät
työvälineet voidaan pitää vähintään 30 cm:n etäisyydellä rytmihäiriötahdistimesta, jotta sähkömagneettiset häiriöt eivät vaikuta
laitteeseen
vältä lukitsemasta sähkölaitetta
PÄÄLLE-asentoon, jotta sen saa
sammutettua tarvittaessa heti
20
Vapaa-aika, matkat ja
liikennevälineet
Voit viettää vapaa-aikaasi huoletta.
Voit tehdä puutarhatöitä, käydä kävelyllä ja harrastaa haluamiasi asioita.
Ellei lääkärisi kiellä, voit harrastaa mitä
tahansa urheilua. Vältä silti lajeja, joissa
saatat saada iskun rintaan. Kysy
lääkärisi mielipide ennen kuin
lähdet harrastamaan jotakin
poikkeuksellisen rasittavaa tai
vaarallista, kuten sukellusta tai
lentämistä.
Pitkät matkat eivät aiheuta erityisiä ongelmia; kysy kuitenkin ensin
lääkäriltä. Hän kertoo, mihin voit hätätapauksessa ottaa yhteyden kohdemaassa. Hän myös auttaa löytämään
matkakohteessa toimivan sydänlääkärin seurantatarkastusta varten, jos se on tarpeen. Muita
hyödyllisiä yhteystietoja löydät
Internetistä
osoitteesta
www.medtronic.com/traveling.
Rytmihäiriötahdistin voi aiheuttaa
hälytyksen lentokentän turvatarkastuksessa. Kiellä turvatarkastajia tutkimasta sinua metallinpaljastimella. On
olemassa hyvin pieni todennäköisyys, että tämä laite saa
rytmihäiriö-tahdistimen hetkellisesti "sokeaksi", jolloin se
ei tunnista rytmihäiriöitä tai
saattaa aiheuttaa väärän
hälytyksen.
Näytä turvatarkastajille
tahdistinkorttisi. Sen
nähtyään he tekevät tarkastuksen käsin.
Ajokyky riippuu terveydentilasta.
Rytmihäiriötahdistinpotilaita varten
annettujen suositusten mukaan autoa
voi ajaa, jos hoidosta vastuussa oleva
lääkäri antaa luvan, rytmihäiriötahdistin
on ennaltaehkäisyä varten, tajunnan
menetyksen todennäköisyys on pieni
tai keskitasoinen ja asennuksen jälkeen
ei ole ollut oireita kuuteen kuukauteen.
21
Tahdistinkortti
Saat lääkäriltäsi tahdistinkortin. Pidä
se aina mukana. Siinä on tärkeitä tietoja laitteesta sinua ja lääkäriä varten
sekä sairaalan puhelinnumero. Jos
kadotat sen, saat lääkäriltä uuden milloin tahansa. Lisäksi kaikkien sinua
hoitavien lääkärien, myös hammaslääkärin, tulee tietää, että sinulla on
rytmihäiriötahdistin. Varotoimet saattavat olla tarpeen hoidon aikana ja
lääkemääräyksiä tehtäessä, sillä jotkut lääkkeet voivat vaikuttaa sydämen rytmiin.
HÄTÄTILANTEET
Jos sydän lyö liian nopeasti, rytmihäi-
riötahdistin yrittää ensin lopettaa sen
tahdistamalla nopeammin kuin alkanut rytmihäiriö. Jos tämä ei onnistu, se
tekee sähköisen rytminsiirron. Ota
huomioon seuraavat asiat:
Käy istumaan tai makuulle.
Pyydä toista ihmistä pysymään
lähelläsi ja tilaamaan ambulanssi,
jos oireet eivät helpotu.
Soita lääkärillesi, jos tunnet olosi
huonoksi jonkin aikaa rytmihäiriötahdistimen toimimisen jälkeen.
Tarvittaessa sinut viedään lähimmän sairaalaan ensiapuun.
Yleensä potilaat kokevat laitteen
toiminnan tarpeellisena.
Hengenvaaranhan aiheuttaa rytmihäiriö, ei laite. Tämä koskee myös mahdollista pyörtymistä. Sen aiheuttaa
rytmihäiriö, ei laitteen avulla annettava
hoito. Rytmihäiriötahdistin antaa
turvallisen tunteen, että vakavista
tilanteista selvitään hyvin.
Ota yhteys hoitavaan sydänlääkäriin ja kerro, mitä on tapahtunut.
Hän kysyy todennäköisesti muutamia asioita:
-Mitä teit juuri ennen kuin laite
toimi ?
-Tunsitko jotain (esim. pelkoa,
pahoinvointia, sydämentykytystä,
huimausta tai voimattomuutta)?
-Miltä sinusta tuntui tapahtuman
jälkeen?
Kukin potilas kokee rytmihäiriötahdistimen aiheuttaman iskun omalla tavallaan. Se voi tuntua voimakkaalta, jopa
kivuliaalta lyönniltä rintaan. Rinnan ja
olkavarren lihakset voivat supistua niin
voimakkaasti, että hätkähdät pelosta.
Älä ole huolissasi, sillä se osoittaa
vain, että laite tekee tehtäväänsä.
22
23
KÄYNNIT LÄÄKÄRIN LUONA
Saat vastaanottoajan seurantatar-
kastusta varten. Voit kertoa lääkärille
oireista, joita rytmihäiriötahdistimen
aktivoituminen on mahdollisesti aiheuttanut, sekä muista ongelmista tai
peloista. Lääkäri voi auttaa vain, jos
kerrot hänelle. Voit keskustella myös
esim. lomakohteen valintaan liittyvistä asioista. Kysy, mitkä urheilulajit
ovat sopivia, ja onko kotipaikkakunnalla liikuntaryhmää sydänsairaille.
Seurantatarkastusten lisäksi voit soittaa lääkärille tai käydä vastaanotolla
erityistilanteissa. Tee niin esimerkiksi
silloin, kun laite on toiminut ja antanut
iskun tai epäilet laitteen toimineen.
Kerro lääkärille, jos
rytmihäiriö on vaivannut yli kolme
minuuttia tai yli sen
ajan, jonka lääkäri on
antanut ohjeeksi.
Käänny
lääkärin
puoleen, jos leikkaushaava tulehtuu
(merkkejä tulehduksesta: turpoaminen, lämpö, punertuminen tai kostuminen) tai sinulla on kuumetta
2 - 3 päivän ajan. Kerro lääkärille myös
mahdollisista
selittämättömistä
24
oireista, joita sinulla on ehkä
ollut ennen laitteen asennusta. Kysy tarvittaessa laitteesta, lääkkeistä tai sähkökojeiden käyttämisestä.
Kuten kohdassa Rytmihäiriötahdistin
(s. 13) kerrotaan, rytmihäiriötahdistin
tarkistaa toimintansa automaattisesti. Jos laitteessa on toimintahäiriö tai
johtimen vastusarvot ovat nousseet/
laskeneet, se antaa varoitusäänen
tiettynä ajankohtana, esim. aamulla
kello 10.00. Kuulet hälytysäänen joka
aamu samaan aikaan, kunnes rytmihäiriölaite luetaan sairaalan mittauslaitteella.
Periaatteessa tahdistinkortti on pidettävä aina mukana ja se on näytettävä
kaikille lääkäreille. Kaikkien sinua hoitavien lääkärien, myös hammaslääkärin, tulee tietää, että sinulla on rytmihäiriötahdistin. Varotoimet saattavat
olla tarpeen hoidon aikana ja lääkemääräyksiä tehtäessä, sillä jotkut
lääkkeet saattavat vaikuttaa sydämen
rytmiin.
Sairaalalaitteet ja
-järjestelmät
Jos sinulle on tarkoitus tehdä toimenpiteitä sairaalassa, kerro hoitajalle ja
lääkärille, että sinulla on rytmihäiriö-
tahdistin. Jotkut hoitotoimenpiteet,
kuten ulkoinen defibrillaatio, elektrokauterisaatio, diatermia, lithotripsia ja
sädehoito, voivat vaikuttaa rytmi-häiriötahdistimen toimintaan.
Vahvat magneetit, kuten ne, joita
käytetään magneettikuvauksessa
(MRI), voivat vaikuttaa rytmihäiriötahdistimen toimintaan. Myös ultraäänihoidossa käytettävät laitteet voivat häiritä tahdistinta.
Jos kuulet katkonaisen, korkean äänimerkin, häiriö ei vaadi välitöntä yhteydenottoa lääkäriin. Varaa kuitenkin
aika vastaanotolle. Jos kuulet äänimerkin, jossa on sekä korkeita että
matalampia ääniä, ota heti yhteys lääkäriin.
25
OMA PANOKSESI ON TÄRKEÄ
Vaikka rytmihäiriötahdistin tarkkailee
jatkuvasti sydämesi toimintaa, lääkäriltä saatuja ohjeita on noudatettava
tunnollisesti.
Kiinnitä erityistä huomiota seuraaviin
asioihin:
Kerro lääkärille epätavallisista
tapahtumista. Jos et ymmärrä
kaikkea hoitoon liittyvää, kysy.
Noudata lääkitystä.
Pidä tahdistinkortti aina mukanasi.
Kerro terveyskeskuslääkärille,
hammaslääkärille ja hätätapauk
sessa ensiapulääkärille, että sinulla
on rytmihäiriötahdistin.
Kysy lääkäriltä, mitä liikuntaa voit
harrastaa ja kuinka paljon.
Pyydä ystäviä ja perheenjäseniä
lukemaan tämä opas.
Opas on tarkoitettu sinulle, perheenjäsenillesi ja ystävillesi. Siinä on tietoa,
joka poistaa ennakkoluuloja ja antaa
uusia näkemyksiä aiheesta. Sen luettuaan läheisten ihmisten ei tarvitse
enää olla niin huolissaan sinusta, koska
he tietävät, että rytmihäiriötahdistin
on luotettava ja aina valmis huolehtimaan terveydestäsi hätätilanteessa.
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA
Tunteeko laitteen, kun se on
Näkyykö laite vaatteiden läpi?
asetettu ihon alle?
Ei juuri lainkaan. Pienen kokonsa ja
keveytensä ansiosta nykyaikaiset laitteet ovat melko huomaamattomia.
Kun leikkaushaava on parantunut,
useimmat potilaat hyväksyvät rytmihäiriötahdistimen osaksi itseään.
Voiko harrastaa liikuntaa?
Rytmihäiriötahdistin on hyvin lujatekoinen. Se ei rajoita harrastuksia.
Päinvastoin, nyt voit harrastaa lajeja,
joita et aiemmin voinut edes harkita
sairautesi takia. Voit esimerkiksi ajaa
pyörällä, käydä kävelyllä ja uida.
Rytmihäiriötahdistin ei myöskään
rajoita
sukupuolielämää.
Sellaisia urheilulajeja tulee
varoa, joissa voi saada iskuja
rintaan tai joissa käsivarret
levitetään laajalle.
26
27
Ei. Laitteet ovat kehittyneet ajan
myötä niin pieniksi, että ne asetetaan
pieneen ihotaskuun rintakehän alueelle.
Parantaako laite sydänsairauteni?
Rytmihäiriötahdistin on annettu sinulle siksi, että sairauttasi ei voida parantaa. Laite voi kuitenkin suojella sinua
sairautesi epämiellyttäviltä ja vaarallisilta vaikutuksilta ja
poistaa huolestuneisuuden, joka on hallinnut elämääsi.
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA
Tarvitsenko lääkkeitä, kun minulla on
tämä laite?
Sydänlääkäri päättää mitä lääkkeitä
tarvitset. Älä milloinkaan lopeta lääkkeiden ottamista omin päin!
Useimmissa tapauksissa rytmihäiriötahdistimen vuoksi osa lääkkeistä
saattaa käydä tarpeettomiksi.
On tärkeää, ettet ala käyttää mitään
uusia lääkkeitä kysymättä asiaa lääkäriltäsi.
Miltä "isku" tuntuu?
Potilaat kuvailevat sähköiskua eri tavoin. Tiedostettu
isku saattaa säikäyttää,
mutta säikähdys menee
nopeasti ohi. Sähköisku saattaa myös tuntua kovalta
lyönniltä rintaan.
28
Onko virtasykäys aina voimakas?
Voinko matkustaa ongelmitta?
Kuinka pitkään laite toimii?
Ei. Tiheälyöntisyyden aikana rytmihäiriötahdistin antaa ensin heikkoja tahdistusimpulsseja. Jos ne eivät riitä, se
tekee sähköisen rytminsiirron.
Tämä tarkoittaa voimakkaamman virtasykäyksen antamista hallitusti. Laite
turvautuu iskuhoitoon vain hyvin
nopean sykkeen ja kammiovärinän
sattuessa.
Kyllä! Voit matkustaa niin paljon kuin
haluat, vaikka sinulla on rytmihäirötahdistin. Voit mennä myös ulkomaille.
Kerro lääkärille suunnitelmistasi. Hän
kertoo, mihin voit ottaa yhteyden
kohdemaassasi
hätätapauksessa. Pidä tahdistinkortti
aina
mukanasi. Se on
parasta säilyttää passin yhteydessä.
Näytä tahdistinkorttisi lentokentän
turvatarkastuksessa, ja varmista, että
sinua ei tutkita metallinpaljastimella.
Laite kestää noin 5 - 10 vuotta, riippuen hoidon tyypistä ja laajuudesta.
Mitä harvemmin laite aktivoituu, sitä
pidempään paristo yleensä kestää.
Voiko toinen henkilö vahingoittua,
jos hän koskettaa minua samalla, kun
laite antaa impulssin tai on juuri
antanut impulssin?
Ei! Rytmihäiriötahdistimen
antama sähköisku ei varaa
sinua sähköllä.
Jos joku koskettaa sinua juuri
sillä
hetkellä, kun laite antaa impulssin,
esimerkiksi pitämällä kädestä, hänen
lihaksensa saattavat reagoida lievästi
ja kädet nytkähtää. Tämä johtuu vain
säikähdyksestä ja on vaaraton merkki
siitä, että laite tekee tehtävänsä.
Voivatko kauppojen turvajärjestelmät
vaikuttaa rytmihäiriötahdistimen toimintaan?
Kyllä. Kulje turvaporteista läpi nopeasti, jotta vältät häiriöt (mahdolliset
vaikutukset ovat ohimeneviä).
29
Mistä lääkäri tietää, että laite täytyy
vaihtaa?
Seurantatarkastuksissa lääkäri tarkastaa
pariston
varauksen.
Rytmihäiriötahdistin on suunniteltu
niin, että se ilmoittaa pariston kulumisesta hyvissä ajoin.
Jos paristo on kulumassa loppuun,
saat lääkäriajan laitteen vaihtamista
varten.
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA
Voinko saada lapsen, jos minulla on
rytmihäiriötahdistin?
Miksi täytyy käydä
seurantatutkimuksissa, vaikka laite
toimii automaattisesti?
Seurantakäynnit ovat erittäin tärkeitä. Lääkäri tutkii arven, tarkastaa
pariston varauksen ja laitteen toiminnan. Hän tarkastaa, kuinka usein laite
on havainnut ja hoitanut rytmihäiriöitä
edellisen seurantakäynnin jälkeen.
Hän valvoo, mitä lääkkeitä käytät ja
tarkkailee mahdollisia yhteisvaikutuksia. Hän voi lisäksi ohjelmoida laitteen
uudestaan, jotta se vastaa paremmin
mahdollisia muutoksia terveydentilassasi ja hoidontarpeessasi.
Kyllä. Potilailla, joilla on
rytmihäiriötahdistin, on
ollut normaali raskaus, ja
he ovat saaneet terveitä
lapsia. Kysy kuitenkin lääkärin mielipidettä suunnitellessasi lapsen hankkimista.
Mitä pitää tehdä, kun
rytmihäiriötahdistin antaa
varoitusäänen?
Pysy rauhallisena. Ääni tarkoittaa,
että sinun pitää ottaa yhteys lääkäriin.
Jos kuulet jatkuvan korkean äänen, tilanne ei ole
kiireellinen; soita lääkärille
ja varaa aika tarkastukseen. Jos kuulet äänimerkin, jossa on sekä korkeita
että matalia ääniä, ota
heti yhteys lääkäriin.
30
SYDÄNSAIRAUDET
Sydänsairaudet voidaan luokitella
eri näkökulmien mukaan. Alla on lueteltu osa niistä, joiden yhteydessä
saatetaan tarvita sähköistä rytminsiirtoa.
infarkti
läppävika sydämessä
korkea verenpaine
sydänlihastulehdus (myokardiitti)
tai
muu, tuntematon syy
Sydämen rytmihäiriöt
Tätä aihetta käsitellään tarkemmin
kohdassa Sydämen rytmihäiriöt sivulla 8.
Sydämen vajaatoiminnan joitakin
muotoja voidaan hoitaa käyttämällä
erityistä stimulaattoria, joka auttaa
sydämen toimintaa pysymään
Sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminnassa sydämen
pumppausvoima on heikentynyt.
Sydän ei jaksa enää pumpata riittävästi verta elimistön käyttöön. Nämä
voivat olla merkkejä sydämen vajaatoiminnasta:
hengitysvaikeudet liikkuessa tai
jopa levossa
nopea väsyminen ja heikko olo
vettä jaloissa (turvotus)
tiheä virtsaaminen yöllä
kohtuuttoman nopea syke tai rytmihäiriöt
31
säännöllisenä ja parantaa näin pumppaustehoa. Tämä hoito täydentää
lääke- ja leikkaushoitoja.
SYDÄNSAIRAUDET
SANASTO
Sepelvaltimotauti
Sydäninfarkti
Sydänlihas saa tarvitsemansa hapen
ja ravintoaineet sepelvaltimoiden
kautta. Sepelvaltimotaudissa näissä
suonissa on sakkaa, joka voi rajoittaa
sydänlihaksen verensaantia rasituksen aikana.
Ponnistelun tai kiihtymyksen jälkeen voi esiintyä
kipua sydämessä ja puristuksen tunnetta rinnassa,
mitä kutsutaan rasitusrintakivuksi (angina pectoris).
Suonet voivat olla niin
täynnä sakkaa, että veri
pääsee hädin tuskin virtaamaan, jolloin kipua voi
tuntua jo kevyenkin rasituksen jälkeen. Erityisesti näissä verisuonen
tukkeutuneissa osissa veritulpat voivat aiheuttaa akuutin sydäninfarktin.
32
Sydäninfarktissa potilaalla on useimmiten jo sepelvaltimotauti, ja verisuoni tukkeutuu äkillisesti. Infarktille on
tyypillistä voimakas kipu rinnassa,
joka voi levitä vasempaan käsivarteen,
kaulaan, vatsaan, selkään ja oikeaan
olkapäähän. Infarkti voi vaikuttaa eri
suuruisiin alueisiin sydämessä.
Alueen suuruus riippuu tukkeutuneen
verisuonen sijainnista. Sydänlihaksen
osa, jota infarkti koskee, vaurioituu.
Nopeasti ja oikealla tavalla annetun
ensiavun ansiosta monet potilaat selviävät hengissä sydänkohtauksesta.
Sydänkohtauksen jälkeen seurauksena voi olla mm. rytmihäiriöitä ja sydämen vajaatoimintaa.
Ablaatio - Sähköistä toimintaa häiritsevien sydämen rakenteiden poistaminen
suurtaajuusvirtaa käyttämällä
Aktivaatio - Sähköimpulssin aikaansaama supistuminen
Aktivaation siirto - Aktivaation eteneminen sydämessä
Angina pectoris - Äkilliset puristuksen tunteet rinnassa, joiden lisäksi usein
tuntuu pistävää kipua, ja jotka aiheuttaa sydämen riittämätön läpivirtaus
Antiarytminen lääke - Lääke, jolla hoidetaan sydämen rytmihäiriöitä
Aortta - Suuri valtimo, joka lähtee sydämestä
Arytmia - Rytmihäiriö, epäsäännöllinen sydämen syke
Asystolia - Sydämen pysähdys
Ateroskleroosi - Valtimoiden kalkkeutuminen, rasva-aineiden (kolesterolin) ja
kalkkeutumien kertyminen valtimon seinämään, mikä kaventaa ja kovettaa
verisuonta
Atrium - Sydäneteinen; veri kulkee sieltä sydänkammioon
AV-katkos - Eteisen ja kammion välisen sähkönsiirron keskeytyminen
AV-solmukkeen kohdalla
AVNRT, AV-nodaalinen takykardia - Nopea sydämen syke, jonka aiheuttaa
sairas AV-solmuke
AV-solmuke - Eteis-kammiosolmuke; kammion ja eteisen välissä oleva
ohjaupiste, joka välittää sähköimpulssit sinussolmukkeesta kammioon
Bradyarytmia - Hidas kammion syke ja samanaikainen eteislepatus tai -värinä
Bradykardia - Sydämen erittäin hidas syke (alle 60 lyöntiä minuutissa)
Bradykardia-takykardia-oireyhtymä - Muutos kohtuuttoman hitaasta
kohtuuttoman nopeaan sykkeeseen
Defibrillaatio - Sähköinen rytminsiirto; hengenvaarallisen sydämen
rytmihäiriön (kammiovärinän) poistaminen sähköiskun avulla
33
SANASTO
Diastole - Sydänlihaksen lepovaihe, jonka aikana sydän täyttyy verellä
Diatermia - Kudosten lämmittäminen suurtaajuisella vaihtovirralla
Ekstrasystole - Ylimääräinen sydämen lyönti säännöllisen sykkeen ulkopuolella
Elektrodin kärki - Elektrodin metallikärki, joka stimuloi sydäntä ja havaitsee
aktivaation
Elektrodi - Eristetty johdin, joka kytkee tahdistimen sydämeen ja välittää
sähköimpulssit sydämeen
Elektrokardiogrammi - EKG, tallenne sydämen sähkövirroista levossa,
rasituksessa tai pitkällä ajanjaksolla. Antaa tietoa aktivaation
muodostumisesta ja etenemisestä sekä sydämen rytmihäiriöistä ja niiden
syistä.
Elektrokauterisaatio - Vuodon aiheuttavan kudoksen polttaminen
sähkövirran avulla
Endokardium - Sydämen sisäkalvo
Epikardium - Sydänlihasta päällystävä kalvo
Eteislepatus - Sydäneteinen sykkii yli 200 lyöntiä minuutissa
Eteisvärinä - Sydäneteisen hallitsematon toiminta, yli 300 lyöntiä minuutissa
Häiriöt aktivaation muodostumisessa - Aktivaation epänormaali
muodostuminen, joka voi johtaa sydämen rytmihäiriöihin
Kaikukardiografia - Sydämen ultraäänitutkimus
Kammiolepatus - Kammio sykkii yli 250 lyöntiä minuutissa
Kammiotakykardia - Kammio sykkii yli 100 lyöntiä minuutissa
Kammiovärinä - Kammio sykkii yli 300 lyöntiä minuutissa, mihin liittyy
kammioiden epäsäännöllinen ja hallitsematon sähköärsytys ja sydämen
pysähdys
Kardioversio - Sähköinen rytminsiirto; sydämen rytmin mukaisesti annettava
sähköisku, jolla pyritään lopettamaan kammion tiheälyöntisyys
34
Karotissinus-oireyhtymä - Kaulavaltimon alueen hermopunoksen yliherkkyys.
Näihin hermoihin kohdistuva paine voi aiheuttaa hidaslyöntisyyttä tai lyönti
voi jäädä väliin
Kiertoaktivaatio - Sydämen sähköinen aktivaatio, jota voi esiintyä
normaalisti aktivoituvan alueen ulkopuolella, ja joka voi aiheuttaa
sydämentykytyksiä tai värinää
Koronaariangiografia - Sepelvaltimoiden röntgenkuvaus varjoaineen avulla
Korvausrytmi - Kun sydämen luonnollinen tahdistin (sinussolmuke) lakkaa
toimimasta, jokin muu sydämen osa voi tuottaa hitaamman sykkeen eli
korvausrytmin.
Laskimot - Suonet, jotka kuljettavat verta sydämeen päin
Lepo-EKG - Normaali EKG; EKG:n otto levossa (makuulla)
Lithotripsia - Painemurskaus, jota käytetään esim. sappikivien hoitoon
Magneettiresonanssikuvaus - Tietokoneohjattu kuvausmenetelmä, jossa
käytetään magneettia
Mitraaliläppä - Vasemman eteisen ja vasemman kammion välissä oleva
sydänläppä
Myokardiitti - Sydänlihastulehdus, johon on useita syitä
Myokardium - Sydänlihas
Ohitusleikkaus - Kaventuneen tai tukkeutuneen sepelvaltimon kohdan
kiertäminen lisäämällä luonnollista tai keinotekoista verisuonta
Paineluelvytys - Ensiapu sydämen pysähdykseen; rintakehän rytminen
painelu, jolla ylläpidetään verenkiertoa
Pallolaajennus - Verisuonten kapeiden kohtien venytys käyttämällä erityistä
pallokatetria
Pitkäaikais-EKG - Sydänsähkökäyrän otto 24 - 48 tunnin ajalta pienen
kannettavan laitteen avulla
35
SANASTO
Rasitus-EKG - Fyysisen rasituksen aikana (esim. kuntopyörä, kävelymatto)
tehty sydänsähkökäyrä, jossa näkyy rasituksesta johtuvia häiriöitä sydämen
läpivirtauksessa
Sairas sinus -oireyhtymä - Sinussolmukkeen sairaus, josta seuraa
hidaslyöntisyys tai jopa taukoja sydämen sykkeessä, toisinaan myös
tiheälyöntisyysvaiheita
Salvo - Kolme tai useampia peräkkäisiä lisälyöntejä
Sepelvaltimon kovettuma - Sepelvaltimoiden ateroskleroosi
(kalkkeutuminen)
Sepelvaltimot - Valtimot, jotka huolehtivat sydämen verensaannista
Sinusarytmia - Rytmihäiriö, jonka aiheuttaa aktivaation epäsäännöllinen
muodostuminen sinussolmukkeessa
Sinusbradykardia - Sinussolmukkeesta johtuva hidaslyöntisyys
Sinusrytmi - Sinussolmukkeen tahdistama rytmi (sydämen normaali rytmi)
Sinussolmuke - Sydämen luonnollinen tahdistin, joka sijaitsee oikeassa
eteisessä; koostuu erikoistuneista lihassoluista, jotka tuottavat säännöllisesti
sähköimpulsseja, jotka siirtyvät sydänlihakseen ja aiheuttavat supistumisen
Sinustakykardia - Sinussolmukkeesta lähtöisin oleva sydämen liian nopea
syke
Stimulaatio, stimuloida - Heikoilla sähköimpulsseilla ärsyttäminen
Supistuminen - Sydänlihaksen puristuminen kokoon, jolloin veri siirtyy
eteenpäin
Supraventrikulaarinen - Eteisestä tai AV-solmukkeesta tuleva
Sydämen rytmihäiriöt - Häiriöt sydämen lyöntien säännöllisyydessä;
lisälyönnit, sydämentykytykset, sydämen sykkeen hidastuminen tai lyhyt
katkeaminen
36
Sydämen vajaatoiminta - Sydämen tehon lasku, jonka seurauksena elimistö ei
saa tarpeeksi verta rasituksen tai (vakavissa tapauksissa) edes levon aikana
Sydämentahdistin - Ihon alle asetettava laite, joka palauttaa sydämen rytmin.
Sydämentahdistin stimuloi sydäntä, jos sen syke hidastuu tai muuttuu
epäsäännölliseksi. Se ei stimuloi, kun sydän sykkii normaalisti.
Sydäninfarkti - Riittämättömästä veren saannista johtuva sydänlihaksen osan
vaurio, johon liittyy usein sepelvaltimotukos
Sydänläppä - Venttiili, joka säätelee veren virtausta sydämessä
Sympaattinen hermosto - Autonomisen hermoston osa, joka nopeuttaa
sydämen sykettä
Synkopee - Lyhytaikainen tajunnan menettäminen
Systole - Sydänlihaksen supistumisvaihe; veren pumppaamiseen tarvittavan
paineen kehittyminen sydämessä
Sädehoito - Säteilyn käyttö kasvainten hoidossa
Taajuusmukautuva - Tahdistimien toiminnallinen ominaisuus. Tahdistin
havaitsee fyysisen rasituksen muutokset yhden tai useamman erikoissensorin
avulla ja muuttaa sydämen sykkeen sopivaksi.
Takyarytmia - Rytmihäiriö, jonka yhteydessä sydän lyö taajemmin kuin
100 kertaa minuutissa
Takykardia - Sydämen syke, joka ylittää 100 lyöntiä minuutissa
Valtimot - Verisuonet, jotka kuljettavat verta sydämestä pois päin
Vasovagaalinen synkopee - Tajunnan menetys verenkierron toimintahäiriön
seurauksena
Ventriculus cordis - Sydänkammio
Yhden lokeron rytmihäiriötahdistin - Rytmihäiriötahdistin, joka ohjaa sydämen
oikeata kammiota
37
MEDTRONIC KANSAINVÄLINEN YRITYS
Medtronic
perustettiin vuonna
1949 Minnesotassa Yhdysvalloissa.
Yritys aloitti aikanaan autotalliin tehdyssä verstaassa, mutta vuosien
kuluessa toiminta on levinnyt maailmanlaajuiseksi. Nykyään Medtronic
on yritys, jonka
valikoimiin kuuluu innovatiivisia tuotteita taudinmääritystä ja hoitoa varten, ja jolla on kansainvälinen johtoasema lääkintäteknologian alalla. Joka
seitsemäs sekunti jokin tuotteemme
pelastaa ihmishengen tai pidentää
38
elämää jossain päin maailmaa. Toisaalta kutsumuksemme on pysynyt samana
koko tämän ajan: tavoitteenamme on kivun vähentäminen, ihmishenkien
pelastaminen ja elämän laadun parantaminen. Tätä
vaadimme itseltämme ja
tuotteiltamme, ja tätä tarjoamme
potilaille, heidän omaisilleen ja lääkäreille, jotka luottavat tekniikkaamme.
Näin helpotamme potilaiden paluuta
aktiiviseen, elämisen arvoiseen elämään. Turvallisesti.
Käy web-sivuillamme osoitteessa:
www.medtronic.com
Eurooppa
Medtronic International Trading Sàrl
Route du Molliau 31
Case postale
CH-1131 Tolochenaz
www.medtronic.com
Tel. +41 (0)21 802 70 00
Fax +41 (0)21 802 79 00
Suomi
Medtronic Finland Oy
Hitsaajankatu 20
FI-00810 Helsinski
www.medtronic.fi
Puh: +358 (0)207 281 200
Faksi: +358 (0)207 281 201
UC200703699a FI
© Medtronic 2005
Kaikki oikeudet pidätetään
Painnettu Euroopassa