Järviseudun sanomat Järviseudun sanomat
Etelä-Pohjanmaan Järviseudun ja ympäristön kesälehti Kustantaja: Järviseudun Mediatalo Oy Järviseudun sanomat Pääkirjoitus Meili ilmestyy 2016 seuraava lehti 5.7. Aineistoaikataulu: Valmistettava aineisto: 28.6. klo 16 mennessä Painovalmis aineisto: 30.6. klo 16 mennessä 9.8. 13.9. 18.10. 15.11. 13.12. Kannen kuvat: Maija Ahonen Saila Collander Maritta Raudaskoski Ihanat ihmiset rannoilla SUOMESSA ON NOIN 190 000 JÄRVEÄ JA USEIDEN satojen kilometrien pituisesti rannikkoa. Erityisen paljon vesistöjä ja uimarantoja löytyy Järviseudulta. Rantoja on sekä mökkien omistajilla yksityisessä käytössä että yleisiä uimarantoja kaikkien käyttöön. Jokaiselle halukkaalle löytyy mahdollisuus pulahtaa kesällä uimaan. Rannat täyttyvät aurinkoisina päivinä ruskettuneista, iloisista ihmisistä. UIMATAITO ON TÄRKEÄ TAITO. Ennen vanhaan lapset oppivat sen itsekseen leikkiessään kesäkaudet uimarannoilla toisten lasten kanssa. Nykyisin uimaopetus sisältyy monen koulun liikuntasuunnitelmaan ja ammattitaitoisten uimaopettajien opetusta on saatavilla myös uimahalleissa. Kesäisin uimakouluja järjestetään lisäksi luonnonvesien rannoilla. Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton tilaston mukaan viime vuonna hukkuneita oli yhteensä 94. Ylivoimaisesti eniten hukkumistapauksia oli luonnollisesti kesäaikana ja kaikkein eniten hukkuneita oli heinäkuussa. Hukkuneista miehiä oli 79 ja naisia 15. TILASTOJEN MUKAAN LÄHES joka kolmas suomalainen on uimataidoton, mikä on ihme tuhansien järvien maassa. Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton missio on, että jokainen suomalainen osaa uida ja pelastaa veden varaan joutuneen eikä kukaan huku uimataidon puuttumisen vuoksi. Mahdollisuuksia uimataidon opettelemiseen löytyy niin lapsille kuin aikuisillekin. NAUTITAAN KESÄSTÄ – RANNOISTA, UINNISTA, lomailusta, auringonpaisteesta, markkinoista, teattereista ja kaikista kesän tapahtumista. Ihanaa ja turvallista kesää kaikille! Päätoimittaja: Maritta Raudaskoski [email protected] puh. 0400 774 389 Myyntipäällikkö: Airi Hakala [email protected] puh. 0400 954 080 Osoite: Maneesintie 4 A, 62600 Lappajärvi | Sähköposti: [email protected] | [email protected] www.meili-lehti.fi | Tekstiviestipuhelin: 044 7656 706 Kustantaja: Järviseudun Mediatalo Oy | Sivunvalmistus: Mainosmaa Oy | Painopaikka: Botnia Print Oy | Jakelu: Posti Oy | Painosmäärä: 18 000 kpl Jaetaan jokaiseen kotiin Alajärvellä, Vimpelissä, Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä. Jakelupisteet Kaustisen, Kokkolan ja Pietarsaaren Halpa-Halleissa. Luettavissa myös netissä. 2 Verho- ja Mattotalosta valtava valikoima sisustustekstiilejä MATTOJA HURJAN PALJON mm. sileät ja nukkaiset, puuvilla-/ naru, puuvillaräsy- ja puuvillatrikoomatot, muovi- ja muovi/LPmatot, käytävämattoja pohjauksella, keinutuolimatot jne. Monia malleja saa tilattua myös omilla mitoilla ja värillä. KANKAITA RUNSAS VALIKOIMA mm. verho-, lasten-, päällystys-, päiväpeite-, pimennysverho-, vahakankaat jne. SISUSTUSTEKSTIILIEN OMPELUPALVELU Pietarsaaressa HUOM! ta pa htu u... Myös pimentävät rullaverhot! 20.5.-15.9. Nanoqin kesänäyttely ”Nykyajan suomalaiset naparetkeilijät” 1.6.-31.8. Iltatori maanantaisin 1.6.-27.7. ”Come to Finland - Riemuhuuto paratiisista” – matkailujulistenäyttely Tupakkamakasiinissa 13.-24.7. Teater Jacobin ”gabriel@rosenlund” Aspegrenin puutarhassa (ruotsinkiel.) 17.-24.7. JAAKON PÄIVÄT 20.7. Operetti ”Wieniläisverta” Schaumansalissa 24.8. Spotlight – Kulttuurin ja Kaupan Yö 29.10. Seniorikonsertti Schaumansalissa II-LAADUN MATOT PUOLEEN HINTAAN RUNSAASTI kokoja ja malleja Lisää tapahtumia: www.pietarsaari.fi/matkailu MATKAILUTOIMISTO Raatihuone, Kauppatori 1, Pietarsaari Puh. 044 785 1425, 044 785 1893 [email protected] 040 5085 121 | ma-pe 9-17, la 9-14 Maneesintie 4 G, LAPPAJÄRVI 3 120 henkeä vetävä kirkkosali. Alttarina arvokas luonnonkivi, johon on sulamassa ollessaan muodostunut ristin kuva. Kivikirkko on seikkailu omaan itseen Tapio Autio jäi keväällä eläkkeelle poliisintyöstä, jota hän ehti tehdä 36 vuotta. Keinutuoliin loppuiäksi rojahtaminen ei kuitenkaan onnistu, sillä jäljelle jää turistien vastaanotto ja heille tarinoiminen hirvennahkoihin sonnustautuneena Ateljee Autiolla. Teksti ja kuvat: Henri Ruuska ITE-TAITEILIJAN VAPAA-AJALLAAN ja omalla rahoituksellaan 21 vuoden aikana Tapolanvuorelle rakentama pyhäkkö — kirkko, linna ja näyttelytilat — on vaikuttava näky. Pyhäkössä on yli 200 kivimaalausta sekä esimerkiksi kaiverrus- ja moottorisahatöitä, jotka käsittelevät kristillisiä, kalevalalaisia ja metsästysaiheita, ja pala kerrallaan syntyy uusia taideteoksia. –Vähän kaikkea olen kokeillut. Tämä on ollut minulle akkujen lataamista ja itseni kasvattamista henkisesti, hän kertoo. Kiveen materiaalina Autio alun perin kiintyi, koska siinä ei ole valmiita ominaisuuksia. Pääasiassa hän käyttää Alajärven Viranperän värisävyltään erikoista louhoskiveä, Alajärven Hoiskon kiillekiveä, jolla hän vuoraa maalausteoksia, ja Pihtiputaan tummaa, graniitinomaista kovaa liuskekiveä. Toisaalta ateljeessa on myös teoksia, jotka ovat pelkästään paikalleen asetettuja luonnonkiviä — esimerkiksi kirkkosalin arvokas alttarikivi, johon sulamisvesi on muodostanut täydellisen ristin merkin. –Moni kivi sellaisenaan riittää kiehtomaan ihmistä. Niissä näkee hahmoja, ja erilaisessa valossa ne näyttävät erilaisilta. Viime aikoina hän on siirtynyt käyttämään vähemmän raskasta kiveä ja tehnyt sen sijaan puuveistoksia ja vanerimaalauksia. 4 Noita-akka ja poro vanerista. SISÄLTÖÄ TEEMOITTAIN Seitsemällä osastolla on kullakin oma teemansa, joiden kautta Autio pyrkii kuvaamaan elämän koko kirjon. Viimeisimpänä on valmistumassa metsästyssali, johon on pantu aiheeseen liittyviä kivimaalauksia ja moottorisahatöitä. –Luonnossa yksin vaeltaminen ja rauhassa miettiminen on monelle henkireikä, eikä saalis ole aina tärkeintä. Metsässä voi ratkaista monia henkilökohtaisia ongelmia parisuhteesta, taloudesta tai muulta elämänalueelta. Suojelusenkelitöillään Autio pyrkii kuvaamaan sitä, kuinka itse kukin saa elämänsä aikana suojelua. Entisenä poliisina hän tietää, että henki voi usein olla hiuskarvan varassa. –Monesti ihminen, jolle on tullut kolhuja ja tappioita, on selkä seinää vasten, ja yksi väärä sana tai väärä ele voi saada tällaisen ihmisen, etenkin aseella varustautuneen, viemään itsensä ja lähelle osuvat mukanaan. Esimerkki Aution kalevalalaisista töistä käsittelee tunnettua kamppailua, jossa Väinämöinen laulaa Joukahaisen suohon. Se on Aution mielestä verrattavissa koulu-, työpaikka- tai Veistos ateljeen sisäänkäynnillä. nykypäivänä nettikiusaamiseen, jossa toista vahingoitetaan sanoin. –Nettikiusaamisessa joku, joka on jäänyt vaikka seurustelusuhteessa tappiolle, yrittää kuitata netissä kuvin ja sanoin anonyyminä kärsimänsä vääryyden. Tappion tunnustaminen on monelle kova paikka. Se on nykyajan laulamista suohon. Ihmistä koskettaa kaikkein eniten se, kun hänestä kaivetaan esiin jokin heikko kohta ja häntä lyödään sanoilla. Hän toteaakin, että Kalevalassa on paljon viisautta, ja sen pakanallinen maailma on verrattavissa Raamatun opetuksiin, sillä molemmat käsittelevät ihmiselle luonnollisia asioita. TURISTIKOHDE Järviseudun mittapuulla ateljee on turistikohde, ja Suomen oloissa se on harvinaisuus, jollaista ei muualta löydy. Paikallisia ei juuri näy, mutta huhtikuusta joulukuuhun Autio ottaa vastaan turistiryhmiä Loviisaa ja Kemijärveä myöten, ja ruotsinkieliseltä rannikolta käy myös paljon ihmisiä kulttuurimatkoilla tulkin kanssa. Autio kertoo, että pyhäkön tarkoitus on olla henkinen elämysmatka omaan itseen, saada kävijä miettimään elämän kulkua. Hän ei kuitenkaan tuputa omia näkemyksiään, vaan kukin saa muodostaa omat ajatuksensa elämästä, syntymästä ja kuolemasta korviensa välissä. –Moni tänne tullut tuntee pienuutta ihmisenä henkisyyden ja kiven edessä. Tulijaa pohtiva enkeli ateljeen sisäänkäynnillä. Suojelusenkeliteema on Autiolle poliisina ollut merkittävä. Näkötornissa 12-metrinen teos, jossa on neljä enkeliä ja suojelija. Vanerista, pultattu kiinni. Metsästysaiheisia kivimaalauksia. Metsä on Autiolle paikka, johon ihminen voi mennä rauhoittumaan ja ratkomaan ongelmia kaikessa hiljaisuudessa. 5 Suomihittejä ja merirosvoseikkailuja Teksti ja kuvat: Saila Collander LAPPAJÄRVELLÄ TEHDÄÄN TÄNÄ KESÄnä tuttuun tapaan teatteria sekä lapsille että aikuisille. Halkosaaren kesäteatterissa naurattaa 29. kesäkuuta alkaen farssi Täydelliset häät, jonka ohjaa Aleksander Anria. Elokuun kolmena ensimmäisenä viikonloppuna lavan valloittaa Suomihitit-show, jossa kuullaan legendaarisia hittejä Sami Hintsasen, Nina Tapion, Hanna-Riika Siitosen ja Ville Pusan esittäminä. Itäkylässä seikkailevat merirosvot ja muut vauhdikkaat hahmot Kulttuuriyhdistys Karikko ry:n kesänäytelmässä. MERIROSVOJEN MAAILMAAN Itäkylässä katsojien eteen nousee Kapteeni Keikku, Karpan kauhu. Merirosvopäällikkö parkkeeraa aluksensa miehistöineen Itäkylätalon rantaan. Seikkailussa nähdään yleisölle aikaisemmilta vuosilta tuttu Tolska-tonttu, jota esittää Tuija Ahola. Kapteeni Keikkuna nähdään Teemu Lehto. Kapteeni Keikku ja muut mukavat hahmot seikkailevat Itäkylässä tänä kesänä. Harjoituksissa toukokuun lopulla Ari Kujalan nikkaroima merirosvoalus oli vielä ilman maalia. Näytelmässä on mukana 11 harrastajanäyttelijää Vimpelistä ja Lappajärveltä. –Se on suurin määrä, mikä meillä on näissä kesänäytelmissä koskaan mukana ollut, Katja Kujala kertoo. Hän vastaa kesänäytelmän käsikirjoituksesta ja ohjauksesta. Kujalaa ilahduttaa erityisesti se, että aikuisten lisäksi näyttelijöinä nähdään useita lapsia ja nuoria. Aikaisempien kesien tapaan myös tänä kesänä näytelmän jälkeen pidetään työpajoja, joita vetävät näyttelijät. Työpajojen teema liittyy näy- telmään. Kapteeni Keikun vauhdikkaisiin vaiheisiin pääsee tutustumaan Itäkylän kylätalon pihapiirissä, jossa on näyttämö katsomoineen. Tänä kesänä näyttämöllä nähdään luonnollisesti myös merirosvolaiva. Lapsille ja lastenmielisille suunnatun näytelmän ensi-ilta on heinäkuun kolmantena päivänä. Luvassa on kahdeksan esitystä, joista viimeinen 13. heinäkuuta. Näytelmän tuottaa Kulttuuriyhdistys Karikko ry yhteistyössä Järvilakeuden kansalaisopiston kanssa. KIRJOITUSKILPAILU Kuukausilehti Meili järjestää kaikille avoimen kirjoituskilpailun jonka aiheena on Sitä kesää envoiunohtaa KESÄÄN liittyy lämpimiä muistoja, tapahtumia, sattumuksia, surua ja iloa, auringon lämpöä ja sadetta, työtä, huvituksia ja ihmissuhteiden kirjoa. Niitä on meillä jokaisella varastossa. Kerro niistä muillekin kirjoituskilpailun välityksellä. VOIT KIRJOITTAA muistoja lapsuudesta vuosien takaa tai vaikka tämän kesän tapahtumista. Julkaisemme kirjoituksia useissa seuraavissa Meili-lehdissä, julkaistavat kirjoitukset valitsee toimitus. Kirjoituksessasi voit käyttää nimimerkkiä, mutta jätä yhteystietosi mahdollista arvontavoittoa varten. LÄHETÄ kirjoitukset viimeistään elokuun loppuun mennessä sähköpostilla osoitteella [email protected] tai kirjeessä osoitteella Meili, Maneesintie 4 A, 62600 Lappajärvi. 6 PALKINNOT Kaikkien kilpailuun osallistujien kesken arvotaan elokuun lopussa yksi kahden vuorokauden MAJOITUSPAKETTI aamiaisella yhdelle hengelle Kaustisen Kansanlääkintäkeskuks essa 2 kpl 50 € RAHAPALKINTOA ja lisäksi 5 TAVARAPALKINTOA! Mainos TuuHet - hotelli-ravintola Evijärvellä - laadukkaasti viihtyisä ja persoonallinen HYVÄ RUOKA ON ELÄMYS, JA HOTELLI RAVINTOLA TUUHETISSA EVIJÄRVELLÄ SEN VOI VIELÄ nauttia kaikkia muitakin aisteja inspiroivassa ympäristössä. Ravintolan sisustus on ainutlaatuinen, sillä ravintolassa voi tutustua mm. Juhani Palmun taiteeseen. Muutoinkin ravintolassa on todella paneuduttu viihtyisyyteen ja käytetty taiteellista otetta, mikä tekee paikasta on nähtävyyden jo sinällään. TuuHet on edustava ja viihtyisä hotelli-ravintola koko perheelle niin arki- kuin juhlaruokailuihin ja erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Hotelli-ravintolan edustalla on hyvät paikoitustilat myös busseille, joilla pääsee aivan sisäänkäynnin lähelle vaivattomasti. Hotellissa on kuusi viehättävää huonetta. TuuHet kannataakin merkitä ehdottomasti tämän kesän pidempien tai lyhempien matkojen etapiksi, ja kokea tämä ainutlaatuinen ravintola-hotelli elämys Evijärvellä. RAVINTOLASTA ARKEEN JA JUHLAAN Asiakaspaikkoja salissa on 100 hengelle. Aurinkoinen 30-paikkainen kesäterassi yhdessä tunnelmallisen 80-paikkaisen baarin kanssa täydentävät salitilaa. LOUNAS Arkisin TuuHetissa on runsas ja edullinen seisova lounaspöytä, joka sopii hyvin myös kiireiselle ruokailijalle. Salaattivaihtoehtoja on useita ja lämpimiä ruokia vähintään kahta lajia, lisäksi tarjolla on jälkiruoka ja kahvi. Pienellä varoitusajalla katamme seisovan pöydän edullisesti ryhmiä varten myös muina kuin lounasaikoina, kerrotaan TuuHetista. Maineikas á la carte- keittiömme tyydyttää ruokahalusi kaikkina viikonpäivinä aamusta iltaan. Pettämätön ammattitaito ja kokemus takaavat että TuuHetin tunnelmassa luontuvat niin perhejuhlat, kokoukset kuin kahdenkeskiset kohtaamisetkin. Juhlapalvelusta voi tilata tarjottavat myös muualla järjestettäviin tilaisuuksiin. HUONEET Hotellissamme on 6 huonetta • kahden hengen huone 95 €/vrk Kirkkotie 25, 62500 Evijärvi (06) 765 1143, 040 527 7345 [email protected] Avoinna ma-pe 11-17, la 21-02 (03) 7 Kesäteatteria Härmässä! KAARINA HEIKINHEIMO Lumous / tekstiilitaidetta / 11.6.–4.9. Impi, Auvo ja lemmen tyrskyt Kirj. Maija-Liisa Isosomppi To 30.6 klo 19, Pe 1.7 klo 19, La 2.7 klo 14, Su 3.7 klo 14, To 7.7 klo 19, Pe 8.7 klo 19, Su 10.7 klo 18, Ma 11.7 klo 19, Ti 12.7 klo 19 kirjoit tanut Heikki Luoma Ti 28.6 klo 19, Ke 29.6 klo 19, Su 3.7 klo 18, Ma 4.7 klo 19, Ti 5.7 klo 19, La 9.7 klo 15, Ke 13.7 klo 19 MARI HALLAPURO Alinen / grafiikkaa / 11.6.–4.9. Perusnäyttely EERO NELIMARKAN Pariisi on Sesam Akka vaikka väkisin ETELÄ-POHJANMAAN ALUETAIDEMUSEO NELIMARKKA-MUSEO Kaarina Heikinheimo, Lumous, 2014. Pekkolantie 123 / 62900 Alajärvi p. 06 557 2129 / www.nelimarkka-museo.fi Uusi katettu katsomo! Liput: 18 € / 15 € / 5 € sis. kahvi ja pulla Onnelanranta 2, Alahärmä www.onnelankesäteatteri.fi Varaukset: 0600 95020 Avoinna: ti-pe 11-17, la 12-16 , su 12-17 Liput: 6/4€ / Museokortti Jo 33. kerran Evijärven Vasikka-ahon Markkinat su 17.7.2016 klo 10-16 paikkavaraukset 050 5232 391/Jyrki LEKAA JA LEIVOKSIA Kirj. Rauli Jokelin - Panu Raipia | Ohj. Margit Carpelan ENSI-ILTA LA 11.6. KLO 19 Esitykset lauantaisin klo 19 ja sunnuntaisin klo 15, paitsi 24.7. klo 19 12.6., 18.6., 19.6. | 2.7., 9.7., 10.7., 24.7., 30.7., 31.7. | 13.8., 14.8. Liput ennakkovaraus 050 5702 378 | [email protected] Liput 15 €, lapset alle 12 v. 10 €, sis. väliaikatarjoilun Inkantie 33, 34980 Killinkoski | Virrat www.killinteatteri.com KESÄSEUDUN VIILEIN AUTORATA SILLANPÄÄN KARTANOSSA! Tutustutaan ja perehdytään alueen historiaan, tapahtumiin jne. • Hallapuro: keskiviikko 22.6.2016 klo 13.00, kokoontuminen Kylätalolla (ent. koulu), kävelyttäjänä Aimo Mässbacka • Koskela: keskiviikko 22.6. klo 17.00, kokoontuminen Jokisillalle, kävelyttäjänä Eino Koskela • Pokela: keskiviikko 29.6.2016 klo 18.00, kokoontuminen Pokelan kentällä, kävelyttäjänä Seppo Kataja • Kirkonkylä: Vimpelin markkinoiden aikaan lauantaina 9.7.2016, kävelyttäjänä Tuomo Vihriälä • Vinni – Lyökkönen – Tuomaala: lauantai 20.8. klo 11.00, kokoontuminen Vinnin vanhalla koululla (pyörä mukaan): kyläpyöräilyn johtajana Riitta Koivukoski • Sääksjärvi: Vanhapiha – Hiillos – Mäkelä – Bergbacka – Seuratalo – lauantai 20.8. klo 12.00. (pyörä mukaan): kyläpyöräilyn johtajana Mirja Lassila. Lopuksi kahvitus Sääksjärven Nuorisoseuran talolla (Järviseudun Sanomat) VARAA RATA PORUKKASI KÄYTTÖÖN! Polttarit, synttärit, yritysten virkistyspäivät jne. Ryhmän koko 4-12 hlöä. Rata on 6-urainen ja 27 m. Tilassa ilmastointi. Kesätarjous majoittuville asiakkaille: ILMAISET AJOKIERROKSET RADALLA! Tulossa olevat kyläpyöräilyt, joiden ajankohta ilmoitetaan myöhemmin: • Lakaniemi • Pyhälahti • Rantakylä – Sainpakka – Lypsinmaa MUITA TAPAHTUMIA: Vimpelin joululehdet vuodesta 1976 ja leikekirjoja Vimpelin tapahtumista esillä Vimpelin kirjastossa viikosta 26 eteenpäin. Kuvia Vimpelistä vuosien varrelta Strang – Spangarin sukuseuran juhlassa 16.7.2016 liikuntahallissa. Elokuvaesityksiä elokuussa muun muassa V.K. Aron kaitafilmi yms. nuorisotalolla 150 vuotta Lokasaarentie 5, Sillanpää, Veteli • www.kemora.net 8 Mainos Lappajärvi -risteily M/S VEANNETAR LAPPAJÄRVELLÄ Kesän 2016 aikataulunmukaiset lähdöt Kivitipun laivalaiturista seuraavasti ajalla 8.6. - 3.8.: keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 18 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 13 Hinnat: aikuiset 10 €, lapset: 5-12 v. 5 €, alle 5-v. maksutta, perhelippu 25 € Ryhmämatkojen varaukset numerosta 040 6592 035 (Reijo Keto) tai sähköpostilla [email protected] Ryhmäristeilyn hinta on 280 € ensimmäinen tunti ja 100 € seuraava alkava tunti (max 58 matkustajaa) Risteily soveltuu liikuntarajoitteisille auttaen. Sääolojen vuoksi risteily voidaan perua. Ilmoitamme peruuntumisesta aina facebookissa sekä kotisivuillamme. LATOMERILAIVOILLA UPEITA RISTEILYELÄMYKSIÄ LAPPAJÄRVELLÄ JA LAPUALLA “Lappajärvi on Suomen suurin meteoriittikraatteri. Lappajärven kraatterin läpimitta on 35 km (järven mitat 17-35 km), ja se on nykyisten arvioiden mukaan iältään 73,3 ± 5,4 miljoonaa vuotta. Se olisi tämän mukaan syntynyt liitukauden lopun kiihtyneessä meteoriitti- ja asteroidipommituksessa. Törmääjän läpimitta saattoi olla alle 0,5 km ja se räjähti törmätessään maahan 80 gigatonnin voimalla. Jopa talon kokoisia kiviä arvellaan sataneen 70 km:n säteellä ja kaiken elämän tuhoutuneen 200 km:n säteellä. Paineaalto pyyhki kaiken maan tasalle. 350 km:n päässä miltei kaikki eläimet kuolivat, ja tuhovaikutukset alkoivat vasta 650 km:n päässä olla niin heikkoja, että eläimiä selvisi vahingoittumattomina. “ Näin kerrotaan tietokirjoissa Lappajärven syntymisestä. Tälle mystiselle järvelle kannattaa tehdä kesän ainutlaatuinen risteily Pidätämme oikeuden muutoksiin. Veannettarella. Kipparina toimii järven ja sen monien saarien tarinat hyvin tunteva Reijo Saari. Risteilyllä pääset myös käsin koskettelemaan kraatterijärven kiveä. Lappajärvi on Etelä-Pohjanmaan maakuntajärvi. Lapuanjokiristeily - kulttuurihistoriaa ja puutarhaelämyksiä Noin tunnin mittaisen risteilyn aikana Lapuan- ja Nurmonjoilla voit ihailla kauniita jokimaisemia, hyvinhoidettuja puutarhoja ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Samalla kuulet oppaan kertomana paikkakunnan vahvasta ja mielenkiintoisesta historiasta, sekä entisaikojen elämänmenosta. Nykyaikaa ja kehittyvää Lapuaa unohtamatta. Jokilaivaristeilyyn voi yhdistää myös asiantuntijan opastuksella tehtävän tutustumiskäynnin mielenkiintoiseen Jokilaaksojen matkailupuutarhaan tai Kulttuurikeskus Vanhaan Paukkuun Latomerilaivat operoi Lappajärvellä m/s Veannetar matkustaja-aluksella ja Lapuanjoella m/s Koivunlehdellä. M/S KOIVUNLEHTI LAPUANJOELLA Kesän 2016 aikataulunmukaiset lähdöt Kulttuurikeskus Vanhan Paukun satamalaiturista seuraavasti: • 26.5.-26.6. torstaisin klo 17 • 27.6.-7.8. keskiviikkoisin klo 15, torstaisin klo 17 sekä sunnuntaisin klo 17 • 8.8.-28.8. sunnuntaisin klo 17 HINNAT: aikuistet 10 €, lapset: 5-12 v. 5 €, alle 5-v. maksutta, perhelippu 25 € Ryhmämatkojen varaukset numerosta 0500 555 969 (Kai Pöntinen) tai sähköpostilla [email protected] Ryhmäristeilyn hinta on 360 € (max 52 matkustajaa). Risteily soveltuu liikuntarajoitteisille auttaen. Sääolojen vuoksi jokiristeily voidaan perua. Ilmoitamme peruuntumisesta aina facebookissa sekä kotisivuillamme. Pidätämme oikeuden muutoksiin Yllätä itsesi ja kesäkukkarosi! Kaikkea kesään... Naisten tai miesten t-paidat s-xxxl 10,kpl Pallogrilli 43cm ! - grillausalan halkaisija 43cm - kromattu ritilä - emaloitu pinta - tukevarakenteinen - grillin alla pyörät - helppo liikutella Kylmälaukku 20L 395 19 95 Paljon värejä à 3,95 Kahvikuppi 50kpl tai asetti 15cm 100kpl Grillisti grillihiili 30L 6 95 pss 0,23/l 3 Grillauksee n! 1 99 Kylmäkalle 2kpl 200ml 1 50 Nyt entistä enemmän edullista ostosaikaa /HalpaHalli myös lauantaisin klo 21 saakka et.fi www.HHn Palvelemme asiakkaitamme arkena Henkilökuntamme lepää sunnuntaina! 9 Tässä syntyy eye linerit, eli rajaus yläripsien juureen. Pigmentointikynässä vain moottoriosa on kiinteä, muut tarvikkeet ovat kertakäyttöisiä. Heli Joensuu on tehnyt kestopigmentointeja yli kolmen vuoden ajan. Hän varaa aikaa niiden tekemiseen kolme tuntia asiakasta kohden. Kestopigmentoinnilla kestävä kesämeikki Kestopigmentoinnilla korostetaan, vahvistetaan ja kaunistetaan omia piirteitä. Kyseessä on tatuointityyppinen värikäsittely, joka kuitenkaan ei ole ikuinen, vaan se pysyy iholla yhdestä viiteen vuoteen. Teksti: Maritta Raudaskoski Kuvat: Maritta Raudaskoski, Merja Hautakangas HUULTEN, SILMIEN JA KULMAKARVOjen pigmentointi takaa pysyvän ja huolitellun ulkonäön uidessa, urheillessa ja muissakin kesän riennoissa. Jos pigmentointi tehdään ensimmäistä kertaa, alajärveläinen Hiusja kauneuskeskus Lumon yrittäjä Heli Joensuu varaa työlle aikaa kolme tuntia. Iso osa ajasta kuluu suunnitteluun ja puolen tunnin ihon alkupuudutukseen. Pistäminen tuntuu jonkin verran, mutta puudutusainetta lisätään koko pigmentoinnin ajan. – Suunnittelu vie pitkän aikaa varsinkin kulmien ja huulten kohdalla. Toimenpiteet valitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Piirrän mallin ensin siveltimellä ja pigmentoinnin jälkeä tarkastellaan asiakkaan kanssa lukuisia kertoja työn kestäessä. Työtä tehdään niin, että asiakas on siihen tyytyväinen ja tulos on asiakkaan toiveiden mukainen. Asiakas valitsee itse mallit ja värit. Useimmiten asiakas haluaa luonnollisen lopputuloksen ja sen mukaan toimitaan. Huuliin voidaan tehdä rajaus myös nudella, jolloin väri ei erotu, mutta huulten raja on selkeä. Heli Joensuu on kosmetologi ja parturi-kampaaja. Hän on kouluttautunut pigmentoijaksi reilut kolme vuotta sitten. Työ vaatii tarkkaa kättä, huolellista työskentelytapaa ja asiakkaan toiveiden huomioimista. Myös hygienia on tärkeää. – Vain laitteen moottoriosa on kiinteä, kaikki muut osat ovat kertakäyttöisiä. Tällä varmistetaan hyvä hygienia. Kun työaikaa varataan runsaasti ja lisäksi käytettävät aineet ja tarvikkeet ovat kalliita, 10 pigmentoinnille muodostuu hintaa listahinnalla 380 euroa. Jos pigmentointi on tehty aiemmin ja haalistumaan laitetaan täytettä ja lisäväriä, silloin hinta on 180 euroa. Ensimmäistä kertaa tehtävän pigmentoinnin hintaan sisältyy jälkipigmentointi noin 4-6 viikon jälkeen, samalla tehdään mahdollisesti tarvittava ”hienosäätö” ja korjaukset. Kestopigmentoinnin saa ylläpidettyä saapumalla 2-3 vuoden välein pigmentoinnin vahvistukseen. Kestopigmentointia ei voida tehdä, jos henkilöllä on puudutusaine-allergia, verenhyytymissairaus, flunssa, kuume, aktiivinen herpes tai muutama muu este, jotka asiat käydään läpi ennen pigmentointia. Pigmentointi aloitetaan puolen tunnin puudutuksella. Pigmentoinnin jälkeen silmissä on vähän turvotusta ja väri näyttää voimakkaalta. Ylimääräinen väri kuitenkin lähtee pois muutamassa päivässä ja pigmentointi asettuu lopulliseen muotoonsa. Kotihoito-ohjeet annetaan kirjallisina mukaan. KAUHAVAN kulttuurikesä 2016 Juhulat pirethän hyväs henges ja aurinkooses sääs Härmälääset Häjyylyt 27.6.-3.7. Taidenäyttelyitä, konsertteja ja muuta kulttuuria kotiseututapahtumassa keskellä Suomen ihaninta kesää. Katso tarkempi ohjelma: 3.-10.7.2016 Alahärmässä www.kauhava.fi/suvipaivat Ohojelmas mm: kyläsoittoja yhyreksällä kylällä, julukaastahan vuoren Häjyyly-kylä ma 4.7. Jari Puhakan kans laulethan yhyres Onnelan kesäteatteris la 9.7. Kulkurin valssi -konsertti Härmä-salis esiintyy mm. tangokuninkahat Matti Korkiala ja Risto Nevala la 9.7. Lasten oma peuhapiha, tekemistä tenaville su 10.7. Häjyylyjen pääjuhula Härmä-salis. Juhulapuhe kansanedustaja Antti Kurvinen su 10.7. Häjyylyjen päätöskonsertti, Alahärmän kirkko 29.7.-7.8. Elotrysköillä nautitaan mm. teatterista ja konserteista sekä vietetään aikaa Elotorilla. Katso tarkempi ohjelma: ...ja palion jäi viälä sanomatta, mutta koko runsas Häjyylyohojelma konsertteineen, kesäteatteriesityksineen jne. löytyy osoottehesta www.kauhava.fi/hajyylyt TERVETULUA! HÄRMÄLÄÄSET HÄJYYLYT 44 VUOTTA www.kauhava.fi/elotryskoot Katso muut Kauhavan kesäiset tapahtumat: www.kauhava.fi/kesakauhavalla 11 Kesäteatteria Kauhavalla Kauhavan Alahärmässä ja Ylihärmässä on kesän aika tarjolla monenlaista kesäteatteriesitystä. Teksti ja kuvat: Henri Ruuska HÄRMÄÄN LOKALISOITUA Alahärmän Härmänkylän nuorisoseuran Onnelan kesäteatterissa on helmikuun alusta asti harjoiteltu kauhavalais- ja järviseutulaisvoimin kahta eri näytelmää. 28. kesäkuuta saa ensi-iltansa Akka vaikka väkisin ja 30. kesäkuuta Impi, Auvo ja lemmen tyrskyt. Järvilakeuden kansalaisopiston kautta ensimmäisen ohjaajaksi saatiin Katja Kujala ja jälkimmäisen Mikko Timonen. Akka vaikka väkisin on näytelmistään, kirjoistaan ja televisio-ohjelmien käsikirjoituksistaan tunnetun Heikki Luoman kirjoittama ja kirjailijan kotiseudulla Kyyjärvellä viime kesänä ensiesityksensä saanut komedia. Sen ovat sovittaneet härmäläisiin olosuhteisiin ja murteelle kääntäneet Järvilakeuden kansalaisopiston rehtori Leea Keto sekä isänsä puolelta ylihär- mäläislähtöinen Luoma itse. Tarinassa Isonluhdan hirviporukka joutuu kovaan koetukseen, kun seuraan hakee jäseneksi paikkakunnalle muuttanut nainen, reipas ja hyväpuheinen Unelma, joka on vieläpä Järviseudulta kotoisin. Miesväelle on mahdoton ajatus, että nainenkin voisi osallistua hirvijahtiin ja asian selvittely aiheuttaa monenlaisia yllättäviä käänteitä. Haluaako Unelma edes lopulta hirviporukan jäseneksi? –Kyseessä on vauhdikas komedia, jossa on paljon huumoria ja tiukkoja tilanteita, kuten Luoman teksteissä yleensä, yli 35 vuotta kesäteatterissa mukana ollut näytelmätoimikunnan puheenjohtaja Tuula Kuoppala kertoo. VALEHTELIJAT LAVALLE Onnelan toinen näytelmä Impi, Auvo ja lemmen tyrskyt ei ole pelkkä valehtelun Suomen-mestaripari Impin ja Auvon tavallinen huumoripläjäys, vaan se kertoo laajemman tarinan parin pyrkimyksestä naida toisensa. Mukana on myös useita muita roolihahmoja. Impin ja Auvon kihlautuminen meinaa jo tyssätä kateellisten kylvämään epäilyksen siemeneen, dementoituva äiti ja ylihuolehtivaiset sisarukset työntävät kapuloita rattaisiin, Nuoret päähenkilöt Gerda ja Kai eli Susanna Mantere, 13, ja Aukusti Jutila, 12, sekä Lumikuningatar Jyrki Talvitie. 12 ja rippikoulukin jäi aikanaan käymättä, mutta alttarille olisi tarkoitus marssia kohtuullisessa ajassa. Näytelmän on kirjoittanut Maija-Liisa Isosomppi. –Nuorisoseuralla tuumattiin, että jos Salkkareistakin on tehty elokuva, kyllä Impistä ja Auvostakin täytyy näytelmä tehdä, Impi eli Tuula Kuoppala nauraa. YLIHÄRMÄSSÄ LAPSET PÄÄOSISSA Ylihärmän nuorisoseuran sisälavalla puolestaan on tarjolla tavallisesta kesäteatterimeiningistä poikkeava koko perheen musikaali L u m i k u n i n g a t a r, joka saa ensi-iltansa 29. heinäkuuta. Sen käsikirjoituksen on laatinut H.C. Andersenin vuonna 1845 kirjoittaman klassikkosadun pohjalta kirjailija Juha Vuorinen, ja ohjaajana toimii Maaria Koivula-Talkkari. Musikaalin esiintyjistä suurin osa Onnelan juhlavuosi ENTISEN, TALVEKSI PURETTAVAN telttakatoksen tilalle Onnelaan on lisäksi juuri valmistunut uusi katettu katsomo Aisaparin kautta saadulla rahoituksella. Härmänkylässä vietetään myöhemmin lokakuussa myös nuorisoseuran 120-vuotispäiviä. –Juhlapäivän ohjelmaa vasta valmistellaan, mutta se tulee olemaan koko kansan juhla, jossa on kaikille jotakin, nuorisoseuran johtokunnan jäsen Sirpa Lampi kertoo. Auvo (Simo Tyni) kosii Impiä (Tuula Kuoppala). Tapahtumaan reagoivat vaihtelevalla innostuksella vasemmalta Anna (Nella Silvonen), Impin äiti (Elsa Kumpula), juoruakka Hely (Kirsi Silvonen), kertoja (Karita Koskenmäki), ennustaja (Raimo Peltola) sekä Auvon siskot Anni (Sinikka Koskinen) ja Sanni (Paula Takala). on lapsia, ja Koivula-Talkkarin mukaan esitys innostaa toivon mukaan lapsikatsojiakin näyttelemisen pariin. Ylihärmässä on aikaisempinakin vuosina tehty tunnettuihin klassikoihin perustuvia näytelmiä, kuten Aladdin ja Paluu ihmemaa Oziin. Täksi kesäksi valikoitunut talvisempi fantasia-aihe ei kuulemma haittaa. –Työryhmässä vallitsevan Frozen-huuman seurauksena päädyimme siihen, Koivula-Talkkari kertoo. Esitysten skaalaa talvisine proppeineen, valoineen, äänineen ja savukoneineen on nostettu vuosi vuodelta kunnianhimoisemmiksi. Puvut ja lavasteet työryhmä valmistaa itse, ja Lumikuningatarta näyttelevä Jyrki Talvitie on säveltänyt esitykseen musiikkia. Rahallista avustusta on saatu Suomen kulttuurirahastolta ja Kauhavan kaupungilta. –Luvassa on musiikkia, laulua ja näyttävästi koreografioituja tanssikohtauksia. Etenkin lapsille näytelmä tulee olemaan monella tavoin iso elämys, Ko iv u l a -Ta l k k a r i lupaa. Akka vaikka väkisin -näytelmän pääpari Unelma (Linda Huhtaluhta) ja erämiesten puheenjohtaja Oskari (Veli-Matti Assila) tikkaiden nokassa. Kuva: Tiia Reinilä. Väinö Tuomaala (Teemu Kauris) joutuu puhuttelemaan vaimoaan Leaa (Anne Jutila) syntymäpäivätansseissa särkyneestä ikkunasta. Juoruakat (Satu Toijala-Saari ja Heidi Joensuu) kauhistelevat tapahtunutta. Kuva toukokuun harjoituksista. Väinö Tuomaalan elämästä kesänäytelmä Teksti ja kuva: Saila Collander KOTISEUTUNEUVOS Väinö Tuomaalan (1916–1975) syntymän satavuotisjuhlavuoden kunniaksi on valmistunut näytelmä Väinö–mies myytin takana. Evijärven harrastajateatteri esittää näytelmän Väinöntalolla ja sen ensi-ilta on 9. heinäkuuta. –Väinö oli ainutlaatuinen mies. Hänen ansiostaan meillä on museo, jossa kaikki järviseutulaiset voivat kohdata toisiaan ja historiaansa, näytelmän kirjoittaja, evijärveläinen Aila Järvelä sanoo. Ennen kirjoittamisen aloittamista Järvelä sukelsi arkistoon ja luki Tuomaalan perheensä kanssa käymää kirjeenvaihtoa. Kirjeitä oli satoja. Lisäksi Järvelä haastatteli muutamia 1920-luvun puolivälin paikkeilla syntyneitä evijärveläisiä, joilla oli muistikuvia Tuomaalasta. Haastatteluista saatua aineistoa Järvelä on käyttänyt erityisesti ensimmäiseen näytökseen, jossa kuvataan Tuomaalan nuoruutta. Väinö Tuomaalan roolin juhlavuoden näytelmässä esittää Teemu Kauris. Väinö Tuomaala oli itseoppinut kansantieteilijä, joka sai kipinän kansanperinteen vaalimiseen kodin perintönä. Suuri vaikuttaja hänen elämässään oli isoisä, tuhva, Matti Lahti, eli Keski-Matti. Häntä näytelmässä esittää Mauno Puotinen. Väinö–mies myytin takana on neljäs Järvelän kirjoittama pitkä näytelmä. Hänen aiemmista näytelmistään Evijärvellä esitettiin vuonna 2007 Ratsutietä taivaaseen. MIELUISA HAASTE Museon kesäteatteriesityksen ohjaa lappajärveläinen teatteri-ilmaisun ohjaaja Katja Kujala. Pitkän linjan ammattilaiselle tutusta ja merkittävästä henkilöstä kertovan näytelmän ohjaaminen on mieluisa haaste. Kujala muistuttaa, että teatteri on aina fiktiivistä, mutta koska kyseessä on oikeasti olemassa ollut henkilö, hänen elämäänsä pyritään tuomaan esille mahdollisimman totuudenmukaisesti. Lisähaastetta tuo se, että näytelmän tapahtumat sijoittuvat monelle vuosikymmenelle, jolloin ajankuvaa luodaan muun muassa puvustuksella. Kujala vastaa myös lavastuksesta ja sanoo pitävänsä sen mahdollisimman viitteellisenä ja yksinkertaisena. Eivätkä haasteet tähän lopu. Myös näyttelijöiden löytäminen on teettänyt työtä. –Etenkin nuoret miehet ovat olleet hukassa. Sen takia käsikirjoitusta on osittain jouduttu muuttamaan. Kesänäytelmää esitetään kymmenen kertaa ja mukana on noin 20 näyttelijää. Harjoituksia on ollut maaliskuusta alkaen kerran tai kaksi viikossa. –Porukallamme on hieno meininki ja haluamme tehdä hyvää jälkeä, Kujala toteaa. Väinöntalon taakse on hiljattain rakennettu näyttämöksi kaksi eri korkeudella olevaa lavaa ja tulossa on myös uusi katsomo. Väinöntalo kaikessa komeudessaan toimii näytelmän kulissina. kutsuvat 54 z 84 69 82 39:5 L 30 115 8:244 INT32 IE 50 3 500 38:31 215 10 11 AO-2 20 47 38:30 216 AO-2 77 75 74 75 77 80 73 77 76 71 78 JA 75 81 80 78 81 78 z z sv sv -1 82 217 AO-2 75 -1 sv TI E z -2 -1 sv -2 sv j NIGHTWISH KRISTIAN WAHLSTRÖM 500 AO/RA AN LINN KAI HAHTO STRATOVARIUS VL VL 217 AO-2 z sv EV TI E AN VL-2 LINN M-1 EV 74 j 80 74 j 79 pp j 77 81 73 82 78 M 75 v 77 v LYT 80 80 ET Lisätietoja: LT ET 74 80 73 Tuomo Lehtiniemi, kunnanjohtaja Tuomo Lehtiniemi, kunnanjohtaja p. 044 369 9611, [email protected] p. 044 369 9611, [email protected] SIBELIUS-AKATEMIA € LEIRIMAKSU ILMAN MAJOITUSTA 250 € LEIRIMAKSU ILMAN MAJOITUSTA 250 € €Leiriläiset saavat sekä ryhmä- että henkilökohtaista opetusta. Opetusta on pääsääntöisesti klo.9.30-17 välisenä aikana. Iltaisin voi olla mm. luentoja, yhteisharjoituksia tai Leiriläiset saavat sekä ryhmäettä ohjelmassa henkilökohtaista opetusta. Opetusta on pääsääntöisesti muuta yhteisohjelmaa. Lisätietoja alustavat ilmottautumiset: klo.9.30-17 välisenä aikana. Iltaisinja ohjelmassa voi olla mm. luentoja, yhteisharjoituksia tai Hanketyöntekijä Tiina Hietala, puh.ja 040 521 0869ilmottautumiset: tai [email protected] muuta yhteisohjelmaa. Lisätietoja alustavat Hanketyöntekijä Tiina Hietala, puh. 040 521 0869 tai [email protected] Lähetä ennakkoilmottautumisen mukana leiriläisen nimi ja syntymäaika, osoite ja sähköpostiosoite, puhelinnumero, instrumentti ja Lähetä ennakkoilmottautumisen mukana leiriläisen ja syntymäaika, osoite ja sähköpostiosoite, puhelinnumero, instrumentti ja kuinka kauan olet soittanut. Videon nimi osaamisestasi voit lähettää osoitteeseen [email protected]. kuinka kauan olet soittanut. Videon osaamisestasi voit lähettää osoitteeseen [email protected]. 75 Lisätietoja: AP ANTTILA POP/JAZZ-KONSERVATORIO LEIRIMAKSU KOULUMAJOITUKSELLA 320 LEIRIMAKSU KOULUMAJOITUKSELLA 320 Leirimaksu sisältää opetuksen ja ruokailut (aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala). Koululla majoitutaan luokkahuoneisiin (omat patjat ja makuupussit mukaan). Koulukeskuksella Leirimaksu sisältää opetuksen ja ruokailut (aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala). on yövalvoja. Leirille tulee ottaa mukaan henkilökohtaiset soittimet mukaan). - kitara- jaKoulukeskuksella basso-oppilaiden Koululla majoitutaan luokkahuoneisiin (omat patjat ja makuupussit osalta myös pienet myös muistiinpanovälineet! on yövalvoja. Leirillevahvistimet. tulee ottaa Mukaan mukaan henkilökohtaiset soittimet - kitara- ja basso-oppilaiden osalta myös pienet vahvistimet. Mukaan myös muistiinpanovälineet! VL M-1 v 83 75 EV sm AO TIMO KOTIPELTO STRATOVARIUS -1 75 77 v ET sv 84 74 j v 82 j I VL M-1 LT 200 MATIAS KUPIAINEN 505 RM 80 76 79 AO/RA 75 223 YS j pp 81 VL 201 LYT I AO 80 LEIRILLÄ OPETTAJINA TOIMIVAT: LV 501 z 83sv -2 76 77 206EV v 82 ET 79 79 77 75 79 AO 87 90 201 VL 77 j 85 v 223 YSI 207 AO 204 AKR I II I AOAO 205 /2I 1200 I AO AO M - 1 VL-2 AO I VL I 203 AO I VL 202 M I AO VL 90 92 84 90 AO VL -2 VL z 202 77 77 80 82 83 90 76 j AO I AO I I VL z 205 208 IE NT I II Iu½ OE LIJ V L 210 AOI AKR AO I ½kI VV VÄ 87 500 500 503 AO/RA ½kII 80 I I 75 AO 91 78 6 EV LV 502 AO/RA I I 76 VL 80 1:71 34 213 z AO 209 80 31 82 81 79 79 211 206 AO 85 90 212 207 I AO AO I AKR II 1/2I AO M-1 z E TI LIN KE MYN j 81 137 133 135 449 77 144 LAPPAJÄRVI LV EV 71 10:149 213 VL 213 AO 204 VL AO I 60 40 10:151 150 I AOL e=0,20 208 VL AO 214 AO I 82 131 133 142 LAPPAJÄRVI z 209 AOI I LYT 42 e=0,20 10:153 10:132 10:133 I AKR II AO VL I AO I 10:101e=0,20 v AO 83 77 140 78 6 LAPPAJÄRVI z 211 215 AO-2 I 151 AO 82 I VL 78 134 136 152 AR 79 700 212 NK 1:84 ELINT32 81 1:71 447 132 I 8:244 51 MY 31 VL 9 LAPPAJÄRVI VL z 30 3 80 77 1:71 72,7 Anne Koskela KUNNANVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 14.12.2015 § 60. Projektipäällikkö Ohjeellinen pysäköimispaikka. z 54 VL 82 3 I 80 VL VL 213 AO j 38:20 203 38 Seinäjoella 14.4.2015. Tarkistukset KH 7.12.2015 § 198. 79 19 91 90 24 20 75 49 438:21 12 1 34 21 39:6 90 4 I 79 e=0.20 92 8 LAPPAJÄRVI 2 80 14 ½kII 91 2:143 R a k e n n u s a l a , j o l l e s a a s i j o i t tKatu. aa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia. Muuntamo. ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ KATUALUEET. KORTTELINUMEROT Istutettava alueen osa. 218-2223JA p 4 POISTUVAT. 1 224 z 38:23 15 E TI LIN 214 AO 195 5 210 55 92 35 et I I 8:274 VL 53 1 Ohjeellinen leikkipuisto. t tnasvaau naalruae ennn uokssa R a k e n n u s a l a , j o l l e s a a s i j o i t t Iasat u y ht e de ke e .n tonttia kohden. Saunarakennuksen enimmäiskerrosala saa olla enintään 30 krsm2 tontin rakennusoikeudesta. Liisa Märijärvi-Vanhanen laskettu kerrosala saa olla enintään 80 krsm2. Toimistopäällikkö 120 s a - 2 70 72,3 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 213-224 SEKÄ NIIHIN l u e - j a kalueen a u p u n k i sosa. uunnittelu I Ohjeellinen yleiselle jalankululle A varattu LIITTYVIÄ VIRKISTYS-, LIIKENNEJA KATUALUEITA. Ohjeellinen leikkipuisto. 3 2 vk s - 3 JA LAAJENNUKSELLA MUODOSTUVAT ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA KORT3 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS-, LIIKENNE-, TELIT 213-217 5 JA 223 Välijoki 155 AO AO 59 8040 38 71 9 5 palvelevia rakennuksia. Muuntamo. AUTOPAIKAT Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Autopaikkoja on varattava vähintään: O h j e e l l i n e n a l u e e n o s a , j o l l e s a a- s j o: i2t t a a/ assauunn AiO ap t oa. r a k e n Murtoluk u roomalai s en numeron n u kjälk s eeen n j aos / t aoii ttaa, huok l tui o nk r aak e n n u k s e n . R a k e n n u s t e n y h t e e n suuren osan rakennuksen suu e rerrorkoss ea n la - enintään 80 krsm2. l ar ismkm eat tnuk k al assat aa uol llal a kon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusala. sa-2 toimenpiteet ovat sallittuja. 5 AO s-3 77 MYNKELINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS O h j e e l l i n e n a l u e e na joos a , j o l l e Ajoyhteys s a a s i j o i t t a.a s a u n a r a k e n Iu½ 250 4 sa/h 1:2000 8 +t100 nuksen ja/tai huoltorakennuksen. Rakennusten yhteen105:1 8 4 22 I sa 10 155 I 80 35 18 JA 9 KU 4 IN 15 UM 26 38:22 PU 2 21 96 48 VL 19 AO /I 79 21 49 85 81 38:24 67 KE 51 VL 2:114 61 30 117 sm 8:258 39:1 92 500 sm 1 j 84 j 2:114 43 84 38:25 2:134 72 VL 42 3II PE et 23 338:1997 14 MYN 73 4 2 38:28 48 56 70039:6 71 3 kasvillisuus R a k e n n u s a l a , j o l l e s a a s i j o i t t a a y-hRantavyöhykkeen den saunaraken n u k s e n on pääosin säilytettävä. Maisemanhoidolliset 61 13 99 78 9 700 8:164 8:221 15 13 8:227 34 5 39:36 14 18 8 3 77 8 II 8 6 44 1 45 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. e=0.20 sj-i e4n v a r s i i n t u l e ek äm - Purojen ja laskuo staa riittävän leveä viljelemätön s u h t e e n r a k e n t a a k o r t t e l e i t t a i n y h t e n ä i s t ä r a k e n n u sKASVILLISUUS tapaa noudattaen. 25 y tu t öoödno.museoviranomaisen 48 Suojaviheralue. Pääasiallisena julkisivuvärinä ei saa käyttää kirkkaita värejä. pyydettävä lausunto. Osa-alueen raja. Kadun nimi. MYNKELINTIE 12 82 4 1 P ä ä a s i a l l i s e n a j u l k i s i v u v ä r i n ä e i s a a k ä y t t ä ä k i r k k a i t -a Olemassa värejä. oleva puusto tulee säilyttää mahdollisimman hyvin. ueo joal v , tjtool ltaa i vsoei n d asa 39:33 6 700 189 - K o r t t e l e i s s a k a t t o m u o t o n a t usl e l ay ö hh a ryj k ae ka on v evl lä uh se . ntää valumavesien haitallista vaikutusta 195 117 AUTOPAIKAT 39 44 Ohjeellinen tontin raja 4 - .K o r t t e l e i s s a k a t t o m u o t o n a t u l e e o l l a h a r j a k a t t o t a i s e n s o v e l l u s . 700 2 vesistön tilaan. 194 kerrosalaneliömetreinä. 500 Kattokaltevuutena tulee olla 1:1,5...1:2. IE 33 80 5 48 Rakennusala. Suojaviheralue. 50 O h j eAeul ltionpeani k kt o jnat ionn rvaajraa.t t a v a v ä h i n t ä ä n : 80 Rakennusoikeus 76,8 5 12 38:36 73,0 76 2 1 E 7 1 500 77 - R a k e n n u k s e n y h t e n ä i n e n s u o r a s e i n ä p i t u u s , j o t a e i k a t k a i s e r u nS g ou n o j e l t a v a r a k e n n u s . K u l t t u u r i h i s t o r i a l l i s e s t i t ä r k e äKattokaltevuutena tulee olla 1:1,5...1:2. Seinäjoella 22.9.2015 AUTOPAIKAT Maa- ja metsätalousalue. Laidunalue. Maisemallisesti - AO ja AO - 2 : 2 a p / a s u n tavoimena o. 8:258 13 59 Kortteli n numero. NTI 99 Ro o m a l a i n e n n u m e r o o s o i t t a a r a k e n n u s t es nä , irl a nv uä k saeln 185 -m 2ä n k a t k aria p o r r a s t u s , v a r a s t o r a k e n n u s , a i t KASVILLISUUS a , p i l a r i s t o t a i m u u nsär ke seva yk t eetnt ä u et a .i 0 19 16 I - YS 1 ap/65 krsm2. 4439:32 Autopaikkoja on varattava vähintään: Kortteli n : numero. k e n n u s , j o n k a u l k o a s u o n s ä i l y t e t t ä v ä . R a k e n n u k sPINTAVEDET een 80 2 12 1 50 83 6 58 e=0.20 sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. OSE TIE 5 1 pysyvä rakennelma, saa olla AO-2-kortteleissa enintään 30 metriä. 0 2 Rakennusala, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa 65 LP 36 42 ÖN 945 - Olemassa oleva puusto tulee tsäilyttää mahdollisimman A, 1j a RA : 620)a. p / a s u n t o . 38:29 1:148 2 8:226 13 KI e s ä k o r j a u k s i shyvin. sulk a opuolella on alku p e rvii ä i n e n i l mtontin e s ä inumero. l y t e- tAtlä 79 e t i nvtä u l.v i e n k a n n a l t a h y v ä k s y t t ä v ä r a k e n t a m i s k o r k e u-s AoO n /+R 71 5 m (N 96 - Rinnetonteilla rakennukset ja sokkelin yläpinta on porrastettav a h t ä v i s kaava-alueen oleva 15KI 9 10 10 RK 25 palvelevia rakennuksia. Muuntamo. 45 3 500 500 Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka - R a k e n t a m a t o n t o n t i n o s a , j o t a e i 3km ä y t e t ä l e i k k i - , rajan olesk e l u - , l i 1i k e n n e - Ohjeellisen t a iva. 99 11 - eR 98 42 1 Ohjeellisen tontin Rakennus tulee rakentaa siten, että kapillaarisen ved n M: n o u1 s uap/as n k a t kunto. aiseva ½kII maaston mukaan. 82 3 olevanumero. viiv a. 33 PE 75,7 4 194 38:3627 4 57 26 8801 38:31 s u u r e n o s a n r a k e n n u k s e n s u u r i m m a n k e r3 r om k skaava-alueen e n a l a s t a s a a rajan ulk opuolella 43 p y s ä k ö i n t i a l u e e n a , o n i s t u t e t t a v a j aKhoor ti tdeel itnt a vka p u il s to osmaa i sj ae sasl uae e ku nr n oas. s a . 7:240 10 9 121 et 61 k e r r o s s i j o i t t u u e m . k o r k e u s t a s o n y l ä p u o l e l l e . , o r t t e i n n n a j 53:1 32 kellarikerrokse s s a k ä y t t ä ä k e rjolle rosala a n lsijoittaa u e t t a v a k senintään i t i l a k s i . 500 kW:n lämpöKadun nimi. 59 Rakennusala, saa VÄLIJOENTIE 2 23 1 88 11 40 56 38:28 K o r t t e l i n , k o r t t e l i n o sKadun an ja a lueen raja. Anne Koskela Liisa Märijärvi-Vanhanen et-1 nimi. PINTAVEDET 1348 38:17 345 46 43 36 38:19 4138:18 keskuksen. 74 Lämpökeskuksen MYNKELINTIE savupiipun korkeuden on oltava 4397 8:244 3 20 II 473II 38:30 99 sn a-alueen raja. Toimistopäällikkö 8039 KASVILLISUUS T e h o k k u u s l u k uv ä e lhi ikneträr o hd tim n p iö n lt a a -i tao l akasne. n k o r k e u s . K i i n t e ä n p o l t t o e=0.20 42 - P u r o j e n j a l a s k u o j i e nProjektipäällikkö v a r s i i n tAUTOPAIKAT u l e e m u o d o s t a a r i i t t ä v ä n l e v e ä v i l j e l e m äOt ö 12 14 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 1000 äsna l2a,n5 skue r tea tao nl ä p 21 O s a a l u e e n r a j a . 35 44 89.516 4 76 38:16 e=0.20 A l u e j a k a u p u n k i s u u n n i t t e l u 65 53 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 18 500 4 19 2 - Olemassa oleva puusto tulee säilyttää mahdollisimman hyvin. s u o j a v y ö h y k e , j o l l a v o i d a a n v ä hA en e nvh a vvaäi k t utsät ä a n: 42 82 3 JA uttäoäpvaai lkukmoaj vae s oin aariat at tl lai svt a hui n 60 40 ½kII ai neen ulk ov aras toi nti on k i elletty. Lämpök es k us rak ennuk s en 22 71 19 9 119 Ohjeellinen tontin raja. 1 78 9 48 KU 26 43 57 10061 j vesistön tilaan. 38:27 38:2 4 IN 15 91 Rakennusala. p i n t a - a l a s a a o l l a e n i n t ä 49 - AO ja AO-2: 2 ap/asunto. 5l0 . raja. Oä hn jee li0 n ek nr s t om n t2i n Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai e=0.20 8:164 38:26I I 84 85 38:15 44 38:20 8:221 Room a l a i n e n 22.9.2015 numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai UM 38 40 1958:227 89.811 700 26 Seinäjoella AUTOPAIKAT 54 69:0 sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. - YS: 1 ap/65 krsm2. Kortteli n numero. 14 90 13 1008 62 3 38:25 86,7 PU 2 86 38:22 w-1 24 sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 21 KASVILLISUUS Autopaikkoja on varattava vähintään: n numero. 23 63 5 82 5 I s t u t e t t a v a a l u e e n o s aKortteli . 82.532 38:1 96 18 73 20 Rakennusala, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa 25 - Olemassa oleva puusto tulee säilyttää mahdollisimman hyvin. 81 38:13 O / R A j a Redes A: 2 s aä p/a s uoi n tttaa, o. s-2 j 61 et Murtoluk u roomalais en- A numeron os k ui nk a 75 7 5 tontin numero. 75 63 51 7772 I I palvelevia rakennuksia. Muuntamo. 96 194 58 Murtoluk u roomalais en numeron edes s ä os ttaa, k ui - Roi ak entam a tnk o n at o n t i n o s a , j o t a e i k ä y t e t ä l e i k k i - , o l e s k e l u - , l i 1i k e n n e - Ohjeellisen tai 438:21 96 R M: 1 ap/asunto. 26 97 77 8 1 Ohjeellisen tontin numero. 49 38:23 41 68 3 suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa 84 19 , a on sa kunnossa. s u u r e n o s a n r a k e n n u k s e n s u u r i m m a n k epryrsoäkksöei nnt i a alluaesetnaa s a i s t u t e t t a v a j a h o i d e t t a v a p u i s t o m a i s e sVÄLIJOENTIE 80 53 12 4130 50 7:241 45 Kadun nimi. Rakennusala, jolle saa sijoittaa enintään 500 kW:n lämpö9:54 195 59 kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. II Iu½ 87 e=0.20 38:12 Kampusranta 9C, S ä i l y t e t t ä v ä /savupiipun i s t u t e t t a vkorkeuden a p u unimi. r i v ion . oltava k e l l aLiisa r i k e rMärijärvi-Vanhanen r o k s2e ssa käyttää k e r r o sAnne a l a60320 aKoskela n SEINÄJOKI luettavaksi tilaksi. 14 ½kII Kadun II 34:0 341 24/1600 82 4 e t - 1 1 51 keskuksen. Lämpökeskuksen MYNKELINTIE 69 21 2:156 1:84 15 Projektipäällikkö Toimistopäällikkö 91,6 72 AUTOPAIKAT 75 2 25 39 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 1000 vähintään 2,5 kertaa lämpölaitoksen korkeus. Kiinteän poltto38:24 18 Seinäjoella 22.11.2011 3136 42 e=0.20 39 38:36 52 73 23 Murtoluk u roomalai s en numeron jälk een os oi ttaa, k ui nk a Alue- ja kaupunkisuunnittelu 194 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 500 Lämpök s - 1t iunt oppiani tka k -oa j al aoannv. a r a t t a v a v ä h i n t ä ä n : e=0.20 76,8 ai neen ulk ov aras toi nti on k i elletty. es k us rak ennuk s en T e h o k k u u s l u k u e l i k e r r o s a l a n s u 30:10 2 h d e t o nA 12 80 5 38:36 II 19 38:11 24 76 2 79 E 71 77 43 - AO ja AO-2: 2 ap/asunto. p i n t a - a l a s a a oKatu. lla enintään 500 krsm2. R o o m a l a i n e n n u m e r o o s o i t t a a r a k e n n u s t e ns ,u r aukreennn uokssa en n traai k e n n u k s e n s u u r i m m a n k e r r o k s e n a l a s t a u l l a 13 21 38 NTI 13 e=0.20 22 85,4 4 I R o o m a l a i n e n n u m e r o o s o i t t a a r a k e n n u s t e n , r a k e n n u kps e n t a i 30:4 e=0.20 18 25 sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. k o n t a s o l l a s a a k ä y t t ä ä k e r r o s a l a a n l a s k e t t a v a k s i t i l a k s i . I - YS: 1 ap/65 krsm2. 44 80 2 50 88 1 83 6 sen osan suurimman Rakennusala. sallitun kerrosluvun. OSE 1 1 42 15 JA Istutettava alueen osa. 70 LP 30:3 e=0.20 42 4965 0 NKU 2 8:226 9:160 KI 30:7 81 9 1:148 Seinäjoella 22.9.2015 18 96 47 Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka 78 Rakennusala. 37 30:52:114 IHELME kuinka numeron edessä osoittaa, ½kI 913 J o h t o a v a r t e n½kII v a r a t t u Murtoluku a l u e e n oroomalaisen sa. 99 64 98 12 JOK 82 3 33 suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa 75,7 38:10 3 38:36 7:242 s u u r e n o s a n r a k e n n u k s e n s u u r i m m a n k e r r o k s e n a l a s t a s a a ½kIu½ 38:14 11 11 Liisa Märijärvi-Vanhanen Pekka Isotalo 8801 z = sähkölinja. 38:9 7:240 9 kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. 121 53:1 1 tateknistä huoltoa Ryat tkäeäKampusranta nkneur rsoasl9C, al,a60320 j onl lSEINÄJOKI 32 14 81,1 2 e=0.20 12 Säilytettävä/istutettava puurivi. kellarikerroksessa kä a a le u est taaa v askisj o i ti itltaakas i y . h d y s ksu- n 75 30:2 3 1440 13 3759 69 I I Osastopäällikkö Projektipäällikkö 43 et 43 12 palvelevia rakennuksia. Muuntamo. 15 4138:18 56 13 38:17 45 43 7 54 3 19:29 56 Seinäjoella 22.11.2011 I I 17 Kaupunki- ja aluesuunnittelu Murtoluk u roomalai s en numeron jälk een osSäilytettävä oi ttaa, k ui nk a alueen osa. Alueen puustoinen yleisilme on säily99 Maanalaista jo h t o a v a rTt e ehno kvkauruastl tuuk uael u 1 57 38:8 1 l i eke en r r ooss aa l a.n s u h d e t o n t i n p i n t a - a l a a n . e=0.20 Iu½ 90 12 II s -m 1a n k e r r o k s e n a l a s t a u l l a suuren osan rakennuksen suurim 58 412 68 65 76 16 13 38:16 j = viemäri ja v = vesijohto. tettävä ja tarvittaessa kehitettävä istutuksin. MaisemanKatu. e=0.20 86 19 44 53 2 Rakennusala, jolle saa sijoittaa enintään 500 kW:n lämpö82 3 13 11 II ½kII 7:243 22 30:1 1:185 19:31 k o n Koskela tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Anne Liisa Märijärvi-Vanhanen 119 95 26 46 et-1 38:2 38:3 57 hoidolliset toimenpiteet ovat sallittuja. 55 49 7:244 keskuksen. Lämpökeskuksen savupiipun korkeuden on oltava I I 59 9:148 57 Rakennusala. e=0.20 38:5 56 91 79 Projektipäällikkö Toimistopäällikkö Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää 44 71 27 II 38 40 195 v ä h i n t ä ä n 2 , 5 k e r t a a l ä m p ö l a i t o k s e n k o rSeinäjoella k e u s . K i i22.9.2015 nteän poltto19:32 e=0.20 38:15 Rakennusala. 37 64 1:177 J o h t o a v a r t e n ajoneuvoliittymää. varattu alueen osa. 1008 62 13 Alue- ja kaupunkisuunnittelu 23 86 S ä i l y t e t t ä v ä a l u e e n oLiisa sa. A l u e e l l a s i j a i t s e v a t e r v a hPaeu ta on 29 16/1300 ai neen ulk ov aras toi nti on k i elletty. Lämpök es k us rak ennuk s en 91 18 2386,7 63 18 Märijärvi-Vanhanen kka Isotalo 82.532 z = sähkölinja. 89 s-2 72 Rakennusala, jolle sa i t tl a t ä 5h0 u0 o l tkoras m 2 . 25 30:9 29 38:1 34 38:13 säilytettävä. 90 8 49 pai nst iaj o- a aasyahad yoslkl au net a ntienkt n äiäs n 17 19 Osastopäällikkö Projektipäällikkö 61 et 75 7 511:121 77 I I 101 palvelevia rakennuksia. Muuntamo. sv-1 kV:n sähkölinjan suojavyöhyke. 96 31:1 76 77 194 58 4 46 84 97 30:11 0 e=0.20 96 26 M a a n a l a i s t a j o110 Kaupunki- ja aluesuunnittelu Säilytettävä alueen osa. Alueen puustoinen yleisilme on säilyhtoa varten varattu alueen osa. 11 68 3 19 83 2 s-1 Kampusranta 9C, 60320 SEINÄJOKI 78 89 28 80 53 t e t t ä v ä j a t a r v i t t a e s s a k e h i t e t t ä v ä i s t u t u kAlueen s i n . M a iosa, s e m ajonka nvoi muuttaa vesialueeksi. 41 I s tsijoittaa u t e t t a venintään a a l u e e500 n os a 65 50 59 7:241 Rakennusala, jolle saa kW:n 9:54 j = v i e m ä r i j a v = v e s i j o h t o . et. lämpöI I e=0.20 87 e=0.20 95 38:12 9:115 38:6 w-1 Puh. 010 33 410, Fax 010 33 41120 Anne Koskela Liisa Märijärvi-Vanhanen et-1 31 II hoidolliset toimenpiteet ovat sallittuja. 24/1600 sv-2 110 kV:n sähkölinjan reunavyöhyke. Alueella sijaitsevat z 92 84 79 keskuksen. Lämpökeskuksen savupiipun korkeuden on oltava 19 69 62 1:128 33 34:0 38:35 2:156 Projektipäällikkö Toimistopäällikkö Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää s-1 91,6 5 72 72 25 75 2 63 39 ½kIu½ 15 39 ää 2 ,a5t keeirvt a ma p öyl a s ek n ukv oir-k e u s . K i i n t e ä n p o l t t o p u u t , r a k e n n u k s e t j a r vaäkhei nntn enl m äat lsäa l iit toäk ä 2:114 20 18 5 42 73 23 ajoneuvoliittymää. Alue- ja kaupunkisuunnittelu 36 87 7:245 Säilytettävä alueen osa. Alueella sijaitseva tervahauta on 38:36 52 e=0.20 86 3 99 1:178 aioneen on lkui elletty. Lämpök k us rak ennuk s en 30:10 19 teltua linjaa, joka muod s t u uulk a lov u earas e n toi s vnti -1 i -t ees Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa yhdyskunta16 II 1938:35 38:11 24 85 s-2 10 51 3 79 Kampusranta 9C, 60320 SEINÄJOKI S ä- a i l y te ee t tnä vpäum /oi2sl.et u t t a v a p u u r i v i4. 12 säilytettävä. 43 62 n tuas- a a e et 21 38 s e l 4l a suojavyöhyke. r a j a l l a 1 0 m : n k o rpkie plias tseaeano ljla unl ki not räaäjna 5 l l0a0 2k0r s m :n 13 e=0.20 22 85,4 8802 sv-1 110 kV:n sähkölinjan 93 0 teknistä huoltoa palvelevia rakennuksia. Muuntamo. 75 2 85 51 30:4 18 192 INKUJA 25 70 e=0.20 98 15 KUNNANVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 4.4.2012 § 10. korkeuspisteen välille. I s t u t e t t a v a a l u e e n o s a . 64 193 88 1 Kampusranta 9C, 60320 SEINÄJOKI 28 30:3 NURMIRÖLL Alueen osa, jonka voi muuttaa vesialueeksi. 49 120 70 10 10 31:3 37:0 e=0.20 w-1 Puh. 010 33 410, Fax 010 33 41120 Alueelle rakennettavien rakennelmien mitkään 9:160 9:73 30:7 81 9 sähkölinjan sv-2 110 kV:n reunavyöhyke. Alueella sijaitsevat Ohjeellinen pysäköimispaikka. 18 47 I Katu.osat, esim. 78 37 30:5 38:35 1 91 p s-1 64 ää ve ältmsaa p u u t , r a k e n n u3rkä sy e ts tj a r at ,k eeni n t a e i vyäl e t tstayaä ys l iv t t-ä1ä -ka ulvui -e e l l e . 12 38:10 e=0.20 500 7:242 38:14e=0.20 73 11 38:9 11 73 teltua linjaa, joka muodostuu alueen sv-1 i -t e t t a v a p u u r i v i . Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa yhdyskunta500 97 Kampusranta 9C, 60320 SEINÄJOKI 14 e=0.20 1283 55 S ä- a i l lyut e ee t tnä vpäu/oi sl et u 93 75 30:2 3 14 26 13 et 1:87 37 s e l l a r a j a l l a 21 0 m : n 81,1 35 69 I I korkeuspisteen ja ulkorajalla 20 m:n 12 4 teknistä huoltoa palvelevia rakennuksia. Muuntamo. 56 74 1:120 13 15 Alueen (295/63) 7 sm Ohjeellinen uimarannaksi varattu alueen osa. 99 19:29 54 56 Johto a v a r t e nrauvarattu alueen osa. KUNNANVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 4.4.2012 § 10. 55 korkeuspisteen välille. osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla 17 II 38:35 54 vv j 57 38:8 1 90 hoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, II 28 24 vv Alueelle rakennettavien rakennelmien mitkään osat, esim. 16 z = s ä h k ö l ipeittänja. Ohjeellinen pysäköimispaikka. 58 68 13 12 500 Katu. 90 86 3 38:35 75 1:150 p 13 r ä y s t ä ä t , 11 e i v äminen, t s a a y l muuttaminen e t t y ä s v - 1 - a l uja e emuu l l e . siihen kajoaminen on muinaismuisto- I II 7:243 1:185 30:1 500 95 46 1119:31 38:3 72 57 1:39 2 49 7:244 59 24 55 38:5 2:143 1:151 95 l a i n n o9:148 jalla kielletty. Aluetta koskevista M t oa im ea nlpaiitsetia s t jäo h j at o a 1000 1:178 56 an varten varattu alueen osa. 91 7936 71 1:144e=0.20 27 Istutettava alueen osa. II 6:118 19:3229 1:141 sm Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/63) Ohjeellinen uimarannaksi varattu alueen osa. suunnitelmista on kuultava 64 1:177 6:98 J o h t Museovirastoa. o a v a r t e nrauv a r a t tju =a lv u ieeem nä o rsia j. a v = v e s i j o h t o . 9 1 37 23 28 vv 2 58 29 16/1300 91 36 2 hoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, 18 z = s ä h k ö l ipeittänja. 89 19 38:35 e=0.20 73 36 72 s-1 30:9 8:10 1:184 34 90 8 49 29 minen, muu siihen kajoaminen on muinaismuisto- K a t u a l u e e n r a j a n o s a , j o n k a k o h d a l t a e i s a a j ä r j e s t ä ä 8 19 muuttaminen ja 17 4 90 1:140 45 1011:121 31:1 76 77 4 46 84 0 e=0.20 lain nojalla kielletty. Aluetta koskevista M t oa im ea nlpaiitsetia s t jäo h j at o a vajoneuvoliittymää. 57 an arten varattu alueen osa. 77:0 176 Katu. 7 30:11 11 53 Istutettava alueen osa. 83 2 78 89 28 6 suunnitelmista on kuultava Museovirastoa.j = v i e m ä r i j a v = v e s i j o h t o . 82 21 70 65 z e=0.20 30 66 95 9:115 38:6 1016 1:87 31 28 38:36 92 84 79 19 35 38:35 62 UJA sähkölinjan 25 1:128 33 73 ½kIu½ K a t u a l u e esnv -r1 a j a n o s110 a , j o kV:n nka ko h d a l t a e i s asuojavyöhyke. a j ä r j 1e s t ä ä 5 e=0.20 72 63 LILLUKANK 52 20 5 1 15 103 54 Katu. ajoneuvoliittymää. Ohjeellinen ajoyhteys. 1:143 99 ajo 87 7:245 e=0.20 s-1 86 1010 1:174 1:178 43 3 38:35 16 85 10 51 156 12 9 62 sv-2 z 110 kV:n sähkölinjan reunavyöhyke. Alueella sijaitsevat 73 3 81 1009 8802 sv-1 110 kV:n sähkölinjan suojavyöhyke. 93 0 75 1 85 51 1:106 192 puut, rakennukset ja rakennelmat eivät saa ylittää kuvi70 58 45 e=0.20 98 38 64 Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa. 193 28 Ohjeellinen ajoyhteys. ajo 120 29 10 1017 77:0 1007 1 10 31:3 teltua linjaa, joka muodostuu alueen sv-1 -alueen puolei37:0 2 16 9:73 1020 13 sv-2 110 kV:n sähkölinjan reunavyöhyke. Alueella sijaitsevat 121 I 38:35 se l lkae nr n aej al m lla 1e0i v m : snak oyrlki tet äuäs p i-s2vtie en ja ulkorajalla 20 m:n 1005 p u u t , r a k e n n u k s e t j a r a a t ä t a k u 28 v sv-1 60 s 1:183 Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa. e=0.20 z 500 e=0.20 73 2 173 t e l t u a l i n j a a , j o k a m ukorkeuspisteen o d o s t u u a l u e e n svälille. v-1 -alueen puolei1001 1002 500 97 9338:36 73 38 Alue, jolle voidaan kaivaa laskuoja. oja 83 55 6:116 1:87 26 mitkään osat, esim. 10 TIE 35 s e l l a r a j a l l a 1 0 m : n kAlueelle o r k e u s p i s trakennettavien e e n j a u l k o r a j a l l arakennelmien 20 m:n 1:48 27 38 4 1:71 1:120 13 161 163 74 99 RINGIN korkeuspisteen välille. r ä y s t ä ä t , e i v ä t s a a y l e t t y ä s v - 1 - a l u e e l l e . sm II 508 38:35 SÖY 54 34 171 164 j 1:125 Alue, jolle voidaan kaivaa laskuoja. oja 28 24 162 1:104 159 1019 Alueelle rakennettavien rakennelmien mitkään osat, esim. ST 711 1:153 165 500 90 Johtoa varten varattu alueen osa. 8 3 38:35 z z 169 75 1:150 74,9 räystäät, eivät saa ylettyä sv-1 -alueelle. 13 500 z z sm z = sähkölinja. 72 11 Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/63) rau1:39 2 160 30 167 6:99 24 1:151 J o h t o a v a r t e n v a r a t t u a l u e e n o s a . 1:178 95 1 36 23 29 1:144 157 8:10 2 hoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittä6:118 sv-2 sv-1 1:141 15 7 sm z = sähkölinja. et-1 Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/63) rau154 6:98 Uutta johtoa varten varattu alueen osa. 9 1 191 28 2 minen, muuttaminen ja muu peittäsiihen kajoaminen on muinaismuisto58 1:28 22 6 156 36 500 hoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, 19 38:35 e=0.20 1461:84148 8 73 36 Uutta johtoa varten varattu alueen osa. z = sähkölinja. 1 1:184 8:10 73,9 187 i n nsiihen ojalla k i e l l e t t y .onAmuinaismuistoluetta koskevista toimenpiteistä ja minen, muuttaminen jal a muu kajoaminen 506 150 11 90 1:140 45 z = sähkölinja. 9 10 l a i n n o j a l l a k i e l l e t t y . suunnitelmista A l u e t t a k o s k e v i son t a t kuultava o i m e n p i t e iMuseovirastoa. stä ja 57 121 11:51 77:0 176 7 152 53 155 12 6 suunnitelmista on kuultava Museovirastoa. 82 21 70 sv-1 110 kV:n sähkölinjan suojavyöhyke. 505 8036 30 66 1016 s v 1 1:87 110 kV:n sähkölinjan suojavyöhyke. 153 151 28 9 81.768 38:36 1:180 35 137 0 135 25 e=0.20 73 8 149 139 143 145 20 10 103 52 1 1:71 54 3 12 s v - 2 Alueella 110 kV:n sähkölinjan reunavyöhyke. Alueella sijaitsevat 147 1:143 1010 sv-2 110 kV:n sähkölinjan reunavyöhyke. sijaitsevat 1:174 43 39:3 156 aäk ek n niu p u u t , r a k e n n u k s e t j a r a k e n n e l m a t e i v ä t spauauyt l,i trt ä uv - kset ja rakennelmat eivät saa ylittää kuvi9 1:84 25 73 81 1009 1:106 j aoa t e l t u a l i n j a a , j o k a m u o d o s t u u a l u e e n s v - 1 t-ealltuueae nl i n pu l e,i -j o k a m u o d o s t u u a l u e e n s v - 1 - a l u e e n p u o l e i 58 45 500 s e l l a r a j a l l a 1 0 m : n k o r k e u s p i s t e e n j a u l k osr a l l ar a 20 :n 10 m:n korkeuspisteen ja ulkorajalla 20 m:n ejlal a j am lla 29 1017 77:0 1007 133 2 16 70 1020 13 korkeuspisteen välille. 121 39:6 korkeuspisteen välille. 82 1005 447 Alueelle rakennettavien rakennelmien mitkään osat, esim. 28 60 1:183 Alueelle rakennettavien rakennelmien mitkään osat, esim. 2 173 räystäät, eivät saa ylettyä sv-1 -alueelle. 1001 1002 132 134 38 38:36 räystäät, eivät saa ylettyä sv-1 -alueelle. 6:116 10 TIE 1:48 27 38 136 161 163 RINGIN 508 SÖY 34 171 164 sm Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/63) rau1:125 1:104 162 159 1019 ST 711 1:153 165 sm 8 Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/63) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäz 169 140 74,9 13 142 zz z minen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuisto78 6 hoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittä160 30 167 6:99 144 1 23 lain nojalla kielletty. Aluetta koskevista to i m e n p i tmuuttaminen eistä ja 157 8:10 z 154 2 minen, ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistoz 15 7 et-1 131 suunnitelmista on kuultava Museovirastoa. 191 1:28 22 lain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja 6 156 500 133 1461:84148 8 137 133 1 73,9 187 suunnitelmista on kuultava Museovirastoa. 506 150 11 449 9 10 135 121 11:51 152 155 12 505 8036 153 81.768 151 1:180 137 31 0 135 8 149 139 143 145 20 10 1:71 3 12 147 39:3 78 6 1:84 25 34 500 33 70 39:6 82 43 38:27 38:26 10061 89.811 700 63 41 42 43 5 LAPPAJÄRVI 160 11:28 6 250 s a - 272,7 878:19 I +t100 1 KASVILLISUUS Kadun nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. tulee säilyttää mahdollisimman hyvin. M e r k i n t ä o s o i t t a a , k u i n k a p a loj o t önt a3r k i truskm s e2n t o n t i n r a k-eOlemassa l lna peänäiknätyätä 0ok n n u s o i k eoleva u d e s puusto ta. - Rakentamaton tontin osa, jota ei käytetä oleskelu-, liikenne- tai muk ai s en rak ennus oi k euden li s äk s i v oi daan os oi ttaa rak enpysäköintialueena, on istutettava ja hoidettava puistomaisessa kunnossa. n u s o i k e u t t a t a l o u s r a k e n n u k s eR lla e .k e n n u s a l a , j o l l e s a a s i j o i t t a a y hdyskuntateknistä huoltoa z 42 26 4666 36 25 115 L 12 4 L TIE L 34 14 3 5 1 ÖN 15KI RK 46 58 80 57 56 8039 89.516 2 9 10 10 39:5 L 5 4 13 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva vii va. - Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä värityksen t euesnt er n ak t ts ee l eni t t a stä rakennustapaa noudattaen. oe onmraaljaai.n e n n u m e r o o s o i t t a a r a kseunhn , ern atkaeanknour k aiin y h t e n ä iAUTOPAIKAT K o r t t e l i n , k o r t t e l i n o s a n j a a lR ue P ä ä a s i a l l i s e n a j u l k i s i v u v ä r i n ä e i s a a k äA y tu t ät ä i r ikkkk ao i t jaa vo ä rne jv äa . rattava vähintään: sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. o pk a - K o r t t e l e i s s a k a t t o m u o t o n a t u l e e o l l a -hA a rO j a: k2 a ta t op t/ a Osa-alueen raja. aissuennt os.o v e l l u s . Kattokaltevuutena olla Murtoluk u roomalai s en numeron jälk een os oi ttaa,tulee k ui nk a 1:1,5...1:2. Ohjeellinen tontin raja. suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullak o n t a s o l l a s a a k ä y t t ä ä k e r r o s a lPINTAVEDET aan laskettavaksi tilaksi. Kortteli n numero. - Alin tulvien kannalta hyväksyttävä rakentamiskorkeus on +71,65 m (N60). Rakennus tulee rakentaa siten, että kapillaarisen vedennousun katkaiseva kerros sijoittuu em. korkeustason yläpuolelle. Ohjeellisen tontin numero. 6 878:19 Kampusranta 9C, 60320 SEINÄJOKI 86 28 AO 97 23 Katu. Johtoa varten varattu alueen osa. 3 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: 4 1 201 2 Erillispientalojen korttelialue. 30LT 25 0 j 13 3 255 z = sähkölinja. 12 sallitaan pieniErillispientalojen 1 korttelialue. AO 64 12Alueella muotoinen kotieläinten Y h3d kpito. u n t a t e k n i s t ä h u o l t o a p a l v e l e v i e n r a k e n n u s t e n j a 96 AHONPUISTO RAKENNUSTAPA 4 y s80 MYNKELINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS j 89AO-2 99ET l a10:168 i t o s t e n53 J 623 10:164 - R aAlueella k e n n u k ssallitaan e t t u l e e pienij u l k i s i v u - j a k a t t o m a t e r i a a l i e n s e k ä va äjro i t y k s e n Ajoyhteys . Erillispientalojen korttelialue. /300 2a l u e . 1:2000kotieläinten 86 10:141 13 Erillispientalojen ja loma-asuntojen korttelialue. Tontille saa Maanmittauslaitoksen keskushallinto on hyväksynyt pohjakartan 12.5.2000. Sosiaalito inta ja terveydenhuoltoa palvelevien 37 10:148 pito. s8u h t 70 e e n4 r a k e n t a a k o r t t e l e i t t a i n y h t e n ä i s t ä r a k e n n u s t a p a a n o u d a t t a e n . AO-2 muotoinen HYVÄKSYNYT 14.12.2015 § 60. i j o i t t a a y h d e n y k s i a s u n t o i s e n e r i l l i s p i e KUNNANVALTUUSTO ntalon tai yhden o r t t e58 lialue. 64 67 MYNKELINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 79 AO/RA syksiasuntoisen YS 73 r a k e14n n u s t e n kSuojaviheralue. 15 36 56 ä ä a s i aKORTTELEITA l l i s e n a j u l k i s213-224 i v u v ä r iSEKÄ n ä e iNIIHIN saa käyttää kirkkaita värejä. 72,3 P loma-asunnon sekä niiden lisäksi talous1 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE 95 iaslKATUALUEITA. s kv aitet n o m u o t o n a t u l e e o l l a h1:2000 a r j a k a t t o t a i s e n s o v e l l u s . Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu 5 EV 10:170 r a k e n n ualueen k s i a . To nosa. t i l l e s a a r a k e n t a a e n i n t ä ä n 3 00 k r s m 2 . LIITTYVIÄ JA 65 72,1 Sosia a l i t o i n t a VIRKISTYS-, j a t e r v e y d eLIIKENNEn-hK uo o lrttot e al e p va ele 68 73,6 Lähivirkistysalue. 4 350 tulee olla 1:1,5...1:2. 59 raken n3u s t2e n k o r t t e l i a l u e . Kattokaltevuutena 88V L YS Maisemallisesti 10:159Laidunalue. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA - R a kJA e nLAAJENNUKSELLA n u k s e n y h t e n ä iMUODOSTUVAT n e n s u o r a s eKORTi n ä p iASEMAKAAVAN t u u s , j o t a e i k a tMUUTOS k a i s e r u nKOSKEE gon Maa-47 ja metsätalousalue. 22 avoimena Loma-asuntojen korttelialue. Tontille saa rakentaa KORTTELEITA 213-224 SEKÄ NIIHIN VÄLIJOEN ASEMAKAAVA 1:2000 12 NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS-, LIIKENNE-, 71 9 TELIT 213-217 JA 223 SEKÄ p o r r a s t u s , v a r a s t o r a k e n n u s , a i t a , p i l a r i s tLIITTYVIÄ o tai muu n ä k e m ä n k a t kLIIKENNEaiseva 94 se ä.i lA yltueetet ä v äs aaal u enintään 180 krsm2. 2 LäM h i v ir k1 i s t y15 salu e s iej o. i t t a a86 vesirakenteita. VIRKISTYS-, JA KATUALUEITA. ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ KATUALUEET. KORTTELINUMEROT 54 4l l10:158 Lähivirkistysalue. Ohjeellinen pysäköimispaikka.RA EHDOTUS 75 5 pysyvä rakennelma, saa olla AO-2-kortteleissa enintään 30 m 8:228 218-222 JA 10:140 pe t r i ä . V L - 2 72 MYLLYNPUISTO 1 224 POISTUVAT. VL 72 - R i n n e t o n t e i l l a r a k e n n u k s e t j a s o k k e l i nASEMAKAAVAN y l ä p i n t a o n p oMUUTOKSELLA rrastettava JA LAAJENNUKSELLA MUODOSTUVAT KORT10 30 218 84 10:178 13 Matk ai lua palv elev i en rak ennus ten k ortteli alue. 174 sa 56 maaston mukaan. 3 10:147 ulk opuolella olev a v i iv a. TELIT 213-217 JA 223 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS-, LIIKENNE-, 85 3 m k aav a-alueen rajan 7 Yleisen 24 4 28 ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 500-505 SEKÄ NIIHIN 71tien alue. RM 97 Lä h i vASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: irkistysalue. Alueelle saa sijoittaa vesirakenteita. ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUSJ o h SEKÄ t o a vKATUALUEET. a r t e n v a r a KORTTELINUMEROT ttu alue en osa. 3 65 Erillispientalojen 49 LT 0 14 15 % 8:2433066 LIITTYVÄT VIRKISTYS-, LIIKENNE-, ERITYIS- JA KATUALUEET. K o r10:157 ttelin, korttelinosan j a a lV u eL e n-r2 a jkorttelialue. a. 14 PINTAVEDET 218-222 JA 224 POISTUVAT. z = s ä h k ö l i n j a . 255 94 1 AO e=025 64 44 69 Lähivirkistysalue. - Purojen ja laskuojien varsiin tulee muodostaa riittävän leveä viljelemätön h d y s80 k u n t a t e k n i s t ä69 h u o l t o a p a l v e l e v i e n r a k e n n u s t e n j a 96 10:48 RAKENNUSTAPA 10:164 lYa25 30 2 0 a1s j i t o s t e n a l10:156 u e . O s a - a l u e e n99 216 Jr a j a . 623 47 ouj a aknä vväähr iet ynktsäeän v a l u m a v e s i e n h a i t a l l i s t a v a i k u t u sM t a a a n a l a i s t a j o h t o a v a r t e nVL S u o j e l t a v a a l u e e n o s a . R a n t a v y ö h y k k e e n o s a , j o n k a 8:244 3 ET - R aAlueella k e n nalue. u k ssallitaan e t t u l e e pienij u l ks i sui v - vj ay ö kh a tyt k oe m,ajto e lrlia a avl io eind a se Yleisen tien Erillispientalojen korttelialue. 2 v a r a t t u a l u e e n o s a . 13 J E r i l l i s p i e n t a l o j e n j a sl o-m Maanmittauslaitoksen keskushallinto on hyväksynyt pohjakartan 12.5.2000. 3a - a s u n t o j e lni skpoi er tnt et al ilaolnu et a. iTyohndtei lnl e s a a 10:186O h j e e79 kotieläinten pito. s u h t 70 e e n4 r a k e n t a a k o r t t e lvesistön e i t t a i n y h ttilaan. enäistä rakennustapaa noudattaen. 8:193 8:221 AO-2 58 i j osi titjaoahytho de llinen to n t i n r a j 10:179 a .muotoinen LT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: on pääosin säilytettävä. Maisemanhoidolliset 64 v = vse . n y k s i a s u n t o i s e n e r i lkasvillisuus 67 21 MYNKELINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 79,6 AO/RA 48 Suojaviheralue. 158/900 Pääasiallisena julkisivuvärinä ei saa käyttää kirkkaita värejä. ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: 78 yksiasuntoisen loma-asunnon sekä niiden lisäksi 1 U i m a rtalousanta-alue. Alue on varattu kaava-alueen tonttien 23 65189 10:149 K o r t t e l e i s s a k a t t o m u o t o n a t u l e e o l l a h a r j a k a t t o t a i s e n s o v e l l u s . 195 96 1:2000 t o i m e n p i t e e t o v a t s a l l i t t u j a j a s u o s i t e l t a v i a . EV r a k e n n u k s i a . To n t i l l e s a a r a k e n t a a e n i n t ä äk nä3y00 KASVILLISUUS S o s i a a l i t o i n t a jaaj ot e r v e y d e n h u o l t o a p a l v e l e v i e n Kortteli n numero. t t ökör snm . 2. 29 72,1 350 2 s k u n t a t e k n i s t ätulee h u o lolla t o a1:1,5...1:2. palvelevien rakennusten ja VV sijainti. 59213 Ajoneuvoliittymän likimääräinen RAKENNUSTAPA hyvin. r a k e n n u s t e n k o r t t e l i aY l uhed. yKattokaltevuutena 80 22 oleva puusto tulee säilyttää mahdollisimman YS 8:201 RAKENNUSTAPA eank eanl u . s e n y h t e n ä i n e-nOlemassa 24 e=0.20 - tR ne uk s u o r a s e i n ä p iASEMAKAAVAN t u u s , j o t a e i k a tMUUTOS k a i s e r u nKOSKEE gon Maa- ja metsätalousalue. Laidunalue. Maisemallisesti ET avoimena l a i t o s a -a as u rnita oa j el n t ekl iäa l v ue ok n tsi lel e KORTTELEITA VÄLIJOEN ASEMAKAAVA 1:2000 12 - tR alk e nkni u ko se t213-224 tkuel e e- ,SEKÄ j ul il ikki e sNIIHIN invnue- - j a ki aLtotm om te i ekno rst e ä.r iTt y n saa rakentaa 10:151 R a k e n t a m a t o n t o n t i n o s a , j o t a e i k ä y t e ä e i k , l e s l u t a 36 185 porrastus, v o tai muu n ä k e m ä n k a t kLIIKENNEaiseva tontin numero. 94 v ä a l Ohjeellisen ue. akennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä värityksen 86 äeinl y te tä pai.hAal upei iorEHDOTUS o kna atveah veins tt oän tm 2 a r a s t o r a k e n n u s , a i t a , p i l a r i s tLIITTYVIÄ 34 M - 1 s ä i l y t1e t t ä10:155 e nt e v avl käa m ni ,v aj ro ah ttu - atlä ue t i eu n u t o k s i s t a -oRn 1 su tveaeKATUALUEITA. nuri a na t ai sae k r t tkeul e i tRA t asisna .y h t enintään e n ä i s t ä 180 r a kkrsm2. e n n u s t a p a a n o u d aS tta . V Lähivirkistysalue. äO kö i ar tltuee nsaa, eonni nitVIRKISTYS-, s tta t th aJA p s tkoem so sa nn o 75 52 p y s y v ä r a k e n n e l m a , s a a opl y l as A - 2i n - kt o l eei s ä täu nt e 30 mveat r ijäa. h o i d e s-4 suhteen rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. 2540 MYLLYNPUISTO k ä y t t ö ö n .museoviranomaisen lausunto. Suojaviheralue. Pä ä a s i a l l i s e n a j u MUODOSTUVAT lkisivuvärinä e i s a a k ä y t t ä ä k i r k k a i t a v ä r e j ä . LVpyydettävä VL 72 79 - R i n n e t o n t e i l l a r ask- e k s e t j a s o k k e l i nASEMAKAAVAN y l ä p i n t a o n p oMUUTOKSELLA rrastettava JA LAAJENNUKSELLA KORTKadun nimi. MYNKELINTIE a ehe rkaa jt a ,ennus jsoon kla Pääasiallisena julkisivuvärinä ei saa käyttää kirkkaita värejä. 13 palvelevien 504 1 n n uAUTOPAIKAT 56 maaston mukaan. - K o rLIITTYVÄT t t e l e i s s a kVIRKISTYS-, a t t o m u o t o nLIIKENNE-, a K t ua l eteuMatk o lllu a ailua an rja t ont aoi srak sa en v ten e l ukorttelialue. sk. o h d a l t a e i s a a j ä r j e s t ä ä 3 m 44 kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva vii va. TELIT 213-217 JA 223 SEKÄ NIIHIN EV 194 ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 500-505- SEKÄ 10:42 K o r t tNIIHIN eleissa kattomuotona tulee olla harjakatto tai sen sovellus. 71 RMajoneuvoliittymää. 23 Lä h i v i r k i s t y s a l u e . A l u e e l l e s a a s i j o i t t a aRA vesirakenteita. SEKÄ KATUALUEET. KORTTELINUMEROT Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 500 Kattokaltevuutena tulee olla 1:1,5...1:2. 65 482 66 Suojaviheralue. A u t o p a i k k o j a ERITYIS-, o n v a r a t MAAt a v a JA v ä METSÄTALOUShintään: e=0,20 LIITTYVÄT VIRKISTYS-, LIIKENNE-, ERITYIS- JA KATUALUEET. K o r t t e l i n , k o r t t e l i n o s a n j a a lV u eL e n-r2 aja. Kattokaltevuutena tulee olla 1:1,5...1:2. PINTAVEDET 73,0 8:228 218-222 JA 224 POISTUVAT. - R a k e n n u k s e n y h t e n ä i n e n s u o r a s e i n ä p i t u u s , j o t a e i k a t k a i s e r u n g o n 94 69 Maaja metsätalousalue. Laidunalue. Maisemallisesti avoimena ½kl - AO ja AO-2: 2 ap/asunto. 44 EV R o o m a l a i n e n n u m e r o o s o i t t a a r a k e n n u s t eVL 69 , a i t a , p iLähivirkistysalue. laristo tai muu näkemän katkaiseva 25 Osa-a raja. 99 16 I l u e e n174 30 0 M - 1 snä, irlay-sktuePeotuntj aränovvujyeäkönshaeyj alkn1ueleat, a.sj oiklul ao jvi eosni-d1av a-a rnYs viSiän:ht1eunlaet äpeä/m6v5ua ol ukdmrosasmvt ae2as.i er ini t thäaviät anl llies tvae äv avi ki luj et ul esmt appä ytoösrnryavsät ur as ,k evnanr aesl mt oar,a ks ae an noul lsaVL nknkuese,n joosnak, aj o u l kao a s u o n s ä i l y t e t t ä v ä . R a k e n n u k sPINTAVEDET een o-jkeolrttat evl a enei nnt äoäsna3.0 R ar.vayk öe hy nk Yleisenkerrosluvun. tien alue. ASOu- 2 e i saslau e ma en t rti ä Jsen osan suurimman sallitun 945 46 10:186O h j e49 vesistön tilaan. e l l i n e n t o n t i n r a j a . 8:243 LT te i s ksaav ä k o r j a u krajan s iASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: s sulk a opuolella on alku p earväi iivna.e n i l m e s ä i l y t e- tAtlä ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: - R i n n e t o n t e i l l a r ask-e3n n u k s e t kasvillisuus Maisemanhoidolliset i nvt ä u l.v i e n k a n n a l t a h y v ä k s y t t ä v ä r a k e n t a m i s k o r k e u s o n + 7 1 , 1 5 m ( N 6 0 ) . 21 j a s o k k e l i n y l äon p i npääosin t a o n p o r rsäilytettävä. astettav a h t ä3v m a-alueen olev 158/900 78 14 Murtoluk u roomalai sen numeron edes s ä os oi ttaa, k ui nk a Uimaranta-alue. Alue on varattu kaava-alueen tonttien 14 23 69:0 11 Rakennus tulee rakentaa siten, että kapillaarisen vedennousun katkaiseva ½kII maaston mukaan. m a-alueen ulk opuolella olev a v i i v a. toime nyp i töen .e t o v a t s a l l i t t u j a j a s u o s i t e l t a v i a . KASVILLISUUS Kortteli n numero. kä ttö s u u r e n1 o s a n r a k e n n u k sY ehnd y ssukuurni m anni skt äe rh3 ruoo kl tsok eaaav npa aeslteav i s a ar arajan 29 82 5 tam tek a ll v en kennusten ja VV 213 RAKENNUSTAPA k e r r os sijoittuu em. korkeustason yläpuolelle. 10:63 K o r t t e l i n , k o r t t e l i n o s a n j a a l u e e n r a j a . - v Olemassa k e l l a r i k e r r o k s e s s a k ä yltat iät oäs tkee ro a k s i t i l aoleva k s i . puusto tulee säilyttää mahdollisimman hyvin. RAKENNUSTAPA n ra l usea . laan luetta 24 47 88 ET K o r t t-eRl iank,e k t taetloi n n ot osnatn as aa,l u e ne i rkaäj y at.e - tR se s invnue- - jPINTAVEDET a no t arm i n jo j oet a ä alk ee i knkni u - ,k o l et stkuel e l ue- ,j ul il ikki e t aki a t t o m a t e r i a a l i e n s e k ä v ä r i t y k s e n 36numero. 36 74 1 Ohjeellisen tontin oja 10:98 äeinl y te tä pai.hAal upei iorni ,v aj roah o kna atveah vO ss a tt oä m t o k s i s t a -oRna k e n n u k s e t t u l e e j u l k i s i v u - j a k a t t o m a t e r i a a l i e n s e k ä v ä r i t y k s e n e nt e v avl käa m ttu - atlä ue ein i eeu neu s tuth nuri a na t ai sae k r t tkeul e i to t asisna .y h t e n ä i s t ä r a k e n n u s t a p a a n o u d aS tta . V 8:193 pysäköintialueena, on istutettava ja hoide a tveaep s tkoem so sa nn 8:221 -natltu n raja. AR /I 25 L 61 45 v 27 VL 45 39 99 39:32 2:132 58 38:29 500 15 L39:36 18 6 6 700 33 59 13 L 95 73,6 10:81 47 Alueelle saa sijoittaa v esirakenteita. 10:22 I Iu½ 14 6 250 s a - 2 I s-3 +t100 11:159 ajo VL - Rantavyöhykkeen kasvillisuus on pääosin säilytettävä. Maisemanhoidolliset toimenpiteet ovat sallittuja. M e r k i n t ä o s o i t t a a , k u i n k a p a l j o n ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: pääkäyttötarkoituksen muk ai s en rak ennus oi k euden li s äk s i v oi daan os oi ttaa rak enn u s o i k e u t t a t a l o u s r a k e n n u k s e l l e . RAKENNUSTAPA z 1912 70 II 44 1 MY Tarvola 39:33 NK EL j L 51 2:129 sm VL 39:6 700 216 8 AO-2 8 700 17 2:134 35 13 99 2:1413 7 68 Lähivirkistysalue. 79,6 96 791201 5 1 10:151 85 80.271 631 17 40 34 28 1 10:24 52 80 93 73 49 88 AO 153 23 53 66 88V L sa/h v 12 +t100 k e r r o s s i j oMUODOSTUVAT ittuu em. korkeustason yläpuolelle. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA KORTTELIT 160-164 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS-, LIIKENNE-, MAATALOUS-, VESI- JA KATUALUEET. KASVILLISUUS Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Vesialue. /h VL 92 13 250 VV 300 +t100 2 250 105:3 +t100 53 99 KORRINTIE s-3 15 p Iu½ 250 +t100 Maisemallisesti arvokas peltoalue. harjakatto tai sen sovellus. - Alin tulvien kannalta hyväksyttävä rakentamiskorkeus on +71,65 m (N60). ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KATUALUETTA. Rakennus tulee rakentaa siten, että kapillaarisen vedennousun katkaiseva pp 92 8:201 22 8:274 38 4 161 AO 11:160 Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rake nnusten korttelialue. 14 88 Lä h i v i r k i s t y15 salue. 54 10:180 V L 3-4210:176 72 10:177 I/ 91 /300 Erillispientalojen korttelialue. 38 Yleisen alue. 24tien85 17 99 216 59 8040 39:1 sm 71 26 as 1085 VP 84 6 7 14 26 10:174 3 58 56 39:6 I 10:164 1 j 25 86 12Alueella 12 sallitaan pieniErillispientalojen korttelialue. 11:25 muotoinen kotieläinten pito. AR 86 37 362000 15YS 79 L L L 23 201 2 10:164 10:163 154 AO-2 AHONPUISTO 80 89 28 87 82,1 218 30637 AO 91 Erillispientalojen korttelialue. /h L L 2:132 4 3 10:162 71 8 1 72 v v 5 pp 70 791201 5 15 80.271 640631 6391 10:24 25 L 45 18 99 56 sm 2:14 Tarvola 4 LYT sm L 2:129 93 67 10 17 87 82,1 56 6 643 26 4 10:174 L L 17 30 250 13 +t100 7 1 MA - KMUUTOS o r t t e l e i s s aJA k aLAAJENNUS ttomuotona tulee olla KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN Kattokaltevuutena tulee olla 1:1,5...1:2. TIMONNIEMEN ALUE 1:2000 PINTAVEDET Osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. 80 L la 0637 75,3 7 8011 2 75.485 LV Venesatama/venevalkama. 160 sa-2 I 250 s a - 2 +t100 I v 639 645 105:1 L 2 12 14 VV 1 16 250 +t150 6 218 25 640 15 L L RINTIE II Lähivirkistysalue. s-3 Iu½ 1 A141215060 RAKENNUSTAPA Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Uimaranta-alue. W 162 11:73 AO 19 AO11:141 3 11:54 8 7 10:37 11 L 6 11:174 MINIS TE 2 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: LAPPAJÄRVI Erillispientalojen korttelialue. VL 208 s-4 250 +t550 250 +t100 MA 76,7 61 VL 20 s-3 I 2 +t100 250 s a - 2 +t100 I s - 3 3 sr-2 250 11:93 +t100 83 79 220 L vk 250 +t150 TIE TIN 224 I et 250 +t100 sa-2 I s-3 W 163 AO250s aI - 2 9 25012:39 +t100 1 A NM 648 267 0 71 z 7 265 79 80 222 44:42 e=0,25 Iu½ SU 3044:47 82,04 643 AP 655 250 +t100 1 AO II P NA 44:24 164 AO 5 VL 41 LV 8 250 +t100 250 3 +t100 4 8012 4 250 +t100 AO 2 12:55 LUHTITIE 250 +t150 56 17 91:2 54 0 1 1 658 82 653 56 645 4 20 250 +t100 201 665 657 48 662 659 73 22 79 3 11:134 3 v I 91:1 24 18/1800 218 0 2 z AR 83 79 55 11 44:51 3 79 57 11:135 TIE z VP 220 25 79,5 210 72 z 7 265 23 IN I 226 71 11:133 0 RR 82 84 II e=0,40 250 +t100 2 663 a 82,0 222 76 e=0,25 KLT 44:47 VL 54 ## 224 79,2 668 25 82 1 70 II 31/2000 z 217 /t z p 228 AK 65 669 7 667 9456 ## 44:44 3 42 11:174 11:132 64 1 11:141 11:140 11:140 672 p 8022226 83.447 2 11:93 AM 55 ## 84,1 4 29 20 10 79,8 80,3 57 93 76 62 83 12:121 12:121 RIIH IKU z z 84 63 674 43 54 54 83 7 MAATALOUS-, VESI- JA KATUALUEET. Vesialue. Timonniemi ## 11:173 80 LYT Maisemallisesti arvokas peltoalue. 14 16 42 11:141 69 84 0 Lähivirkistysalue. 82 1 KO z 27 VP 228 II e=0,40 VIII TIMONNIEMEN ALUE 83,9 217 i ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KATUALUETTA. 11:174 31 r i 2 8022 83.447 29 10 85 1 e ## ## 230 l A141215060 3 80 80 672 83 63 232 12:121 79,8 80,3 54 83 7 84,1 84 1002 84.275 674 43 16 42 83,9 1002 84.275 i k k 74 31 85 1 84 74 230 i i s 14 77 232 k c o R 27 u m Anne Övermark, tekninen johtaja Anne Övermark, tekninen johtaja p. 044 369 9505, [email protected] www.facebook.com/rockthecamp www.facebook.com/rockthecamp p. 044 369 9505, [email protected] A2_CRATER_ROCK_juliste.indd 1 22/04/16 11:23 MUITA KESÄN TAPAHTUMIA: Tutustu Lappajärven tonttitarjonnan uusiin vaihtoehtoihin. Nyt myynnissä mm. omarantaisia omakotitontteja ja maalaiskylätontteja, joihin voi liittää laidunmaata ja rakentaa vaikka oman kotieläinsuojan. HALUATKO TEHDÄ OMAN TIETOKONEPELIN? Osallistu Jyväskylän yliopiston, Lappajärven yhteiskoulun ja Lappajärven kunnan vapaa-aikatoimen järjestämälle PELIOHJELMOINTIKURSSILLE 19.-23.6.2016 Kurssi on tarkoitettu 12-18-vuotiaille. Et tarvitse aiempaa kokemusta ohjelmoinnista. Riittää, että sinulla on avointa mieltä ja innostusta! Opit käytännönläheisesti mm.: • suunnittelemaan ja ohjelmoimaan pelejä • käyttämään grafiikkaa, ääniä ja musiikkia osana peliäsi Viitenä päivänä, viisi tuntia/päivä. Kurssin hinta 180 €, sis. päivittäisen lounaan Lisätietoja: Perttu Hautala, [email protected], 044 3699 440 LAPPAJÄRVEN 45. KUVATAIDELEIRI • HALKOSAAREN KESÄTEATTERI: “Täydelliset häät “ 29.6.-31.07.2016 ja “Suomihitit -show” 06.-21.08.2016, www.halkosaarenkesäteatteri.fi • KARIKKO -TEATTERIN “Kapteeni koukku ja Karpan kauhu”, Itäkylän kylätalolla 3.7.-13.07.2016, lisätiedot [email protected] • VEANNETAR -RISTEILYT Nykälän laiturista 08.06.-03.08.2016 ke ja pe klo 18.00, la ja su klo 13.00, www.latomerilaivat.fi • GOLFIN VIIKKOKISAT keskiviikkoisin 11.5.-28.9.2016, www.jgs.fi • LAPPAJÄRVEN KESÄMARKKINAT 15.-16.07.2016 • TULIVUORIROCK 15.-16.07.2016 • KIPINÄKODAN monipuolinen elämys -ja tapahtumatarjonta, mm. Onnentuvan Kakarakeskiviikot ja ToimintaTorstait, www.kipinakota.fi • RATSASTUSLEIRI 4.-8.7.2016, www.lantelanratsastustalli.net • KESÄLAVATANSSIT HALKOSAARESSA 11.06.2016 alkaen LISÄÄ TIETOA Lappajärven monipuolisista kesätapahtumista löydät kunnan julkaisemasta Lappajärven kesä 2016 -tapahtumakalenterista ja kunnan nettisivuilta. LAPPAJÄRVI-SOUTU SU 19.6.2016 museolla/vanhalla lukiolla, Kotiahonkuja 9 | 19.-23.6.2016 Startti: klo 12 Kärnän kalasatamasta Reitti: Kärnänsaari kiertäen Sarjat: kirkkovene, miehet/seka parisoutu NP/MP - yksinsoutu NY/MY sekaparisoutu SP - vuorosoutu NV/MV melonta N/M - mökkivene (soutuvene) • Opettajana Pirjo Hirvonen. Opetusta su klo 12-17 ja ma-to klo 9-17. LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDELEIRI (8-14 v.) museolla/vanhalla lukiolla | 20.-23.6.2016 • Opettajana Minna Rajala. Opetusta ma-to klo 10.00-13.30. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Päivi Pippola, 044 3699 663 tai [email protected] Osallistumismaksu 10 e Lisätietoja ja ilmoittautumiset: 040 1870 854 040 7062 811 JOS TARVITSET TOIMISTO -TAI TEOLLISUUSTILAA, ota yhteys elinkeinoasiamies Pauli Kankaanpää, 040 3503 749 14 Lakeaharjun rauha viehättää Teksti ja kuva: Virpi Poikelin Jorma ja Päivi Perälampi viihtyvät Lakeaharjulla. Brasilianterrierit Laku (vas.) ja Nessu kuuntelevat tarkkaan, mitä mökin ympäristössä tapahtuu. VIMPELISSÄ SIJAITSEVALLA Lakeaharjulla on viitisenkymmentä lomamökkiä, joista suurinta osaa käytetään ympäri vuoden. Alavutelaisilla Päivi ja Jorma Perälammella on ollut loma-asunto Lakeaharjulla jo kymmenen vuoden ajan. Lakeaharjulla heitä viehättää alueen rauhallisuus. Perälammet löysivät pyöröhirrestä tehdyn mökkinsä sattumalta. Perälammilla oli ollut asuntovaunu Lakeaharjun kausipaikalla pari talvea, perheen pojan ollessa innokas laskettelun harrastaja. -Kerran vaunualueen hoitaja mainitsi, että yksi hyvännäköinen tupa on hiljaisessa myynnissä. Sanoin hänelle, että olemme juuri ostaneet uuden asuntovaunun eikä mökin osto ole mielessä. Perälammet kävivät kuitenkin katsomassa Serpentiinitien alkupäässä olevaa mökkiä. Kaupat tehtiin parissa viikossa. Jorma Perälampi omistaa puolet myös naapurimökistä, jota vuokrataan ulkopuolisille. TEKEMISTÄ LÖYTYY Lastensuojelutyötä ammatikseen tekevät Päivi ja Jorma Perälampi asuivat Lakeaharjulla sijaitsevassa vapaa-ajan asunnossaan parin vuoden ajan. He kertovat viettävänsä aikaa Lakeaharjulla viikoittain. -Istutettavat kukat eivät menesty, koska niitä pitää kastella päivittäin. Mutta mustikat kerätään omasta pihasta, Päivi Perälampi kertoo. Lakeaharjun mökkien tontit ovat melko pieniä, joten ruohonleikkuuseen ei kulu paljon aikaa. Jorma Perälampi listaa Lakeaharjun vahvuudeksi mökkiläisen näkökulmasta sen, että virikkeitä löytyy ympäri vuoden. Lakaniemen yleiselle uimarannalle ei ole kovin pitkä matka. Talvella voi lasketella, hiihtää ja käydä pilkillä. Uusi hiihdon ja ampumahiihdon harjoitus- ja kilpailukeskus Sport Center Lakis mahdollistaa rullaluistelun ja -hiihdon kesäaikaan. Laavulla voi käydä paistamassa makkaraa ympäri vuoden. Perälammilla on vene, jota ei tosin ole laskettu vesille kolmeen vuoteen. Vimpelin keskustan palvelut löytyvät alle kymmenen kilometrin päästä, eikä Alajärvellekään ole pitkä matka. LAKEAHARJUN MÖKKILÄISIÄ PERÄLAMMET KEHUVAT mukaviksi. Naapureiden kanssa käydään juttelemassa ja karaokeakin on hoilattu porukalla. Lakeaharjulla on oma asukasyhdistyksensä, joka on sihteeri Tiina Koivuniemen mukaan ollut pari vuotta hiljaisemmalla käynnillä. -Ihmiset ovat kiireisiä ja kukin on menossa tahollaan. Emme ole ehtineet tehdä pariin vuoteen oikein mitään yhdessä. Se on todella harmi, sillä olemme aikaisemmin olleet tosi aktiivisia. Tiina Koivuniemi ja puolisonsa Ari hankkivat Lakeaharjulla sijaitsevan loma-asuntonsa vuonna 1999. Sittemmin Koivuniemet perustivat harjun huipulle Tilausravintola Lakeavaaran. -Häitä järjestämme syyskuulle saakka. Saa nähdä, löytävätkö kesäteatteriin tulevat ryhmät meidät, kun Kivitippuakaan ei enää ole. y O lo ta ia d e M n u d eu is v Jär mukana Järviseudun kesässä: Järviseudun sanomat JÄRVISEUDUN MAHTAVAT KESÄMARKKINAT: Olemme mukana Järviseudun kesämarkkinoilla yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Lue lisää Järviseudun Sanomien markkinalehdistä ja liitteistä: • Evijärven markkinat su 3.7. Markkinaliite ke 29.6. • Evijärven Markkinabingo* Evijärven Nuorisoseuran talolla klo 19. rjoaa nomat ta n ja a s n u d u * Järvise maisen lisälehde kahvit, il stää arvontaa järje • Vimpeli la 9.7. Markkinaliite ke 6.7. Mukana markkinatorilla Saarikentällä. • Lappajärvi 15.-16.7. ja Vasikka-ahon markkinat 15.7. Markkinaliite ke 13.7. • Talolla Tavataan, Kortesjärvi 24.7. Talolla Tavataan -liite 20.7. • Finsumäen markkinat ja Venetsialaiset 27.8. Markkinaliite ke 24.8. Markkinapöydässämme saat kesän aikana opastusta Js-digilehdestä, voit osallistua arvontaan tarelle, palkintoina mm. vapaalippuja Tulivuorirokkiin, risteilylippuja Veannet sken pääsylippuja Tyynelän tonttulaan sekä Kesäteatterilippuja Killinko Kesäteatteriin. Tervetuloa tapaamaan Mediatalon väkeä! LISÄKSI OLEMME MUKANA: • Ma 26.6. Pikku-Pelimannin karsintaravit Kaustisen Nikulassa, Mediatalon loimilähtö. Meili-lehden ja Järviseudun Sanomien lukijat raveihin puoleen hintaan. Leikkaa etukuponki s. 23. • Tulossa myös 5.7. Meilissä Kaustisen kaksipäiväisten suurravien teemaliite. • 20.8. klo 12 Kyläkävelyllä Vimpelissä, (Vanhapiha – Hiillos – Mäkelä – Bergbacka – Seuratalo (pyörä mukaan). Kyläpyöräilyn johtajana Mirja Lassila. Lopuksi Järviseudun Sanomat tarjoaa kahvit Nuorisoseuran talolla. Tulossa 22.10.2016 MeKa – Metsä & Kaup pa -messutapahtuma, jossa syyslomaviikolla tarjolla runsaasti ohjelmaa myös lapsiperheille. Järj. Evijärven ns-talolla. Messupaikkojen myynti käynnistynyt, lisätie toja Airi Hakala, 0400 954 080 Järviseudun Mediatalo Oy:n väki toivottaa kaikille kaunista ja mukavaa kesää! | Nähdään tapahtumissa! Saga Kurumäki, Anni Rantakangas ja Netta Puumala saivat 4H:lta kesätyötä; he kaivavat alkukesän aikana lupiini juurakoita Pappilanmäen perinneniityltä. Evästauolla Harri Pihlaja sekä Heikki Keisanen. Perinnebiotoopin hoidosta on kesätyöksi Kuudesluokkalaiset Anni Rantakangas, Saga Kurunmäki sekä Netta Puumala lähtivät Lehtimäen Pappilanmäen perinneniityn talkoista 4H:n kesätyöläisinä. Teksti ja kuvat: Suvi Hosionaho TAIMELAN KOULUN OPPILAAT KÄVIVÄT Pappilanmäellä tutustumassa riukuaidan tekoon, kotiseutumuseoon sekä perinnebiotoopin hoitamiseen. Jälkimmäinen tarkoittaa tässä tapauksessa lupiinien kaivamista perinneniityltä. Siitä työstä kolmikko innostui, ja siihen heidät Alajärven 4h:n toiminnanjohtaja Krista Savola palkkasi. Alajärven 4H-yhdistys vuokrasi seurakunnalta Pappilanmäen niittyalueen sitä hoitaakseen. Perinneniitty oli pitkään hoitamattomana, ja lupiini levisi tien varresta niityn kasvistoon. Se uhkaa alueella luonnonvaraisina kasvavia kasveja, kuten ukonhattua, kieloa ja kurjenpolvea. Pihapiirissä sijaitsee rauniomainen kiviaita, joka on saanut alkunsa viereisestä pellosta kaivetuista kivistä. Sen kunnostaminen tulee olemaan iso, hikinen urakka, mutta valmiina se on koko pihapiirin komistus. –Pari vuotta sitten saimme avustusta niityn alkuraivaukseen ja kunnostukseen, nyt haemme ely-keskukselta rahoitusta hoitosopimukselle. Se toteutetaan oppilastyönä sekä 4H-nuorten kanssa, kertoi Jamin ympäristöalan opettaja Heli Hämäläinen, joka on myös Alajärven 4H-yhdistyksen puheenjohtaja. –Saimme 400 euron apurahan Ilmari Räsäsen säätiöltä perinnepäivien järjestämiseen niityllä. Seuraavalla kerralla ohjelmassa voisi olla aidan teon lisäksi niityn niittämistä ja vaikka lankojen värjäystä, Hämäläinen suunnitteli. Riukuaitaa pätkä kerrallaan Tässä syntyy perinteistä riukuaitaa Harri Pihlajan ja Heikki Keisasen voimin. Myönnytyksenä nykyajalle on aidan sidonta rautalangalla. Taustalla Heli Hämäläinen sekä Krista Savola. 16 Varo vieraslajeja LUPIINI on yleinen vieraslaji, joka valtaa tilaa perinteisiltä kasveilta. Se kitketään kaivamalla juurakko irti alkukesän aikana, ennen kukintaa. Varret kannattaa polttaa, ei kompostoida, leviämisen ehkäisemiseksi. Lisäksi kasvustoja kannattaa niittää. TOINEN uhka luonnonvaraisille kasveille on jättipalsami, jota kutsutaan myös paukkupalsamiksi. Sen siemenet kulkeutuvat vesien mukana kauaksikin ja rehevät kasvustot tuhoavat vaatimattomammat kasvit. JÄTTIPUTKI on vieraslajeista vaarallisin. Sen kasvineste on ihoa ärsyttävää. Sen tunnistaa koosta; se on luontaisesti kasvavaa idänukonputkea korkeampi, yli miehen mittainen, ja puoli metriset kukinnot tuottavat miljoonia siemeniä. Se on vaikea irrottaa maasta, joten parhaat vaihtoehdot sen karkottamiseksi ovat kasvinsuojeluaine tai muovi, joka saa olla maassa useamman vuoden ajan. –PERIKUNTIEN kannattaisi tarkistaa mökkien ja tonttien liepeet, ettei jättiputki pääse pesiytymään sinne. Se alentaa tontin arvoa, muistutti Heli Hämäläinen. Maistuiskos prinsessakakku, tiedustelee Nea Pajala. Se on Leena-mummin käsialaa. Leikkimökkielämää Teksti ja kuvat: Suvi Hosionaho MÖKKEILYKAUSI KÄYNNISTYY USEIN JO varhain keväällä. Toiset käyttävät mökkiä ympäri vuoden, näin myös Nea ja Nette Pajala. He suunnistavat mökille aina kun muilta kiireiltään ehtivät, mutta luonnollisesti keväällä ja kesällä leikkimökkeily on hauskempaa. Onneksi mökki ei sijaitse kaukana, vaan ihan omassa pihassa. Sinne on kiva mennä leikkimään vaikkapa kotia, kauppaa tai kahvilaa. Joskus siellä sijaitsee myös eläinlääkärin vastaanotto. –Ottaisitteko kakkua, muffinia vai voileipiä? Kahvia vai mehua, kyselee Nea Pajala kahvilan emännän roolissaan. Ville-isän ja Petri-enon elementeistä kokoama leikkimökki on tyttöjen valtakuntaa, jonka sisustuksen äiti Maiju Pajala on suunnitellut ja toteuttanut. Mökistä löytyy kaikki oleellinen, kuten puusohva, jossa voi lepäillä, seinähyllyjä Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on rakentaa perinteinen riukuaita pihan ympäri, ja ottaa pihalle kesäasukkaiksi lammas karitsoineen. –Se sopisi hyvin 4H-toimintaan, samoin kuin nuorten työllistäminenkin. Aidan rakentaminen alkoi viime kesän talkoissa, ja sitä jatketaan loppukesällä järjestettävässä perinneillassa, johon työssä käyvienkin on mahdollista osallistua. Päivien järjestelyissä on mukana myös Lehtimäki-seura, joka ylläpitää makasiinimuseota. Jari Mäenpää toi metsästään kaatamiaan näreitä riukupuiksi. Riu’ut kuoritaan ja niiden päät kuumennetaan nuotiossa, jotta ne kestäisivät maassa vuosikymmenet mädäntymättä. Riukuaitaa pystyttivät Jamin luonto-ja ympäristöalan perustutkinnon monimuoto-opiskelijat Risto Torvinen, Antti Qvist ja Kirsi Dahlbo-Stegar sekä talkoolaiset Harri Pihlaja ja Heikki Keisanen. kauniille, tarpeellisille tavaroille, uuni ja tiskipöytä. Tiskipöydän Maiju-äiti on toteuttanut yöpöydästä, johon leikattiin kanteen reikä ja siihen upotettiin metallikulho. Hana löytyi varastosta. Monet herkulliset yksityiskohdat ovat mummun, Leena Hurmerinnan käsialaa. Hän on virkannut leikkeihin prinsessakakun, muffineja sekä kauniita pöytäliinoja. Leikkimökissä on kiva leikkiä kahdestaankin, mutta erityisen hauskaa on saada mökkivieraita! Leikkimökissä voi myös yöpyä. Tulevaisuudessa sinne aiotaan rakentaa nukkumaparvi. Jotain uutta, jotain vanhaa… Tällaisilla puhelimilla soiteltiin ennen älykännyköitä, on kerrottu Nette Pajalalle. 6-vuotias Nea ja pian 3-vuotias Nette Pajala tykkäävät leikkiä yhdessä. 17 Tervis 7-12 v. Suosittu leiri 7-12-vuotiaille täynnä lajikokeiluja; mm. Livelt! -kokemuksellinen seikkailu, sumopaini, seinäkiipeily, frisbeegolf ja paljon muuta! Kuortaneen Urheiluopisto on koko perheen aktiivinen lomapaikka. Uudistettu Eppu-Perhekurssi on ladattu täyteen hauskaa tekemistä kaikille perheenjäsenille – yhdessä ja erikseen. Valitse lomapakettisi 2-4 vuorokaudeksi! Tervis k-13 Koko perhe pelaa, oppii uutta ja nauttii liikunnasta ammattitaitoisten valmentajien opastuksella! 26.06.-01.07. 03.07.-07.07. 10.07.-15.07. 17.07.-22.07. 24.07.-29.07. EPPU-PERHEKURSSIT 2016 KESÄLLÄ 27.6.-1.7. 11.7.-15.7. 25.7.-29.7. SYKSYLLÄ 17.10.-21.10. JOULUNA 23.12.-27.12. LISÄTIEDOT: www.kuortane.com/perhe VARAUKSET: Kaija Övermark | 06 5166 238 tai [email protected] Paketteihin sisältyy kurssiohjelma, opetus, välineet ohjelman mukaisesti, majoituksen puoli- tai täysihoidolla valinnan mukaan sekä perusliikuntatilojen käyttö ohjelman ulkopuolella. Valittavissa Aikuisten Tennis tai SimmariTennis 6-12-vuotiaille. Yli 13-vuotiaiden nuorten oma Tervis tarjoaa luonnossa liikkumisen elämyksiä ja huimia lajikokemuksia. Ohjelmassa mm. seinäkiipeily, parkour, melonta, Funbattle-pelit, frisbeegolf ja kahluukoris. Leiri huipentuu vauhdikkaaseen Tervis-discoon! Koe 10-v. juhlaleiri! Hinta Nuorisokasvatussäätiön tuella osallistujalle vain • 65 € huonemajoituksessa • 55 € luokkamajoituksessa • 40 € päiväkävijänä Hinta alk. 40 € Katso lisää ja ilmoittaudu 20.7. mennessä: www.kuortane.com/tervis Majoitus Liikuntahotellissa tai Resorteissa, ravintoloissamme nautitte Urheiluopiston oman keittiön ruoasta. Valmentajatiimissä vahvalla kokemuksella Olli “Opa” Rahnasto Henrik “Henni” Sairio Valmennuksessa mukana Olli Rahnasto Opistotie 1, 63100 Kuortane p. (06) 5166 111, f. (06) 5166 229 kuortane.com n i a s n u r t a m o n a S n u d u e s i v r ä J Tilaa ! i s k e d o u v o k o k a k k i a v , n i u d e ä s ke , ä rokkaamaan Haluatko menn isille inumaan kesä e k , n a a m e il u tontt s seuraamaan e ti n e k ö tk e n e vesille vai m stä! ulvatonta esity h n ri e tt a te sä ke in vaihtoehto Valitse mieluis tilausetuna -> kesäisenä lukea i, jota on kätevä ig -d JS s yö m äässä Muista ökillä laiturin p m a k ik va a ll ti table ilaa ilaa: JS-digi.fi/t T ! a ss e ll e sk tu is ät ssa! Linkin löyd ! Käy tutustuma , heti etusivulta fi t. a m o n sa n u jarviseud Kesoäu-s tarj KESÄTARJOUS 30 € / 3 kk Kolmen kk:n lehdet kotiinkannettuna! KESTOTILAUS 79 € / 12 kk Haluan maksaa tilauksen kahdessa erässä 39,50 € Killinkosken Kesäteatteri “Lekaa ja leivoksia” 1 hlö Tulivuorirock -lippu 1 hlö Latomerilaivat -lippu 1 hlö Lappajärvi tai Lapua Tyynelän Tonttula aluelippu 1 hlö Lehden saajan nimi ja osoite Järviseudun sanomat Maksajan nimi ja osoite (ellei sama kuin lehden saaja) Lähde vaeltamaan Leipätielle Lähtisitkö Leipätietä Purmojärveltä Hanhivuoren kautta Lappajärvelle, vai suuntaisitko patikointiretkesi kohti Pietarsaarta. Leipätien vaeltaminen kumpaan suuntaan tahansa onnistuu. Pedersören puolella, Yli-Purmolla sijaitseva Ilveskivi on Suomen suurin siirtolohkare. Noin 16 metriä korkean kiven päälle voi kavuta turvallisesti rappusia. Rappusissa on 75 askelmaa. Teksti ja kuvat: Marita Mattila LEIPÄTIE KULKEE JÄRVISEUDUN vanhinta tiensuuntaa. Kortesjärvi-seura on rakentanut vanhaa tietä mukaillen vaellusreitin, jota on jatkettu myös Järviseudun suuntaan Hanhivuorelle ja Lappajärvelle saakka. Rannikon suuntaan vaellettaessa reitti yhtyy Pedersöressä Saukonreittiin Lostenilla eli Ilveskivellä. Saukonreitti on runsaan 50 kilometrin pituinen reitti. Pedersören kunnan sivuilta löytyvät kartat ja selostus reitistä. Leipätien – Hanhivuoren reitistä löytyy lisätietoja netistä intopatikka-osoitteesta. VAELLUSMARATON SAUKONREITILLÄ Pedersören kunta järjesti viime vuonna ensimmäisen kerran maratonvaelluksen Saukonretillä. Vaellusmaraton sai hyvän vastaanoton, mukana oli noin sata osanottajaa. Vaellusmaraton on maksullinen, sillä vaellukseen sisältyy palveluita. Omatoimisesti Saukonreitille voi toki lähteä milloin tahansa, ja maksutta. Tänä vuonna vaellusmaraton järjestetään 29.-30. kesäkuuta. Vaellukselle lähdetään kolmessa ryhmässä; juoksijoitten, vaeltajien ja yöpyjien ryhmänä. Palveluista maksaneille on tarjolla juoma- ja välipalapisteitä ja puolimatkassa Sexsjön kohdalla myös lämmin ateria. Yöpymispaikka on myös puolimatkassa. Vaelluksen maali on Lappforssin hiihtotuvalla. Palveluita vaelluksella haluavat vaeltajat ovat voineet ilmoittautua tapahtumaan etukäteen. Purmojärven Näkinkalliolta voit lähteä vaeltamaan etelään Hanhivuoren suunaan tai pohjoiseen kohti Ilveskiveä, josta voit jatkaa edelleen vaeltamista noin 50 kilometrin pituiselle Saukonreitille. 19 MERKITYT REITIT Kortesjärven puolella oleva Leipätienreitti samoin kuin Saukonreittikin ovat hyvin merkittyjä. Hyvät opasteet ovat myös Hanhivuoren suuntaan. Leipätien varrella, Saarijärven ja Lostenin välisessä maastossa on Hundbackan eli Myllykankaan kivikautinen asuinpaikka. Paikalla on suoritettu arkeologisia kaivantoja vuosina 1979-1981. Löydöt osoittavat, että Myllykankaalla oli asutusta jo kampakeraamisella ajalla, siis 4500 vuotta sitten. Paikalla on Pedersören kunnan asettama infotaulu alueen historiasta. Alue sijaitsee noin 60 metriä merenpinnan yläpuolella. Maasto on kaunista jäkäläkangasta. Saarijärven ja Änttikankaan välisellä alueella on myös kodanpohjia merkkinä vanhasta asutuksesta. Saarijärven ja Änttikankaan keskivaiheilta löytyy opaste, joka ohjaa kirkkopolulle eli tuo Kortesjärven keskustaan. Kirkkopolku on nimensä mukaisesti entisaikojen kulkutie kirkolle. Jos et poikkea polulta, vaan jatkat suoraan, saavut opastettua reittiä Änttikankaalle ja siitä edelleen Purmojärvelle Näkinkalliolle. Näkinkalliolta voit jatkaa matkaa edelleen Hanhivuorelle ja siitä aina Kivitippuun saakka. Jos Ilveskiven alue kiinnostaa, mutta et haluaisi vaeltaa pitkää matkaa, niin kivelle pääsee myös Yli-Purmon kautta autolla melko lähelle. Parkkipaikalta Ilveskivelle on metsäpolkua muutaman kilometrin matka. 20 FRISTYLE Kokkolassa tapahtuu Poimintoja kesätapahtumista 2016 Risteilyt Tankariin ja Köpmanholmeniin KESÄ-ELOKUU 1.6. - 31.8. Iltatori keskiviikkoisin kauppatorilla HEINÄKUU 1. - 2.7. Mustakari in Memories XVII, Mustakari 1. - 10.7. Kokkolan kesäviikot 3.7. VI Arvon kuntoajo, Kälviä 15. - 25.7. Ykspihlajan kulttuuriviikko 16.7. Guardia Nueva -orkesterin puistokonsertti, Chydeniuksen puisto, klo 18 17.7. Lohtajan Ohtakarin kalajuhlat 18. - 24.7. Eurooppalainen ruokatori 21. - 24.7. Kokkola Cup XXXVI juniorijalkapalloturnaus 21. - 24.7. Kokkolan Oopperakesä 26. - 31.7. Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ELOKUU 5. - 6.8. Wentusfest, Wentus Blues Band 30 v. 20.8. Hymyilevä mies -elokuvan virallinen Suomen ensi-ilta, ulkoilmanäytös, Meripuisto 26. - 28.8. Kokkolan Venetsialaiset M/S Jennyn aikataulut ja hinnat löydät osoitteesta www.tankar.fi Muista myös Wanhankaupungin promenadi sekä ilmaiset opastetut bussikierrokset. Katso lisätiedot ja aikataulut www.visitkokkola.fi SYYSKUU 2. - 3.9. Keskiaikapäivät, Kaarlelan kotiseutumuseo 9.9. Kaupan ja kulttuurin yö Lisää tapahtumia ja tarkemmat tiedot: www.visitkokkola.fi | www.kokkola.fi Kokkolan Matkailu Oy Kauppakeskus Chydenia Tehtaankatu 3-5, 67100 Kokkola p. 040 806 5075 tai 044 780 9713 [email protected] www.visitkokkola.fi Mainos Tervetuloa VesiVeijariin virkistäytymään! Maauimalassamme lämmitetyt altaat, vesiliukumäki, viileä allas ja grillikatos. Sisätiloissa kattavat allasvalikoimat sekä saunatilat. www.kokkola.fi Avoinna 13.6. alkaen ma, ti, ke ja pe 10 - 20, to 6 - 20, la - su 11 - 18 Kaarlelankatu 55 • 67100 Kokkola • p. 040 806 8042 kokkolanliikuntapalvelut • www.kokkola.fi/liikunta Upea kohde kesämatkalle, päivän retkelle tai omien juhlien järjestämiseen: Heinäkuussa Tyynelän Tonttulaan joka päivä T yynelän Tontut sijaitsee rannikolla, seitsemän sillan varrella Kokkolan ja Pietarsaaren välissä Luodon kunnassa. Tonttulan 1700-luvun pihapiirissä on nähtävillä eri teemoilla sisustettuja aittoja, jotka ovat kalustettu tyyliin kuuluvalla talonpoikaisella antiikilla. Unohtamatta tonttujen päärakennusta, joka itsessään on tonttujen päärakennus Tyynelä. Tyynelän Tonttulan upean kokonaisuuden tuotteineen on luonut ”tonttumuori” – antiikkikauppias, käsityötaiteilija ja yrittäjä Eija Porkola, joka on saanut useita huomionosoituksia tekemästään työstä. – Parasta kaikesta palautteesta on kuitenkin se, kun ihmiset iloitsevat tästä tunnelmastamme ja elämyksistä, joita he täällä kokevat, Eija toteaa. Tonttulaan on mukava tulla aina uudestaan ja uudestaan, koska Tonttulassa tapahtuu kaiken aikaan uusia asioita, niin tänäkin kesänä. TONTTUKYLÄN TÄMÄN KESÄN UUTUUS: OMPELIMO Tonttukylä on paljon enemmänkin kuin tonttupaja, täältä löydät myös vaihtuvia näyttelyitä: • Tonttulan suutarin • Leipomon • Kauppapuodin • Pukumuseon • Kudonnaismuseo • Talonpoikaisantiikkia • Kappelin • Tonttuverstaan • Piian kamarin • Meriantiikkinäyttelyn • ja uutuutena Tonttulan ompelimon Pihapiirissä käyskentelevät tänä kesänä myös lampaat Tervetuloa viihtymään koko perheen voimin Tyynelän Tonttulaan! Västerbyvägen 238, 68560 Eugmo ja kanat, joista vierailijat ovat kovasti pitäneet. TYYNELÄN TONTUT MATKAAVAT MAAILMALLA Kaikki Tyynelän Tontut ovat käsityötä, rungosta vaatteisiin asti joten jokainen tonttu on aivan uniikki! Jokaiselle ”lapselle” tulee syntyessään oma nimi, kenen näköinen tonttu syntyy milloinkin, kertoo tonttumuori Eija. - Kahta saman näköistä veijaria ei ikinä synny, koska kasvot maalaan tietenkin käsin. Tonttuja tehdään paljon tilauksesta; vauvoja, tyttöjä ja suuria Joulupukkeja. Tonttuja on viety niin yrityslahjoiksi, ystäville mutta myös vain itseä ilahduttamaan. Tonttuja voi ostaa Tyynelän Kirkkovärdin talon myymälästä. TONTTULAN MYYMÄLÄ Tonttulan myymälästä voit valita mieleisen oman tontun ja lisäksi myynnissä ihanat vanhanajan julisteet, sekä tonttulan kirjat ja kortit. Vanhanajan antiikki tekstiilit ovat monen keräilykohde ja niitäkin meillä on myynnissä, toinen toistaan upeampia käsitöitä. Myös Tonttulan kahvila on avoinna joka päivä heinäkuussa. TONTTULAAN OMAT JUHLAT JA KOKOUKSET Tyynelän Tonttulan tilat soveltuvat myös perhejuhlien, kuten syntymäpäivien ja häiden järjestämiseen sekä erilaisille ryhmille koulutuksiin, virkistyspäiviin ja kokouksiin. Järjestämme tilauksesta ryhmille mm. pikkujouluja, erilaisia juhlia ja elämysmatkoja, joihin niihin voidaan sisällyttää myös tarjoilua, kertoo Tonttulan omistaja, yrittäjä Eija Porkola. Tervetuloa joka päivä heinäkuussa klo 11-18! Muut ajat sopimuksen mukaan Eijan kanssa! 050 528 8016, [email protected] Tyynelän tonttulan kesän avajaisia vietetään 1.7. klo. 11 Liput: Lapset 3 € ja aikuiset 7 € HUOM. avajaispäivänä kävijöiden kesken Arvomme pikkuisen Jooseppi-tontun joka innoissaan odottaa kesälomareissua! Lue lisää meistä uusilta nettisivuiltamme: www.tyynelantontut.fi HYVÄÄ KESÄÄ! Multivita Magnesiumsitraatti 150 mg + B6 90 tabl. Biophilus Travel 30 purutabl. Matkalle mukaan Greipin makuinen ravintolisä aktiiviseen arkeen 1590 1290 (norm. 17,80) 02/2016 (norm. 14,90) Orion on suomalainen avainlippuyritys. Orion on suomalainen avainlippuyritys. Sebamed Liquid Face & Body Wash Päivittäiseen käyttöön sopiva pesuneste, myös kuivalle iholle! Pumppupullo 690 1890 300 ml (norm. 8,40) Täyttöpussi 1 litra 02/2016 (norm. 20,45) Orion on suomalainen avainlippuyritys. ALAJÄRVI EVIJÄRVI KORTESJÄRVI LAPPAJÄRVI VIMPELI Tarj. voim. kesä-heinäkuun 2016 APTEEKKI Auttaa lähelläsi. Starttaa GOLFKESÄÄN! JÄRVISEUDUN GOLF JÄRJESTÄÄ RÄÄTÄLÖITYJÄ GOLFKURSSEJA: • • • • green card ja pelikierros kentällä (5 h) lyöntiharjoittelua pro:n ohjauksessa (2h) golfseuran jäsenyys 10 pelikierrosta (9 reikää) kentällä • AIKUISILLE KOKO PAKETTI HINTAAN 160 € /HLÖ (normaalihinta 530 €) • JUNIOREILLE KOKO PAKETTI HINTAAN 45 € /HLÖ (normaalihinta 95 €) Tartu tilaisuuteen ja varaa kurssi itsellesi tai isommallekin ryhmälle! Soittele niin sovitellaan kurssipäivä aikatauluunne sopivaksi! Parasta painojälkeä - luonnollisesti! LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: Mikko 0400 667 190 • Matti 0400 866 657 Vili 0400 861 225 • toimisto 044 566 1999 22 LEIKKAA ETUJA KESÄÄN! -setelit TÄLLÄ KUPONGILLA Rainbow mansikka-, toffee tai suklaatuuttipakkaukset YRITTÄJÄ! SINUN ETUSETELISI 5.7. Meili-lehdessä Varaa tila 0400 954 080 20.6. mennessä TÄLLÄ KUPONGILLA Kaikki vakiomittaiset DAY&NIGHT -kaihtimet hyllystä -20% Tarjous voimassa 15.6.-30.7.16 TÄLLÄ KUPONGILLA TÄLLÄ KUPONGILLA Ajolippu 5 00 /HLÖ norm. 10 €/hlö Tarjous voimassa 15.6.-15.8.16 Tarkista aukioloajat: www.kemora.net LIQUI MOLY 4 50 Kahvi & pehmis 3€ Tarjous voimassa 14.6.-30.7.2016 2 PKT Tarjous voimassa S-Market Lappajärven vaateosastolla 14.6.-17.7.16 TÄLLÄ KUPONGILLA Kaikista kesän Tennis- ja Eppu-perhekursseista TÄLLÄ KUPONGILLA KESÄKUKAT puhdistusspray 2 90 PLO Tarjous voimassa 30.7.16 saakka -20 % 1 vaate / kuponki Tarjous voimassa S-Market Lappajärven ja Sale Itäkylän myymälöissä 14.6.-17.7.16 -10 % 10 % alennus! Ksenian Tupa Tällä kupongilla TÄLLÄ KUPONGILLA Valitsemastasi vaatteesta Tarjous voimassa 14.-30.6.16 Ksenian Tupa TARJOAA TÄLLÄ ETUKUPONGILLA 5€ SISÄÄNPÄÄSYN KAUSTISEN NIKULAN RAVIRADALLE Tällä kupongilla YÖPYMINEN KOSKIKIEVARISSA Z Z60 2 hh 2 hlö Z € vrk ma 26.6. Pikku-Pelimannin karsintaravit Huom! Huoneita varaustilanteen mukaan. Soita ja varaa: 0400 665 824 (norm. hinta 10 €) Tarjous voimassa 14.6.-30.7.2016 23 TÄLLÄ KUPONGILLA Vahakankaan ostajalle 15 % alennus! Tarjous voimassa 15.6.-30.7.16 Väinöntalon päärakennus on ollut alkujaan keltainen. Punaisen värin se sai vasta Evijärvellä. Nyt museon julkisivu odottaa uutta maalikerrosta. Museoalueeseen kuuluu parikymmentä rakennusta. Tässä seisovat vierekkäin 1600-luvulla rakennettu ruumisaitta ja 1700-luvulla rakennettu luhti. Tiesitkö tämän Väinöntalosta? Teksti ja kuvat: Maija Ahonen KOTISEUTUNEUVOS VÄINÖ TUOMAALAN (1916–1975) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi tasan sata vuotta. Tuomaala tunnetaan etenkin Järviseudun museon eli Väinöntalon perustajana. Tässä viisi mielenkiintoista faktaa Väinöntalosta, Järviseudun museosta, jonka Tuomaala perusti synnyinkyläänsä Evijärven Kerttuankylään. 1 KELTAINEN JA YKSIKERROKSINEN Väinöntalon komea päärakennus on nimeltään Alperintupa. Talo on todennäköisesti peräisin 1700-luvulta. Alkujaan rakennus oli yksikerroksinen, mutta sitä on myöhemmin korotettu. Kaksikerroksisena se on maamme suurimpia talonpoikaistaloja. Tuomaala osti rakennuksen vuonna 1957 Vetelin Räyringistä, josta se siirrettiin Evijärvelle seuraavana vuonna. Puretun rakennuksen siirtäminen pitäjästä toiseen vaati 22 autokuormallista. Väritykseltään Alperintupa oli keltainen, mutta Evijärvellä se maalattiin punaiseksi. Niskavuorit sekä räystäs- ja päätykoristeet saivat keltaisen värin. 2 KIRKKOAITASTA VIINA-AITTAAN Väinöntalon museoalueeseen kuuluu paljon muutakin kuin päärakennus. Alueella on yhteensä 20 rakennusta. Pihapiirissä ovat muun muassa kirkkoaitta, viina-aitta, savusauna, hollitupa, ruumisaitta, tuulimylly ja paja. Museon kokoelmiin kuuluu yli 15 000 luetteloitua esinettä. Erilaisten huonekalujen lisäksi esillä on kalastukseen, metsästykseen, maanviljelykseen, tervanpolttoon, karjanhoitoon, leivontaan, ruuanlaittoon, ruokailuun, nikkarointiin ja käsitöihin liittyviä tavaroita. Museon vanhimpiin esineisiin kuuluu päätalon kellarissa nähtävillä olevat suolöydöt. Esillä on muun muassa Suomen vanhin yksipuinen kivikautinen vene, jonka jäännökset löytyivät vuonna 1932 Evijärven Särkikylän Raisjoen rannasta 1,8 metriä syvästä suosta. 3 SUKUMUSEO PAISUI Alun perin Väinöntalo oli tarkoitettu Tuomaalan omaksi sukumuseoksi, mutta siitä paisui pikkuhiljaa koko Järviseudun alueen museo. Tuomaala omistautui museoalueen rakentamiselle ja uhrasi siihen aikansa ja varansa. Hän halusi kertoa Järviseudun talonpoikien elämänmenos- Väinöntalon päärakennuksen etelätuvassa keskilattialla ovat lastenrattaat, lapsentuoli leluineen ja kehto. Kehto soutuu järviseutulaiseen tapaan pitkinpäin. 24 ta entisaikoina. 4 ENSIMMÄISET TAVARAT POLKIEN Museoalueen rakentaminen alkoi, kun Tuomaala osti vuonna 1954 Evijärven Kerttuankylästä kotitalonsa vierestä noin hehtaarin kokoisen maa-alueen. Ensimmäinen rakennus, 1700-luvulla rakennettu luhtiaitta, tuotiin paikalle Kortesjärveltä vuonna 1955. Ensimmäiset puolensataa museoesinettä Tuomaala toi luh- Talutusratsastus on turvallinen tapa tutustua ratsastukseen. Suvipäivien yhteydessä Rantamajalla järjestettävässä tapahtumassa pääsee myös ratsastamaan. Isot koneet kiinnostavat niin poikia kuin tyttöjäkin. Monipuolista kulttuuritarjontaa Suvipäivillä Väinö Tuomaala oli monipuolinen kansanperinteen kerääjä ja tallentaja, joka sai ensimmäisenä Suomessa kotiseutuneuvoksen arvon. tiin polkupyörällä 24.7.1955. Tasan viisi vuotta myöhemmin, 24.7.1960, päätalo vihittiin juhlallisesti museokäyttöön. 5 NOLLAPOJASTA KOTISEUTUNEUVOKSEKSI Tuomaala oli kiinnostunut vanhoista asioista ja esineistä jo nuorena poikana. Kovin moni ei Väinön harrastusta arvostanut, ja häntä kutsuttiinkin nollapojaksi. Innostus ei kuitenkaan laantunut. Koluttuaan ensin kaikki kotinurkat hän siirtyi naapureihin ja polki pyörällään naapurikyliin asti. Kun muut nuoret miehet kulkivat aitoissa tyttöjen perässä, Väinö etsi aitoista vanhoja käytöstä poistettuja esineitä. Tuomaala sai ensimmäisenä maassamme kotiseutuneuvoksen arvonimen. Hän jatkoi keruumatkojaan aina kuolemaansa asti. Tuomaala menehtyi auto-onnettomuudessa 59-vuotiaana vuonna 1975. Lähde: vainontalo.blogspot.fi ja museon henkilökunta Teksti ja kuvat: Marita Mattila KORTESJÄRVEN SUVIPÄIVÄT järjestetään perinteisesti juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna, mutta yhteistyössä alueen yhdistysten kanssa tapahtumia on viikonlopun molemmin puolin. Oikeastaan lähtölaukauksen Suvipäivien tapahtuma saavat jo toisena juhannuspäivänä, jolloin Kortesjärven Järvi-Veikot järjestää perinteisen Purmojärven ympärijuoksun. Muistitiedon mukaan tapahtuma olisi järjestetty yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1937. Purmojärven ympäri muodostuu matkaa reilut kymmenisen kilomeriä. KOKO PERHE RANTAMAJALLE Heti juhannuksen jälkeen Härmänmaan 4H-yhdistys yhteistyökumppaneineen järjestää Lasten tapahtuman Rantamajalla. Maatalouskoneita, eläimiä, pomppulinna, valokuvasuunnistusta, melontaa, keppihevosratsastusta, talutusratsastusta ja mönkijäajelua on tapahtumassa luvassa. Myös ensivasteauto ja kirjastoauto pöräyttävät paikalle. Tietenkin paikalla on myös buffetti, jonka järjestämisestä vastaa Isomäen maamiesseura. Siinäpä sitä riittää puuhaa perheille koko illaksi! ITALIALAISISKELMIÄ JA VIRSILAULUILTA Raimo Erkinheimolla ja Kevyen musiikin orkesterilla riittää ideoita erilaisten konserttien järjestämiseen. Tänä vuonna konsertissa kuullaan italialaisiskelmiä. Kevyen musiikin orkesteri ja solistit esiintyvät Kortesjärven Nuorisoseuralla järjestettävässä tapahtumassa perjantaina. Sunnuntaina on hengellistä musiikkia virsilaulu-illassa Kortejärven kirkossa. Kortejärvi-Seuran järjestämä kotiseutukierros lauantaina vie retkeläiset Purmojärvelle. Markin museoon kootun näyttelyn aiheena ovat jääkärit. Näyttely on jatkoa viime vuonna järjestetylle jääkärien kotipaikkoja esittelevälle näyttelylle. Suvipäivien ohjelmassa on myös runoilta kirjastossa. Paikalle saapuu esiintyjiä Ru- 25 nosaappaat-ryhmästä. Pirttisen nuorisoseuralla järjestettävä Aulis Kytömäen kirjanjulkistustilaisuus ja Saarijärven Tomi ohjaama ja tuottama Hukkakaurat-elokuvasta on esitys Y-kinossa. Suvinäyttelyt järjestetään tänä vuonna Hautamäen kiinteistössä olevassa tilassa. Tämän kesän taiteilijana näyttelyssä esittäytyy tekstiilitaiteilija Leena Renko. Suvinäyttelyssä on esillä myös Lasten taideleirin satoa sekä Järvilakeuden kansalaisopiston kuvataide- ja kudontapiiriläisten töitä. Näyttelyissä ja museoissa vierailun lomassa voi piipahtaa kahvilla tai herkuttelemassa jäätelöllä Härmänmaan 4H-yhdistyksen kesäkahvilassa, joka sijaitsee entisen kunnantalon eli nykyisen palvelutoimiston alakerrassa. Jokaiselle traktorille löytyy sopivan kokoinen kuljettaja. KAUHAVAN KESÄTAPAHTUMAT: • Puukko- ja käsityöfestivaalit sekä Kauhavan kesämarkkin at 17.-19.6. • Kortesjärven Suvipäivät 27.6.-8.7. • Härmälääset Häjyylyt Alahärmässä 3.-10. 7. • Ylihärmän Elotryskööt 29.7.-7.8. Viime kertaisen ristikon oikea vastaus K U L I I H M E S T A N S I S T U A S R P A E M E I N A K E U L A E N S I N K A N T K L A S T I R S A T S I I L A A M A I T O L L A A I S V O I A T K O P A I K R U A T I R V E R E A L - MIHIN joutuvat lopuksi niin vanhat autot, jotka ovat aivan romuna, pohdiskeli pikku-Ville? - Ne myydään meidän isälle, vastasi äiti. R I A T A K N H A U K O A V O N A L T A O S A L O I D A L I T I O K A K E H O S I S U N T O L A T O S U V I S I S S I P O M A T K A S A A L A P A A S U T T A A T A I T A A P E T S T I S S A K A L A P A I R A T K U L U K O O S I A L A S E T T U L I S A N A S A M A T U N E L M A K O T I O K R A K A I N E T T A MIKÄ on kissojen työtaistelu? -Naulakko! R A T I T -ONKO totta, että maailmassa on niin köyhiä ihmisiä, ettei heillä ole edes vaatteita, kysyi pikkupoika, kun hän palasi isänsä kanssa kirkosta, jossa oli kerätty kolehti köyhien auttamiseksi. - Kyllä se valitettavasti on totta, surkutteli isä. - Mitä he sitten tekevät sillä napilla, jonka sinä panit kolehtihaaviin? OTSIKKO sanomalehdessä: ”Seitsemän kymmenestä lomamökin rakentajasta päätyy hirteen.” Vastauksen palauttaneiden kesken arvottiin laadukas urheilutarvike-/jumppapussi. POLIISI pysäytti blondin, joka käveli juna-asemalla pelkkä saunavasta verhonaan. - Miksi ihmeessä te tulette asemalle pelkkään vastaan pukeutuneena, paikalle kutsuttu poliisi nuhteli? - Mieheni määräyksestä! Hän oli lähettänyt viestin, että minun täytyy ehdottomasti olla vastassa asemalla! Onnetar suosi Tiina Taijonlahtea YLIHÄRMÄSTÄ. Onnea voittajalle! Palkintoristikko KY NÄ 24.06. PELIKIN ” LAI- äänNOJA nähtää aarian ja resitasisä- tiivin välipihoja muoto He- TIIsaa VISTE MÖNJIÄ ” Haaparannallakin ei ole jermu ” ” punottavaa seinävaate voidaan työaika laulun suora vir- lähetys taus Ag+ Simone Dobrev Jorma Kemppainen 2016 hieno juhla LAITOS toistaa samaa asiaa YTIMEKÄS May- terroday risoi JUHLIA slaaveja sulkulaite E- SAD mies kuin ryhdyn taipuva sana nokikolareita seka- EI LOPU sorto T Nimi: ....................................................................................................................................................................................... Osoite: ................................................................................................................................................................................... Puh: ......................................................................................................................................................................................... LÄHETÄ VASTAUKSESI 30.6.2016 MENNESSÄ OSOITTEELLA Meili, Maneesintie 4 A, 62600 Lappajärvi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan Benjam Pöntisen upea kuvateos Tähdenlennon järvi. 26 RUM ILMAISET RIVIT Tällä palstalla yksityishenkilöt voivat ilmoittaa ilmaiseksi. Lähetä teksti sähköpostilla osoitteella [email protected], täytä kuponki ja postita kirjekuoressa osoitteella Meili-lehti, Maneesintie 4 A, 62600 Lappajärvi tai lähetä tekstiviestinä numeroon 044 7656 706 (normaali tekstiviestimaksu). Muista laittaa ilmoitustekstiin puhelinnumerosi ja paikkakuntasi. Ilmaisia ilmoituksia ei oteta vastaan puhelimella. Ilmaispalstalla ei julkaista yrittäjien, yhdistysten tai ammatinharjoittajien ilmoituksia, vaan pelkästään kotitalouksien ilmoituksia. MYYDÄÄN ta ym. Poikkea katsomaan. 050 3574 571. Leena Ruuska. Myyn erittäin siistik. ja herkkäsointisen 3-äk. punaisen Accordiola hanurin. Hp. 600 €. Tule kokeilemaan. Lisätietoja 040 5142 138. Myydään naisten taksipuku n:o 44, hattu, paitoja, ravattia, melkein uusia. Kauhava 0400 365 935. Pesäpallon pituuslyönnin naisten maailmanmestaruutta Kitrolla heinäkuussa puolustavan Janette Lepistön viimevuotinen voittolyönti lennätti pesäpallon ME-lukemiin 97,85 metriä. Lasikuitu soutuvene Rihu, pituus 4,6 m. Uusi, käyttämätön, perämoottorille paikka, sivukellukkeet. CE-hyväksytty kilpi. Hyvä soutaa ja vankka. Kuljetus järjestyy. Edullisesti, hp. 790 €. 040 5950 563. Pituuslyöntikisat kaksipäiväisiksi Sähköllä toimiva laskukone, paperirulla. Pituus 35 cm, leveys 20 cm, korkeus 10 cm. Edullisesti, sopii hyvin pienyrittäjälle. 06 4340 450. HYVÄT LUKIJAT! Käytetty naisten 3-vaihteinen polkupyörä. Hp. 50 €. Tied. 050 531 2096/Saila. Kuvan mukainen lamppu, jalka keramiikkaa (musta-kulta). OSTETAAN NIMIMERKEILLE VASTAUKSET osoitteeseen Meili-lehti, Maneesintie 4 A, 62600 Lappajärvi. Välitämme vastaukset avaamattomina ko. nimimerkille. Trampoliini (halk. 4 m). Hp. 50 €. 046 6536 354 (Vimpeli). Teksti ja kuvat: Virpi Poikelin ALAJÄRVEN ANKKURIT ISÄNNÖI heinäkuussa järjestyksessään toista pesäpallon pituuslyönnin MM-kisatapahtumaa. Mukaan on lupautunut sekä miesten että naisten Superpesiksen kirkkaimpia tähtiä. Tänä kesänä tapahtuma käydään kahtena eri päivänä. Juniorit G-ikäisistä A-ikäisiin ja harrastesarjalaiset mittelevät Rokulipäivien yhteydessä heinäkuun toisena päivänä. Naisten ja miesten kilpasarjat käydään puolestaan heinäkuun kahdeksantena päivänä. -Kisaan voi ilmoittautua ennakkoon tai paikan päällä Kitrolla ennen kisaa. Miesten ja naisten harrastesarjan voittajat pääsevät halutessaan mukaan seuraavan perjantain sarjaan Superin pelaajien kanssa, MM-kisaryhmän puheenjohtaja Antti Joensuu kertoo. MIESTEN KILPASARJAAN OVAT JO lupautuneet Alajärven Ankkureiden Sami Mikkolanaho ja Sasu Iivarinen, Vimpelin Vedon Janne Mäkelä ja Henri Puputti, Joensuun Mailaa edustava Juha Niemi sekä Oulun Lipon väreissä pelaavat Antti Korhonen ja Marko Pelkonen. Naisten kisassa nähdään viime vuoden voittotuloksen ME-lukemin kiskaissut Lapuan Virkiän Janette Lepistö ja seurakaverinsa Emmi Liikala, Jyväskylän Kirittärien pääkotiuttaja Aino-Kaisa Mantere sekä viimevuotisessa kilpailussa uudet ME-lukemat ensimmäisellä lyönnillään taituroinut Vaasan Mailan Teea-Kaisa Vikiö. Kisoja työstää erillinen MM-ryhmä Antti Joensuun johdolla sekä Ankkureiden pesäpallojaosto Taavi Kivipellon johdolla. Joensuu laskeskelee, että toimitsijat ja muut vapaaehtoiset mukaan lukien järjestelyissä on mukana noin 30 henkilön joukko. Nimimerkkejä voi käyttää vain henkilökohtaista -ilmoitusten yhteydessä. Myyty aikoinaan Anttilassa. Pienempi versio, eli pöytälampun kokoinen. Vain juuri tämä malli kiinnostaa. 040 8419 213. VUOKRALLE TARJOTAAN Kuntoilulaite erityisesti selälle ja keskivartalolle, AB-DOer Twist sekä ohjekirja. Hinta 25 €. Lappajärvellä. 040 8419 213. Varaston siivous käynnissä. Löytyisi tyttöjen ja poikien (isojenkin) vaatteita, asusteita, kenkiä, atk-tavaroi- Hyväkuntoinen tilava kaksio Etelä-Espoossa, 2 h, kph, keittiö ja iso parveke. Ylin kerros. Luotettavalle eteläpohjalaiselle, suositukset tarvitaan. Hinta 750 €/kk, sisältää veden. Mielellään pitkäaikainen. Kyselyt s-postilla alavus.finland@ gmail.com. KUVALLISET ILMOITUKSET + 5 euroa käteisellä. Seuraavaan Meiliin tarkoitettujen ilmoitusten viimeinen jättöpäivä on 30.6. MYYDÄÄN VUOKRALLE TARJOTAAN KADONNUT OSTETAAN HALUTAAN VUOKRATA LÖYDETTY ANNETAAN HENKILÖKOHTAISTA SEKALAISTA Ilmoittajan nimi- ja osoitetietoja ei julkaista lehdessä. Nimi: ........................................................................................................ Puh: ................................................................... Osoite: ................................................................................................................................................................................... 27 LAPPAJÄRVEN OSUUSKAUPPA – KRAATTERIJÄRVEN IHME S-MARKETIN ALAKERRASTA ma-pe 8-21, la 8-19, su 11-18 ma-pe 8-18, la 8-18, su sulj. Lappajärven keskustassa Nissintie 30-32, 62600 Lappajärvi • koko perheen pukeutuminen • keittiön pienkoneet • grillit • lelut • toimistotarvikkeet • soittimet Rautakauppa & Pienkonehuolto Sale Itäkylä ma-pe 9-17, la 9-13 ma-la 9-18, la 11-15 Maneesintie 11, 62600 Lappajärvi 040 713 9220, 040 713 9221 Ammesmäentie 191, 62660 Itäkylä 040 713 9229 BONUSTA JOPA 5% www.s-kanava.fi EVIJÄRVI ON Tule ja tu tu uusi kunnan stu ttui ja ilmhin sivui hi eese en! n MAHTAVA evijarvi.f i KESÄPAIKKA! Evijärvi on hieno kesäkunta järviluonnon syleilyssä. Turvallisuus ja viihtyisyys luovat laadukkaan elinympäristön ja puitteet hyvälle elämälle. Evijärvi tarjoaa vireän, viihtyisän sekä turvallisen elinympäristön luonnon ja vesistöjen äärellä, hyvää elämää tukevat palvelut sekä aktiivisen ja yritteliään toimintaympäristön. HUOM! Evijärvi on hyvä kunta asua ja viettää vapaa-aikaa. Täällä on sopivasti rauhaa ja rantamaisemaa sekä aktiviteetteja ja toimintaa kaiken ikäisille. Kunnan nja on tonttikampa lä voimassa vie ! akka 30.6.2016 sa Evijärvellä on vetovoimaa – tervetuloa vierailemaan ja viihtymään Evijärvellä! Avoinna: 15.5.–31.5. ark. klo 10–16, 1.6.–31.8. ti-su klo 11–18 JUHLAVA VUOSI Latukantie 99 | 044 7699 210 • Väinö Tuomaala 100 vuotta juhlanäyttely • Kesäkursseja lapsille ja aikuisille • Kesäteatterissa Väinö, mies myytin takana Kirj. Aila Järvelä, ohjaus Katja Kujala. Ensi-ilta 9.7. klo 19 • 31.7.klo 19 museon kesäseurat • 18.8. klo 19 tarinailta • 28.8 klo 13 Väinö Tuomaalan juhlavuoden pääjuhla Alapään ns:lla • Museokauppa Muorin puoti avoinna myös ilman pääsymaksua EVIJÄRVEN KUNTA TOIVOTTAA KAIKILLE HYVÄÄ KESÄÄ!
© Copyright 2024