Äiti ei pysy kärryillä - Ensi
Aila Kantojärvi (toim.) Ensikodit ja vaativa vauvatyö vanhemmuuden tukena perheissä, joissa vanhemmalla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai kehitysvamma Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sisällysluettelo 1 Ensi- ja turvakotien liitossa ja sen jäsenyhdistyksissä tehtävän työn tarkoitus 4 2 Ensikotityön muuttuva luonne ja kiinteä yhteys kuntien sosiaalitoimen kanssa 6 3 Vaativa vauvatyö ensikodeissa ja yhdistysten muut toimintamuodot vauvaperheille 7 3.1 Ensikodista tukea vauvaperheen arkeen 7 3.2 Muita toimintamuotoja vauvaperheille 4 Yhteistyö kuntien kanssa ensikotijakson jälkeen ! Tekstissä olevat kursivoidut kohdat ovat linkkejä, joista pääset suoraan aiheeseen liittyvälle internet-sivulle. 8 10 Äiti ei pysy kärryillä -projektin esittely Tämä esite on laadittu osana Kehitysvammaisten Tukiliiton Äiti ei pysy kärryillä -projektin (RAY 2010–2014) työtä. Projektin tarkoituksena on tukea perheitä, joissa vanhemmilla tai toisella heistä on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai kehitysvamma. Esitteen tarkoituksena on esitellä lyhyesti ensikotityön mahdollisuuksia vanhempien tukena. Projekti jakautuu sekä valtakunnalliseen että alueelliseen kehittämistyöhön. Ensi- ja turvakotien liitto on eräs valtakunnallisen kehittämistyön toimija. Muut valtakunnalliseen yhteistyöverkostoon kuuluvat tahot ovat Kuntaliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos ja Kirkkohallitus. Yhteistyöverkoston tehtävänä on selvittää, miten kohderyhmän perheitä tuetaan Suomessa, mitä tietoa ryhmästä on saatavilla sekä miten perheille tarjottavaa tukea tulisi kehittää. Projektilla on kokeilutoimintaa Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymän ja Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verson alueella. Esitteen on toimittanut Aila Kantojärvi yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton vaativan vauvatyön suunnittelijan Jaana Wikgrenin ja tutkija-kehittäjä Sinikka Kuosmasen sekä Äiti ei pysy kärryillä -projektin projektityöntekijä Marjukka Suurpään kanssa. Esitteessä on hyödynnetty Ensi- ja turvakotien liiton internet-sivuilta sekä liiton lehden, Enskan viimevuosien numeroista löytyvää materiaalia, samoin kuin Tukiliiton Äiti ei pysy kärryillä -projektia edeltäneen Enemmän otetta ja -osallisuutta -projektin tuloksia (RAY 2006–2009). Esimerkkejä tämän näistä ovat kansainvälistä tutkimustyötä ja suomalaisperheiden kokemuksia esittelevä tutkimusraportti Ajattelen että mennään eteenpäin. Vanhemmat ja kokemukset tuesta (2009) sekä kartoitus työntekijöiden kokemuksista Monimuotoista tukea (2010). 3 1 Ensi- ja turvakotien liitossa ja sen jäsenyhdistyksissä tehtävän työn tarkoitus Ensi- ja turvakotien liitto on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä ehkäisee perheväkivaltaa. Liitto toimii 29 jäsenyhdistyksensä keskusjärjestönä. Jäsenyhdistykset ylläpitävät 10 ensikotia ja yhtä vankilan perheosastoa. Lisäksi kuusi ensikotia on erikoistunut päihdeongelmien hoitoon. Jäsenyhdistykset ylläpitävät myös 14 turvakotia. Osa yhdistyksistä keskittyy avopalveluihin. Liitto on vauvaperhetyön ja perheväkivallan asiantuntija ja sekä lasten ja perheiden etujen ajaja. Toimintamuodot, joilla Ensi- ja turvakotien liiton tarkoitusta toteutetaan, on jaettavissa neljään pääryhmään: Vaativaan vauvatyöhön, väkivaltatyöhön, päihdekuntoutukseen ja muuhun lasten hyvinvointia, ja perheitä tukevaan työhön. Käytännön työ asiakasperheiden parissa tehdään Ensija turvakotienliiton jäsenyhdistyksissä. Kattojärjestönä Ensi- ja turvakotien liitto koordinoi ja kehittää sen jäsenyhdistyksissä tehtävää työtä yhteistyössä yhdistysten kanssa. Se järjestää myös koulutuksia ja työkokouksia sekä auditoi yhdessä laadittuja laatukriteerejä. Ensi- ja turvakotien liitossa toimii Miestyön kehittämiskeskus sekä Neuvokeskus (lapsiperheiden eroauttaminen). Liitolla on myös erilaisia projekteja, kuten esimerkiksi vakivaltaa kokeneiden naisten tueksi tarkoitettu Miina-projekti (RAY 2008–2012), Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -projekti (RAY 2011– 2014), jonka tavoitteena on yhdistää ammatillisen osaamisen, vapaaehtoistyön ja asiakkaiden osallisuuden näkökulmat ja Vauvaperhe turvapaikanhakijana -projekti (RAY 2012–2014), jossa yhteistyötahoina ovat Helsingin kaupungin vastaanottokeskukset, ensikodit ja Maahanmuuttovirasto. Liitto ylläpitää Nettiturvakotia. Ensi- ja turvakotien liiton toimintaan liittyy kiinteästi myös tiedotustoiminta. 4 Jäsenyhdistykset ylläpitävät ensikoteja ja turvakoteja sekä tarjoavat erilaisia avopalveluita perheille. Ensikodeissa työn painopisteenä on paljon tukea tarvitsevien vauvaperheiden tai vauvaa odottavien perheiden tukeminen eli nk vaativa vauvatyö. Vaativan vauvatyön avopalveluita ovat Päiväryhmä- ja Baby blues -toiminta ja Doula-tukihenkilötoiminta. Osa yhdistyksistä on keskittynyt muillekin kuin vauvaperheille tarkoitettuihin avopalveluihin, esimerkiksi Alvari-perhetyöhön, jonka tarkoituksena on tarjota perheille tukea kotiin tai tapaamispaikkatoimintaan, jonka avulla eroperheen poissaoleva vanhempi voi tuetusti tavata lastaan. Jussi-työn tarkoituksena taas on tarjota väkivaltaa käyttäneille miehille tukea käyttäytymisen hallintaan. Ensikodeissa kohdataan jatkuvasti myös vanhempia, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia sekä vanhempia, joilla on diagnosoitu kehitysvamma. Näistä syistä johtuva, joskus suurikin tuen tarve vanhemmuudessa ja ensikodeissa tehtävä asiantuntijatyö ovat kuitenkin tulleet melko vähän esiin Ensi- ja turvakotien työtä määrittävässä keskustelussa. Äiti ei pysy kärryillä -projektin projektityön kokemusten ja sitä edeltäneeseen Enemmän otetta ja osallisuutta -projektiin liittyneiden selvitysten mukaan kehitysvammaiset vanhemmat ja heidän tuen tarpeensa ovat hyvin erilaisia. Kaikki perheet eivät välttämättä tarvitse palvelujärjestelmän tukea vanhempien tai toisen vanhemman laaja-alaisista oppimisvaikeuksista tai kehitysvammasta huolimatta. Vanhemmilla voi olla yhdessä edellytykset selviytyä vanhemmuudestaan, erityisesti mikäli heillä mahdollisesti on tukena vahva epävirallinen tukiverkosto. Osa vanhemmista taas ei halua ottaa tukea vastaan. Heillä voi olla aikaisempia huonoja kokemuksia palvelujärjestelmästä tai he pelkäävät lapsen huostaanottoa. Palvelujen tarjoajan pitää lähestyä vanhempia hyvin herkkätunteisesti. Äiti ei pysy kärryillä -projektin työntekijän kokemuksen mukaan esimerkiksi Marttojen tarjoama apu ruuanlaiton ohjauksessa, on neutraalia ja vanhempien näkökulmasta helppoa vastaanottaa. Osa perheistä selviytyy vähäisellä tuella ja jotkut tarvitsevat vahvan ja monipuolisen sekä virallisen että epävirallisen tukiverkoston selviytyäkseen. Osa vanhemmista ei selviydy vahvankaan tuen avulla. Lapsella ja vanhemmilla voi perushoitoon liittyvistä puutteista huolimatta olla vahva emotionaalinen yhteys. Seuraavassa on tarkoituksena esitellä ja jäsentää lyhyesti Ensi- ja turvakotien jäsenyhdistysten vauvaperheille tarkoitettuja palveluita ja niitä mahdollisuuksia, joita ensikoti tarjoaa vanhemmille, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai kehitysvamma. Koottu tieto, työntekijöiden kokemus ja osaaminen sekä työn ohessa kehitetyt menetelmät voivat tukea monien muiden järjestö- ja kuntatyöntekijöiden työtä sekä tarjota laajemmin suoraa tukea myös vanhemmille. 5 2 Ensikotityön muuttuva luonne ja kiinteä yhteys kuntien sosiaalitoimen kanssa Ensikotiin tulon syyt seuraavat yhteiskunnan muutoksia. Ensikotityön alkuaikoina turvaa haettiin äidin aviottomuuden vuoksi, 70-luvulla asuntojen puute ja 80-luvulla äitien nuori ikä olivat syitä hakeutua ensikotiin, 90-luvulta alkaen nousivat mielenterveysongelmat, äitien uupuminen ja masennus merkittäviksi tulosyiksi. Perhe ohjataan ensikotiin, mikäli vanhemmat tarvitsevat vauvansa kanssa selviytymisen laitostyyppistä tukea. Ensikotiin tullaan aina asiakkaan kotikunnan sosiaalitoimen maksusitoumuksella. Maksusitoumus tarvitaan yleensä myös pitempiaikaisesti tukea perheille tarjoavaan päiväryhmätoimintaa varten. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksillä on kuitenkin myös toimintamuotoja, joihin voi hakeutua oma-aloitteisesti, ja jotka tarjoavat tukea tilapäisluontoisesti, kuten esimerkiksi Baby blues -toiminta ja Doula-toiminta. Ensi- ja turvakotien liiton yhdistykset kilpailevat tänä päivänä kaupallisten yritysten kanssa. Yhdistysten tuottamat palvelut eroavat kuntien ja kaupallisten yritysten tarjoamista palveluista muun muassa siinä, että esimerkiksi ensikodissa ihmiset saavat ammattilaisten avun lisäksi muiden samassa asemassa olleiden vertaistuen ja he voivat voimia kerättyään ryhtyä auttamaan muita esimerkiksi kokemusasiantuntijoina tai vapaaehtoisina. 1 http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/vapaaehtoistyo/nyt-tuulee-vapaaehtoistyosta/ Erityisryhmät Ensikodit Päiväryhmät Baby blues Doulatoiminta ..... 1 Essi Lehtinen: Lapsi tarvitsee turvallisen kodin. Enska 4/2012. 6 Kuvio 1. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä perheet saavat monenlaista tukea. Kun tuen tarve on vähäisempi, vapaaehtoinen doula voi olla perheen tukihenkilönä. Kun tuen tarve kasvaa, perhettä auttaa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen. Erityisryhmät, kuten turvapaikkaa Suomesta hakevat vauvaperheet tai vankilassa vauvansa kanssa olevat vanhemmat, voivat hakea apua Vauvaperhe turvapaikanhakijana -projektista tai hakeutua Vankilan perheosastolle. (Kuva Jaana Wikgren.) 3 Vaativa vauvatyö ensikodeissa ja yhdistysten muut toimintamuodot vauvaperheille 3.1 Ensikodista tukea vauvaperheen arkeen Ensikodeissa tuetaan vanhemmuutta ja arjessa selviytymistä. Äiti voi tulla ensikotiin jo odotusaikana tai pienen vauvan kanssa. Myös isä voi tarvittaessa asua ensikodissa. Ensikotijakson pituudesta sovitaan perheen tarpeiden mukaan ja se voi kestää muutamasta kuukaudesta noin vuoteen. Ensikodissa tuetaan vauvan ja vanhemman hyvää suhdetta ja opetellaan arkielämästä ja vauvanhoidosta selviytymistä kädestä pitäen oman ohjaajan kanssa. Asiakkaina on vanhempia, joiden on vaikea tunnistaa vauvan tarpeet ja jotka ovat tiiviin tuen tarpeessa. Ensikotiin tulon taustalla voi olla muun muassa synnytyksen jälkeinen masennus, vanhempien oma turvaton lapsuus tai vanhemman laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Osa ensikotiasiakkaista on itsekin vielä lapsia raskaaksi tullessaan. Työskentelyn perustana on luottamuksellinen suhde perheen ja oman ohjaajan kanssa. Oma ohjaaja kulkee perheen rinnalla, tulee tarvittaessa mukaan synnytykseen ja on läsnä neuvotteluissa, joissa perheen asioista ja työskentelyn tavoitteista sovitaan. Oma ohjaaja toimii arjessa perheen kannustajana ja rohkaisijana sekä tukena kun toimitaan verkostoissa. Ensikodissa asiakasperhe saa ammattilaisten avun lisäksi muiden yhteisön äitien ja isien vertaistuen ja he voivat voimia kerättyään ryhtyä auttamaan muita esimerkiksi kokemusasiantuntijoina tai vapaaehtoisina. Yhteisössä eläminen tuo vanhemmille haasteita ja osasta se voi tuntua liian vaikealta. Parhaimmillaan yhteisössä eläminen voi tarjota onnistumisen kokemuksia, kokemuksia siitä, että pystyy omilla mielipiteillään vaikuttamaan yhteiseen toimintaan. Työskentelyä ja työmenetelmiä tämän kohderyhmän kanssa on tärkeä kehittää edelleen, jotta he saavat oikeanlaista apua ja tukea myös raskauden ja vauvavaiheen aikana. Ensikodeissa tehtävällä työllä 1. vahvistetaan perheiden arjen sujuvuutta: kodinhoito, ruuanlaitto, siivous, raha-asiat 2. tuetaan vauvan ja vanhempien välistä vuorovaikutusta 3. opetellaan olemaan ja elämään yhteisössä 4. kootaan perheen ympärille tarpeellisia luonnollisia ja ammatillisia verkostoja 7 Ensikodit ovat lastensuojelulaitoksia ja näin ollen osana työtä on aina myös lapsen edun arviointi: miten sujuu vuorovaikutus vauvan ja vanhempien välillä, saako vauva kaiken sen mitä tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen hyvin? Osalle perheistä ensikodin intensiivinenkään tuki ei riitä ja lastensuojelun sosiaalitoimi voi päätyä lapsen sijoittamiseen kodin ulkopuolelle. Jos pienen lapsen sijoitukselle ei ole kiirettä, sijaisperheeseen ehditään tutustua jo ensikodissa oloaikana. Vanhemmat saavat tutustumiskäynneillä vahvistusta sille, että lapsella on perheessä hyvä ja turvallinen olo, vaikka sijoituksen hyväksyminen voikin olla heille vaikeaa ja aikaa vievää. Ensikoteja on 11 paikkakunnalla: Helsingissä, Lahdessa, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Raahessa, Vaasassa, Kokkolassa, Oulussa, Rovaniemellä sekä Vanajan vankilassa Hämeenlinnassa. Varsinaisen ensikotitoiminnan lisäksi esimerkiksi Porissa ja Lahdessa tarjotaan asumispalveluita erityistä tukea tarvitseville lapsiperheille. Raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden päihdeongelmien hoitoon erikoistuneissa ensikodeissa yhdistyvät lastensuojelu ja päihdekuntoutus. Näitä Pidä kiinni® -ensikoteja on kuudella paikkakunnalla: Helsinki, Espoo, Turku, Kuopio, Kokkola ja Oulu. 3.2 Muita toimintamuotoja vauvaperheille Baby blues -toiminta tarjoaa apua kun perheen vanhemmat ovat uupuneita tai masentuneita tai kun perheessä on vauva, joka heräilee paljon öisin ja perheen vuorokausirytmi on sekaisin. Palvelumuotoja ovat neuvontapuhelin, uni-valve -rytmityshoito (”unikoulu”), erilaiset ryhmät ja vauvan unihäiriöihin liittyvät teemaillat. Palvelut vaihtelevat jonkin verran paikkakunnittain. Baby blues -toimintaa on seitsemällä paikkakunnalla: Helsinki, Lahti, Kotka, Jyväskylä, Kuopio, Outokumpu ja Oulu. Näiden lisäksi unineuvontaa on Tampereella ja Raahessa. Vanhemmat voivat toisinaan olla hyvin uupuneita, joten tarvetta tämän tyyppiseen toimintaan on. Perheet voivat itse ottaa suoraan yhteyttä Baby blues -työntekijään. Päiväryhmätoimintana toteutettava perhekuntoutus on tarkoitettu äideille ja alle 2-vuotiaille lapsille. Päiväryhmä on suljettu ryhmä, joka kokoontuu 2–3 kertaa viikossa koko päiväksi. Päiväryhmätoiminnan tavoitteena on lapsiperheen arjen ja voimavarojen suunnitelmallinen tukeminen ja lapsen ja vanhemman myönteisen vuorovaikutuksen vahvistaminen. 8 Päiväryhmätoiminta on avuksi kun perheen arki tuntuu ylivoimaiselta ja usko vanhempana jaksamiseen horjuu. Päiväryhmätoimintaa on 8 paikkakunnalla: Helsinki, Lahti, Kotka, Lappeenranta, Imatra, Kuopio, Tampere ja Oulu. Yksi ryhmäjakso kestää puoli vuotta ja tarvittaessa niitä voi olla useampia. Päiväryhmäjaksoon sisältyy yksi intensiiviviikko perhekuntoutuskeskus Sopukassa. Päiväryhmätoimintaan tarvitaan sosiaalitoimen maksusitoumus. Alvari-perhetyö® Alvari-perhetyö on erityisesti lastensuojeluperheiden tarpeisiin kehitetty kotona tehtävän työn malli, jossa terapeuttinen auttaminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ja toimimalla yhdessä perheen ja sen verkostojen kanssa. Alvari-perhetyöhön kuuluu kotona tehtävä työ, eri menetelmät, sosiaalinen kuntoutus sekä arviointi. Parhaat tulokset Alvari-perhetyössä saavutetaan kun perheet päättävät itse ottaa apua vastaan. Asiakassuhteet kestävät 1–2 vuotta. Alvari-perhetyötä tehdään 8 paikkakunnalla: Hämeenlinna, Kotka, Jyväskylä, Lahti, Lappeenranta, Joroinen, Oulu ja Rovaniemi. Doula-toiminnan kautta raskaana oleva äiti voi saada itselleen tukihenkilön odotuksen ja synnytyksen ajaksi. Doulat ovat vapaaehtoisia, jotka ovat saaneet koulutusta oman paikallisyhdistyksensä toimesta tukihenkilönä toimimiseen. Doula ja vanhemmat tai äiti tapaavat jo ennen synnytystä ja ainakin kerran synnytyksen jälkeen. Doula voi lähteä synnytykseen mukaan ja olla tukena sekä äidille että isälle. Doulat ovat kaikki ihan tavallisia naisia, jotka haluavat olla avuksi vauvaa odottavalle perheelle. Doula-toiminta on tarkoitettu kaikille perheille. Doulan saa ottamalla suoraan yhteyttä lähimpään doula-yhteyshenkilöön, lähetettä tai maksusitoumusta ei tarvita. Doulan palvelut ovat useimmiten perheille maksuttomia. Joillakin paikkakunnilla toiminnasta peritään pieni maksu (korkeintaan 45 euroa vuonna 2012). Toimintaa on 16 paikkakunnalla. Lisätietoja muista perheille tarkoitetuista toimintamuodoista: www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/ 9 4 Yhteistyö kuntien kanssa ensikotijakson jälkeen Ensikodeissa tehtävän työn yksi keskeinen periaate on verkostojen kartoittaminen ja niiden rakentaminen perheiden tueksi. Perheiden tukena voi olla monenlaisia verkostoja: - luonnolliset verkostot: isovanhemmat ja muut sukulaiset, muut perheelle tärkeät henkilöt - auttavat verkostot: lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdehuolto, muut sosiaalitoimen tai vammaishuollon palvelut, neuvola, neuvolan tai lastensuojelun perhetyö, lasten psykiatria, sosiaalipediatria jne. Ensikotijakson loppuvaiheessa laaditaan yhdessä perheen ja kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa suunnitelma perheen tuen tarpeista kotiutumisen jälkeen. Mukana suunnittelussa voi olla myös esimerkiksi kunnan perhetyöntekijä tai jokin muu tarvittava taho. Joillakin paikkakunnilla ensikodin työntekijä tapaa perhettä vielä muutamia kertoja jakson päättymisen jälkeen. Ensikodista kotiutuvat perheet tarvitsevat usein erityistä tukea juuri kotiutumisen vaiheessa, jotta ei menetetä sitä kaikkea vahvuutta, jonka he ovat vanhemmuuteensa ensikotijakson aikana saaneet. Monille perheille on vaikea sopeutua uusiin tilanteisiin, tutustua uusiin työntekijöihin, työskentelytapoihin ja uusiin tapoihin puhua vanhemmuudesta ja lapsesta. Uudet asiat on esiteltävä vähän kerrassaan, pikkuhiljaa. Luottamuksen syntymiseen tarvitaan aikaa. Kotiutumisvaiheen työskentelyä kehitetään tällä hetkellä usealla paikkakunnalla. Esimerkiksi Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksessä perhe voi kotiutua ensikodista niin, että ensikodin tuttu työntekijä tekee kotikäyntejä ja ”saattaen vaihtaa” perheen kanssa työskentelyn kunnan perhetyöntekijälle. Kunta siis ostaa yhdistykseltä tällaisen kotiutumisvaiheen tuen. Samanlaista kotiutumisen tukityötä tehdään myös Helsingin ensikodissa. Helsingissä on myös mahdollista, että perhe muuttaa ensikotijakson jälkeen viereisessä rakennuksessa olevaan ns. itsenäisen asumisen tukiasuntoon (ITU). ITU-jakson aikana tarvittava tuki tulee vielä ensikodilta: oman työntekijän käynnit ja osallistuminen esimerkiksi vauvamuskariin tai johonkin muuhun ensikodin ryhmään. Perhe maksaa ITU-asunnosta normaalia vuokraa ja kunta ostaa siihen ITU-palvelut eli sen ensikodilta tulevan tuen. * * * Ensi- ja turvakotityö on hyvin paljon muutakin kuin yleisesti tunnettua laitosasumista. Se tarjoaa monenlaisia toimintamuotoja, ja toiminta innostaa myös perheitä tukevia vapaaehtoisia. 10 Ensikodit ja vaativa vauvatyö vanhemmuuden tukena perheissä, joissa vanhemmalla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai kehitysvamma Perhe, jossa vanhemmalla tai molemmilla vanhemmista on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai kehitysvamma. Perhe ei halua vastaanottaa tukea. Perhe ei tarvitse erityistä tukea. Perheelle riittää lähiverkoston tuki. Perhe tarvitsee ammatillisen verkoston tukea. Perhe tarvitsee monimuotoista ja intensiivistä tukea. Doula on perheen tukihenkilönä odotusaikana, synnytyksessä ja vauvan syntymän jälkeiset viikot. Doulat ovat vapaaehtoistyöntekijöitä. Baby blues-työntekijä on perheen tukena jos vauva valvottaa tai vanhemmat masentuvat tai uupuvat. Baby blues on lyhytaikaista tukea. Päiväryhmä tarjoaa perheelle intensiivistä tukea suljetussa ryhmässä 2–3 kertaa viikossa. Päiväryhmäjakso kestää 6 –12 kk. Ensikodissa perhe saa vahvaa tukea vanhemmuuteen ja vuorovaikutukseen vauvan kanssa. Koko perhe voidaan sijoittaa ensikotiin lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä. Ensikodissa ollaan 4–12 kk ajan. 11 www.ray.fi/jarjestot Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Pinninkatu 51, 33100 Tampere www.kvtl.fi 2013
© Copyright 2024