1. No category

en si - ja tu rv ak ot
ie n li it on jä se nl
eh ti
2015
no 5 ´
Turvapaikanhakijaperheitä 4
halutaan auttaa
8 Tuoreen äidin
saattaa yllättää yksinäisyys
pä äk ir jo it us
Musiikkitalossa
Juhlittiin 24.9.
12
Kuva: Nina Dodd
liiton 70-vuotisjuhlia
Perhetuvat
Auttavat
jaksamaan
arjessa
14
Myös lapset pitää
saada näkyviksi
turvapaikanhakuprosessissa.
4
sisältö:
4
8
10
33. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069
Tuoreen äidin saattaa yllättää yksinäisyys
Niin ihania kuin vauvat ovatkin, ei heistä ole
vanhempiensa ystäviksi.
Päätoimittaja: Riitta Särkelä
Toimitussihteeri: Vesa Keinonen
Toimituskunta: Riitta Särkelä, Essi Lehtinen, Salla Frisk,
Mikko Savelainen ja Katariina Suomu
Minun työviikkoni
Sara Lammi; Kiireistä mutta mukavaa!
12 Ensi ja turvakotien liitto 70-vuotta
Liitto vietti juhliaan iloisissa tunnelmissa.
Ilmoitukset: Outi Hieta
14 Perhetuvat auttavat jaksamaan arjessa
1/1 sivua 700 e | 1/2 sivua 500 e | 1/4 sivua 280 e
Juttuideat ja palaute toimitukseen:
[email protected]
Ilmoitushinnat:
Tampereen Linnainmaan tuiki tavallisesta
kerrostalosta löytyy monille perheille
merkittävä paikka.
16
Kahvitauko
Taitto ja ulkoasu: Rohkea Ruusu Oy
Sari haikarainen haluaa kehittyä johtajana.
Painopaikka: Lönnberg Oy
17
Kolumni
Kannen kuva: Tiuku Pennola
18
21
22
8
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti
Tänä syksynä Suomeen on tullut ennätysmäärä turvapaikanhakijoita.
Leea Heinonen
työskentelee
päiväryhmä
Pikku-Miinassa.
Turvapaikanhakijaperheitä halutaan auttaa
N o 5 ’2015
Isoisotätini Miina Sillanpää.
Tilaukset ja osoitemuutokset:
[email protected]
Tilaushinta: 25 e / vuosi
www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/jasenlehti-enska/
Jäsenyhdistykset
Lyhyesti
Kirjanmerkki
Tarinoita vaikuttamisesta – periksi ei anneta –
ensi- ja turvakotien liitto vaikuttajana, laura puro
23
Yhteystiedot
ilmestymisaikataulu:
1/16 vk 7
2/16 vk 15
3/16 vk 23
4/16 vk 38
5/16 vk 47
Lapset asetettava etusijalle
Kulunut syksy on herättänyt monet meistä miettimään, mihin suuntaan
tätä maata ollaan kehittämässä. Hallitus antoi lokakuun lopulla asetuksen ja esityksen päivähoidon ryhmäkokojen kasvattamisesta sekä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta 20 tuntiin. Osa lapsista tulee
olemaan päiväkodeissa kohtuuttoman suurissa ryhmissä, mikä heikentää päivähoidon laatua. Samaan aikaan suunnitelmissa on päivähoidon
sekä koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotukset, sekä
esiopetuksen toteuttaminen maksullisena kerhotoimintana.
Säästötoimien kohdentamisella lapsiin ja nuoriin voi olla arvaamattomia vaikutuksia. Julkisten palveluiden heikentymisestä kärsivät ennen kaikkea ne lapset, jotka näitä palveluja kaikkein kipeimmin tarvitsevat. Jos yhteisiä palveluita heikennetään ja niiden maksutasoa nostetaan, se rapauttaa myös keski- ja hyvätuloisten luottamusta järjestelmään. On vaarana,
että pikkuhiljaa näiden rinnalle kehittyy yksityisten palvelujen järjestelmä,
joka eriyttää lapset lopullisesti.
Toinen ajankohtainen asia on päihdeäitien Pidä kiinni -hoitojärjestelmä, jonka rahoitus on vaakalaudalla. Hoitojärjestelmässä on kehitetty
kuntoutusmalli, jossa keskitytään vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutussuhteen ja arjen tukemiseen sekä päihdekuntoutukseen. Malli on
osoittautunut tehokkaaksi, ja sillä on pystytty ehkäisemään tarvetta lasten
huostaanotoille.
Vuodesta 2010 lähtien eduskunta ja Raha-automaattiyhdistys ovat varmistaneet hoitojärjestelmän rahoituksen aina vuodeksi kerrallaan. Olen
toiminut tänä syksynä eduskunnassa sen puolesta, että eduskuntaryhmien
välillä saataisiin yhdessä sovittua rahoitus hoitojärjestelmän turvaamiseksi myös ensi vuodeksi. Olisi tärkeää, että sote-uudistuksen toteuttamisen
yhteydessä tämän tapaisten erityispalveluiden organisoinnista huolehdittaisiin valtakunnallisesti. Ensi- ja turvakotien liiton osaamiselle olisi tässä
varmasti kysyntää.
Liitto on myös toiminut sen puolesta, että turvakotiverkosto saataisiin
mahdollisimman laajaksi ja kattavaksi. Pidemmän tähtäimen tavoitteeksi
on asetettava, että rahoitusta lisätään. Näin varmistetaan se että turvakotipalvelut ovat kaikkialla saatavissa.
Tuula Haatainen
Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja
VATU-hanke on järjestänyt syksyn aikana auttamishaluisille koulutusta.
Turvapaikanhakijaperheitä
halutaan auttaa
Tänä syksynä Suomeen on tullut ennätysmäärä turvapaikanhakijoita.
Heidän joukossaan on myös runsaasti lapsiperheitä. Ensi- ja turvakotien
liitolla on merkittävä rooli näiden ihmisten tukemisessa.
TEKSTI: Vesa Keinonen KUVAT: Vesa Keinonen ja Tiuku Pennola
L
iiton
Vauvaperhe
turvapaikanhakijana
(VATU) –projekti on
vuodesta 2012 saakka kehittänyt vastaanottokeskuksiin
(VOK) yksilö- ja ryhmätyömuotoja. Samalla niihin on juurrutettu lapsiperhetoimintaa.
Viime kuukausien aikana hankkeen
toimintaympäristö on muuttunut dramaattisesti. Vastaanottokeskusten kapasiteetti on täyttynyt, ja monia uusiakin
on pitänyt perustaa.
– Meidän projektillemmekin on nyt
avautunut paljon uudenlaista tehtävää.
Tärkeää on esimerkiksi löytää vapaaehtoisia auttamaan maahan tulevia perheitä, sanoo VATU-hankkeen projektipäällikkö Anna Mikkonen.
Helsingin alueen turvapaikanhakijaperheitä on sijoitettu muun muassa Laajasalon perheyksikköön. Sinne on ohjautunut vapaaehtoisauttajia myös Ensi- ja
turvakotien liiton kautta. Yhteistyössä
4
ovat mukana lisäksi Roihuvuoren seurakunta, Helsingin kaupunki sekä Suomen
Punainen Risti.
Myös auttamistavat ovat muuttumassa. Facebook alkaa nykyisin olla tässäkin asiassa merkittävä väline.
– Monet ovat perustaneet sinne erilaisia auttamisryhmiä. Niissä voidaan
välittää tietoa turvapaikanhakijoiden tarpeista ja pyrkiä vastaamaan niihin.
Ihmisten hätä on koskettanut voimakkaasti. Anna Mikkonen suorastaan
hämmästelee ihmisten auttamishalukkuutta.
– Odotimme Ensi- ja turvakotien liiton Facebook-sivulla olleen ilmoituksen
perusteella pariakymmentä vapaaehtoista, mutta heitä ilmoittautuikin yli 200!
Kyllä tässä voidaan puhua jo ilmiöstä.
Intoa ja ideoita riittää
VATU-hanke on järjestänyt syksyn aikana
auttamishaluisille koulutusta. Ensin pidettiin isommalle joukolle tapaaminen,
2015
ja siitä on edelleen jakauduttu pienempiin koulutusryhmiin.
– Fokusoitumistakin tapahtuu. Meidän projektimme pariin ohjautuvat ne,
joita kiinnostaa toimia nimenomaan lapsiperheiden kanssa.
Anna Mikkonen näkee selkeän enemmistön vapaaehtoiskandidaateista olevan liikkeellä realistisin ajatuksin.
– Työkokemuksen tai opintojen kautta monella on paljon osaamista ja hyviä
ideoita. Joku esimerkiksi haluaisi opettaa
perheille suomea. Joku toinen taas viedä
heitä vaikkapa liikuntatapahtumaan.
Tarvetta on hyvin monenlaisille auttajille. Esimerkiksi senioreille on tarjolla
erityistehtäviä.
– Useilla Suomeen tulijoilla katkeavat siteet isovanhempiin. Paikallinen
vanhempi ihminen voisikin toimia heille
eräänlaisena varamummona – tai –pappana.
Muutama käytännön asiakin vapaaehtoistyössä kannattaa pitää mielessä.
– Vastaanottokeskuksissa on niin val2015
5
Vapaaehtoiset
kuuntelivat
tarkkaavaisesti
VATU-hankkeen
asiantuntijoita.
tava kiire että heitä ei kannata kuormittaa
yksittäisillä kyselyillä.
Toistuvat vapaaehtoisten järjestämät
tapahtumat on havaittu parhaimmiksi.
– Ne tuovat jatkuvuutta turvapaikanhakijoiden elämään ja VOK:ien henkilökunnan työrytmiin, Mikkonen sanoo.
Yhteistyötä jo ollut
Projektipäällikön mukaan viime vuosina
VATU-hankkeessa tehty pohjatyö on suureksi avuksi hektisessä nykytilanteessa.
– Olemme muun muassa toteuttaneet
eri paikkakunnilla aluekoulutuskiertueen.
Koulutusten avulla on saatu luotua toimivaa yhteistyötä liittomme jäsenyhdistysten ja vastaanottokeskusten välillä.
– Nyt VOK:eissa tiedetään, että he voivat konsultoida yhdistystemme asiantuntijoita tietyissä asioissa. Samoin ensi- ja
turvakotien tarjoamat erilaiset palvelut
tunnetaan.
Projektipäällikkö Anna Mikkonen
muistuttaa siitä että kiireenkin keskellä
VATU-projektin kannattaa keskittyä tässä
asiassa ydinosaamiseensa.
– Se liittyy vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen tukemiseen sekä vanhemmuuden vahvistamiseen. Esimerkiksi
trauma-asiantuntijoita emme ole.
Toiminnalliset menetelmät
avuksi
VATU-hankkeen projektityöntekijä Tiuku
Pennola on ollut toteuttamassa vastaan6
Älä turhaudu –
Myös lapset tulee huomioida
turvapaikanhakijoina.
ottokeskuksissa viikoittaisia perhekahviloita sekä vetänyt niissä erilaisia ryhmiä.
–Olemme saaneet toiminnastamme
hyvää palautetta. VOK:eissa ei ole aikaisemmin ollutkaan täysin vastaavaa perheiden pitkäaikaista ja järjestelmällistä
tukemista.
Pennolan mukaan vertaistuen periaate toimii tämänkin asiakasryhmän kanssa
mainiosti.
– Kerron heille että olen äiti, enkä minäkään tiedä kaikkea. Nyt meillä on hyvä
mahdollisuus oppia asioita yhdessä. Oli
kyseessä sitten lapsen pukeminen tai hänen hampaidensa hoito.
Yhteisen kielen puuttuminenkaan ei
ole este. Silloin otetaan tarvittaessa avuksi toiminnallisia menetelmiä.
– Olemme esimerkiksi suunnitelleet
toimintalaatikon, jonka avulla voidaan
käydä monia asioita läpi. Laatikko sisältää
muun muassa erilaisia leluja ja askarteluvälineitä yksinkertaisia leikkejä varten.
Myös monet netistä löytyvät lapsen
hoitoa neuvovat kuvat ja videot voivat
olla käyttökelpoisia.
– Niitä löytyy esimerkiksi hakusanoilla
”vauvan ravistelu” ja ”vauvan ruoka”.
Lapset saatava näkyviksi
Tiuku Pennola painottaa sitä että lapset
voivat usein jäädä varjoon turvapaikanhakuprosessissa.
2015
vaan auta!
VATU-projektin järjestämään vapaaehtoisten
koulutusiltaan saapui noin 15 osallistujaa.
He kuulivat käytännön vinkkejä siitä millaisia
tehtäviä on tarjolla, ja mitä auttajan
– Muutenkin niin voi käydä, mutta tällaisissa ruuhkatilanteissa on olemassa
erityinen vaara. Turvapaikanhakeminenhan on hyvin aikuiskeskeistä byrokratiaa.
Pennolan mukaan maahamme tulevien perheiden avuntarpeet eivät pääty siihen kun oleskelulupa on saatu.
– Kannustan vapaaehtoisia jatkamaan
heidän tukemistaan myös tämän jälkeen.
Kaikkien osalta kotoutuminen ei aina suju
ongelmitta. Jäädään ilman työtä tai ystäviä.
Tiuku Pennola uskoo Ensi- ja turvakotien liitolla olevan selkeä paikkansa myös
tällä kentällä.
– Haaveilen siitä, että turvapaikanhakijat löytäisivät jatkossa liittomme erilaiset
palvelut. Uskon heidän olevan ennemmin
tai myöhemmin osa palvelukenttäämme.
Meidän pitäisikin jo nyt valmistautua siihen.
on hyvä huomioida.
Lauri Mäkelä haluaa antaa panoksensa
turvapaikanhakijaperheiden hyväksi kyllästyttyään pinnalle nousseeseen maahanmuuttokriittisyyteen.
– Aluksi meinasin ruveta rähisemään
Facebookissa, mutta sitten päätinkin alkaa mieluummin tehdä vapaaehtoistyötä.
Toinen taustalla vaikuttava tekijä on se
että Mäkelällä on parhaillaan ylimääräistä aikaa. Vajaa yksivuotiaan lapsen isä jäi
lokakuun alussa vanhempainvapaalle.
-Onkin mukava saada vaihtelua arjen
rutiineihin.
Lauri Mäkelä odottaa löytävänsä mielekkäitä auttamistehtäviä esimerkiksi leikkipuistoista.
– Voisimme leikkiä siellä jonkun turvapaikanhakijaperheen kanssa. Tai sitten
vaikka lähteä yhdessä retkelle.
Mäkelä muistuttaa siitä, että vapaaehtoisauttajalla ei tarvitse olla ihmeellisiä
erityistaitoja.
– Ei minullakaan sellaisia ole. Kyllä toisia voi auttaa, jos on vähänkin sosiaalinen.
Parempi tehdä kuin rypeä
Jenni Kitin ajoi vapaaehtoiskoulutukseen
yleinen avuttomuuden tunne maailman
kuohuvasta tilanteesta.
– Kun seuraa mediaa, niin joskus tuntuu siltä että elämme täysin epätoivoisia
aikoja. Mutta ei olo ainakaan parane siitä
että rypee epätoivossa. Parempi on tehdä
jotakin konkreettista asioiden eteen.
Yhden lapsen äitinä Kitille oli luontevaa valita lapsiperheet auttamisensa kohteeksi.
2015
– Matkoilla olen huomannut sen, että
lapset - ja heistä puhuminen - on aivan
perustavanlaatuinen ihmisiä yhdistävä
asia.
Jenni Kitti on ammatiltaan näyttelijä.
Hän toivoo siitä olevan apua myös turvapaikanhakijaperheiden auttamisessa.
– En kuitenkaan halua heti rynnätä
pitämään mitään teatterityöpajaa. Mieluummin ensin tunnustelen tilannetta.
Jatkossa toki olisi mukavaa, jos voisin
hyödyntää osaamistani.
Kitin mukaan VATU-projektin yhteistyökumppaneineen vapaaehtoisille järjestämä koulutus on ollut laadukasta.
– Olen saanut niistä tilaisuuksista paljon uutta tietoa.
7
Äitien nimet on muutettu.
Tuoreen äidin
saattaa yllättää yksinäisyys
Niin ihania kuin vauvat ovatkin, ei heistä ole vanhempiensa ystäviksi.
Kumppanit tai omat vanhemmatkaan eivät pelkästään riitä,
jos heistä ei ole vertaistukijoiksi.
Aura: Kipeitäkin asioita
uskaltaa ottaa esille
Teksti: Mia Hemming Kuva: Laura Vesa
Ryhmään mukaan voi
tulla jo raskausaikana.
Toimintaan voi osallistua neljä kertaa eli niin
kauan, kunnes lapsi
on kaksivuotias, toteaa
Merja Siltala.
8
T
ampereen Ensi- ja
turvakoti ry:n ohjaaja
Leea Heinonen tietää,
että yksinäisyys ja sosiaalisten verkostojen
puute ovat yleisimpiä
syitä hakeutua vertaistukiryhmään.
– Muita syitä ovat esimerkiksi uupuminen vauvan hoitoon tai akuutti elämän kriisi.
Heinonen työskentelee päiväryhmä
Pikku-Miinassa. Se on tarkoitettu tiivistä tukea tarvitseville äideille ja alle kaksivuotiaille lapsille. Ryhmässä äidit tutustuvat muihin tuen tarpeessa oleviin
äiteihin.
– Pikku-Miina kokoontuu kolme kertaa viikossa lähes kokopäiväisenä, mikä
mahdollistaa luottamuksen nopean syntymisen. Jakaessaan toisilleen asioita äitien taakka usein kevenee. Ja he myös
huomaavat, että samojen ongelmien
kanssa kamppailee moni muukin äiti.
2015
Riikka: Antaessaan saa
”Neuvolapsykologi ehdotti minulle tätä
ryhmää, jotta saisin vertaistukea todella
vaikeassa elämäntilanteessani. Tulin ryhmään mukaan keväällä kolmen kuukauden
ikäisen vauvani kanssa. Ja pääsimme ryhmään taas syksylläkin.
Olen yksinhuoltaja, mutta lapsen isä
osallistuu elämäämme. Hänen alkoholisminsa estää täysipainoisen vanhemmuuden. Olen erakoitunut entisistä ystävistäni,
sillä meillä ei ole enää samoja kiinnostuksen kohteita. Sukuni asuu toisella paikkakunnalla, mutta äitini käy minua usein katsomassa. Hän on suureksi avuksi ja tukee
minua horjumatta.
Ryhmässä saa ja voi antaa neuvoja, auttaa ja tulla autetuksi. Keskustelen aikuisten
kanssa aikuisten asioista. Netissäkin juttelen muiden kanssa, mutta henkilökohtaiset
tapaamiset ovat eri asia.”
Heinosen mukaan yksinäisyys saattaa
olla alkanut jo ennen vauvaa esimerkiksi
uudelle paikkakunnalle muuton myötä.
Tai synnytyksen jälkeisessä masennuksessa ei jakseta poistua kotoaan mihinkään tai soittaa kenellekään.
Yksinäisyyttä voidaan tuntea myös
parisuhteessa: kumppani saattaa esimerkiksi vetäytyä omiin harrastuksiinsa
työpäivän jälkeen. Koetaan, että toinen
on kyllä saman katon alla, mutta ei ole
läsnä.
– Joskus äitimme ovat parisuhteessa
ja joskus he ovat yksinhuoltajia. Myös parisuhdetta kohentaa, mikäli yksinäisyyttä
kokeva vanhempi löytää vertaistukea.
Ryhmä tukee äitien voimaantumista ja arjessa selviämistä, mikä kantaa
eteenpäin.
– Hyvien kokemusten myötä nuoret
äidit innostuvat usein suunnittelemaan
omaa elämäänsä: opiskelua tai työelämään siirtymistä.
”Löysin ryhmän etsiessäni vertaistukipaikkoja. Koin itseni yksinäiseksi. Mieheni on
reissuhommissa, ainoa ystäväni asuu
muualla, ja kavereillani ei ole lapsia. Meidän vanhempamme asuvat tällä samalla paikkakunnalla, ja he ovat meitä paljon
auttaneetkin.
Masennuin synnytyksen jälkeen. Ajattelin, etten mistä tahansa kohtaamispaikasta löydä tunteitani ymmärtäviä vanhempia. Täällä puhumme vaikeistakin asioista,
ja koska ryhmä on suljettu, luotimme pian
toisiimme.
Sosiaalisessa mediassa olen jakanut
kokemuksiani, mutta se ei riitä. Kaipaan
vuorovaikutusta myös kasvotusten.
Vähän minua pelottaa ryhmän loppuminen. Jäänkö sitten ilman vertaistukea?
Ehkä ryhmässä kuitenkin vielä jaetaan tietoa muista vertaistukipaikoista ennen kuin
hajaannumme.”
Hanna: Ryhmä on minulle
henkireikä
”Ystävistäni ne, joilla on lapsia, ovat töissä. Opiskelukavereitani on valmistuttuaan
muuttanut muualle, ja vielä opiskelevilla ei
ole lapsia. Ystäväni ovat kyllä minua auttaneet, mutta kiire ja elämäntilanteiden
Leea Heinonen (kuvassa)
ja Merja Siltala ovat
ohjaajina viiden äidin ja
viiden vauvan PikkuMiina -ryhmässä.
erilaisuus on hankaloittanut tapaamisia.
Olisin tarvinnut jo vaikean raskauteni
aikana tukea esimerkiksi joltakulta vanhemmalta naiselta, mutta jäin yksin. Äitini ei vaikeuksiani pystynyt kohtaamaan,
ja minulla ei ole siskoa.
Lastensuojelun kautta minulle ehdotettiin Pikku-Miina -ryhmää. Olin niin
uupunut, kun tulin tänne. En millään jaksanut olla kotona vauvan kanssa. Olen
saanut tulla tänne myös ilman lastani,
mitä olen tarvinnutkin. Nyt kun tilanteemme on taas todella hankala, tämä
ryhmä on minulle henkireikä.”
2015
9
Ty öv iik ko ni
Kiireistä mutta
Vaasan Ensi- ja turvakodin Yhdessä mutta erikseen –
erohankkeen suunnittelijalla Sara Lammilla oli vauhdikas
viikko. Se piti sisällään niin ryhmiä kuin yritysvierailujakin.
Paappa ja lapset.
teksti ja kuvat: Sara Lammi
Projektikoordinaattori Maijun
kanssa Wärtsilän jokavuotisilla
työhyvinvointiteemapäivillä.
Torstai 8.10.
Tiistai 6.10
08.15–09.15 Iltapäivän Kivakerhon valmistelua / sähköpostin tsekkausta
09.40–12.00 Wärtsilä Cityn työhyvinvointiteemapäivä
12.30–13.30 Verkostolounas Wärtsilä Runsorin työpaikkaruokalassa
13.30–15.00 Wärtsilä Runsorin työhyvinvointiteemapäivä
15.00–16.30 Kivakerhon kokoontuminen
Maanantain työpäivän
saldo: hanke-esitteitä
kolmella kielellä, Vaasan
eropalveluesitteitä, Vanhemman neuvo- ja taikuri
-ryhmäesitteitä.
10
kiukkukohtauksia, mutta aamu oli leppoinen ja mukava.
Pyrin aloittamaan työpäiväni sähköpostin lukemisella, niin myös tänään.
Ryhmiin liittyen on tullut yhteydenottopyyntöjä, hienoa että ne herättävät kiinnostusta!
Lounaan jälkeen jatkoimme Maijun
kanssa Wärtsilän hyvinvointiteemapäiville. Kaiken kaikkiaan mukavat ja antoisat päivät. Mielenkiintoista jalkautua
yritysmaailmaan, luoda uusia kontakteja ja tehdä työtämme näkyvämmäksi.
Maanantai 5.10.
Tiistai 6.10.
Rentouttavan ja kivan viikonlopun jälkeen herätys klo 6.40 tuntui liian aikaiselta niin minusta kuin molemmista
pojistani. Puoli kahdeksalta kolmevuotias jaksoi herätä ja joka-aamuiseen tapaansa nosti päätään ja sanoi ”sä oot
mamma ihana”. Ihanaa on myös se
että on työpaikka, jossa ei pidä olla joka
aamu klo 8.00.
Tämän päivän agenda työpaikalla
on päivittää Apua eroon – portaalia, viimeistellä mainoksia hankkeesta ja ryhmistämme sekä Vaasan eropalveluista.
Olemme saaneet projektikoordinaattori
Maiju Sahan kanssa sovittua aikataulut
kevään 2016 Vanhemman neuvo -ryhmään ja kahdelle taikuriryhmälle. Niitä
aletaan pikkuhiljaa markkinoimaan.
Päivä on sisältänyt käännöstöitä, tulostamista ja taittamista. Olemme myös
suunnitelleet seuraavaa päivää ja koko
viikkoa.
Päiväkodin jälkeen viisivuotiaani kaipaili kaveria kylään. Ilta menikin nopeasti ja iloisesti hyvässä seurassa.
Viime viikon Vanhemman neuvo -koulutuksesta saimme tuliaisina eroperheille muokatut Toivon sinun -kortit,
kiitos sosiaalityöntekijä Päivi Laivuorelle! Helpotin laminointifetissiäni valmistelemalla kortit iltapäivän lapsiryhmän
käyttöön. Tein vielä viimeiset ompelukset jättinoppiin ja nyt myös ne ovat lapsiryhmän käytettävissä.
Päivä jatkuu Wärtsilä Finland Oy:n
hyvinvointiteemapäivässä yhdessä Maijun kanssa. Päivän teemana on ”Pidä
huolta itsestäsi - tasapaino työn ja muun
elämän välillä”.
2015
Olimme kaksi tuntia Wärtsilä Cityn liikuntasalissa, jonka jälkeen siirryimme
Wärtsilän Runsorin yksikköön lounastamaan yhdessä muiden päivään osallistuvien kanssa. Mukava lounastauko,
jossa pääsi hyvin tutustumaan mm.
Wärtsilän työpaikkapappiin, kriisikeskuksen työntekijöihin ja Vaasan MLL:n
toimintaan. Mietimme yhteistyökuvioita Wärtsilän HR managerin kanssa.
Lounaan jälkeen jatkoimme eroauttamisen tutuksi tekemistä yhdessä yrityksen työpaikkaravintoloista.
Iltapäivä jatkuu erohankkeen tiloissa
lapsiryhmän merkeissä. Avokin lapsi- ja
nuorisotyöntekijä Heli oli jo aloitellut
lasten kanssa voimavarakilpien viimeistelyä. Pojat saivat kilpensä valmiiksi,
syötiin vähän välipalaa, mietittiin hyvää
itsessämme ja lopuksi pelattiin Toivon
sinun -korteilla. Terve omanarvontunne
on tutkitusti lasta suojaava tekijä. Olemmekin ryhmässä keskittyneet paljon siihen, että näkisimme hyvän itsessämme
ja toisissamme.
Keskiviikko 7.10.
Lapseni ovat melko tarkkoja siitä mitä
haluavat pukea päälleen. Heillä molemmilla on lempivaatteensa, jotka ei aina
miellytä äidin silmää. Tänään päiväkodin valokuvauspäivänä olin kuitenkin
tehnyt poikkeuksen ja valinnut vaatteet
valmiiksi. Voisi kuvitella että tästä tulisi
Työpöytä joka joidenkin mielestä
kaipaa järjestämistä.
Mikähän siinä onkin että niinä aamuina kun ei tarvita herätyskelloa, lapset
heräävät aikaisemmin kuin koskaan? Illan Vanhemman neuvo -ryhmän vuoksi
aloitan työt tänään vasta klo 10. Koska
työpäiväni kestää iltakahdeksaan saakka, saavat pojat viettää paapan kanssa
laatuaikaa kotona.
Ohjaamme Maijun ja Helin kanssa
Vanhemman neuvo -ryhmää, jossa tänään käsitellään lapsen tunteita ja tarpeita vanhempien erotessa. Ihanat ja
arvokkaat vapaaehtoisemme mahdollistavat sen, että voimme tarjota ryhmään
osallistuvien lapsille lastenhoidon ja iltapalan. Olemme jakaneet illan siten,
että kaksi on ohjausvastuussa ja yhdellä on ”puurovuoro”. Hänen hallussaan
ovat tarjoilut sekä lastenhoitajien ja lasten vastaanottaminen.
Kävimme päivällä läpi illan kulkua
ja askartelin valmiiksi huoneentaulut.
Yksi ryhmäläinen ilmoitti, ettei pääse
osallistumaan. Lähetin hänelle kotitehtävän sähköpostilla.
Työpöytäni saattaa jonkun mielestä
näyttää kaoottiselta, tänään otin aikaa
järjestääkseni sen. Sinänsä jollain tavalla vähän turhaa työtä, sillä pianhan se
näyttää taas samalta…
Illan Vanhemman neuvo -ryhmän
aihe oli rankka ja herätti paljon tunteita
ja ajatuksia. Kotiin tullessani paappa oli
ehtinyt tarjota pojille iltapalan, ja sain
kävellä suoraan lukemaan iltasatua.
2015
Tässä olen
yhdessä kolmevuotiaani
kanssa.
Perjantai 9.10.
Ensimmäinen Avokki-palaveri uuden
toiminnanjohtajamme Mikan kanssa.
Käytiin yhdessä läpi ensi- ja turvakotimme avopalvelupisteen syksyn tulevia
tapahtumia ja käytäntöjä. Lähtihän tässäkin palaverissa jutut taas huumorin
puolelle ja naurua ei voinut välttää.
Olin varannut kalenteriini aikaa Sofialle. Mutta koska emme Vanhemman
neuvo -ryhmän jälkeen jaksaneet jäädä
purkamaan iltaa, pidimme Maijun ja
Helin kanssa nyt tunnin purkupalaverin.
Perjantaipäivän katkaisi kivasti ystävältä saatu puolen tunnin lahjakortti
kauneushoitolaan.
Päätettiin Maijun ja miestyöntekijä
Petrin kanssa viikkomme Pohjanmaan
kriisikeskuksen avajaisiin.
Työviikko on ollut kiireinen ja kiva.
Saan olla onnellinen siitä, että minulla
on ihania ja tärkeitä ihmisiä elämässäni.
Ja kivat työkaverit, jotka tekevät arjesta
mielekkään.
Avokkipalaverin jälkitunnelmissa
Maiju ja miestyöntekijä Petri.
11
Maljoja nostamassa Hannele Sirrola, Katariina Suomu sekä
Sinikka Hurskainen ja Helena Niemi.
Kirsi-Maria Manninen.
Liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen skoolasi varapuheenjohtaja Tuula Väätäisen kanssa.
Turun yhdistyksen Markku Lehtinen oli saanut seurakseen
Ritva Karinsalo tervehtimässä pientä juhlavierasta.
Katariina Heikkisen, Leena Marila-Penttisen, Tarja Heinon,
Sari Laaksosen ja Raija Panttilan.
Ensi- ja turvakotien liitto juhli
24.9. Musiikkitalossa 70-vuotista
Juhlassa jaettiin liiton kultaiset kunniamerkit viidelle ansioituneelle henkilölle.
toimintaansa. Liiton henkilöstö
oli tehnyt suuren työn päivän
KUVAT: Laura Mendelin
valmistelussa.
Pia Hytönen, Marianne Heikkilä ja Lea Sairanen.
Philomela-kuoron
Suden aika -teos
puhutteli juhlaväkeä.
2015
Markku Lehtinen ja sosiaalineuvos Aira Heinänen.
Pääsihteeri Riitta Särkelä onnittelemassa puheenjohtaja Maire Halosta Raahesta.
2015
Perhetuvat Tampereella
vuonna 2014 (yhteensä kaikki kolme tupaa)
• Aikuisten käyntejä 6370
• Lasten käyntejä 7676
• Eri kävijäperheitä 469
• Ohjelmallisia toimintakertoja 588
• Toimintapäiviä 687
Perhetuvat auttavat
jaksamaan arjessa
Tampereen Linnainmaan tuiki tavallisesta kerrostalosta löytyy monille
perheille merkittävä paikka. Linnainmaatuvaksi nimetty Tampereen
Ensi- ja turvakoti ry:n perhetupa tarjoaa mahdollisuuden
hengähtää hetkeksi.
Teksti ja kuvat: Vesa Keinonen
M
aanantaisena iltapäivänä Linnainmaatuvan
ovikello
soi
taajaan. Paikalle saapuu monenlaisia äitejä lapsineen. Alkamassa on
jokaviikkoinen Tuttipiiri.
– Se on tarkoitettu vauvaikäisille ja
heidän vanhemmilleen. Muina päivinä
meillä on sitten hiukan erilaista ohjelmaa jaoteltuna lasten iän mukaan, sanoo tuvan vastaava ohjaaja Aino MäkiHepokangas.
Perhetupien ideana on tarjota pienten lasten perheille paikka, jossa saada
tukea toisiltaan ja myös ammattilaisilta.
Keskustelut voivat käsitellä kasvatus- ja
perheasioita – tai elämää yleisemminkin.
14
– Toimintamme tukee vanhemmuutta
sekä lasten kasvua ja kehitystä. Autamme ihmisiä jaksamaan arjessa.
MAHDOLLISUUS MYÖS DOULAAN
Tampereen Ensi- ja turvakoti ry:llä on
kolme perhetupaa. Linnainmaan lisäksi
ne toimivat Hervannassa ja Annalassa.
Tupien perustoiminta on suunnilleen samanlaista, vaikka pieniä erojakin on.
Kaikilla perhetuvilla on arkipäivinä
myös mahdollisuus valmistaa kotiruokaa.
– Me hankimme ruoka-aineet. Ruokailijat sitten maksavat ruuasta pienen
maksun oman maksukykynsä mukaan,
Mäki-Hepokangas kertoo.
Myös maanantaisin ja perjantaisin
2015
saatavilla oleva lastenhoitopalvelu on
tullut suosituksi.
– Pystymme antamaan väsyneille äideille mahdollisuuden levätä tai hoitaa
omia asioitaan.
Yksi perhetupien tarjoama mahdollisuus on doula eli synnytystukihenkilö.
– Doulan voivat saada avukseen kaikki äidit, jotka kokevat tarvitsevansa tukea. Asiaan ei vaikuta se, onko isä mukana synnytyksessä vai ei.
Ei käymispakkoa
Väki löytää tiensä perhetuville eri reittejä. Ohjaavia tahoja ovat muun muassa
Tampereen kaupungin perhetyö, neuvolat ja sosiaalitoimi.
– Joku on saattanut lukea tuvastam-
Tuemme vanhemmuutta sekä lasten
kasvua ja kehitystä. Tavoitamme edullisin
kustannuksin monia perheitä, toteaa Aino
Mäki-Hepokangas.
me lehdestä tai netistä. Ja monelle tieto
meistä on välittynyt ystävän kertomana.
Vastaava ohjaaja korostaa sitä, että
perhetuvat ovat asiakkaille vapaaehtoisia. Niihin ei tulla lähetteillä tai maksusitoutumuksilla.
– Ja mikäli ei meillä käytyään tunne
tätä tarvitsevansa, niin ei ole mitään
pakkoa tulla uudestaan.
Aino Mäki-Hepokangas toivoo, että
perhetupia olisi joka puolella maata.
– Näillä tavoitetaan edullisin kustannuksin paljon perheitä. Teemme juuri
sellaista ennaltaehkäisevää toimintaa,
joka osaltaan vähentää korjaavan työn
tarvetta.
Aikuiskontakteja ja
lastenhoitoa
Saara Oksman oli saapunut Tuttipiiriin
hyvissä ajoin Anna-tyttönsä kanssa. Pian
kolmevuotias Edit ei tällä kertaa ollut
mukana. Tänään tapaamisen teemana
oli vauvahieronta.
– Tulimme Linnainmaatuvalle ensimmäistä kertaa jo silloin kun Edit oli pieni.
Silloin minulla oli kuitenkin enemmän
mammakavereita muualtakin. Nyt heitä
on vähemmän, kun moni on palannut
töihin. Saankin täältä aikuiskontakteja,
nainen kertoo.
Yksinhuoltajana Oksman arvostaa
sitä, että Linnainmaatuvalla on mahdollisuus lastenhoitopalveluun.
Sosiaalisia verkostoja syntyy
Hiukan eksoottisempaa väriä Linnainmaatuvalle toi syksyisenä maanantaina
Luz Violeta Syvänen. Nainen on muuttanut muutamia vuosia sitten Perusta
Suomeen.
Perhetupa tarjoaa Syväselle ja hänen
kaksosilleen mainion paikan leikkiin ja
muiden perheiden tapaamiseen. Yhdeksänkuiset Miina ja Juho touhusivatkin
innolla toisten lasten joukossa.
– Voin joskus jättää Annan tänne hoi-
– Tämä on todella hyvä paikka, jonne
toon, ja pääsen sitten isomman tytön
on helppo tulla. Asummekin sopivasti
kanssa vaikka jumpalle.
tässä aika lähellä.
Kahden lapsen äidistä sekin on hyvä
Muualta maahamme tulleilla ei vält-
asia, että kaikki perhetuvan palvelut ovat
tämättä ole kovinkaan vahvoja sosiaali-
ilmaisia.
sia verkostoja.
– Muskarit ja muut vastaavat toimin-
– Olen iloinen siitä että voin tavata
nat ovat maksullisia, ja ne keskittyvät
Linnainmaatuvalla muita äitejä. Kerran
yleensä aina yhteen asiaan. Täällä taas
täällä oli yksi espanjankielinenkin. Saim-
on monipuolista ohjelmaa, josta voi va-
me sillä kerralla puhua omaa äidinkiel-
lita itseä ja lapsia eniten kiinnostavat.
tämme, Syvänen sanoo.
Eikä tarvitse harmitella sitäkään, jos joku
kerta jää välistä.
2015
15
kahvitauko
kolumni
Sari haluaa kehittyä
johtajana
toiminnanjohtajalla on
yhdistyksessä iso vastuu. mistä sinä
Lasten Kengissä ry:n
toiminnanjohtaja Sari
Haikarainen saapui
Savon sydämestä Ensija turvakotien liiton
jäsenyhdistysten
puheenjohtajien
työkokoukseen. Ennen
kokousta joimme kahvit
ja kävimme läpi heidän
yhdistyksensä kuulumisia.
tekstI ja kuva: Vesa Keinonen
sari, millä mielellä näin
lokakuisena torstaiaamuna?
– Kiitos, oikein virkistyneellä.
Lomailimme viime viikolla Kroatiassa.
Se on todella kaunis maa. Lämpöä oli
25 astetta, ja Välimeren vesikin vielä
mukavan lämmintä.
mitä olet hakemassa tästä
työkokouksesta?
– Tänään puhutaan muun
muassa johtajuudesta ja sen
tukemisesta. Odotan aiheelta paljon.
Toiminnanjohtajana olet usein aika
yksin. Asia vielä korostuu meidän
kaltaisessamme pienessä yhdistyksessä.
16
saat tarvittaessa tukea?
– Hallituksemme on osaava ja
aktiivinen. Puheenjohtajalta saan aina
halutessani hyviä neuvoja. Joitakin
asioita pystyn jakamaan myös muiden
työntekijöidemme kanssa. Vastuu toki
säilyy aina minulla.
– Yhdistyksemme saa erittäin hyvää tukea
myös Ensi- ja turvakotien liitolta. Siihen
kuuluminen on meille todella merkittävää.
Paikalliset yhteistyökumppanimme
arvostavat suuresti sitä että taustallamme
on arvostettu valtakunnallinen toimija.
olet ollut lasten kengissä ry:n
toiminnanjohtaja runsaan vuoden.
mitä teit sitä ennen?
– Olen työskennellyt mm.
toimitusjohtajana lastenkodissa.
Sen jälkeen olin koulukuraattorina.
Yhdistyspuoli on ollut tähän saakka
minulle hiukan tuntemattomampaa.
Tämä vaikuttaa oikein dynaamiselta
tavalta toimia.
yhdistyksenne toimii juvalla,
leppävirralla, rantasalmella ja
varkaudessa. mitä asioita teillä on
nyt meneillään?
– Alvari-perhetyö on ollut koko
yhdistyksemme toiminta-ajan tärkein
toimintamuotomme. Se on meillä
todettu erittäin hyväksi työmuodoksi.
2015
Miina Sillanpää
Pystymme Alvarin avulla pureutumaan
perheiden vaikeisiinkin ongelmiin.
– Nyt teemme paljon työtä
alakouluikäisten kanssa. Opetamme
heitä tunnistamaan tunteitaan ja
käsittelemään niitä. Toimimme tässä
yhteistyössä paikallisten seurakuntien
sekä kuntien varhaiskasvatuksen kanssa.
M
iina Sillanpää (18661952) oli mummoni
täti. Hän oli mittava
sekä ulkoiselta olemukseltaan että hengeltään. Julkisuudessa iso koko ja suora
ryhti korostivat hänen luontaista johtajuuttaan.
Köyhän, monilapsisen torpan tytär Wilhelmiina meni 12-vuotiaana töihin tehtaaseen ja pääsi kuusi vuotta myöhemmin
kotiapulaiseksi. Näitä töitä 15 vuotta tehty-
Miksi ihmeessä pienille
koululaisille pitää opettaa
tunnetaitoja?
– Maaseutu ei valitettavasti ole
kiusaamisesta vapaata aluetta. Pienillä
kyläkouluillakin kamppaillaan paljon
kiusaamistapausten kanssa. Niissä se
voi olla jopa isoja kouluja rankempaakin.
Oppilaita on vähän, ja kaikki tuntevat
toisensa.
Isoilla paikkakunnilla ihmiset
voivat eristäytyä toisista. onko
maaseudulla sosiaalisuus vielä
voimissaan?
– Kyllä sukulaiset siellä tavallisesti pitävät
yhteyttä toisiinsa. Lapsiperheille on suuri
apu siitä, että isovanhemmat voivat asua
naapurissa. Yhteisöllisyyttä on maalla
laajemminkin; naapureistakin pidetään
usein huolta.
Kiitos sari kahviseurasta! oliko
muuten lomakohteessasi kroatiassa
parempaa vai huonompaa kahvia
kuin suomessa?
Minun täytyy tunnustaa etten Kroatiassa
juonut kahvia lainkaan. En pidä
ulkomaalaisesta vahvasta kahvista, joten
reissussa join vain teetä.
Kuva: Kenen ottama kuva?
Olenkin pohtinut sitä, että voisimme
lisätä yhteistyötä Ensi- ja turvakotien
liiton muiden jäsenyhdistysten kanssa.
Isoisotätini
ään Miina-tädistä tuli vuonna 1901 Helsingin palvelijataryhdistyksen puheenjohtaja.
Hän ryhtyi rohkeasti ajamaan parannuksia
palvelijattarien rankkoihin työoloihin.
Vastaansa isoisotätini sai kiukkuista
kirjoittelua, pilapiirroksia ja pilkkalauluja.
Häntä pidettiin kotien pyhyyden ja rauhan
rikkojana. Martta Salmela-Järvinen kirjoittaakin kirjassaan, että ”Jos suomalaiset
viikkolehdet olisivat vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä julistaneet kilpailukyselyn siitä, kuka on Suomen vihatuin ihminen, vastaus olisi melko varmasti ollut:
”Miina Sillanpää”.
Miina ei hätkähtänyt tästä tunnekuohuisesta kritiikistä. Hän vastasi siihen asiallisesti, täsmentäen syitään ja tavoitteitaan.
Samalla esiäidistäni tuli tunnettu.
Miina-täti oli osoittanut, että hänellä oli
tahtoa, uskoa ja uskallusta. Niin vuonna
1907 alkoikin peräti 38 valtiopäivät kestänyt
ura kansanedustajana. Se huipentui hänen
nimitykseensä ministeriksi vuonna 1926,
ensimmäisenä naisena Suomessa.
Miina Sillanpää puolusti sitkeästi vähäosaisia ja syrjittyjä. Hän oli myös valmis
kantamaan vastuuta. Oiva esimerkki siitä
on ensikotien verkosto. Suomen itsenäistymisen ja kansalaissodan jälkeen Miinatädistä kehittyi työväenliikkeen naisten johtohahmo, yhteistyökykyinen sillanrakentaja
ja hyvinvointivaltion esitaistelija.
Vuonna 1949 talousneuvos Miina Sillanpäälle ojennettiin ensimmäisenä naisena Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinto yhteiskunnan ja erityisesti naisten
aseman parantamiseksi suoritetusta menestyksekkäästä elämäntyöstä. Miina-tädiltä kysyttiin, miltä hänestä tuntui, kun
hän kuuli palkinnosta. Hän vastasi: ”Minä
itkin.” Ja jatkoi: ”Enhän minä olisi mitään
ilman järjestöjä”.
Jo varhain Miina Sillanpää julisti, että
”jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus
hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen.” Tähän hän
pyrki kaikessa toiminnassaan.
Nykyisin nämä oikeudet on kirjattu
muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen ja Suomen perustuslakiin. Tänään pakolaisten tulviessa Eurooppaan, joutuvat maat testiin. Pitävätkö
ne kiinni sitoumuksistaan ja takaavat pakolaisille ihmisarvoisen kohtelun?
Kirsti Rissanen
Miina Sillanpään Seuran puheenjohtaja
2015
17
HELSINGIN ENSIKOTI RY
Juhlavuoden tapahtumia valmistellaan
Helsingin ensikoti ry:n ylimääräinen kokous sääntömuutoksen hyväksymiseksi
on pidetty vähän ennen tämän Enskan
ilmestymistä. Jäsenkirjeessä kerrotaan,
hyväksyttiinkö uudet säännöt.
Oulunkylän ensikodin 25-vuotisjuhlaa vietettiin 19.11. seminaarilla Äitiys
on mahdollisuus. Seminaariin osallistui
pitkälti toistasataa ammattilaista, yhteistyökumppania ja yhdistyksen ystävää.
Kiitos kaikille mukana olleille!
Kokeilemme uusia toimintamuotoja: 23.11. kokoontui ensimmäistä kertaa Odotusten kahvila, avoin kohtaamispaikka kaikille pääkaupunkiseudun
vauvaa odottaville perheille. Paikalla oli
myös yhdistyksen työntekijöitä ja vapaaehtoisia synnytystukihenkilöitä. Odotusten kahvilan jatkoista kerromme yhdistyksen jäsenkirjeessä, kotisivuillamme ja
Facebookissa.
Kotisivuillamme on alettu julkaista
yhdistyksen tapahtumakalenteria, josta
voi katsoa erilaisten kokousten ja muiden tapahtumien ajankohdan. Vuoden
viimeinen kirpputori pidetään 10.12. klo
16-18 Perhetalon kellarissa, (Helsingin
ensikodin sisäpiha, Ensi-Kodin tie 4).
Yhdistys täyttää 80 vuotta ensi vuonna. Valmistelemme parhaillaan juhlavuoden tapahtumia. Juhlatapahtumiin
liittyvät ehdotukset sekä ensikotiin tai
Miina Sillanpäähän liittyvät muistot, kirjeet tai muu aineisto on tervetullutta!
Toivotan Enskan lukijoille tunnelmallista joulua ja hyvää vuotta 2016!
Kikka Manninen
toiminnanjohtaja
KAAPATUT LAPSET RY
Vertaisuutta tuettu
Tänä vuonna teemamme on ollut vertaisuuden vahvana pitäminen ja tukeminen. Olemmekin vuoden aikana huomioineet vertaistukijoita ryhmätyöohjauksella ja koulutuksella. Lokakuussa järjestimme yhteisen koulutuksen uusille
18
vertaistukijoille sekä ”konkareille”. Koulutus oli antoisa, ja pitkään vertaistukijana toimineet vapaaehtoiset saivat parikseen uuden vertaistukijan.
Vuoden 2016 teemamme tulee olemaan: tukeminen kokijasta toimijaksi.
Tulevia tapahtumia: joulukuu ja vuodenvaihde ovat hiljaista aikaa lomien
takia. Pyrimme kuitenkin järjestämään
avoimia keskustelutilaisuuksia ja pulinakerhoja. Otamme myös vastaan ehdotuksia hyviksi aiheiksi! Tiedotamme tapahtumistamme nettisivuillamme sekä
postituslistallamme. Voit seurata kuulumisiamme myös Facebookin ja Twitterin
kautta.
Yhteystiedot:
Toiminnanjohtaja Tarja Räisänen
[email protected]
044 262 6662
Järjestösihteeri Vilma Näveri
[email protected]
045 855 3055
KANTA-HÄMEEN PERHETYÖ RY
Rahoituspäätöksiä jännitetään
Syksyn vaihtuessa talveen alkavat kaikissa toiminnoissamme asiakasmäärät
kasvaa. Lapset vierailevat Poukamassa
tapaamassa vanhempiaan ja läheisiään,
Alvarit käyvät perheissä ja vankilan perheosastolla aletaan hiljalleen valmistautua jouluun. Vuosikokouksemme pidettiin 23.11. ja 4.12. on perinteinen joulupuuromme.
Vuosi 2015 on meillä ollut vahvaa
kehittämisen aikaa ja nyt jännitämme
rahoituspäätöksiä ensi vuodelle. Pian
saamme jo tietää mitkä suunnitelmistamme toteutuvat, ja mitä hiotaan vielä
paremmiksi. Tälle vuodelle ehtii tulla vielä sen verran muutosta, että Poukamalle
tulee lisätilaa. Saamme toimistoille tilaa
samasta kiinteistöstä ja Poukaman asiakkaat saavat alakertamme tiloja käyttöönsä.
Rekrytoimme syksyllä myös uusia vapaaehtoisia. Koulutamme neuvokahviloihin vetäjiä ja haemme vankilan perhe-
2015
osastolle uusia lastenhoitajia. Lue lisää:
www.khperhetyo.fi
Sini Stolt
toiminnanjohtaja
KOKKOLAN ENSI- JA TURVAKOTI RY
Pidä kiinni –yksikkömme
kymmenvuotias
Vietimme vuosi sitten yhdistyksemme
15-vuotissynttäreitä erittäin juhlavasti.
Tänä vuonna juhlan aiheena on päihdeäitien hoitojärjestelmään kuuluvien
yksiköidemme kymmenen vuoden iän
saavuttaminen.
Vuodet ovat sisältäneet monta vauvaa,
monta äitiä ja monta isää. On myös ollut monta naurua ja monta itkua, monta
toiveikasta aamua ja väsynyttä iltaa. Uusia
alkuja ja vanhan loppumista, yhteisön voimaa, mutta myös tuskaa. Elämän täytteisiä vuosia, mahdollisuuksien vuosia.
Olemme ylpeitä siitä, että voimme
tehdä tätä työtä täällä Keski-Pohjanmaalla - kiitos RAY:n ja valtion avustusmäärärahojen. Ensi- ja turvakotien liitto on antanut meille merkittävän tukensa ja siitä
lämmin kiitos.
Myös oma henkilökuntamme on vuosien varrella tehnyt valtavan kehittämistyön sen eteen, että työn sisältö vastaisi
tarpeita.
Pidä kiinni -yksiköiden lisäksi vuosi
on ollut merkittävä myös turvakotitoiminnan osalta. Turvakotimme jatkaa
valtion rahoituksen turvin neljällä perhepaikalla. Tämän lisäksi pystymme tarjoamaan myös ensikoti- ja perhetuen paikkoja ympärivuorokautisessa yksikössä.
Työtä on paljon, ja ajatuksemme ovat olleet koko vuoden ajan tiiviisti työn ja johtajuuden kehittämisessä.
Saamamme TEKES-rahoitus on mahdollistanut paljon kehittämistä, ja se
jatkuu edelleen. Rahoituksen avulla toivomme pysyvämme merkittävänä yhteistyökumppanina sosiaali- ja terveysalan toimijoille.
Marita Loukiainen
toiminnanjohtaja
KYMENLAAKSON ENSI- JA TURVAKOTIYHDISTYS RY
Eroauttamiseen panostetaan
Kymenlaaksossa on jo pitkään odotettu uusia eroauttamisen muotoja. Tähän
tarpeeseen yhdistys käynnisti yhdessä
Neuvokeskuksen kanssa Eroneuvo-menetelmäkoulutuksen. Avopalveluohjaaja
Hannele Mäkelän, Jussi-työntekijä Jukka
Mörskyn sekä Etelä-Karjalan yhdistyksen
työntekijöiden lisäksi siihen on osallistunut yhteistyökumppaneitamme Kouvolasta ja Haminasta.
Eroneuvotoiminnassa tärkeässä roolissa ovat vapaaehtoiset vertaistukiohjaajat, joiden koulutus on parhaillaan käynnissä. Järjestämme Eroneuvotilaisuuksia
sekä Etelä- että Pohjois-Kymenlaaksossa.
Ensimmäinen Eroneuvo on jo pidetty
Kouvolassa, ja seuraava toteutetaan Kotkassa ensi vuoden puolella.
Asiakasperheiden isien entistä suunnitelmallisempi huomiointi on tuottanut
tulosta. Isien kannustamana aloitettiin
vapaaehtoisten ohjaama toiminnallinen
kerho 1–5 vuotiaille lapsille ja heidän isilleen. Kerho on kokoontunut lauantai-aamupäivisin joka toinen viikko joko Perhetyönkeskus Esikossa, puistoissa tai erilaisissa liikuntapaikoissa.
Joulun lähestyessä odotamme, että
RAY toteuttaisi toiveemme, ja saisimme
rahoituksen isätyöntekijän palkkaamiseen. Siihen olisi tarvetta enemmän kuin
koskaan.
Eroneuvosta, isätyöstä sekä muustakin yhdistyksen toiminnasta löydät lisää
tietoa www.kymenlaaksonensijaturvakoti.fi tai seuraamalla yhdistystä Facebookissa. Aina voit myös soittaa toimistolle
p. 044 744 0330.
Jaana Vaittinen
toiminnanjohtaja
LAHDEN ENSI- JA TURVAKOTI RY
Lapsilähtöistä erotyötä kehitetään
Vuosi lähenee loppuaan. Monenlaista
muutosta ja muutakin mukavaa on tähänkin vuoteen mahtunut. Viimeisimpä-
nä koko työyhteisömme matka Tampereelle tutustumaan sisaryhdistyksemme
toimintaan ja vaihtamaan kokemuksia.
Kiitoksia vaan sinne Manseen, kovasti
saimme ideoita ja mietittävää omaa toimintaamme ajatellen!
Hienoa on huomata, että vapaaehtoisten panos on meillä kaiken aikaa lisääntymään päin. Vielä tässä loppuvuonnakin on useampi kansalaisia tavoittava tapahtuma, joihin on mahdollista tulla toteuttamaan asioita. Tervetuloa
mukaan, lisätietoa löydät nettisivuiltamme.
Eroperheen kahden kodin lapset
-projekti on hienolla tavalla tehnyt ja kehittänyt lapsilähtöistä erotyötä. Projektivaiheen loppumetreillä julkaistaan työkirja ”Lillin ja Mikin uusi polku – tehtäväkirja lapselle vanhempien erotessa”, jonka avulla lapsi voi työntekijän tai muun
läheisen aikuisen kanssa käsitellä omaa
erokokemustaan. Eroauttamisen tärkeys
on tullut projektin myötä selkeästi esille,
ja Eroperheille tueksi -toiminnan jatkumiseen on haettukin RAY:n rahoitusta.
Kiitokset kaikille kanssamme yhdessä työtä tehneille monille eri tahoille. Kiitokset toimintaamme eri tavoin tukeneille. Kiitokset teille, jotka olette antaneet
aikaanne, osaamistanne ja kokemuksianne yhteiseen työhömme. Ja kiitokset
koko meidän joukkueellemme!
Hyvää Joulunaikaa!
Jukka Ihalainen
toiminnanjohtaja
jä se ny hd is ty ks et
Väkivallan katkaisu –ohjelman lisäksi Miehen Linja on kehittänyt ja toteuttanut kotouttavaa ja väkivaltaa ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa sellaisille maahan muuttaneille miehille, jotka
ovat vielä kotoutumisprosessinsa alkuvaiheessa. Kehitetty Dusti® -malli on
tarkoitettu kulttuurisesti homogeenisille
miesryhmille.
Syksyllä 2014 aloitettiin Dusti® -malliin perustuva kotouttava ja väkivaltaa
ennaltaehkäisevä toiminta, joka on tarkoitettu eri kulttuureista tuleville nuorille naisille ja miehille. Tavoitteena on tutustua eri kansallisuuksien kulttuurisiin
piirteisiin sekä poistaa eriarvoisuuden
ilmiöitä, joita on havaittu Miehen Linjan
yksilö- ja ryhmätoiminnoissa. Ryhmätoiminta on sukupuolesta riippumatonta.
Näin on syntynyt Bahar –ryhmätoiminnan kokeilu. Bahar tarkoittaa kevättä
arabian kielellä. Tähänastisten kokemusten perusteella toimintaan osallistujat
ovat kyseenalaistaneet vahvasti patriar-
LYÖMÄTÖN LINJA ESPOOSSA RY
”Kevät” on jo tullut meille!
Miehen Linja on toiminut jo kymmenen
vuotta osana yhdistyksemme toimintaa.
Palvelu on tarkoitettu maahan muuttaneille miehille, jotka ovat käyttäneet tai
pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa perheessään tai lähisuhteissaan. Miehen
Linja tarjoaa tällä hetkellä asiakkailleen
kulttuurisensitiivisen Väkivallan katkaisu
–ohjelman sekä kotouttavaa ja väkivaltaa ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa.
2015
kaalisen kulttuurimallin peilaamalla sitä
suomalaisen kulttuurin vaatimuksiin.
Myös sukupuolten vuoropuhelu ryhmässä on erittäin toimivaa, aktiivista ja asenteisiin vaikuttavaa. Näin ”kevään” tuoksua on meillä ilmassa jo talven aikana.
Kostas Tassopoulos
Vastaava väkivaltatyön asiantuntija
jatkuu seuraavalle aukeamalle...
19
OULUN ENSI- JA TURVAKOTI RY
Nuorten turvapaikanhakijoiden tukiyksikkö aloitti
Käynnistimme marraskuussa Haukiputaan lomakoti Onnelassa alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön.
Onnelassa asuu määräaikaisesti enimmillään 40 nuorta. Heille opetetaan suomea, järjestetään työtoimintaa ja tutustutetaan meikäläiseen kulttuuriin ja tapoihin.
Nuoret osallistuvat opiskelun lomassa lähiympäristönsä talkootöihin. Kielen
oppiminen ja tutustuminen suomalaisiin riittävät palkkioksi. Lisäbonuksena
otamme vastaan myös käytettyjä vaatteita - erityisesti talvivaatteita - urheiluvälineitä, polkupyöriä ja pelejä, koska nuorille järjestetään toimintaa myös yhdistysten ja urheiluseurojen kautta.
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukena Onnelassa toimii asiantunteva ja
kokenut henkilöstö. Oulun Enskan vanhoista työntekijöistä yksikön johtajana
aloittaa Jani Kaisto, sosiaalityöntekijänä
Merja Järveläinen, terveydenhoitajana
Aila Riikonen ja toimisto-taloussihteerinä Sonja Jaskari. Lisäksi on palkattu
kymmenen uutta ohjaajaa ja kaksi tukipalveluiden työntekijää.
Nuorille kerätään parhaillaan tukihenkilöitä. Edustajatoiminnasta saa
pienen korvauksen. Asiasta kiinnostuneet voivat antaa tietonsa [email protected] Sosiaalityöntekijä Järveläinen hakee edustajille käräjäoikeuden
vahvistuksen.
Tukiasumisyksikön naapureille järjestettiin kahvihetki ja mukaan vapaaehtoiseksi ilmoittautui joukko haukiputaalaisia yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä. Keskusteltiin myös huolista, mutta yhteinen
käsitys oli, että tutustumalla toisiimme
pääsemme hyvin eteenpäin. Naapurit
lupasivat nuorille talkootöitäkin.
Timo Peltovuori
toiminnanjohtaja
TAMPEREEN ENSI- JA
TURVAKOTI RY
Historiikki julkaistaan
Yhdistyksemme 70-vuotisjuhlavuosi on
loppusuoralla. Tammikuussa julkaistaan
20
Matti Wacklinin kirjoittama historiikki ja
sen jälkeen lähdetään kohti seuraavaa
seitsemää vuosikymmentä. Historiikin
tekeminen on ollut rikastuttavaa myös
meille itsellemme. On ollut fantastista
huomata, miten upeaa ja tärkeää työtä
Tampereen ensi- ja turvakoti ry on tehnyt. Leimaavaa on myös työn edelläkävijyys; monien palveluiden osalta olemme
olleet ladun avaajia umpihangessa.
Yhdistys joutui keväällä ajamaan ensikodin toiminnan alas, mutta onneksi
nyt lupa-asiat ovat kunnossa ja ensikoti on jälleen avannut ovensa. Ensikodin
hetkellinenkin lopettaminen tuntui meistä aivan hirveältä. Onneksi luotimme siihen, että kyseessä on vain väliaikainen
ratkaisu.
Turvakodilla on kiireitä ja uusia käytäntöjä vielä opetellaan uuden lain myötä. Suurin huoli on kuitenkin yksintyöskentely, mistä pitäisi päästä näin vaativassa työssä eroon. Työskentely yksin on
riski niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin. Se ei myöskään takaa hyvää laatua,
mistä me olemme tunnettuja.
Monia muutoksia on vuosiin mahtunut, ja näyttää siltä, että niitä tulee jatkossakin. Henkilökuntamme on kuitenkin sopeutunut haasteisiin, ja meillä on
halu tehdä työmme hyvin ja laadukkaasti. Lähdemme luottavaisin ja levollisin
mielin kohti tulevia vuosia!
Maria Länsiö
toiminnanjohtaja
TURUN ENSI- JA TURVAKOTI RY
Vapaaehtoiskoulutus vetää väkeä
Uusien vapaaehtoisten koulutukseen
loka-marraskuussa osallistui huikeat 19
osallistujaa. Saamme siis loppuvuodesta monta uutta toimijaa, joita kiinnostaa erityisesti lastenhoito, tukihenkilötoiminta ja tapahtumien järjestäminen.
Noin puolet heistä on sosiaali- tai terveysalan opiskelijoita. Koulutus huipentuu
Kotitoimikunnan to 10.12. klo 17 järjestämään asiakkaiden puurojuhlaan, jonka
ohjelmasta vastaavat vapaaehtoiset.
Doula-toimintaan tarvitaan uusia vapaaehtoisia, perehdytystä on tarjolla alkuvuodesta. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä [email protected]. Jo toimivien vapaaehtoisten
2015
(doulat, tukihenkilöt ja Kotitoimikunta)
pikkujoulua vietetään 8.12. klo 18.00.
Yhdistyksen syyskokous pidettiin
21.10. Hallitukseen valittiin Kirsi Siira
Jutta Valkaman tilalle, Kotitoimikunnassa ei vaihdoksia. Tiedotamme yhdistyksen ajankohtaisista asioista jäsenkirjeellä ainakin kahdesti vuodessa. Muina aikoina kannattaa vierailla www-sivuillamme www.tuentu.fi, joiden etusivulla on
vaihtuvia ajankohtaisia uutisia.
Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. olimme mukana Lastensuojelun järjestömessuilla perhetalo Heidekenillä sekä
ICDP-tietoiskulla että toiminnan esittelyllä. Tammikuussa vaativan vauvatyön väki vahvistettuna kriisi- ja väkivaltatyön osaajilla lähtee opintomatkalle Jyväskylään. Siellä tutustutaan
Emma ja Elias-hankkeen Erityisesti
Isä - projektiin.
Hyvää joulunalusaikaa!
Eija Järviö
Vaativan vauvatyön palvelupäällikkö
TURVALLISEN VANHUUDEN PUOLESTA – SUVANTO RY
Koulutusmateriaalia omaishoitajille
Suvanto ry:n koordinoima, EU:n rahoittama Combating Elder Abuse Grundtvig –oppimiskumppanuushanke päättyi
syyskuun lopussa. Hankkeen tavoitteena
oli lisätä tietoa tavoista ehkäistä ikääntyneisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua sekä
lähisuhdeväkivaltaa kansallisilla ja Euroopan tasoilla. Hankkeessa on myös
jaettu ja kehitetty innovatiivista koulutusmateriaalia.
Yhdistyksemme hankekumppaneita
olivat järjestöt Anziani e Non Solo Italiasta, Age Action Irlannista sekä Habilitas-aikuiskoulutuskeskus Romaniasta.
Vuosina 2013–2015 toimineen hankkeen lopputuotoksena syntyi ikääntyneisiin kohdistuvaan kaltoinkohteluun ja lähisuhdeväkivaltaan perehdyttävä koulutusmateriaalipaketti. Sosiodraaman menetelmiä hyödyntävä kouluttajan käsikirja
sekä siihen liittyvät materiaalit pohjautuvat teoreettisesti sukupolvien välisen ymmärryksen ja empatian käsitteeseen (’generational intelligence’, Simon Biggs).
Keskiössä on ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ymmärtäminen ikäsyrjinnän ilmiön kautta. Materiaalin pohjalta järjestettävissä olevien työpajojen
kohderyhmänä ovat erityisesti omaishoitajat, mutta materiaali on sovellettavissa
myös vapaaehtoisille sekä ikääntyneille
ja heidän perheilleen.
Koulutusmateriaali tullaan kääntämään suomeksi ensi vuoden puolella.
Englanninkielinen versio on ladattavissa
ilmaiseksi hankkeen nettisivuilta osoitteesta www.combatingelderabuse.eu
Henriikka Laurola
hankekoordinaattori
ÄIMÄ RY
Entistä monipuolisempaa toimintaa
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ
ry on laajentanut toimintaansa. Aiemmin
loimme ryhmächattien rinnalle henkilökohtaiset chatit. Ne ovat luotettava ver-
TURVASSA SUOMESSA?
Vauvaperhe turvapaikanhakijana –projektin Turvassa Suomessa? -kampanja
nostaa turvapaikanhakijalapset keskiöön Todelliset Supersankarit –valokuvanäyttelyllä. Sen voi tilata Ensi- ja turvakotien liitosta vierailulle muualle Suomeen.
Osana kampanjaa järjestettiin Lapsen
oikeuksien päivänä 20.11. tapahtuma, jossa oli ohjelmaa mm. päiväkodin ja vastaanottokeskuksen lapsille.
Voit käydä lukemassa turvapaikanhakijaperheiden tarinoita ja ratkaisuehdotuksia heidän tilanteisiinsa Turvassa
Suomessa? -kampanjan sivustolla. Sieltä
löydät myös koskettavia kuvia näistä lapsista.
www.turvassasuomessa.fi
taistuen väylä niille, joille vaikkapa ryhmä
ei ole omin vaihtoehto. Vertaistukipuhelimemme palvelee äitien lisäksi yhä useammin myös isiä ja muita läheisiä.
Nyt näiden rinnalle tulevat aluetukihenkilöt ohjaamaan äitiä avun luo, tai
vaikka istahtamaan kahville tukea tarvitsevan äidin kanssa. Tukea vapaaehtoisilta auttajiltamme on siis entistä paremmin saatavilla, äidille tai tarvitsijalle
luontaisella tavalla. Voi kirjoittaa tai puhua, yksin tai ryhmässä. Apua löytyy.
Nyt toivomme päärahoittajaltamme
RAY:lta joululahjaksi myönteistä päätöstä toiminnan laajentamiseksi ja vapaaehtoistemme tueksi. On ollut uskomatonta, miten moni itse saman läpikäynyt
äiti haluaa tulla mukaan auttajien riviin.
Samalla jännitämme tukitoimintaa monipuolistavien hankkeiden rahoituspäätöksiä. Näiden hankkeiden avulla voisimme auttaa entistä useampia.
Rahoituspäätöksistä huolimatta työm-
Riemukaarikiertue
vahvisti lapsen
osallisuutta
Ensi- ja turvakotien liiton Kannusta
minut vahvaksi – hanke sekä Pesäpuu ry järjestivät syksyllä Lahdessa
ja Oulussa Riemukaarikiertueen.
Kyseessä on iloinen tapa ottaa lapset ja heidän vanhempansa
mukaan yhteiseen kehittämiseen
irrottautuen perinteisestä työntekijä-asiakas asetelmasta. Samalla
lapsen ääni ja kokemus tehdään
näkyväksi.
Lahdessa ja Oulussa työskenneltiin Riemukaarikiertueen aikana
kahtena päivänä. Esille nousivat
muun muassa hyvän kohtaamisen
merkitys sekä leikin tärkeys.
2015
jä se ny hd is ty ks et
me etenee, joskin hitaammin. Olemme
mm saaneet täysin vapaaehtoistyönä
käännetyn tietopaketin synnytysmasennuksesta somaliksi ja se löytyy verkkosivuiltamme. Moni muu kieli odottaa vielä
hetkeään.
Näin joulun lähestyessä ÄIMÄ ry haluaa kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitaan, tukijoitaan ja ennen kaikkea upeita
vapaaehtoisiamme! Olette puhdasta kultaa, kiitos jokaiselle auttajalle ja ideanikkarille! Tästä joukosta löytyy osaamista
ja aikaa oman kiireenkin keskellä.
PS. ÄIMÄ-villasukat löydät: www.
aima.fi
Laura Piirainen
toiminnanjohtaja
ly hy es ti
Imetysrauhakampanjassa panostettiin
positiivisuuteen
Lokakuussa toteutettu kaksikielinen Imetysrauha-kampanja nosti positiivisella
tavalla esiin imetystä ja imetyskulttuuria. Samalla korostettiin myös imetyksen
monimuotoisuutta; mukana oli hyvin erityyppisiä perheitä.
Kampanjan toteutti Ensi- ja turvakotien
liiton ja Folkhälsanin Imetys ilman stressiä
–projekti yhdessä seuraavien tahojen kanssa: Suomen Kätilöliitto, Imetyksen tuki ry,
Suomen Terveydenhoitajaliitto, Metropolia
AMK, Novia AMK ja HUS.
Imetysrauha-kampanjan materiaalit löytyvät osoitteesta: www.imetysrauha.fi
21
yh te ys ti ed ot
Laura Puro
Periksi
ei anneta
jäsenyhdistykset
liitto
Ensi- ja turvakotien
vaikuttajana
1
Ihan täysi tonttu!
Tuula Korolainen (toim.) – Virpi Penna (kuv.)
Lasten Keskus 2015, 40 s.
Tapiiri ja hunaja – sillä
aikaa kotona
Julia Vuori,
Lasten Keskus 2015, 26 s.
Periksi ei anneta – ensi- ja
turvakotien liitto vaikuttajana
Laura Puro,
Ensi- ja turvakotien liitto 2015, 113 s.
Joulukalenteri runoista ja
kuvista
Miten ihminen
korjataan?
Tarinoita
vaikuttamisesta
Ihan täysi tonttu! on runoista ja kuvista tehty joulukalenteri. Loppusoinnut tekevät runoista mukaansatempaavia loruja, joita tekee mieli lukea
uudestaan. Kuvat ovat lämminhenkisiä, ja niistä
voi myös etsiä siellä olevan joulukalenterin luukun
numeron.
Kirja kertoo kahden pehmolelun ystävyydestä. Mukana seikkailee myös kylpymustekala.
Ystävykset miettivät yhdessä, miten voisivat
piristää sairaalasta palaavaa Leia-tyttöä. Entä
voisiko ihmisen korjata kuten pehmolelun,
neulalla ja langalla?
Periksi ei anneta on Ensi- ja turvakotien liiton
juhlavuoden julkaisu. Kirja tuli painosta ulos
syyskuussa 2015 juuri sopivasti ennen liiton
70-vuotisjuhlia.
Laura Puron kokoama teos lähestyy liiton
25 viime vuoden aikana tekemää vaikuttamis-
Runot avaavat herkullisia mahdollisuuksia kes-
Kolmevuotias Eino-poikani ihastui kirjaan
työtä viiden teeman kautta. Oman osuutensa
kustella sanoista ja sanonnoista, jotka eivät ehkä
saman tien. Pehmolelut keksivät mitä haus-
saavat niin Lapsen aika –projekti, Pidä kiinni
ole lapsille vielä tuttuja. Niitä ovat esimerkiksi kiu-
kempia keinoja Leian piristämiseksi ja näi-
–hoitojärjestelmä, Miesten kriisikeskus sekä
lu, ahkio, nukkua pommiin ja pilkkiminen. Lisäksi
tä sivuja Eino tutki kiinnostuneena. Tarinan
kokemusasiantuntijuuden nousu.
runoissa käsitellään mukavassa paketissa ujoutta,
mielenkiintoisin hahmo oli selvästikin pu-
Mielenkiintoinen on kertomus Alvari-per-
rehellisyyttä, kateutta, jakamisen taitoa ja maail-
nainen kylpymustekala. Kirjan syvällisempi
hetyön synnystä ja alasajosta useimmilla
man kuulumista kaikille.
teema jää pienelle lukijalle vielä epäselväksi,
paikkakunnilla. Kirjoittaja ei kaunistele asioi-
mutta värikkäät hahmot ja humoristiset teks-
ta, vaan tuo hyvin realistisesti esille kehittä-
tit upposivat myös häneen.
mistoiminnan karikoitakin. Paraskaan vaikut-
Kirjassa on monia oivaltavia tarinoita, joista
jää hyvä mieli. Osa taas on hämmentävämpiä,
ehkä vaikeitakin ymmärtää. Muutaman päivän
Kirja on toteutettu yhteistyössä syöpäsai-
kohdalla runot ovat sekä suomeksi että ruotsiksi.
raiden lasten vanhempien perustaman Sylva
Sari Laaksonen
ry:n kanssa.
Periksi ei anneta –teoksen taitto on selkeä
Kaisa Komsi
ja kuvavalinnat onnistuneita. Napakka kirja
tamistyö ei aina tehoa, mikäli toimintakenttä
muuttuu radikaalisti.
on informatiivinen ja virkistäväkin lukuelä-
Etelä-Karjalan perhetyön
kehittämisyhdistys ry
Tukkikatu 2
53900 Lappeenranta
p. 044 777 5355
www.ek-perhetyo.fi
Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja
turvakotiyhdistys ry
Sysipolku 4
61800 Kauhajoki
p. 050 405 2136
www.etelapohjanmaanensijaturvakoti.fi
Helsingin ensikoti ry
Ensi-Kodin tie 4
00510 Helsinki
p. 09 774 2460
f. 09 701 4277
www.helsinginensikoti.fi
Kaapatut Lapset ry
Malmin Kauppatie 26
00700 Helsinki
p. 044 262 6662
www.kaapatutlapset.fi
Kanta-Hämeen perhetyö ry
Sibeliuksenkatu 5, 2. krs
13100 Hämeenlinna
p. 040 770 1087
www.khperhetyo.fi
Keski-Suomen ensi- ja
turvakoti ry
Suuruspääntie 11
40520 Jyväskylä
p. 010 423 7500
www.ksetu.fi
Kokkolan ensi- ja turvakoti ry
Sairaalakatu 9
67100 Kokkola
p. 06 831 9518
www.kokkolanensijaturvakoti.fi
mys.
Vesa Keinonen
Lennokas –
satuja,
jotka saivat
siivet
Toimittanut: Sirpa Kivilaakso,
Riitta Kiiveri ja Anna-Reetta Sipilä,
kuvitus: Karoliina Pertamo
Lasten Keskus ja Kirjapaja, 2015, 63 s.
22
Kuopion Ensikotiyhdistys ry
Haapaniementie 10
70100 Kuopio
p. 044 369 7220
www.kuopionensikotiry.net
Oulun ensi- ja turvakoti ry
Kangastie 9
90500 Oulu
p.08 561 5500, f. 08 382 484
www.oulunensijaturvakoti.fi
Turun ensi- ja turvakoti ry
Luolavuorentie 7
20810 Turku
p. 02 513 4100, f. 02 513 4150
www.tuentu.fi
Kvinnohusföreningen
i Jakobstadsnejden rf Herrholmsgatan 17 C
68600 Jakobstad
päivystysp. 06 724 5600
www.kvinnojouren.fi
Pienperheyhdistys ry
Kinaporinkatu 11 A, 2. krs,
00500 Helsinki.
p. 09 720 6810
f. 09 7206 8130
www.pienperhe.fi
Vaasan ensi- ja turvakoti –
Vasa mödra- och skyddshem ry
Varastokatu 12
65100 Vaasa
p. 06 312 9666, f. 06 312 9667
www.vaasanturvakoti.fi
Kymenlaakson Ensi- ja
turvakotiyhdistys ry
Opistokatu 8 B
48100 Kotka
p. 044 744 0330
www.kymenlaaksonensijaturvakoti.fi
Pohjois-Karjalan ensikoti ry
Sänkinotkontie 6
83500 Outokumpu
p. 0400 819 841, 0400 819 842
www.pohjoiskarjalanensikoti.fi
Vantaan Turvakoti ry
Karsikkokuja 17
01360 Vantaa
p. 09 8392 0071
f. 09 874 7122
www.vantaanturvakoti.fi
Lahden ensi- ja turvakoti ry
Loviisankatu 14 A 3
15100 Lahti
p. 044 270 0797, f. 03 883 3190
Lapin ensi- ja turvakoti ry
Lähteentie 5
96400 Rovaniemi
p. 040 584 0021, f. 016 310 915
www.lapinensijaturvakoti.fi
Lapsen Kengissä ry
Juvan virastotalo
Juvantie 13
51900 Juva
p. 040 831 8592
[email protected]
Tämä kirja on täynnä tarinoita lentämiseen
liittyen. Sadut ovat Finnairin henkilökunnan
ja matkustajien tuottamia. Lentävät eläimet,
pilvet, lentokoneet ja muut seikkailevat ympäri maailmaa parin aukeaman mittaisissa saduissa. Ne ovat lapsille ja pikkukoululaisille
sopivan mittaisia. Monet sadut perustuvat
turvalliseen toistoon, mutta tarjoavat kuitenkin jonkun pienen uudenkin näkökulman.
Tekstejä tukee värikäs ja vahva kuvitus.
Kirjan sivuilla oli myös pikkulaatikoita, joihin
2015
oli koottu lasten hauskoja kommentteja lentämiseen liittyen. Osalle niistä lapset nauroivat
maha kippurassa, ja heti piti etsiä seuraava
laatikko teksteineen. Osa taas aukesi vain vanhemman avustuksella.
Lennokas
on
perusturvallinen
satukirja, joka tarjoaa pojille ja tytöille innostumisen aihetta. Kirjan myynnistä osa ohjataan Uuden Lastensairaalan tukemiseen.
Lyömätön Linja Espoossa ry
Maalarinkuja 3 B
02650 Espoo
p. 09 2766 2830
www.lyomatonlinja.fi
Anu Sauliala
ensi- ja turvakotien liitto
Puheenjohtaja Tuula Haatainen
Pääsihteeri Riitta Särkelä
Asemamiehenkatu 4 A,
00520 Helsinki
p. (09) 454 2440
[email protected]
•
Pääkaupungin turvakoti ry
Steniuksentie 20,
00320 Helsinki
p. 09 477 7180
f. 09 4777 1828
www.paakaupunginturvakoti.fi
Raahen ensi- ja turvakoti ry
Fellmaninpuistokatu 11
92100 Raahe
p. 08 221 202, f. 08 221 292
[email protected]
Lapsen Oikeus Väkivallattomaan
Elämään LOVE ry
päivystysp. 041 701 0385
www.yhdistyslovery.com
Lennokasta
Porin ensi- ja
turvakotiyhdistys ry
Tiilimäentie 2, 28500 Pori
p. 02 633 3850, f. 02 633 3530
www.porinensijaturvakoti.fi
Turvallisen vanhuuden
puolesta – Suvanto ry
Hämeentie 15 B, 64
00500 Helsinki
p. 09 726 2422
www.suvantory.fi
Tampereen ensi- ja turvakoti ry
Mutkakatu 38 b-c
33500 Tampere
p. 03 3143 4800
f. 03 3143 4814
www.tetuko.fi
VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry
Savilahdenkatu 24
50100 Mikkeli
p. 015 365 330
www.violary.fi
Vuoksenlaakson Ensi- ja
turvakoti ry
Karhumäenkatu 73
55120 Imatra
p. 05 472 4909, f. 05 431 9650
[email protected]
Ylä-Savon Ensi- ja
turvakotiyhdistys ry
Louhenkatu 17a B 19
74100 Iisalmi
p. 050 371 4208
toimisto@
ylasavonensijaturvakoti.fi
Äidit irti
synnytysmasennuksesta
ÄIMÄ ry
Asemamiehenkatu 4 A, 6. krs.
00520 Helsinki
p. 040 725 6229
www.aima.fi
ensijaturvakotienliitto.fi
Neuvokeskus
(12/2015 lähtien) Asemamiehenkatu 4 A
00520 Helsinki. (6. kerros.)
neuvokeskus.fi
apuaeroon.fi
Koulutuskeskus Sopukka
Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog
p. 040 848 6561
[email protected]
2015
Lahjoitustilit
Nordea: FI8710123000207454
Osuuspankki: FI5455412820013200
Danske Bank: FI7680001710253635
Rahankeräyslupa: POL–2014–13815
23
BM9 1
Auta meitä
auttamaan!
Ensi- ja turvakotien
liitto
Joulu
vä
y
h
e
l
apsel
L
Kaikki lapset eivät
odota joulua, sillä heille
Turo (6v.) toivoo,
että tämä joulu
olisi mukava.
joulu on ahdistava ja turvaton.
Meidän tehtävämme on tänäkin
vuonna huolehtia, että mahdollisimman moni suomalainen
lapsi uskaltaa iloita joulusta.
Vuosittain apumme tavoittaa yli
4 000 lasta perheineen. Minkälaisen joulun sinä haluaisit
lahjoittaa heille?
ensijaturvakotienliitto.fi/tue toimintaamme
Nordea:
FI8710123000207454
Osuuspankki: FI5455412820013200
Lahjoitustilit:
24
IBAN
2015
Rahankeräyslupa:
POL-2014-13815