1. No category

OHJAUKSELLINEN
TYÖTAPA YLÄKOULUN
OPETTAJIEN ARJESSA
ÄÄNEKOSKI
9.10.2015 Koulunmäen koulu
13.11.2015 Telakkakadun koulu
Raija Kattilakoski, KM, eo, ohjaava opettaja, työnohjaaja
Merja Koivisto, KM, eo, ohjaava opettaja
Päivän tavoitteet
Vahvistaa opettajien valmiuksia
• Syventää ja kehittää luokan ja koulun
yhteisöllisyyttä ja työrauhaa
ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta
• toimia ohjauksellisella tavalla
opetuksessa, kasvatuskeskusteluissa ja
haastavissa tilanteissa
HYVINVOIVA KOULU
(YHTEISÖLLISYYS, OPPILASHUOLTO)
OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
Koulu ennen ja nyt?
http://padlet.com/rkattila/en7an96emck9
Ennen oli ennen..
• Tähän tekstiä
mutta nyt on nyt!
Syrjäytyminen
Kiusaaminen
Viihtymättömyys
Millaisia tulevaisuuden kansalaisia
Suomi tarvitsee?
Raija Kattilakoski 2015
Sovelluksia kouluun
• Check and Connect- toimintamalli
Kelpokymppi/Kouluun kiinnittymisen käsikirja
• Alis-valmennus
http://peda.net/veraja/kyyjarvi/kodin_ja_koulun_yhteistyo/ali
s
• Ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä menetelmiä opintoohjauksessa
http://blogs.helsinki.fi/oppijanuratieto/ratkaisukeskeinenja-valmentava-ote-opintoohjauksessa/
• Syvien vahvuuksien koulu
http://www.syvienvahvuuksienkoulu.fi/
Käytännön menetelmiä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Verso= vertaissovittelu
Tuki- ja kummioppilastoiminta (MLL)
Syvien vahvuuksien koulu
Puhejudo
ART
Kiva-koulu
Askeleittain-ohjelma (tunnetaidot)
Tunnemuksu ja Mututoukka
Yhteistoiminnalliset menetelmät
”Oppimista tukeva
vuorovaikutus ei ole vain
kysymistä ja vastaamista, vaan
myös haastamista, yhteistä
pohdiskelua ja välittävää
vuorovaikutussuhdetta
oppilaiden ja opettajien välillä”
Lerkkanen 2015
Alkuportaat-hanke 2006-2011
Keinoja oppimisvaikeuksien ja syrjäytymisriskien
ennaltaehkäisyyn
Mikä ehkäisee syrjäytymistä
riskeistä huolimatta?
KOKO KOULUN HYVÄ HENKI
LUOTTAMUKSELLISET VÄLIT
KODIN JA KOULUN KESKEN
TOIMIVA OPETTAJA-OPPILAS
VUOROVAIKUTUSSUHDE
HYVÄT KAVERISUHTEET
YHTEISÖÖN KUULUMINEN
MERKITYKSELLINEN TOIMINTA
OPPIMISEN ILMAPIIRI
KANNUSTAVA JA INNOSTAVA
OPE
SOPIVAN HAASTAVAA
INNOSTUS JA PONNISTELU
Mitä ihminen haluaa kokea?
Sami Määttä (2014) Motivoimaa-hanke
• Pystyvyys – Osaa asioita, pystyy vastaamaan haasteisiin
• Tuki (tunteet) – Yhteenkuuluvuuden tunne, on kiintynyt
johonkin
• Autonomia – Saa päättää asioistaan, “omistaa elämänsä”
• Merkitys (Kontribuutio) – Merkitsee jotain maailmassa
• Vastuu – Osallistuu oman yhteisönsä toimintaan
• Identiteetti – Tietää kuka on omassa ympäristössään
• Sitoutuminen – Nauttii haasteista
Jos ihmisellä on mahdollisuus saada tällaisia kokemuksia, hän
jaksaa tehdä asioita.
Vuorovaikutus
Oppilaiden ja
opettajien usko
opiskelukykyihin,
-menestykseen
Osallisuus
Kyky nimetä ja
tunnistaa omia
vahvuuksiaan
Opiskelun
merkityksen
korostaminen
Yksilöllisten arvojen,
tunteiden ja taitojen
arvostaminen
Oppimisvaikeuksien
ennaltaehkäisy,
tunnistaminen ja
tunteminen
Viihtyvyys
Opettajan
ohjaus- ja
opetustyyli
Hyvä mieli,
turvallisuuden
tunne ja
hyväntahtoisuus
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/
Mitä oppilaat odottavat?
http://www.osallisuuttaetsimassa.fi/
• Ihmissuhteita ja toisista huolehtimista voisi korostaa
enemmän.
• On hyvä, jos eri-ikäiset oppilaat oppivat työskentelemään
yhdessä; muilta oppilailta oppiminen voisi olla
näkyvämmin esillä.
• Oppilaiden vapaa-ajalla ja koulun ulkopuolella opittuja
taitoja voisi hyödyntää koulussa esimerkiksi niin, että
oppilaat opettaisivat niitä toisilleen.
• Asioita pitää katsoa eri näkökulmista
• Tärkeää koulussa on hyvä ilmapiiri, kannustaminen ja
monipuolinen tekeminen erilaisissa ympäristöissä.
• Kuunnelkaa meitä ihan oikeasti. Me haluamme vaikuttaa
omiin asioihimme.
Tuemmeko osallisuutta vai
syrjäytymistä? Nuorten vankien koulukokemuksia
Tanja Äärelä 2014
• koulun keskeyttämisiä syntyy, kun koulun oppilaisiin
kohdistamat vaatimukset ja oppilaiden edellytykset eivät kohtaa
– kyseessä ei yksilötason ongelma, vaan laajempi systeeminen
ongelma
• ei kovin tarkkoja muistikuvia opettajista, mutta yleisesti ottaen
paljon negatiivista ja hyvin vähän positiivista huomiota; tuo
vähäinenkin positiivinen huomio on jäänyt eliniäksi mieleen ja
sillä on ollut kannustava vaikutus
• Opettajilla (lue: aikuisilla) on ollut hyvin keskeinen
merkityksensä siinä, millaiseksi käyttäytymisellään kipuilevan
nuoren peruskoulupolku on lopulta muovautunut.
KOULUNKÄYNNIN KESKEYTTÄMINEN ON SUURI RISKI!
Nuoret: Miksi keskeytin koulun?
Koulukiusaaminen, eikä siihen puututtu
Voisiko opettaja olla joku aamu vastassa siten,
että sitä oikeasti kiinnostaa opettaminen ja me
nuoret
Sosiaalisten tilanteiden pelko/paniikki
Opettaja ei osaa olla tasapuolinen. Silmätikut ja
suosikit. Eivätkä opettajat tajua, että jokainen
nuori huomaa asian.
Mikään ei huvita - Oma motivaation puute
Viina maistuu paremmalta kuin koulu
19
Koulun toimintakulttuuri
• Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja
kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia.
• Vain osin tiedostettu
• Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille
– Omaksuvat arvoja, asenteita, tapoja
• Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys
perusopetuksen yhtenäisyyden toteutumisessa.
• Se vaikuttaa oppilaan kohtaamaan koulutyön laatuun
• Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa
Koulun toimintakulttuuri OPS 2016
Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että
tiedostamattomat tekijät. Aikuisten tapa toimia välittyy
oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja
tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä
sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. Toimintakulttuurin
vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden
tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa
toimintakulttuurin kehittämistä. Toimintakulttuuriin
kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja
vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja
luottamusta rakentava keskustelu.
Koulun toimintakulttuurin tasoja
Nousiainen & Piekkari 2007 mukaillen
Hyvinvointi ja turvallinen arki
OPS 2016
Yhteisössä arvostetaan hyväntahtoisuutta ja
ystävällisyyttä. Kiusaamista, väkivaltaa, rasismia tai
muuta syrjintää ei hyväksytä ja epäasialliseen
käytökseen puututaan. Koulutyössä pyritään arjen
ennakoitavuuteen ja kiireettömyyteen. Kuulluksi
tuleminen ja oikeudenmukaisuuden kokemus
rakentavat luottamusta. Rauhallinen ja hyväksyvä
ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä ympäristön
viihtyisyys edistävät työrauhaa.
Oppilaiden osallisuus ja
yhteistyö
Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti
toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. He saavat
kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön
jäseninä. Yhteisö kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja
osallistumiseen sekä luo niille toimintatapoja ja rakenteita.
Koulun aikuisten keskinäinen yhteistyö sekä vuorovaikutus
ympäröivän yhteiskunnan kanssa tukevat oppilaiden kasvua
hyvään vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Yhdessä tekeminen
edistää oman erityislaadun tunnistamista ja taitoa työskennellä
rakentavasti monenlaisten ihmisten kanssa.
Oppilaiden/oppilaskunnan kuuleminen
• Koulussa voisi olla 3d huone jossa seinille heijastetaan dataprojektoreilla kolmiulotteisia
maisemia niin että voisi siirtyä vaikka himalajalle vaikka olisi paikallaan.
• Oppilaille voisi järjestää tiede projekteja joissa pitää monen päivän ajan pitää hyvää
huolta jostain asiasta kuten gerbiilistä tai kasvista.
• Oppilaiden pulpeteissa olisi kiinteästi tietokoneet tai erikseen iPadit joita on jo.
• Myös joillekin ylipainoisille ja laihoille nörteille voisi opettaa jotain helppoa itse
puolustus lajia kuten judoa tai hapkidoa jotta he eivät saa turpaansa niin helposti.
• Välitunnille pitäisi saada enemmän opettajia kuin yksi, koska sääntöjä välitunnilla on
helpompi rikkoa kuin mikään muu ja se on harvinainen sattuma jos henkilöitä saadaan
kiinni itse teosta.
• Oppilaat myöskin voisivat koulussa valita kahdesta tai kolmesta ruokalajista yhden sijaan
koska kaikki eivät tykkää kaikesta
Ryhmätehtävä
Pohtikaa ryhmissä toimintakulttuuriin liittyviä
asioita ja kirjatkaa pohdinnat taulukkoon:
http://bit.ly/1G1Yj80
Pohtikaa koko kouluyhteisöä (henkilöstön ja
oppilaiden osalta.)
Draamaharjoitus
työyhteisön tuki
• Ryhmä pohtii minkälainen työyhteisö ja toimintakulttuuri
tukee ja auttaa työntekijää selviytymään arjesta ja haastavista
tilanteista sekä keksii ja esittää jonkin tilanteen draamana.
• Ryhmä pohtii minkälainen työyhteisö ja toimintakulttuuri ei tue
työntekijää selviytymään arjessa ja haastavissa tilanteissa
sekä keksii ja esittää jonkin tilanteen draamana.
OHJAUKSELLINEN TYÖTAPA
RYHMÄILMIÖT, TYÖRAUHA
Miten rakentaa
myönteinen
oppimisilmapiiri?
Oma opettajuus ja ryhmän hallinta
Opetuskäytänteiden
rakentuminen (Norrena 2013)
ARVOT, USKOMUKSET JA ASENTEET
TIETO- JA IHMISKÄSITYS
OPPIMISKÄSITYS
Metodit
Historia
Substanssi
Tunne
Työvälineet
Ympäristö
Vuorovaikutus
Motivaatio
Ihmiskäsitys
(Virtuaali-AMK)
Holistinen
Behavioristinen
• Ihmisen tarpeisiin, elämään
ja vaikeuksiin on olemassa
aina monta
tarkastelunäkökulmaa
• Ihminen on passiivinen,
ympäristön ärsykkeiden
vastaanottaja ja ympäristön
säätelemä
• Käyttäytymistä voidaan
ohjailla ulkoisilla palkinnoilla
ja rangaistuksilla
Humanistinen
Kognitiivinen
• Ihminen on vapaa,
itseohjautuva ja
tavoitteellisesti toimiva/
vastuullisuus,
yksilöllisyys,
ainutkertaisuus
• Ihminen on aktiivinen,
tavoitteellinen,
itsenäisesti ajatteleva
• Omat tulkinnat tärkeitä
Naturalistinen
• Ihminen on perimmiltään
pelkästään ainetta,
ajattelulle ja toiminnalle
on jokin syy
Kristillinen
• Luottamus, armo,
anteeksiantamus
• Kehottaa avoimuuteen,
elämän mielekkyyden
pohdintaan
Eksistentialistinen
Tiedonkäsitys
http://www.peda.net/veraja/projekti/centraali/jao/ryhma3/nikulainen
RATIONALISMI (järkeily)
EMPIRISMI (havainnot, kokemus)
TIETEELLINEN
INTUITIO
HILJAINEN TIETO
OBJEKTIIVINEN
SUBJEKTIIVINEN
Oppimiskäsitys
Behavioristinen
Humanistinen
• Ympäristö muovaa
käyttäytymistä,
negatiivinen ja
positiivinen
vahvistaminen
• Ihminen oppii itselleen
merkityksellisiä asioita
• Kokonaisvaltaisuus ja
tunteet mukana
• Itsensä toteuttaminen ja
autonomia
Kognitiivinen
Konstruktivistinen
• Tiedon käsittely ja muisti
• Tietoisuus ja tavoitteellisuus
• Sisäiset mallit ja aikaisemman
tiedon merkitys
• Oppija on aktiivinen tiedon
muokkaaja
• Omat konstruktiot rakennetaan
aiempien tietojen ja
kokemusten pohjalta
• Kyseenalaistaminen,
kriittisyys, ymmärtäminen
Pohdittavaa käsitekartta: popplet.com
•
•
•
•
•
Mikä oppilas on?
Miten oppilas kasvaa omaksi itsekseen ja saavuttaa potentiaalinsa?
Miten oppijaminäkuva syntyy?
Millaisessa maailmassa oppilas elää nyt, entä tulevaisuudessa?
Millainen on hyvä oppilas?
•
•
•
•
Mitä tieto on?
Mikä on arvokasta tietoa?
Millainen ja kenen tieto on ”oikeaa”
Opettajan roolin muutos tiedonjakajasta… mihin?
•
•
•
•
•
•
•
Mitä oppiminen on?
Mitä osaaminen on?
Miten ihminen oppii?
Mikä motivoi oppimaan?
Mikä hidastaa ja estää oppimista?
Miksi ihmiset oppivat eri tavoin ja eri asioita?
Millainen on hyvä oppimisympäristö?
Oppimiskäsitys
• Oppilas on aktiivinen toimija
• Oppiminen tapahtuu aktiivisessa
vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden,
opettajien ja muiden aikuisten ja
oppimisympäristöjen kanssa
• Yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista,
suunnittelua, tutkimista
• Oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan
ongelmia itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa
• Kieli, kehollisuus, eri aistit oppimisessa keskeisiä
• Oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja
tunteitaan
• Myönteiset tunnekokemukset oppimisesta, oppimisen ilo,
uutta luova toiminta
• Ohjataan huomioimaan toimintansa seuraukset ja
vaikutukset
• Oppimaan oppimisen taidot keskeisiä
– Tunnistaa omat tapansa oppia
– Tietoisuus ja vastuullisuus omasta
oppimisprosessista tukee itseohjautuvuutta
Tässä ohjeet:
1.http://www.viacharacter.org/www/
2.Oppilas kirjoittaa etu- ja sukunimensä. Jos ei ole sähköpostia, voi laittaa tähän vain ”jotain hölynpölyä”
3.Seuraavalla sivulla ”I want to take the VIA Survey for Youth”.
4.”SIMULANG ANG SURVEY” (Kääntäjä on vahingossa kääntänyt tämän filippiinien kielelle.)
5.Seuraavalla sivulla: ”TEEN KYSELYN ITSELLENI”
6.ALOITA kysely! Väittämiä on 96, jonka jälkeen mittarista saa kaikki 24 luonteenvahvuutta järjestyksessä.
7.Kannattaa tulostaa nämä ja tehdä luokkaan jokaiselle oma ”Ydinvahvuus”- juliste, taulukko, kuva tms. josta oppilaan 5
ensimmäistä ydinvahvuutta näkyvät.
Opettajuus muutoksessa..
Tietoa voidaan siirtää yksilöstä
toiseen ilman, että
informaatiota häviää tai se
muuntuu?
”Jaetaan kaikille sama satsi
samalla tavalla annosteltuna”
Kukkonen Harri 2013
selkeästi muotoillut
käyttäytymistavoitteet
omaksuttavaksi
tarkoitetut sisällöt
opettajan käyttämät
menetelmät ja
tarkasti määritetty
arviointi- ja
palautejärjestelmä
Opettajasta oppimisen ohjaajaksi
Oppilas..
Asettaa tavoitteita
On aktiivinen
etsii tietoa
Ottaa selvää
yhdistelee asioita
Pohtii yksin ja yhdessä
muiden kanssa
arvioi
Opettaja..
tsemppaa
Ohjaa
Tukee
Auttaa
mahdollistaa
Neuvoo
Arvioi
motivoi
Haastaa
rohkaisee
Opettaja ja oppilas-vuorovaikutusta
moneen suuntaan
2 jäsentä -> 1
vuorovaikutussuhde
9 jäsentä-> 9329
vuorovaikutussuhdetta
Ryhmäilmiöitä
• Tarve kuulua ryhmään
• Tasapainoilua yksilöllisyyden ja ryhmään kuulumisen
välillä
• Ryhmällä voi olla asiatavoite (tehtäväsuuntautunut) tai
tunnetavoite (ihmissuhdesuuntautunut)
• Yhteinen tavoite tai kilpailu toisen ryhmän kanssa lisää
ryhmän kiinteyttä
• Ryhmäajattelu/ryhmäpaine
• Erilaiset roolit ja vuorovaikutussuhteet
• Sisä- ja ulkoryhmiä
Ryhmäilmiöt
(Rovio, Lintunen & Salmi 2009)
Pienryhmälle ominaista
• mahdollisuus vuorovaikutukseen kaikkien
kanssa
• Osanotto, sitoutuminen
• Yksimielisyys, kiinteys
• Tyytyväisyys, motivaatio
• osallistumisaktiivisuus
Ryhmän kasvaessa, sen potentiaali
kasvaa vain tiettyyn pisteeseen
Suurryhmälle ominaista:
• Perustehtävään keskittyminen/suorittaminen
vaikeaa
• Lyhytjännitteisyys, impulsiivisuus, yllätyksellisyys
• Yksimielisyys vaikeaa
• Liittoumia
• Ristiriitoja, kilpailua
• Sosiaalinen laiskottelu
Haastavasti käyttäytyvä ryhmä, mistä
apua?
 Samanaikaisopetuksen mahdollisuudet (antaa
mahdollisuudet tehokkaaseen työrauhan
ylläpitämiseen)
 Koulunkäynnin ohjaajan, erityisopettajan ja opettajan
yhteistyö
 Aikuisilla yhteinen käsitys, mitä odotetaan
 Sovitaan aikuisten kesken, miten toimitaan kriisi- ja
häiriötilanteissa
 Minimoidaan odotusajat ja ns. vapaat tilanteet
 Voidaan luoda luokan yhteinen ohjelma: Työrauhaa! > seuranta
Haukkarannan ohjauspalvelut
Luokan hallinta ei riipu opettajan persoonasta…
vaan…
toimintatavoista!
Ne voi valita ja niitä voi harjoitella!
Pulmatilanteessa
keskustelussa tärkeää:
•
•
•
•
Ratkaisukeskeisyys
Turvallisen ilmapiirin luominen
Toimivan yhteistyön rakentaminen
Pyritään ilmaisuun ilman tunnelatausta;
otetaan osaa tunteeseen
Ongelmapuheesta ratkaisupuheeksi
Käyttämämme kieli luo merkityksiä ja
todellisuutta, sanoilla on väliä
Ongelmapuhe: puheessa valitusta,
syytöksiä, toivottomuuden ilmaisuja
Ratkaisupuhe: puheessa toivon kipinöitä,
ehdotuksia, ideoita, myönteisiä havaintoja
• Miten puhua siten, että toinen haluaa
kuunnella ja kuunnella siten, että toinen
haluaa puhua?
William Isaacs
• Sanojen suuri voima: niillä voi ”siunata” ja
”satuttaa”
• ”Kuuntele, mitä ihmiset sanovat,
älä sitä mitä luulet heidän tarkoittavan”
H. Goolishan
Ratkaisumalli näkyväksi
1. Ongelman määrittely (nykytilanne). Mikä on
ongelma?
2. Vahvuudet ja voimavarat – pulmakohdat
3. Mitä muutosta halutaan? Tavoite
4. Ratkaisuvaihtoehdot
5.Työnjako- tehtävänjako –sitoutuminen - kuka
tekee?
6.Seuranta
Tilanteen kartoitus
•
•
•
•
•
•
Mikä sujuu hyvin?
Mistä ollaan huolissaan?
Mitä on jo tehty?
Mitä tullaan tekemään?
Kuka tekee ja mitä tekee? -> työnjako
Koulun/päiväkodin, huoltajan ja lapsen/oppilaan
näkökulma otetaan huomioon
• Yksi osallistujista kokoaa fläppitaululle
-> kirjoittaa muistion sen pohjalta
Keinoja kartoittavia kysymyksiä
www.sosiaaliportti.fi
•Mikä voisi auttaa?
•Mikä on auttanut tähän asti?
•Onko ideoita?
•Miten sovellat vahvoja puoliasi?
•Mitä teit kun sujui paremmin?
•Mikä olisi aivan uutta?
•Mitä aiot tehdä?
•Mitä muut vähiten odottaisivat?
•Minkälaisia hyviä neuvoja olet saanut?
•Mitä neuvoisit parhaalle ystävällesi?
•Mitä toivot voivasi tehdä?
Oppilaan kanssa keskustelu




Kun molemmat ovat rauhoittuneet
Kunnioitus, ihmissuhteet, roolimallit (pysy aikuisena!)
Kielellä on merkitystä
Käytöshäiriöinen lapsi pyrkii hallitsemaan myös
opettajaa, hän yrittää tavoitella johtajan asemaa toisten
silmissä, tärkeää kuitenkin säilyttää kunnioittava asenne
 Ole johdonmukainen
 Rakenna luottamusta
 Tehokas väline oikein käytettynä
Oppilaan kanssa keskustelu








Käyttäydy itse levollisesti ja varmasti
Kuuntele ja kuule oppilasta
Esitä näkökantasi selvästi
Käytä minä - viestejä
Älä puhu liikaa
Älä tee liian hätäisiä johtopäätöksiä
Pohtikaa yhdessä ratkaisuja vastaisuuden varalle
Varmista, että oppilas ymmärtää sanomasi, varmista että
itse ymmärsit oppilaan kertomuksen
•
•
https://www.youtube.com/watch?v=uWR1y5dIqcQ
Ben Furman esittelee ratkaisukeskeisen mallin, jonka avulla opettaja voi
ratkoa tehokkaasti oppilaiden ongelmia yhteistyössä oppilaan kanssa
Koulusovittelu Moision koulussa
• Koulusovittelua käytetään oppilaiden keskinäisten
ristiriitatilanteiden selvittämiseen. Soviteltavia asioita
ovat mm. tönimiset, haukkumiset, kiusaamiset,
sotkemiset ja tavaroiden rikkomiset. Tarkoituksena on
sovun aikaansaaminen ja osapuolten vastuunotto
tapahtuneesta.
• Sovittelijoina toimivat tehtävään koulutetut oppilaat. He
sovittelevat tapauksen, tekevät kirjallisen sopimuksen ja
sopivat mahdollisesti seuranta-ajan. Sovittelussa on aina
läsnä myös koulun aikuinen. Tehty sopimuspaperi
arkistoidaan.
Kakea Naakan koulussa
• Oppilaan käyttäytyessä järjestyssääntöjen vastaisesti hänet
määrätään kasvatuskeskusteluun
• Omat pelisäännöt ja yhtenäiset lomakkeet
• Oppilas itse ilmoittaa asian kotiin puhelimitse
1) Opettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva kirjoittaa
määräyksen Kakeen
2) Oppilas kertoo omin sanoin, mitä on tapahtunut. Opettaja
keskustelee epätoivotusta käytöksestä.
3) Oppilaalta tiedustellaan omaa käytöksen korjausehdotusta.
Kakea Naakan koulussa
4) Sovitaan seurantapäivä ja seuraamukset jos asia ei
korjaannu.
5) Oppilas soittaa huoltajalle heti. Jos huoltajaa ei tavoiteta,
oppilas kirjoittaa selvityksen asiasta ja vie sen samana
päivänä huoltajalleen. Palautetaan huoltajan
allekirjoituksella varustettuna.
6) Kasvatuskeskustelun kulku kirjataan lomakkeelle.
7) Jos oppilas rikkoo toistuvasti samasta syystä
järjestyssääntöjä, seuraavassa keskustelussa on mukana
myös rehtori.
Kakea Naakan koulussa
8) Kolmanteen Kakeen kutsutaan myös huoltajat ja tarvittaessa
kuraattori tai koulupsykologi.
9) Jos sääntöjen vastainen toiminta edelleen jatkuu, annetaan
oppilaalle jälki-istuntorangaistus.
Kakea käytetään mm. seuraavissa rikkeissä: luvaton poistuminen
koulualueelta, tupakointi, epäasiallinen kielenkäyttö, toistuva
huolimattomuus koulunkäynnissä, huono käytös ruokalassa,
toistuva oppituntien häirintä, ilkivalta
(vahingonkorvausvelvollisuus-> rehtorille)
Tahaton tai satunnainen sääntöjen vastainen toiminta: Ei Kakea
vaan nuhtelu
Kodin osuus Kakessa
(Panelian koulu)
Ohje huoltajille: Kun oppilas soittaa koululta kotiin
ja ilmoittaa olevansa kasvatus-keskustelussa.
* Säilytä rauhallisuutesi!
* Kysy: Mitä on tapahtunut? Miten aiot asian
selvittää?
….ja keskity kuuntelemaan
*Kannusta lastasi hoitamaan asia kuntoon.
*Kiitä lastasi ilmoituksesta.
Ratkaisukeskeisen menetelmän
harjoitus
Yksi kertoo omasta hankalasta tilanteestaan, muut kysyvät
seuraavia asioita:
1. Mieti tilannetta, jossa olet onnistunut. Mikä auttoi sinua
silloin?
2. Mikä on ollut paras keinosi aiemmin?
3. Milloin ongelmaa ei esiinny?
4. Onko jotain, mitä voisit tehdä toisin?
5. Miltä asia näyttää muiden osapuolten näkökulmasta?
6. Minkälaisia vaihtoehtoja näet?
7. Mikä olisi pienin mahdollinen liikahdus eteenpäin?
8. Millainen olisi riittävän hyvä tilanne? Entä paras?
9. Mistä aloitat?
Lopuksi: Miltä tuntui? Missä tilanteissa voisi käyttää?
Kuunteluharjoitus (dialogisuus)
Kolmen hengen ryhmä, 1 kertoja, 1 kuuntelija ja 1 havaintojen tekijä
Kertoja kertoo jonkin pulmatilanteen, kertoo omia mielipiteitään,
havaintojaan tai tunteitaan, puhuu omasta puolestaan ja minämuodossa
Kuuntelija kuuntelee, rohkaisee ja pyytää konkretisoimaan. Toisen
kokemuksia ei kyseenalaisteta vaan tavoite on ymmärtää.
Vastataan siihen mitä toinen sanoi, voidaan toistaa tai tiivistää toisen
puhetta. Otetaan katsekontakti ja nyökkäily tai muuten osoitetaan
kuuntelevansa.
Ei tehdä omia tulkintoja vaan kuunnellaan mitä toinen sanoo. Ei
neuvota, jos neuvoa ei pyydetä. Ei kerrota omia esimerkkejä.
Havainnoitsija tekee havaintoja siitä, miten edellä olevat tavoitteet
toteutuvat.
Lopuksi kaikki: miltä tuntui, mikä oli vaikeaa, mitä pitäisi harjoitella?
Missä tilanteissa voisi käyttää omassa työssä?
Kirjallisuutta
 Kyllä me selviämme (www.adhd-liitto.fi)
 Haastava nuori ja koulunkäynti-opas opettajalla
(www.kalliomaa.net)
 Virtanen T. ym. 2012 Näkökulmia kouluun kiinnittymiseen
 ART- Aggression Replacement Training
 - Ryhmäharjoitusmenetelmä aggressiivisesti käyttäytyville
nuorille (Suomen ART ry)
 Vahva vanhemmuus - Paras tuki nuoren kasvuun
(www.vaestoliitto.fi)
 Cacciatore, R. 2007 Aggression portaat. Opetushallitus
 Saloviita, T. 2007 Työrauha luokkaan. PS-kustannus.
 Kerola & Sipilä: Haastava käyttäytyminen. Valteri- erityisen tuen
palveluverkosto 2007.
 Leskinen, E. 2010. Ryhmä toimimaan. PS- kustannus
 Piispanen, M. 2008. Hyvä oppimisympäristö. Kokkolan
yliopistokeskus Chydenius.
 Kujanpää, Kerola, Kallio: Tunteesta tunteeseen, OPH.
 Greene, R. W. 2008. Koulun hukkaamat lapset .Finn Lectura
 Greene, R. W. 2005. Tulistuva lapsi
 Kokkonen, M. 2010. Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. PSkustannus
 O´Regan: Haastava Käytös, www.opike.fi