puolimatkan pizza konsernin järjestäminen
11. el ok uu ta . A hj o ilm es ty y KEMUKA SÄ VAA Ä ! Se ur aa va M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I 30.06.2016 NRO 9 puolimatkan pizza & konsernin järjestäminen TYÖSUOJELUTYÖ PARASTA KASVOKKAIN METALLIALAN OPINTOIHIN EHTII VIELÄ VENEENTEKIJÄT USKOVAT TULEVAAN HELT NYTT MED FÖRTROENDEMAN AHJ1609_1-23.indd 1 21.6.2016 7:59:46 2 9 30.06.2016 Pizzasta se alkoi. Viime vuoden toukokuussa pääluottamusmiehet Heikki Lindgren ja Tomi Karlsson sekä joukko aktiiveja kokoontuivat kebab-pizzeriassa Koski TL:ssä Turun ja Tammelan puolimatkassa. Metallin alihankintayrityksen Steran luottamusmiehet ja työntekijät keskustelivat työpaikkojensa ongelmista ja huomasivat, että Turun ja Tammelan tehtailla oli samanlaisia edunvalvonnan vaikeuksia. Voimat päätettiin yhdistää ja koko konserni järjestää. Vuoden kestäneiden ponnisteluiden jälkeen tulokset näkyvät konsernin viiden tehtaan 10 jokaisen työntekijän arjessa. Metalliliiton vuoden 2012 liittokokous päätti aloittaa järjestelmällisen järjestämistyön. Tämän vuoden toukokuussa pidetty liittokokous päätti jatkaa järjestämistyötä ja varmistaa sille riittävät resurssit. Stera on liiton ensimmäinen konserninlaajuinen järjestämishanke. AHJ1609_1-23.indd 2 21.6.2016 7:59:48 PÄ Ä K I R J O I T U S PUHEENAIHE 4 Valtuusto hyväksyi kikyn kriittisesti 7Teollisuusliittohanke etenee AMMATTILAINEN 9 Jari-Matti Kallionpää hitsaaja-koneistaja Fortaco Ostrobothnia Oy, Kurikka TOIMIJA 17 18 Sanna Paatelainen työsuojeluvaltuutettu Pisla Oy, Viitasaari 20 Opiskelupaikkoja ja töitä tarjolla nuorille 26 Busterit tehdään Yamahan omistuksessa 29 30 Rokuan Geopark pääsi Unescon geopuistoksi 34 Komennusmiesten kirjoituskilpailu ratkesi 36 Anställda och ledning välkomnar personalrepresentation XX 7KASVOT 7TALOUS 8MIELIPIDE 26 8KOLUMNI 17TYÖYMPÄRISTÖ 22NÄKEMYS 41 ”Olen oppinut ajattelemaan, mitä työpaikalla voisi korjata.” 24TAUKO 29TEKEMINEN 30LOMA 34KANSAINVÄLINEN 40TYÖTTÖMYYSTURVA 41KOULUTUS 46OIVALLUS 47TYYLI Työmarkkinakeskusjärjestöjen ja Juha Sipilän (kesk.) johtaman hallituksen hyväksymä kilpailukykysopimus (kiky) on jälleen yksi tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille. Vuoden vatvomisen jälkeen nyt odotetaan kuin kuuta nousevaa sopimuksen vaikutuksia, muun muassa yritysten investointeja ja luvattuja työpaikkoja. On toinen kysymys, kuka uskoo, että juuri tämä sopimus luo lisää työtä. Työntekijät ovat joustaneet jo vuosia. Poikkeuksellisen poukkoileva kiky-prosessi on herättänyt hämmennystä, sillä maan hallituksen osaaminen työmarkkinasioissa on ollut ohutta. Samoin hallitus on tehnyt monissa asioissa täysin päinvastaista politiikkaa, kuin millä hallituspuolueet nousivat valtaan. Sopimuksen syntyminen ei poista tosiasioita. Kilpailukykysopimus syntyi neuvottelukulttuurilla, johon Suomessa ei ole totuttu. Sopimusyhteiskunta periaatteessa toimi, mutta kikyn mukaisen neuvottelutuloksen hyväksyminen ei ollut ”Työntekijät esimerkiksi Metalliliiton valtuustolle ovat joustaneet mikään läpihuutojuttu. Uhkailu ja kiristys monta vuotta.” eivät ole paras lähtökohta työpaikoillakaan paikalliseen sopimiseen. Miksi ne olisivat KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja keskusjärjestötasollakaan? Valtuusto hyväksyi työehtosopimukset (tes) äänestyksen jälkeen. Metalliliiton tekemä sopimus poikkeaa muiden liittojen tekemistä sopimuksista. Muun muassa työajan pidennystä 24 tunnilla ei kirjoitettu tessiin, vaan erilliseen pöytäkirjaan. Sopimus työajasta on irtisanottavissa kolmen vuoden jälkeen. Liittojen välinen työryhmä seuraa päätöksen toteutumista. Näin työajan lisäyksen toimivuutta ja toivottuja työllisyysvaikutuksia voidaan arvioida. Toivottavasti kikyn hyväksyminen rauhoittaa työmarkkinapolitiikan, vaikka kikysopimukseen ei oltaisikaan tyytyväisiä. Nyt on aika keskittyä olennaiseen eli talouden kääntämiseen nousuun, teollisen tuotannon parantamiseen ja työpaikkojen lisäämiseen. Tavoite on yhteinen sekä työntekijä- että työnantajapuolelle. Maan hallituksen halu puuttua lainsäädännöllä työelämäasioihin ei kuitenkaan ole ohi. Juuri ennen juhannusta hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen koeajan pidentämisestä. Esitys sisältää myös työnantajan takaisinottovelvollisuusajan lyhentämisen sekä mahdolli suuden palkata työtön määräaikaiseksi ilman sen kummempia perusteluja. Nämäkin esitykset ovat yksinomaan työnantajia suosivia. GRAAFINEN SUUNNITTELIJA GRAAFINEN SIHTEERI PL 107, 00531 Helsinki [email protected] [email protected] 020 77 4001 fax 020 77 41240 TOIMITTAJA VERKKOTOIMITTAJA TILAUKSET PÄÄTOIMITTAJA REDAKTÖR ahjo.fi Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagartidningarna PALE ry:n jäsen. AHJ1609_1-23.indd 3 Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 9 Kikyltä odotetaan nyt tuloksia TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 30.06.2016 3 S I S Ä LT Ö Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushinta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. AO-ILMOITUKSET OSOITTEENMUUTOKSET Postitse tai sähköpostina Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta KAUPALLISET ILMOITUKSET PAINOPAIKKA MikaMainos Oy 050 528 7782 [email protected] www.mikamainos.fi Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI 21.6.2016 7:59:53 PUHEENAIHE KITI HAILA 4 9 30.06.2016 ”Metalliliitto ei voi paeta vastuuta kenenkään selän taakse” Metalliliiton valtuusto hyväksyi kriittisen keskustelun ja äänestyksen jälkeen kilpailu kykysopimuksen mukaiset työehtosopimukset. Metalliliiton ylimääräinen valtuuston kokous 10. kesäkuuta Helsingissä. www Ahjo verkossa www.ahjo.fi @ Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki [email protected] Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti AHJ1609_1-23.indd 4 TYÖMARKKINAT Yksikään Metalliliiton liittovaltuuston jäsen ei pitänyt hyvänä Juha Sipilän (kesk.) johtaman hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen solmimaa kilpailukykysopimusta (kiky). Valtuusto kuitenkin hyväksyi kikyn mukaiset työehtosopimukset Metalliliiton sopimusaloille. Päätös syntyi vakavahenkisen keskustelun jälkeen äänin 32–24. – Valtuusto oli erittäin kriittinen. Ja se oli juuri oikea tapa suhtautua asiaan, Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Vaikka valtuusto tietenkin päätti vain Metalliliiton sopimusalojen sopimuksista, loppumetreillä koko kikyn kohtalo kaatui Metalliliiton niskaan. Elinkeinoelämän keskusliittoa myöten järjestö toisensa jälkeen totesi julkisuudessa, että kiky syntyy vain, jos Metalliliitto on mukana. Aallon mukaan tämä on jälleen osoitus siitä, että Metalliliiton merkitys on liiton kokoa suurempi. Tällä kertaa liitto neuvotteli viimeisten joukossa sopimuksista, mutta silti käteen jäi ratkaisijan rooli. – Me emme voi mennä kenenkään selän taakse. Emme voi tehdä sellaisia päätöksiä, että me päätämme tai olemme jossakin mukana vain sillä ehdolla, että joku muu on. Puheenjohtaja Riku Aalto muistuttaa, että Metalliliiton merkitys on liiton kokoa suurempi. Juttuseurana valtuuston puheenjohtaja Pentti Mäkinen ja liiton edunvalvontapäällikkö Jyrki Virtanen (seisomassa oik.). Aalto perusteli jo valtuustopuheessaan, että kikyn hyväksyminen on pienempi paha kuin maan hallituksen uhkaamat sosiaaliturvan lisäleikkaukset. Samaa mieltä olivat myös monet valtuuston jäsenet. Sipilän hallitus uhkasi tehdä valtiontalouteen 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset, mikäli kikysopimusta ei synny. Näistä leikkauksista luopuminen oli yksi Metalliliiton liittohallituksen asettama reunaehto sille, että liitto ylipäätään lähtee neuvotteluihin mukaan. Kaikkiaan liitto asetti neuvotteluihin lähdölle yhdeksän reunaehtoa, jotka käytännössä kaikki täyttyivät. Sosiaaliturvan lisäleikkausten estämisen kanssa samassa vaakakupissa painoivat maan hallituksen aikeet romuttaa koko sopimusjärjestelmä. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite yleissitovuuden poistamisesta. Lisäksi uhkana oli paikallisen sopimisen järjestelmän muuttaminen niin, että koko työehtosopimusjärjestelmä olisi vaarantunut. Kilpailukykysopimus syntyi siltä pohjalta, ettei näihin periaatteisiin enää puututa. 21.6.2016 7:59:56 KITI HAILA · LIITTO · T YÖ E L Ä M Ä 9 30.06.2016 5 Y H T E I S K U N TA UUSI TYÖEHTOSOPIMUS astuu voimaan sen jälkeen, kun entiset sopimukset päättyvät 31.10.2016. Poikkeuksen tekee mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus, jonka voimassaolo päättyy vasta 30.11.2016. Uusi sopimus on voimassa vuoden. Työaikamuutoksen ja kriisilausekkeen soveltamisohjeet valmistellaan liitoissa kesän jälkeen. KITI HAILA Työehtosopimukseen liittyvät infotilai suudet järjestetään Teknologiateollisuuden kanssa syksyllä. Tarkemmat ajat ja paikat varmistuvat kesän jälkeen. Rajua kritiikkiä kikylle Aalto pohtii, mitä olisi tapahtunut, jos kiky olisi kaatunut. – Suomen Yrittäjien huuto paikallisen sopimisen järjestelmän muuttamisesta on jatkunut päätöksen jälkeenkin. Olisivatko ammattiyhdistysliikkeelle vahinkoa haluavat tahot saaneet lisää voimaa, jos emme olisi asettuneet sopimuksen taakse, Aalto kysyy. Aalto arvioi valtuustossa, että Metalliliiton päätös olla lähtemättä kiky-sopimukseen johtaisi siihen, ettei maan hallitukselle olisi enää mitään pidäkkeitä tehdä tavallisten työntekijöiden ja ammattiyhdistysliikkeen kannalta kipeitä ratkaisuja. TYÖAJAN LISÄYS VAIKEA ASIA Metalliliiton omissa neuvotteluissa Teknologiateollisuuden kanssa vaikein asia oli kikyssä vaadittu 24 tunnin vuosityöajan pidentäminen. Neuvottelijat päätyivät lopputulokseen, jossa työajasta kirjattiin työehtosopimukseen vain päätökseen viittaava kirjaus. Itse sopimus työajan pidentämisestä on kirjoitettu erilliseen pöytäkirjaan, ei tessin rakenteisiin. Sopimus on määräaikainen ja se on irtisanottavissa vuoden 2019 lopussa. Työehtosopimus on yksivuotinen. Neuvottelujen allekirjoituspöytäkirjassa sovittiin myös niin sanotusta kriisilausekkeesta eli siitä, millaisiin paikallisen sopimisen toimiin yrityksessä voidaan ryhtyä esimerkiksi taloudellisessa kriisissä. Kriisitoimien pääperiaate on se, että kriisisopimus tehdään vain, jos sekä työntekijät että työnantajat ovat valmiita sopimiseen. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN ■■ Valtuuston keskustelun aloitti liittosihteeri Turja Lehtonen toteamalla, ettei sopimus paranna työllisyyttä. Hän moitti niitä tahoja, jotka vierittivät vastuun Metalliliitolle. – Jos meidän selän taakse piiloutuneet sanovat sanaakaan, että hienoa, kehotan heitä menemään puun taakse ja pysymään siellä pitkään. Minä haluan, että maa pysyy sopimisen tiellä, Lehtonen sanoi. ■■ Kari Purmonen (Uusimaa) esitti, että Metalliliitto ei hyväksy sopimusta. Hän perusteli esitystään sillä, että liitto on tehnyt jo pitkään äärimaltillisia palkankorotuksia. Hänen mukaansa suuryrityksille on jaettu miljardeja, mutta työtä ei ole tullut. – Miten on mahdollista, että samaan satuun aina uskotaan? ■■ Satu Heijari (Varsinais-Suomi) vaati, että vuorokautisen työajan pidentämisen oikeutta ei saa antaa työnantajalle. Hänen omalla työpaikallaan osa hyväksyy kikyn pahempien seurausten pelossa, osa kannattaa hylkäämistä. – Joudun miettimään, mikä on pienempi paha, Heijari sanoi. ■■ Janne Vainio (Satakunta) totesi, että mahdollinen 24 tunnin määräaikainen työajan lisäys on pieni paha verrattuna niihin heikennyksiin, jotka muuten toteutetaan. Esimerkiksi paikallinen sopiminen ilman luottamusmiestä vaarantaisi koko ay-liikkeen. – Jos sanomme ei, otamme taka-askeleen siinä, mihin pöytiin pääsemme neuvottelemaan omista eduistamme. Päätös kilpailukysopimukseen osallis tumisesta oli Metalliliiton valtuustolle vaikea. Monikaan ei uskonut, että esimerkiksi työajan pidentäminen toisi lisää työpaikkoja. ■■ Jouni Jussinniemi (kaivosala) perusteli hylkäämisen kannattamistaan sillä, että työolot ovat malmikaivoksissa epäterveelliset ja niissä oloissa tehdään vielä 3-vuorotyötä. Hänen mukaansa lisätyöaika vähentää työvoimaa ja voitot valuvat ulkomaille. ■■ Arto Liikanen (Keski-Suomi) ihmetteli, mistä löytyy henkilö, joka uskoo työvoiman lisääntyvän tällä sopimuksella. Liikanen vaati kuitenkin katsomaan isompaa kuvaa. – Minä näen, että heikompaa on puolustettava. Hallituksen toimet koskisivat pahiten vähäväkisimpiä. Siksi ehdotan hyväksymistä, vaikka se on minullekin vaikea. ■■ Janne Laulumaa (Varsinais-Suomi) kehotti muistamaan nuoria työttömiä ja eläkeläisiä. Hän vetosi valtuutettujen vastuunkantoon ja vaati kikyn hyväksymistä. – Se on selvä, että hallitus harjoittaa edesvastuutonta politiikkaa tarjoamalla veronkevennyksiä. En minäkään luota hallitukseen, mutta jos he eivät toteuta lupauksiaan, silloin askelmerkit ovat toiset. ■■ Pasi Karttunen (Uusimaa) sanoi, että jos nyt äänestää ei, voi olla helpompi palata työpaikalle. Hyväksymisen puolesta äänestäminen osoittaa hänen mukaansa kuitenkin vastuunkantoa. – Metallissa on kautta historian ollut tapana kantaa vastuuta. Entäpä solidaarisuus muita ammattiyhdistystovereita kohtaan? Kyllä sopimiselle, kyllä kolmikannalle, kyllä kikylle, Karttunen lopetti. SUVI SAJANIEMI AHJ1609_1-23.indd 5 21.6.2016 7:59:59 Rahaa avuksi Joukkuepelaaja! APURAHAT Metallityöväen rahasto on myöntänyt tukea seuraaville: Seppo Tuovinen (Tampere) Poliittisen historian tutkimus (ao. 195), 2 000 euroa Teljän Metallityöväen ammattiosasto 294, (Pori) 50-vuotishistoriikki, 2 000 euroa Faruk Sariyagiz (Kokkola) Ammattiosasto 67:n 100-vuotishistoriikki, 1 000 euroa Raimo Rajanen (Jyväskylä) Tourulan tehtaan sd. kerhon historiikki, 1 000 euroa Pirjo Paasikivi (Kauhava) Kone- ja metallialan pedagogiset opinnot, 1 000 euroa Antti Mäki (Kaarina) Opiskelu Polikossa, 500 euroa Sanna Koskenranta (Lappeenranta) Poliittisen osallistumisen tutkimus, 1 000 euroa Jukka Harsunen (Tampere) Kuvataidekoulun lopputyönäyttelyn kustannuksiin, 500 euroa PURKAUTUNUT Salon auto- ja konealan ao. 433 31 jäsentä ☞ Salon seudun autoalan ao. 211 NIMENMUUTOS Auto- ja konealan ao. 377 ☞ Helsingin seudun autoalan ammattilaiset 337 LAKIESITYS: Koeajaksi 6 kk ■■ Koeajan enimmäispituutta pidennettäisiin 4 kuukaudesta 6 kuukauteen ■■ Takaisinottovelvoite lyhenisi 9 kuukaudesta 4 kuukauteen ■■ Yli vuoden työttömänä olleen saisi palkata määräaikaiseksi ilman erityistä perusteltua syytä Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle 15.6. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Tavoitteena on parantaa työllisyyttä, edistää pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia ja lisätä työnantajan halukkuutta palkata uusia työntekijöitä. Lue lisää: www.tem.fi Valvonta tehostuu LAKIUUDISTUS Suomeen työntekijöitä lähettäville yrityksille tulee velvollisuus tehdä ilmoitus viranomaiselle työntekijöiden lähettämisestä. Tilaajilla on valvollisuus avustaa työvaimaviranomaisia, jos lähettävän yrityksen edustajaa ei tavoiteta. Laki astui voimaan 18.6. Tavoitteena on tehostaa valvontaa ja varmistaa, että työntekijöitä lähettävät yritykset noudattavat Suomen työehtoja. Lailla pannaan täytäntöön EU-direktiivi työntekijöiden lähettämisestä toiseen jäsenvaltioon. Lue lisää: www.tem.fi OIKAISU Ahjossa 8/2016 julkaistussa uuden liittohallituksen yhteystiedoissa oli vanhentuneita tietoja. Tässä oikeat yhteystiedot. AHJ1609_1-23.indd 6 РЕШЕНИЯ СЪЕЗДА ВЫ УЖЕ В КУРСЕ РЕШЕНИЙ? Майский съезд Профсоюза металлистов решил, в частности, о продолжении проекта объединения промышленных профсоюзов и направлениях работы организации. На съезде было избрано также новое профсоюзное руководство. STIPENDI Tuhannet ammattiin opiskelevat saivat tänä keväänä opintonsa päätökseen. Metalliliiton Joukkue pelaaja-stipendin sai tänä vuonna karjaalaisen ammattioppilaitoksen Axxellin opiskelija Marcus Kihlstedt. Onnea Marcus ja kaikki ammattiin valmistuneet! KANSAN SIVISTYSRAHASTON APURAHAT Uusi hakuaika 2017 APURAHOJEN 1.8.-31.8.2016 HAKU Kansan Sivistysrahaston kotisivuilla olevassa hakusovelluksessa tukee työväen ja työväenliikkeen tehdyt hakemuksetRahasto tulee postittaa KSR:n toimistoon 31.8. mennessä. sivistyksellisiä hankkeita sekä yhteiskunnallisesti painottunutta Viimeisen hakupäivän kotimaan postileimalla lähetetty tutkimusta, kulttuuria, opiskelua ja kansainvälistä solidaarisuustyötä. apurahahakemus otetaan käsittelyyn. Ulkomailta lähetettävien hakemusten Rahasto tulee olla viimeiseen hakupäivään mennessä. jakaasäätiöllä yleis-, erikoisja maakuntarahastoistaan apurahoja yksityisille henkilöille, ja yhteisöille. joilla Lisätiedot ja hakulomake löytyvättyöryhmille säätiön kotisivuilta, julkistetaan jaetut apurahat joulukuun loppuun mennessä. Kansan Sivistysrahaston kotisivujen hakusovelluksessa tehdyt hakemukset www.sivistysrahasto.fi tulee postittaa KSR:n toimistoon 31.8.2016 mennessä. Viimeisen hakupäivän kotimaan postileimalla lähetetty apurahahakemus otetaan käsittelyyn. Ulkomailta lähetettävien hakemusten tulee olla säätiöllä viimeiseen hakupäivään mennessä. Lisätiedot ja hakulomake löytyvät säätiön kotisivuilta, joilla julkistetaan jaetut apurahat joulukuun loppuun mennessä. Apurahamme rahoitetaan merkkipäiväkeräysten, muistamispalvelujen, lahjoitusten ja pääomamarkkinoiden tuotoilla. PAULA MYÖHÄNEN 6 9 30.06.2016 Точнее на сайте: www.metalliliitto.fi/web/ru Riku Aalto s. 1965 liiton puheenjohtaja Turja Lehtonen s. 1970 liittosihteeri Jari Aalto s. 1968 pääluottamusmies Jyrki Hyykoski s. 1971 prosessimies Raimo Karppinen s. 1954 tietoliikenneasentaja Hannu Koistinen s. 1967 koneasentaja Heidi Koivisto s. 1972 elektroniikkatyöntekijä Tapio Kuhmonen s. 1965 pääluottamusmies Janne Laulumaa s. 1976 pääluottamusmies Jyrki Levonen s. 1958 pääluottamusmies Mika Lindblad s. 1979 autosähköasentaja Kari Niininen s. 1952 pääluottamusmies Maria Pietari s. 1970 särmääjä Mathias Pukkila s. 1974 pääluottamusmies Antti Salonen s. 1978 pääluottamusmies Peter Sjökvist s. 1971 pääluottamusmies Pirkko Valtanen s. 1956 elektroniikkatyöntekijä Jukka Vuorela s. 1962 tarkastaja Mika Vuoti s. 1967 pääluottamusmies Timo Vänskä s. 1965 koneenasentaja Säästöpankinranta 2 A 8. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, [email protected] SEURAAVASSA AHJOSSA Aurinkolämpökeräimistä energiaa. Ahjon sarja uusiutuvastawww.sivistysrahasto.fi energiasta ja alan työpaikoista alkaa. Metallityöväen Liitto Helsinki 020 77 41000, 0400 711 072, [email protected] Metallityöväen Liitto Helsinki 020 77 41092, 0400 535 616, [email protected] Meyer Turku Oy Turku 040 554 1259, [email protected] Outokumpu Chrome OyTornio 040 713 8569, [email protected] Relacom Finland Oy Lappeenranta 0400 557 437, [email protected] John Deere Forestry OyJoensuu 040 547 3124, [email protected] Kyrel Oy Kyröskoski 044 020 7423, [email protected] Kone Hissit Oy Helsinki 040 502 4323, [email protected] Teleste Oyj Kaarina 040 590 6878, [email protected] Luvata Pori Oy Pori 040 543 4321, [email protected] VV-Autotalot Oy Helsinki 040 592 9009, [email protected] Konecranes Finland Oy Kotka 040 595 4579, [email protected] Relicomp Oy Kurikka 050 569 6005, [email protected] MSK Cabins Oy Ylihärmä 050 439 7513, [email protected] Sandvik Mining and Tampere 040 660 2115, [email protected] Construction Oy Oy Närko AbNärpes 0400 181 878, [email protected] PKC Electronics Oy Raahe 040 305 3233, [email protected] Kumera Drives Oy Riihimäki 040 720 5562, [email protected] SSAB Europe Oy Raahe 020 592 2242, [email protected] –Outokumpu 050 557 1949, [email protected] 21.6.2016 8:00:02 Teollisuusliittohanke etenee 31.12.2016 mennessä valmistuu liittoyhteistyön selvitystyön loppuraportti. Tammikuun 2017 loppuun mennessä projektihallitus valmistelee esityksen uudeksi liitoksi, minkä jälkeen esitys menee liittojen hallintojen käsittelyyn. Toukokuussa 2017 tehdään lopulliset päätökset, jolloin ovat koolla Metalliliiton ylimääräinen liitto kokous, Paperiliiton liittokokous sekä TEAMin ja Puuliiton valtuustot. Kokoukset pidetään 16.–18.5. 28.–30.11.2017 kokoontuu uuden liiton ensimmäisen liittokokous. ■■ Vastaavat päätökset yhdistymisestä tehdään myös liittojen työttömyyskassoissa liittojen päätöksentekoa ja aikataulua seuraten. KITI HAILA KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Yhteistyöhankkeen työryhmät kokoontuivat kesäkuun puolivälissä. Kokoukseen osallistuivat muun muassa puheenjohtaja Jari Nilosaari (vasemmalla) ja järjestösihteeri Pekka Juusola Puuliitosta sekä koulutuspäällikkö Vesa Holappa Metalliliitosta. Ketkä tekevät töitä liitossasi? JÄSENYYSNEUVOJA SIRPA NÄRHISALO AHJ1609_1-23.indd 7 Vanha kysymys, johon ei oikein parane antaa yksinkertaista kyllä/ei -vastausta. Vähän monimutkaisempaa vastausta mietti Nordeakin, kun sen nimi alkoi tupsahdella esiin Panama-papereiden ja veronkierto epäilyjen yhteydessä. Nordea kertoi, että se muutti toimintatapojaan perusteellisesti vuonna 2009 veronkiertomahdollisuuksien estämiseksi. Sitä tunnustusta Nordealta ei virallisesti saa, että ennen vuotta 2009 se auliisti auttoi asiakkaitaan veronkierrossa. Nordean mielenmuutos ei tapahtunut äkillisessä lainkuuliaisuudenpuuskassa. Helmikuussa 2009 USA:n viranomaiset tekivät pitkän jäljitystyön jälkeen diilin sveitsiläisen USB-pankin kanssa. Sopimuksen mukaan pankki ja sen johto eivät joudu syytteeseen siitä, että ne ovat auttaneet amerikkalaisasiakkaitaan kiertämään veroja. Vastineeksi pankki tunnustaa syyllisyytensä, maksaa sakkoja ja muita korvauksia 780 miljoonaa dollaria ja antaa lisäksi amerikkalaisasiakkaittensa tilitiedot. Tähän mennessä USA on nyhtänyt ranskalaislehti Le Monden mukaan lähinnä sveitsiläispankeilta samantapaisilla sopimuksilla lukemattoman määrän veronkierto tietoja ja yhteensä lähes kuusi miljardia dollaria, kun mukaan lasketaan vain yli miljoonan euron korvaukset. Suurin korvaus oli yli kaksi miljardia dollaria. Itse veron kiertäjät maksavat sitten erikseen. EU:n piirissä veronmaksun välttelyn ja veronkierron karsiminen sen sijaan on kummallisen hidasta, oli sitten kysymys yksityishenkilöistä tai yrityksistä. Vauhtia tahtoo tulla vasta, kun USA ryhtyy toimiin. EU:ssa kesti yli 15 vuotta saada aikaan järjestely, jolla tieto toisessa jäsenmaassa maksetuista koroista menee maksun saajan verottajalle. Kun USA tämän vuosikymmenen alkupuolella alkoi vaatia eri mailta tietojen luovuttamista koskien amerikkalaisille maksettuja korkoja, osinkoja ja vastaavia, sopimuksia syntyi yli sadan maan kanssa parissa kolmessa vuodessa. Mukana olivat kaikki EU-maat. TALOUS ■■ Työryhmien työ jatkuu. Jokainen ryhmä valmistelee syksyn aikana oman väliraporttinsa, joka luovutetaan hankkeen projektihallitukselle. Projektihallitus valmistelee lopullisen kaikkien työryhmien peruslinjaukset sisältävän raportin niin, että kunkin liiton valtuusto pystyy käsittelemään väliraportin vuoden 2016 syyskokouksessa. 9 ”Joko olet lopettanut vaimosi hakkaamisen?” MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? 18-vuotiaana vuonna 1980. Alkuun työskentelin lähettinä, sitten puhelinvaihteessa ja vuodesta 1989 jäsenrekisterissä. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Hoidan jäsenmaksupalautuksia, yrittäjäjäsenten asioita, lehtitilauksia ja teen työttömyyskassan työvaliokunnan esityksiä. MIKÄ ON PARASTA? Työkaverit ja se, että voi vaikuttaa omaan tekemiseensä. Positiivinen palaute jäseniltä on tärkeää, onneksi sitäkin saa. HEIKKI LEHTINEN / UP TYÖRYHMÄT Neljän teollisuusliiton – Metalliliiton, TEAMin, Puuliiton ja Paperiliiton – yhteistyöhanke uuden suuren teollisuusliiton perustamiseksi on työryhmävaiheessa. Työryhmien vetäjät kokoontuivat kesäkuun puolivälissä yhteistapaamiseen, jossa käytiin läpi hankkeen tilannetta. Jokainen työryhmä esitteli tapaamisessa tähän mennessä tehdyn työn tulokset muiden työryhmien vetäjille ja projektihallitukselle. Työryhmät ovat tehneet peruslinjauksia siitä, millaista uuden liiton toiminta kullakin toiminnan alueella pitäisi olla. Lisäksi työryhmät ovat arvioineet jokaisen hankkeessa mukana olevan liiton toiminnan tilaa, tehtäviä ja resursseja sekä alustavasti käyneet läpi tehtävien organisoimista uudessa liitossa. Työryhmät ovat myös laajemmin pohtineet uuden liiton toimintaympäristöä ja sen mahdollisia muutoksia vuoteen 2025 saakka. Jokainen työryhmä on valmistelut myös analyysin oman aihealueensa uhista ja mahdollisuuksista. KASVOT 30.06.2016 7 to.fi PUHEENAIHE ”Pankeille paljastumisen pelko on viisauden alku.” MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Yritän käydä jumpissa ja syksyllä ajattelin elvyttää taas vanhan harrastukseni öljyvärimaalauksen. TERVEISET JÄSENILLE Lukekaa Ahjoa ja Metallin verkkosivuja, niin pysytte kärryillä jäsenasioista. Sähköiseen asiointiin on myös hyvä tutustua. 21.6.2016 8:00:06 8 MIELIPIDE 9 30.06.2016 KO L U M N I VASTUUNKANTOA LÄHETÄ MIELIPITEESI [email protected], Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palstalle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. Ammattiliittoon kuuluminen on itselleni ollut aina päivänselvää. Olen halunnut kuulua siihen, ja se on tehty mahdolliseksi. Näin ei kuitenkaan aina ole ollut. Muistan isäni kertoneen, kuinka hänen on pitänyt maksaa liittomaksunsa salaa ja piilossa, metsä autotien varressa. Kuvitelkaapas, jos tilanne olisi nykyäänkin samanlainen. Ei onneksi ole. Väitän, että mitään hyvinvointi yhteiskuntaa ei Suomessa olisi, jos ei aikoinaan olisi perustettu ammattiyhdistysliikettä. Alati muuttuvat työmarkkinat ja vallitseva epävarmuus työpaikoista ovat jo kauan olleet nykypäivää. Henkinen paine on kasvanut niin työntekijöillä kuin luottamustoimissa olevillakin. Työhyvinvoinnin merkitys tulee kasvamaan, ja siihen tulee panostaa nykyistä enemmän. Ei ole olemassa enää ns. isältä pojalle- tai äidiltä tyttärelle -työpaikkoja, ei ole pitkään aikaan ollut. Haluan, että yleissitovat työehtosopimukset ovat voimassa jatkossakin. En halua Suomeen enempää halpatyömarkkinoita, missä ihmiset ajetaan nurkkaan ja pakotetaan hyväksymään alipalkkaus. Kyllä asia on niin, että ihmisen pitää tulla edes jollain tapaa toimeen sillä palkalla, minkä työstään saa. Leivän päälle hieman särvintä. Mitään myönnytyksiä ei tule hyväksyä niin kauan kuin Suomessa toimivat yritykset eivät sitoudu investointeihin. Rahaa investointeihin kyllä on, vaan ei halua. Eipä ole myöskään halua muuttaa lakipykäliä niin, että investoiminen olisi mielekästä. Ja sinä Yleisen työttömyyskassan jäsen, muista että ruokit työnantajien tukemaa kassaa ja tyhjän saat pyytämättäkin. Haluan, että Suomessa on vahva ay-liike jatkossakin. HANNU NURMELA Metalli 66, Rauma OVATKO TE-KESKUKSET MUKANA VALTION SÄÄSTÖTALKOISSA? Olin aloittamassa harjoittelua järjestössä. Ilmoitin asiaankuuluvasti TE-keskukselle alkavasta harjoittelusta puhelinpalveluun (työlinja) edellisellä viikolla, että en ole työmarkkinoiden käytettävissä kurssin aikana, enkä siis nostanut ansiosidonnaista kyseisenä aikana. Kuukauden kuluttua sain kuitenkin työtarjouksen. En noteerannut sitä lainkaan, koska niitä ei pitänyt tulla, koska en ollut työnhakijana. Tästä hyvästä sain sitten karenssin, joka ei ”palanutkaan” kurssin aikana. Lusittavaa jäi jonkin verran. Ilmoituksestani on kuitenkin työttömyyskassalle lähtenyt lausunto, jossa mainitaan ilmoitukseni harjoittelusta. Tarjottu työtarjous oli mielestäni aiheeton. Soitettuani puhelinpalveluun selvittääkseni asiaa, sain vastauksen, että puhelustani on jäänyt maininta heidän järjestelmiinsä. Itselläni oli onneksi tuttava, joka on joutunut aikaisemminkin tekemään valituskirjelmiä työnsä puolesta TE-keskuksen lausunnoista ja tiesi miten asia etenee oikein. Voidaanko siis olettaa, että TE-keskus tekee ratkaisuja perehtymättä hakijan työmarkkinatilanteeseen? Oman käsitykseni ja oikeustajuni mukaan myös työmarkkinoilla olevilla työttömillä on haluja töihin, mutta sietämättömän kapean työllistymismahdollisuuden takia rankaistaan niistä jo kärsiviä. Kuitenkin oman alansa töitä hakevia on kymmeniä, ellei satoja hakemassa samoja työpaikkoja. Onko TE-keskusten tarkoituksena toimia ”leikkurina” ansiosidonnaisen osalta? Onko valtion intressinä työttömän arjen hankaloittaminen byrokratialla ja mahdottomilla lainsäädännöllisillä koukeroilla? Jos työtön yrittää saada itselleen päiviksi tuottavaa tekemistä, onko aiheellista rankaista siitä? Uusi teollinen työ tekee tuloaan Tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa mutta mahdollista. Mahdolliseksi ennusteiden teon tekee se, että meillä on runsaasti erilaista tietoa menneisyydestä. Lisäksi tarpeellista tietoa saadaan analysoimalla nykyhetkeä, siis tekemällä aikalaisdiagnoosia, jonka tuloksena on tilannekatsaus asiantiloista tässä ja nyt. Näiden tietolähteiden perusteella on mahdollista aavistella niin yhteiskunnan kuin teollisuuden muutoksen herkkyyttä, nopeutta kuin suuntaakin. Teollistumisen alkuajoista asti kertyneen tiedon avulla voimme todeta, että monia työelämän muutoksia ohjaavat joko ennalta aavistettavat mekanismit tai todennäköisyydet. Teollisuuden muutoksilla ja uudistuksilla on kasvatettu riskiä suurempiin murroksiin. Juuri siksi puhutaankin teollisuuden, teknologian ja tietotekniikan kohdalla vallan kumouksista, joissa vanhat toimintatavat ”Vanhoja ja järjestelmät korvautuvat uusilla. töitä katoaa, Tällaisessa tilanteessa oltiin 1800-luvun uusia syntyy – lopun Yhdysvalloissa, kun George Eastman ammattilaisen perusti Rochesteriin uuden tuotanto tietotaitoa laitoksen. Vuosikymmenten ajan bisnes tarvitaan aina.” kukoisti. Kodak-filmien tuotannon ympärille rakentui Kodak City, joka tarjosi työpaikan ja ANU-HANNA ANTTILA asunnon lisäksi teatterit, puutarhat ja muut Metalliliiton tutkimuspäällikkö palvelut yhtiön työntekijöille. 2000-luvun alkupuolella alkoi näkyä digi- ja kännykkäkameroiden yleistyminen. Tämä oli selluloidifilmien tuotannon lopun alku. Samanlaisessa tilanteessa oltiin myös 1960–1970-luvun Suomessa, kun pienen konttorihuoneen kokoiset IBM-tietokoneet tulivat teollisen toiminnan avuksi. Tuolloin tietotekniikan ”robottiaivoja” pelättiin, olihan ajatuksena, että niillä korvataan osa ihmistyöstä. Palkanlaskijoita ja muita toimihenkilöitä vähennettiin, ja työnkuvat muuttuivat. Syntyi myös uusia työtehtäviä, joissa tarvittiin atk-taitoja. Tällaisessa tilanteessa olemme juuri nyt, kun digitaalisen vallankumouksen kerrotaan muuttavan koko työelämän. Media kuiskii muutoksen sanoja: digitalisaatio, robotisaatio, automatisaatio, teollinen internet, tavaroiden internet... Uusi teollinen työ tekee tuloaan. Nyt muutos on alkuvaiheessaan, ja tässä vaiheessa töitä katoaa, työtehtäviä muokataan ja ammatteja häviää. Lisäksi on muistettava, että murroksen alkuvaiheen jälkeen tapahtuu aina muutakin. Väistämättä tämän digitalisen vallan kumouksen edetessä syntyy uutta teollista työtä, jossa kommunikoivat ihmiset keskenään, ihmiset koneiden kanssa ja koneet keskenään. Kuitenkaan kaikki entiset työt, tehtävät ja ammatit eivät katoa heti tai koskaan. Näin ei ole tapahtunut aiemminkaan, vaan ammatti miehen tietotaitoja on tarvittu siinä missä ICT-taitojakin. Joten järki käteen näin tekoälyn aikakaudellakin. Tamperelainen työtön, ay-aktiivi AHJ1609_1-23.indd 8 21.6.2016 8:00:11 30.06.2016 Tuloo kaikkien kans toimehen Kauanko olet ollut töissä Fortacolla? Vähän vajaa kymmenen vuotta. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA JOHANNES TERVO HITSAAJA-KONEISTAJA JARI-MATTI KALLIONPÄÄ, 27 TYÖPAIKKA Fortaco Ostrobothnia Oy, Kurikka 9 9 A M M AT T I L A I N E N Onko töitä ollut koko ajan? Intin jälkeen olin puoli vuotta lomautettuna, muuten kyllä. Mitä tehtäviisi kuuluu? Käsi- ja robottihitsausta. Ja mittaushommia. Millaiset työajat sinulla on? Nykyään teen aamuvuoroa, joka on kello 6–14. Joskus olen myös iltavuorossa. Tein viisi vuotta iltavuoroa, mutta kyllä aamuvuoro on mukavampi. Onko työ raskasta? Välillä on fyysisesti raskasta, välillä henkisesti. Ohjelmointi on rankkaa, jos sitä tekee pitkän aikaa putkeen. Se vaatii tarkkuutta, että saa kaikki haut pelaamaan, jotta hitsaussaumat tulisivat aina oikeisiin paikkoihin. Osittain etäohjelmoija tekee ohjelmat ja me kohdistetaan ohjelma kappaleeseen, ja osittain teemme itse roboteille ohjelmia. Mikä on hyvää työssäsi, entä huonoa? Vaihtelevuus. Joutuu mittailemaan erilaisia kappaleita, se tuo haastetta. Ja roboteilla on monia eri tuotteita. En kovin paljon huonoa löydä, ehkä se henkinen rasitus sitten. Voitko vaikuttaa omaan työhösi? En oikein. Tehtäviä tulee ja ne täytyy hoitaa. Oletko tyytyväinen palkkaasi? Olen ja en. Aina olisi mukavaa, että se olisi vähän parempi. Mutta eletään kai semmoisia aikoja, ettei niin paljoa pysty vaikuttamaan. Millainen työyhteisö teillä on? Hyvät työkaverit on. Tuloo kaikkien kans toimehen. Mitä teet siviilissä? Urheilen vähän. Motocrossissa kilpailin 14-vuotiaaksi, sen jälkeen olen harrastanut omaksi huviksi. Ja frisbeegolfia tulee harrastettua melkein päivittäin, tai aina kun keliä piisaa. En ole kisoihin vielä mennyt, mutta tänä kesänä voisi kokeilla. Viikkokisojakin on ympäri Pohjanmaata. AHJ1609_1-23.indd 9 21.6.2016 8:00:15 10 TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ JA JOHANNA KOKKOLA 9 30.06.2016 HEIKKI LINDGREN PÄÄLUOTTAMUSMIES TURKU Konsernin työntekijöiden epävirallinen pääneuvottelija Tavoite: Luodaan konsernin kattava luottamusmiesverkosto ja toimintamalli yhteiselle sopimiselle. MIKA KETONEN PÄÄLUOTTAMUSMIES KAARINA AHJ1609_1-23.indd 10 21.6.2016 8:00:18 9 11 30.06.2016 TOMI KARLSSON PÄÄLUOTTAMUSMIES TAMMELA Konserni, järjesty Sterassa konsernitason edunvalvonta nousi PASI JOLKKONEN PÄÄLUOTTAMUSMIES KAAVI järjestämisen ansiosta uudelle tasolle. Vuoden kampanja vaati aikaa, voimia ja sitkeyttä. PASI SUOMINEN PÄÄLUOTTAMUSMIES PAIMIO AHJ1609_1-23.indd 11 21.6.2016 8:00:23 12 9 30.06.2016 S tera Technologies Oy:n työntekijät valmistavat Turun laitamilla sijaitsevassa tehtaassa alihankintana osia isoille suomalaisille laitevalmistajille. Samanlainen tekemisen tiivis tahti näkyy Kaavilla, missä tehtaan lähes koko tuotanto menee pohjoissavolaiselle harvesterivalmistajalle. Turun tehtaiden pääluottamusmies Heikki Lindgren painottaa tutustumiskierroksella useaan otteeseen, ettei puhuta asiakkaista nimillä. Työnantaja edellyttää tässäkin asiassa luottamuksellisuutta työntekijöiltä. Luottamuksen ja yhteistyön rakentaminen ovat olleet kovan työn takana. Kun Lindgren aloitti reilut kolme vuotta sitten hitsarina Steralla, ilmapiiri ja työolot olivat heikolla tolalla. – Täällä oli melkoinen pelon ilmapiiri. Ammattiyhdistystoiminta oli minimissä ja työhuonekuntaa ei ollut, Lindgren muistelee. Turun Stera järjestettiin paikallisesti pari vuotta sitten. Se paransi tilannetta ja avasi tietä viime vuonna käynnistetylle konsernitason järjestämiselle. Kun Lindgren valittiin vuoden 2015 alusta pääluottamusmieheksi, hän otti yhteyden Tammelan toimipaikan pääluottamusmieheen Tomi Karlssoniin ja kuuli häneltä, että ongelmat olivat siellä samanlaisia kuin Turussa. Tammelassakin oli tehty paikallinen järjestäminen samoihin aikoihin kuin Turussa ja siitä oli hyviä kokemuksia. – Paikallinen järjestäminen aktivoi minutkin mukaan tähän toimintaan, Steran Tammelan tehtaan työhuonekunnan toimikunnan puheenjohtaja Mari Penttilä kertoo. VESA-MATTI VÄÄRÄ ESIMAKUA JÄRJESTÄMISESTÄ YHTEISET ONGELMAT Keväällä 2015 Metalliliiton Hämeen ja VarsinaisSuomen aluetoimitsijat ottivat yhteyden Steran Turun ja Tammelan aktiiveihin, että Sterassa kannattaisi lähteä järjestämään koko konsernia. – Liiton porukat järjestivät meille tapaamisen. Kävimme puolimatkassa pitsalla ja keskustelimme yhteisistä ongelmista. Monet työehtoasiat oli sovittu paikallisesti aivan eri tavalla. Muun muassa voittopalkkiota maksettiin tehtailla merkittävästi erilailla, Lindgren muistelee. Konserninlaajuinen järjestämistoimikunta aloitti syyskuussa 2015 suunnitelmallisen järjestämistyön. Järjestelytoimikuntaan kuului aluetoimitsijoita, viiden tehtaan luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut sekä joukko aktiiveja, kaikkiaan reilut parikymmentä henkeä. Järjestämistyötä tehtiin tiiviillä tahdilla ja yhteydenpitoa oli viikoittain. Yhteydenpitoa Turun Steralla aiemmin pitkään pääluottamusmiehenä toiminut Birgit Ketola keskustelee nykyisen pääluottamus miehen Heikki Lindgrenin kanssa työpaikan ajankohtaisista asioista. hoidettiin pääasiassa etäyhteydellä Skype-palavereissa, joissa Turun, Kaarinan ja Paimiot porukat olivat Metalliliiton Turun aluekonttorilla ja Tammelan ja Kaavin aktiivit omillaan. – Homma käynnistyi meille tärkeiden asioiden selvittämisellä ja tutustumalla muiden tehtaiden aktiiveihin, Steran Kaavin tehtaan pääluottamusmies Pasi Jolkkonen muistelee. Työpaikkakyselyllä syyskuun lopussa tiedusteltiin, ketkä halusivat lähteä ajamaan yhteisiä asioita eteenpäin, oliko valmiutta tukea aktiiveja ja mitä asioita haluttiin edistää. Huono tiedonkulku nousi kaikkialla tärkeimmäksi asiaksi. Myös tehtaiden erilaiset toimintatavat koettiin ongelmaksi. ”Ihmiset kokevat, että heidän asioitaan Stera Technologies Oy viedään nyt paremmin Perustettu 2007, kun Levyosa Oy, Elektromet Yhtiöt Oy, Hihra Oy, Aumec Systems Oy ja Beertekno Oy yhdistyivät. eteenpäin, kun olemme yhtenäinen porukka.” KAAVI Pohjois-Karjala TURKU 87 työntekijää PÄÄTUOTTEET Elektroniikkalaitekaapit ja -kotelot, autoteollisuuden ohutlevytuotteet TUOTANTO Metalliteollisuuden alihankintaa, asiakkaina mm. ABB, Kone, Ponsse, Sandvik, Vacon, Vaisala ja Valmet Automotive KAARINA 17 työntekijää LIIKEVAIHTO 65 milj. euroa (2015) PAIMIO 91 työntekijää tuotteet sähkömoottoreihin ja -generaattoreihin PÄÄTUOTTEET Sähkökeskukset, laitekaapit, HENKILÖSTÖ 725 (2015) PASI SUOMINEN PAIMIO PÄÄTUOTTEET Lämmönvaihtimet ja ohutlevy- ilmastointi- ja muut ohutlevymekaaniset tuotteet TAMMELA TAMMELA 156 työntekijää ja 11 vuokratyöntekijää PÄÄTUOTTEET Hissien automaattiovet, työ- koneiden ohjaamot ja asennusvalmiit komponentit KAAVI 65 työntekijää ja 18 vuokratyöntekijää PÄÄTUOTTEET Työkoneiden komponentit, TURKU PAIMIO Toimipaikat myös Virossa ja Intiassa. hydrauli- ja polttoainesäiliöt KAARINA AHJ1609_1-23.indd 12 21.6.2016 8:00:25 9 13 30.06.2016 ”Tavoitteemme oli luoda toimiva yhteistyö tehtaiden välille niin, että tieto kulkee paikasta toiseen. Sen saimme.” – Alussa porukat epäilivät, mahtaako järjestäminen johtaa mihinkään. Heräsi pelkoja, miten työnantaja suhtautuu työntekijöiden aktivoitumiseen. Kesti aikansa ennen kuin usko virisi, Jolkkonen kertoo. VETOOMUKSESTA SYNTYI SOPIMUS Ensitapaamisen tunnelma on jäänyt hyvin Karlssonin mieleen. – Olihan se aikamoista harjoittelua, kun oltiin ensimmäisen kerran konsernijohdon kanssa samassa pöydässä. Talousjohtaja esitteli kolmellakymmenellä kalvolla firman tulostietoja. Palaverissa käsiteltiin muun muassa Paimion tehtaan työaikajärjestelyjä, Karlsson muistelee. – Tärkeintä oli kuitenkin saada neuvottelukanavat auki työnantajan, varsinkin konsernin toimitusjohtajan, suuntaan. Tapaaminen oli kokonaisuutena ihan rakentava ja sovimme syksyksi seuraavan palaverin, Karlsson sanoo. Työnantajan kanssa solmittu sopimus täytti työntekijöiden tavoitteet. Siihen on kirjattu sekä tehdaskohtaiset kuukausittaiset luottamusmiesten ja työnantajien tapaamiset että konsernitason palaverit kahdesti vuodessa. Sopimuksen mukaan tapaamisissa käsitellään edunvalvontaan, työsuojeluun sekä ympäristöön liittyviä asioita sekä yrityksen kaikkia tehtaita koskevia työpaikan pelisääntöjä. Sopimuksessa todetaan lisäksi, että tapaamisten tarkoituksena on toteuttaa henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa tehostamalla yhteistoimintaa ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia. Samalla pyritään kehittämään paikallista sopimista. PORUKAT MUKAAN Tammelan tehtaalla järjestämiseen osallistui laaja joukko aktiiveja. – Meillä oli alusta saakka järjestämisessä hyvä työnjako: työhuonekunnan toimikunnalla, luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetulla oli kullakin omat tehtävänsä. Aluksi porukka VESA-MATTI VÄÄRÄ Marraskuun lopussa 2015 koitti suuri päivä, kun kaikilla Steran toimipaikoilla jätettiin työntekijöiden samansisältöinen vetoomus työnantajalle. Sen tavoitteina olivat jokaisen tehtaan luottamusmiesten ja työnantajan kuukausittaiset tapaamiset sekä kahdesti vuodessa järjestettävät konsernitason tapaamiset. Työnantaja ei ollut ennakkoon tietoinen vetoomuksesta, sillä kaikki suunnittelutyö tehtiin työajan ja työpaikan ulkopuolella. – Koko työhuonekunnan toimikunta oli pääluottamusmiehen mukana jättämässä vetoomusta. Meitä oli yli kymmenen henkeä paikalla ja moni meistä sanoi mielipiteensä, Penttilä muistelee Tammelan tilaisuutta. Turussa työnantaja otti vetoomuksen hyvin vastaan, mutta sanomista tuli tavasta, kuinka asiaa oli edistetty. – Työnantaja valitti, että vetoomusta oli tehty ja nimiä oli kerätty työaikana, Lindgren muistelee ja jatkaa. – Konsernijohtaja oli itse asiasta kuitenkin niin innostunut, että oikein ihmettelin, mitäs nyt tapahtuu. Hyvästä vastaanotosta huolimatta työnantaja aloitti lähes puolen vuoden viivytystaistelun. Tapaaminen konsernijohdon kanssa järjestyi vasta helmikuun lopussa ja sopimus konsernilaajuisesta yhteistyöstä tehtiin aprillipäivänä 2016. HEIKKI LINDGREN TURKU AHJ1609_1-23.indd 13 ihmetteli, että muutkin kuin luottamusmies hoiti näitä asioita. Pian ihmiset oivalsivat, että muutos tehdään yhdessä, Penttilä muistelee. – Tällaisen prosessin läpivienti olisi yksin liian raskasta. On tärkeää, että minulla on ollut koko ajan hyvä porukka tukemassa ja jakamassa töitä, Karlsson sanoo. Alun skeptisyys haihtui, kun tuloksia alkoi syntyä. – Porukan valveutuneisuus on lisääntynyt järjestämisen myötä. Ihmiset ovat koko ajan enemmän kiinnostuneita ja jatkuvasti tulee kyselyitä edunvalvonta-asioista, Karlsson sanoo. Järjestäminen ei onnistu välttämättä pelkästään työpaikan omin voimin. – Järjestämiseen tarvitaan paljon aluetoimitsijoiden apua asioiden organisoinnissa. Kärsivällisyyttä tämä kysyy, sillä asiat eivät tapahdu konsernijärjestelyssä yhtä nopeasti kuin yhden toimipaikan järjestämisessä, Penttilä sanoo. Murikan kurssit ovat yksi tärkeä tuki. – Sieltä saa tietoa ja käytännön harjoituksia muun muassa kuunteluun ja neuvottelutaitoon. Nämä ovat arvokasta oppia, jota tarvitaan edunvalvonnan arjessa, Karlsson sanoo. Kaavilla työpaikalla järjestäminen solahti osaksi arkea. Se oli juttuhetkiä työntekijöiden kesken tärkeistä edunvalvonnan asioista sekä asioiden säännöllistä tiedottamista. Uutena asiana tuli se, että tietoa alettiin saada ja jakaa myös muiden tehtaiden asioista. Kaavilla työnantajan positiivinen suhtautuminen konserninlaajuiseen asioiden käsittelyyn yllätti Jolkkosen ja kumppanit. Toisaalta yhteistyötä oli jo viritelty aiemminkin. – Meillä oli jo entuudestaan hyvä yhteistyö. Olen rakentanut pitkään molemminpuolista luottamusta, ja tämä työ kantoi hedelmää myös konsernijärjestämisen aikana, Jolkkonen arvelee. Kun Turun tehtaan työntekijät huomasivat, että heidän asioitaan lähdettiin ajamaan, he lähtivät itsekin aktiivisesti mukaan toimintaan. Esimerkiksi työnantajalle tehtyihin vetoomuksiin Lindgren sai kaikkien työntekijöiden allekirjoitukset. Työnantaja luonnollisesti yllättyi työntekijöiden aktivoitumisesta. ABC-kahvila on tuttu kokouspaikka Tammelan Steran työhuonekunnan puheenjohtajalle Mari Penttilälle ja pääluottamusmiehelle Tomi Karlssonille. Turun ja Tammelan puolimatkan pizzeriassa käynnistyi koko konsernijärjestäminen keväällä 2015. 21.6.2016 8:00:27 14 9 30.06.2016 Ei konserniluottamusmiestä ■■Turun tehtaiden pääluottamusmies Heikki Lindgren on aktiivisuutensa ansiosta työntekijöiden epävirallinen pääneuvottelija konsernijohdon suuntaan. Epävirallisuus on hänestä hyvä, sillä konserniluottamusmiehen asemaa hän ei halua. – Jokaisella tehtaalla pitää olla oma pääluottamusmies, joka tuntee ja hoitaa sen paikkakunnan asioita. Eri paikkakuntien luottamusmiesten aseman pitää olla tasavertainen. Yhdellä voi olla valtuutus neuvotella suoraan konsernijohdon kanssa, Lindgren sanoo. Mikä sitten saa Lindgrenin ponnistelemaan konsernijärjestelyn puolesta, käymään yt-neuvotteluja ja taistelemaan työntekijöiden parempien etujen puolesta? – Olen syntynyt poliittiseen perheeseen, elänyt lapsuuden työväentalolla ja kasvatettu oikeudenmukaisuuteen. Olen aina halunnut asettua heikomman puolelle. Kiinnostus yhteisten asioiden hoitoon kasvaa sitä tehdessä. Tätä tekisin 24/7, Lindgren sanoo. ”Isoin asia on ollut se, että saimme järjestettyä konsernitason tapaamiset.” JOHANNA KOKKOLA PASI JOLKKONEN KAAVI – Työnantaja on kuitenkin oivaltanut, että toimiva luottamusmies ja työhuonekunta ovat myös työnantajan etu. Toki välillä tulee erimielisyyttä asioista, mutta sehän on aivan luonnollista, Lindgren sanoo. Työhuonekunnan kokoukset ja luottamusmiesten tiedotustilaisuudet voidaan Turussa pitää kahvitauoilla ja ruokatunneilla. – Pidämme huolta, etteivät kokoukset veny työajalle. Tämä on osa molemminpuolisen luottamuksen rakentamista. PALJON SAAVUTETTU Luottamusmiesten välinen yhteistyö ja saavutettu sopimus työnantajan kanssa ovat olleet Lindgrenin mielestä järjestämisen suurimmat saavutukset. – Tavoitteemme oli luoda toimiva yhteistyö tehtaiden välille niin, että tieto kulkee paikasta toiseen. Aiemmin emme esimerkiksi täällä Turussa tienneet, jos Paimiossa irtisanottiin ihmisiä. AHJ1609_1-23.indd 14 Toisena asiana oli sopimusten ja toimintatapojen yhtenäistäminen. Ne saimme, Lindgren sanoo. – On tärkeää, että luottamusmiehet ovat säännöllisesti yhteydessä keskenään ja pitävät meitä ajan tasalla muiden tehtaiden asioista. Aiemmin luottamusmiehet tapasivat vain epävirallisesti Metalliliiton tilaisuuksissa, lähettämötyöntekijä ja Turun tehtaan entinen pääluottamusmies Birgit Ketola kertoo. – Kun tiedämme, mitä muualla tapahtuu, voimme paremmin pitää huolta siitä, että asiat hoidetaan kaikilla tehtailla tasapuolisesti. Vuoden urakka on sujunut Lindgrenin mielestään mallikkaasti aina aikataulua myöten. Yksi synkkä hetki tulee mieleen. – Kerran johtajat alkoivat nauraa, kun toimme neuvotteluissa esille yhden tehtaan ongelmia. Silloin tuntui pahalta, ettei meille tärkeitä asioita otettu vakavasti, Lindgren muistelee. Myös Kaavilta Jolkkonen korostaa yhteisen tekemisen merkitystä. Steran Kaavin tehtailla työskentelevät Jouko Toivanen (vas.), Timo Koistinen, Esa Lipponen ja Pasi Jolkkonen ovat mielissään siitä, että he saavat nyt aiempaa enemmän tietoa Steran muiden tehtaiden tapahtumista. – On hyvä nähdä ja oppia, miten muualla asioita hoidetaan. Tässä on syntynyt vahva porukka, jolla on hyvä me-henki. Työnantajakin on suhtautunut asioiden edistämiseen hyvin, ja luottamus asioiden hoitumiseen on lisääntynyt myös työntekijöiden keskuudessa. Saavutuksista yksi on kuitenkin yli muiden. – Isoin asia on ollut se, että saimme järjestettyä konsernitason tapaamiset. Siitä pitää kiittää kaikkia aktiiveja. Kaiken takana on ollut työntekijöiden antama vahva tuki, joka on auttanut kaikissa tilanteissa, Jolkkonen sanoo. – Työntekijöiden eteenhän tätä työtä tehdään niin, että asiat saadaan parhaalle mallille. 21.6.2016 8:00:29 JOHANNA KOKKOLA 9 15 30.06.2016 ”Pääsy samaan pöytään konsernijohdon kanssa on selvä saavutus.” TOMI KARLSSON TAMMELA JOHANNA KOKKOLA Näin varaudut järjestämiseen Kaavilla 25 vuotta työskennellyt metallimies, ammattiosaston sihteeri, varaluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Jouko Toivanen on osallistunut aktiivisesti konsernijärjestämiseen. – Meidän tilanne oli jo ennen järjestämistä monin tavoin parempi kuin muualla. Täällä on ollut esimerkiksi säännölliset tiimi-, viikko- ja kuukausipalaverit. Yhteistyön eri muodot ovat miellyttäneet Toivasta. – Meillä on hyvä ja aktiivinen viiden hengen ammattiosaston toimikunta, joka kokoontuu kuukausittain ja vie asioita eteenpäin. On ollut myös mukavaa tehdä töitä muiden tehtaiden aktiivien kanssa, Toivanen sanoo. Tammelassa järjestäytymisasteen nousu nähdään parhaana saavutuksena. – Koko Steran järjestäytymisaste on noussut yli 80 prosentin, Karlsson sanoo. – Pääsy samaan pöytään konsernijohdon kanssa on toinen selvä saavutus. – Työpaikalla on noussut vahva henki, että meillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja me olemme oikeasti ammattiliitto, Penttilä lisää. PAREMPAA TIEDONKULKUA Lähes vuoden kestäneen prosessin aikana on koettu ja tehty paljon yhdessä. Penttilän mieleen tulee vain yksi asia, jossa voi parantaa. AHJ1609_1-23.indd 15 Neljännesvuosisadan Kaavin Steralla työskennellyt Jouko Toivanen on tyytyväinen, että oma luottamusmies Pasi Jolkkonen on yhdessä muiden paikkakuntien luottamusmiesten kanssa saavuttanut päässyt tilanteeseen, jossa ollaan työnantajan kanssa neuvottelu pöydässä tasavertaisessa asemassa. – Luottamusmiehet voisivat pitää vieläkin tiiviimmin palavereita työhuonekunnan toimikunnan kanssa ja tiedottaa asioista työntekijöille. Haasteena on tietysti se, että työnantaja ei anna pitää kokouksia työajalla. Jolkkonen myöntää viestinnän merkityksen. Sitä on harvoin liikaa. – Porukan kanssa pitää keskustella, heitä pitää kuunnella, jakaa työpaikkatiedotteita ja kertoa asioista infotilaisuuksissa. Vaikka yksi järjestämiskampanja on nyt takana, edunvalvonnan sarkaa Steran työpaikoilla riittää. – Järjestäminenhän ei lopu koskaan, vaan tarkoitushan on saada porukka ajamaan jatkuvasti omia asioitaan. Järjestäminenhän on koko ammattiyhdistystoiminnan perustyötä, kun edunvalvonta tuodaan työpaikkatasolle, Penttilä tiivistää. Steran luottamushenkilöiden vinkkejä järjestämiseen: ➊ ”Luottamusmiehen ja koko edunvalvontaorganisaation pitää olla tehtäviensä tasalla ennen järjestämistä. Tämä työ vie aikaa ja resursseja. Kannattaa myös varautua siihen, että kun porukka kiinnostuu asioista, he ovat koko ajan kysymässä, missä mennään”. HEIKKI LINDGREN Pääluottamusmies Turku ➋ ”Organisaation on oltava kunnossa ja pitää olla ymmärrys siitä, kuka tekee milläkin paikkakunnalla mitä. Selkeät vastuualueet sekä työpaikoilla että konsernissa pitää olla kirjattuina. Porukan pitää toimia koko ajan yhtenäisenä tiiminä”. MARI PENTTILÄ Työhuonekunnan puheenjohtaja Tammela ➌ ”Kärsivällisyyttä ja malttia tämä vaatii, sillä valmista ei tule parissa kuukaudessa. Meilläkin tässä on mennyt toista vuotta. Nyt kannattaa lähteä ennakkoluulottomasti liikkeelle keskisuurissa yrityksissä, sillä isoissahan nämä asiat ovat jo kunnossa”. TOMI KARLSSON Pääluottamusmies Tammela 21.6.2016 8:00:31 16 9 30.06.2016 ”Kaikki työntekijät ymmärtävät nyt, mitä yhteen hiileen puhaltaminen on. Nyt työnantajakin kuuntelee meitä tarkemmin.” MIKA KETONEN KAARINA Järjestäminen on edunvalvonnan kivijalka Metalliliiton liittokokous päätti vuonna 2012 aloittaa systemaattisen järjestämistyön. Toukokuussa pidetty vuoden 2016 liittokokous päätti jatkaa järjestämistyötä ja turvata sille riittävät resurssit. Päätösten takana oli syvä huoli: järjestäytymisaste laskee, aktiivien määrä vähenee ja nuoria ei saada mukaan. Liitto koetaan jopa vain vakuutuslaitokseksi, josta työttömyyden iskiessä kilisee pajatson lailla rahaa. Ryhdistäytymiseen vaikutti myös yhteiskunnallisen ilmapiirin ja työmarkkinatilanteen kärjistyminen. Metalliliitolla ei ole varaa jäädä makaamaan työnantajien ja median jatkuvaan tulitukseen. Järjestämiskampanjan tavoitteeksi asetettiin tehdä liitosta työpaikoilla läsnä oleva ja työpaikan omien ihmisten voimin edunvalvontaasioihin puuttuva järjestö. Työpaikkakohtaisen järjestämisen ansiosta liittoon on saatu vuoden 2015 loppuun mennessä 1 354 uutta jäsentä. KONSERNIJÄRJESTÄMISEN KOEKENTTÄ Stera valittiin ensimmäiseksi konsernijärjestämisen kohteeksi, koska konsernitason ongelmat olivat tulleet ilmi paikallisissa järjestämisissä. – Työnantaja vetosi toistuvasti siihen, ettei asioida voida viedä eteenpäin, koska konsernissa ei ole tehty päätöksiä asioista. Porukka oli kaikilla tehtailla turhautunut pompotteluun, Metalliliiton järjestämiskoordinaattori Mika Häkkinen sanoo. – Toisaalta meidän osaamisemme järjestämisestä oli kehittynyt siihen pisteeseen, että pystyimme tekemään useamman toimipaikan yhtäaikaisen järjestämisen. UUTTA AJATTELUA Järjestämiseen liittyi runsaasti keskusteluja yhteisistä asioista ja pohdintaa siitä, miten niitä halutaan muuttaa. Aluksi työntekijät olivat epäuskoisia, että asioihin saadaan parannusta. Kun tuloksia ilmaantui, uskokin virisi. – Järjestämisen idea on, että ihmiset oppivat itse tekemään asioita. Järjestäjät ja toimitsijat valmentavat ja tukevat kaikessa toiminnassa. He myös auttavat löytämään uusia aktiiveja toimintaan mukaan, Häkkinen painottaa. AHJ1609_1-23.indd 16 Järjestäminen oli useimmille iso ajattelutavan ja toimintakulttuurin muutos. Usko oman toiminnan vaikuttavuuteen nousi uudelle tasolle, kun luottamusmiehet ja muut aktiivit huomasivat, etteivät työntekijät ole passiivisia, vaan heidät voi saada ajamaan omia asioitaan. Tämä vaatii vain jonkun käynnistämään toiminnan. – Se on suuri muutos, että saa isomman porukan mukaan hoitamaan asioita, joita pääluottamusmies on ennen edistänyt yksin. Jo työnantajan kohtaaminen näissä asioissa on monelle aika uusi asia, Steran järjestämisessä aktiivisesti mukana ollut Hämeen aluetoimitsija Veli Heino kertoo. – Työntekijät ovat oppineet ottamaan aloitteen omiin käsiin. Heille ei anneta järjestämiskampanjassa kalaa, vaan opetetaan kalastamaan, Häkkinen vertaa. Konsernitason järjestämisessä haastavinta on ollut muuttaa työnantajan toimintaa. – Työnantaja on ennen hyödyntänyt sitä, ettei työntekijöillä ole ollut yhteistyötä. Kun tieto ei ole kulkenut eri tehtaiden välillä, on työnantaja käyttänyt tätä hyväksi. Kertonut esimerkiksi, että ”tämä paikallinen sopimus on jo muissa yksiköissä hyväksytty” ja ajanut näin omaa etuaan, Heino kertoo. – Tähän on nyt saatu muutos. Työnantaja järkyttyi, kun huomasi, että työntekijät tekevät yhteistyötä. Vastatoimiakin on tullut, muun muassa Tammelassa on rajoitettu aktiivien liikkumis- ja keskustelumahdollisuuksia sekä kielletty puhelimen käyttö työpaikalla. Työnantajalla kestää aikansa tottua uuteen tilanteeseen. Vaikka kampanja on mennyt kokonaisuutena hyvin, jotain olisi voinut tehdä toisin. – Kampanjan lopussa toimia olisi voinut aikatauluttaa tarkemmin. Näin laajassa järjestämisessä tarvitaan vahvaa otetta ja kontrollia, kun liikutaan monen ihmisen epämukavuusalueella. Jos toimenpiteitä ja vastuita ei kunnolla järjestetä, tulee helposti epäselvyyksiä. Myös kampanjan saavutuksia pitäisi hyödyntää paremmin, esimerkiksi kertoa niistä jäsenhankinnan yhteydessä, Heino sanoo. TULOKSET KANNUSTAVAT JATKAMAAN Suurin onnistuminen on ollut se, että työntekijät ovat aktivoituneet ja oppineet huolehtimaan omasta edun valvonnastaan, Metalliliiton järjestämis koordinaattori Mika Häkkinen sanoo. Tulevia konsernijärjestelyjä varten tärkein oppi on ollut se, että konsernijärjestäminen voidaan ylipäätään tehdä. Se vaatii kuitenkin paljon osaamista, aikaa ja voimavaroja. – Järjestämistä varten pitää olla siihen nimetty henkilö ja selkeä suunnitelma siitä, miten edetään. Sterankin tapauksessa jokaisella alueella toimitsijat hoitivat oman alueensa järjestämistä. Apuna oli lisäksi projektijärjestäjiä, Häkkinen kertoo. Häkkisen mukaan nyt tehdyillä opeilla voidaan järjestää konsernien lisäksi kokonaisia toimialoja tai alihankintaketjuja. – Useamman paikan järjestäminen samalla kertaa on järkevä toimintatapa jatkossakin. Nyt saadut tulokset puhuvat sen puolesta, Häkkinen sanoo. a Steran järjestämiskampanjan aluksi asetetuista tavoitteista kaikki tärkeimmät on saavutettu. Järjestäytymisaste on noussut 72 prosentista 82 prosenttiin, mikä tarkoittaa konsernitasolla 40 uutta jäsentä. 21.6.2016 8:00:33 30.06.2016 9 17 T YÖY M PÄ R I S T Ö TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROS PENTTI OTSAMO Riskijuoppojen joukko vaihtelee PÄIHTEET Alkoholin riskikäyttö voi tappaa, mutta siitä seuraa myös pitkiä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Näin karusti päätellään Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa. Loppuraportissa todetaan, että jos työuria halutaan pidentää ja vähentää sairauspoissaoloja tai työkyvyttömyyseläkkeitä, alkoholinkäytön aiheuttamat haitat työkyvylle on otettava työpaikoilla vakavasti. Tutkijat erottelivat tutkimuksessaan muista alkoholin riskikäyttäjistä suurkuluttajat, humalahakuiset ja alkoholiriippuvaiset. Suurkuluttajamies juo viikossa yli 24 ja -nainen yli 16 alkoholiannosta. Alkoholiriippuvaiset ovat omana ryhmänään. He juovat useimmiten sekä runsaasti, säännöllisesti että humalahakuisesti, mutta voivat myös pyrkiä vähentämään alkoholinkäyttöään, tutkijat kertovat. Alkoholiriippuvaisista oli viitenätoista seurantavuonna kuollut joka neljäs, mutta vähän alkoholia käyttävistä vain kaksi prosenttia. Alkoholiriippuvaisilla oli nelinkertainen riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien perusteella lähes tai täysin raittiisiin verrattuina. Miehillä alkoholin riskikäyttö lisäsi pitkiä sairauslomia yleensä ja mielenterveyden häiriöistä johtuvia erityisesti. Naisilla taas humalahakuinen juominen oli yhteydessä mielenterveyden perusteella myönnettyihin pitkiin sairauslomiin. Tutkimuksen mukaan riskikuluttajien joukko ei ole pysyvä. Osa poistuu raitistumisen, sairastumisen tai kuoleman takia. Vuosina 1997 ja 2012 kerätyistä tiedoista ilmeni, että 15 vuodessa vähän tai kohtuullisesti alkoholia käyttäneiden ryhmästä iso osa oli siirtynyt riskikuluttajiksi. Lihaksiston palautumista voidaan vauhdittaa RASITUS Lihaksiston palautumista rankan työn rasituksesta voidaan nopeuttaa huomattavasti, väittää Työterveyslaitos, joka tutki lihaksiston palautumista nopeuttavia aktiivisia toimintamalleja. Kylmävesialtistus, aktiivinen venyttely ja kofeiinin nauttiminen sekä niiden yhdistelmät ovat hyödyllisiä. Jokainen voi valita itselleen mieluisimman tavan, Työterveyslaitoksen tutkijat opastavat. Heidän mukaansa aktiiviset palautusmenetelmät vähentävät kroonista väsymystä sekä tuki- ja liikuntaelinoireiden riskiä ja edistävät työterveyttä ja työssä jaksamista. Tutkijoiden mukaan palautumiseen tulisi kiinnittää huomiota jo työuran alussa. Erityisen tärkeää se on työuran loppupuolella. AHJ1609_1-23.indd 17 Lihavuus lyhentää elinikää Työeläkekuntoutus laajenee vauhdilla YLIPAINO Lievä ylipaino ei yleensä ole paha terveysongelma. Silti myös vähäinen ylipaino näkyy kuolleisuudessa. British Medical Journalin julkaisemat tulokset perustuvat yli 30 miljoonan potilaan ja lähes 4 miljoonan kuolemantapauksen analyysiin. Suomessa tuloksista kertoi Uutispalvelu Duodecim. Riski kuolla suureni tasaisesti painoindeksin suurentuessa. Pienin riski oli potilailla, joiden painoindeksi oli 23–24. Normaalipainoisuudesta puhutaan, kun painoindeksi on välillä 18,5–25. Toisessa hiljattain julkaistussa tutkimuksessa liikakilojen kuolleisuusvaikutukset ilmaantuivat vasta painoindeksin ylitettyä 35, mikä tarkoittaa vaikeaa lihavuutta. Nyt julkaistuja tuloksia pidetään kuitenkin uskottavampina, koska ne perustuvat suurempaan ja kattavampaan aineistoon, ja niissä huomioitiin myös tupakoinnin vaikutukset. TYÖTERVEYSHUOLTO Piileviin työkykyongelmiin varhaisessa vaiheessa tarttuva työterveyshuolto on kuntoutusketjussa avainasemassa. Näin kirjoittaa Työeläkevakuuttajat Telan kuntoutusasioista vastaava johtaja Eero Lankia järjestön nettisivuilla. Eläketurvakeskuksen julkaisemien ennakkotietojen mukaan työeläkekuntoutuksen myönteinen kehitys on jatkunut. Viime vuonna kuntoutujia oli noin 14 500. Kasvua edellis vuoteen oli kuusi prosenttia. – Ajankohtaisessa sote-keskustelussa työterveyshuollon asemasta on puhuttu kovin vähän. Kun soten rahoitusta uudistetaan, ei pidä heittää lasta pesuveden mukana. Ongelmia ennalta ehkäisevän työterveyshuollon rahoitus on turvattava, Lankia vaatii. 21.6.2016 8:00:34 18 TEKSTI KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN KUVA JYRKI LUUKKONEN 9 30.06.2016 TOIMIJA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU SANNA PAATELAINEN TYÖPAIKKA Pisla Oy, Viitasaari TYÖNTEKIJÖITÄ 50 LUOTTAMUSMIESURA Ao:n opintosihteeri 2010–, II varatyösuojeluvaltuutettu 2012–13, ao:n sihteeri 2013–, seuturyhmän toimikunnan jäsen 2014–, I varatyösuojeluvaltuutettu 2104–15, työsuojeluvaltuutettu 2014– ”En ole sähköposti-ihminen” Pisla Oy:n Viitasaaren tehtaan työsuojeluvaltuutetulla Sanna Paatelaisella on luottamushenkilölle tärkeä ominaisuus. Hän tykkää olla ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa kasvokkain. Liian liki ei kuitenkaan saa mennä. Sanna Paatelainen on ollut liiton aktiivi vajaan kymmenen vuotta. Omien sanojensa mukaan hän ”koki valaistuksen” palatessaan vanhempainvapaalta takaisin töihin vuonna 2008. – Lähdin mukaan ammattiosastoni kevät- ja syyskokouksiin, minkä jälkeen olen ollut osastossa eri tehtävissä, Paatelainen kertoo. Pisla Oy sijaitsee keskisen Suomen sydämessä, Viitasaarella. Ammattiosasto 197 on kokoomaosasto, johon kuuluu jäseniä eri työpaikoista eri puolilta aluetta. Paatelainen harmittelee ihmisten vähäistä innostusta osaston toimintaan. – Olemme järjestäneet tapahtumia, mutta osallistujia on ollut vähän. Perhe vie paljon ihmisten vapaa-aikaa. Vaikka kiinnostustakin saattaa olla, helposti ei lähdetä mukaan. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja siksi se ei voi ollakaan väkisin vääntämistä, silloin siitä ei tule mitään. Paatelaisella itsellään on kolme lasta, mutta silti hän on jaksanut myös olla mukana aytoiminnassa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on hänelle mieluinen. Tiedon hankkiminen kuuluu olennaisena osana tehtävän haasteisiin, ja uuden opiskelu tuo myös varmuutta hoitaa asioita. – Eka aukeama on jo opintovihkosesta täynnä. Murikassa olen käynyt työsuojelun peruskurssit ja joitakin täydennyskursseja sekä ammattiosaston tehtäviin liittyviä kursseja. Viimeksi olisin hakenut paikallisen sopimisen kurssille, mutta kurssi oli valitettavasti täynnä. Pidän myös alueellisesti järjestettävää koulutusta tärkeänä, esimerkiksi työsuojeluvaltuutettujen ajankohtaispäiviä, Paatelainen sanoo. – Murikan opettajille kuuluu suuri kiitos, sillä he tekevät opiskelusta mielekästä. AHJ1609_1-23.indd 18 Vaikka Paatelaisen liittoaktiivin ura verrattuna hänen työuransa pituuteen on suhteellisen lyhyt, on hän omalla työpaikallaan jo konkari. Lähes 30 vuotta saman työnantajan palveluksessa antaa vahvan perustan hoitaa työsuojeluun liittyviä asioita. Järjestäytymisastekin työpaikalla on lähes 100 prosenttia. – Työsuojelu on lähellä sydäntäni, eikä isoja ongelmia ole ollut. Työnantaja kuuntelee, jos jonkin asian ottaa esille. Kaikkeahan ei voi heti toteuttaa, aina on asioita, jotka hoituvat hitaammin. Erilaisia sisustukseen ja rakentamiseen liittyviä tuotteita tekevässä Pisla Oy:ssä kaikki työtapaturmat tai läheltä piti -tilanteet kirjataan. Vahinkoja sattuu melko vähän. – Meillä on asianmukaiset käsineet ja suojaimet. Tässäkin on menty paljon eteenpäin, kun muistelen sitä aikaa, kun firmaan tulin. Silloin esimerkiksi oli vain kangaskäsineet, joista leikkuuöljykin meni läpi. Nyt käytämme viiltohanskoja, Paatelainen vertaa. Paatelainen kiittelee, että työpaikalla on myös käytössä työkierto. Hän kuvailee itseään ”joka paikan huseeraajaksi”. – Matkailu avartaa työpaikallakin. Työpisteen vaihtaminen tuo vaihtelua. Kun kokeilee toisen työtä, niin oppii itsekin uutta. Eri töissä on erilainen kuormitus. Samalla oppii ymmärtämään, että jokaisen työ on arvokasta, ensisijaisesti kokoonpanijana takka- ja liesitarvikkeita valmistavalla osastolla työskentelevä työsuojeluvaltuutettu pohtii. Paatelainen korostaa, että työkierto lähtee työntekijästä itsestään. Kierto ei ole pakollista. – Joillakin voi olla joitain rajoitteita tehdä tiettyä työtä. Tästä sovitaan aina työnantajan kanssa erikseen. AIKAA TOISELLE MIETTIÄ Sanna Paatelainen oli kevään liittokokousvaaleissa ensimmäistä kertaa ehdolla. Edes tiukasti ammattiyhdistysaktiiville mukaan lähteminen ei ollut itsestään selvää. Hän ajatteli, ettei halua viedä perheeltään enempää aikaa. – Pitkän harkinnan jälkeen lähdin ehdolle. Saamani äänimäärä oli yllätys, 68 ääntä kerännyt Paatelainen sanoo. Aktiivisuudella omassa ammattiosastossa sekä työsuojeluvaltuutetun tehtävällä oli varmasti vaikutusta vaalimenestykseen, koska ääniä tuli enemmän kuin omalla työpaikalla on väkeä. Lisäksi oman ammattiosaston äänestysprosentti jäi matalaksi. – Kun tein päätöksen, porukka sanoi, että me laitetaan sut sinne. Ihmiset tietysti tunsivat minut. Paatelainen kertoo käyneensä työkaverei- ”Asiat hoidetaan densa kanssa vaalien aisopimalla. kana paljon keskusteluja Tämä pätee kasvotusten. – En ole sähköposti- ihan kaikkeen.” ihminen. Keskustelin ihmisten kanssa laidasta laitaan asioista, maan hallituksen politiikasta tai paikallisesta sopimisesta. Minun on helpompi vuorovaikuttaa kasvotusten. Liian liki ei kuitenkaan pidä mennä. – Toiselle pitää antaa aikaa tuumata. Liiaksi iholle meneminen ei ole hyväksi. Paatelaisen mukaan kuuntelemisen taito on työsuojeluvaltuutetulle erityisen tärkeää. – Kuuntelemalla ja antamalla aikaa voi helpottaa toisen oloa paljon. Tätä haastattelua tehtäessä liittokokous on käynnissä ja Paatelainen kertoo ajatuksistaan Tampere-talon taukopaikan pöydän ääressä. Hän toteaa, että on ollut hienoa olla päättämässä asioista. – Minulle jää selkeämpi kuva siitä, miten tietyt asiat etenevät. Olen myös saanut täältä tietoa, jota kentällä ei ole. Vieruskavereina on konkareita, joilta olen tauoilla voinut kysyä asioista. Kaikissa asioissa Paatelainen tunnustautuu yhteistyön kannattajaksi. – Peruspointti on se, että asiat hoidetaan sopimalla, ei riitelemällä. Tämä pätee ihan kaikkeen. a 21.6.2016 8:00:34 19 an ” AHJ1609_1-23.indd 19 21.6.2016 10:25:30 20 TEKSTI SINI SILVÀN KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ 9 30.06.2016 ”Positiivinen trendi menossa” Keskikesä ja nuori ilman koulutuspaikkaa? Vielä ei ole myöhäistä. Kone- ja metallialan opiskelupaikkoja on tarjolla. Alalta löytyy myös töitä. J Johanna Alanko ohanna Alanko vastaanottaa opiskelijaryhmiä reippaalla otteella MCC Action Parkin tiloissa Turun Hirvensalossa. Alkamassa ovat Amisajot, kone- ja metallialan ammattikoululaisten keväiset mäkiautokisat. Alangolla on tarjolla alkupaloiksi asiaa: vartin annos työelämätietoa ja kättä pitempää ensimmäiseen työpaikkaan. Kirjalliseen työsopimukseen jokaisella on oikeus. Työhön tulee saada perehdytys. Taustatukea antaa TES. Alanko on yhtä täynnä intoa kuin opiskelijatkin. Hän on itse metallialan ammattilainen, joka jatkokouluttautuu nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Alanko innostaa nuoria, mäkiautot kutsuvat – lehdistö on paikalla – palkintopallilla kuohuviini lentää kuten autokisoissa kuuluu. Amisajoissa ajetaan alkuun aika-ajot virallisilla mäkiautoilla. – Aika oli kohtalainen 49,99, ensimmäisen vuoden metallialan opiskelija Jerry Inberg Peltolan ammattikoulusta kertoo. Aika-ajojen jälkeen paljastetaan varsinaiset amisautot. Metallialan ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat aloittaneet omien autojensa rakentamisen jo syksyllä. Nyt kallistuskulmien osuvuutta testataan, kun mäkiautot ottavat toisistaan mittaa. Inberg on ollut rakentamassa Roni Rautavan, Valtteri Virtasen ja Toni Näverin kanssa autoa, jonka juontaja Timo Virkkula oitis nimeää Suomi-autoksi sen sinivalkoisten sävyjen perusteella. – Auto pärjää vauhdissa virallisille mäkiautoille, Timo Virkkula ihmettelee jo ensimmäisen laskun jälkeen. Inbergin käsialaa on auton kultainen urakkanuppi, muuta kunniaa hän ei itse auton rakentamisesta ota. Auto on koko luokan yhteinen työ. Metalliala nuorta miestä kuitenkin vilpittömästi kiinnostaa. AHJ1609_1-23.indd 20 – Se on sitä, mitä tykkää tehdä. Ensimmäisenä vuonna opiskellaan perusalkeet, Inbergin rinnakkaisluokkalainen kaveri Alex Orusmaa kertoo. Ensimmäinen vuosi on monipuolinen. Orusmaa valitsi ammattikoulun mielenkiinnosta alaan ja koska lukio ei motivoinut. – Tosin sitten joulun jälkeen aloitin kaksoistutkinnon tekemisen, hän kertoo. Orusmaa on esimerkki siitä, että kaikki on mahdollista. Myös ylioppilastutkinnon tekeminen, vaikka ensimmäinen valinta on metalliala. Ja kuinka sitten kisassa käy? Marine Diesel Finlandin sponsoroima Suomi-auto päihittää kaikki. Lopputuloksissa viiden parhaan laskun keskivauhti on 50,39 sekuntia. Kultainen urakkanuppi toimii ja vie voittoon! Orusmaan tiimin Kauniston Koneistamon sponsoroima ajopeli vie muotoilupalkinnon voiton. Auto näyttää tyylikkäältä ja vauhdikkaalta. Vauhtikisassa se ei kuitenkaan pärjää: ulkonäkö oli siis vauhdikkaampi kuin todellisuus. KYPÄRÄT PÄÄHÄN AIKUISET! Myös yrityselämän edustajille ja opettajille annetaan tilaisuus kisata – ja mittelö on tiukka. – Päivän alussa sovittiin, että kukaan ei aja ilman kypärää, ja täällä yrityksen edustajat ja opettajat näyttävät nyt mallia, vain yhdellä on kypärä päässään, radioääni Timo Virkkula naurattaa yleisöä ja suomii aikuisia. Kamppailu onkin kova. Timo Virkkula Porin Winnovan Ville Salmisen on tyydyttävä siihen, ettei voittoa tule. Nopein on Kauniston Koneistamon edustaja. – Kaikki muu on pettymystä paitsi voitto, Timo Virkkula värittää ja virittää kisaajien tuntoja sekä tunnelmaa. – Tappion makua viidennestä sijasta, huokaa myös Turun ammatti-instituutin koulutuspäällikkö Mikko Hauninen. TELAKKA OTTAISI OSAAJIA HETI Kisahuuman keskellä puhutaan asiaa. Turun metalli- ja koneteknologian alan oppilaitoksissa on tilaa ja alalla on – yllätys yllätys – töitäkin tarjolla. – Metallialan imago kärsii negatiivisista irtisanomisuutisista, vaikka totuus ei välttämättä ole se, Metalliliiton aluetoimitsija Osmo Rantanen sanoo. Esimerkiksi Turussa telakalle revittäisiin osaajia niin paljon kuin niitä on. Entistä parempaa onkin luvassa ja jatkokoulutusmahdollisuudet ovat parantuneet. – Metalliala tarjoaa työtä niin naisille kuin miehillekin, liiton koulutusasiantuntija Lea Wiman-Määttä kertoo. – Alalla on paljon muutakin kuin perinteisiä metallimiehen tehtäviä, joissa kipinä lentää, vastaava aluetoimitsija Jari Kramsu lisää. – Positiivinen trendi on menossa, Rantanen arvioi. Työpaikkojen määrä on kasvamassa. Samoilla linjoilla on kisayleisöön kuuluva Teknologiateollisuus ry:n Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Pertti Arvonen. Alalla näkyy myönteisiä merkkejä. Kuski Roni Rautava ja muut rakentajat Valtteri Virtanen (vas.), Jerry Inberg ja Toni Näveri Suomi-autonsa esittelyssä. Amisajot järjesti Turun AmmattiInstituutin Peltolan yksikkö. Tapahtuma huipentui ajo-osioon, jossa lasketaan mäkeä kolmen eri luokan rakentamilla autoilla. 21.6.2016 8:00:47 ” 9 21 30.06.2016 AMISAJOT Kone- ja metallialan opiskelijoiden mäkiautokisat, 20.5. Hirvensalo, Turku Johanna Järnberg Arvonen toivoo, että oppilaita olisi amisajoissa paikalla enemmänkin. – Lukiolaisia tai muita ryhmiä. Ala tarvitsee motivoituneita opiskelijoita. IMAGO JA ASENTEET KUNTOON Alan imagoa reivataan ylös myös Komea tulevaisuus -kampanjalla. Ydinviesti on, että kone- ja metalliala on tulevaisuuden juttu. Kampanjan Facebook-sivulla opiskelijoiden videot osoittavat todellista intoa, miksi on lähetty opiskelemaan alalle, josta voidaan olla ylpeitä. Hyvä kysymys AHJ1609_1-23.indd 21 on, mitä yhteistä on loistoristeilijällä, robotilla ja 3D-tulostuksella? Kone- ja metalliala. Turussa opiskelupaikkoja jää silti täyttämättä. – Hakijamäärät ovat nyt vakiintuneet, Mikko Hauninen, Turun ammatti-instituutin kou lutuspäällikkö sanoo kevään yhteishaun tuloksista. Johanna Alanko on innostunut ajatuksesta, että yhteistyötä olisi enemmän suoraan työpaikkojen kanssa. Toimitsijoilta löytyykin heti innostusta, luokkien tutustumiskäynnit työ paikoilla olisivat mahdollisia. – Opiskelijat näkevät, että työ on siistiä, työolosuhteet ovat kunnossa, Alanko sanoo. Johanna Järnberg jatkaa äidinkielen opettajana siitä, mihin Alanko lopettaa. Töitä on tarjolla enemmän, kuin mitä julkisuudessa kerrotaan. Palkat ovat myös hyvät. – Hieno mahdollisuus työllistyä tai jatkaa opintoja missä vain. Alalla menee itse asiassa hyvin, tarvitaan vain positiivista imagoa. – Tällä hetkellä pääsee mille tahansa linjalle, Mikko Hauninen lisää. Jos kesällä on siis se tilanne, ettei opiskelupaikkaa ole – se löytyy Turusta. Koulutuspaikkojen määrässä näkyy myös se, että ikäluokat ovat pieniä. – Mahdollisuuksia on sille, joka haluaa hyvän työn, erilaisia työpaikkoja ja uramahdollisuuksia. YRITTÄJÄT JA OPISKELIJAT KOHTAAVAT Ammattikoulun opettajat ja yhteistyökumppanit istuvat ulkona auringonpaisteessa. He pohtivat, että Amisajot ovat jo perinne ja hyvä idea. – Nämä edistävät alan suosiota ja ovat hauska tapahtuma. Koneteknologiakeskuksen edustaja, palvelupäällikkö Jussi Karlsson kertoo, että Turun Koneteknologiakeskus on opiskelijoille tärkeä paikka ja siellä on nyt mahdollisuus myös tetjaksoihin. Uusinta uutta ovat teknologiasynttärit 7–12-vuotiaille. Kun sirkussynttärit ja Hese on koettu, nyt tutustutaan teknologiasynttäreillä robotteihin. Teknologia siis kutsuu – lähes päiväkodista saakka. a 21.6.2016 8:00:51 22 TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROKSET KRISTA PARTTI 9 30.06.2016 N Ä K E M YS ILKKA KAUKORANTA: Suomes- Kansanedustaja ANNIKA SAARIKKO Keskusta Kotihoidon tuki on tarpeellinen, koska yhdeksän kymmenestä perheestä hyödyntää tukea pikkulapsivaiheessa. Perheillä tulisi olla mahdollisuus viettää aikaa koko perheenä tuetusti kotona pienen lapsen syntyessä. Vanhempien yhtäaikainen kotona oleminen nykyistä pitempään olisi tärkeää. Jos kotihoidon tuki lopetettaisiin, pitäisi satsata siihen, että ansiosidonnaista vanhempainvapaakautta pidennettäisiin. Se olisi perheille taloudellisesti kannattavaa, koska kotihoidon tuki on verrattain pieni. AHJ1609_1-23.indd 22 Tarvitaanko Suomessa kotihoidon tukea? sa tarvitaan lapsiperheiden tukea, mutta nykyinen kotihoidon tuki on huonoin mahdollinen malli siihen. Tuki olisi syytä uudistaa niin, että se sopisi paremmin perheiden ja työelämän tarpeisiin. SAK laittaisi myös ansiosidonnaiset vanhempainpäivärahat remonttiin. Tavoitteena on lisätä tasa-arvoa, työllisyyttä ja joustavuutta. ANNIKA SAARIKKO: Jos suomalaisilta perheiltä kysytään, kotihoidon tukea tarvitaan. Perheiden valinnanvapauden ja erilaisten elämäntilanteiden vuoksi kotihoidon tuki näyttää olevan hyvin käytetty etuus. Yhdeksän kymmenestä perheestä hyödyntää kotihoidon tukea pikkulapsivaiheessa. Siksi pidän tätä tukea ainakin toistaiseksi tarpeellisena. JOS KOTIHOIDON TUKI LOPETETAAN, PITÄISIKÖ SE KORVATA JOLLAKIN? KAUKORANTA: Me korvaisimme sen hoitorahalla, jota perhe voisi käyttää joustavasti lapsuuden eri vaiheissa. Hoitorahaa maksettaisiin 800 euroa kuukaudessa yhteensä kuuden kuukauden ajan. Edun voisi käyttää yhteen pötköön tai pienissä pätkissä. Hoitorahan voisi nostaa myös puolitettuna, jolloin sitä saisi 400 euroa kuukaudessa kahdentoista kuukauden ajan. Nykyinen kotihoidon tukihan lähtee siitä, että tuetaan yhtäjaksoista lapsen kotihoitoa pikkulapsivaiheessa. Tämä on liian jäykkä rakennelma ja ohjaa pitkiin poissaoloihin työstä. Meidän tarjoamamme hoitoraha toisi joustavammat ratkaisut. Vanhemmat voisivat itse valita, mikä on paras vaihe käyttää tukea. Uutta tukea voisi käyttää yhtäjaksoiseen hoitoon tai esimerkiksi päiväkodin loma-aikoina, jolloin vanhemmat olisivat kotona hoitamassa lasta. Nykyiset äitiys- ja isyysrahat korvaisimme vanhempainrahalla. Se jaettaisiin tasan vanhempien kesken, mutta omia etuuksia voisi luovuttaa toiselle. Myös vanhempainrahan käyttöä joustavoitettaisiin nykyisestä. SAARIKKO: Jos minä saisin valita, satsaisin siihen, että ansiosidonnaista vanhempainvapaakautta pidennettäisiin. Se olisi perheille taloudellisesti kannattavaa, koska kotihoidon tuki on summana verrattain pieni. Ansiosidonnaisen vanhempainvapaan pidentäminen tukisi sitä, että isät jäisivät pikkulapsivaiheessa helpommin kotiin. Haluaisin, että perheillä olisi mahdollisuus viettää aikaa koko perheenä tuetusti kotona pienen lapsen syntyessä. Vanhempien yhtäaikaisen kotona olemisen nykyistä pitempään olisi tärkeää. KUKA VOITTAISI KOTIHOIDON TUEN KORVAAMISESSA JOLLAKIN MUULLA TUELLA? KAUKORANTA: Perhevapaiden uudistamisessa voittaisivat kaikki, koska nykyisin vanhempainvapaan keskeyttäminen ja käyminen välillä töissä ei ole mahdollista. Meidän mallissamme työpaikalla sallittaisiin paikallinen sopiminen siitä, että vanhempainvapaita voi käyttää niin kuin se perheelle ja työpaikalle sopii. Tärkein hyöty olisi, että uudistus lisäisi naisten työllisyyttä, sukupuolten välistä tasa-arvoa, ja helpottaisi joustavasti työn ja perheen yhteensovittamista, kuten perheet ovat toivoneet. Nykyinen kotihoidon tuki on huono, koska se ohjaa naisia pitkiin poissaoloihin työmarkkinoilta ja aiheuttaa palkkaeroja. Nykyinen järjestelmä on huono myös monimuotoisten perheiden, etävanhempien tai sateenkaariperheiden kannalta. Nykyjärjestelmä on turhan jäykkä myös työmarkkinoiden kannalta, koska se ei salli työn ja perheen yhteensovittamista. 21.6.2016 10:07:51 SAARIKKO: Joillekin kotihoidon tuen poista- minen tuntuu olevan ideologinen kysymys. Varmasti se jollakin suunnalla koettaisiin poliittisena voittona. Jollakin aikavälillä siinä varmasti voitaisiin nähdä vaikutuksia naisten työllisyysasteessa. On hyvä huomata, että pienten lasten äitien työllisyysastetta erityisesti alentava tekijä on sen ensimmäisen puolentoista vuoden aikana kotona vietetty aika. Ei koko kolmen vuoden kotihoidon tuen käyttö. SAK:n esityksessä pidän erityisesti siitä, että malli esittää muutoksia tuen käyttöaikaan. Voisi olla hyvä, että etuuksia ei niin tiukasti rajattaisi lapsen kolmeen ikävuoteen asti vaan esimerkiksi kouluikään saakka. Hienoa avauksessa oli myös se, että monimuotoiset perheet huomioitaisiin. Olisi kohtuullista, että eri osoitteissa parisuhteen päätyttyä asuvat vanhemmat voisivat hyödyntää vanhempainvapaaoikeuksiaan. Nykyisinhän eri osoitteissa asuvat vanhemmat eivät voi näitä oikeuksia käyttää. On hienoa, että SAK:n esityksessä huomioidaan myös samaa sukupuolta olevien parien tilanne. KUKA HÄVIÄISI, JOS KOTIHOIDON TUKI LAKKAUTETTAISIIN? KAUKORANTA: Yksittäiselle kunnalle tilanne voisi näyttäytyä huonolta, koska päivähoitokulut nousisivat. Päivähoitokustannusten lisääntyminen tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että työssäkäynti lisääntyy. Sitä kautta tulee verotuloa ja eläkkeet karttuvat. Ne perheet, jotka haluaisivat hoitaa lasta kotona mahdollisimman pitkään, häviäisivät, mutta julkisen talouden kannalta on hyvä asia, jos päivähoidon käyttö lisääntyy. SAARIKKO: Julkiselle taloudelle kunnissa tämä olisi kova kolaus, koska se kuormittaisi merkittävästi julkisesti järjestettyä päivähoitoa. Lapset siirtyisivät kotihoidosta julkisesti järjestettyyn päivähoitoon. KOTIHOIDON TUKI Kelan maksamaan kotihoidon tukeen kuuluvat hoitoraha ja hoitolisä. Lisäksi perheen kotikunta saattaa maksaa kuntalisää. Hoitorahan määrään eivät vaikuta perheen tulot, vaan se maksetaan jokaisesta tukeen oikeutetusta lapsesta erikseen. Hoitorahan määrä on yhdestä alle 3-vuotiaasta 341,27 e/kk ja muista perheen alle 3-vuotiaista lapsista 102,17 eu/kk/lapsi. Yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä lapsista maksetaan 65,65 e/kk/lapsi. Hoitolisään vaikuttavat perheen koko ja bruttotulot. Hoitolisä on enintään 182,64 e/kk ja sitä maksetaan vain yhdestä lapsesta. HOITORAHA SAK:n esitys kotihoidon korvaavaksi joustavaksi tukirahaksi vanhemmille. Esityksen mukaan 800 euron hoitorahaa voisi saada kuusi kuukautta kerrallaan tai pienemmissä pätkissä. ANSIOSIDONNAINEN VANHEMPAINVAPAA Oikeus ansiosidonnaiseen vanhempainpäivärahaan perustuu vapaata edeltäneeseen työsuhteeseen, ja korvauksen taso määräytyy työtulojen perusteella. Vuonna 2012 etuuden taso oli noin 75 prosenttia edeltävistä tuloista, korvaustaso laskee tulojen kohotessa. Ansiosidonnainen vanhempainvapaa päättyy kun lapsi on noin 10–11 kuukauden ikäinen. MONIMUOTOINEN PERHE Monimuotoiset perheet ovat joukko perheitä, joita yhdistää se, että perhe tavalla tai toisella poikkeaa oletetusta. Tällaisia perheitä ovat esimerkiksi adoptioperheet, kahden kulttuurin perheet, sijaisperheet ja uusperheet. SATEENKAARIPERHE Yleensä naisparin ydinperhe – perhe, jossa naispari jakaa lapsen tai lasten vanhemmuuden keskenään. Yleisin sateenkaariperhemuoto. Molemmat vanhemmat ovat yleensä myös lapsen tai lasten juridisia vanhempia. Voi olla myös miesparin ydinperhe, mutta se on melko harvinainen perhe muoto, koska miesten on hankala saada yhteistä lasta adoptiomahdollisuuden puuttuessa. KUKA MAKSAISI MUUTOKSEN TUOMAT KUSTANNUKSET? KAUKORANTA: Tämä olisi kustannusneutraali perhevapaauudistus. SAARIKKO: SAK:n esittämä malli on kustannusneutraali. Mutta jos kotihoidon tuen lakkauttaminen toteutettaisiin, maksajana olisivat veronmaksajat. Kotihoidon tuen maksusummasta koituisi säästöjä valtiolle, mutta päivähoidon järjestävien kuntien taloudessa se näkyisi lisälaskuna. 9 23 30.06.2016 Ekonomisti ILKKA KAUKORANTA SAK Kotihoidon tuki pitäisi uudistaa niin, että se sopisi paremmin perheiden ja työelämän tarpeisiin. Sen voisi korvata hoitorahalla, jota perhe voisi käyttää joustavasti lapsuuden eri vaiheissa. Perhevapaiden uudistamisessa voittaisivat kaikki, koska nykyisin vanhempainvapaan keskeyttäminen ja käyminen välillä töissä ei ole mahdollista. Työpaikalla pitäisi sallia paikallinen sopiminen vanhempainvapaiden käytöstä kuten se perheelle ja työpaikalle sopii. Kotihoidon tuen lakkauttamisessa häviäisivät ne perheet, jotka haluaisivat hoitaa lasta kotona mahdollisimman pitkään. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. [email protected] tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki AHJ1609_1-23.indd 23 21.6.2016 8:00:52 24 TA U KO Peltolan Metalli Oy, Anjala, 10. kesäkuuta KUVA JAAKKO KILPIÄINEN AHJ1609_24-48.indd 24 21.6.2016 8:55:24 25 AHJ1609_24-48.indd 25 21.6.2016 8:55:26 26 TEKSTI JARI HAKALA KUVAT JOHANNES TERVO 9 30.06.2016 Veneiden varustelussa työskentelevät Mikko Kurkikangas (vas.) ja Johannes Sulkava uskovat, että Inhan Tehtaiden uudella omistajalla Yamahalla riittää Euroopassa jälleenmyyjiä Buster-veneiden hyvään myyntiin. Inhan Tehtailla tehdään vuosittain noin 2 000 alumiinivenettä. Aiemmin valmistettiin enemmän, mutta nykyään veneet ovat isompia ja varustellumpia, joten niiden tekeminen kestää kauemmin. Sulassa sovussa. Japanilaisen Yamahan ostaman Inhan Tehtaiden alumiiniveneet valmistuvat Suomessa ja yrityksen Euroopan pääkonttori sijaitsee Hollannissa. Ähtärissä luotetaan tu Euroopan suurin alumiinivenevalmistaja Inhan Tehtaat siirtyi vuodenvaihteessa Fiskarsilta japanilaisen Yamahan omistukseen. Tehtaan työntekijät suhtautuvat omistajanvaihdokseen positiivisesti ja uskovat sen avaavan uusia markkinoita. AHJ1609_24-48.indd 26 I nhan Tehtailla pitää kiirettä. Tuotantotiloissa raikuu Suomi-rock reippaalla volyymilla ja työntekijät touhuavat kuka osavalmistuksessa, kuka taas osittain valmiiden veneiden varustelussa. Nykyään Yamaha Motor Europen omistaman Inhan Tehtaiden työntekijät ovat kiireeseen jo tottuneet. Veneen tekemisen kiivain sesonki osuu vuosittain kevätkesän aikaan. Venettä on synnyttävä, koska valmiit veneet on toimitettava jälleenmyyjille viimeistään ennen juhannusta. 21.6.2016 8:55:35 9 27 30.06.2016 Inhan Tehtaat Oy Ab n tulevaisuuteen Buster-nimellä markkinoitavia alumiiniveneitä valmistavan Inhan Tehtaiden veneenteon perinteet ulottuvat pitkälle. Vuosikymmeniä Fiskarsin omistuksessa olleen venetehtaan ensimmäiset Buster-veneet valmistuivat vuonna 1976. Sen jälkeen valmiita Bustereita on tehty parhaimmillaan jopa 4 000 veneen vuosivauhtia. Nyt valmistusmäärät ovat laskeneet reiluun 2 000 kappaleeseen vuodessa paitsi taantuman hieman hiljentäneiden venemarkkinoiden, myös veneiden runsaamman varustelun ja isomman koon vaatiman pidemmän valmistusajan johdosta. Kiitettävä valmistusmäärä pari tuhattakin vuodessa on, sillä yhden veneen läpimenoaika tuotannossa on reilu viikko. AHJ1609_24-48.indd 27 Viime vuodenvaihteessa julkistettu ja alkuvuodesta viralliseksi muuttunut omistajanvaihdos Fiskarsilta japanilaiselle Yamahalle otettiin Inhan Tehtaiden työntekijöiden keskuudessa vastaan positiivisella mielellä. Veneen varustelussa työskentelevä Mikko Kurkikangas laittaa veneen keula- ja perä varustelua paikoilleen yhdessä työparina toimivan Johannes Sulkavan kanssa. Seuraavassa työpisteessä veneeseen kasataan pulpetit, joihin asennetaan navigaattorit ja hallinta laitteet. Kolmannessa työpisteessä jo aiemmin maalipinnan saanut vene viimeistellään täysin valmiiksi. ■■ 1841 perustetaan Inhan rautaruukki ■■ 1976 Fiskars Oy siirtää alumiinivene tuotannon Kellokoskelta Inhan tehtaille ■■ 2016 tehdas siirtyy yrityskaupassa japanilaiselle Yamaha Motor Europelle TUOTANTO Alumiiniveneitä (n. 2 000/vuosi) ja rautatiekiskojen kiinnitysosia LIIKEVAIHTO 35 milj. euroa (2015) HENKILÖSTÖ Noin 150, joista tuotannossa 110 – Omistajanvaihdos on ihan positiivinen asia. Tuntuu, että uusi omistaja haluaa kehittää ja vähän uudistaakin tehdasta. On tulossa kaikkea uutta ja parempaa. Yamaha alkaa käsittääkseni hoitaa itse jälleenmyyntiä Keski-Eurooppaan, kuten Hollantiin, Saksaan ja Ranskaan, joihin veneitä ei ole kauheasti aiemmin mennyt, hyväntuulinen Kurkikangas tiivistää myös monen muun Inhan tehtaiden työntekijän mielessä liikkuvat ajatukset. 21.6.2016 8:55:40 28 9 30.06.2016 Heikkilän mukaan takomo on tehnyt plusmerkkistä tulosta perustamisestaan asti, ja sen toiminta tullee myös uuden omistajan aikana säilymään entisellään. Töitä Inhan Tehtailla tehdään pääsääntöisesti yhdessä vuorossa. Heikkilän mukaan eniten porinaa tuotannossa on herättänyt jo muutaman vuoden käytössä ollut palkkaussysteemi, joka ei ole ollut kaikkien mieleen. – Tehdas jaettiin pieniin tiimeihin, joissa työntekijät tienaavat oman tiiminsä sisällä yhteen pottiin. Isojakin eroja tiimien keskinäisissä palkoissa on päässyt syntymään. Nyt kesän jälkeen muutos on tulossa, sillä kaikille maksetaan sen mukaan, miten valmiita veneitä lähtee tehtaalta. Eli kaikki saavat saman tuottavuuspalkkion, Heikkilä kertoo. Inhan Tehtailla on käytetty jo parin vuoden ajan jatkuvan parantamisen menetelmää, jossa työntekijät ovat voineet tehdä työntekoa parantavia muutosehdotuksia. Muutokseen johtaneista ehdotuksista on maksettu joskus tuntuvakin palkkio aloitteentekijälle. Toukokuun lopussa muutosehdotuksia oli tehty jo kaikkiaan 500 kappaletta. – Takomossa jäi yksi työvaihe pois, kun kiskonkiinnitysruuveihin ei tarvitse enää tehdä viistettä toiseen päähän. Tästä aloitteen tehnyt Jari Peltoniemi sai 5 000 euron palkkion, koska työvaiheen pois jääminen tietää yritykselle 10 000 euron säästöä vuodessa. Aloitteita on tehnyt muiden mukana myös Johannes Sulkava. Hän pitää positiivisena sitä, että työntekijöiden aloitteita kuunnellaan, kun yrityksessä tehdään kehitystoimenpiteitä, eikä apua haeta esimerkiksi ulkopuolelta palkatuilta konsulteilta. – Tein kerran 23 aloitetta viikon aikana. Niistä meni läpi yli puolet, Sulkava kertoo. VARUSTELUSSA HANKALIA TYÖASENTOJA Tapio Hakala (takana) ja Pekka Kivimäki hitsaavat venemalliston isoimpiin veneisiin kuuluvaa XL-mallia. Inhan Tehtailla valmistuvista veneistä tälläkin hetkellä hieman yli puolet menee vientiin, mutta vientimarkkinat ovat pääsääntöisesti Pohjoismaiden, lähinnä Ruotsin ja Norjan varassa. Kurkikankaan toivomat uudet markkinat Keski-Euroopan suunnasta olisivat tervetulleita. – Luulisi, että uudella omistajalla, kun tällaisen tehtaan hankkii, on alkuintoa ja virtaa. Vaikka ei Fiskarsinkaan aikana paikallaan junnattu, niin ehkä kauppa tuo vielä jotain potkua lisää. AHJ1609_24-48.indd 28 TYÖNTEKIJÖIDEN ALOITTEITA KUUNNELLAAN Jos on kevätkesä ja alkukesä veneen tekemisessä kiireistä aikaa, ovat syksyllä asiat toisin. Inhan tehtaiden työntekijöiden pääluottamusmiehenä toimivan Hannu Heikkilän mukaan viime vuotta lukuun ottamatta työntekijät ovat olleet monena vuotena reilun kuukauden verran lomautettuina syksyisin. Irtisanomisia Inhan Tehtailla ei ole kuitenkaan ollut. Pieni osa Inhan Tehtaiden töistä tapahtuu takomossa, jossa myös Heikkilä tekee palkkatyötään. Siellä valmistuu reilun parinkymmenen hengen voimin rautateiden rakentamiseen meneviä kiskonkiinnitysruuveja ja ratanauloja. Takomo Inhan Tehtailla oli toiminnassa jo ennen veneenvalmistuksen aloittamista. Heikkilän mukaan niin veneiden varustelutyössä kuin myös hitsauksessa joutuu tekemään työtä hankalissa asennoissa, esimerkiksi selkä kyyryssä. Ergonomiaa on Inhan Tehtailla pyritty parantamaan koko ajan. – On hankittu nostureita, joilla nostellaan pulpetteja veneisiin. Hitsausta helpottavat jigit, ja työtasoja on hankittu. Mutta konttaamista työstä ei saa mitenkään pois, vaan varustelussa joutuu välillä olemaan makuullaan ja välillä polvillaan. Heikkilä kertoo, että työtapaturmien suhteen Inhan Tehtailla on päästy vähällä. – Osavalmistuksessa viiltosuojahansikkaat auttavat paljon. Muutenkin työturvallisuus on hyvällä tasolla ja siihen panostetaan. Viime vuosien aikana moni todella pitkään Inhan Tehtailla työskennellyt on lähtenyt eläkeputkeen, ja heidän tilalleen on palkattu nuorempia työntekijöitä. Veneenvalmistus on edelleen miesvaltainen ala, sillä tehtaan työntekijöistä ainoastaan kymmenen on naisia. 21.6.2016 8:55:42 HA E WWW.KESATEATTERI.FI IMATRA HAAVEISSA SAUNALAUTTA? RAKENNA TAI OSTA, MUTTA OLE TARKKANA! WWW.TRAFI.FI/AJANKOHTAISTA OSLY EÖ ...kaikki kesäteatteritiedot kerralla. Oletko ehkäisytiedon mestari? Täytä kysely ja voita vuoden Kesäkumit. NAIMAMAISTERI 2016 ...selvillä määräyksistä. WWW.VAESTOLIITTO.FI Hyvillä mielin katsoo tulevaisuuteen myös ähtäriläinen särmääjä Minna Kuoppamäki. Kuoppamäen mukaan erilaisten veneenvalmistukseen menevien osien tekeminen tuo työhön kaivattua vaihtelevuutta. Vaikka työtä oli hyvä tehdä jo edellisen omistajan aikana, uskoo hän uuden omistajan panostavan veneenvalmistukseen enemmän. – Toivon että omistajanvaihdos tuo lisää venetilauksia ja markkina-alue laajenee. Uskon ja toivon, että näin kävisi, Kuoppamäki sanoo. IISALMI ...käyttöön turvaseksi. Hey-back -kiskonkiinnikkeitä takova Jukka Mäkiranta viihtyy takomotyössä – siitä huolimatta, että välillä pääsee tulemaan hitusen kuuma. WWW.SYKE.FI HAE: VESIHUOLLON RISKIT ELÄKEPUTKI ODOTTAA PORI TE E Yksi naistyöntekijöistä on Virroilta työssä käyvä Minna Kesseli. Kesseli on tehnyt veneitä ammatikseen jo 11 vuotta. Veneen laitakoteloita tekevä Kesseli kertoo työhön mahtuvan niin niittaamista, hitsaamista kuin poraamista. – Yhden laitakotelon tekemisessä menee tunti, puolitoista. Myös Kesseli uskoo ison Yamaha-konsernin kautta syntyvän aiempaa enemmän kontakteja maailmalle ja uusien vientimarkkinoiden löytymisen olevan aiempaa helpompaa. – Katson tulevaisuuteen ihan positiivisella mielellä. Takomossa työskentelevä Jukka Mäkiranta on Inhan Tehtaiden työntekijöiden nuorimmasta päästä. Ratakiskojen kiinnitysjousia tekevä Mäkiranta on tehnyt työtä takomossa pari vuotta. Veneenvalmistuksessa hän ei ole työskennellyt. – Ihan mukava työpaikka, vaikka kuumaa on. Takomossa on töissä myös Hannu Pihlajamäki, joka on yksi Inhan Tehtailla pisimpään työskennelleistä. Veneenvalmistuksessakin työskennellyt Pihlajamäki tuli taloon jo vuonna 1989. Pihlajamäki leikkaa koneellisesti metallinpaloja, jotka menevät kiinnitysjousien valmistukseen. Yhden työpäivän aikana leikattuja paloja kertyy hulppeat 14 000 kappaletta. – Eivät takomon työt kevyitä ole ja meteli on kova, mutta ei kuulo ole vielä huonontunut, vaikka niin kauan on työtä tehnyt, viisi viimeistä vuotta takomossa työskennellyt Pihlajamäki kertoo. Vielä Pihlajamäkeäkin pitempi työura on takana Tuula Lepällä, sillä syksyllä tulee täyteen 31 vuotta Inhan Tehtailla. – Pääsen varmasti työttömyyseläkeputkeen syksyllä. Se tuntuu aika mukavalta, koska homma on niin rankkaa, eikä sitä enää jaksa niin paljoa, kun ikää on, valmiita veneitä lopputarkastava, siivoava ja öljyävä Leppä tuumaa. a 30.06.2016 OT A Särmääjä Minna Kuoppamäen mukaan veneenvalmistuksessa tarvitaan niin paljon erilaisia osia, että niiden tekeminen tuo työhön sopivasti vaihtelevuutta. 29 TEKEMINEN 15 SYYTÄ HUOLESTUA KAIVOVEDEN LAADUSTA ! Y K I K I KURSS S Y N N TÄYDE N I L L A MET N E N I L L EN A K I A P PIMIN SO5.–9.9. TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O HAKEMUS KOULUTUKSEN TOIMINTA-ALUEELLE NY T ...verkossa vesihuoltotesti. ...tarvitaan tietoa paikallisesta sopimisesta. AHJ1609_24-48.indd 29 21.6.2016 8:55:50 30 TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT ARI MÄKELÄ LO M A 9 30.06.2016 Päivä jääkauden h Rokualla voi heittää virveliä, ajaa läskipyörällä, tanssia tangoa, tutkia kiviä, järjestää häät, pärskiä kylpylässä, patikoida, hiihtää, tulistella, syödä limusiinihärkää, mökkeillä, onkia tai käydä kirkossa. Esimerkiksi. E nsin Rokualle on matkattava. Ajo Oulusta käy läpi Oulujokivarren rantamaiseman. On ohitettava halpahallien laatikot, jotka on päästetty pesiytymään tien ja joen väliin. Laatikot peittävät arvostaan tietoiset maalaistalot. Tämä on vain hyväksyttävä. Tämäkin on hyväksyttävä, että Oulujoen asukkailta on viety vapaa joki lohineen ja koskenlaskujen turistirysineen. Antoihan valtio vastineeksi paitsi seitsemän voimalaitosta sähköineen, myös muita laitoksia. Tänne annettiin poikakoti. Tänne annettiin koulutila. Tänne annettiin laitos kehitysvammaisille. Mutta tänään ei katselmoida laitoksia. Tänään vietetään päivä Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnissa sijaitsevassa Rokua Geoparkissa. JÄÄTIKKÖJOKI LOI MAISEMAN Maaperä lopulta määrää, millaiseksi muodostuu ihmisenkin kulttuuri. Geopuisto kertoo alueen maaperän, luonnon ja ihmisen tarinan. Rokua Geopark Oulujokivarressa kuuluu ainoana Suomessa Unescon geopuistojen verkostoon. AHJ1609_24-48.indd 30 – Tässä näkyy Kieksin konglomeraattia, kivettynyttä soraa. Nyt olemme puiston syntytarinan lähtöpisteessä. Meillähän on jääkautinen geopuisto. Puisto perustuu valtaviin maamassoihin, jotka jäätikköjoki on kuljettanut tuonne eteenpäin, kohti Kainuuta. ➊ – Tämä on yksi niistä harvoista paikoista, joissa konglomeraatti näkyy. Geopuiston toiminnanjohtaja Vesa Krökki selostaa Lemmenpolun kiintoisinta geologista kohdetta. Lemmenpolku on kahden ja puolen kilometrin mittainen entinen kalastajien polku, joka alkaa Montan leirintäalueelta. Juurakkoinen polku kiemurtelee Oulujoen pohjoisrantaa Pyhäkosken ja Montan voimalaitosten välissä. Vesa Krökki Nimensä polku on saanut suviyössä vietetyistä tuokioista. Perimätiedon mukaan Pyhäkosken juhannusjuhlien jälkeen nuoret – ja kai vähän vanhemmatkin – parit viettivät ikiomia hetkiään näiden haavikoiden ja koivikoiden katveessa… Pyhäkosken kuohujen laantumisen myötä loppuivat myös juhannusjuhlat. Jäljellä ovat onneksi ihanat puut. Ja muovisissa taskuissaan köysirivistöön ripustetut rakkausrunot. Runoilijat, vähäisimmätkin, kiinnittivät aiemmin runojaan Lemmenpolun puunrunkoihin niiteillä niittaamalla. Puiden suojelemiseksi keksittiin tämä muovitaskujen ja köysien ekologisempi ratkaisu. Tuo runojen köysi on ihmisen kulttuurihistoriaa, vaivaista ihmisen historiaa muutamilta kymmeniltä tai enintään sadoilta vuosilta. Lemmenpolku kulkee graniittikallion päällä, ja graniitista pitää puhua aivan toisin aikamäärein. Suomen kallioperä on Euroopan vakainta ja vanhinta. – Geologinen aika lähtee miljoonista tai miljardeista vuosista. Niitä on ihmisen oikeastaan mahdoton käsittää. Meidän nuorimmatkin sedimenttikivet [Rokualla] ovat semmoiset 700 miljoonaa vuotta vanhat, Krökki toteaa. Lemmenpolku lepää graniitilla, mutta idempänä Rokuan Geopuisto on paljolti valtaisia hiekkaharjuja. Rokuan maaperän on muovaillut jääkausi, joka jäisten massojensa sulaessa löysi graniitin sylistä heikoimman mahdollisen vastuksen. Vastus oli Muhos-muodostelman pehmeät hiekka- ja savikivet. Jäätikköjoki virtasi ja kuljetti kiviainesta jäätikön alla Oulusta Kajaanin suuntaan. – Maankuoressa on ollut syväruhje, johon muodostuneen heikon hiekka- ja savikiviaineksen jääkausi on löytänyt. Ilmaston pikkuhiljaa lämmetessä jäätikköön on syntynyt railoja. Jäätiköstä on sulanut vettä railoihin. Vesi on valunut railojen pohjalle. – Vesi etsii tietä itselleen kuten vesi tekee. Se on löytänyt graniitin. ”Ei kannata, ei me graniitille mitään mahdeta”. ”Tuollakin on graniitti, ei kannata, ei synny uomaa.” Mutta sitten vesi löytää pehmeän hiekka-savikiven ja siitä syntyy varsinainen myllytys. – Virtaukset kovenevat ja muodostelma lähtee liikkeelle. Jään alle syntyy joki ja se lähtee purkamaan muodostelmaa virtaussuuntaan. Joki lähtee keräämään harjua. 21.6.2016 8:55:53 30.06.2016 9 31 LO M A n huvipuistossa VALTION YHTIÖ – JA VALTA VALJASTAA OULUUN O U LU JOKI ➊➋ Pyhäkoski Leppiniemen vierasmaja Lamminahon talo Kylpylähotelli ➎ KIRVESJÄRVI ➌ Rokuanhovi Kansallispuisto ➍ 22 – Metallimiehiä, sorvareita, hitsareita. Niin luettelee voimalan rakentajia ja pyörittäjiä Liisa Keinänen, Oulujoki Osakeyhtiön entinen konttoristi ja jo edesmenneen luokkahitsarin, Jouko Keinäsen, vaimo. Liisa Keinänen on kaivanut vierailijoita varten esiin Oulujoki-yhtiön historiikin ja lukee siitä parhaimpia paloja Leppiniemen vierasmajassa. Vierasmajan omistaa nyt Keinästen poika Jari. – Oulujoki Osakeyhtiö perustettiin rakentamaan kaikki Oulujoen voimalat Merikosken voimalaa lukuun ottamatta. Osake-enemmistö oli valtion omistamalla Imatran Voimalla. – Oulujoki tuli työllistämään Aarne Ervin arkkitehtitoimistoa seuraavat kolme vuosikymmentä. Kokonaisuuteen kuului yhdeksän voimalaitosta ja niihin liittyvät yhdyskunnat. Ervin suururakka alkoi Pyhäkosken voimalaitoksella. Siihen kuuluivat vuosina 1941–48 rakennetun Pyhäkosken voimalaitoksen ohella Leppiniemen yhdyskunta ja lukuisa määrä apurakennuksia varastoista vierasmajaan. Lemmenpolku KAJAANIIN OULUJÄRVI – Rokualla on aivan massiiviset harjumuodostelmat muihin verrattuna, paksuimmillaan noin sata metriä puhdasta harjuhiekkaa. Tämä johtuu siitä, että nähtävästikin jäätikön vetäytyminen pysähtyi joksikin aikaa Rokuan kohdalle. Syntyi jokisuisto. Hiekka pakkautui jäätikön seinämiä vasten. Rokualla harjuissa on teräviä kaltevuuksia. Näin Krökki kuvaa geopuiston maaperän syntyhistoriaa. Hiekkoja ovat kinostaneet harjuiksi ja dyyneiksi myös aallot ja alati vetäytyvältä jäätiköltä puhaltaneet tuulet. Unescon verkostoon kelpaa vain sellainen geopuisto, joka kertoo maaperän ohella aina myös luonnosta ja ihmisen kulttuurista saavutuksineen. Rokua Geoparkin alueella sijaitsee Pyhäkoski. Se on Suomen korkeimpiin kuuluva putous. Sen kesyttänyttä ja vanginnutta voimalaitosta alettiin rakentaa vuonna 1941. Pyhäkosken voimalaitoksen pystyttämisessä oli myös metallimiehillä ansionsa. ➋ AHJ1609_24-48.indd 31 Suppa-opastuskeskus Rokuan kansallispuisto – Tämän jälkeen voimalaitos toisensa jälkeen sai Ervin toimistossa yksilöllisen muodon. Ervi asetti kauneuden ja kestävyyden tehokkuuden ja edullisuuden edelle. Hän asetteli rakennukset tarkoin harkittuun suhteeseen jokimaiseman ja luonnon kanssa. Myös rakentamisen taso ja viimeistely olivat huippuluokkaa. Vierasmajassa on tunnelmaa kuin Tamminiemessä, ja tänä kesänä vierasmaja on avautunut myös yksityisille vierailijoille. Kaikki on jykevän tyylikästä, yksilöllistä ja viimeisteltyä. Juuri tänne tehtyjä Artekin huonekaluja, Tynellin messinkisiä lamppuja, sormipaneeleita… 21.6.2016 8:56:05 32 9 30.06.2016 – Mutta tämä oli se vuorineuvospääty, huomauttaa Krökki ja palauttaa meidät historian lumoista voimalaitoksen todellisuuteen. Keinänen vahvistaa, että silloin menneinä vuosikymmeninä ei kenellekään tavallisella työntekijällä ollut asiaa 300 metriä lähemmäksi Leppiniemen vierasmajaa. – Ja tuossa oli se Sosiaalipuro. Sillä nimellä Keinänen kertoo kaikkien tunteneen ojapahasen, joka halkoi pientä yhdyskuntaa. Johtajat ja insinöörit omalla puolellaan, vähäisemmät kansalaiset omallaan. Ilman vähäisempiä eli noita todellisia taitajia ei ole kylläkään pärjätty koskaan. – Pyhäkoskelta meitä lähti 10 perhettä, esimerkiksi sorvareita ja hitsareita, Inkooseen vuonna 1973, kun Inkoon voimalaitosta rakennettiin. Me olimme olleet täällä pitkään Oulujokiyhtiöllä, ja koko Oulujokivarrelta kerättiin oikein tosi ammattilaisia Inkooseen. Siellä me opetettiin ne paikalliset, ruotsinkielisetkin, ja mistä kaikkialta Suomessa heitä olikaan, oikein kunnon voimalaitostavoille, Keinänen sanoo ylpeänä. Ja Leppiniemen kunnostamisen aikaan Keinänen sai tämän neuvon arvovalaisimien restaurointiliikkeestä: Tynellin lamput pitää viedä todellisille viimeistelijöille – autokorjaajille. – Autokorjaamoon vietiin. Ja hyvä tuli. NYT TYÖLLISTÄÄ LUONTO Oulujoki Osakeyhtiö on edesmennyt. Edesmenneitä ovat myös työpaikat. Pyhäkosken voimalaitosta pyöritetään nykyisin etänä ilman paikallisia työntekijöitä. Nyt luonto ja matkailu tuovat työtä. Ajamme entisen maajoukkuehiihtäjä Keijo Kurttilan vieraaksi Hotelli Rokuanhoviin. ➌ – Kun on lapsiperheitä paljon vieraina. Pakkohan se on hampurilaista olla. Niin Kurttila selittää ruokalistansa kai tärkeintä annosta. Geopuiston periaatteita ei amerikkalaiselta roskaruoalta kuulostava lounas kuitenkaan tärvele. Maukasta lähilihaa, lähivihanneksia, lähileipää, kaikki on tuotettu tällä samalla seudulla. Geopuiston ideana on näet myös verkottaa kaikki alueella uurastavat yrittäjät. Syntyy työtä, kun he tarjoavat palveluita ristiin toisilleen. AHJ1609_24-48.indd 32 Rokuanhovi kuvaa itseään aktiiviliikkujia palvelevaksi erämaahotelliksi. Tänne saapuivat jo 1940-luvun lopulla Rokua-seuran hiihtäjät mäkiä ja kunnon hikiä etsimään tasaiselta Oulun seudulta. Rokualainen hiekkaharju ei tarjoa sen enempää kasveille kuin eläimillekään kovinkaan suotuisia oloja. Tämä ei ole koskaan voinut olla rikasta riista- tai viljelyseutua. Jäljelle ovat nautinta-alueen ”luontopalvelut”, kuten nykyisiin sanotaan. Geopuiston yrittäjätkin tarjoavat tarinoita. Kurttila kertoo, miten menneinä vuosikymmeninä Rokualle kaavailtiin jopa lasten puistoa, jonka perustamisen pääarkkitehtina kieppui itse Arvo Ylppö. Kurttila vannoo, että vielä yhdeksankymppisenä Ylppö oli jätättänyt kaikki muut kaavailijat jotostelemaan jälkeensä. Sitkeä arkkiatri oli hilpaissut ylös rokualaisen jyrkkää hiekkatörmää. Tarinan todenperäisyydellä ei liene merkitystä. Riittää, että tarina voisi olla totta. YKSITOTISEN LEMPEITÄ MAISEMIA Lempeitä maisemia, ei mitään terävää. Pyöreimmistä pyöreintä harjua loppumattomina jonoina. Palleroporonjäkälää, hirvenjäkälää, harmaahirvenjäkälää: jäkälää, jäkälää, jäkälää. Ja mäntyä. Vain mäntyä. Ei mitään muuta kuin mäntyä. Ollaan Rokuan kansallispuistossa, joka on Rokua Geoparkin varsinainen sydän. Krökki toteaa, että täälläkin on geologia pelastanut harjut. Maaperä on pelkkää sateet lävitsensä hulauttavaa hiekkaa. Täällä menestyy vain mänty pitkän paalujuurensa ansiosta. Nyt jäkäliä tosin havittelevat (yli)laiduntavat poronhoitajat geopuiston rajojen takana. Kunnat tai Metsähallitus eivät myy jäkälää. Samaa ne suosittelevat yksityisille maanomistajille. Tuhansissa harmaan sävyissään hehkuva jäkälämatto on iso matkailuvaltti. ➍ Leppiniemen vierasmaja on kauneinta Aarne Ervin suunnittelemaa arkkitehtuuria. Kaikki huonekalut ja lamput on tehty juuri tänne. – Harjujen hiekka on niin hienojakoista, ettei se kelpaa rakennusainekseksi, Krökki lisää vielä yhden syyn harjujen luonnontilan säilymiseen. Juuri tänään kansallispuiston korkeimman kohdan eli Pookivaaran laella parveilee myös iloisesti livertäviä ihmisiä. Yhtenäisiin Kottaraiset-logolla leimattuihin teepaitoihin sonnustautunut rouvaporukka nauraa tulistelukatoksessa makkaraa paistaessaan niin hersyvästi, että kuulijallekin tulee hyvä mieli. Ja kohta ylös mäkeä puuskuttaa tarmokkaasti maastopyöriään polkeva herraseurue. He jäävät tutkimaan opastauluja näköalatornin juurella. Me saamme nousta Pookivaaran torniin. Pookivaaralla on historiansa niin ammoisten merkkitulien sytyttäjien, metsäpalojen vahtijoiden, ilmatorjunnan lottavalvojien kuin taas uudestaan metsäpalovahtien asemapaikkana. Krökki osoittaa kepoista kuoppaa vaaran kupeessa ja heti sen jälkeen varsin tukevan ja lämpimän oloista palovartijan hirsimökkiä vaaran lakiaukealla. – Lotat asuivat tässä kuopassa telttakorsussa. Heitä komentava upseeri asui tuolla mökissä. Vaan eipä täällä luonnon sylissäkään pärjätä ilman metallimiehiä. Korkean näköalatornin metallikehikot ja portaat ovat aikoinaan tehneet Wärtsilän työntekijät, ja muutama vuosi sitten Metsähallitus kunnostutti koko komeuden vaalalaisessa Hitsacon Oy -metallifirmassa. HILJAISUUS, IHME Kirvesjärvellä meitä odottaa kalastus- ja mökkivuokrausyrittäjä Juha Aitta. Yrittäjän poika teki perhefirman lopettamisen jälkeen uistimia toiselle, mutta sitten veri veti oman itsensä yrittäjäksi. Aitasta tuli kalastus- ja eräopas niin Kirvesjärvelle, Oulujärvelle kuin merelle. Aitallakin on tarinoita kerrottavanaan. ➎ 21.6.2016 8:56:07 30.06.2016 9 33 LO M A Rokua Geopuisto on viime vuoden lopusta kuulunut ainoana Suomessa YK:n luomaan puistoverkostoon. Siihen kelpaavat vain sekä luontonsa että kulttuurinsa puolesta ainutlaatuiset seudut. Lamminaho oli aikansa mahtitalo. Fordsonin rautapyörätraktori hankittiin sinne ensimmäisten joukossa. Juha Aitta – Pari päivää oltiin kalastettu tämän saksalaisen kanssa. Oli jäykähkön oloinen kaveri – en tiennyt pitääkö sitä pokkuroida vai miten sen kanssa nyt oikein pitäisi olla. Kello oli seitsemän–kahdeksan aikaan aamulla. Aurinko paistoi. Oltiin lähdössä kalastamaan. Aamupalaa syötiin. Tuntui kuin kaverilta olisi ihan ilmat lähtenyt pihalle, kun hän huokaisi syvään ja kysyi: Miten täällä voi olla niin hiljaista? Se on ihmeellistä niille, jotka suurkaupungissa asuvat. Aitta toteaa, että Geopark auttaa yrittäjiä monella tapaa. – Koko ajan tehdään paketteja ja yritetään auttaa toisiamme, että matkailijoille olisi tekemistä. Geoparkin yrittäjänä tulee se fiilis, ettei ole yksin. Se auttaa jo paljon. Visiittimme aikana kaakkuripariskunta on pärpättänyt toisilleen karhean rakastuneesti ylilennollaan järven yli. Järven toisessa päässä pärskyttää vettä telkkien kolmiodraama. ”Siellä taitaa olla yksi ylimääräinen”, sanoo kuvaaja. Rokuan luontoteatterissa on aina jokin näytös meneillään. KYLPYLÄÄ JA PERINTEITÄ Lamminahon talo Lamminaho tuli valtiolle vuonna 1992 seitsemän (!) itsellisen ja naimattoman sisaren testamenttilahjoituksena. Museoksi muokattu Lamminaho on oivallinen esimerkki Oulujokivarren suurista tiloista ja talonpoikaisrakentamisesta. Oppaamme, Sinikka Rantalankila, ei unohda huomauttaa, että hirsirakennus voi kestää vuosisatoja, kunhan on kunnon katto ja kunnon perustukset. – Tuon törmämökin otsalaudassa on vuosiluku 1793. Siinä laadussa lienee nykyajan gryndereillä kirittävää. Lamminahokin on täynnä tarinoita. Lohilordeiksi kutsuttiin niitä brittijaarleja, jotka saapuivat Oulujoelle kalastamaan villien ja vapaiden koskien lohia. Kuuluisin heistä oli Rogers Pasha, britti-imperiumin Egyptin-joukkojen ylilääkäri. Kenraali palasi joka vuosi. Hänellä oli Lamminahossa oma koirakin. Koirahan on britin ainoa todellinen luotettu. Käymme maistamassa paikallista Viskaalin härkää Rokua Health&Spa:ssa. Tämäkin hotelli noudattaa Geopuiston prinsiippiä: kaikki ainekset lähituotantoa. Sitten matkamme vie Rokuan-päivän viimeiseen kohteeseen, Lamminahon perinnetilalle. – Kuin Koiramäelle tulisi, sanoo Krökki. Aivan, punaisten, perinteisten hirsirakennusten pihapiiri kutsuu vierailijan luoksensa aivan koiramäkeläiseen tapaan. AHJ1609_24-48.indd 33 Vaalan satamaan piti perustaa satamavoudin virka. Laskumiehet, nuo koskien hurjat mutta arvostetut ammattimiehet, ottivat lahjuksia. Ottivat juuttaat rikkailta lahjuksia ja veivät heidät ennen köyhiä alas koskea ja eteenpäin kohti Oulua. Vouti piti jöön laskumiehille. Metallimiehiä on tarvittu Lamminahossakin, tosin tällä kertaa ulkolaisia. Vajan ovi aukeaa ja silmien eteen nousee valtaisa, rautainen pyöräpari. Vuoden 1935 Fordson se siinä komeilee. Rantalankila tietää kertoo, että Lamminahossa on aina oltu edistyksellisiä. Lamminahon isäntä on ollut perustamassa Utajärven ensimmäistä kansakoulua. Samoin on oltu maanviljelyn uusimpien konstien eturintamassa, siksi se Fordsonkin hankittiin. – Oulujoki nousi 11 metriä. Lamminaho menetti 24 hehtaaria rantaniittyjään. Lohijoki ja tervan tie sulkeutui. Rantalankila sanoo, että kyllä, Oulujoen valjastaminen toi töitä ja sähköä. Mutta joen menetystä ei unohdeta. – Usein tuntuu, että se on vieläkin avoin haava Oulujokivarren asukkaille. Palaamme Ouluun. Ohitamme taas ne rakennuksia matkivat laatikot, jotka vievät näkyvistä maiseman ja maalaistalot. Muistuu mieleen, mitä Krökki aprikoi aamulla. – Kai tätä on kutsuttava kehitykseksi? a 21.6.2016 8:56:11 34 K A N S A I N VÄ L I N E N TEKSTI HEIKKI JOKINEN 9 30.06.2016 AFP / LEHTIKUVA / WOJTEK JAKUBOWSKI Kaivostyöläisille raippoja ORJATYÖ Pohjoiskorealainen hitsari työskenteli Gdanskin telakalla Puolassa maaliskuussa 2006, kun Gazeta Wyborcza -lehti paljasti pohjoiskorealaisten orjatyöntekijöiden käytön maan telakoilla. Vice-lehden toukokuussa ilmestynyt dokumenttielokuva Cash for Kim näyttää Pohjois-Koreasta lähetettyjen työntekijöiden ahdingon jatkuvan edelleen Puolassa. Pohjois-Korean työleiri keskellä Eurooppaa PUOLA Puolalaisilla telakoilla työskentelee pohjoiskorealaisia orjatyössä. He eivät näe palkkojaan ja niskoittelusta rangaistaan perheen jäseniä kotimaassa. Vuonna 2006 puolalainen sanomalehti Gazeta Wyborcza paljasti, että Gdynian ja Gdanskin laivatelakoille on tuotu työläisiä Pohjois-Koreasta. Lehti selvitti, että työntekijät saavat vain murto-osan palkastaan. Loput menevät pohjoiskorealaiselle välittäjäyhtiölle. Se taas luovuttaa rahat maan hallitukselle. Paljastus ei johtanut mihinkään, sillä Gazeta Wyborczan mukaan Puolan viranomaisilla oli hyvin heikot mahdollisuudet selvittää ulkomaisten sopimustyöläisten tilannetta. Puolalaisen työvoiman välittäjäyhtiön paperit olivat kunnossa ja korealaisiin työläisiin ei saatu yhteyttä. Elokuussa 2014 pohjoiskorealainen Chon Kyongsu kuoli hitsatessaan Crist-telakalla norjalaista Polar Empress -laivaa. Hänen vaatteensa syttyivät palamaan eikä häntä voitu pelastaa. Vice-lehden tuoreessa dokumenttielokuvassa Cash for Kim tapausta tutkineen työsuojelutarkastajan mukaan syynä olivat väärä työvaatetus, työn huono järjestely, työturvallisuuden puutteet, väärät sammutusvälineet, työnjohdon täydellinen puuttuminen ja monet muut puutteet. AHJ1609_24-48.indd 34 Cash for Kim -elokuva selvittää pohjoiskorea laisten oloja Puolan Gdanskin ja Gdynian telakoilla nyt. Työläisiltä kyselemällä selviää, että työpäivät ovat 11–12-tuntisia – lauantaina kuitenkin vain seitsemän tuntia. Työntekijät eivät näe palkkojaan, vaan ne kuittaa pohjoiskorealainen välittäjäyhtiö. Apunaan sillä on puolalainen työvoiman vuokrausfirma. Ulkomaille työhön pääsevät Pohjois-Koreasta vain naimisissa olevat, sillä perhe pysyy panttivankina kotimaassa. Telakkatyöläiset asuvat yhteismajoituksessa eristetyssä talossa. Passejaan he eivät saa pitää. Kotona voi käydä kahden ja puolen vuoden työn jälkeen. YK:n Pohjois-Korean raportoija Marzuki Darusman arvelee, että Pohjois-Korea on lähettänyt ulkomaille työhön noin 50 000 ihmistä. Heidän olonsa täyttävät Maailman työjärjestö ILO:n orjatyön kriteerit. EU-maista Puolassa ja Maltalla on pohjois korealaisia työläisiä. Heitä työskentelee muun muassa puolalaisilla Crist- ja Nauta-telakoilla. Leidenin yliopiston selvityksen mukaan telakat ovat saaneet noin 77 miljoonaa euroa EU-tukea. Tuore Global Slavery Index laskee, että nykyaikaisessa orjatyössä on 45,8 miljoonaa ihmistä. Suurin osuus orjatyötä tekevistä on Pohjois-Koreassa, 4,37 prosenttia kansasta. IRAN Agh Daran kultakaivoksen 17 työläistä ruoskittiin toukokuussa rangaistuksena siitä, että he olivat vastustaneet 350 kaivoksen työntekijän irtisanomista. Kukin sai 35–100 raipaniskua. Raipparangaistukset ovat tavallisia Iranissa. Toukokuussa 35 nuorta miestä ja naista sai 99 raipaniskua koska he olivat juhlineet yhdessä opintojensa päättymistä. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu tuomitsi raipparangaistukset, myös kaivostyöläisten saaman, ja vaati hallitusta lopettamaan ne. Nälkälakko päättyi sopimukseen TURKKI Kaivosmiesten 11 päivän nälkälakko johti sopimukseen Zonguldakissa. Kaivoksen 245 työntekijää eivät olleet saaneet palkkojaan neljään kuukauteen. Maan hallitus määräsi kaivoksen poikkeushallintoon huhtikuussa. Se väitti yhtiön olevan yhteydessä kiellettyyn oppositioliikkeeseen. Uusi johto lopetti palkkojen maksun kokonaan. Tällöin 28 kaivosmiestä sulkeutui kaivokseen ja aloitti nälkälakon. Kaivostyöläisten liitto Dev Meden-Sen sanoo syytöksiä perättömiksi. Sen mukaan viranomaiset toimivat yhdessä omistajan kanssa ja uusi hallinto koostuu aiemman omistajan sukulaisista. Tavoite oli liiton mukaan vain vapauttaa kaivoksen omistaja veloistaan. Työehtosopimuksella parempi palkka SAKSA Automekaanikon peruspalkka Saksassa on 38 tunnin työviikolla keskimäärin 2 524 euroa kuukaudessa. Luvun selvitti WSI-tutkimuslaitos verkkokyselyllä. Työehtosopimusta noudattavassa yhtiössä palkka on 2 860 euroa eli 23 prosenttia suurempi kuin kollegalla, jonka työnantaja ei työehtosopimusta noudata. Palkan päälle tulevat loma- ja joulurahat. Niissäkin työehtosopimus auttaa: kolme neljästä työehtosopimuksessa olevista saa joulurahaa, muista alle kolmasosa. 21.6.2016 10:06:19 TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT PEKKA ELOMAA Teräsmiehille palkinnot Teräsmiehet maailmalla -kilpailu eli komennusmiehille ja heidän läheisilleen tarkoitettu kirjoituskilpailu on ratkennut. E nsimmäisen palkinnon voitti Risto Lakanen Helsingistä ja toisen Kari Hirvonsalo Vantaalta. Näiden sijojen palkintona on matka Formula 1:n Monzan-osakilpailuun. Tunnustuspalkinnon saivat Juha Kaasinen Helsingistä, Seppo Salmi Ylöjärveltä, Marika Vento Imatralta ja nimimerkki Vientimies. Kaikkien osallistuneiden kesken arvottiin vielä yksi Monzan-matka ja kolme kirjapalkintoa. Kilpailun päätuomarina toimi kirjailija Antti Tuuri. Metalliliitto järjesti kilpailun yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja BP Asennus Oy:n kanssa. Lakasen voitokkaat kirjoitukset ovat sikermä tarinoita komennusvuosien varrelta. Niissä seikkailevat monien muiden kilpakirjoitusten tavoin värikkäät työkaverit rälläköineen ja joskus viinapulloineen, samoin kuin monenlaiset isännät ja työnjohtajat. Kaikki sidotaan yhteen kuvauksilla kovasta työstä kovissa olosuhteissa. Lakanen teki työuransa hitsaajana. Hän palasi Ruotsista Suomeen vuonna 1969, ja kiersi komennusmiehenä ympäri Suomea aina eläkkeelle siirtymiseen asti, joka tapahtui kymmenen vuotta sitten. Lakanen on aina ollut hanakka pistämään tarinoita paperille. – Kansakoulussa oli sellaisia kapeita, pitkänomaisia kirjoitusvihkoja. Saatoin aloittaa tarinan isoilla kirjaimilla ja kirjoittaa koko vihon loppuun. Ja vasta siihen tuli piste. Kielioppi ei oikein myöhemminkään luonnistanut, kunnes tulivat Murikan kurssit ja Marjo Nurmen oivaltava opetus. Se vapautti turhista häpeäntunteista pilkkusääntöjen suhteen. – Minä kiitän Marjoa siitä, että kirjoitan. Hän sanoi meille, että kun te olette niin kovia puhumaan, niin kirjoittakaa siten kuin puhutte. Lakasen oman osaston eli ammattiosasto 254:n komennusmiesten lehteen Lakanen on kirjoittanut paljonkin. Kilpakirjoitukset syntyivät puolestaan ihan muutamassa päivässä, kun hän rupesi omin sanoin ”muistelemaan”. AHJ1609_24-48.indd 35 9 35 30.06.2016 Katkelma 1. palkinnon voittaneen Risto Lakasen tarinasta ”Kaskinen 1”. Työnjohtaja on käynyt pyytämässä Lakasta työsuojeluvaltuutettuna pelastamaan humalaisen hitsarin, joka keikkuu kymmenen metrin korkeudessa telineillä, tarjoaa nyrkkiä puhuttelijoille eikä suostu tulemaan alas. ”Ylös päästyäni hitsari oli hyvällä tuulella ja laulukin maittoi. Telineellä oli myös hänen seppänsä, jonka kanssa sidoimme pientä väkivaltaa käyttäen hänet köysiin. Köysi heitettiin telineitten vieressä olevan putken ympärille ja potkaistiin humaltunut toveri alas telineeltä. Siellä se sätkytteli telineen ulkopuolella köyden varassa kuin hämähäkki ja laskettiin turvallisesti alas. Itse alas päästyäni ja vapautettuani toverin köysistä oli hän jo rauhoittunut ja pyysi minua viemään majapaikkaan. Aamulla tavatessamme hän kiitteli meitä ja oli samaa mieltä, että olimme toimineet ihan oikein. ” Komennuksilla kiertäneellä hitsaajalla oli ”ainakin 15 eri työnantajaa” työuransa aikana. Lakanen toteaa, että kaikkein suurin muutos 1970-luvun alusta nykypäivään verrattaessa on tapahtunut majoituksessa. Työnantajilla ei ollut tuolloin velvollisuutta järjestää asiaa. Isommilla työmailla oli tilaajan toimesta järjestetty niin sanotut ”intiaanikylät” parakkeineen, joissa saattoi olla yhdessä huoneessa majoitettuna kaksikymmentäkin miestä. Sitten tuli työehtosopimukseen suositus kahdesta hengestä per huone. Nyt sopimuksessa on suositus yhden hengen huoneista. Työsuojelukin on kohentunut, ja työntekijöiden asenteet muuttuneet. Vuonna 1974 voimaan astunut työsuojelun valvontalaki muutti asioita ihan oleellisesti. Tuli työsuojelutoimikunnat ja työsuojeluvaltuutetut. – Hyvä, että hengissä selvittiin 70-luvusta. – Lain myötä vastuuta tuli myös työntekijöille. Samalla työntekijänkin sana alkoi painaa. Huomasin sen, kun toimin työsuojeluvaltuutettuna. Komennustöistä Lakanen toteaa, että kaikki tekivät työnsä aina hyvin ja loppuun asti, oli tilanteet tai oma kunto mikä tahansa. Itse hän mietiskelee, olisiko aikanansa välttänyt komennusmiehen työttömyysjaksot, jos olisi joidenkin työkavereiden tavoin hakeutunut vakituisiin huoltotöihin. – Eihän niissä pikkufirmoissa mitään ytneuvotteluja käyty. Isäntä pyöri siinä jaloissa samoissa töissä. Kun työt loppu niin ne loppu. Lähettiin vaan pois. a 21.6.2016 8:56:14 36 TEXT JOHANNES WARIS FOTO JOHANNES TERVO 9 30.06.2016 ”Det är lätt att vara förtroendeman när allt fungerar” Både personalen och ledningen på BS-metall är nöjda efter att Pedersöreföretaget i höstas fick sin första huvudförtroendeman. Enligt Tom Vikström har starten som förtroendevald varit lätt eftersom det inte finns några större problem på arbetsplatsen. K ön till kaffemaskinen har redan hunnit bli flera meter lång när vi anländer till BS-metalls fabrik i Pedersöre. Det är dags för eftermiddagskaffet och vi får ett varmt mottagande vid ytterdörren av huvudförtroendemannen Tom Vikström. Metallföretaget är underleverantör till bland annat Abloy och Kemppi. Det är en och annan del till olika lås och svetsar som tillverkas här på industriområdet Sandsund. AHJ1609_24-48.indd 36 Tom Vikström är inte precis ny i huset. Han har över 20 år på nacken på BS-metall och hör som han själv uttrycker det till det gamla gardet på firman. Däremot har han ett nytt uppdrag. I höstas bestämde de anställda på Pedersöreföretaget att välja en förtroendeman och valet föll på Vikström. Tidigare hade det endast funnits en kontaktperson till Metallarbetarförbundet på företaget. Den förhållandevis nyvalda förtroendemannen är ödmjuk inför sitt uppdrag. – Jag är fortfarande ganska långt i startgroparna då jag bara har gått grundkursen för förtroendemän, säger Vikström. En rätt så ny förtroendeman måste naturligtvis få den obligatoriska sportfrågan. Hur känns det nu? – Det känns riktigt bra. Det är lätt att vara förtroendeman när allt fungerar som det ska på arbetsplatsen. Vikström säger att kontakten med ledningen har fungerar bra också tidigare men att det kanske nu finns en viss tydlighet i hur saker sköts på arbetsplatsen. Det hjälper också att så gott som alla anställda hör till Metall. – Organiseringsgraden är väldigt hög här, nästan 100 procent, intygar Vikström. Företagets ledning har också förhållit sig positivt till personalens beslut. 21.6.2016 8:56:17 Marlene Backman har hand om allt material som kommer in till företaget. Tom Vikström har ett drygt halvår bakom sig som huvudförtroendeman – den första av sitt slag på BS-metall. Hittills har allt fungerat bra. BS-Metalls fabrik ligger i två våningar och rymmer omkring tjugo olika maskiner som spottar ut detaljer i olika material. Bakom en av maskinerna i den stora hallen tittar Fredrik Lund fram. Han jobbar som CNC-operatör. Lund säger att det har skett små förändringar på jobbet efter att de anställda bestämde sig för att gå in för att välja förtroendevalda. – Det har blivit enklare att få reda på olika saker och få veta vad som händer på företaget, säger Lund. LITEN ARBETSGEMENSKAP BS-Metall har i dagens läge 23 anställda av vilka 19 jobbar på fabriksgolvet. Det innebär också att huvudförtroendemannen känner de anställda rätt så bra. En av dem är vice huvudförtroendemannen Niko Koskela från Jakobstad. Han har omkring tio år bakom sig på företaget. Just nu övervakar han en maskin i vilken munstycken av koppar blir till på löpande band. – Bra har det fungerat här, kommenterar Koskela sin post som vice huvudförtroendeman innan han återgår till arbetet. Det kan röra sig om väldigt komplicerade arbeten som utförs här. Arbetstagarna ska programmera maskinerna och övervaka körningen. Förhållandevis små detaljer, som till exempel ska bli en del av ett munstycke, kan omfatta nästan tio olika arbetsskeden och verktyg som de anställda programmerar in i maskinerna. När en ny anställd ska lära sig svängarna har den personen till en början ansvar för en maskin, medan de mer erfarna arbetstagarna kan ha koll på flera maskiner samtidigt. På andra sidan väggen från den stora fabrikshallen håller Tina Söderman till. Hon inledde sin bana på företaget år 2009 och har trivts bra sedan dess. Hon monterar i huvudsak kalibreringsutrustning. – Det blir ganska mycket sittande, så det är bra att jag har en ergonomisk arbetsstation, säger Söderman. Den öppna spisen i hörnet skvallrar om att rummet vi befinner oss i tidigare har fungerat som konferensrum eller något liknande men det växande företaget har gjort om utrymmet till produktionsbruk för något år sedan. INGA PERMITTERINGAR PÅ 10 ÅR – I början av 2000-talet hade vi en del permitteringar, men efter det har vi klarat oss utan, berättar Vikström. Det finns lugnare perioder under året men i regel är orderstocken full. Den stora åtgången har också fört med sig en del utmaningar. – Det är ju så att leveranstiderna bara blir snävare och snävare, säger Vikström. På BS-metall jobbar de anställda i ett skift från sju till halv fyra. – Vi har lyckats med att få det här att gå ihop med ett skift. Det börjar vara tio år sedan vi gick in för det. Det är på få andra företag som det funkar så, förklarar Vikström. Vice huvudförtroendeman Niko Koskela är nöjd med hur saker och ting fungerar på arbetsplatsen. AHJ1609_24-48.indd 37 9 37 30.06.2016 Tina Söderman monterar kalibrerings utrustning. Det regelbundna arbetstiderna är något som många anställda uppskattar. Det blir helt enkelt lättare att få livspusslet att gå ihop på det viset. JÄRNHÅRD ATTITYD Allt material som kommer till BS-metall går via Marlene Backman som tar emot alla leveranser. Hon gör också en mottagningskontroll på allt som kommer in till företaget. I dag håller hon ordning på materiallagret. Hon sitter i trucken och flyttar på lastpallar och kassetter med kopparstänger och annat material. Backman hör till de nyare ansiktena på jobbet med sina två år på företaget. Först arbetade hon en tid via ett bemanningsföretag för att sedan bli anställd. Det blev något av ett material- och branschbyte i samma veva då hon tidigare jobbade på ett företag inom plastbranschen. – Jag har gått över från plast till järn, så nu har jag en järnhård attityd, skrattar Backman. I och med att Marlene Backman har koll på så gott som allt material som används i produktionen på BS-metall är också hennes egna arbetsuppgifter mångsidiga. – Jag har lätt för att lära mig nya saker. Det är så att jag säkert har det mest omväxlande jobbet i firman, säger Backman bakom truckratten innan hon flyttar på en kassett med kopparstänger. Det lönar sig att hålla tungan rätt i mun när man styr och ställer i lagret. – Det viktigaste är att vara lugn i alla lägen, säger Backman och får medhåll av huvudför troendemannen. Väggarna börjar småningom komma emot i produktionshallen på företaget. En ny maskin ska tas i bruk i början av sommaren och det finns inget överlopps utrymme i hallen. Det har ändå inte varit tal om att flytta eller utvidga, utan BSmetall ska hålla till där företaget har verkat sedan mitten av 1990-talet. Småningom ska ändå äldre maskiner bytas ut. De nya investeringarna välkomnas av de anställda. – Det är bra att det verkar som om cheferna verkligen tror på framtiden, säger Vikström. 21.6.2016 8:56:24 38 9 30.06.2016 Ola Lassus berättar att det kan krävas åtta olika verktyg för att tillverka en liten del. Sommarjobbarens minneslista Också i sommarjobb som räcker ett par månader är det viktigt att anställningsförhållandet är i skick. Följande lista tar upp några grundläggande saker att uppmärksamma när du har fått ett jobb. Teckna ett arbetsavtal I ett arbetsavtal mellan arbetstagaren NY MASKINPARK OCH SJÄLVSTÄNDIGT ARBETE Vi tar oss en trappa upp till den övre våningen där Ola Lassus håller på med att tillverka finmekaniska komponenter till Abloy. Det blir något av ett skuttande fram och tillbaka och upp och ner för trappan eftersom han samtidigt opererar en annan maskin i nedre våningen. Han tycker att stämningen på arbetsplatsen är bra. Lassus undertecknar åsikten om att kontakten med cheferna fungerar väl. – Det har inte varit några större problem här på jobbet, men det ska det inte heller vara på en bra arbetsplats, säger CNC-operatören. Lassus säger att han trivs bra med jobbet och det är bland annat på grund av att maskinparken är rätt så ny. – De maskiner som är gamla här kan vara nya någon annanstans, säger han. Ola Lassus uppskattar också att arbetet är rätt så självständigt, att man har både frihet och ansvar. Han skulle egentligen bli svetsare men tycker att jobbet som CNC-operatör passar honom mycket bättre. Arbetarskyddet är naturligtvis också en viktig del av vardagen. Vikström poängterar att de anställda ska ha skyddsskor och annan skyddsutrustning. FLER KURSER Tom Vikström ser fram emot att gå fler fackliga kurser. I höst skall han gå en fortsättningskurs för förtroendemän. Vikström önskar att flera av fackets kurser skulle ordnas i Österbotten. Utanför fabrikshallen gassar solen och kvicksilvret har stigit en bra bit över 20 grader. Arbetsdagen börjar närma sig sitt slut. På parkeringsplatsen står en husbil som väntar på sommaren. Den visar sig tillhöra huvudförtroendemannen själv. – Ja, kanske blir det någon kortare resa till sommaren. a och arbetsgivaren kommer parterna överens om bl.a. arbetets innehåll, arbetstiden, platsen där arbetet utförs, lönen, eventuell prövotid och anställningens längd. Det lönar sig alltid att göra avtalet skriftligt eftersom tvister kan uppstå. Arbetsavtalet får inte innehålla sämre arbetsvillkor än vad som kommits överens om i kollektivavtalet. Fråga om råd Arbetshandledning hör till varje ny arbetstagares rättigheter. Sköt om att du verkligen får den handledning du behöver och tveka inte att ställa frågor. Skydda dig i arbetet Det finns skild lagstiftning som gäller unga arbetstagare som bland omfattar arbetstidens längd och tidpunkt. Avsikten med åldersgränser är att skydda unga arbetstagares psykiska och fysiska utveckling. Fråga arbetsgivaren om arbetet kräver skyddsutrustning och använd den i så fall. Kom ihåg att du kan vägra utföra farligt arbete. Kolla din lön När lönen betalas ut ska arbetstagaren få en löneremsa eller motsvarande dokument där grundlönen, utbetalda ersättningar och de belopp som innehållits på lönen framgår. Kolla att löneuppgifterna stämmer och att du har fått alla ersättningar för kvällsarbete, veckoslutsarbete och övertidsarbete. Håll reda på semesterförmånerna Semester, semesterlön och eventuell semesterpeng tjänar du in redan om anställningen omfattar en arbetstid på minst 35 timmar eller 14 dagar i månaden. Ta reda på om arbetsgivaren ger dig semesterförmånerna i pengar eller om du måste ta ut dem som verklig semester under sommarjobbet. Be om ett arbetsintyg Ett arbetsintyg är ett viktigt dokument för arbetstagaren. Arbetserfarenheten kan ha stor betydelse när du senare söker en utbildningsplats eller ett annat jobb. Du har lagstadgad rätt att få ett arbetsintyg efter avslutad anställning. Tala med förtroendemannen AKTUELLT INOM METALL FFC:s kurs Nya vindar i föreningsverksamhet, Ikalis Avsedd för avdelningens ordförande, sekreterare och andra styrelsemedlemmar. Består av tre moduler: 17–18.9 modul 1 3–4.12 modul 2 6–7.1.2017 modul 3 Anmälningar senast 12.8 till [email protected], tfn 020 77 41153 Förtroendemannen som arbets tagarna valt inom sin krets fungerar som arbetstagarnas företrädare på arbetsplatsen. Förtroendemannen är den person som du kan vända dig till alltid när du behöver hjälp och råd. Det är exempelvis bra att visa arbetsavtalet för förtroendemannen innan du undertecknar det. Bli medlem i facket Det finns många fördelar också för sommarjobbare med att höra till ett fackförbund. Den främsta fördelen är att fackförbunden sköter intressebevakningen inom din bransch. De gör upp kollektivavtal med arbetsgivarorganisationerna och hjälper dig med rättskyddsfrågor. RÅDGIVNING Sommarjobbarrådgivaren Sini Tervo svarar på frågor på svenska, finska och engelska. Svenska sektionen önskar alla en trevlig sommar! Rådgivningen hjälper unga i frågor om bland annat lön, arbetsvillkor och arbetsavtal. Tjänsten är avgiftsfri och riktar sig till unga sommarjobbare, deras föräldrar och arbetsgivare. TJÄNSTEN ÄR ÖPPEN MÅNDAG TILL FREDAG KL. 9–15 AHJ1609_24-48.indd 38 21.6.2016 8:56:26 ww AHJ1609_24-48.indd 39 21.6.2016 8:56:27 40 T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA 9 30.06.2016 KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. työnhakijaksi TE-toimistoon. Ansiopäivärahan ensi- ja jatkohakemuksen liitteineen Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN työsuhteen päätyttyä Lomautusilmoitus tai lomautustodistus Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta LIITÄ ENSI- JA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla muusta yritystoiminnasta WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetssökande till TE-byrån. Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg Tillkännagivande eller intyg om permittering. via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd är betalda fram till arbetslösheten. (också stöd som har beviljats för din make/maka) Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. eller pensionsbeslut Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruks verksamhet eller från någon annan företagsverksamhet METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA AHJ1609_24-48.indd 40 21.6.2016 8:56:28 30.06.2016 TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA EMMI KALLIO Murikassa 22.–26.8. First step – Työturvallisuuteen ja terveyteen Ihmissuhteet työpaikalla 29.8.–2.9. Työsuojelun peruskurssi 5.–9.9. Palkkatekniikan kurssi Paikallinen sopiminen Tietotekniikan peruskurssi 12.–16.9. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 10.–14.10.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 10.–14.10.) Hyvä lehtijuttu Järjestäjäkurssi (2. osa 24.–27.10.) 19.–21.9. Kehittyvä ammattiosasto (3+2 pv) (2. osa 14.–15.11.) 19.–23.9. Työsuojelun peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! 26.–28.9. Autoalan työsuojelun lyhyt jatkokurssi Kotisivukurssi 26.–30.9. Luottamusmiesten peruskurssi 28.–30.9. Nuorisotoiminta tutuksi Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu (autoala mukana) 3.–5.10.Yritystalous Yhdenvertaisuus työpaikalla Jäsenhuollon kurssi 3.–28.10. Kuukauden kurssi – Osallistujan areenat 10.–14.10. Tietotekniikan jatkokurssi 17.–20.10. Hyvinvointi työyhteisössä 17.–21.10. Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi Sihteerin tehtävät – rutiinia ja luovuutta 24.–28.10. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 21.–25.11.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 21.–25.11. ) 31.10.–2.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 31.10.–4.11. Paikallinen sopiminen Tietotekniikan peruskurssi 2.–4.11.Työaika Ammattiosaston kansainvälinen toiminta 7.–9.11.Kansantalous 7.–11.11. Palkkatekniikan kurssi Työoikeus Kirjoitan – siis ajattelen 14.–16.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Kemikaalit työpaikalla Autoalan täydennyskurssi – Palkkaustekniikka Teknisen huollon ja kunnossapidon täydennyskurssi 16.–18.11. Kompletteringskurs för Metall 17.–18.11.Nostoapuvälinekurssi Alueellinen työsuojelukurssi Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala AIN KYKKER Shipper, I varatyösuojeluvaltuutettu, Vaisala Oyj, Vantaa, Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255 Onneksi olkoon, mutta mistä hyvästä? ”Tuntuu ehkä pikkujutulta, mutta minusta se on iso asia. Että voi pysäyttää koneen, joka voi rikkoa ihmisen.” AHJ1609_24-48.indd 41 Varatyösuojeluvaltuutetuksi valinta tuli melko lailla puskista virolaiselle Ain Kykkerille. – Joku tuli töissä sanomaan, että onneksi olkoon. Minä sanoin että miksi, syntymäpäivä oli jo kaksi viikkoa sitten. Hämmästynyt Kykker sai kuulla, että hänet oli valittu Vaisalan Vantaan toimipisteen varatyösuojeluvaltuutetuksi. – Sitten aloin muistaa, että ai niin, olin antanut suostumuksen. Mutta sitten olin unohtanut asian, ja kun olin käymässä Virossa, työpaikalla pidettiin vaali. Alkuvuodesta 2016 Kykker lähti viikon mittaiselle työsuojelun peruskurssille Murikka-opistoon. Heti perään hän kävi jatkokurssin. Peruskurssille tullessaan Kykker ei omien sanojensa mukaan osannut lainkaan ennakoida, mitä aiheita kurssin aikana käsiteltäisiin. – Mutta siellä sain kiinni siitä, mitä työsuojelu on. Ja jatkokurssin aikana olen oppinut ajattelemaan, mitä asioita omalla työpaikalla voisi korjata ja kuinka näitä Murikan tietoja voi käyttää siinä hyödyksi. Lisäksi kursseilla selveni se, että työsuojeluvaltuutetulla on, kuten tehtävän nimike kertoo, varsin laajat valtuudet työmaalla. Tässä Kykker näkee huomattavan eron kotimaahansa Viroon. – Jos vaikka trukista puuttuu hätäkytkin, työsuojeluvaltuutettu voi laittaa koneen seis. En tiennyt ennen kurssia, että se on mahdollista. Tieto teki häneen vaikutuksen ja sai näkemään luottamustehtävän uudessa valossa. – Tuntuu ehkä pikkujutulta, mutta minusta se on iso asia. Että pystyy pysäyttämään koneen, joka voi rikkoa ihmisen. Suomessa laki asettaa paljon turvallisuusvaatimuksia työnantajalle. Virossa näin ei ole, tai jos onkin, niin lakeja ei noudateta niin tarkasti. NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli sesta tuesta saat lisätietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. T Y Ö E L Ä M Ä N 9 41 KO U L U T U S METALLILIITTOLAISEN O M A O P I S TO – M U R I K K A W W W. M U R I K K A . F I K A N S A N O P I S T O 21.6.2016 8:56:31 42 9 30.06.2016 JÄSE N ETU METALLIKERO Asuntohotelli Metallikero on jäsenistön käytössä ympäri vuoden. Kohteisiin voit tutustua verkossa www.metalliliitto.fi/ jasenedut Tiedustelut ja varaukset Hotelli Pyhätunturi puh. 08 8860 400 [email protected] VIIKKO-OSAKKEET Metalliliitto tarjoaa jäsenilleen viikko-osakkeita vuokrattaviksi eri puolilta maata. Hinnat vaihtelevat kohteittain. Holiday Club Ylläs Holiday Club Salla Metallikero, Pyhätunturi Viikkojen 1–22/2017 haku 21.9.–19.10. (Tulossa Ahjoon 12/2016) Mahdollisesti varaamatta jääneet viikot ovat kaikkien vapaasti varattavissa ja varaukset tehdään hakemusten saapumisjärjestyksessä. Kuusamon Tropiikki LISÄTIETOJA puh. 030 687 0400 Katinkulta, Vuokatti Kesäisin käytössä oleva virkitysalue Tavistholmen saaressa, jossa on loma-asuntoja perheiden käyttöön. Himos, Jämsä Tampereen Kylpylä Vierumäki Chalets 3 Naantali Residence Metalliranta, Loviisa Tiedustelut ja varaukset 020 77 4001 [email protected] METALLIRANTA AHJ1609_24-48.indd 42 21.6.2016 8:56:46 U T O I M I N TA 30.06.2016 Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen [email protected] tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi Toimita ilmoituksesi viimeistään TIEDOTUKSIA Tampereen Metallityöväen ao. 7:n toimisto on suljettuna 4.–31.7. Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto on kiinni 4.–29.7. Postiluukusta sisään laitetut päivärahahakemukset postitetaan työttömyyskassalle maanantaisin. Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77:n toimisto on kiinni 9.6.–9.8. Lämpöistä kesää kaikille! Ongelmatilanteissa voit soittaa ao:n puheenjohtajalle 045 633 9994 tai Metalli liiton Helsingin aluetoimistoon: aluepäällikkö Jari Kallio, 020 77 41300, aluetoimitsija Jyri Vankka 020 77 41302, aluetoimitsija Ari Kolehmainen 020 77 41303 tai aluetoimitsija Ville Kari 045 672 4568. Metalliliiton palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 edunvalvonta 020 77 41100, jäsenpalvelu 020 77 41180, työttömyyskassa 020 690 455. Vantaan auto- ja Konekaupanalan ao. 424:n liittokokousvaaleissa äänestäneiden jäsenten kesken arvottiin 3 lahjakorttia. Onnetar suosi seuraavia: Sari Fagerström, Liisa Keränen ja Arja Taipale. Toimikunta kiittää kaikkia äänestäjiä ja onnittelee voittajia. Kankaanpään Metallityöväen ao. 318:n Noormarkku-työhuonekunta järjestää Tallinnanristeilyn 27.–28.8. Viking XPRS -laivalla. Majoitus hotelli Euroopassa aamiaisella. Lähtö Porin linja-autoasemalta la klo 5.30 ja paluu Tallinnasta su klo 16.30. Matkan hinta jäsenelle ja puolisolle 50 €/hlö. Ilmoittautuminen 15.7. mennessä Erkki Heinolle, puh. 040 577 9271. Muuramen Metallityöväen ao. 344 toivottaa jäsenet perheineen tervetulleiksi Metalliliiton retkeilypäivään kylpylähotelli Peurunkaan 3.9. Ohjelmassa keilailua, curlingia ja luistelua (omat luistimet ja kypärä), ryhmäliikuntatunteja, frisbeegolfia, retkeilyä ulkoilureiteillä, uimista kylpylässä (10,50 €/hlö), kisailua pallon-, tikan- tai saappaanheitossa ja poniratsastusta. Tarjoamme lounaan ja pullakahvit. Ammattiosasto järjestää ilmaisen kuljetuksen (Muurame–JKL–Peurunka– JKL–Muurame). Ilmoittautumiset 5.8. mennessä Arto Liikaselle, puh. 040 735 4855. TAPAHTUMIA Tampereen Metallityöväen ao. 7:n nais- ja veteraanijaostojen yhteiskokous ma 15.8. Seiskaniemessä. Bussi lähtee Vanhalta kirkolta klo 9. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien kylpylämatka 28.8.–3.9. Pärnuun, Viroon. Lähtö Turusta su klo 4.30, muualta sopimuksen mukaan. Majoitus Hotelli Emmissä. Hintaan 470 €/hlö sisältyvät laivamatkat, bussikuljetukset (koko matkan mukana), hotelliyöt 2 hlö/h, kylpylä hoitoja n. 12 kpl, lääkärintarkastus, täysihoito (alk. menopäivän illallisella ja päättyen lähtöpäivän aamiaiseen), ostoskierrokset ja kiertoajelut, iltapäiväkahvit sekä haluttaessa käynti Riikassa (ilmoitus ilmoittautuessa). Paluu päivälaivalla, takaisin Turussa lauantai-iltana. Tiedustelut, ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 28.7. Erkki Haapaniemelle, puh. 040 779 2558. Ao. 49:n veteraanijaoston 23 tunnin seminaari risteily 13.–14.9. Turku-Tukholma-Turku M/S Baltic Prinsess –laivalla. Lähtö Turusta ti klo 20.15. Risteilyn hinta: A-hytissä (2 henkilöä hytissä) 48,50 €/hlö; B-hytissä (2 henkilöä hytti) 45,50 €/ hlö; A-hytissä (1 henkilö hytissä) 57,50 €/hlö ja B-hytissä (1 henkilö hytissä) 51,50 €/hlö. Hintaan sisältyy hyttipaikka, meriaamiainen, lounas ruokajuomineen ja pullakahvit. Matkavaraukset ja maksut 5.9. mennessä osaston toimistoon Susannalle, puh. 044 518 9449. Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n jäsenille puolisoineen syysretki 19.–21.8. Viroon Tallinnan lähistölle Laulasmaalle. Linja-autokuljetus lähtee Fiskarista pe klo 7.30. Linja-auto mukana koko matkan ajan. M/S Tallink Star lähtee Länsisatamasta klo 10.30. Laivalla menomatkalla buffet-aamiainen. Kaksi yötä Laulasmaa Spa -kylpylähotellissa kahden hengen huoneissa. Paluulähtö Tallinnasta su klo 16.30. Paikkoja 30, jotka täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mukaan passi tai henkilökortti. Ilmoittautumiset maksamalla matkan hinta 50 €/hlö viimeistään 30.6. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tuomo Kemppaiselle, puh. 050 598 7156. AHJ1609_24-48.indd 43 Porin metallitehtaan työväen ao. 122:n veteraanien kesäjuhla to 11.8. klo 12 Massin Majalla. Vietetään iltapäivää tuttuja tavaten, musiikkia kuunnellen, hyvää ruokaa nauttien ja hauskoja pelejä pelaten. Ilmoittautumiset Aarolle, puh. 0440 391 402. Porin metallitehtaan työväen ao. 122:n veteraanien risteily 13.–14.9. Turku-TukholmaTurku Baltic Prinsess –laivalla. Linja-auto lähtee Porin linja-autoasemalta ti klo 17 vanhaa reittiä Vanha-Ulvilaan. Laiva lähtee klo 20.15 Turusta. A2-hytti 55 €/henkilö. Hintaan sisältyy matka, buffet-ruokailu, meriaamiainen, kahvi ja pulla. Ilmoittautumiset Aarolle, puh. 0440 391 402. Maksut 3.8. mennessä, saaja: metalli 122ry/veteraanitili FI77 4450 0010 0917 72, viitteeksi 013. Viitasaaren Metallityöväen ao. 197:n risteilymatka Tallinnaan 13.8. Baltic Queen –laivalla. Majoitus A-luokan hytissä sisältäen aamupalan. Jäsenille ilmainen, puolisolle 44,75 €. Paikkoja rajoitetusti! Tiedustelut ja ilmoittautumiset 13.7. Jouni Kauppiselle, puh. 050 514 5126. Suonenjoen Metallityöväen ao. 233:n jäsenet puolisoineen ovat tervetulleita osaston 50-vuotisjuhlaan la 30.7. klo 13 Yrityspuisto Futuriaan ravintola Mikkoon. Teljän Metallityöväen ao. 294:n veteraanit: Metallin isojen ammattiosastojen risteily Turku– Tukholma–Turku 13.–14.9. Baltic Princess -laivalla. Hinta 55 €/hlö sisältää A-hyttipaikan, aamupalan, ruokailun, kahvin ja pullan. Auto lähtee ti klo 17.30 Nuorisotalon parkkipaikalta. Ilmoittautumiset ja maksut 1.9. mennessä Jorma Takamäelle, puh. 040 594 3359. HELSINGIN JA UUDENMAAN ALUETOIMISTO Uusi osoite: Asematie 4–10, 01300 Vantaa Käynti Vehkapolun puolelta! 28.7. 18.8. 8.9. 9 43 SEN Ahjo 10 (ilmestyy 11.8.) Ahjo 11 (ilmestyy 1.9.) Ahjo 12 (ilmestyy 22.9.) SEUTURYHMÄT Turun seuturyhmä (ao:t 1, 40, 45, 49, 87, 143, 152, 191, 270 ja 343) järjestää maksuttoman bussikuljetuksen Metallin Varsinais-Suomen ja Satakunnan retkeilypäivän viettoon la 27.8. klo 10–16 Porin Kirjuriluotoon. Lisätietoja ammattiosastoista sekä aluetoimistoista. Kuljetus lähtee klo 8 Turun Ortodoksikirkon edestä Turun Kauppatorilta ja paluu tilaisuuden päätyttyä. Ilmoittautumiset 22.8. mennessä susanna. [email protected] tai 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai omaan ammattiosastoon. Salon seuturyhmä järjestää maksuttoman bussikuljetuksen Metallin Varsinais-Suomen ja Satakunnan retkeilypäivän viettoon Porin Kirjurinluotoon lauantaina 27.8. Lähtö Salon torilta klo 8 ja Someron linja-autoasema klo 8.30. Paluulähtö sovitaan bussissa. Ilmoittautumiset kuljetukseen viimeistään 15.8. Metalli 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo, puh. (02) 731 4553. Tuettu hyvinvointijakso haettavissa 31.7. saakka Tervetuloa löytämään voimaa, ystäviä ja hyvinvointia Muonion luonnosta 12.–16.9. ● 1. askel- hyvinvointijakson ohjelmassa mm. melontaa, vaellusta, kalastusta ja yhdessäoloa nuotiokahvien merkeissä. ● Kurssilla tehdään hyvinvoinnin, liikunnan ja terveyden kokonais valtainen kartoitus. ● Hyvinvointijakso koostuu kahdesta osasta, syyskuun pääjaksosta sekä mahdollisuudesta osallistua seurantajaksolle 9.–11.12. Hinta täysihoidolla sisältäen ohjelman: 25€/vrk ja työttömiltä 12,50€/vrk. (ei sis. matkoja). ● Jaksolle haetaan osoitteessa: tatsi.org/tuetut-lomat ● Lisätietoa Muonion kohteesta osoitteessa: www.utkujarvenmajat.fi Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry 21.6.2016 8:56:50 44 T O I M I N TA 9 30.06.2016 METALLILIITON PALVELUNUMEROT VASTAAVAT KOKO KESÄN MA–PE KLO 8.30–15 Edunvalvonta 020 77 41100 Jäsenpalvelu 020 77 41180 Työnantaja- ja tilittäjäpalvelu 020 77 41190 METALLILIITON KAIKKI ALUETOIMISTOT OVAT SULJETTUINA 4.–17.7. Tällöin työttömyyspäivärahahakemuksia ei voi jättää aluetoimistoon eikä sen postilaatikkoihin. Hakemukset liitteineen voi toimittaa sähköisessä asioinnissa www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi tai postitse osoitteeseen Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki TYÖTTÖMYYSKASSAN PALVELUNUMERO 020 690 455 VASTAA MA–PE KLO 8.30–15 22. AY-GOLF SM 12.–13.8. Aurinko Golf Naantali 1. kierros perjantaina alustavasti alkaen klo 8.00. 1 tii: miehet 1, naiset, miehet 2, miehet 3 2. kierros lauantaina alkaen klo 8.00. 1 tii: käännetty paremmuusjärjestys sarjoittain. Miehet 3, miehet 2, naiset, miehet 1. Ilmoittautuminen 5.8. mennessä: Aurinko Golf, [email protected] Lisätietoja: www.tul.fi/Lajitjakilpailut/Jaostot/Golf Metalliliiton Vaasan ja Keski-Suomen retkeilypäivä Metallin jäsenille perheineen n Retkeilypäivä järjestetään kylpylähotelli Peurungassa la 3.9. klo 10. Tapahtuma on suunnattu Metallin jäsenille perheineen. n Retkeilypäivänä voit kokeilla esim. keilailua, frisbeegolfia, luistelua, curlingia, poniratsastusta tai ryhmäliikuntatunteja tai voit uida kylpylässä omakustannushintaan 10,50 €/hlö. Lisäksi kisailua pallon-, tikan- ja saappaanheitossa sekä Hilarius Hiiri ja suuri aarreseikkailu Hilarius Hiiren kylässä. Esiintyjänä ja juontajana VeePee Lehto. Ohjelmassa myös Metallin karaoke-mestaruuskisan aluekarsinta. n Ilmoittautumiset omaan ammattiosastoon 5.8. mennessä. n Lisätietoja Metalliliiton aluetoimistoista: Vaasa puh. 020 77 41422, 020 77 41423 ja Keski-Suomi puh. 020 77 41412. Tanssien hyvälle mielelle – lomaviikko eläkeläisille Huhmarissa n Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa eläkeläisille suunnatun tuetun lomaviikon 5.–10.12. n Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n Loma on viiden vuorokauden pituinen. Hintaan sisältyy aamiainen, täysihoitoruokailut keveys ja terveellisyys huomioiden sekä Vesimaailmakylpylän vapaa käyttö. n Lomalla kokeillaan erilaisia tanssimuotoja; lisäksi ohjelmassa on monipuolisesti jumppaa ja luentoja sekä virkistykseksi mm. retki lähiympäristöön, seurapelejä sekä levy- ja orkesteritansseja. n Loman hinta 100 €/henkilö. Matkat lomalainen maksaa itse. n Lomalle haetaan joko Hae lomalle- linkin kautta osoitteessa www.hyvinvointilomat.fi tai Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. n Hakemus on palautettava 30.8. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. Ahjon toimitus toivottaa HYVÄÄ KESÄÄ! Seuraava Ahjo ilmestyy 11.8. 3/16 LEHTI- PISTEISSÄ Onko JÄTTIKUHAN vapauttamisesta hyötyä kannalle? HKesäkalaan yhdellä vavalla HTuplavaaput samaan siimaan HMaalaa hohtoa hämärään HJättilohi saalisti 20 metrissä HVälimittarajoitus tehnyt hyvää taimenkannalle HRakenna jääkaapista kylmäsavustin HHuono haavi suomustaa kalan HNäläntöjärvellä matalapyyntiä HRautkosken vikkelät taimenpojat HSyönnöslohta uistellaan läpi kauden HTunnista järvilohi ja taimen jne... www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775 AHJ1609_24-48.indd 44 21.6.2016 8:56:52 TASA-ARVOSEMINAARI 17.–18.9. Murikka-opisto, Tampere Seminaari on tarkoitettu luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille sekä kaikille työpaikan tasa-arvoasioista kiinnostuneille Metalliiiton jäsenille. TASA-ARVO TAVOITTEENA ● ● ● ● Tasa-arvo hallitusohjelmassa Kansanedustaja Tarja Filatov Tasa-arvolain muutokset työelämän arjessa Erikoistutkija Tapio Bergholm SAK:n malli perhevapaiksi Ekonomisti Ilkka Kaukoranta Ajankohtaista TES-asiaa Sopimusasiantuntijat Mirjami Suikki ja Terho Ihalainen SITOVA ILMOITTAUTUMINEN 31.8. MENNESSÄ: Pia Toivanen, puh. 020 77 41151 tai [email protected] Mukaan mahtuu 50 osanottajaa. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistujille maksetaan matkakulut halvimman matkustustavan mukaan. LISÄTIETOJA: Kirsti Anttila, puh. 040 587 4450, [email protected] AHJ1609_24-48.indd 45 21.6.2016 8:56:52 46 9 30.06.2016 O I VA L L U S pa i N ttu e K & e Jo ni nii a K VAIKEUSASTE 2-/3 AHJ1609_24-48.indd 46 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN 21.6.2016 8:56:58 47 TYYLI VARAOSAMYYJÄ Anniina Kauppinen TYÖPAIKKA Veljekset Laakkonen Oy KOTIPAIKKA Jyväskylä KUVA EMMI KALLIO AHJ1609_24-48.indd 47 21.6.2016 8:57:00 LA2 – Posti Oy KAIKKI MITÄ ET OLE KOSKAAN HALUNNUT TIETÄÄ KUOLEMASTA löytyy nyt yhdestä paikasta. Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu. Katso KUINKA VUOAIT VARAUT AHJ1609_24-48.indd 48 henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 21.6.2016 10:05:30
© Copyright 2024