toimintasuunnitelma 2016
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. Puheenjohtajan terveiset...................................................................................................... 3 2. Juhlavuosi: Uimaliitto 110 vuotta........................................................................................4 3. Lisää liikettä: Harrasteliikunta koko elämänkaarella........................................................4 4. Menestyvä urheilu: lajitoiminta ja maajoukkueet.............................................................6 4.1 Lajitoiminta koko urheilijan polulla 6 4.1.1 Uinti 6 4.1.2 Vammaisuinti 8 4.1.3 Uimahypyt 9 4.1.4 Taitouinti 10 4.1.5 Vesipallo 11 4.2 Maajoukkueet 12 4.2.1 Uinnin maajoukkueet 12 4.2.2 Parauinnin huippuryhmä, maajoukkue ja nuorten ryhmä 15 4.2.3 Uimahyppyjen maajoukkue 17 5. Kilpailutoiminta.....................................................................................................................18 6. Ohjaaja- ja valmentajakoulutus........................................................................................ 20 7. Viestintä.................................................................................................................................. 21 8. Olosuhdetyö.........................................................................................................................22 9. Kansallinen ja kansainvälinen järjestötoiminta...............................................................23 10. Hallinto ja talous.................................................................................................................24 10.1 Henkilökunta 24 10.2 Talous ja varainhankinta 25 Liite 1: Talousarvio 2016..........................................................................................................26 Suomen Uimaliiton kumppanit..............................................................................................27 2 1. Puheenjohtajan terveiset Suomen Uimaliitto on 110-vuotiaana edelleen hyvässä vedossa. Uintiurheilun harrastajamäärät ovat olleet hienoisessa kasvussa, vesiliikunta on edelleen yksi harrastetuimmista liikuntamuodoista koko kansan keskuudessa, uimaseurat ovat vahvoja toimijoita omilla paikkakunnillaan ja uintiurheilijat ovat matkalla kohti kansainvälistä huippua. Olemme siis hyvässä suunnassa kohti yhteistä visiotamme olla kansainvälisellä huipulla oleva vaikuttavin laji vuonna 2020. Uintiurheilun vuoden tärkeimpinä tapahtumina ovat luonnollisesti Rion olympialaiset ja paralympialaiset, jonne urheilijamme lähtevät menestystavoittein. Liiton maajoukkuetoiminnassa tärkeintä on varmistaa huippujen valmistautuminen pääkilpailuun unohtamatta kuitenkaan nuoria urheilijoita. Kehitystyötä on tehty viimeisten vuosien aikana yhdessä Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön kanssa ja uintiurheilulle muutos on tehnyt hyvää. Muita vuoden päätavoitteita koko liiton näkökulmasta ovat 110-juhlavuoden toteutus, uimaseurojen olosuhteiden kehittäminen, yhdenvertaisuussuunnitelman jalkautuminen toimintaamme ja lisenssijärjestelmän uudelleenarviointi. Yhteisinä liikunnan ja urheilun valtakunnallisina tavoitteina on lisätä liikettä koko elämänkulussa sekä varmistaa mahdollisuudet toteuttaa menestyvää urheilua koko urheilijan polulla. Vuonna 2016 jatkuu EU-hanke, jossa tavoitteenamme on lisätä seurojen harrasteliikuntaa eri-ikäisille sekä lisätä tietoisuutta uinnin ja vesiliikunnan terveysvaikutuksista. Samalla haluamme varmistaa laadukkaan ja terveellisen urheilijan polun. Päivitetyn uimarin polun ja muiden uintiurheilulajien polkujen jalkautuminen koulutuksiin ja seurojen toimintaan takaavat laadukkaan ja terveellisen päivittäisharjoittelun. Uimaliiton tavoitteena on olla edelläkävijä ja uudistustyötä tehdäänkin yhdessä yli lajirajojen. Strategian tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä ilman systemaattista ja periksi antamatonta kehitystyötä. Kehitystyötä tehdään niin uintiurheilun sisällöissä kuin seura- ja tukipalveluissakin. Vuoden aikana myös strategian tavoitteita tullaan tarkentamaan. Samalla kun juhlitaan Uimaliittoa marraskuussa 2016, päätetään tarkennetusta strategiasta kohti vuotta 2020. Voinkin toivottaa kaikki Uimaliiton jäsenseurat juhlimaan yhdessä 12.11.2016. Tervetuloa! SAMI WAHLMAN LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA KUVA: MIKA RUUSUNEN 3 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2. Juhlavuosi: Uimaliitto 110 vuotta Suomen Uimaliiton 110-vuotisjuhlavuosi näkyy liiton toiminnassa ympäri vuoden. Juhlavuoden tavoitteena on nostaa esille seuratoimijoiden ahkeraa työtä, juhlia uintiurheilun menestystä vuosien aikana, vahvistaa seuratoiminnan roolia sekä tavata nykyisiä seuratoimijoita ympäri Suomea. Juhlavuoden tapahtumat käynnistyvät helmikuussa ja erilaisia toimenpiteitä on marraskuuhun asti. Historiaa tuodaan niin seurojen kuin yleisön tietoon haastatteluin ja eri materiaalein. Juhlavuosi näkyy uinnin, uimahyppyjen, taitouinnin ja vesipallon arvokilpailutapahtumissa. Seurat haastetaan mukaan juhlavuoteen palkitsemalla omia ”Seuraleijoniaan”, joiden panos uintiurheilun kehittämiseen tuodaan esiin myös valtakunnallisella tasolla. Vuoden huipennuksena on juhlaviikonloppu, jolloin järjestetään vesiliikuntatapahtuma Mäkelänrinteen uintikeskuksessa perjantaina 11.11. ja juhlaseminaari kokouksineen ja gaaloineen lauantaina 12.11. Hämeenlinnassa. 3. Lisää liikettä: Harrasteliikunta koko elämänkaarella Uimaseuroissa on mahdollista harrastaa ja kilpailla lapsesta aina masters-sarjoihin saakka. Vauvauinnit, vesipeuhut, uimakoulut, Vesirallit, harrasteryhmät, lajikoulut, kilparyhmät, vesijumpat ja tekniikkakurssit ovat esimerkkejä seurojen tavoista liikuttaa eri-ikäisiä harrastajia. Uimaliiton tehtävänä on tukea uimaseuroja, jotta toiminta olisi laadukasta ja laajaa, ja tavoittaisi yhdenvertaisesti mahdollisimman paljon liikkujia. Pitkän tähtäimen tavoitteena on varmistaa laadukas ja osaava seuratoiminta, jonka avulla tuetaan myös yhteisiä valtakunnallisia tavoitteita lisätä liikettä ja menestyvää urheilua. Uimaliiton tehtävänä on tarjota ohjaaja- ja valmentajakoulutusta, seurakohtaamisia, kehitysprosesseja sekä valmiita toimintamalleja ja materiaaleja. Uimaliiton strategiassa 2020 tavoitellaan uintiurheilun ja -liikunnan olevan kolmen harrastetuimman lajin tai liikuntamuodon joukossa kaikissa ikäluokissa. Toimintavuoden aikana saadaan päätökseen kahdeksan uimaseuran Vesitaituriksi uimaseurassa -kehitysprosessi. Vesitaituriksi uimaseurassa -toimintaa laajennetaan ja avovesiuinnin kehitystyö aloitetaan. Lisäksi käynnissä olevat yhteishankkeet: Vesisankarit, Virtaa eläkepäiviin ja Urheillen terveyttä seurassa EU-hanke, jatkuvat suunnitelmien mukaisesti. UIMASEUROISSA HARRASTETAAN KOKO ELÄMÄNKAARELLA. KUVA: JUSSI SALMINEN 4 Tavoite Toimenpiteet Mittarit Laadukkaan lasten ja nuorten uintiurheilu toiminnan toteuttaminen uimaseuroissa • Sinettiseuratoiminta: auditoinnit, uusien kriteerien käyttöönotto, seminaari • Ohjaajakoulutukset • Rollo-tapahtuman järjestäminen • Vesisankarit-hanke • Vesitaiturit, Vesiralli, Tekniikkaralli: järjestävien seurojen lukumäärä • Liikkujien määrä seuroissa • Sinettiseurat: lukumäärä, seminaariosallistujat • Koulutusmäärät, palaute • Rollo-tapahtumaan osallistujat, palaute • Vesisankarit -hankkeen tapahtumat, osallistujat, seurojen mukanaolo, palaute Monipuolisen aikuis liikunnan edistämi nen uimaseuroissa ja omatoimisen uintiliikunnan tukeminen • Ui kesäksi kuntoon -kampanja • Ohjaajakoulutukset • Masters-toiminta: kansalliset kilpailut, kansainväliset kilpailutapahtumat • Eläkeliiton ”Virtaa eläkepäiviin” -hanke • Kampanjaan osallistuvat hallit, seurat, liikkujat, palaute • Koulutusmäärät, palautteet • Liikkujien määrä seuroissa, järjestävien seurojen määrä • Masters-lisenssien ja osallistujien määrä kilpailuissa Urheillen terveyttä seurassa -toiminnan kehittäminen Sports Club for Health EU-hankkeen avulla • Tukimateriaalin tekeminen seuroille • EU-hanketapaamiset, kv. yhteistyö, lajiliit toyhteistyö • Seurojen aktivointi terveysteemaan: Urheillen treeneihin -teemaviikko • Avovesiuinnin käynnistäminen seuroissa • Valmistuneet materiaalit • Urheillen terveyttä näkyy tarkennetussa strategiassa • Seurojen toimenpiteet • Avovesiuinnin tukimateriaali seuroille valmistunut Seuratoiminnan ja seuratoimijoiden osaamisen kehittäminen • Vesitaituriksi uimaseurassa -toiminnan kehittäminen: toiminnan laajentaminen, paikalliset starttitapahtumat, markkinointi, taitouinnin ja vammaisuinnin esitteet • Vesitaituriksi uimaseurassa -kehitysprosessi • Seuratoiminnan kehittämistukihankkeiden seurakohtainen tukeminen • Seurakysely ja tulosten hyödyntäminen • Vesitaituriksi uimaseurassa -toiminnassa mukanaolevien seurojen määrä ja kokemukset • Vesitaituriksi uimaseurassa -kehitysprosessin tulokset paikallistasolla ja seurojen palaute • Seuratuen hankehakemusten sparrausten määrä suhteessa hakemuksiin • Seurakyselyn tulosten vertailu edellisen vuoden tuloksiin ja alueellisten tulosten käyttöönotto Vuosittaisten seurakohtaamisten järjestäminen • Seurafoorumi 1 / vuosi • Aluefoorumit: 4 foorumia keväällä 2016 • Osallistujien lukumäärät ja palautteet Seurapalvelujen tuottaminen • Seuravakuutukset • Neuvonta • Kunniamerkit • Verkkokauppa • Palvelujen käyttöaste • Palaute seuroilta 5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 4. Menestyvä urheilu: lajitoiminta ja maajoukkueet Noin 6500 lisenssiurheilijaa eri uintiurheilulajeissa osallistuvat vuosittain Uimaliiton toteuttamaan kilpailutoimintaan. Uimaliiton strategian mukaisesti tavoitteena on olla sekä kansainvälisellä huipulla että vaikuttava laji. Menestyvän urheilun tavoitteita kehitetään koko urheilijan polulla. 4.1 Lajitoiminta koko urheilijan polulla Lajien toiminta pohjautuu urheilijan polkuihin, joissa linjataan lapsuus-, valinta- ja huippuvaiheen yhteiset tavoitteet. Urheilijan polku on jo aiemmin valmistunut uintiin ja taitouintiin. Vesipallossa ja uimahypyissä polkutyö valmistuu vuoden 2015 lopussa. Lajeissa kehitystyötä tehdään lapsuusvaiheen vahvistamiseksi siten, että uimaseuroilla on mahdollisuus toteuttaa laadukasta valmennusta ja monipuolista harrastetoimintaa. Liiton maajoukkuetoiminta ja arvokilpailut tukevat valinta- ja huippuvaiheessa olevia urheilijoita, joiden tavoitteena on saavuttaa menestystä kansainvälisissä arvokilpailuissa. Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö valitsi uinnin ensimmäisen kategorian lajiksi vuonna 2014 ja uimahypyt nousivat toiseen kategoriaan vuonna 2015. Lajeilta odotetaan menestystä olympialaisissa ja paralympialaisissa sekä nuorten ja aikuisten arvokilpailuissa. Vesipallon ja taitouinnin painopiste kohdistuu seurojen valmennusosaamisen varmistamiseen, lajien harrastajamäärien lisäämiseen ja tätä kautta lajin kansallisen tason nostoon. Vesipallossa nuorten järjestelmällinen maajoukkuetoiminta takaa lajin perustaitojen kehittymisen ja taitouinnissa nuorten Valmentajien Tiimin-koulutusohjelma tukee valmentajien osaamisen kasvua. HUIPULLE TÄHTÄÄVÄN UIMAHYPPÄÄJÄN POLKU Ikäryhmän painopisteet 0−6-vuotiaat, lapsuusvaihe 7−9-vuotiaat, lapsuusvaihe 10–12-vuotiaat, valintavaihe 13−15-vuotiaat, valintavaihe 16−18-vuotiaat, huippuvaihe 19-v. ja vanhemmat, huippuvaihe Positiivisuus, lapsen innostus ja ilo kaikessa tekemisessä. Kaikenlainen liikkuminen arkielämässä, vanhempien kanssa yhdessä tekeminen. 0–3-v. leikkiminen ja telmiminen, 4–6-v. vapaa leikki ja ohjattu leikki. Ohjatuissa harjoituksissa leikinomaisuus. Ryhmässä toimiminen ilman vanhempia. Perusliikuntataitojen kehittyminen kypsymisen myötä, perustaitojen monipuolinen harjoittelu, laajan liikemallivaraston kartuttaminen. Paljon tasapainoharjoitteita, rytmi- ja reaktiokykyä, liikeyhdistelmien alkeisharjoittelua. Positiivisuus, lapsen innostus ja ilo kaikessa tekemisessä. Harjoittelemaan oppiminen ryhmässä. Yksilöllisen kehittymisen huomioiminen ryhmässä. Ohjatun harjoittelun lisääminen, tavoitteellisesta harjoittelusta innostuminen. Monipuolisuus fyysisessä harjoittelussa. Kiinnitetään huomiota perusliikuntataitojen oikeisiin liikeratoihin, esim. juokseminen, hyppiminen. Lajitekniikkaa rakennetaan perusliikuntataitojen ja liikemallivaraston päälle. Positiivisuus kaikessa tekemisessä. Hyppääjän sisäisen motivaation kasvattaminen vahvuuksia ja onnistumisia painottaen. Tätä tukee kilpailutoiminta taidoille sopivalla tasolla. Harjoittelun määrän ja laadun lisääminen vaiheittain. Laajan liiketaitokokonaisuuden hankkiminen, monipuolinen liiketaitoharjoittelu. Oikeiden liikeratojen oppimisen varmistaminen: polvien ja nilkkojen linjaukset, keskivartalon ja selän asento ponnistuksessa ym. Monipuolinen fyysinen harjoittelu, vältetään yksipuolista kuormitusta. Erityishuomio liikkuvuusharjoitteluun. Käytetään välineitä hyödyksi harjoittelussa. Luodaan pitkäkestoinen, hyvähenkinen harjoitteluryhmä, koska ryhmän merkitys kasvuvaiheessa on suuri. Positiivisuus kaikessa tekemisessä. Hyppääjän sisäisen motivaation tukeminen. Harjoittelun nousujohteinen lisääminen. Vaativampien hyppyjen monipuolinen harjoittelu. Urheilijan kasvun ja kehon muutosten huomiointi harjoittelussa. Luodaan pitkäkestoinen, hyvähenkinen harjoitteluryhmä, koska ryhmän merkitys kasvuvaiheessa on suuri. Positiivisuus kaikessa tekemisessä. Huippu-urheilijaksi kasvaminen. Mahdollinen erikoistuminen lauta/kerroshyppääjäksi, monipuolisuutta unohtamatta. Vaativimpien hyppyjen monipuolinen harjoittelu. Suoritusvarmuuden kasvu. Kansainvälisissä arvokilpailuissa menestyminen. Positiivisuus kaikessa tekemisessä. Huippu-urheilija 24/7. Suoritusvarmuus kilpailutilanteissa. Huippusuoritusten saavuttaminen. Kansainvälisissä arvokilpailuissa menestyminen. Urheilun ja koulun/työn yhdistäminen. Harjoitellaan monipuolisesti kaikkia telineitä reuna, 1 m ja 3 m kerros ja laudat, 5 m kerros. Alkeisharjoitteet kulkevat joka harjoituksessa mukana: ponnistukset, asennot, avaukset, liukulauta, tiukkuus. Rakennetaan ja vaaditaan puhdasta lajitekniikkaa. Painopisteenä taakse- ja ulospäin hyppyjen oikean tekniikan oppiminen ikävaiheen loppuun mennessä.Hyppyjä harjoitellaan paikalta ja pompuista. Hypyn vaiheet ponnistus, ilmalento ja veteenmeno jaetaan useisiin osiin ja välivaiheisiin, joita harjoitellaan yksittäin ja yhdistettynä. Ponnistuksen monipuolinen harjoittelu esim. puoliponnistus, syväponnistus, heijaukset. Pomput laudalla, esiponnistuspomppu ja yhden askeleen vauhti. Käsiliikkeissä erilaiset variaatiot, esim. ilman käsiliikettä kädet ylhäällä, alhaalla, lanteilla, niskan takana, käsiheilautukset, käsiliike sivulta, ylhäältä, yhdistettynä heijaukseen. Erilaisten käsiliikkeiden, pomppujen ja vauhdin yhdistäminen hyppyihin yksilöllisesti ikävaiheen lopussa. Pyörimään lyöminen, asennon ottaminen. Asento ilmassa ja asennon avaaminen. Asennon avaaminen vaiheittain, veteenmenotyöntö, veteenmenosuunta. Pisara: Starttipaketin etenemistaulukon vaiheet 5–10 Aikaisemmin opittuja liiketaitoja rakennetaan lapsuusvaiheessa opitun päälle. Lajitekniikan ymmärtäminen ja järjestelmällinen opettaminen, vuorovaikutteinen valmennus auttaa lasta ymmärtämään paremmin omaa tekemistään; käytetään apuna videointia. Näkemisen ja tuntemisen opettelu erityisesti taakse- ja ulospäin pyörivissä hypyissä. Riittävät toistomäärät lajin perustaidoissa vaadittavissa liikkeissä kuitenkin niin, että liikkeitä varioidaan laajasti. Tehdään pohjatyö vaativampia hyppyjä tukevaksi myöhemmässä valintavaiheessa. Uusien hyppyjen harkittu teettäminen vasta sitten, kun tekniikka on niitä varten riittävää. Luodaan motivaatiota vaikeampien hyppyjen oppimiseen ja opitaan myös siihen, ettei uusi, vaativa hyppy välttämättä tule heti pystyyn veteen. Harjoitellaan monipuolisesti voltteja ja kierteitä eri suuntiin. Uusien hyppyjen oppimisessa huomioidaan, ettei yhteen suuntaan tule tehdä volttia enempää kuin johonkin toiseen suuntaan. Aikaa organisoimattomalle harjoittelulle. Luodaan positiivinen oppimisen ilmapiiri, joka kannustaa yrittämään ja voittamaan itsensä. Käytetään harjoittelussa hyväksi lapsen omaa luovuutta; Samalla kasvatetaan ymmärrystä ja hallintaa omasta tekemisestä. Vesiharjoittelun määrä lisääntyy. Vuoropuhelu urheilijan ja valmentajan välillä. Harjoittelussa käytetään apuna videointia. Näkemisen ja tuntemisen painottaminen. Suuret toistomäärät vaativammissa hypyissä. Vaativien vapaavalintaisten hyppyjen monipuolinen harjoittelu. Perushyppyjen jatkuva harjoittelu vaikeampien rinnalla. Itsenäinen harjoittelu osana kokonaisharjoitusohjelmaa. Positiivisen harjoitteluilmapiirin säilyttäminen. Kilpailusarjan vaikeuttaminen jatkuu. Tekniikan hiominen ja suorituspuhtauden lisääminen. Suoritusvarmuuden kasvattaminen: vaihteluväli pienenee myös vaikeimmissa hypyissä. Useimmilla erikoistuminen kerros- tai lautahyppääjäksi. Huom! Erikoistumisesta huolimatta kaikkia telineitä hyödynnetään harjoittelussa. Ylläpidetään hyppyjen välivaiheita: hyödyt tekniikan kehittämiselle, taidonoppimiselle, ongelmatilanteiden ratkaisuun. Monipuolinen harjoittelu kuivalla ja vedessä. Perustaitojen ja perushyppyjen hionta: Laudankäyttö-, rytmi- ja vauhtiharjoitukset; Avaus- ja veteenmenoharjoitukset. Uusien vaikeampien liikkeiden kehittely; Lähtöharjoitukset kaikkine välivaiheineen säilytetään mukana; Sarjahypyt (vaihtoehtoineen); Kilpailunomainen harjoittelu. Painotukset allas- ja kuivaharjoittelun välillä ja niiden sisällä vaihtelee harjoituskaudeta riippuen. 0–3-vuotiaat Taidon kehittyminen Vedessä liikkuminen ja peuhaaminen, veden peja lajitaitojen lon voittaminen, sukeltamaan oppiminen. Pyörimisen ja kierimisen liikemallit esimerkiksi harjoittelu kuperkeikat ja kierintä kuivalla ja vedessä. Hyppiminen ja pomppiminen monenlaisilla alustoilla: kovalla, pehmeällä, joustavalla, vedessä, trampoliinilla. 4–6-vuotiaat Vedessä liikkuminen ja sukeltaminen. Uimaan oppiminen yksilöllisesti ikävaiheen aikana. Harjoittelu aloitetaan vedessä ja reunalta. Monipuolisia alkeisharjoitteita vedessä ja reunalla, vähitellen 1 m ja 3 m, turvallisuus on tärkein. Rakennetaan pohjaa uimahyppyjen perustekniikalle. Rohkaistaan kokeilemaan erilaisia temppuja, rajoitetaan turvallisuuden ehdoilla, totutellaan myös läsähdyksiin matalalta hypätessä. Alkeisharjoitteita: ponnistukset, asennot, avaukset, liukulauta, tiukkuus. Pisara: Starttipaketin etenemistaulukon vaih. 1–4 Kuiva- ja oheisharjoittelu Kuivaharjoittelua noin 50 % jokaisesta harjoituksesta. Kuivalla harjoitellaan lajitekniikkaa ja perusvoimistelua kuten: ponnistukset, asennot, avaukset, tiukkuus, kuperkeikat, pääseisonta, käsinseisonta. Pisara: Lajitaidot Fyysinen harjoittelu 1) liikkuvuus 2) nopeus 3) voima 4–6-vuotiaat 1) Liikkuvuusharjoittelu aloitetaan ja sitä tehdään joka harjoituksessa. 2) Paljon nopeus-, ketteryys- ja koordinaatioharjoittelua. 3) Voimaa kehitetään lajiharjoituksessa. 4) Peruskestävyyttä kehittävät leikit ja pelit sekä ulkoilu lajiharjoittelun ulkopuolella. 1) Liikkuvuuden lisääminen dynaamisin ja staattisin venytyksin. Erityishuomiota kiinnitetään olkapäiden, takareiden ja lonkankoukistajan liikkuvuuteen. Liikkuvuusharjoittelu kuuluu päivittäiseen harjoitteluohjelmaan. 2) Paljon nopeus-, ketteryys- ja koordinaatioharjoittelua. 3) Monipuolinen perusvoiman, keskivartalon voiman ja lajinomaisen voiman harjoittelu oman kehon painolla. 4) Peruskestävyyttä kehittävät leikit ja pelit sekä ulkoilu lajiharjoittelun ulkopuolella. Monipuolinen liikkuminen eri syketasoilla päivittäin harjoituksissa. Pisara: Fyysisten, sosiaalisten ja kognitiivisten ominaisuuksien kehittyminen Pisara: Fyysisten, sosiaalisten ja kognitiivisten ominaisuuksien kehittyminen 4) kestävyys Psyykkinen valmennus 1) yleiset painopisteet ja tavoitteet 2) ajattelun hallinta ja mielikuvat 3) tunne- ja vuorovaikutustaidot 4) itsetunto ja itseluottamus 5) kilpailuun valmistautuminen ja kilpaileminen 6) motivaatio 7) tavoitteenasettelu 8) keskittyminen ja vireystilan säätely Valmennus 3) suunnittelu ja seuranta 4) testit ja tarkastukset 5) ryhmäkoko Kuiva- ja oheisharjoittelu Kuivaharjoittelua ainakin yhtä paljon kuin vesiharjoittelua. Kuivataitojen pitäminen vesitataitojen tasalla tai niiden edellä. Lajitekniikka: kuivalauta, trampoliini ja volttivyöt, pyörimis- ja avaustekniikat, akrobatia, imitoinnit. Kehonhuolto/fysioterapia. Monipuolisuuden vuoksi myös lajiin liittymätöntä treeniä: pallopelejä yms. Videoanalyysit, mielikuvaharjoittelu. Muut oheiset kuten baletti, voimistelu yms. Kuiva- ja oheisharjoittelu Kuivaharjoittelua noin 50 % (kaudesta riippuen 30–70 %). Lajitekniikka: kuivalauta, trampoliini ja volttivyöt, pyörimis- ja avaustekniikat, akrobatia, imitoinnit. Kehonhuolto/fysioterapia. Monipuolisuuden vuoksi myös lajiin liittymätöntä treeniä: pallopelejä yms. Videoanalyysit, mielikuvaharjoittelu. Muut oheiset kuten baletti, voimistelu yms. Pisara: Lajitaidot Pisara: Lajitaidot Pisara: Lajitaidot 1) Liikkuvuuden lisääminen dynaamisin ja staattisin venytyksin. Erityishuomiota kiinnitetään olkapäiden, takareiden ja lonkankoukistajan liikkuvuuteen. Liikkuvuusharjoittelu kuuluu päivittäiseen harjoitteluohjelmaan. 2) Kasvuvaiheessa huomioidaan nopeustiheyden ylläpito. Nopeusominaisuuksia harjoitellaan monipuolisesti. Liiketiheyden ja rytmitajun harjoittaminen nopeuden kehittymisen herkkyyskaudella. 3) Harjoitellaan monipuolisesti perusvoimaominaisuuksia. Lihastasapainosta huolehtiminen. Hyppäämisen kontrollointi kasvupyrähdyksen aikana. 4) Peruskestävyyttä parannetaan lajinomaisella harjoittelulla sekä lajiharjoittelun ulkopuolella. Monipuolinen liikkuminen eri syketasoilla päivittäin harjoituksissa. Aerobista liikuntaa vähintään 30 min päivässä. Pisara: Fyysisten, sosiaalisten ja kognitiivisten ominaisuuksien kehittyminen 1) Liikkuvuuden ylläpitäminen ja lisääminen. Erityishuomio- 1) Liikkuvuuden ylläpitäminen ja lisääminen. Erityishuomiota kiinnitetään olkapäiden, takareiden ja lonkankoukistajan ta kiinnitetään olkapäiden, takareiden ja lonkankoukistajan liikkuvuuteen. Liikkuvuusharjoittelu kuuluu päivittäiseen harjoitteluohjelmaan. liikkuvuuteen. Liikkuvuusharjoittelu kuuluu päivittäiseen 2) Lajinomainen nopeustaitavuus. harjoitteluohjelmaan. 3) Oman kehon painolla ja lisäpainoin. Eri välineitä ja eri oppimisympäristöjä hyödyntäen. Hyvä lihastasapaino. 2) Nopeustaitavuus. 4) Huoltava peruskestävyys palautumista ja loukkaantumisten ennaltaehkäisyä varten lajiharjoittelussa ja sen 3) Lajinomainen nopeusvoima, myös painoilla ja kuminau- ulkopuolella. hoilla. Lihastasapainosta huolehtiminen. 4) Huoltava peruskestävyys palautumista varten ja loukkaantumisten ennalta ehkäisyyn. Kestävyysharjoittelu lajiharjoittelun yhteydessä ja sen ulkopuolella. Pisara: Fyysisten, sosiaalisten ja kognitiivisten ominaisuuksien kehittyminen Pisara: Fyysisten, sosiaalisten ja kognitiivisten ominaisuuksien kehittyminen Vaihe 1 (0–9-v. lapsuusvaihe): Psyykkisten taitojen ja ominaisuuksien kehittämisen valmiudet 1) Laadukkaan ohjauksen ja valmennuksen avulla lapsille luodaan edellytyksiä psyykkisten ominaisuuksien ja taitojen kehittymiselle. Esimerkiksi keskittymisen taidot ja ryhmässä oppiminen kehittyvät itsestään hyvin toimivassa ryhmässä monipuolisen, lasten tasoon ja kehitykseen sovitetun ohjauksen myötä. Mielikuvien ja monipuolisen välineistön käyttäminen valmennuksessa apuna oleellista. Oikeudenmukaiset ja johdonmukaiset, oppimista ja viihtymistä palvelevat säännöt ja rajat. Lasten ottaminen mukaan ryhmän sääntöjen luomiseen. 2) Leikkeihin, lajiharjoitteluun ja kaikkeen ohjeiden ja palautteen antoon runsaasti havainnollistavia mielikuvia ja näyttöjä; näin lapsi pyrkii itsestään ymmärtämään ja toteuttamaan ohjeistuksia. 3) Oppimaan oppiminen on yhtä tärkeä tavoite kuin itse oppiminen, panostus opetusmenetelmiin sekä kuuntelemisen, ymmärtämisen ja toteuttamisen harjoitteluun. Salliva ilmapiiri, jossa omien kokemusten ja ajatusten kertominen on sallittua ja siihen rohkaistaan. 4) Jokaisen lapsen ainutlaatuisen ihmisarvon ja yksilöllisyyden aito arvostaminen. Yrittämisestä palkitseminen. Paljon onnistumiskokemuksia kaikille. 5) Liikkumisen into ja riemu tuloksista riippumatta. Kilpailemisen, voittamisen ja häviämisen luonnollisuus sekä toisen onnistumisesta iloitseminen leikkimielisillä kisailuilla. 6) Kokemus siitä, että ”Minä olen taitava”. Lajin parissa saa tehdä kivoja asioita ja on kivaa. 7) Harjoitusten suunnittelu ja jatkuva arviointi tuottamaan harjoitteluun rytmiä, turvallisuutta, hauskuutta ja tehokkuutta. 8) Ryhmäkoot, tasojaot ja opetusmenetelmät kuntoon niin, että tekemistä on mahdollisimman paljon ja jonottamista mahdollisimman vähän. Vaihe 2 (10–15-v. valintavaihe): Perustaidot 1) Psyykkisten ominaisuuksien ja taitojen merkityksen ymmärtäminen suorituksen ja lajissa kehittymisen kannalta. Psyykkisten ominaisuuksien ja taitojen nimeäminen. Motivoituminen psyykkisten ominaisuuksien ja taitojen harjoitteluun muun harjoittelun yhteydessä. Psyykkisten ominaisuuksien ja taitojen tietoinen harjoittaminen lajiharjoittelun yhteydessä. Myös psyykkisen harjoituksiin valmistautumisen merkitys ja opettelu kuormituksen kasvaessa. 2) Oikeiden suorituksien mielikuvien varmistaminen ja vahvistaminen – paljon oikeita malleja, suoritusten piirtäminen ja selittäminen – sisäisen palautteen tulee olla ulkoista palautetta vastaavaa. Harjoitteluun laatua ja määrää mielikuvaharjoittelulla. 3) Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen erilaisissa harjoitus- ja kilpailutilanteissa. Tunteet sallitaan ja hyväksytään, jotta niitä voidaan oppia säätelemään, avoimuuteen kannustetaan. Tietoinen pyrkiminen erilaisiin tunne- ja olotiloihin esimerkiksi harjoituksiin tai kilpailuun valmistauduttaessa. Pelisääntöjen johdonmukainen noudattaminen sekä itsen ja toisen ihmisen kunnioittaminen perusarvoja. 4) Huomion kiinnittäminen yksilöllisiin vahvuuksiin. Jatkuva palaute osataitojenkin kehittymisestä sekä pienistä onnistumisista. Luodaan utelias mielenkiinto kehitettäviä osa-alueita kohtaan. Palaute kohdistuu suorituksiin ja taitoihin, ei persoonaan. 5) Kilpailuihin valmistautumisen rutiinien vähitellen tapahtuva vakioiminen. Epäonnistumiseen suhtautuminen luonnollisena ja tärkeänä oppimiskokemuksena. Kilpaileminen on luonnollinen, innostava osa harjoittelua; Kilpailunomaisia harjoituksia riittävästi ja rennosti. 6) Monipuolinen harjoittelu, vaihtelevuus ja jatkuva kehittymisen kokemus ylläpitävät kiinnostusta lajiin. Hyppääjien tietämyksen lisääminen koskien harjoitusten ja harjoitteiden tavoitteita sekä niiden yhteyttä lajissa kehittymiseen. Harjoittelun pitkäjänteisyyden lisääntyminen; Hyppääjälle annetaan vähitellen lisää vastuuta omasta harjoittelusta. 7) Tavoitteenasettelun tarkentuminen ja yksilöityminen; Hyppääjien osallistuminen omaan tavoitteenasetteluun. Erilaisia tavoitteita liittyen suorituksiin, tekniikkaan, harjoitteluun, muuhun elämään, kilpailuihin. Jatkuva arviointi ja välitön muokkaus aina tarvittaessa varmistavat etenemisen oikean suunnan. 8) Oman keskittymisen ja vireystilan tarkkailu ja sen avulla yhteyden ymmärtäminen omaan suorituskykyyn. Rentoutumisen ja rauhoittumisen taitojen harjoittelua pienillä rentoutumis- ja rauhoittumisharjoituksilla harjoittelun lomassa; Jännittyneen ja rennon lihaksen ja olotilan tuntemusten erottaminen toisistaan. Vaihe 3 (16–21-v. huippuvaihe): Huipputaidot 1) Yksilöllisyys psyykkisessä harjoittelussa. Valmentajan ja hyppääjän avoin ja tasavertainen vuorovaikutus. Systemaattisuus, motivoituminen lajiharjoituksista erilliseen psyykkiseen harjoitteluun. Psyykkisesti onnistunut kuormituksen kasvattaminen ja realistiset tavoitteet. Mahdollinen asiantuntijan hyödyntäminen tiimissä. 2) Oman sisäisen puheen eli itsensä kannustamisen ja tarkoituksenmukaisen ohjaamisen taitavuuden kehittäminen. Oman sisäisen puheen tarkkailu, tunnistaminen ja kärsivällinen muokkaaminen. Mielikuvaharjoittelun hyödyntäminen harjoittelussa systemaattisesti. 3) Onnistumiseen liittyvien tunne- ja olotilojen tietoinen saavuttaminen haluttaessa. Avoimella ja molemminpuolisella vuorovaikutuksella vältetään valmennuksellisia ristiriitoja sekä loukkaantumisia. Palautteenantamisen ja palautteen vastaanottamisen taitavuus. 4) Kilpaileminen säilyy mahdollisuutena mitata omaa taitotasoa ja nauttia urheilusta, se ei mittaa ihmisarvoa tai persoonaa. Valmentajan palaute tarkoin vaalittua tältä osin. Tavoitellaan kyvykkyyden tunteita sopivien haasteiden edessä. Kilpailemisen ja voittamisen sekä kovan harjoittelun merkityksien selkiintyminen. 5) Kilpailuihin valmistautuminen aina samalla tavoin. Epäonnistumiset motivoivat harjoittelemaan vielä paremmin. Luova kilpailunomainen harjoittelu, myös vaadittavia psyykkisiä tiloja osataan toistaa ja harjoitella. 6) Harjoittelun vaihtelevuus sekä kausijaksotus olennaista kuormituksen säätelyssä. Kiinnostus lajia, tekemistä ja urheilemista itseään kohtaan säilyvät kilpailullisten tavoitteiden noustessa korkeiksi. 7) Kilpailulliset tavoitteet asetetaan realistisesti ja suhteessa harjoittelun laatuun. Tavoitteet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä moniin osatavoitteisiin jakaen. Tavoitteiden välitön muokkaaminen myös kilpailunaikaisena ajattelun hallinnan keinona. 8) Yksilöllisesti hyvän keskittyneisyyden ja vireystilan saavuttaminen tietoisesti erilaisten ajatusten, toimien, mielikuvien tai tapojen avulla. Taitava sekä sisäisten että ulkoisten häiriötekijöiden käsittely suorituksen aikana niin että suorituskyky ei häiriinny esim. kovan kuormituksen tai paineen alaisena, keskittymisen taitava palauttaminen. 0–3-vuotiaat Osallistuminen vauva-, tenava- ja perhejumppiin; Yksilöllinen urheiluvalmennus alkaa. Kilpailemiseen totuttelu, positiivisuus kilpailemisessa ja kilpailunhalun kasvattaminen. Sisäisen motivaation vahvistaminen ja tunnetilojen tunnistaminen ja hallinta. Kasvavilla lapsilla lepopäivä kerran viikossa, vammojen välttämiseksi toisinaan myös kaksi peräkkäistä vapaapäivää. 1) 5–8 krt/vko, 15–24 h/vko 2) 20–30 h/vko. Harjoittelun monipuolisuus: seuran leiripäivät, liiton Talent-ryhmän leirit, suurleirit ja alueleirit, seuran omat kilpailut, kansalliset ja kansainväliset kilpailut riittävän usein. 3) Valmennuksen pitkäjänteinen suunnitelma, kausisuunnitelma, päivittäisen harjoittelun suunnittelu. Harjoittelun suunnittelu kilpailukautta tukevaksi. Vuoden aikana vähintään 2–3 peruskuntokautta. Läsnäoloseuranta, kokonaisliikuntamäärän tiedostaminen ja seuranta. Taitomerkkien suorittaminen: kulta- ja hopeamerkit. Loukkaantumisten ennalta ehkäisy huomioiden lajin vaatimukset, urheilijan tyyppiominaisuudet ja kasvupyrähdys. Kokonaisvaltainen urheiluvalmennus tarvittaessa tukiverkostoihin tukeutuen. Kokonaisvaltaisen valmennuksen ja valmentajan oman toiminnan arviointi. 4) Kuivatestit syys- ja kevätkaudella seuran sisäisesti. Urheilijan tereystarkastus. Lihastasapainokartoitus. Talent-ryhmän testit vuosittain. 5) 7–8 hyppääjää/valmentaja. Yksilöllinen urheiluvalmennus. Sisäisen motivaation vahvistaminen ja tunnetilojen tunnistaminen ja hallinta. Ympäristön ja aistien hyödyntäminen harjoittelussa. Suuri määrä toistoja. 1) 6–10 krt/vko, 20–30 h/vko 2) 25–30 h/vko. Harjoittelun monipuolisuus: seuran leiripäivät, maajoukkueen leirit, seuran omat kilpailut, kansalliset ja kansainväliset kutsu- ja arvokilpailut. 3) Valmennuksen pitkäjänteinen suunnitelma, kausisuunnitelma, päivittäisen harjoittelun suunnittelu. Harjoittelun suunnittelu kilpailukautta tukevaksi. Läsnäoloseuranta, kokonaisliikuntamäärän tiedostaminen ja seuranta. Vaativampien hyppyjen onnistumismäärän seuranta. Loukkaantumisten ennalta ehkäisy huomioiden lajin vaatimukset, urheilijan tyyppiominaisuudet ja kasvupyrähdys. Kokonaisvaltaisen valmennuksen ja valmentajan oman toiminnan arviointi. 4) Fyysisten ominaisuusten testaaminen (voima ja liikkuvuus). Urheilijan tereystarkastus. Lihastasapainokartoitus. Kuormituksen ja palautumisen seurantatestit. 5) Noin 6 hyppääjää/valmentaja. Huippusuoritusten ja huippu-lajitaitojen saavuttaminen. Sisäisen motivaation vahvistaminen ja tunnetilojen hallinta. Kilpailemisen hallitseminen. 1) 7–11 harjoitusta/vk, 22–30h/vko 2) 25–35h/vko. Oheislajeiksi suositellaan lajitreeniä monipuolistavia lajeja, mm. pallopelejä ja kestävyyttä kehittäviä lajeja juoksu, pyöräily sekä huoltavia lajeja kuten pilates. Maajoukkueleirit 5–10 pv/v. Kilpailujen viimeistelyleirit. Seuran koti-/ulkomaanleirit 5–10 pv/v. 3) Kausisuunnitelmat ja pitkäntähtäimen suunnitelmat (valmentaja ja urheilija yhdessä). Viikko- ja päiväkohtaiset suunnitelmat. Läsnäoloseuranta. Fyysiset ominaisuudet: voima, nopeus, liikkuvuus. Tulosseuranta kilpailuista, vaikeusasteiden kehittyminen, pakollisten pisteet, vapaavalintaisten pisteet, tulosluokkarajat. Kilpailunomaisen harjoittelun tulosseuranta. Kuormituksen ja palautumisen seuranta, kerroshyppääjillä 10 metristä tehtyjen hyppyjen määrä. 4) Fyysiset ominaisuudet. Urheilijan terveystarkastus. Lihastasapaino. Kuormituksen ja palautumisen seurantatestit. 5) 4–6 hyppääjää/valmentaja. Seuran omat kilpailut, kansalliset kilpailut, kansainväliset kilpailut hyppääjän tasosta riippuen. Valitaan monipuolisesti eri tasoisia kilpailuja. Vältetään tiettyyn sijoitukseen tottumista. Finn Cup-kilpailut 5/vuosi, Nuorten Suomen mestaruus, Nuorten hallimestaruus, Etelä-Suomen aluemestaruus, 1–2 ulkomaan kilpailua/vuosi. Seuran omat kilpailut, kansalliset kilpailut, kansainväliset Kansalliset: Suomen Mestaruus ja Hallimestaruus (2/v), kansainväliset kotimaan kilpailut (1–2/v), harjoituskilpailut kilpailut hyppääjän tasosta riippuen. Finn Cup-kilpailut 5/ (seuran/ryhmän omat, Finn Cup) 1/kk. vuosi, Suomen mestaruus ja Nuorten SM, hallimestaruus ja Kansainväliset näyttökilpailut: FINA Grand Prix -kilpailut (1–2/v), Kansainväliset maajoukkuekilpailut ja tasokkaat Nuorten HM, Etelä-Suomen aluemestaruus, 2–4 näyttökil- seurakilpailut (2–4/v.), World Series. pailua/vuosi, Nuorten Pohjoismaiden mestaruus, Nuorten Arvokilpailut: Pohjoismaiden mestaruus ja/tai Nuorten PM, Euroopan mestaruus ja/tai Nuorten EM, Euroopan mestaruus, Nuorten maailmanmestaruus. maailmanmestaruus ja/tai Nuorten MM, maailmancup, olympialaiset. Riittävästi kovan tason kilpailuja, 10–15 kilpailua vuodessa. Oman tason säilyttäminen kilpailuissa. Kilpailusarjan riittävä varmuus. Urheilijan ja valmentajan realistiset odotukset. 1) lajiharjoitus- osallistuminen vauva- ja perheuintiin. 4–6-vuotiaat määrä 2) kokonaisliikuntamäärä Kuiva- ja oheisharjoittelu Kuivaharjoittelua noin 50 % jokaisesta harjoituksesta. Kuivataitojen pitäminen vesitataitojen tasalla tai niiden edellä. Lajitekniikka: kuivalauta, trampoliini ja volttivyöt, pyörimis- ja avaustekniikat, akrobatia, imitoinnit. Pisara: Lajitaidot Kuiva- ja oheisharjoittelu Kuivaharjoittelua ainakin yhtä paljon kuin vesiharjoittelua. Kuivataitojen pitäminen vesitataitojen tasalla tai niiden edellä. Lajitekniikka: kuivalauta, trampoliini ja volttivyöt, pyörimisja avaustekniikat, akrobatia, imitoinnit. Kehonhuolto/fysioterapia. Monipuolisuuden vuoksi myös lajiin liittymätöntä treeniä: pallopelejä yms. Videoanalyysit, mielikuvaharjoittelu. Muut oheiset kuten baletti, voimistelu yms. Osallistuminen uimataidon mukaiseen uima- ja uimahyppykouluun. Avustukset tärkeä osa valmennuksessa. 1) 1–3 krt/vko, 1–8 h/vko 2) 20k h /vko. Harjoittelun monipuolisuus 3) Läsnäoloseuranta, tuntisuunnitelma, taitomerkkien suorittaminen: perusmerkki. 4) Terveystarkastus (neuvola, kouluterveydenhuolto). 5) 4–6 hyppääjää/valmentaja. Kilpaileminen Omien rajojen kokeilu ja liikunnasta nauttiminen. Esiintymisestä nauttiminen. Pelin ja kilpailun sääntöjen noudattamisen opettelu, häviämisen ja voittamisen harjoittelu. Tavoitteellinen valmennus. Avustukset tärkeä osa valmennuksessa. 1) 4–6 krt/vko, 10–15 h/vko 2) 20k h/vko. Harjoittelun monipuolisuus. Seuran omat tehopäivät ja leiripäivät, avoimet kansalliset leirit. 3) Läsnäoloseuranta, kokonaisliikuntamäärän seuranta tunti-, viikko ja kausisuunnitelma. Taitomerkkien suorittaminen rauta- ja pronssimerkki. Loukkaantumisten ennaltaehkäisy huolehtimalla riittävästä monipuolisesta liikunnasta ja perustaitojen kehittämisestä. Kokonaisvaltainen valmennuksen ja valmentajan oman toiminnan arviointi. 4) Seuran sisäiset kuivatestit, fyysiset ominaisuudet. Ryhti ja linjaukset. Terveystarkastus (kouluterveydenhuolto). 5) 6–8 hyppääjää/valmentaja. Kilpailemisen harjoittelu. Esiintymisestä nauttiminen. Seuran sisäiset kilpailut, Finn cup E-sarja (alle 9-v.). Vaihe 4 (22-v. ja yli huippuvaihe): Automaatio 1) Psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi. Itsenäisyys ja johtovastuu omasta valmentautumisesta. Huippu-urheilu elämäntapana. Myös muun elämän tasapaino. Rutinoituneet psyykkiset taidot. 2) Mielikuvaharjoittelun hyödyntäminen tekniikan ja psyykkisten ominaisuuksien ja taitojen kehittämisessä. Oman ajattelun ja toiminnan itsenäinen ohjaus tavoitteiden suuntaisesti. 3) Tasavertainen vuorovaikutus hyppääjän ja valmentajan välillä. Ristiriidat ja pettymykset käsitellään yhteistyössä. Tiimin hyödyntäminen laadukkaan valmennuskokonaisuuden kokoamiseksi. Taitavuus mediassa. 4) Huippu-urheilijan identiteetin omaksuminen, jonka lähtökohtana oma valinta. Muiden elämän osatekijöiden merkitys oltava myös suuri, koska huippu-urheilu-ura on aina tietynlainen riski. 5) Kilpailurutiinit täysin vakiintuneet. Epäonnistumiset analysoidaan korvaamattomina oppimiskokemuksina. Taitavuus oman onnistumisen osatekijöiden tunnistamisessa ja toteuttamisessa. 6) Oma, yksilöllinen motivoituminen huippuurheilu-uraan. Muun elämän rakentuminen urheilun rinnalle tärkeää. 7) Tavoitteenasettelun hyödyntäminen jokapäiväisenä etenemisen, motivoitumisen ja kehittymisen työkaluna. 8) Huippukeskittymisen ja vireystilan saavuttaminen aina haluttaessa, suoritus syntyy luottaen kehoon ja mieleen. Nk. flow-kokemukset ja niiden kautta suoriutumisesta ja suorituksesta nauttiminen yhä uudelleen. Tukitoimet Lajin vaatimuksista, liikunnallisesta ja terveellisestä elämäntavasta viestittäminen perheelle. Valmentaja hakee tukea valmennukseen ja ohjaa asiantuntijalle tarpeen mukaan. Valmentajan johtama asiantuntijatiimi urheilijan tarpeen mukaan. Esimerkiksi fysioterapia, urheilulääkäri ja lihashuolto. Valmentajan johtama asiantuntijatiimi urheilijan tarpeen mukaan. Fysioterapeutti/urheilulääkäri, lihashuolto (hieroja), urheilupsykologi, ravitsemusterapia, ADT-ohjaus. Valmentajan johtama asiantuntijatiimi. Fysioterapeutti/urheilulääkäri, lihashuolto (hieroja), urheilupsykologi, ravitsemusterapia, ADT-ohjaus. Valmentajan johtama asiantuntijatiimi. Tukitoimet rakentavat valmentajan ja urheilijan ympärille asiantuntijaverkon, joka tukee valmennusta. Fysioterapeutti (henkilökohtaiset ohjelmat ja lisäkäynnit tarvittaessa), urheilulääkärit (terveystarkastukset ja lisäkäynnit tarvittaessa), lihashuolto (hieroja), urheilupsykologi, ravitsemusasiantuntija, ADT-ohjaus, mediakoulutus. Mukana: seura, Uimaliitto, urheiluakatemiat, Olympiakomitea, (yhteistyökumppanit). Valmentaja 1) Lajin perustekniikan ja sen opettamisen hallitseminen. Vähintään tason II valmentajakoulutus tai vastaava osaaminen. Kasvun ja kehityksen ymmärtäminen. Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa. Motivoitunut kouluttautumaan. Jatkuva kehittyminen valmentajana ja oman toiminnan arviointi. 2) Luotettava aikuinen ja ryhmän johtaja. Huolehtii harjoituksen turvallisuudesta ja positiivisesta ilmapiiristä. Innostaa ja kannustaa lapsia, suhtautuu tasapuolisesti. Roolimalli ja esikuva, joka ymmärtää oman vastuunsa. Hyvä yhteistyö muiden valmentajien kanssa. Avoimet ja luottamukselliset välit lapseen ja huoltajiin, hyvä tiedonkulku. 1) Lajitekniikan ja sen opettamisen monipuolinen osaaminen ja ymmärrys. Vähintään tason II valmentajakoulutus tai vastaava osaaminen. Kasvun ja kehityksen ymmärtäminen. Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa. Motivoitunut kouluttautumaan. Jatkuva kehittyminen valmentajana ja oman toiminnan arviointi. 2) Luotettava aikuinen ja ryhmän johtaja. Huolehtii harjoituksen turvallisuudesta ja positiivisesta ilmapiiristä. Innostaa ja kannustaa lapsia, suhtautuu tasapuolisesti. Roolimalli ja esikuva, joka ymmärtää oman vastuunsa. Säännöllinen yhteydenpito huoltajien kanssa, luottamukselliset välit koteihin. Hyvä yhteistyö muiden valmentajien kanssa. Tarvittaessa yhteistyö koulujen kanssa. 1) Lajitekniikan ja sen opettamisen monipuolinen osaaminen ja ymmärrys. Vähintään tason III valmentajakoulutus, valmentajan ammattitutkinnon suorittaminen tavoitteena. Lajitekninen kehittyminen ulkomaisten koulutusten kautta. Valmentajan aktiivinen oppiminen ulkomailla kilpailemalla ja leireilemällä, valmentajien välinen tietojen vaihto. Lajitekniikan opettamisen hallinta. Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa. Murrosiän huomioiminen ja drop outin ehkäisy. 2) Ryhmän ehdoton johtaja, joka suhtautuu urheilijoihin positiivisesti ja tasapuolisesti. Luotettava aikuinen, joka uskaltaa asettaa rajoja. Roolimalli ja esikuva. Valmentaja osaa valmentaa lapsen näkökulmasta. Lapsen ja nuoren valmentajan pitää osata naurattaa! Korjausten toteuttamisen vaatiminen. Hyvä yhteistyö muiden valmentajien kanssa. Säännöllinen yhteydenpito huoltajien kanssa, luottamukselliset välit koteihin. Yhteistyö koulujen kanssa. 1) Lajitekniikan ja sen opettamisen monipuolinen osaaminen ja ymmärrys. Vähintään tason III valmentajakoulutus, valmentajan ammattitutkinnon suorittaminen tavoitteena. Lajitekninen kehittyminen ulkomaisten koulutusten kautta. Valmentajan aktiivinen oppiminen ulkomailla kilpailemalla ja leireilemällä, valmentajien välinen tietojen vaihto. Lajitekniikan opettamisen hallinta. Urheilijan kehitys- ja herkkyyskausien hallitseminen ja niiden hyödyntäminen harjoittelussa. Drop-outin ehkäisy. 2) Positiivinen auktoriteetti. Roolimalli ja esikuva. Innostaa ja kannustaa hyppääjää harjoitteluun ja sen suunnitelmalliseen seurantaan. Hyvä yhteistyö muiden valmentajien kanssa. Tukee yhdessä koulun ja kodin kanssa urheilijan kasvua huippu-urheilijaksi. 1) Lajitekniikan ja sen opettamisen monipuolinen osaaminen ja ymmärrys. Koulutettu ammattivalmentaja, tason IV–V valmentajakoulutus tai vastaava osaaminen. Valmennustiimin vastuuhenkilö/johtaja, jolla on kokonaisvastuu urheilijasta: Yhteistyö kodin ja koulun kanssa, yhteistyö liiton, akatemian ja muiden tahojen kanssa. Ammattitaito: lajitaidot, taidon opettaminen, pedagogiset taidot, psyykkisen valmennuksen taidot, ymmärrys fysiologiasta, murrosiän ja aikuistumisen huomioiminen, sitoutuminen jatkuvaan itsensä kehittämiseen. 2) Tukee urheilijan tasapainoista kasvua: Vaatii, mutta kannustaa; Luottamuksellinen ja turvallinen urheilija-valmentajasuhde. Auttaa tavoitteiden asettamisessa ja niiden seuraamisessa. Urheilulliseen elämäntapaan tukeminen: huippuurheilija 365 päivää vuodessa. Tukee urheilijan arjen hallintaa. Roolimalli: ymmärtää oman esimerkkisensä vaikutuksen. 1) Säännölliset elämäntavat: Perhe huolehtii terveellisestä ruokavaliosta, riittävästä levosta ja arkiliikunnasta. 10 h unta, unirytmin säännöllisyys. 5–7 ateriaa päivässä, ateriarytmin säännöllisyys. 2) Harjoittelusta nauttiminen ja harjoitustilanteessa viihtyminen. Liikunnan ilon ja innostuksen löytäminen ja toteuttaminen uimahypyissä. 1) Urheilulliseen elämäntapaan kasvaminen. Harjoittelun ja levon tasapaino, oikeanlainen ravitsemus. 9–10 h unta, unirytmin säännöllisyys. 5–7 ateriaa päivässä, ateriarytmin säännöllisyys. Unen ja ravinnon merkityksen ymmärtäminen sekä riittävästä energiansaannista huolehtiminen kasvuvaiheessa oleville urheilijoille. 2) Harjoittelusta nauttiminen ja harjoitustilanteessa viihtyminen. Liikunnan ilon ja innostuksen toteuttaminen uimahypyissä. Säännöllisestä ja tavoitteellisesta lajiharjoittelusta kiinnostuminen. Oppimisesta ja kehittymisestä innostuminen. Harjoittelun merkityksen ymmärtäminen oppimisen ja kehittymisen lähtökohtana. Tavoitteellisuus ja pitkäjänteisyys harjoittelussa. Ryhmän ja harjoituskavereiden merkitys kasvaa. Kilpailemisen harjoittelu alkaa. 1) Harjoittelun ja levon tasapaino, oikeanlainen ravitsemus. 8–10 h unta, unirytmin säilyttäminen säännöllisenä niin arki- kuin lomaaikoina. 5–7 ateriaa päivässä, ateriarytmin säilyttäminen säännöllisenä niin arki- kuin loma-aikana. Unen ja ravinnon merkityksen ymmärtäminen sekä riittävästä energiansaannista huolehtiminen kasvuvaiheen urheilijoille. 2) Harjoittelusta nauttiminen niin arkiharjoittelun kuin kilpailemisen suhteen. Urheilun ilon säilyttäminen. Harjoittelun laadun merkityksen ymmärtäminen. Itsenäisen harjoittelun opetteleminen. Vastuun kasvattaminen omasta tekemisestä. Pettymysten sietämisen kasvattaminen. Ryhmän ja ystävien merkitys pitkäjänteisessä harjoittelussa. Omien vahvuuksien tunnistaminen, vahvan itsetunnon luominen. Menestymishalun kasvattaminen. Ryhmähengen luominen huippuurheilijan kasvua tukevaksi. ”Urheilija käyttäytyy, kuten ryhmä olettaa hänen käyttäytyvän”. Oman tekemisen laadun tiedostaminen. 1) Harjoittelun ja levon tasapaino, oikeanlainen ravitsemus. 8–10 h unta ja 5–7 ateriaa päivässä, uni- ja ateriarytmin säilyttäminen säännöllisenä niin arki- kuin loma-aikoina. Unen ja ravinnon merkityksen ymmärtäminen sekä riittävästä energiansaannista huolehtiminen. Urheilullisen elämäntavan toteuttaminen 365 päivää vuodessa. 2) Harjoittelusta nauttiminen niin arkiharjoittelun kuin kilpailemisen suhteen. Urheilun ilon säilyttäminen. Harjoittelun laadun merkityksen ymmärtäminen. Itsenäisen harjoittelun toteuttaminen. Kilpailemisesta nauttiminen. Pettymysten ja palautteen käsitteleminen. Ryhmän ja ystävien merkitys pitkäjänteisessä harjoittelussa. Omien vahvuuksien tunnistaminen, vahvan itsetunnon luominen. Vuorovaikutuksen kasvaminen valmentajan ja sidosryhmien kanssa. Ymmärrys arjen valintojen vaikutuksesta kokonaiskuormitukseen. 1) Harjoittelun ja levon tasapaino, oikeanlainen ravitsemus. 8–10 h unta, unirytmin säilyttäminen säännöllisenä niin arki- kuin loma-aikoina. 5–7 ateriaa päivässä, ateriarytmin säilyttäminen säännöllisenä niin arkikuin loma-aikana. Unen ja ravinnon merkityksen ymmärtäminen sekä riittävästä energiansaannista huolehtiminen. Urheilullisen elämäntavan toteuttaminen 365 päivää vuodessa. 2) Huippu-urheilijan elämästä nauttiminen. Urheilun ilon säilyttäminen. Vastuunkantaminen systemaattisesta ja tavoitteellisesta valmentautumisesta ja siihen liittyvistä päätöksistä. Onnistumiseen ja menestymiseen uskominen sekä voittamisen halu. Kilpailemisesta nauttiminen. Tavoitteisiin sitoutuminen, selkeiden sopimusten laatiminen eri osapuolten välillä. Vuorovaikutus valmentajan ja sidosryhmien kanssa. 1) Osaaminen ja koulutus 2) Rooli Huippuurheilijaksi kasvu 1) urheilijan elämäntapa 2) huippuuimahyppääjäksi kasvaminen Kodin rooli Kuljeta, kustanna, kannusta! Kuljeta, kustanna, kannusta! Päivittäisen monipuolisen liikunnan mahdollistaPäivittäisen monipuolisen liikunnan mahdollistaminen minen ja kokonaisliikuntamäärästä huolehtiminen. ja kokonaisliikuntamäärästä huolehtiminen. Ravinnosta ja levosta huolehtiminen. Lapsen lajista ja kehittymisestä kiinnostuminen ja lajiYhteistyö valmentajan kanssa. harjoittelun mahdollistaminen. Ravinnosta ja levosta huolehtiminen. Yhteistyö valmentajan ja koulun kanssa. Yhteistyö seuratoiminnassa, osallistuminen seuratoimintaan. Lapsen tukeminen onnistumisissa ja epäonnistumisissa, lapsen kannustaminen hänen oppiessaan uusia taitoja. Omatoimisen harjoittelun tukeminen. Ravinnosta ja levosta huolehtiminen. Yhteistyö koulun ja valmentajan kanssa. Ongelmatilanteissa yhteydenotto valmentajaan. Urheilua tukevan ala-/yläkoulun valitseminen. Positiivinen suhtautuminen muihin urheililjoihin ja valmentajiin. Antaa työrauhan urheilijalle ja valmentajalle, vanhemmat eivät puutu lajiharjoitteluun. Päivittäisen liikuntaharrastuksen mahdollistaminen, kokonaisliikuntamäärästä huolehtiminen. Omatoimisen harjoittelun tukeminen. Ymmärtää lisääntyvän harjoittelun asettamat vaatimukset. Auttaa urheilijaa rakentamaan arjesta toimivan kokonaisuuden. Yhteistyö koulun ja valmentajan kanssa. Urheilua tukevan lukion valitseminen. Valmentajan työn tukeminen. Antaa työrauhan urheilijalle ja valmentajalle, vanhemmat eivät puutu lajiharjoitteluun. Auttaa arjen pyörittämisessä ja ajankäytön suunnittelussa. Apuna huolehtimassa urheilullisesta elämäntavasta: riittävästä levosta ja ravinnosta. Ymmärtää urheilun vaatimukset ja haasteet: arvostaa ja tukee urheilijaa ja hänen valintojaan. Taloudellinen tuki urheilijalle. Yhteistyö kodin ja koulun välillä. Yhteistyö kodin ja valmentajan välillä. Koulu, opiskelu ja työelämä Yhteistyö esikoulun/koulun, kodin ja valmennustiimin kanssa. Yhteistyö koulun, kodin ja valmennustiimin kanssa. Urheilua tukeva ala-/yläkoulu. Koulun ja harjoittelun yhteensovittaminen, aamuharjoittelu. Yhteistyö koulun, kodin ja valmennustiimin kanssa. Urheilua tukeva ala-/yläkoulu. Koulun ja harjoittelun yhteensovittaminen, aamuharjoittelu. Tiedotus koululle urheilijan menestyksestä. Opiskelun ja urheilun yhdistäminen: Urheilulukio tai vastaava. Yhteistyö koulujen ja seurojen/liiton välillä. Tiedotus kouluille menestyksestä. Urheilijan tukeminen ottamaan vastuuta opinnoista, itsenäiseen ja vastuulliseen opiskeluun oppiminen Työelämän ja urheilun yhdistäminen. Seuran rooli Laadukas arkiharjoittelu. Ammattimainen valmennus. Yhteistyö liiton, akatemioiden ja muun verkoston kanssa. Yhteistyö koulujen kanssa. Ulkoinen tiedotus omien urheilijoiden osalta (Uimaliiton tiedotuksen lisäksi). Seuran eri toimijoiden tukeminen: esim. valmentajien työolojen kehittäminen, kouluttautumisen kannustaminen, lajiosaajien sitouttaminen, positiivinen seurahenki, tuomareiden kouluttaminen, vapaaehtoisten toiminnan kehittäminen. Liiton rooli Tukee kansainväliseen menestykseen pyrkiviä urheilijoita ja seuroja. Nuorten olympiavalmentaja/päävalmentaja. Liiton valmennusryhmien toiminnan ylläpitäminen, lahjakkaiden urheilijoiden valitseminen. Etsii ratkaisuja urheilun ja opiskelun yhdistämiseksi. Tukee lajin kehitystyötä ja kansainvälistä yhteistyötä Kehittää harjoitteluolosuhteita. Työskentelee lajin näkyvyyden lisäämiseksi. Järjestää ja kehittää laadukasta ohjaaja- ja valmentajakoulutusta. Tekee huippu-urheilun ja lajin sisäistä kehitystyötä. Ylläpitää ja kehittää lajin kansallista kilpailu- ja sääntöjärjestelmää. Olosuhteet Riittävät olosuhteet niin vesi- kuin kuivaharjoitteluun. Kuivaharjoittelua varten monipuoliset välineet. Vesiharjoittelua varten tarvittavat telineet: 1 m lauta, 3 m lauta sekä kerrokset 1 m, 3 m, 5 m. Olosuhteiden turvallisuus. Mahdollisuus häiriöttömään harjoitteluun, telineet varattu kilpaurheilijoiden käyttöön harjoituksen aikana. Yhteistyö koulun, kodin ja valmennustiimin kanssa. Liikuntaa ja urheilua tukeva alakoulu. Tukee kansainväliseen menestykseen pyrkiviä urheilijoita ja seuroja. Nuorten olympiavalmentaja/päävalmentaja. Liiton valmennusryhmien toiminnan ylläpitäminen, lahjakkaiden urheilijoiden valitseminen. Etsii ratkaisuja urheilun ja opiskelun yhdistämiseksi. Tukee lajin kehitystyötä ja kansainvälistä yhteistyötä. Kehittää harjoitteluolosuhteita. Työskentelee lajin näkyvyyden lisäämiseksi. Edistää urheilijan positiivisen julkisuuskuvan syntymistä omalla tiedotuksellaan. Järjestää urheilijoiden mediakoulutusta. Järjestää ja kehittää laadukasta ohjaaja- ja valmentajakoulutusta. Tekee huippu-urheilun ja lajin sisäistä kehitystyötä. Ylläpitää ja kehittää lajin kansallista kilpailu- ja sääntöjärjestelmää. Riittävät olosuhteet niin vesi- kuin kuivaharjoitteluun. Kuivaharjoittelu telinesalissa tai muussa kuivaharjoittelutilassa, jossa käytössä trampoliini, permanto ja volttirata. Vesiharjoittelua varten tarvittavat telineet: 1 m lauta, 3 m lauta sekä kerrokset 1 m, 3 m, 5 m ja 7,5 m. Eri telineiden tulee olla samanaikaisesti käytettävissä niin, että tarvittavat lähdöt vaikeampiin hyppyihin pystytään tekemään. Olosuhteiden turvallisuus. Mahdollisuus häiriöttömään harjoitteluun, telineet varattu kilpaurheilijoiden käyttöön harjoituksen aikana. Riittävät olosuhteet niin vesi- kuin kuivaharjoitteluun. Kuivaharjoittelu telinesalissa tai muussa kuivaharjoittelutilassa, jossa käytössä trampoliini, permanto ja volttirata. Vesiharjoittelua varten tarvittavat telineet: 1 m lauta, 3 m lauta sekä kerrokset 1 m, 3 m 5 m, 7,5 m ja 10 m. Eri telineiden tulee olla samanaikaisesti käytettävissä niin, että tarvittavat lähdöt vaikeampiin hyppyihin pystytään tekemään. Olosuhteiden turvallisuus. Mahdollisuus häiriöttömään harjoitteluun; telineet varattu kilpaurheilijoiden käyttöön harjoituksen aikana. Allasolosuhteet: riittävästi allasaikaa, kesä haasteena monella paikkakunnalla, harjoitusaikojen jakautuminen. Tavoitteena kansainvälisen tason telineet ja allas (lähimpänä Mäkelänrinne, Oulu, Turku, Tikkurila): Tarpeeksi lautoja, uudet lautamallit ja lautojen kunto, kerrokset 10 m saakka, kerrosten leveys ja kunto, kuplat, pinnanrikkojat, parihyppymahdollisuus, korkeussäädettävä lauta (puuttuu Suomesta), rauhallinen ja turvallinen ympäristö, altaan syvyys, videoanalyysilaitteet, vedenalainen ikkuna/kamera. Tavoitteena kansainvälisen tason kuivaharjoittelumahdollisuudet: uima-allastiloista erilliset kuivatilat (puuttuu Suomesta), trampoliinit, kuivalauta ja kerros, volttimonttu, volttirata/airtrack, volttivyöt, pienvälineet. Opiskelupaikan ja kodin läheisyys. Urheiluakatemiat, tukipalvelut harjoituspaikan läheisyydessä. Pisara: Kuvia optimaalisista harjoitusolosuhteista © Suomen Uimaliitto 2015 UIMAHYPPÄÄJÄN POLKU VALMISTUI KESÄLLÄ 2015. 4.1.1 Uinti Uinnin pitkän tähtäimen tavoitteena on osaamisen lisääminen siten, että kansainvälinen arvokilpailumenestys on mahdollista. Vuoden päätavoitteena on jalkauttaa päivitetty Uimarin polku, joka kuvaa suomalaisen huippuuinnin linjaa eri ikävaiheissa. Vuoden aikana jatketaan huippu-uintiin panostavien uimaseurojen laatuarvioin- teja. Maajoukkueiden toimintaa tukevat Huippu-urheiluyksikön ohjelmat: Akatemiaohjelma, Osaamisohjelma Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskuksen KIHU:n toimesta sekä Huippuvaiheen ohjelma. Tokion 2020 pitkän tähtäimen kehityssuunnitelma käynnistetään vuoden aikana. 6 Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit • 16 vrk liittojohtoista leiritystä: tehoalueet, voimailijan polun perusliikkeet • Testaustyökalu kaikilla leireillä • Videokuvaukset • Allastestien ja -kuvausten hyödyntäminen ja seuranta koulutuksissa ja arkiharjoittelussa • Pisara tiedonvälityskanava • RT-pisteet: 25 ikäluokkien parasta tyttöä ja poikaa, 2 krt vuodessa, seurataan kehitystä vuositasolla/ kansainvälinen taso • Pisaran testaustyökalu seurojen ja kouluttajien käytössä Urheiluakatemiaverkoston kehittäminen seurojen kanssa. • Akatemiasopimukset, valmentajasopimukset • Uintiyläkoulutoiminnan kehittäminen: Helsinki, Lauttasaari ja Turku, Luostarivuo ren koulu • Terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen • Yhteiset tavoitteet sovittu: Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia URHEA, Turun seudun urheiluaka temia, Tampereen urheiluakatemia, Keski-Suomen urheiluakatemia • Akatemiauimareilla oma lääkäri/ lääkäriasema Nuorten- ja ikäkausimaa joukkueen uimareiden päivittäisharjoittelun tehostaminen. • Ikäkausimaajoukkue: 8–12 kotimaan leiri vuorokautta ja 4 kv. kilpailua • Nuorten maajoukkue: 15–20 vrk leiritystä ja 4 kv. kilpailua • Videokuvaukset • RT-pisteet ikäkausi- ja nuorten maajoukkueilla • Tulostaso NEM, Multinations finaali- ja semifinaalipaikat • NPM-tulostaso verrattuna muihin Pohjoismaihin Kilpailutoiminnan parantaminen arvokilpailuissa. • Kysely valmentajille ja toimintaohjeiden luominen arvokilpailuihin yhteistyössä henkilökohtaisten valmentajien kanssa • Toimintaohjeet valmistuneet • Toiminta arvokilpailussa Laadukkaiden maajoukkuetapahtumien järjestäminen ja yksilöllisen valmistautumisprosessin tukeminen. • Huippuryhmän tapahtumat 75–80 vrk, maajoukkueen tapahtumat 8–12 vrk • Henkilökohtaiset kilpailu- ja kausisuunnitelmat • Asiantuntijatiimin palvelut • KIHU:n kilpailuanalyysit • Tapahtumien palautekyselyjen tulokset • Ilmapiiri ja yhteistyön toimivuus • Asiantuntijapalveluiden käyttö, palaute • KIHU-yhteistyön toimivuus Valmentajien ja uimarei den tukeminen omassa toimintaympäristössä. • Tapaamiset omassa toimintaympäristössä • Henkilökohtaisten valmentajien tiimin palaverit • Tapaamisten määrä • Palaute yhteistyöstä • Sitoutuminen yhteisiin suunnitelmiin HuimaSeura-toiminnan kehittäminen. • HuimaSeura-auditoinnit, laatukriteerien tarkentaminen • Tukipalvelut: koulutustuki, HuimaSeurapalaverit • Pilotti: Valmentajakortti • Huippu-uinnin linjan jalkauttaminen • 3 seuraa auditoitu • Tapaamiset ja osallistujien määrä, palaute • Valmentajakortin pilotin palautteet Tokio 2020 -suunnitelman tekeminen. • Liiton valmennustoiminnan arviointi • Olympiadin 2017–2020 tavoitteiden ja suunnitelmien rakentaminen • Kehittämissuunnitelma tehty maajoukkuetoimintaan • Valmennustiimin vastuut selvillä ja rakenne valmis Lapsuusvaihe Rollo-joukkueen leirien sisällön kehittäminen tukemaan arkiharjoittelua. Valintavaihe Huippuvaihe 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 4.1.2 Vammaisuinti Vammaisuinnissa pitkän tähtäimen tavoitteena on lisätä vammaisuintimahdollisuuksia uimaseuroissa, nostaa vammaisuinnin kilpailijamääriä ja sitä kautta varmistaa menestys 2020 Tokion paralympialaisissa. Vuoden 2016 päätavoitteena on menestys paralympialaisissa ja EMuinneissa. Tämän lisäksi toiminnan tavoitteena ovat sekä uusien uimareiden rekrytointi että seurojen tukeminen vammaisuintitoiminnassa. Integraation syventäminen ja laajemmin yhdenvertaisuuden edistäminen on edelleen liiton tavoitteena, vaikkakin Uimaliitto on integraatiotyön edelläkävijä kotimaisten lajiliittojen keskuudessa. Sidosryhmäyhteistyö kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa on avainasemassa toiminnan kehittämisessä ja osaamisen lisäämisessä. Tavoite Toimenpiteet Mittarit Uusien urheilijoiden rekrytointi ja seurojen tukeminen vammaisuintitoiminnassa • Yhteistyö Paralympiakomitean ja VAU:n kanssa • Talenttileiri 1–2 x/v Paralympiakomitean leirien yhteydessä • Seurakäynnit • Tapahtumien lukumäärä • Uusien uimareiden määrä, seurojen määrä • Seurakäyntien määrä ja seurojen toiminnan kehittyminen IPC- toimijoiden määrän ja valmennusosaamisen lisääntyminen ja kansain välisen yhteistyön toteuttaminen • IPC:n koulutuksiin ja työryhmiin osallistuminen • Kansallisiin ja/tai kv koulutuksiin sekä luokittelutoimintaan osallistuminen • Osaamisen jakaminen koulutuksissa ja tapahtumissa • Koulutusten määrä, koulutuksiin osallistuvien määrä • Kv luokittelutapahtumien määrä Sidosryhmäyhteistyön kansallinen toteuttaminen • Pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen luokittelu- ja kilpailutoiminnassa • SUiL, SUH, VAU, Paralympiakomitea, yhteistyön jatkuminen • Yhteistyö vammaisurheilun ja integraation kehittämisessä • Tapahtumien ja kontaktien määrä Kansallisen kilpailutoiminnan kehittäminen • Kansallisten kilpailumahdollisuuksien ylläpitäminen • IPC:n hyväksymien kilpailuiden jatkaminen Suomessa • Kansallisen luokittelun toteuttaminen ja kehittäminen • Uimarimäärä (SM), seurakysely • IPC:n hyväksymien kilpailuiden määrä • Luokittelutapahtumien määrä, urheilijoiden määrä Maajoukkueen laadukkaan ohjelman toteuttaminen • Maajoukkueohjelman toteutuminen • Maajoukkueen tukipalveluiden organisointi • Menestys: mitalit, finaalipaikat, maapaikat 8 4.1.3 Uimahypyt Uimahyppyjen vuoden päätavoitteisiin kuuluvat olympiapaikan saavuttaminen Rion olympialaisiin sekä menestyminen muissa kauden arvokilpailuissa. Potentiaalisten Rio-urheilijoiden lisäksi halutaan panostaa lapsuus- ja valintavaiheen toimintaan sekä erityisesti nuorten arvokilpailujen mahdollisiin menestyjiin. Liittojohtoista kilpailu- ja leirijärjestelmää kehitetään edelleen ja uimahyppyjen pitkän tähtäimen kehityssuunnitelman mukaisesti valmennusosaamisen kasvuun haetaan tukea kansainvälisellä yhteistyöllä ja koulutusten kautta. Maajoukkueiden toiminnasta vastaa nuorten olympiavalmentaja Satu Uusitalo. Kansallisen toiminnan tärkeimpänä tavoitteena on lisätä lajin tunnettavuutta ja mahdollistaa uimahyppyjen harrastaminen useammilla paikkakunnilla. Seurojen toimintaa tuetaan muun muassa Hyppää Vesitaituriksi -materiaalia ja Uimahyppääjän polkua hyödyntämällä. Lisenssiurheilijoiden määrää kasvatetaan ja kilpailemisen aloittamisen kynnystä madalletaan Finn Cup-sääntöjä uudistamalla. Uimahyppyjen kansallisen toiminnan edellytys on valmentajakoulutuksen kehittäminen. Uimahyppyohjaajakoulutusta (1-taso) uudistetaan niin tavoitteiden, sisällön kuin kouluttajien osalta. Lisäksi käynnistetään 2-tason valmentajakoulutus, jotta seurat pystyvät vastaamaan lisääntyvän harrastajamäärän tarpeisiin. Koulutusten kehittäminen vaatii sitoutuvan kouluttajatiimin. Uimahyppyjen toimintaa kehittää ja toteuttaa uimahyppyjen asiantuntijaryhmä. Tavoite Toimenpiteet Mittarit Kansainvälisen menestyksen tavoitteiden toteutuminen • Rio2016-projektin loppuun saattaminen: laadukkaat maajoukkuetapahtumat • Tokio2020-projektin suunnittelu • Akatemiatoiminta HKI, Turku • Maajoukkueen kesäharjoitteluolosuhteiden turvaaminen • PM-kilpailujen järjestäminen 2.–4.12. Helsingissä • Olympiapaikan saavuttaminen, arvo kilpailujen semifinaali- ja finaalipaikat, NEM-joukkueen koon kasvu • Maajoukkuetapahtumien määrä ja laatu, NEM-2016 ryhmän integrointi, uusi NOV-kausi • Maajoukkueen kesän harjoittelu turvattu • PM-kilpailujen osallistujamäärä, parhaat urheilijat paikalla, menestys Valmennus osaamisen kasvattaminen • Lapsuus- ja valintavaihe: Talent-ryhmän toiminnan jatkaminen • Valinta- ja huippuvaihe: LEN/FINA:n koulu tukset, Nordic Diving Clinic • Yhteistyö kv. huippuvalmentajien kanssa, tiedon levittäminen valmentajapäivien kautta • Talent-ryhmät: 2 leiriä, 1 kilpailumatka • 1–3 osallistujaa NDC:hen • 1–2 osallistujaa LEN:n koulutuksen III-vaiheeseen • 1 osallistuja FINA:n koulutukseen • Valmentajapäiviin osallistuvat, tiedonjaon onnistuminen Seuratoiminnan tukeminen koulutusten avulla • Seurojen tarpeiden mukaisten lajitutus tumisten, tutoroinnin ja tilauskoulutusten järjestäminen • Lajiparlamentit 2 kertaa vuodessa • Valmentaja- ja tuomaripäivät 1–2 kertaa vuodessa • Tuomaritoiminnan kehittämisen jatkaminen • Seurakäyntien ja tilauskoulutusten määrä, osallistujat, seurat • Lajiparlamenttien määrä, osallistujat, seurat • Valmentaja- ja tuomaripäivien määrä, osallistujat, seurat • Tuomarikoulutukset, -luokkien vakiinnutta minen, -palaverit Lisenssihyppääjien määrän lisääminen madaltamalla osal listumiskynnystä • Finn Cup -kilpailujen uudistaminen • Lisenssien määrä, Finn Cup -kilpailujen osallistujamäärä Uimahyppy valmentaja -koulutusten kehittäminen • Uimahyppyjen 1-tason valmentajakoulutuk sen uudistaminen • Uimahyppyjen 2-tason valmentajakoulu tuksen suunnittelu, koulutuksen käynnistäminen syksyllä • Koulutussisältöjen valmistuminen ja koulu tusten toteutuminen, osallistujamäärät • Sitoutunut kouluttajatiimi • Sisällöt Pisarassa 9 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 4.1.4 Taitouinti Taitouinnin tärkein pidemmän aikavälin tavoite on lisätä harrastajamäärää 40 prosentilla lapsista aikuisiin sekä harrastajista kilpailijoihin sekä levittäytyä tasaisemmin ja laajemmin ympäri maata. Ammattimaisemmalla toiminnalla tuetaan tavoitetta nousta pistekehityksessä tielle kohti kansainvälistä kilpailumenestystä. Laatua lajin sisäisesti parannetaan lisäämällä toimijoiden osaamistasoa. Vuoden 2016 päätavoitteet ovat valmennusosaamisen lisääminen jatkamalla Nuorten Valmentajien tiimin kehitystyötä ja harrastajamäärän kasvattaminen Vesitaituriksi uimaseurassa -toiminnan kautta. Toimenpiteitä suunnittelee ja toteuttaa taitouinnin asiantuntijaryhmä. Tavoite Toimenpiteet Mittarit Harrastajamäärän kasvattaminen • Uusien seurojen rekrytointi ja toiminnan tukeminen • Mainosmateriaalin tekeminen • Starttikoulutusten järjestäminen • 2 pidettyä starttikoulutusta • 2 seuraa aloittaa taitouinnin tarjoamisen • 3 seurakäyntiä Seuratoiminnan kehittäminen • Suurleiri AG12-, AG15- ja harrastajaryhmille • 3–5 leiriä AG15, Smaragdit • 2–4 leiriä FINA-juniori-ikäiset, Timantit • Valmennuskoulutusten ja tekniikkakurssien järjestäminen • Seurakokousten järjestäminen • Avoimien kilpailujen edistäminen kotimaassa • 1 toteutunut suurleiri • 3 toteutunutta leiriä AG15-ikäisille • 2 toteutunutta leiriä FINA-juniori-ikäisille • 2 kpl Taso 1-kursseja • 3 kpl tekniikkakursseja • Seurakokousten seurojen määrä • Yhdet avoimet kilpailut Suomessa Nuorten Valmentajien Tiimin kehittäminen • Yksilöllisesti suunniteltujen koulutusten järjestäminen yhteistyössä Vierumäen kanssa • Kv. opintomatkojen toteuttaminen • Toteutuneet koulutustilaisuudet, oppien jakaminen • NuVa-Tiimiläisten eteneminen oman koulutussuunnitelman mukaan • 1 valmentaja aloittaa ammattivalmentaja koulutuksen Huipputaitouinnin tukeminen • Tuetaan päätetyt pisterajat ylittäneitä urheilijoita taloudellisesti valmentautumisessa • 1-2 ohjelmaa ylittää taloudellisen tuen pisterajat • 1 ohjelma saavuttaa NEM/EM-valintarajat Aktiivisen tuomari toiminnan kehittämi nen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla • Tuomariarviointien hankkiminen kansain välisille tuomareille • Perus- ja lisäkoulutuksen järjestäminen tuomareille • 1 tuomari FINA:n ja LEN:in A- ja B-listoilla • Tarvittavia näyttöjä kv. listojen tuomareille • 1 kpl toteutuneita B- ja C-kursseja, 1 lisäkoulutus tuomareille 10 4.1.5 Vesipallo Vesipallossa pidemmän aikavälin tavoitteena on lisätä merkittävästi lisenssipelaajien määrää ja vesipallon harrastamista liiton jäsenseuroissa. Valmentajakoulutuksen lisääminen, nuorten sarjatoiminnan kehittäminen ja seuratoiminnan tukeminen ovat avainasemassa tavoitteiden saavuttamisessa. Vuoden 2016 päätavoitteena on nuorten alle 19-vuotiaiden poikien osallistuminen EM-karsintoihin, menestyminen nuorten PM-kilpailuissa, vesipalloilijan polun jalkauttaminen seuroihin ja koulutustoiminnan lisääminen. Vesipallon toimintaa suunnittelee ja toteuttaa vesipallon asiantuntijaryhmä. Juha Varinowski toimii vesipallon lajivastaavana. Tavoite Toimenpiteet Mittarit Sarjatoiminnan laadukas järjestäminen • Sarjat: MSC, NSC, MSM,NSM, A-D • Seurakokouksen järjestäminen • Torneopalin aktiivinen käyttö • Sarjojen, joukkueiden, otteluiden ja pelaajien määrä • Tuomareiden määrä • Seurakokouksen seurojen määrä Harrastajamäärän lisääminen • Kehitetään lasten vesipetosarjat • Otteluiden ja osallistujien määrä Osallistuminen nuorten EM-karsintoihin (alle 19-v.) Joukkueen valmistaminen turnaukseen • Kotimaan leiri 1/2016 • Valmistava kv. leiri 2/2016 • NEM-karsintaturnaus 3/2016 • Mahdollinen NEM-turnaus Alphen, Hollanti • Toteutuneet leirivuorokaudet ja turnaukset 11 vrk • EM-karsintaturnauksen tulokset: voitto 1–2 joukkueesta Nuorten maajoukkuetoiminnan kehittäminen • PM-turnauksen järjestäminen 25.–27.11. paikka avoin, omat joukkueet mukana PM-turnauksessa • Ikäkausijoukkue P99 • leiri: 8/2016 • turnaus: Tukholma 9/2015, Liettua 10/2016 • Ikäkausijoukkue T99: • leiri: 8/2016, 11/2016 • turnaus: Tukholma 9/2016 • Ikäkausijoukkue P01 • leiri: 8/2016, 9-10/2016, 11/2016 • Ikäkausijoukkue P03 • leiri: 8/2016, 9-10/2016, 11/2016 • Menestys PM-kilpailuissa ja turna uksissa • Toteutuneet leirivuorokaudet: • P03 6 vrk • P01 6 vrk • T99 7 vrk • P99 8 vrk Valmennusosaamisen ja seuratoiminnan kehittäminen • Vesipalloilijan polun jalkauttaminen seurafoorumeissa • Valmentajakoulutuksen I- ja II-tason koulutus keväällä ja syksyllä • Polun jalkauttaminen kaikkiin vesipalloseuroihin • Osallistujien ja seurojen määrä Erotuomari- ja toimitsijakoulutuksen kehittäminen • Koulutusten järjestäminen • Koulutusten ja osallistujien määrä Naisten ja miesten kehitysjoukkueiden käynnistäminen • Miehet: 2 kotimaan leiriä, Itämeren alueturnaus • Naiset: 2 leiriä, 1 turnaus • Toteutuneet leirivuorokaudet • Menestys turnauksessa 11 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 4.2 Maajoukkueet Uinnissa vuoden päätavoite on menestyminen sekä olympialaisissa että paralympialaisissa saavuttamalla 1-2 mitalia. LEN:n EM-uinnit Lontoossa ja IPC:n EMuinnit Portugalissa ovat hyvät välitavoitteet kohti Rio de Janeiron kilpailuja. Nuorten EM-kilpailut järjestetään Unkarissa. Maajoukkuetoiminnassa panostetaan valintavaiheen ja huipulle tähtäävien urheilijoiden ammattimaiseen valmentautumisprosesseihin sekä liitto- että seuratasolla. Lisäksi liittotasolla varmistetaan huippuryhmän valmentautumisen yksilöllisyys asiantuntijoiden ja henkilökohtaisten valmentajien kanssa. Uinnin huippuryhmän KIHU:n asiantuntijatuki jatkuu arvokilpailuissa ja leireillä. Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön (HUY) lajivastaava Olli-Pekka Kärkkäinen ja urheilupsykologi Hannaleena Ronkainen ovat kiinteä osa huippuryhmän toimintaa. Kilpailukauden päättää lyhyen radan MM-uinnit Kanadan Windsorissa joulukuussa. Uimahypyissä tavoitteena on varmistaa edustus Rion olympialaisissa, saada menestystä Lontoon EM-kilpai- luissa sekä pidemmällä tähtäimellä tavoitella menestystä Tokion 2020 olympialaisista. Vuonna 2016 uimahypyissä tuetaan huippuhyppääjien valmistautumista kohti vuoden pääkilpailuja. Nuorten pääkilpailut ovat Kroatian NEM-kilpailut kesällä ja Meksikon NMM-kilpailut syksyllä. Taitouinti ja vesipallo ovat kehitysvaiheessa ja niiden maajoukkuetoiminnat on esitelty kappaleissa 4.1.4 ja 4.1.5. 4.2.1 Uinnin maajoukkueet Aikuisten maajoukkue ja Huippuryhmä Tavoitteet: 1. Menestyminen olympialaisissa: 1 mitali 2. Yksilöllisyyden huomioiminen valmentautumisprosessissa 3. Huippuosaaminen ja keskeiset asiantuntijat uimareiden ja valmentajien käyttöön 4. Kansainvälisen tason tapahtumat tukemassa huipulle pääsyä Aikuisten maajoukkue Tapahtuma Ajankohta ja paikka Tavoite tapahtumalle Kilpailut, Euro Meet 29.–30.1. Luxemburg Huippuryhmä ja maajoukkue, 20–24 uimaria, leirin jälkeen kova kilpailuharjoitus, mukana aikaerorasitusta Lajitekniikka-kuva ukset 3/2016 Turku Tekniikkakuvaukset (2 vrk) ja palaute EM-kilpailut 16.–22.5. Lontoo, IsoBritannia Kauden päätavoite maajoukkueelle World Cup -osakilpailut Avoin Päätetään osallistumishalukkuuden mukaan Kauden avausleiri 21.–24.9. Vierumäki Kauden avausleiri yhdessä nuorten maajoukkueen kanssa ja kau den toiminnan esittely Lajitekniikka-kuva ukset 10/2016 Turku Tekniikkakuvaukset (2 vrk) ja palaute SM-uinnit (25 m) 23.–27.11. Espoo Valmistava kilpailu LRMM-uinteihin Lyhyen radan MMuinnit (25 m) 14.–18.12. Windsor, Kanada Lyhyen radan kauden pääkilpailu 12 Huippuryhmä Tapahtuma Ajankohta ja paikka Tavoite tapahtumalle Ulkomaan leiri 7.–28.1. Rio De Janeiro, Brasilia Huippu-ryhmä ja paralympialaisiin tähtäävät urheilijat, 10–14 uima ria, 22 vuorokauden laadukas leiri, tutustutaan Rion olosuhteisiin ja harjoitellaan kehittävä harjoitusjakso, asiantuntijapalvelut Kilpailut, Euro Meet 29.–30.1 Luxemburg Huippuryhmä ja maajoukkue, 20–24 uimaria, kova kansainvälinen kilpailuharjoitus, seurataan aikaeron vaikutusta suoritukseen SM-uinnit (50 m) 24.–28.3. Helsinki Toimii näyttökilpailuna olympialaisiin ja paralympialaisiin, NEM- ja EM-uinteihin, kilpailuanalyysit Huippuryhmän leiri 29.–31.3 Mäkelänrinne Tekniikka-analyysit, laktaatti- testaus, asiantuntijapalvelut, yhteenve tokeskustelut asiantuntijatiimin ja uimarin/valmentajan kanssa, KIHU, OK/HUY Swedish Open 1.–3.4 Tukholma, Ruotsi Tasokas kansainvälinen kilpailu ja näyttöpaikka Rion olympialaisiin EM-kilpailut 16.–22.5 Lontoo, Iso-Britannia Kauden välitavoite kohti olympialaisia OK/Para-esileiri 19.7.–2.8. Teneriffa T3, Espanja Joustava liikkumisen periaate, Rioon suoraan leiriltä, yhteistyö Pohjoismaiden kanssa, KIHU Olympialaiset 6.–13.8. Rio de Janeiro, Brasilia Kauden pääkilpailu, tavoitteena 1 mitali, 2 finaali- ja useita semifinaalipaikkoja World Cup -osakilpailut Avoin Päätetään osallistumishalukkuuden mukaan Kauden avausleiri 26.–28.9. Vierumäki Kauden avausleiri yhdessä nuorten maajoukkueen kanssa ja kauden toiminnan esittely Huippuryhmän leiri 26.10.–1.11. Turku Tekniikka-analyysit, laktaatti- testaus, asiantuntijapalvelut, yhteen vetokeskustelut asiantuntijatiimin ja uimarin/valmentajan kanssa, KIHU, OK/HUY SM-uinnit (25 m) 23.–27.11. Espoo Valmistava kilpailu LRMM-kilpailuihin Lyhyen radan MMuinnit (25 m) 14.–18.12. Windsor, Kanada Lyhyen radan kauden pääkilpailu 13 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Nuorten maajoukkue Tavoitteet: 1. Kilpailurutiinien hallinta kansainvälisellä tasolla ja kilpailusuoritusta tukeva toiminta 2. Teknisten osa-alueiden nostaminen kansainväliselle tasolle 3. Arkiharjoittelun tukeminen uimari-valmentajaparin kotiolosuhteissa Tapahtuma Ajankohta ja paikka Tavoite tapahtumalle Ulkomaan leiri 8.–14.2. Fuerteventura, Espanja Kehittävä, intensiivinen leiri, laadukas harjoittelujakso kevään näyttökilpailuihin, 24 uimaria SM-uinnit (50 m) 24.–28.3. Helsinki Tulostason nousu, finaaliin oikeuttava tulos, nuorten EMuintien näyttökilpailu Mare Nostrum -kilpailut 6/2016 Canet, Espanja NEM-joukkue, kovatasoinen kilpailuharjoitus ennen kilpailuja Nuorten EM-uinnit 6.–10.7. Hódmezővásárhely, Unkari Kauden pääkilpailu, Suomi verrattuna muut Pohjoismaat, finaalipaikat ja mitalit Kauden avausleiri 24.–27.9. Vierumäki Kauden avausleiri maajoukkueen kanssa ja kauden toimin nan esittely, 30 uimaria Leiri 10/2016 Turku Kuvaukset veden alta ja testaus, joukkuehengen luominen, 20 uimaria Svenska Simspelet 22.–23.10. Tukholma, Ruotsi Kansainvälinen kilpailukokemus, 14 uimaria Pohjoismaiden nuorten mestaruuskilpailut 10.–11.12. paikka avoin, Tanska 1–3 parhaan joukossa maiden pistekilpailuissa, nuoria 16, presenioreita 16 Ikäkausimaajoukkue Tavoitteet: 1. Kilpailurutiinien hallinta kansainvälisellä tasolla 2. Videokuvaukset veden alta ja henkilökohtaiset palautteet 3. Harjoittelukulttuurin luominen, joka mahdollistaa menestymisen aikuisena Tapahtuma Ajankohta ja paikka Tavoite tapahtumalle Leiri Tytöt: 21.–24.1. Pojat: 4.–7.2. Vierumäki Huipputuloksen mahdollistaminen huipputyöllä altaassa ja kuivalla, 18 uimaria Multinations-kilpailu ja leiri 2.–3.4. kilpailut, 4.-8.4. leiri Limassol, Kypros Kansainväliseen kilpailuun pitkäjänteinen valmistautuminen, lajiryhmien parhaat, 16 uimaria, joukkue valitaan erikseen Pohjoismaiden ikäkausi mestaruuskilpailut 9.–10.7. Tampere 1–3 parhaan joukossa maiden pistekilpailuissa, 16 uimaria, joukkue valitaan erikseen Leiri 24.–27.9. Vierumäki Monipuolinen harjoittelu altaassa ja kuivalla sekä yksilöllinen tavoitteen asettelu, 28 uimaria Ungdoms GP 4 22.–23.10. Tukholma, Ruotsi Kansainväliseen kilpailuun valmistautuminen, kilpailutilanteen hallinta ja joukkuehenki, 28 uimaria 14 4.2.2 Parauinnin huippuryhmä, maajoukkue ja nuorten ryhmä Huippuryhmä Tavoitteet: 1. Menestys Rion Paralympialaisissa ja EM-uinneissa: 1 mitali 2. Uimareiden arkiharjoittelun tukeminen 3. Asiantuntija-yhteistyön hyödyntäminen arkiharjoittelun tukemisessa sekä kilpailuihin valmistautumisessa Tapahtuma Ajankohta ja paikka Tavoite tapahtumalle Rio-leiri 4.–6.1. Pajulahti 4 uimaria, Rion paralympialaisiin valmistautuminen Ulkomaan leiri 7.–28.1., Rio De Janeiro, Brasilia Paralympialaisiin tähtäävät urheilijat, 22 vuorokauden laadukas leiri, tutustutaan Rion olosuhteisiin ja harjoitellaan kehittävä harjoitusjakso, asiantuntijapalvelut Kv. kilpailu Eurooppa 5–7 uimaria, kansainvälinen kilpailukokemus, IPC:n luokittelu SM-uinnit (50 m) 24.–28.3. Helsinki Näyttökilpailuna paralympialaisiin sekä EM-uinteihin, kilpailuanalyysit Huippuryhmän leiri* 29.–31.3 Mäkelänrinne 3 uimaria, tekniikka-analyysit, laktaatti- testaus, asiantuntija palvelut, yhteenvetokeskustelut asiantuntijatiimin ja uimarin/valmentajan kanssa, KIHU, OK/HUY Kv. kilpailu/Test event Eurooppa/19.–23.4. Rio De Janeiro, Brasilia 1–4 uimaria, IPC:n luokittelu / tutustuminen Rion paralympiaaltaaseen, kansainvälinen kilpailukokemus EM-kilpailut 30.4.–7.5. Funchal, Portugali 4–6 uimaria, 1 mitali ja 5 pistesijaa, kauden välitavoite kohti paralympialaisia OK/Para-esileiri* 19.7.–2.8. Teneriffa T3, Espanja 3 uimaria, valmistautuminen paralympialaisiin, harjoittelun turvaaminen Paralympialaiset 7.–18.9. Rio de Janeiro, Brasilia 3 uimaria, 1 mitali ja 2–3 pistesijaa, kauden pääkilpailu Kauden avausleiri* 26.–28.9. Vierumäki 2–6 uimaria, kauden avausleiri yhdessä nuorten maajoukkueen kanssa ja kauden toiminnan esittely Huippuryhmän leiri* 26.10.–1.11. Turku 4 uimaria, tekniikka-analyysit, laktaatti- testaus, asiantuntija palvelut, yhteenvetokeskustelut asiantuntijatiimin ja uimarin/ valmentajan kanssa, KIHU, OK/HUY SM-uinnit (25 m) 16.–20.11. Vaasa Uimarimäärän kasvaminen * toteutetaan yhdessä uinnin huippuryhmän/maajoukkueen kanssa 15 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Maajoukkue Tavoitteet: 1. Kansainvälisen kilpailukokemuksen saaminen ja arvokilpailuissa menestyminen 2. Laadukkaiden tapahtumien järjestäminen arkivalmennuksen tueksi 3. Tukipalveluiden hyödyntäminen arkiharjoittelun tukena Tapahtuma Ajankohta ja paikka Tavoite tapahtumalle Kv. kilpailu Eurooppa 5–7 uimaria, EM-uintien aikarajojen saavuttaminen, kv. kilpailukokemus, IPC:n luokittelu Lajitekniikka-kuvauk set* 3/2016 Turku 2 uimaria, tekniikkakuvaukset ja palaute (2 vrk) SM-uinnit (50 m) 24.–28.3. Helsinki EM-uintien aikarajojen saavuttaminen, uimarimäärän kasvaminen EM-kilpailut 30.4.–7.5. Funchal, Portu gali 4–6 uimaria, 1 mitali ja 5 pistesijaa, kauden päätavoite Kauden avausleiri* 21.–24.9. Vierumäki 2–6 uimaria, kauden avausleiri yhdessä nuorten maajoukkueen kanssa ja kauden toiminnan esittely Leiri* 10/2016, Turku 2–4 uimaria, tekniikkakuvaukset (2 vrk) SM-uinnit (25 m) 16.–20.11. Vaasa Uimarimäärän kasvaminen * toteutetaan yhdessä uinnin huippuryhmän/maajoukkueen kanssa Nuorten ryhmä Tavoitteet: 1. Nuorten urheilijoiden arkiharjoittelun tukeminen 2. Kilpailukokemuksen saaminen kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa Tapahtuma Ajankohta ja paikka Tavoite tapahtumalle Leiri 3/2016 Pajulahti Paralympiakomitean nuorten leiri, arkiharjoittelun tukeminen (3 vrk) Kv. kilpailu Eurooppa EM-uintien aikarajojen saavuttaminen, kv. kilpailukokemus, IPC:n luokittelu SM-uinnit (50 m) 24.–28.3. Helsinki EM-uintien aikarajojen saavuttaminen, uimarimäärän kasvaminen Leiri 6/2016 Pajulahti Paralympiakomitean nuorten leiri, arkiharjoittelun tukeminen (3 vrk) Leiri 9/2016 Pajulahti Paralympiakomitean nuorten ryhmän leiri, arkiharjoittelun tukeminen (3 vrk) Leiri 11/2016, Pajulahti (2 vrk) Paralympiakomitean nuorten ryhmän leiri, valintaleiri vuodelle 2017, arkiharjoittelun tukeminen (2 vrk) SM-uinnit (25 m) 16.–20.11. Vaasa Uimarimäärän kasvattaminen 16 4.2.3 Uimahyppyjen maajoukkue Aikuisten ja nuorten maajoukkue Tavoitteet: 1. Olympiapaikan saavuttaminen Rion olympialaisiin 2. Nuorten maajoukkuetoiminnan kehittäminen ja menestyksen tukeminen kauden arvokilpailuissa Tapahtuma Ajankohta ja paikka Tavoite FINA GP Rostock 29.–31.1. Rostock, Saksa Rion maailmancupiin tähtäävät urheilijat, 1-5 urheilijaa, 1 semifinaalipaikka, 2 sijoitusta 10. parhaan joukkoon Maailmancupin esileiri 2/2106, paikka avoin Rion maailmancupiin tähtäävät urheilijat, 1-5 urheilijaa Maailmancup 19.–24.2. Rio de Janeiro, Brasilia 1-5 urheilijaa, olympiapaikan saavuttaminen Amsterdam Open 4/2016, Amsterdam, Hollanti Aikuisten maajoukkue, nuorten maajoukkue ja NEM2016ryhmä, 4 EM-rajaa, 4-6 NEM-rajaa, 1-3 NMM-rajaa IYDM Dresden 4/2016, Dresden, Saksa NMM-kisoihin tähtääville, 3-5 urheilijaa, 2-3 finaalipaikkaa EM-kilpailut 17.–22.5. Lontoo, Iso-Britannia 4-6 urheilijaa, 3 finaalipaikkaa Ulkomaan leiri 6/2016 Kesän ja syksyn arvokilpailuihin valmistautuville urheilijoille (NEM, NMM, Rio) FINA Grand Prix 17.–19.6. Madrid, Espanja Valmistautuminen Rion olympialaisiin, 1 semifinaalipaikka NEM-kilpailut 28.6.–3.7. Rijeka, Kroatia 5–6 urheilijaa, 2–4 finaalipaikkaa FINA Grand Prix 15.–17.7.2016, TBD, ITA Valmistautuminen Rion olympialaisiin, 1 x semifinaalipaikka Olympialaiset 7.–19.8. Rio de Janeiro, Brasilia Valitut urheilijat, 1 semifinaalipaikka Nuorten MM-kilpailut Syksy 2016, Guadalajara, Meksiko 2–3 urheilijaa, 2 x A-valintarajalla, 1–2 finaalipaikkaa PM-kilpailut 2.–4.12. Helsinki 15–20 urheilijaa, parhaat urheilijat paikalla 17 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 5. Kilpailutoiminta Pitkäntähtäimen tavoitteena vuoteen 2020 mennessä on vakiinnuttaa uinnin kilpailujärjestelmä pidemmälle aikajänteelle. Tavoitteena on kiinteä kilpailujärjestelmä, joka palvelee selkeämmin niin valmennuksen tarpeita kuin itse tapahtuman suunnittelua, toteutusta ja markkinointia. Tietotekniikan merkitys kilpailutoiminnan tukipalveluna tulee kasvamaan, joten kehitystyötä tehdään aktiivisesti mahdollistaen toimijoille helppo ja tarpeita Tavoite vastaava palvelu. Toimintavuoden päätavoitteina on varmistaa kilpailukäsikirjan leviäminen seurojen käyttöön tukemaan kilpailutoiminnan kehittymistä sekä luoda Olosuhdetyöryhmän kanssa kartoitus uimahallien nykytilasta kilpailutoiminnan näkökulmasta ja julkituoda kriteerit eritasoisten kilpailuiden järjestelyvaatimuksiin. Toimenpiteet Mittarit Lisenssirekisterin ylläpito ja edustusoikeussiirrot • Henkilötietojen oikeellisuuden ylläpitäminen, edustusoikeus siirtojen säännönmukaisuuden valvominen, kilpailutoiminnas sa mukana olevien uintiurheilijoiden rekisteröiminen • Henkilöistä on vain yksi ilmentymä eri järjestelmissä Laadukkaiden kansal listen arvokilpailujen ja muiden kansallisten kilpailujen järjestäminen • Uinti: • Grand Prix -kilpailusarja (25 m, 50 m) • Mastersmestaruusuinnit (25 m) • SM- ja NSM-uinnit (50 m) • Grand Prix Challenge (50 m) • Ikäkausimestaruusuinnit (50 m) • Mastersmestaruusuinnit (50 m) • SM- ja NSM-uinnit (25 m) • Ikäkausimestaruusuinnit (25 m) • Uimahypyt: • SM- ja NSM-kilpailut • Masters Suomen mestaruuskilpailut • Hallimestaruus- ja nuorten hallimestaruuskilpailut • Taitouinti: • Suomen mestaruuskilpailut • Nuorten Suomen mestaruuskilpailut • Ikäkausimestaruuskilpailut • Kuvio- ja highlightmestaruuskilpailut • Vesipallo: • SM-sarjat miehet, naiset, ASM, BSM, CSM, DSM • Uintikilpailuiden arviointi yhdessä Tuomariklubin kanssa • Seurojen järjestämät muut kilpailut • Kilpailukäsikirjan jalkauttaminen seuroihin • Kilpailuiden olosuhteet • Palaute järjestäviltä seu roilta • Starttimäärät arvokilpai luissa • Seurojen kilpailut: startti määrät, kilpailujen määrä Tuomari- ja toimitsija koulutuksen toteuttami nen • Uinti: • II luokan tuomari-ja toimitsijakoulutus 25 kpl • I luokan tuomari-ja toimitsijakoulutus 5 kpl • Lähettäjäkoulutus 1 kpl • Kilpailusihteerikoulutus 1 kpl • Kuuluttajakoulutus 1 kpl • Uinnin sääntöseminaari yhdessä Tuomariklubin kanssa • Taitouinti: • B-tuomarikurssi 1–2 kpl • C-tuomarikurssi 1–2 kpl • Toimitsijakoulutus 1–3 kpl • Uimahypyt: Tuomarikoulutus 2 kpl • Vesipallo: Tuomarikoulutus 2 kpl • Kuuluttajakoulutus • Ylläpidetään tuomari- ja toimitsijakoulutusmateriaali ajantasaisena kansainvälisiin sääntöihin nähden • Osallistujamäärät • Koulutettujen määrät Suomalaisten tuomarei den toimiminen kansain välisissä arvokilpailuissa • Tuomareiden esittäminen ja lähettäminen FINA:n, LEN:n ja IPC:n kilpailuihin • Osallistuminen LEN:n ja Finan tuomarikoulutuksiin ja semi naareihin • Jokaisessa arvokilpailuta pahtumassa 1 kv. tuomari • Osallistujat järjestetyissä kv tuomarikoulutuksissa ja seminaareissa 18 Tulos- ja tilastopalvelui den ylläpito ja käytön tukeminen • Koulutetaan ja ylläpidetään seurojen pääkäyttäjien osaamista tulos- ja tilastopalveluihin • Haetaan ja toimitetaan tuloksia kansainvälisiin tilastopalvelui hin • Kehitetään kilpailuohjelmia helpottamaan käyttäjiä sekä tuo maan uusia palveluita toimijoiden käyttöön • Jokaisessa kilpailuja järjestävässä seurassa on vähintään kaksi henkilöä, jotka pystyvät vastaamaan tulospalvelusta • Kilpailu- ja tulospalveluiden yhdenmukaistaminen lajien sisällä Uimahallien allastilan kartoittaminen sekä hallien luokitteleminen kilpailumahdollisuuksien näkökulmasta • Tietojen kerääminen ja hallien luokittelu • Yhteistyö Olosuhteiden kehittämisryhmän kanssa • Julkinen rekisteri valmis PM-kilpailujen järjestä minen • 9.–10.7. IKM, PM-uinnit, Tampere • 25.–27.11. Vesipallon NPM-turnaus, paikka avoin • 2.–4.12. Uimahyppyjen PM-kilpailut, Helsinki • Onnistuneet kilpailujärjeste lyt yhteistyössä järjestävien seurojen kanssa 19 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 6. Ohjaaja- ja valmentajakoulutus Koulutustoiminnan strategisena tavoitteena on tukea seurojen ja niissä toimivien henkilöiden kehittymistä kohti tavoitetta ”Parhaassa liitossa parhaat seurat” sekä mahdollistaa valmentajien osaamisen lisääntyminen kohti tavoiteltavaa huippu-urheilumenestystä. Tavoitteena on myös laajentaa seurojen harrastetoimintaa tarjo- amalla ohjaajakoulutusta niin lasten kuin aikuistenkin toimintaan. Toimintavuoden päätavoitteena on tukea seurassa oppimista sekä hyödyntää ja täydentää Pisara-palvelun sisältöjä ja työkaluja. Tavoite Toimenpiteet Mittarit Osaamisen lisääminen järjestämällä koulutus järjestelmän mukaiset koulutukset • Ohjaajakoulutus • Vesitaiturit ja Vesiralli 5 kpl • Vesi- ja Tekniikkaralli 8 kpl • Aikuisten uintitekniikka 2 kpl • Vesijumppa ja HydroBic 5 kpl • Taitouinti • Startti-koulutus • Taso I valmentajakoulutus lajiosa • Uinti • Taso I valmentajakoulutus 4 kpl • Taso II valmentajakoulutus 1 kpl • Uimahypyt • Uimahyppyohjaajakoulutus • Taso I ja II valmentajakoulutus • Vesipallo • Taso I ja II valmentajakoulutus • Osallistujamäärien tilastointi • Palautekyselyt koulutuksista Valmentaja- ja ohjaaja foorumin järjestäminen • Järjestetään osana 110-vuotisjuhlaviikonloppua • Osallistujamäärä, palaute Uusien toimintamallien testaaminen • Kokeillaan toimintamalleja yhdessä Vesitaituriksi uimaseurassa kehitysseurojen kanssa • Palautteet kokeiluista Pisaran käyttäjien lisääminen ja sisällön tuottaminen eri kohde ryhmille ja lajeille • Toteutetaan Pisaran kehittämissuunnitelmaa yhdessä jääkiekon kehityskeskuksen sekä muiden mukana olevien lajiliittojen kanssa • Käyttäjät: lisenssiurheilijat, valmentajat, seurat, maajouk kueet Kouluttajien osaamisen tukeminen • Järjestetään kouluttajatapaamisia ja -koulutusta • Koulutuspalaute 20 7. Viestintä Uimaliiton viestinnän tarkoituksena on tukea liiton eri toimintoja ja lisätä kaikkien sektoreiden näkyvyyttä. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on uintiurheilun ja -liikunnan yleisen kiinnostuksen lisääminen sekä niiden merkityksen kasvattaminen kaiken ikäisille sopivina liikuntamuotoina. Uimaliiton viestinnän pääkanavina toimivat Uintilehti, verkkosivut ja sosiaalinen media. Jatkuvasti kasvava sähköisen viestinnän tavoittavuus ohjaa myös Uimaliiton sähköisten viestintäkanavien painoarvoa ja kehittämistä. Uimaliiton jäsenseurojen viestintäkanavana käytetään sähköisesti jaettavaa seuratiedotetta. Muita sähköisiä tiedotteita ovat uimahallitiedote, urheilijatiedote ja valmentaja- ja ohjaajatiedote. Vuoden 2016 painopisteinä ovat elokuisiin olympialaisiin tähtäävien tapahtumien ja urheilijoiden viestinnällinen tukeminen. Painopisteenä ovat myös Uimaliiton 110-vuotisjuhlavuoden viestinnälliset toimet. UINTIMAAJOUKKUEEN MEDIAPÄIVÄ TURUSSA. KUVA: JUSSI SALMINEN Tavoite Toimenpiteet Mittarit Liiton viestintäkanavien ylläpito • Uinti-lehden julkaiseminen painettuna ja säh köisenä näköislehtenä • Verkkoviestintä kotisivujen avulla lajiryhmät huomioiden • Seura-, uimahalli-, urheilija- ja valmentaja- ja ohjaajatiedotteiden jakelu säännöllisesti • Sosiaalisen median pääkanavana Facebook ja sen aktiivinen ylläpito • Uintilehden julkaisut ja painosmäärät • Verkkosivujen käyntija julkaisumäärät • Sähköisten tiedotteiden julkaisut • Facebookpäivitysten tavoittavuusluvut Mediayhteistyön toteuttaminen • Tiedotusvälineiden tarpeita palveleva tiedottaminen • Yhteistyö valtakunnallisten medioiden kanssa • Mediaseurannan ylläpito • Lehdistötiedotteiden ja -kontaktien määrät • Mediaseurannan tulokset Uintiurheilun ja -lii kunnan näkyvyyden lisääminen • Huippuryhmän viestinnän tukeminen, media päivät • Uimaliiton 110-vuotisjuhlavuoden esilletuonti eri viestintäkanavissa • Vesitaituriksi uimaseurassa -toiminta • Ui kesäksi kuntoon -kampanja • Viestinnän monipuolisuus Uimaliiton toiminnassa Viestintästrategian tekeminen osana liiton strategian päivitystyötä • Projektiryhmän kokoaminen • 2017–2020 tavoitteet ja toimenpiteet • Yhdenvertaisen viestinnän toimenpiteiden kartoittaminen • Strategia hyväksytty marraskuussa 21 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 8. Olosuhdetyö Uimahallien käyttövuoro- ja hintapolitiikka on noussut yhdeksi tärkeimmäksi haasteeksi uimaseurojen toiminnassa. Uimaliiton olosuhdetyö on viimeisinä vuosina keskittynyt nykytilan kartoituksiin. Saadun tiedon pohjalta tärkeimpänä olosuhdetyössä on nykytilan käytön varmistaminen ja tilojen tehokkaampi käyttö. Lisäksi uimahallien perusparannushankkeiden ja uudisrakennusten osalta on varmistettava uintiurheilulajien harrastettavuus uimahalleissa. Toimintavuoden päätavoitteena on viimeistellä lajivaa- timukset niin arkivalmennuksen kuin kilpailutoiminnan osalta eri lajien näkökulmista sekä varmistaa tiedon levittäminen eri kohderyhmille. Tavoitteena on myös vaikuttaa uimahallien RT-kortin uudistamistarpeisiin uintiurheilun tarpeiden osalta. Lisäksi Uimaliiton tehtävänä on toimia aktiivisena tiedottajana uintiurheilulajien ajankohtaisista kehittämishankkeista sekä lisätä yhteistyötä uimahallien ja uimaseurojen kesken. Olosuhteiden kehittämisryhmä vastaa toimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Tavoite Toimenpiteet Mittarit Uintiurheilulajien lajivaati musten levittäminen • RT-kortin uudistamistyö • Uimahallifoorumi yhteistyössä SUH:n kanssa • Viestintätoimenpiteet: lehti, verkkosivut, Uimahallitiedote, Seuratiedote, Seurafooru mit • RT-kortin uudistamistyö käynnissä • Viestintätoimenpiteiden kattavuus • Osallistujamäärä Uimahallifoorumi Sidosryhmäyhteistyön vah vistaminen • Valo-OK:n olosuhdefoorumit, UKTY:n semi naari, SUH:n uimahallivaliokunta • Kehittämistyöryhmän kokoukset • Osallistumisaktiivisuus Tiedottaminen uimahalleille ja kuntien liikuntaviranomai sille • Uimahallitiedote 4 x/vuosi • Ui kesäksi kuntoon -kampanjan 25-vuotisjuh lavuosi • Hygieniakampanja syyskuussa • Kampanjahallien lukumäärä • Tiedotteiden lukuaktiivisuus Uimahallien kilpailuolosuh teiden selvittäminen • Uimahallien listaus käytössä olevien kilpailu olosuhteiden mukaan yhteistyössä kilpailu työryhmän kanssa • Listaus valmis 22 9. Kansallinen ja kansainvälinen järjestötoiminta Uimaliiton 110-vuotisjuhlavuosi näkyy yhteisenä tekemisenä kansallisessa järjestötoiminnassa niin liitto- kuin seuratasollakin. Juhlavuoden tavoitteena on nostaa esille kiittämisen kulttuuria sekä parantaa yhteistyötä seurojen ja liiton välillä kohtaamalla mahdollisimman monia seuroja, toimijoita ja urheilijoita. Marraskuun juhlaviikonloppuna järjestetään niin vesiliikuntatapahtuma kuin liiton juhlaseminaari Uintiurheilugaaloineen. Yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteitä suunnitellaan edelleen. Tavoitteena on ensimmäisessä vaiheessa kirjata syrjintään ja häirintään puuttumisen ohjeet sekä jalkauttaa suunnitelman tavoitteet eri työryhmien arkeen. Liittohallitus arvioi toimintaa ja vastaa tavoitteiden ja toimenpiteiden päivittämisestä. Kansallisesti Uimaliitto on jäsenenä Valo ry:ssä, Suomen Olympiakomiteassa, Suomen Paralympiakomiteassa sekä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitossa. Suomen Uimaliitto on Euroopan Uimaliiton (LEN) ja Kansainvälisen Uimaliiton (FINA) jäsen. Lisäksi Suomi toimii aktiivisesti Pohjoismaiden Uimaliitossa (NSF). Vuoden 2016 aikana valitaan LEN:lle uusi hallitus ja komiteat. Uimaliiton tavoitteena on jatkaa vahvaa vaikuttamistyötä LEN:n toiminnassa. Strategian 2020 päivitys tehdään vuoden 2016 aikana. Muita liiton yhteisiä kehityshankkeita ovat lisenssijärjestelmän arviointi ja mahdollisen harrastajalisenssin suunnittelu sekä liiton rekisterijärjestelmän kehittäminen. Tavoite Toimenpiteet Mittarit Uimaliiton 110-vuotisjuhlavuosi • Tapahtumien toteutuminen suunnitelmien mukaan • Näkyvyys, seurojen aktiivi suus, osallistujamäärät Seurojen jäsenrekisterin ja liiton CRM-järjestelmän pilotoinnin toteuttaminen • Jäsentietorekisterin pilotoiminen 3–4 seuran kanssa, esittely kevätkokouksessa • Valon tukipalveluiden CRM-pilottiin osallistuminen • Palaute Jäsentieto-ohjel masta, mahdollinen käyt töönotto syksyllä • CRM-pilotointikokemukset, apu liiton päivittäistyöhön Yhdenvertaisuus suunnitelman jalkautumi nen järjestön toimintaan • Syrjintään ja häirintään puuttumisen ohjeet • Viestintätoimenpiteet seuroille • Tapahtumien ”tsekkauslista” valmis • Ohjeet tehty ja viestitty eri kohderyhmille Osallistuminen kansalli seen järjestöyhteistyöhön • Osallistuminen Valon, OK:n, Paralympiakomitean, VAU:n ja SUH:n toimintaan • Valon tukipalveluiden kehittämishanke, ohjausryhmätyö • Lajiliitto- ja alueyhteistyö, verkostot, OKM • Antidopingtyö • Gramex- ja Teosto-sopimukset • Kontaktien määrä • Viestintä Luottamustyöryhmien aktiivisen toiminnan tukeminen • Uimaliitto Open 2 krt, yhteinen tapaaminen kaikille työryhmille • Työryhmien säännölliset kokoukset ja päätösten avoin viestintä, Hyvä hallinto • Osallistujat, palaute • Ajantasainen viestintä • Puolivuotiskatsaus • Toimintasuunnitelma, vuosi kertomus Kansainväliseen yhteistyöhön osallistuminen • NSF: vuosikokous, hallituksen kokoukset, TJ-kokous, Learn to Swim -seminaari • LEN: kongressi, komiteoiden kokoukset, arvokilpailut • FINA: kongressi, kokoukset, komiteat, Aquatics Convention, arvokilpailut • Tuomareiden esittäminen kv. arvokilpailuihin • IPC:n kokoukset • Tulevien arvokilpailujen valmistelu • Saadut paikat LEN:n komiteoissa • Myönnetyt arvokilpailut • Finan valintojen valmistelu käynnissä 23 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 10. Hallinto ja talous Suomen Uimaliiton toimisto sijaitsee Hämeentiellä Helsingissä. Liiton toiminnot voidaan jakaa valmennukseen ja huippu-urheiluun sekä seura- ja tukipalveluihin. Kaik- kien toimintojen tavoitteena on tukea yhteisiä valtakunnallisia ”Lisää liikettä” ja ”Menestyvä urheilu” -tavoitteita. 10.1 Henkilökunta Liitolla on kymmenen päätoimista työntekijää. Lisäksi alueellisissa Urheiluakatemioissa toimivat nuorten olympiavalmentajat ovat osa liiton valmennustiimiä ja vesipallossa toimii osa-aikainen lajivastaava. Toimintavuoden aikana jatketaan henkilöstöasioiden kehittämistä kiinnittäen huomiota erityisesti työajanhallintaan ja henkilökohtaisten koulutustarpeiden suunnit- teluun. Jatkossa arvioidaan tarkemmin henkilökunnan läsnäolo liiton eri tapahtumissa ja kilpailuissa, jotta työaika saadaan kohdistettua tehokkaammin ydintehtäviin. Yhdenvertaissuunnitelman toimenpiteitä kohdistetaan myös henkilöstöön mm. yhteisten pelisääntöjen toteutumisen ja koulutustarpeiden kautta. HALLINTO JA TALOUS Toiminnanjohtaja Eerika Laalo-Häikiö Lajipalvelu- ja talousvastaava Krista Terämaa HUIPPU-URHEILU JA VALMENNUS SEURA- JA TUKIPALVELUT Nuorten olympiavalmentaja/Uinti Jari Varjonen Tiedottaja Jussi Salminen Vammaisuinnin valmennuspäällikkö Kati Kauhanen Koulutusvastaava Outi Kokko-Ropponen Uintiurheilun kehityspäällikkö Ippe Natunen Seuratoiminnan kehittäjä Jaana Sinervuo-Tarula Urheiluakatemiat: Nuorten olympiavalmentaja/Uinti Marjoona Teljo, Antti Kauhanen, Simo Karvinen Kilpailupäällikkö Riku Riikonen Assistentti Annimari Korhonen Nuorten olympiavalm./Uimahypyt Satu Uusitalo Vesipallon lajivastaava Juha Varinowski 24 10.2 Talous ja varainhankinta Talousarvion tuottobudjetti on 2.043 512,40 euroa ja kulubudjetti 2.048 512,40 euroa. Budjetti osoittaa 5000 euron alijäämää. Liiton vapaa pääoma oli vuoden 2014 lopussa 266 625,67 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahaksi on budjetoitu 755 000 euroa. Valtionavun taso määräytyy vahvistetun tulosperusteisen määrärahan kriteerien mukaan. Talousarvio on tehty toimintasuunnitelman mukaisesti varmistaen ne toimenpiteet, jotka vuosittain säännöllisesti toteutetaan. Erikseen on arvioitu kehityshankkeiden taloudellinen panostus. Talouden seurantaa kehitetään edelleen tarkempien osavuosikatsausten avulla. Liiton oma varainhankinta koostuu pääasiassa lisenssituloista, koulutustuotoista, omien tuotteiden myynnistä sekä yhteistyökumppanuuksista. Tavoitteena on saada Vesipallo 3 % Tuotot Uimahypyt 1 % liitolle uusia tukijoita kehittämällä toiminnallisempia tapoja tehdä yhteistyötä. Uusia tukijoita haetaan markkinointikumppaneiden, liittohallituksen ja henkilökunnan kautta. Myös omien tuotteiden markkinointia lisätään, kehitetään uusia myyntituotteita ja nykyisistä yhteistyökumppanuuksista huolehditaan systemaattisesti. Liiton pääyhteistyökumppanina jatkaa neljättä vuotta Arena, jonka suomalainen maahantuoja on Vandernet Oy. Yhteistyö jatkuu myös Vakuutusyhtiö Pohjantähden kanssa, joka vastaa uintiurheilun lisenssivakuutuksista sekä Rapala VMC:n kanssa, joka on maajoukkueiden yhteistyökumppani. PrimaPet Premium on nuorten maajoukkueen yhteistyökumppani. Muita kumppaneita ovat Veikkaus, Restel, Urheiluhallit, Bruce&Campbell, Kultakeskus, Vierumäki ja TallinkSilja. Henkilöstökulut 2 % Vammaisuinti 2 % Järjestötoiminta 1 % Kilpailutoiminta 11 % Taitouinti 1 % Tiedotustoiminta 0 % Huippu-uinti 11 % Koulutus 5 % Harrasteliikunta 2 % Varainhankinta 24 % Valtionapu 37 % Kulut Vesipallo 5 % Vammaisuinti 4 % Taitouinti 2 % Yleishallinto 6 % Uimahypyt 5 % Huippu-uinti 21 % Henkilöstökulut 32 % Koulutus 5 % Järjestötoiminta 3 % Harrasteliikunta 4 % Varainhankinta 2 % Tiedotustoiminta 4 % 25 Kilpailutoiminta 7 % TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Liite 1: Talousarvio 2016 Budjetti 2016 Tuotot Yleishallinto Budjetti 2015 (hyv. 31.3.2015) Kulut Yhteensä Tuotot Kulut Yhteensä 5 706,00 122 935,02 -117 229,02 4 824,00 122 500,00 -117 676,00 Henkilöstökulut 42 500,00 654 388,22 -611 888,22 57 400,00 679 158,00 -621 758,00 Järjestötoiminta 12 000,00 60 300,00 -48 300,00 17 550,00 60 570,00 -43 020,00 Kilpailutoiminta 212 702,40 132 699,92 80 002,48 202 711,00 119 130,00 83 581,00 3 000,00 76 946,63 -73 946,63 36 000,00 91 114,00 -55 114,00 Varainhankinta 488 500,00 49 700,00 438 800,00 477 700,00 55 400,00 422 300,00 Valtionapu 755 000,00 0 755 000,00 740 000,00 0 740 000,00 36 600,00 88 198,25 -51 598,25 1 200,00 41 880,00 -40 680,00 Koulutus 109 200,00 100 203,40 8 996,60 130 100,00 121 200,00 8 900,00 Huippu-uinti 213 080,00 428 624,00 -215 544,00 220 025,00 428 309,00 -208 284,00 Uimahypyt 21 850,00 100 850,00 -79 000,00 24 505,00 104 041,00 -79 536,00 Taitouinti 11 156,00 36 870,52 -25 714,52 26 752,00 51 984,00 -25 232,00 Vesipallo 64 368,00 93 536,44 -29 168,44 63 580,00 91 657,00 -28 077,00 Vammaisuinti 37 850,00 71 260,00 -33 410,00 36 050,00 69 210,00 -33 160,00 Valmennuksen erityisrahat 29 000,00 29 000,00 0 29 000,00 29 000,00 0 Rahoitustuotot ja -kulut 1 000,00 1 000,00 0 1 000,00 1 000,00 0 0 2 000,00 -2 000,00 - 2 000,00 -2 000,00 2 043 512,40 2 048 512,40 -5 000,00 2 068 397,00 2 068 153,00 244,00 Tiedotustoiminta Harrasteliikunta Poistot YHTEENSÄ 26 Suomen Uimaliiton kumppanit 27
© Copyright 2024