Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavan vahvistuspäätös 18.8.2016
Tämä on päätöksen verkkoversio, jossa on otettu huomioon henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta siten, että päätöksestä on poistettu valittajina olevien yksityisten henkilöiden nimet. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 18.8.2016 ASIA DNr:o YM3/5222/2015 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavan vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maakuntavaltuuston päätös 15.6.2015 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavan hyväksymisestä. KAAVAN SISÄLTÖ Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavassa käsitellään taajama- ja keskustatoimintojen alueet sekä kaupan suuryksiköiden sijainti ja mitoitus koko maakunnan alueella, ja erityisesti Joensuun kaupunkiseudulla. Lisäksi maakuntakaavan aiheina ovat muun muassa Joensuun seudun ampumarata ja moottoriradan laajennus, eräitä teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita ja kohteita sekä muita yksittäisiä muutoksia ja täydennyksiä voimassa olevaan maakuntakaavaan eri puolilla maakuntaa. LAUSUNNOT Sisäministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maaja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ovat antaneet maakuntakaavasta lausunnon. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen. Kaavasta on antanut lausuntonsa myös Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Valtiovarainministeriöllä ei ole huomautettavaa vaihemaakuntakaavasta. Sisäministeriö Sisäministeriö on tutustunut Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavaan ja toteaa lausuntonaan seuraavaa: Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on mainittu seuraavat: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat • PL 35, 00023 VALTIONEUVOSTO • www.ymparisto.fi 2 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (näihin kuuluu Vuoksen vesistöalue) Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavassa on käsitelty kohtia 1, 2, 3 ja 6. Näiden kohtien osalta on arvioitu kattavasti yleistavoitteita ja erityistavoitteita. Sisäministeriön näkemyksen mukaan 4. vaihemaakuntakaavassa taajamatoimintojen alueet on suunniteltu jo olemassa olevien taajamien yhteyteen joukkoliikenteen laatukäytävien varrelle tiiviin yhdyskuntarakentamisen kehittämiseksi ja sen hajoamisen ehkäisemiseksi. Työpaikka-alueille on varattu tarpeelliset alueet osaksi muuta yhdyskuntarakennetta pääväylien varteen. Koko maakunnan osalta on osoitettu tarvittava määrä vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä tilaa vaativia erikoistavaran kauppoja osaksi palveluverkostoa. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat yhdyskuntarakenteen sisällä (tai tuntumassa) lukuun ottamatta Niiralan suuryksikköä, joka palvelee pääasiassa rajaliikennettä. Kaiken kaikkiaan 4. vaihemaakuntakaava pyrkii tukemaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen eheyttä. Sisäministeriön näkemyksen mukaan tämä edesauttaa myös turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden kehittämistä. Sisäministeriön näkemyksen mukaan Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava on kattavasti laadittu. Puolustusministeriö Ympäristöministeriö on pyytänyt puolustusministeriöltä lausuntoa Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavasta. Pääesikunta on lausunut asiasta puolustusministeriölle asian käsittelyn yhteydessä. Kaavaprosessin aikana puolustusvoimien logistiikkarykmentti on kaava-aineiston perusteella antanut viranomaislausunnon maakuntaliitolle. Lausunnossa logistiikkarykmentti on kiinnittänyt huomiota muun muassa Kontionrannan maaperässä mahdollisesti oleviin räjähtämättömiin ammuksiin, varastojen suojavyöhykkeisiin ja tuulivoimarakentamiseen. Maakuntaliitto on huomioinut lausunnon ja todennut etteivät ne aiheuta muutoksia. Perusteluina maakuntaliitto on maininnut muun muassa, että edellä mainittuja asioita ei ole käsitelty kaavaehdotuksessa ja esitykset tullaan huomioimaan maakuntakaavan seuraavassa vaiheessa tai yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Puolustusministeriöllä ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Puolustusministeriö pitää tärkeänä, että maakuntakaavassa maanpuolustuksen toimintaedellytykset turvataan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriöllä ei ole huomautettavaa kaavasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö viittaa lausuntoonsa liittämään Museoviraston lausuntoon. Maakuntakaavan 4. vaiheen maankäytölliset kysymykset kohdistuvat pääosin Joensuun kaupunkiseudulle. Keskeisiä kysymyksiä ovat Kontiolahden lakkautetun varuskunta-alueen maankäyttö, seudullinen ampumaratakysymys, Kontiolahden Jaamankangas kokonaisuudessaan, Liperin Ylämyllyn ja lentokentän välisen alueen maankäyttö sekä Valtatien 6 itäpuoleiset alueet Joensuussa Ilomantsintien ja Reijolan liittymien välillä, erityisesti Papinkankaan alue. Koko maakuntaa koskettavana maankäytöllisenä kysymyksenä on vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen ja niiden mitoitus. Maakuntakaavassa tämä tarkoittaa ensisijaisesti keskusta- 3 toimintojen alueiden varauksia sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden varauksia keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Sen lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Museovirasto on lausunut kaavahankkeen luonnoksesta (3.9.2014) ja ehdotuksesta (5.3.2015). Museoviraston lausunnoissa esittämät näkökohdat on otettu Pohjois-Karjalan maakuntavaltuuston 15.6.2015 hyväksymässä maakuntakaavassa siinä määrin huomioon, että Museovirasto ei näe estettä maakuntakaavan vahvistamiselle. Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriö ei näe toimialansa osalta estettä vaihemaakuntakaavan vahvistamiselle. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen maankäytölliset kysymykset kohdistuvat pääosin Joensuun kaupunkiseudulle. Vaihemaakuntakaavan sisältö koskee muun muassa taajamatoimintoja, kauppaa, teollisuus- ja työpaikkatoimintoja, sekä virkistysalueita, viheryhteystarpeita ja matkailukohteita. Yksittäisiä tarkistuksia on tehty myös muun muassa maa- ja metsätalousvaltaisille alueille. Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan kaava edistää muun muassa biotalouden toimintaedellytysten kehittymistä. Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa lausuntonaan liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston puolesta seuraavaa: Lausuttavana oleva Pohjois-Karjalan maakuntakaava on järjestyksessä neljäs. Maakunnallista merkitystä omaavat tieliikenteen, rautatieliikenteen, vesiliikenteen ja lentoliikenteen aluevaraukset sekä rajanylityspaikat on käsitelty maakuntakaavan 1. vaiheessa (vahvistettu 20.12.2007). Maakuntakaavan toisen vaiheen (10.6.2010) keskeinen sisältö oli luonnon arvoalueet ja luonnonvarojen käyttö. Kolmannessa vaiheessa (5.3.2014) esitettiin maakunnallisesti merkittävät tuulivoima-alueet ja tehtiin tarkennuksia aiempien kaavavaiheiden ratkaisuihin. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan neljännessä vaiheessa koko maakunnan alueelta esitetään vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoitus ja niiden mitoitus sekä taajamien ja keskustojen rajausten tarkistus. Keskeisin tulevan maankäytön tutkiminen kaavassa kohdistuu Joensuun kaupunkiseutuun eli Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien muodostamaan kokonaisuuteen. Maakuntakaavassa varaudutaan väestön keskittymisen edelleen jatkumiseen ja erittäin maltilliseen väestönkasvuun Tilastokeskuksen ennustetta mukaillen. Taajamien, joihin kohdistuu vähiten rakentamispainetta, aluerajauksia on supistettu. Joensuun kaupunkiseudun väestönkasvua varten on osoitettu taajamatoimintojen alueita sisäisen kasvun periaatteella keskeisiin olemassa oleviin liikenneväyliin tukeutuen. Maakuntakaavan vaikutusarvioinnissa todetaan asumisen ja toimintojen jatkuvan keskittymisen vaativan Joensuun kaupunkiseudulla liikennejärjestelmän kehittämistä. Kaavaratkaisulla pyritään mahdollistamaan liikennejärjestelmän kehittäminen liikkumistarvetta vähentäen ja kestävän liikkumisen mahdollisuuksia parantaen. 4 Maakuntakaavakarttaan ei ole esitetty merkintöjä valtakunnallisen väyläverkon muuttamiseksi tai kehittämiseksi. Liikenteen turvallisuusvirasto kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että kaavoituksella voidaan merkittävästi vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Liikkumistarve ja kulkumuotojen valinta määräytyvät pitkälti toimintojen sijoittelun kautta. Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan siten liikenneturvallisuuden kannalta keskeisiin tekijöihin: eri kulkumuotojen liikennesuoritteeseen eli onnettomuuksille altistumiseen sekä liikkumisen ympäristöihin eli onnettomuuksien todennäköisyyteen ja vakavuuteen. Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto toteavat, että kaavan liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset on kuvattu kaavassa riittävästi. Edellä mainituilla perusteilla Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto puoltavat kaavan vahvistamista. VALITUKSET Valittajat Maakuntavaltuuston päätöksestä ovat valittaneet: 1. valittaja A 2. yhteisellä valituskirjelmällä valittaja B ym. Valitusten sisältö 1. valittaja A Vaatimukset Kunnioittavasti katson, että Ympäristöministeriön tulee jättää vahvistamatta Pohjois-Karjalan Maakuntavaltuuston Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen hyväksymistä koskeva päätös § 5 15.6.2015 valitukseni alaiselta osalta: Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen hyväksymispäätös § 5 15.6.2015 on lainvastainen siltä osin, kun Pohjois-Karjalan Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen hyväksymispäätöksessä kaavamääräyksen TP-1 koskemaan Nurmeksen kaupungin Pitkänmäen alueen nk. Bioteollisuusaluetta, Nurmeksen kaupungin Pitkänmäen uuden rakenteilla olevan bioteollisuusalueen lainvoimaisessa asemakaavassa teollisuusaluetta koskevaksi kaavamerkinnäksi on annettu varsin raskas T/kem. Maakuntakaavaan nyt sisällytetty TP-1 kaavamerkintä kaavamääräyksin ja tämä jo voimassa oleva Pitkänmäen nk. Bioteollisuusalueen asemakaavamerkintä T/kem (kaavamääräyksin) eivät ole kaavallisesti yhteen sovitettavissa, Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen hyväksymispäätöksessä § 5 15.6.2015 Nurmeksen kaupungin Pitkänmäen alueen nk. Bioteollisuusalueelle osoitettu kaavamerkintä TP-1 on maakuntakaavoitusta koskevien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisten sisältövaatimusten vastainen, erityisesti on huomioitava käytössä oleva Pitkänmäen I luokan pohjavesialue ja ko. hankealueelle sisältyvät tosiasialliset suunnitelmat seudullisesti merkittävistä teollisuustoiminnoista, 5 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen kaavaselostuksen mukaan Pohjois-Karjalan teollisuustoimintojen alueita ja työpaikka-alueita on käsitelty koko Pohjois-Karjalan osalta jo maakuntakaavan 1. vaiheessa. Tämä 1. vaiheen maakuntakaava hyväksyttiin Pohjois-Karjalan maakuntavaltuustossa marraskuussa 2005 ja tuolloin teollisuus- ja varastoalueet on esitetty aluevarauksin ja kohdemerkinnöin (T, t, t-1), sekä työpaikka-alueet aluevarauksin ja kohdemerkinnöin (TP, TP-e, TP-1, TP-2, tp). Kunnioittavasti esitän väitteeni siitä, että Nurmeksen kaupungin Pitkänmäen nk. Bioteollisuusalue, Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen pohjalta, sekä voimassa oleva alueen asemakaava T/kem huomioiden, sisältyisi tosiasiallisesti Pohjois-Karjalan alueen maakuntakaavallisessa lakisääteisessä maankäyttöä ja rakentamista koskevassa ohjauksessa yhdenvertaisena muiden vertaistensa maakunnallisten raskaamman sarjan teollisuus- ja varastoalueiden aluevarauksien ja kohdemerkintöjen sarjaan (T, etc.). Perustelut esitetyille vaatimuksille Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen maakuntakaavaselostuksen mukaan Nurmekseen suunnitellaan merkittävää bioteollisuusaluetta Pitkämäen alueelle noin 4 km Nurmeksen keskustasta luoteeseen, alueelle ollaan suunnittelemassa bioterminaalia, biohiiltämöä sekä puun kuivaamoa alueelle on suunnitteilla myös bioenergiaa hyödyntävä alueellinen lämmön- ja sähkönyhteistuotantolaitos, biohiiltämö hyödyntäisi yksistään suunnitelmien mukaan puuta vajaat 200 000 k-m3 vuodessa. Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen maakuntakaavaselostusta lainaten 4. vaiheen keskeisiä teollisuus- ja työpaikka-alueisiin liittyviä tavoitteita ovat mm. se, että Nurmeksen bioteollisuusalue osoitetaan maakuntakaavassa. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen maakuntakaavaselostuksen mukaan yhtenä merkittävimpinä uusina teollisuustoimintojen alueina maakuntakaavan 4. vaiheessa esitetään bioteollisuusalue Nurmeksen Pitkämäen alueella. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen kaavamerkintä työpaikkatoimintojen alue (TP,TP1,TP-kme) osoittaa aluerakenteen kannalta merkittävää työpaikka-aluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien tuotanto-, varasto- ja tilaa vievän kaupan ja muiden palvelujen alueeksi. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan alueita, jotka sijaitsevat osittain tai kokonaan luokitelluilla pohjavesialueilla. Suunnittelumääräyksen osalta säädetään, että alueelle ei saa suunnitella sellaisia työpaikkatoimintoja, joilla on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähialueille. Lisämerkinnällä -1 osoitettujen alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon pohjavesien suojelu. On huomioitava että Pitkänmäen bioteollisuushankkeen voimassa oleva Nurmeksen kaupungin asemakaava ulottuu osittain tärkeälle käytössä olevalle Pitkänmäen I luokan pohjavesialueelle. Vaikka hankkeen toiminnot eivät itsessään sijoittuisikaan asemakaavassa itse pohjavesialueen ylle, rajanvetoa käydään käytännössä pohjaveteen piirtyvällä viivalla. Todettakoon, että ympäristönsuojelulaki pitää sisällään pohjaveden ehdottoman pilaamiskiellon, jota ei voida syrjäyttää edes (maakuntakaavan tai) lainvoiman saaneen asemakaavan raskaalla T/kem kaavamerkinnällä. Käytössä olevalla I luokan pohjavesialueella ja pohjaveden muodostuma-alueella ei voida lähteä tekemään rajanvetoa pohjaveteen piirtyvällä viivalla. Iluokan pohjavesialueilla on huomioitava riittävät suojaetäisyydet riskitoimintojen ja pohjavesialueen välillä. 6 Nurmeksen kaupunki nk. Bioteollisuushankkeen hankevastaavana on tuonut jo hanketta koskevassa YVA -arviointiohjelmassaan esille hankkeen keskeisenä riskitekijänä tarpeen käsitellä ja varastoida erilaisia kemikaaleja hankealueella. (Ja tähän tarpeeseen on siis lähdetty vastaamaan kaavamerkinnällä T/kem.) Kaupunki on myös osoittanut YVA -vaiheessa tiedostavansa vaarallisten kemikaalien käyttöön sisältyvät mahdolliset riskit ja häiriötilanteet; mahdollisena onnettomuustilanteena nähdään tulipalosta tai kemikaalivuodosta aiheutuva onnettomuus. Tämä tiedostaminen tulee tunnistaa myös maakuntakaavallisessa suunnittelussa. Pitkänmäen nk. Bioteollisuusalueen perustava asemakaavamerkintä T/kem tarkoittaa teollisuus- ja varastoaluetta, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Tällä paikalla kyseinen kaavamerkintä on uskalias. Pitkänmäen uuteen lainvoimaiseen asemakaavaan sisällytetty kaavamerkintä T/kem on ensimmäinen tämän riskiluokan kaavamääräys Pitkänmäen rakennetun alueen (I luokan pohjavesialue) maankäytöllisen ohjauksen ja suunnittelun historiassa. Porokylän pohjaveden virtausmallin mukaan (Antikainen & Seppälä 2002) pohjavesi virtaa Pitkänmäen pohjavesialueelta edelleen kohti Nurmeksen kaupungin vesilaitoksen Kötsinmäen vedenottamoa. Pitkänmäen rakennetun alueen kaavallisesta ohjauksesta nousee esille aiempien kaavamääräysten varsin harmiton joskin määrittelemätön luonne; vanha TP-kaavamerkintä tarkoittaa työpaikka-aluetta varsin harmittomana, joskin määrittelemättömänä kaavamerkintänä. 2. valittaja B ym. Vaatimukset Ympäristöministeriön tulee jättää maakuntakaavaa koskeva E1-merkintä vahvistamatta jäljempänä mainituin perustein. Perustelut 1. Kaavoittajan näkemys asiassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4.vaiheeseen on tehty yksittäinen tarkistus, jolla osoitetaan E1- merkinnällä Ylämyllyn moottorirata-alueen laajennus (49 hehtaaria) olemassa olevan kooltaan 67 hehtaarin moottoriradan yhteyteen. Moottoriradan laajennus -aluevarauksella kumotaan samalla osa 1.vaiheen kaavassa olevasta MU -merkinnästä. Kaavaselostuksen ja Ylämyllyn moottorirataa koskevan yhteenvetomuistion mukaan E1merkinnän sisältävällä aluevarauksella: - luodaan kaavan mukaiset edellytykset moottoriratatoimintojen laajentumiselle erityisesti motocross- ja enduromoottoripyöräilyä silmällä pitäen, - vahvistetaan Joensuun seudulle paikka moottoriurheilun harjoittelua ja satunnaista kilpailutoimintaa varten, - keskitetään melua aiheuttavat toiminnot (moottoriurheilu, lentokenttä ja ajoharjoittelu) samalle alueelle, - kaavaselostuksen mukaan ko. alueen MU-merkinnän kumoaminen perustuu alueen virkistyskäytön vähäisyyteen ja siihen, että ko. alueella ei voida katsoa enää olevan ulkoilun kannalta seudullista merkitystä. 7 Pohjavedet: Ylämyllyn moottoriradasta tehdystä yhteenvetomuistiosta (Ylämyllyn moottoriradan yhteenvetomuistio, 2015) käy ilmi, että ko. aluevaraus sijaitsee Konivaara B pohjavesialueella (II-luokka), joka puolestaan kuuluu Jaamankankaan reuna/saumamuodostuman länsiosiin. Samaisessa muistiossa todetaan, että ko. pohjavesialue on tasaista hiekkakangasta, ja pohjaveden päävirtaussuunta suunnitellulta varausalueelta on länsi-luoteeseen. Edelleen muistiossa todetaan, että kaavavarauksen läheisyydessä oleva Välikankaan teollisuusalue sijaitsee samalla pohjavesialueella, mutta siellä olevan pohjaveden virtaussuunta on selvittelyvaiheessa. Muistiosta käy myös ilmi, että suunnitellun aluevarauksen läheisyydessä on pohjaveden kannalta riski toimintoja, jotka saattavat vaarantaa pohjavesialueen laatua. Muistiossa mainitaan, että Konivaara B:llä ja aluevarauksen läheisyydessä on joitakin pohjaveden laatua vaarantavia toimintoja: - Joensuun Seudun Ajoharjoittelurata Oy:n omistama ajoharjoittelurata, - Joensuun lentokentän kiitotie, - Välikankaan teollisuusalue, jolle on sijoittunut erilaista yritystoimintaa mm. konepajoja, korjaamoita ja maalaamoita. Alueelle sijoittuvista toiminnoista osa on listattu PIMA- kohteiksi (luku 2.7). - 20 pylväsmuuntamoa sisältäen öljyä 90-420 kg. Kaikki muuntamot sijaitsevat pohjaveden muodostumisalueella. - 13 pilaantunutta tai mahdollisesti pilaantunutta maa-aluetta. Pääosa kohteista on toimivia. Neljästä toimintansa lopettaneesta kohteesta kolme on kunnostettu. - 31 öljysäiliötä, 10 viemäriverkostoon kuulumatonta kiinteistöä, sekä tiestön liukkaudentorjuntaan käytettävä suola, vaaralliset kuljetukset mm. valtatiellä 17. - Sähköistämätön rataosuus vaarallisten aineiden kuljettamiseen (kokonaismäärä 0,110 miljoona tonnia vuonna 2009). Melu ja virkistysarvot: Yhteenvetomuistion mukaan aluevarauksen meluvaikutukset tulisivat kohdistumaan lähinnä alueen vapaa-ajan ja vakinaisiin asukkaisiin. Taustamuistiossa on arvioitu, että kahden kilometrin säteellä moottoriradan ulkorajoista asui vuonna 2005 243 asukasta ja vuonna 2013 252 asukasta. Loma-asuntoja samalla alueella oli vuonna 2005 52 kappaletta ja vuonna 2012 53 kappaletta. Muistion mukaan motocross- ja endurotoiminnoista päätettiin luopua Onttolan alueella, joka sijaitsee samalla Jaamankankaan alueella kuin nyt suunnitteilla oleva aluevaraus. Siirtoperusteluina yhteenvetomuistiossa todetaan, että Lykynlammen virkistysaluetta hyödyntävät ulkoilijat ovat kokeneet moottoriradan äänet häiritseviksi. Kaavaselostuksessa todetaan myös, että ” enduroradan siirtyminen Ylämyllylle rauhoittaa luontoympäristöä (esim. eläimiä häiritsevä melu vähenee) Lykynlammella”. Lisäksi kaavaselostuksessa todetaan, että kaavavarausalueen virkistyskäyttö on jäänyt vähäiseksi eikä alueella voida katsoa enää olevan ulkoilun kannalta seudullista merkitystä 2. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen mukaiset edellytykset Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) tavoitteena on sen 1.1 §:n mukaan järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. MRL:n 5.1 §:n mukaan alueidenkäytön suunnittelun tulee edistää turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön luomista (1 kohta). Edelleen samaisen pykälän 4 ja 5 kohdan mukaan alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyminen sekä ympäristönsuojelu että ympäristöhaittojen ehkäiseminen. MRL:n 9.1 §:n (204/2015) mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin sekä selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Samaisen pykälän 2 momentin 8 mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolle kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA, 895/1999) 1.1 §:n mukaan MRL:n 9 §:ssä kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. MRL:n 22.3 §:n mukaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita annettaessa on otettava huomioon MRL:n 1 §:ssä säädetyt lain yleiset tavoitteet ja MRL:n 5 §:ssä säädetyt alueiden käytön suunnittelun tavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden pyrkimyksenä on edistää lain yleisen tavoitteen mukaisesti kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä muuta alueiden käyttöä koskevissa päätöksissä (HE 101/1998, yleisperustelut). MRL:n 24.1 §:n mukaan valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta. MRL:n 24.2 §:n mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta koskevan valtioneuvoston päätöksen (13.12.2008) mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät muun muassa kiinnittämään huomiota: - ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen, - riittävän suuren etäisyyden haitallisia terveysvaikutuksia aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jättämiseen, - odotettavissa olevien ympäristöhaittojen huomioimiseen ja niiden vaikutusten ehkäisemisen, - melusta aiheutuvien haittoja ehkäisemiseen ja jo olemassa olevien haittojen vähentämiseen, - maa- ja kallioperän soveltuvuuden huomioimiseen suunniteltuun käyttöön, - terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävän saannin turvaamiseen, - luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseen, - luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttämiseen. MRL:n 28.1 §:n mukaan maakuntakaavaa laadittaessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon siten kuin 24 §:ssä säädetään. Edelleen 28.1 §:n mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. MRL:n 28.3 §:ssä tarkennetaan maakuntakaavan sisältöä koskevat seikat, joissa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen sekä vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön. 2.1 Valittajien näkemys asiassa Edellytykset hyvälle elinympäristölle, kestävän kehityksen edistäminen ja suunnittelun laatu 9 Moottoriradan laajentaminen virkistyskäytössä olevalle geohistoriallisesti arvokkaalle Jaamankankaan alueelle asutus- ja loma-asuntoalueen viereen ei luo edellytyksiä hyvälle elinympäristölle. Kaavoituksessa tulisi nimenomaan pyrkiä sijoittamaan nämä toiminnot erilleen. Kaavasuunnitelma vaarantaa tärkeän pohjavesialueen moottoriradan laajentamisen vuoksi eikä siten tue ekologisesti eikä taloudellisesti kestävää kehitystä. Pohjaveden muodostuminen on pitkällä aikavälillä paitsi ekologisesti myös taloudellisessa mielessä tärkein huomioon otettava asia. Kiinteistöjen arvo laskee kaavamuutoksen myötä ja alueen käyttö asumiseen ja virkistystoimintaan (mm. sienten ja marjojenpoiminta, ulkoilu, ratsastus- ja ravihevosten liikunta) vaikeutuu. Nykyisistä asukkaista ensimmäiset ovat tulleet alueelle jo 1960 -luvulla, minkä jälkeen asutus on vähitellen laajentunut nykyiseen mittaansa. Monella kiinteistönomistajalla on ollut loma-asunto hankittuna jo ennen moottoriratatoiminnan alkamista. Kiinteistönomistajien vaikutusmahdollisuudet moottoriratatoiminnan alkamiseen ja laajenemiseen ovat olleet huonot, sillä moottoriradoille ei ole haettu ympäristölupia ennen vuotta 2013. Kiinteistönsä rakentaneilla ja hankkineilla ei ole ollut mitään tietoa siitä, että aluetta kehitettäisiin moottoriratatoiminnan tarpeista ja että nämä toiminnot alueella tulisivat laajenemaan. Olemassa oleva yleiskaava ja alueen ranta-asemakaava eivät anna tästä mitään osviittaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki, vesilaki, ympäristönsuojelulaki ja maa-aineslaki päinvastoin tukevat käsitystä, että asutulta alueelta pyritään vähentämään maa-ainesten oton, teollisuuden ja muiden ympäristöhaittojen vaikutuksia. Näin ollen, alueen kehittämisessä ensi sijalla eivät voi olla moottoriratatoiminnan tarpeet. Perusteeksi ei riitä se, että alueella on jo moottoriratatoimintaa. MRL:n tavoitteena on lisäksi turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedottaminen. Kaavasuunnitelman valmistelussa vuorovaikutteisuus on ollut minimaalista, vain muutaman rivin huonosti perusteltu vastine asukkaiden jättämään lausuntoon kaavan luonnosvaiheessa (yksityiset lausunnot s.25, http://pohjoiskarjala.fi/documents/557926/1511116/Luonnoksen+palaute/6a9fbc39- df58-4329-abd2 b87e4940c333) sekä yhteismuistutukseen. Kaavapäätöksen vaikutusarvioinnin ja Ylämyllyn moottoriradan yhteenvetomuistion puutteellisuus esitetään yksityiskohtaisemmin tämän valituksen luvussa 5. Turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön edistäminen Suunniteltu kaavamuutos vaarantaa asukkaiden terveyden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vedenlaadulle aiheutuvien riskien ja pitkäkestoisen kapeakaistaisen melun muodossa. Se vähentää alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Pohjavesialueella tulee välttää uusia pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Ympäristön kantokyky on rajallinen. Alueen pohjavesiin kohdistuu jo nykyisellään suuri ympäristöpaine siellä tällä hetkellä sijaitsevien toimintojen vuoksi. Loma-asuntoalueen koko vesitalous perustuu alueen pohjavesiin. Rantakaava-alueella kaavamääräykset edellyttävät myös vakinaisten asuntojen veden ottamista talousvesikaivoista. Konivaaran (B ja A) pohjavesien virtaussuunta on Ylämyllyn lisävedenottamolle, josta pumpataan vettä Ylämyllyn lisäksi Liperin kirkonkylälle kirkonkylän juomaveden nikkelipitoisuuden alentamiseksi. Jos kaavasuunnitelma toteutuu, pohjavesiä uhkaavat moottoriajoneuvojen päästöistä, tulipalojen sammutusvesistä ja - vaahdoista aiheutuvat kemikaaliriskit. Suurin osa maahan joutuneesta öljystä imeytyy suoraan maaperään. Maahan vuotanut öljy säilyy maaperässä pitkään, öljylaadusta riippuen biologinen hajoaminen kestää keskimäärin kah- 10 desta vuodesta neljäänkymmeneen vuotta. Pohjaveteen päästessään öljy pysyy muuttumattomana vuosikymmeniä, sillä pohjavesi on vähähappista ja -ravinteista, kylmää ja auringon säteilyn ulottumattomissa. Näin ollen öljyn kemiallinen hapettuminen ja vettä puhdistava bakteeritoiminta ovat tehottomia ja hitaita. Pelkästään pintamaan poistaminen pienentää vajoveden hiilihappopitoisuutta ja tätä kautta pohjaveden kykyä vastustaa happamoitumista. Happamampi vajovesi myös liuottaa maaperästä mineraaleja ja raskasmetalleja pohjaveteen. Pohjavedeksi muuttuvan vajoveden määrä kasvaa, minkä seurauksena pohjaveden pinta nousee. Myös pohjaveden lämpötila- ja kosteusolot muuttuvat, biologinen toiminta vähenee ja likaantumisherkkyys kasvaa (vesiepidemiariskin kasvu). Likaantumisvaara on suurin juuri kyseessä olevan alueen tyyppisillä hiekka- ja soramailla, jotka läpäisevät veden ohella hyvin myös lika-aineita. Sateisten talvien ja roudattoman ajan pidentyminen lisää tätä riskiä, mutta avainasemassa on maankäyttö pohjavesialueella. Paikalliset maisemavaikutukset voivat olla merkittäviä, koska yli 115 hehtaarin alueen suoja- sekä ratarakenteet vaativat laajoille alueille mittavia maansiirtotöitä. Radan rakentamiseksi ei riitä se, että hiekkamaalta poistetaan suojaava kunttakerros. Olemassa olevien ratojen suojauksista ei ole tietoa, koska autoradoilla ei ole ympäristölupaa. Myös Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta vuodelta 2006 tulee ottaa huomioon kaavoituksessa. Periaatepäätöksen mukaan uusia melua aiheuttavia toimintoja suunniteltaessa on huolehdittava siitä, etteivät ne lisää melulle altistumista ja meluhaittoja. Tämä tapahtuu jättämällä melua aiheuttavien toimintojen ja melulle herkkien kohteiden väliin riittävä etäisyys tai huolehtimalla muutoin meluntorjunnasta. Päätöksen perustelumuistiossa todetaan lisäksi, että uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei pidä sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Myöskään uusia melua aiheuttavia toimintoja ei tule sijoittaa alueille, joilla ne lisäisivät melulle altistumista. Luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyminen, ympäristönsuojelu sekä ympäristöhaittojen ehkäiseminen Moottoriradan laajennusalue liittyy saumattomasti laajaan ja ympäristöllisesti arvokkaaseen Jaamankankaan luontokokonaisuuteen. Alueelle tyypillisiä piirteitä ovat vaihtelevat mäntykankaat, harjut, monipuolinen eläimistö ja erittäin kirkasvetiset suppalammet. Alue on myös määritelty tärkeäksi pohjavesialueeksi, jolla tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Lintudirektiivi koskee kaikkien luonnonvaraisena elävien lintulajien suojelua EU:ssa. Sen tavoitteena on lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu, lajien hoitaminen ja sääntely sekä antaa säännökset lajien hyödyntämisestä. Suojelu kattaa linnut, niiden munat, pesät sekä elinympäristöt. Alueella esiintyy valittajien havaintojen perusteella lintudirektiivin I-liitteen lajeista ainakin pyy ja palokärki. Myös käpytikka esiintyy alueella (Suomessa kaikki tikat on rauhoitettu). Tikat ovat pääasiassa paikkalintuja, eli ne pysyvät samoilla seuduilla vuoden ympäri toisin kuin muuttolinnut. Vaarantuneista lajeista (suuressa vaarassa kuolla sukupuuttoon) alueella esiintyy törmäpääskyjä, jotka pesivät molemmin puolin moottorirataa (soranottoalueella ja lentokentällä). Alue on ikiaikaista teerien soidin- ja pesintäaluetta ja näköhavaintoja on ainakin kärpistä, ketuista, ilveksistä, supikoirista, hirvistä ja kauriista. Lentokenttäalueella suunnitellun moottoriratalaajennuksen vieressä on paikallinen erityisesti suojeltavien hyönteislajien (nunnakirjokoisa ja kulopussikoi) esiintymispaikka. Kaavaselostuksessa ja sen liitteissä ei ole selvitetty kaavamuutoksen vaikutuksia näille linnuille ja muille eläimille. 11 On hyvin harvinaista, että näin lähellä suurehkoa kaupunkia on säilynyt näinkin ehjä ja luonnontilainen virkistys- ja asuinalue. Moottoriradan laajentaminen luonnoksessa esitetyllä tavalla vaikuttaisi merkittävällä tavalla tähän kokonaisuuteen. Kaavan ympäristövaikutusten selvitysten riittävyys Vaikka maakuntakaava onkin laaja-alainen ja yleispiirteinen alueidenkäyttösuunnitelma, varauksen perusteiden oikeellisuus ja suunnitelman toteuttamiskelpoisuus tulee olla selvitetty. Luotettavien selvitysten perusteella voidaan varmistua siitä, että maakuntakaavan sallimissa puitteissa on löydettävissä maakuntakaavan sisältövaatimukset täyttävä ratkaisu. Valituksenalaisen aluevarauksen kaavaselostus ja moottorirataa koskeva yhteenvetomuistio eivät sisällä MRA:n 1.1 §:n edellyttämiä selvityksiä. Moottoriradan yhteenvetomuistiossa olevia, ilman asianmukaisia lähdeviitteitä esitettyjä, väittämiä kaavavarausalueen nykytilanteesta, suunnitelmista, kaavoitustilanteesta tai luetteloa aluevarauksen vaikutusalueella sijaitsevista riskitoiminnoista sekä melua aiheuttavista toiminnoista ei voida pitää MRA:n 1.1 §:n edellyttäminä selvityksinä tai MRL:n 9 §:n mukaisena kaavan merkittävien vaikutusten selvittämisenä. Huomioitava myös on, että kaikkia aluevarauksen läheisyydessä olevia riskitoimintoja tai kaikkia kaavavarausaluetta koskevia tai muissa yhteyksissä tehtyjä selvityksiä ei ole otettu huomioon yhteenvetomuistiossa tai kaavaselostuksessa E1-merkinnän sisältävän aluevarauksen kohdalla. Näin ollen näiden huomiotta jätettyjen toimintojen ja selvitysten osalta kaavan toteutumisen vaikutusten selvittäminen on ollut puutteellista. Selvityksiä aluevarauksen kumulatiivisista vaikutuksista pohjavesiin, melukuormaan, luontoon tai virkistysarvoihin ei esitetä aikaisempiin selvityksiin tai lähtötietoihin pohjautuen tai riittävästi perustellen niin, että kaavavarauksen toteuttamiskelpoisuudesta voitaisiin varmistua. Nyt suunnitteilla olevan aluevarauksen myötä osoitetaan perustettavaksi runsaan 115 hehtaarin E1- merkinnällä varustettu alue (67 ha (olemassa oleva alue) + 49 ha (suunniteltu aluevaraus)) moottoriurheilun käyttöön. Suunniteltu uusi aluevaraus on tehty erityisesti motocross- ja enduromoottoripyöräilyä silmällä pitäen. Kyseessä on siis kaksi toimintoa, joista vain jälkimmäisen on suunniteltu sijoittuvan kaavan laajennusalueelle. Vanha Joensuun urheiluautoilijat ry:n autoratakompleksi mikroauto-, jokamiesluokan ja sprint -ratoineen toimii olemassa olevalla E1 alueella ilman lakisääteistä ympäristölupaa. Uusille motocrosstoiminnoille (kolme eri rataa) on myönnetty ympäristölupa olevalle E1 alueelle ennen maakuntakaava 4. vaihetta, mutta Vaasan hallintooikeus on sen kumonnut (15/0137/2). Vaasan hallinto-oikeuden päätös mainitsee erikseen, että luvan kumoamisen syynä ei ole kaavatilanne, vaan se, että alueelle ei ole tehty riittävää selvitystä ympäristövaikutuksista. Myös kaavoittajan tulee tämä asia huomioida ratkaisuja tehdessään, koska maakuntakaavamerkintää käytetään perusteena ympäristöluville. Kaavaselostuksesta tai yhteenvetomuistiosta ei myöskään käy ilmi Liperin kunnan vuonna 2013 käynnistämä moottoriratojen toimintaympäristöä kehittävä YLÄ-LEKA -hanke. Kyseessä on Liperin kunnan ns. kärkihanke, jonka tavoitteena on kehittää Ylämyllyn autoratojen nykyisiä autourheilutoimintoja sekä tuoda alueelle uusia toimintoja, joita ovat motocross- ja endurotoimintojen lisäksi isot kansainväliset autourheilulajit (Liite 3: Aventur, Partners 2012, Liite 4: Liperi TEKLA 4.11.2014 156§). Toisin kuin kaavaselostuksessa väitetään, alueellisten harrastustoimintojen sijasta tavoitteena on perustaa Jaamankankaalle kansainväliset mitat täyttävä moottoriurheilukeskus. Kaavaselostuksesta tai taustamuistiosta ei myöskään ilmene, että nyt valituksenalaisena oleva aluevaraus (E1) kuuluu kansainvälisesti suojeltavaan Vuoksen vesistöön. Tämä tieto on tässä yhteydessä relevantti, sillä Joensuun lentokenttäalue (25 hehtaarin alue kiito- ja rullausteineen ja asematasoineen), johon suunniteltu aluevaraus tulisi rajautumaan, on Vuoksen vesistön vesienhoidossa määritelty ympäristöriskialueeksi. Riskialueeksi määrittely tarkoittaa sitä, että alueen ympäristön tila on huono. P-K:n Ely-keskuksen mukaan lentokenttäalue on riskialue 2020- luvul- 12 le, ehkä kauemminkin (Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016–2021, s. 150, 177). Maaperän puhdistusta vaativan riskin muodostavat lentoasemalla paloharjoituksissa käytetyt erittäin myrkylliset sammutusvaahdot. Lentokentän paloharjoitusalue on ympäristöriski alueen pohjavesille (Haavisto ja Retkin, 2014, 15–21). Lisäksi kiitoradalla käytetyt liuottimet ovat saastuttaneet lentoaseman itäpuolisen Lykynlammen pohjavesialueen vedet. Pohjavesien pilaantumisriskin kasvaminen Lykynlammen moottoripyöräratojen käytön myötä on ollut myös vaikuttimena sille, että motocross- ja endurotoiminnot on haluttu lopettaa Joensuun lentokentän itäpuolelta (Kontiolahden kunnan ympäristölupapäätös Dnro 462/11.01.00/2013). Tätä haittaa ei ole kaavavaraukseen liittyvissä asiakirjoissa arvioitu Joensuun lentokentän kiitoratojen läntisen puolen pohjavesialueen eli Konivaaran B:n osalta. Kaavaselostuksesta tai yhteenvetomuistiosta ei käy ilmi, että vuonna 1981 aloittaneella, yli 30 vuotta toimineella, Ylämyllyn moottoriradalla on käytetty autopalojen sammutuksessa samoja erittäin myrkyllisiä luonnossa hajoamattomia yhdisteitä sisältäneitä sammutusvaahtoja kuin lentoasemalla. Yhteenvetomuistiossa ei ole myöskään kuvattu kaikkia niitä ympäristön kannalta olemassa olevia tai lupaprosessissa olevia riskitoimintoja, joita suunnitellun aluevarauksen välittömässä läheisyydessä Konivaaran (A ja B) alueella sijaitsee. Taustamuistiossa mainittujen riskikohteiden lisäksi aluevarauksen läheisyydestä löytyy (liite 2): - Kaksi maa-ainesten ottoaluetta, jotka sijaitsevat moottorirata-alueen länsipuolella Koninvaara A pohjavesialueella (I luokka). Ottamisalueen koko yhteensä 32,63 hehtaaria. - PIMA-kohde, joka sijaitsee Koninvaara B:n pohjavesialueella Välikankaalla. Teollisuusalueella sijaitsevalla kiinteistöllä on poltettu autohuoltotoiminnan yhteydessä syntynyttä jätettä. Maaperätutkimuksessa on kohteessa todettu ylemmän ohjearvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia (Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta POKELY/255/07.00 /2013) - Joensuun urheiluautoilijat ry:n autoradat, jotka ovat toimineet vuodesta 1981, ja merkittävästi laajentaneet toimintojaan 2000- ja 2010-luvuilla. Kunta on saanut Joensuun urheiluautoilijat ry:n laatiman selvityksen toiminnasta mm. asukkaiden tekemän kirjallisen valituksen jälkeen. Radoilla on kauan järjestetty säännöllistä kilpailutoimintaa oman seuran kesken sekä valtakunnan tasolla. Radoilla ei ole lainvoimaista ympäristölupaa, joten riittäviä selvityksiä toiminnan vaikutuksista ei ole tehty. - Varaus motocrosspyöräradoille, joiden tulevaksi sijoituspaikaksi on määritelty lentoasemaalueen länsipuoli, olevien autoratojen läheinen kiinteistö E1 alueella. Vaasan hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 15/0137/2 (antopäivä 20.5.2015) Liperin kunnan ko. ratoja koskevan ympäristölupapäätöksen puutteellisten pohjavesi- ja meluselvitysten takia. (Enduroradoille ei osoitettu varausta eikä haettu ympäristölupaa samanaikaisesti MC- toimintojen kanssa.) - Maa-ainesten ottoalue (6,5 ha), joka tulisi sijaitsemaan Hiililampien kahden olemassa olevan ottoalueen viereisellä kiinteistöllä moottorialueesta katsottuna länteen Konivaara A:n 1. luokan pohjavesialueella. Allekirjoittaneet ovat valittaneet Liperin kunnan antamasta maa-ainesluvasta (15.12.2014, maa-aineslupapäätös 5/2014) Itä-Suomen hallinto-oikeuteen (diaarinumero 00072/15/5404). Joensuun lentokentän kiitoteiden osalta ei myöskään ole kaavavarausta koskevissa asiakirjoissa esitetty, että Joensuun lentokenttäalueen sivukiitotie ja pääkiitotien länsipääty sijaitsevat kaavavarauksen kanssa samaisella Konivaaran vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (luokka II) (Joensuun lentoaseman ympäristölupa, Nro 58/08/1). Kaavaselostuksessa ja taustamuistiossa todetaan suunnitellun aluevarauksen sijaitsevan Konivaara B:n pohjavesialueella (0742611B), jossa vesi virtaa länsiluoteeseen. Kummassakin kaavavarausta koskevassa asiakirjassa jätetään kuitenkin huomiotta se, että Konivaara B:n pohjavesialue on tosiasiallisesti osa laajaa Konivaaran pohjavesialuetta (0742611 = Konivaara A (I-luokka, 0742611A) + Konivaara B (II-luokka, 0742611B). Konivaaran pohjavesialue on kokonaisuudes- 13 saan luokiteltu veden hankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (Antikainen et al. 2002, s. 46;Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, 2014, s. 14). Ympäristöhallinnon OIVAympäristötietokannassa Konivaaran A ja B alueiden hydrologiset kuvaukset ovat identtiset. Edellä mainitun lisäksi kaavavaraukseen liittyvät asiakirjat eivät selosta, että suunnitellulta aluevaraukselta eli Koninvaara B:ltä lähtöisin oleva pohjavesi virtaa nimenomaisesti kohti I-luokkaan kuuluvaa Konivaara A:n pohjavesialuetta. Tarkemmin kuvattuna pohjaveden virtaussuunta on moottorirata-alueelta läheisiin pohjavesilampiin: Hiililampiin, Pitkäseen ja edelleen Pohjalampeen sekä Leinoseen, Munakukkula-Niinivaaran Natura -alueelle, lähellä oleviin talousvesikaivoihin sekä Liperin kunnan vedenottamoon (Ylämyllyn lisävedenottamo). Ylämyllyn lisävedenottamolta pumpataan vettä Ylämyllyn lisäksi Liperin kirkonkylälle kirkonkylän juomaveden nikkelipitoisuuden alentamiseksi. Ylämyllyn lisävedenottamon kautta Konivaaralta otettava vesimäärä on noin kolmasosa noin 7300 asukkaan vedentarpeesta (Liperin kunta, 2014). Aluevarauksen läheisyydessä sijaitsevalta Välikankaan teollisuusalueelta, jossa on useita PIMAluokiteltuja kohteita (esim. Liperin kunta 2012b, s.11), ei pohjaveden virtaussuuntaa vielä tiedetä: moottoriradasta tehdyn yhteenvetomuistion mukaan teollisuusalueelta lähtevän pohjaveden virtaussuunta on selvittelyvaiheessa. Siten suunniteltu kaavamuutos on vastoin Liperin kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa. Ko. suunnitelmassa todetaan, että mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä (Liperin kunta 2012a, s. 31). Kaavassa osoitetun E1-alueen varaamista perustellaan meluvaikutusten osalta pyrkimyksenä keskittää melua aiheuttavat toiminnot (moottoriurheilu, lentokenttä ja ajoharjoittelu) samalle alueelle sekä vähentää Lykynlammen ulkoilijoiden ja siellä elävien eläimien kokemaa motocrossja endurotoiminnoista syntyvää meluhäiriötä. Toisaalta kaavaselostuksessa ja muistiossa tunnustetaan, että meluava toiminta voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin, ja moottoriradan sekä suunnitellun aluevarauksen läheisyydessä asuu noin 250 ihmistä ja sijaitsee 50 loma-asuntoa. Huomioitava kuitenkin on, että moottoriratatoimintojen sijoittaminen lentokentän viereen melun takia ei ole perusteltua. Vaikka Joensuun lentokenttä on ympäristöriskialue, se ei ole varsinaisesti melualue, mikä johtuu vähistä laskeutumisvuoroista sekä hiljaisista konetyypeistä. Toisaalta taas, vaikka kaavavaraukseen liittyvissä asiakirjoissa perustellaan aluevarausta nimenomaisesti meluavien toimintojen keskittämisellä, näissä asiakirjoissa ei kuitenkaan esitetä mitään taustatietoja tai selvityksiä lentokentän tai ajoharjoittelun nykyisestä melutasosta tai aluevarauksen myötä syntyvien uusien toimintojen kumulatiivisesta vaikutuksesta alueen melutasoihin. Huomiotta jää kokonaan myös se seikka, että lentoaseman toiminnasta aiheutuvan melun leviämismallilaskelmat tullaan päivittämään 31.12.2016 mennessä (Joensuun lentoaseman ympäristölupa, Nro 58/08/1), jolloin saadaan ajantasainen tieto lentokentän aiheuttamasta melusta. Kaavoittaja ei ole myöskään tässä yhteydessä huomioinut vuonna 2012 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teettämää esiselvitystä liittyen ampumaradan uuteen sijoituspaikkaan. Selvityksessä todetaan, että kyseinen lentoaseman länsipuolelle sijoittuva alue ei ole sovelias melutoiminnoille. Asukkaiden määrä kasvaa. Melu voi vaikuttaa haitallisesti myös lähialueen (mukaan lukien Natura -alue) lintuihin ja muihin eläimiin. Vaikutuksia ei kuitenkaan ole selvitetty. Maakuntakaavan 4. vaihetta varten on laadittu taustaselvitys Jaamankankaan maankäytön suunnittelun tueksi (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, 2014). Vaikka Ylämyllyn moottorirataa koskevassa yhteenvetomuistiossa mainitaan suunnitellun aluevarauksen ja sen välittömässä läheisyydessä olevien muiden toimintojen sijaitsevan Jaamankankaan länsiosassa, ei siinä kuitenkaan selosteta Jaamankankaan erityispiirteitä. Jaamankankaan monikäytön selvityksessä (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, 2014, s. 14) todetaan, että Jaamankangas on muodostunut n. 10 000 vuotta sitten ja on geohistoriallisesti eräs merkittävimmistä luonnonmuodostumista Pohjois-Karjalassa. Alueella on myös useita erilaisia luontoarvoja metsineen, järvineen ja lampineen. Jaamankankaan monikäytön selvityksessä todetaan, että Jaamankangas on kokonaisuudessaan 14 1. luokan pohjavesialuetta, mikä tekee siitä erityisen herkän (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, 2014, s. 14). Samaisessa selvityksessä annetaan suuri painoarvo Jaamankankaan tarjoamille virkistysmahdollisuuksille (ibid. s. 43). Tästä taustaselvityksestä ilmenee, että Jaamankangas on ainoita laajoja miltei ehjiä luontoaluekokonaisuuksia Joensuun kaupunkiseudulla, ja sillä on huomattava merkitys koko Joensuun seudun asukkaiden vapaa-ajan toimintojen ja laaja-alaisen virkistyskäytön kannalta (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, 2014, s. 5). Esimerkiksi Jaamankankaan monikäytön selvitykseen osallistuneet vastaajat arvottivat selvitysalueen pääsääntöisesti sen luonnonarvojen ja virkistysarvojen kautta (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, 2014, s. 43). Sen sijaan ko. alueella sijaitseva moottoriurheilukeskus koettiin joissakin vastauksissa muuta virkistyskäyttöä haittaavana melun takia (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, 2014, s. 43) Jaamankankaan monikäytön selvityksen johtopäätöksissä todetaan, että lähtökohtaisesti alueen virkistyskäyttö tuleekin turvata myös tulevaisuudessa: Alueen akuutille käyttöön ottamiselle on perusteita vaikea löytää, joten sen säilyminen ehjänä reservialueena takaa myös tulevaisuudessa sen käytön monipuoliset mahdollisuudet (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, 2014, s. 43). Nyt kyseessä oleva 49 hehtaarin aluevaraus sijaitsee samaisella alueella, josta monikäyttöä koskeva selvitys on tehty. Vaikka maakuntakaavan 4. vaiheen suunnittelun tueksi Jaamankankaan osalta on laadittu taustaselvitys ja suunnitellun aluevarauksen myötä Ylämyllyn moottorialue kasvaa nykyisestä 73 prosenttia, ei kyseessä olevan aluevarauksen kohdalla kaavaselostuksessa tai moottoriradan yhteenvetomuistiossa kuitenkaan millään tavalla analysoida, miten suunniteltu aluevaraus ja sen vaikutukset suhteutuvat Jaamankankaan monikäytön selvityksessä saatuihin tuloksiin ja johtopäätöksiin. Toisaalta asiakirjoissa jää kyseisen aluevarauksen osalta epäselväksi, miten suunnitellulla kaavavarauksella edistetään valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden näkökulmasta (kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, erityistavoite). Allekirjoittaneiden sekä muiden yhteismuistutuksen jättäneiden asukkaiden ja loma-asukkaiden näkemyksen mukaan kyseessä olevalla alueella on aktiivisessa virkistyskäytössä olevia viheryhteyksiä ja reittejä, joiden käyttö loppuu aluevarauksen toteutuessa. Kaavaselostuksessa ja siihen liittyvissä taustaselvityksissä ei siis ole arvioitu riittävällä tavalla yhteisvaikutuksia jo toteutuneiden hankkeiden kanssa eikä pyritty lieventämään hankkeiden haitallisia vaikutuksia kyseisen kaavavarauksen alueella ja lähiympäristössä. Kaavoittajan ratkaisu ei perustu objektiivisiin ja puolueettomiin selvityksiin. Tarkasteltavia vaihtoehtoja moottoriratatoimintojen laajentamiselle, esimerkiksi kauempana asutuksesta olevalle alueelle jolla ei ole pohjaveden pilaantumisen vaaraa, ei ole kaavassa esitetty, joten myöskään niiden toteuttamisen ympäristövaikutuksia ei ole selvitetty. Edellä kuvatusta seuraa, että nyt kyseessä olevan aluevarauksen E1-merkintään johtanutta kaavapäätöstä ei ole tehty MRL:n 9 §:n edellyttämällä tavalla. Puutteellisten selvitysten ja riittämättömien perusteluiden takia ei ole mahdollista arvioida täyttääkö kaava MRL:n 28.3 §:n sisältövaatimukset. Näin olleen kaava on kumottava Ylämyllyn moottoriradan laajennusta koskevan E1-merkinnän osalta MRL 9 §:n ja MRL 28.3 §:n ja MRA:n 1.1 §:n vastaisina. Kaavavarauksen yhdensuuntaisuus valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät voimassa olevassa muodossaan esittämään maakuntakaavassa moottoriratatoimintaan parhaiten soveltuvat alueet. Sellaisena ei voida pitää aluetta, - joka sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella - jonka pohjavettä käyttää juomavetenään noin 7 300 ihmistä 15 - jonka ympäristössä on loma-asuntoja ja vakituisia asuntoja - joka on kaupunkiasutuksen leviämissuunnalla 13 km Joensuun keskustasta - joka on tärkeä virkistyskohde - joka sijoittuu geohistoriallisesti merkittävälle Jaamankankaan alueelle - joka on Natura-alueen välittömässä läheisyydessä ja - jonka alueella elää suojeltavia lintuja ja muita eläimiä. Alueiden soveltuvuuden arvioinnissa keskeisessä asemassa ovat riittävät selvitykset ja vaikutusarvioinnit, joiden sisältöä ohjaavat paitsi kaavan tavoite myös maakunnan erityispiirteistä johtuvat tekijät. Nyt kyseessä oleva kaavaan varattu alue sijaitsee siis tärkeällä Konivaaran pohjavesialueella, jolla tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Edellä kuvatun perusteella ilman suunniteltua aluevaraustakin ko. alueen pohjavesiin kohdistuu jo nykyisellään tekijöitä, jotka vaarantavat pohjaveden laatua ja antoisuutta. Kaiken kaikkiaan Konivaaran pohjavedellä ja sen laadulla on merkittävä vaikutus Liperin kunnan asukkaiden vesihuollon kannalta. Sen vuoksi on ongelmallista, että alueen pohjaveden virtaussuunta on vasta selvittelyvaiheessa. Näin ollen kaavavarausta tehtäessä ei ole ollut tietoa siitä, minne tämän taustamuistiossa riskialueeksi määritellyn teollisuusalueen pohjavedet tosiasiallisesti virtaavat. Edellisen lisäksi varausalue sijoittuu kansainvälisesti suojeltavaan Vuoksen vesistöalueeseen, josta kaavaselostuksessa ainoastaan perusteluitta todetaan, että kaavaehdotus ei ole ristiriidassa Vuoksen vesienhoidon järjestämisen kanssa. Edelleen aluevaraukseen liittyvissä asiakirjoissa ei selosteta, miten tämän kaavavarauksen osalta edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti (kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, erityistavoite). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä tai soveltuvat vedenhankintaan (kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, erityistavoite). Kaavaselostuksessa ei kuitenkaan ole perusteltu ko. kaavavarauksen osalta sitä, miten suunniteltu aluevaraus ja kaavan mahdollistama toiminta tulisi edistämään edellä mainittua erityistavoitetta tai mitkä seikat oikeuttavat kaavamerkinnän vastoin asetettuja tavoitteita. Pohjavesien pilaantumisriskin ja siitä ihmisille koituvien terveyshaittojen lisäksi ko. kaavatarkistus ja edelleen sen mahdollistaman moottorirata-alueen laajennuksen negatiiviset ympäristövaikutukset liittyvät myös meluun ja virkistysarvoihin. Vaikka kaavaselostuksessa ja taustamuistiossa tunnistetaan motocrosstoimintojen ja endurotoimintojen melun osalta niin Lykynlammen alueen ulkoilijoiden/eläimien kokemat haitat kuin Välikankaan ja läheisen lampialueen vakituisille ja loma-asukkaille toimintojen suunnitellun siirron myötä aiheutuvat haitat, ei näitä keskenään erisuuntaisia intressejä punnita suhteessa toisiinsa. Kaavaselostuksessa ko. aluevarauksen osalta ei oteta huomioon, että myös ko. varausalue on tällä hetkellä ulkoilijoiden käytössä ja siellä liikkuu sekä pesii eläimiä. Kaavaselostuksesta tai moottorirataa koskevasta yhteenvetomuistiosta ei käy ilmi, miksi Lykynlammen ulkoilijoiden ja eläinten melualtistumiselle annetaan suurempi painoarvo kuin Välikankaan ja sen viereisen lampialueen 350–400 loma- ja vakituisille asukkaille koituville haitoille. Kaavaselostuksessa ei myöskään perustella, miten ko. kaavavaraus edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita melun osalta, sillä alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Kaavaselostuksessa mainitaan meluvallit, mutta niiden vaikutuksia meluntorjunnassa ei ole kaavoituksen yhteydessä selvitetty. Meluvallit itsessään saattavat aiheuttaa pohjavedelle lisäriskin, sillä maamassoista voi liueta raskasmetalleja ja muita haitallisia aineita, jotka esteettä pääsevät pohjaveteen pintamaiden puuttuessa. Edelleen vaikka kulttuuri- ja luonnonperintöön, virkistyskäyttöön ja luonnonvaroihin liittyvien alueidenkäytön erityistavoitteiden mukaan alueiden käytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä, tämän tavoitteen edistämistä koskevia perusteluita ko. kaavavaraukselle ei tuoda kaavaselostuksessa julki. 16 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa (Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, erityistavoite), ja että alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet (Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, erityistavoite). Melun osalta alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja (Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, erityistavoite). Edellä mainittujen lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet (Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, erityistavoite). Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytön tulee edistää Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina (Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet). Nyt suunnitellun kaavavarauksen kaavaselostuksesta ei käy riittävällä tavalla ilmi, miten tehty kaavapäätös edistää yllä mainittuja tavoitteita. Tästä seuraa, että E1-merkintää koskevan kaavapäätöksen osalta ei voida päätellä, että toteutuuko valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja täyttääkö se MRL 28 §:ssä maakuntakaavalle asetetut sisältövaatimukset. Näin olleen kaava on kumottava Ylämyllyn moottoriradan laajennusta koskevan E1-merkinnän osalta MRL:n 24.1 §:n, MRL:n 24.2 §:n ja MRL:n 28 §:n vastaisina. 3. Vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset Maakuntakaavaa ei voida vahvistaa, mikäli se on lainvastainen. Kaavamerkintöjen yleisiin hyväksymisedellytyksiin on katsottu kuuluvan, että kaavassa osoitettu aluevaraus ei synnytä vesilain tai vastaavasti ympäristönsuojelukin (YSL) vastaista seurausta. Kaavassa ei siten saa osoittaa varausta, jonka toteuttaminen on muussa laissa säädetyn kiellon tai muun rajoituksen vastainen. (Hollo, 2014) 3.1 Valittajien näkemys asiassa Vesilain perusteella eräiden pohjavedestä riippuvaisten luontotyyppien luonnontilan vaarantaminen on kielletty (2 luvun 11 §). Säännöksessä mainituista vesiluontotyypeistä lähteet ovat suoraan pohjavesistä riippuvaisia. Pohjaveden pilaamiskielto vaikuttaa läpäisyperiaatteen mukaisesti muun lainsäädännön soveltamiseen (YSL 17§). Näin ollen MRL:n nojalla ei ole lupa hyväksyä kaavaa, jos seurauksena on pohjaveden pilaantumisen vaara. Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä tarkentaa suojeltavia pohjavesialueita erottamalla omaksi luokaksi ne alueet, joiden pohjavedestä pintavesi- ja maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia. Pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä ovat sellaiset pintavedet, joihin pohjavettä purkautuu merkittävässä määrin (pintavesiekosysteemit), ja joissa pohjaveden purkautumisella on merkitystä pintavesiekosysteemin suojelun sekä säilymisen kannalta. Niitä ovat myös pohjavesistä riippuvaiset luontotyypit kuten lähteet, lähdepurot ja -lammet sekä lähdevaikutteiset suot (maaekosysteemit). Tällaiset alueet tulee suojella ympäristöriskeiltä. Pohjavesien virtaussuunta on Konivaara B -alueelta Konivaara A:lle. Konivaara A ja B ovat samaa yhtenäistä pohjavesialuetta, joten vaikutusten arviointia ei voida rajoittaa yksin Konivaara B alueeseen. Pohjavesi virtaa siis moottoriratatoimintoihin kaavoitetulta alueelta kohti Munakukkula- Niinivaara Natura -aluetta ja muita lännessä olevia pintavesi- ja maaekosysteemejä. Kaavaan liitetty Natura -selvitys ei ole esimerkiksi Munakukkula-Niinivaara -Natura-alueen osalta arvioinut lainkaan kaavamuutoksen vaikutuksia pohjaveteen ja sitä kautta lähdevaikutteisiin soihin, kasveihin, lintuihin sekä muihin eläimiin, jotka käyttävät pohjavettä ravinnokseen. Alueella on muitakin vastaavia ilman ja veden kautta kulkeutuville päästöille erittäin herkkiä pohja- 17 vedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Näitä ovat mm. useiden riskitoimintojen alavirrassa sijaitsevat lähteet, Hiililammit, Pitkänen, Pohjalampi ja Leinonen. Alueella olevien eri toimintojen ympäristövaikutuksia ei ole arvioitu ympäristönsuojelukin asettamien vaatimusten osalta. Ympäristönsuojelulain 17 §:n pohjaveden pilaamiskielto sisältää vaaran aiheuttamisen kiellon, eikä toiminnan tarvitse aiheuttaa konkreettista pilaantumista ollakseen pohjaveden pilaamiskiellon vastaista. Alueen maaperä on suurelta osin nesteitä hyvin läpäisevää soraa ja hiekkaa. Riski haitallisten aineiden pääsystä maaperään ja edelleen pohjaveteen on suuri etenkin autojen ulosajo- ja muissa vahinkotilanteissa. Mahdollisista suojaustoimenpiteistä ja lupamääräyksistä huolimatta maaperän ja pohjaveden pilaantumisriski on olemassa. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on huomioitava kaavoituksessa siten, että ne sijoitetaan riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. 4. Hallintolain mukaiset edellytykset Viranomaisen tulee noudattaa päätöksiä tehdessään hallintolain (HL, 434/2003) 6 §:n mukaisia hallinnon oikeusperiaatteita, jotka koskevat kaikkea hallintoelinten toimintaa sen muodosta ja sisällöstä riippumatta (Mäenpää, 2008, s. 66). Päätöksenteon on HL:n oikeusperiaatteita noudattaen oltava puolueetonta ja objektiivisesti perusteltavissa. Koska maakuntakaavan toteutumisen ympäristövaikutukset tulee MRL:n 9 §:n mukaisesti selvittää tarpeellisessa määrin, kytkeytyy vaikutusten selvittäminen myös hallintolain viranomaisia velvoittaviin säännöksiin, jotka koskevat tarpeellisten tietojen ja selvitysten hankkimista sekä päätösten perustelemista. Hallintolain 31.1 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Hallintolain 45.1 §:n mukaan hallintopäätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Hallituksen esityksessä (HE 72/2002, s. 100) HL:n 45 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että asianosaisen on saatava tietää, mitkä seikat ovat johtaneet häntä koskevan ratkaisun tekemiseen. 4.1 Valittajien näkemys asiassa Nyt ko. kaavavarausasiassa ei kaavaviranomainen ole noudattanut sille kuuluvaa selvittämisvelvollisuuttaan, sillä kaavavarauksen taustaksi tehtyä yhteenvetomuistiota ei voida pitää hallintolain kannalta riittävänä selvityksenä. Ko. yhteenvetomuistio on lähinnä kuvaus moottoriradan nykytoiminnasta ja suunnitelmasta ilman asianmukaisia lähdeviitteitä. Siinä kyllä kuvataan kaavavarauksen mahdolliset ympäristövaikutukset, mutta perustellut johtopäätökset kaavan vaikutuksista ja punninta erisuuntaisten intressien osalta jäävät kokonaan puuttumaan. Näin ollen ko. kaavavaraukseen vaikuttavien tekijöiden arviointi ei ole ollut objektiivista ja puolueetonta HL:n 6 §:n mukaisesti. Huomioitava myös on, että yhteenvetomuistio on kirjoitettu (päivätty 25.5.2015) vain kolme viikkoa ennen maakuntavaltuuston 15.6.15 vahvistamaa kaavapäätöstä ja tammikuussa hyväksytty kaavaehdotus (maakuntahallitus 26.1.15) sisältää perusteluina samat vaikutukset kuin kaavaselostuksen lopullinen versio. Näin ollen kaavavaraus on tehty huomattavasti aikaisemmin kuin siihen liittyvä tausta-asiakirja, yhteenvetomuistio. Kaavaselostuksen vaikutusarviointiin 53 asukkaan perusteltu yhteismuistutus sai aikaan viisi lisävirkettä, jotka myötäilevät kaavoittajan aiemmin tekemää ja kirjaamaa ratkaisua. Moottoriratalaajennusta koskevaan kokonaisarvioin- 18 tiin asukkaiden (54 henkilöä) jättämillä muistutuksilla (2 kpl) ei ollut vaikutusta lainkaan. Kaavaehdotuksessa (maakuntahallitus 26.1.15) ja valmiissa kaavaselostuksessa (maakuntavaltuusto 15.6.15) esitetyt kokonaisvaikutukset ovat samat: Moottoriratalaajennuksen vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön ovat positiiviset. Arviota ei perustella. Ko. kaavavarausasiassa viranomainen ei ole noudattanut hallintolaissa kuvattua perusteluvelvollisuuttaan. Niin kaavaselostuksessa kuin yhteenvetomuistiossa esitetään kaavavarausalueen osalta useita väittämiä, joita ei ole perusteltu asianmukaisella tavalla eikä asianmukaisin viittein. Yrityksiä koskeva tieto on osin vanhentunutta. Alueen asukkaiden ja loma-asukkaiden lukumäärä on aliarvioitu ja kaikkia PIMA-kohteita tai pohjavesille haittaa aiheuttavia riskitoimintoja ei ole kerrottu. Edellä mainituin perustein ei ole mahdollista varmistua kaavan hallintolainmukaisuudesta ja kaava on kumottava Ylämyllyn moottoriradan laajennusta koskevan E1-merkinnän osalta HL:n 6 §:n, HL:n 31.1 §:n ja HL:n 45.1 §:n vastaisina. 5. Aluevarauksen tarve ja vaadittujen selvitysten puutteet Maakuntakaavan selostuksen suunnitteluperiaatteena kohdassa 3.7.2 ”Moottorirata-alueet” mainitaan, että kaavan tarkoituksena on ensisijaisesti tehdä aluevaraus, joka mahdollistaa moottoriradan sijoittamiseen johtavan suunnittelu- ja lupaprosessin. Aluevaraus maakuntakaavassa on tässä suhteessa tarpeeton, sillä moottoriradan suunnittelu ja luvitus ei edellytä aluevarausta maakuntakaavassa. Esimerkiksi Pirkanmaan ampuma- ja moottoriradat -selvityksessä (2015, s. 14) todetaan lähtökohtaisesti, että Pirkanmaan maakuntakaavassa osoitettavien moottoriratojen kriteerinä on lainvoimainen ympäristölupa. Ympäristölupa on tae päätöksen ekologisesta kestävyydestä ja riittävästä ympäristövaikutusten arvioinnista. Ylämyllyn olemassa oleva 1981 toiminnan aloittanut rata-alue on siirretty seutukaavasta maakuntakaavaan sellaisenaan, ilman ajantasaisia selvityksiä (vrt. Ympäristökeskuksen lausunto maakuntakaavan 1. vaiheeseen, 2005). Maakuntakaavassa aluevarausten pitää kuitenkin perustua riittäviin ajantasaisiin selvityksiin koko vaikutusalueelta (MRL 9§). Koko 115 ha:n (E1+E1) aluetta koskevan selvityksen tarve perustuu siihen, että esitetty kaavalaajennus vaikuttaa koko moottorirata-alueen käyttömahdollisuuksiin ja myös käyttötarkoituksen muutokseen. Näitä uusia lisääntyviä käyttömahdollisuuksia on kuvattu esimerkiksi Liperin kunnan tilaamassa konsultti selvityksessä (Liite 3: Aventur Partners, 2012) ja asian hankesuunnitelma on osa Liperin Ylämyllyn liikennejärjestelytoimenpiteiden suunnittelu- ja rakentamisohjelmaa vuodelta 2014 (Liite 4: Liperi TEKLA, 4.11.2014). Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan laaditut selvitykset ovat tärkeänä perustana kaavan lainmukaisuuden arvioinnille sisältövaatimusten (MRL 28 §) näkökulmasta (OAS, s.12). Kaavaselostuksen moottoriradan vaikutusarviointiin sisältyy selkeitä puutteita, joita on tarkasteltu tämän valituksen luvuissa 2-4 lainkäytön näkökulmasta. Seuraavassa käydään läpi lopullisen kaavaselostuksen vaikutusarviointiin (luku 4.2.8) sekä Ylämyllyn moottoriradan yhteenvetomuistioon liittyviä ongelmia. Vaikutusarviointi Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen: - Vaikutusarvioinnin mukaan moottorirata-alueen laajennus ”ei aiheuta merkittäviä muutoksia olemassa oleviin vaikutuksiin”. Siitä, mitä ympäröivät alueet ovat maankäytöllisesti, ei mainita mitään, vaikka otsikon mukaan analysoitavina ovat nimenomaisesti vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Autoratojen ja uuden kaava-varauksen vaikutusalueella on asunto- ja lomaasunto-, (pien)teollisuus- sekä yhdistettyjä pienteollisuus- ja asuntoalueita. Toisin kuin vaiku- 19 tusarvioinnissa väitetään, toimintojen keskittäminen kyseiselle alueelle heikentää radan kehittämisedellytyksiä, sillä asutus vaikeuttaa radan kehittämistä ja toimintaa. 2 kilometrin säteellä asuu ja lomailee 350–400 ihmistä, ja alueen keskeinen melunlähde on jo moottorirata-alue: - Rata-alueen meluhaitat kasvavat merkittävästi. Moottorirata-alueen laajennustarve perustellaan toiminnan monipuolistumisella ja uusilla lajeilla (Liite 3: Aventur, Partners 2012, Liite 4: Liperi TEKLA 4.11.2014 156§). Lisääntyvät meluhaitat kohdistuvat asukkaisiin päivä ja ilta-aikaan ja viikonloppuisin, jolloin alueen asunnot ja piha-alueet ovat käytössä. - Lentokentän meluhaitta on satunnaista ja lyhytaikaista. Kentällä liikennöi säännöllisesti päivittäin 5 vuoroa, joista osa päiväaikaan. Reittikoneiden lähestymis- ja lähtöreitit kulkevat pääsääntöisesti itään lentokentästä. Länteen lähtevät koneet kiertävät 1-2 km asutuksesta pohjoiseen. Vaikutukset luontoon, luonnonvaroihin, kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen - Moottoriradan sijoittamista puolustellaan suojeltavien pinta- ja maaekosysteemien puuttumisella, joka on mainittu Liperin kunnan pohjavesien suojelusuunnitelmassa. Samassa suojelusuunnitelmassa (Julkinen versio 24.1.2012, s.25) todetaan myös, että pohjavesialueille ei saa sijoittaa vapaa-ajan alueita, jotka aiheuttavat vaaraa pohjavedelle. Motocross- ja enduroradat sijaitsevat nykyään toisella pohjavesialueella. Toimintojen siirto ei edistä kestävää kehitystä eikä paranna luonnon tilaa Joensuun seudulla. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön: - Vaikutusarvioinnin mukaan laajennuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Käsityksemme mukaan lisääntyvä melu laskee yleiskaava-alueen asuin- ja lomakiinteistöjen arvoa. Myös paikalliset maisemavaikutukset voivat olla merkittäviä, koska rakentaminen laajalle alueelle vaatii mittavia maansiirtotöitä korkeille suojavalleille ja ratarakenteille. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitaan, että 4. vaiheen kaavatyön erityinen painoalue ovat vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Näihin ei ole paneuduttu. Vaikka moottoriurheiluharrastuksen mahdollisuudet paranevat, vaikutusarviointi vähättelee kaavan mukaiselle lailliselle asutukselle aiheutuvia haittoja. Alueella 2 kilometrin säteellä asuu 350–400 henkilöä mukaan lukien loma-asukkaat. Kaupungin läheisyys (13 kilometriä keskustaan) mahdollistaa loma-asuntojen tavanomaista aktiivisemman käytön myös loma-aikojen ulkopuolella. Moottorirata-alueen laajeneminen vaikuttaa negatiivisesti alueen ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Se supistaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia merkittävästi samaan aikaan kun tarve virkistyskäyttöön kasvaa asukasmäärän kasvaessa. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon: - Vaikutusarvioinnissa todetaan autoratojen olevan vain yksi alueen riskitoiminnoista. Yhteenvetomuistion (taulukko 2) mukaan alueella on kuitenkin mm. 13 pilaantunutta tai mahdollisesti pilaantunutta maa-aluetta. Mielestämme näin ei voi perustella lisäriskien tuontia alueelle. Haitalliset aineet kuormittavat maaperää ja vaikutukset kasaantuvat. Vaikutusarvioinnin moottorirataa koskevassa taustamuistiossa mainitaan, että etelässä Välikankaan teollisuusalueella pohjaveden virtaussuunta on selvittelyvaiheessa, mutta veden laatua uhkaavista riskitoiminnoista jätetään kertomatta uusin tieto. - Lentokentän alue on ympäristöriskialuetta ainakin 2020 luvulle, ehkä kauemminkin (P-K:n ELYkeskus 2014a, s.150,177). Vuonna 2013 Ely-keskus määritti lentokentän ja 1970- luvulla peruste- 20 tun Välikankaan ympäristöriski- ja selvitysalueiksi. Koska ympäristön sietokyky on rajallinen ja puhdas pohjavesi itsessään arvo, Konivaara B alueella on suuri tarve olevien ympäristöriskien pienentämiseen vähentämällä nykyisten riskitoimintojen määrää. - Välikankaan teollisuusalueella tapahtuneen, vuosia jatkuneen ympäristörikoksen paljastuttua vuonna 2013 ilmeni myös, että teollisuusalueelta vesi virtaa kohti pohjavesilampi Leinosta ja siten kohti Ylämyllyn vedenottamoa. Samalla pohjaveden raskasmetallipitoisuuksien havaittiin nousseen. - Konivaara B alueella ei ole suojelusuunnitelmaa. Alueelle on tehty ainoastaan riskikartoitus, jota on tarkoitus päivittää tarvittaessa. Liitteessä 5, Pohjois-Karjalan ELY- keskus luokittelee Konivaara B pohjavesialueen selvitysalueeksi. Konivaara B on alue, jolla on huomattavasti ihmistoimintaa, mutta jonka pohjaveden laatuun vaikuttavia tekijöitä ei ole riittävästi valvottu tai niistä tiedetty. Esimerkiksi vanhalla Välikankaan teollisuusalueella PIMA- kohteiden kunnostaminen on kesken samaan aikaan kun uusia kohteita tulee julki. Vanha Välikankaan teollisuusalue kaipaa muutoinkin valvontaa sekä siistimistä, sillä se on osittain epämääräistä romualuetta, jolla ei näytä olevan aktiivista yritystoimintaa (Liperi TEKLA 4.11.2014 156§, Liite 4). - Vaikutusarvioinnissa mainituista riskeistä puuttuvat yli 30 vuotta toimineet ja edelleen ympäristöluvatta toimivat Joensuun Urheiluautoilija ry:n autourheiluradat, Polvijärventien liikenne sekä autoratojen vieressä Konivaara A pohjavesialueen puolella oleva laaja yli 30 vuoden ajan massiivisesti kaivettu Hiililampien maa-ainesottoalue, jota parasta aikaa ollaan laajentamassa. Ottotoiminnassa ei ole noudatettu Liperin kunnan voimassa olevaa ympäristölupapäätöksen mukaista vähimmäissuojakerrosta, vaan käytössä olevalla alueella on useiden hehtaarien laajuudella vain 2 metrin suojakerros. Muut vaikutukset ja yhteisvaikutukset: - Laajennusta perustellaan lentokenttämelulla. Tämä ei ole kestävä argumentti, sillä lentomelu on satunnaista ja ei kohdistu alueen asumiseen, toisin kuin pitkäkestoinen moottoriratamelu. - Vaikutusarvioinnissa vedotaan myös moottoriurheilun vetävän harrastajia radalle ja vähentävän haittavaikutuksia muualla. Tämä on pelkkä arvaus. Tiedossamme ei ole tutkimusta joka tukisi väitettä. Samalla tapaa voisimme olettaa, että moottoriurheilukisat toimivat mallina katsojille ja lisäävät haittavaikutuksia muualla. Rata houkuttelee laittomaan moottoriurheiluun myös moottoriradan liepeillä virkistys- ja ulkoilualueella sekä esimerkiksi Hiililampien raskaasti kaivetulla maa-ainesottoalueella. Tämän ovat tuoneet esiin asukkaat ja myös moottorikerhon edustajat Liperin kunnan, maakuntaliiton ja ELY -keskuksen edustajien tapaamisessa moottoriradalla 8.6.2015. - Kunnan valvoma toiminta Hiililampien soranottoalueella ylitti YVA-asetuksen (713/2006) 6§:n mukaisen rajan ottoalueen koon osalta jo vuonna 2008, mutta ympäristövaikutuksia ei ole arvioitu. Liperin kunnan 9.12.2014 myöntämä maa-aineslupa laajentaisi kaivualuetta n. 40 hehtaariin sekä jatkaisi jo yli 30 vuoden ajan kaivetun alueen käyttöä edelleen 10 vuotta, vielä 7 vuotta nykyisten lupien päätyttyä. Ylämyllyn moottoriradan yhteenvetomuistio: Kaavoittaja on laatinut erillisenä taustaselvityksenä dokumentin ” Ylämyllyn moottoriradan yhteenvetomuistio”. Se sisältää merkittäviä puutteita: 21 - Luvussa 2.3 ”ympäristölupatilanne” ei ole kerrottu, että motocrossradalle myönnetty ympäristölupa on kumottu Vaasan hallinto-oikeudessa ennen kuin kaavan 4. vaihe on esitetty maakuntavaltuustolle. - Luvussa 3.3.1 ”Melu” viitataan FCG:n tekemään melumittaukseen. Raportissa ei kerrota päättäjille, että mittaukset tehtiin kaksipäiväisen kilpailun aloituspäivänä ensimmäisten karsintalähtöjen aikana. Alueen asukkaiden omia havaintoja ja mittauksia on tehty myös varsinaisten kilpailujen aikana. Lisäksi taustaselvitys jättää huomiotta FCG:n meluraporttiin kirjatun asian, että sääolot olivat ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 mukaiset vain yhdessä mittauspisteessä (sivu 4). FCG toteaa myös, että mittauksien epävarmuutta voidaan vähentää vain tekemällä riippumattomia mittauksia (sivu 6). - Selvityksen lähteenä on käytetty power point -esitystä ”Aventur Partners Moottoriurheilukeskussuunnitelma 2012” (Liite 3). Lähteen riippumattomuus ja tekijöiden asiantuntemus ovat kyseenalaisia. Aventur Partners Oy:n kaupparekisterin mukainen toimialakuvaus on: ”'Yhtiön toimialana on harjoittaa Suomessa ja ulkomailla teknologian siirtoa, kaupallistamista ja tuotteistamista. Yhtiö voi toimia konsernin hallintoyhtiönä, tuottaa ja välittää liikkeenjohdollisia, juridisia, suunnittelu-, konsultointi- ja koulutuspalveluita sekä asiantuntijapalveluita ja käydä niillä kauppaa. Yhtiö voi käydä kauppaa immateriaali- ja sopimusoikeuksilla, harjoittaa omistamiensa ja hallitsemiensa kiinteistöjen ja huoneistojen vuokrausta ja arvopaperi- ja arvopaperijohdannaisten kauppaa sekä kiinteistökauppaa. Yhtiö voi myös harjoittaa agentuuri-, edustus ja tradingtoimintaa. Yhtiö voi myös harjoittaa rakennus- ja kiinteistöalan saneeraustoimintaa, maa-ainesmetalli- ja teollisuusraaka-ainekauppaa sekä antaa ja välittää vakuuksia ja tuottaa likviditeettipalveluita.” Tämän mukaan yhtiöllä ei ole omaa ratahankkeiden arvioinnin tai ympäristövaikutusten arvioinnin osaamista, vaan se hankkii palvelun ulkopuolisilta. Kunnan tilaama selvitys on merkitty vain Joensuun Urheiluautoilijat ry:n edustajan Aappo Hämäläisen ja Aventur Partners Oy:n nimiin. - Yhteenvetomuistiossa todetaan, että ”Moottorirata on yksi osatekijä muiden pohjavesialueen puhtautta uhkaavien tekijöiden joukossa. Kaiken kaikkiaan voidaan katsoa, että kun moottoriradan toiminnot toteutetaan myönnettävien ympäristölupien mukaisesti, ei moottorirata aiheuta merkittävää lisävaaraa Konivaara B -pohjavesialueen veden laadulle.” Se että moottorirata on vain ”vain yksi muiden joukossa” ei poista tai vähennä siitä ympäristölle aiheutuvaa vaaraa. Aiheutettu vahinko on usein peruuttamaton ja voi syntyä pitkän ajanjakson kuluessa. PohjoisKarjalan ELY-keskuksen edustajan 20.11.2014 pitämässä esitelmässä (Liite 5), Konivaara B luokitellaan selvityskohteeksi, jossa on paljon riskitoimintoja, joista ei ole riittävästi tietoa. Koska pohjavesialueen tila on selvitysvaiheessa, sinne ei pidä osoittaa lisää toimintoja jotka saattavat aiheuttaa vaaraa pohjavesille. Tämä on Liperin kunnan pohjavesien suojeluohjelman mukaista. 6. Yhteenveto Koska - Ylämyllyn moottorirata-alueen kaavavarauksen laajentaminen ei ole välttämätöntä, - kaavoituksen reunaehdot ovat oleellisesti muuttuneet maakuntakaavan 1. vaiheesta, - kaavassa ei saa osoittaa varausta, joka aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskiä, - kaavamerkintä ei tue Vuoksen vesienhoidon j ärj estämistä, - kaavamerkintä lisää merkittävästi alueen meluhaittoja, - Joensuun lentokentällä ei voi perustella uusia melutoimintoja alueelle, - alueen nykyisillä moottoriratatoiminnoilla ei ole ympäristönsuojelukin edellyttämiä ympäristölupia toimintaansa, 22 kaavapäätöstä ei ole tehty MRL:n 9 §:n edellyttämällä tavalla, ja puutteellisten selvitysten sekä riittämättömien perusteluiden takia ei ole mahdollista arvioida täyttääkö kaava MRL:n 28.3 §:n sisältövaatimukset. Edelleen, kaavapäätöksen osalta ei voida päätellä toteutuvatko valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja täyttääkö kaava MRL 28 §:ssä maakuntakaavalle asetetut sisältövaatimukset. Esitetyn perusteella ei ole myöskään mahdollista varmistua kaavan hallintolainmukaisuudesta. Me allekirjoittaneet vaadimme, että kaava on kumottava Ylämyllyn moottoriradan laajennusta koskevan E1-merkinnän osalta MRL 9 §:n ja MRL:n 24.1 §:n, MRL:n 24.2 §:n, MRL:n 28 §:n, MRL 28.3 §:n ja MRA:n 1.1 §:n, HL:n 6 §:n, HL:n 31.1 §:njaHL:n45.1 §:n vastaisena. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vastine ja valittajien vastaselitykset Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on antanut vastineen lausuntojen ja valitusten johdosta. Valittajille on annettu tilaisuus vastaselityksen antamiseen Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vastineen johdosta. valittaja A ja valittaja B ym. ovat antaneet vastaselityksen. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS Kannanotot ministeriöiden lausuntoihin Ympäristöministeriö toteaa, etteivät ministeriöiden lausunnot anna aihetta kannanottoon. Lausumat valituksiin 1. valittaja A Ympäristöministeriö hylkää valituksen. Perustelut Valituksen mukaan ympäristöministeriön tulee jättää vahvistamatta Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava siltä osin kun siinä on osoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työpaikkatoimintojen alue TP-1 koskemaan Nurmeksen kaupungin Pitkänmäen niin kutsuttua bioteollisuusaluetta. Valittajan mukaan kaavaratkaisu on maakuntakaavan sisältövaatimusten vastainen ottaen erityisesti huomioon Pitkänmäen I luokan pohjavesialue ja hankealueelle sisältyvät tosiasialliset suunnitelmat seudullisesti merkittävästä teollisuustoiminnasta. Valittaja viittaa myös siihen, että TP-1 kaavamerkintä ja jo voimassa oleva asemakaavan Tkem -merkintä eivät ole kaavallisesti yhteen sovitettavissa. Valittajan mukaan merkintä ei ole yhdenmukainen muiden vertaistensa raskaamman sarjan teollisuus- ja varastoalueiden aluevarausten kanssa. Maakuntakaavassa esitetään maankäyttö- ja rakennuslain 25 §:n mukaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota muun muassa maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, ekologiseen kestävyyteen sekä maa- ja vesivarojen kestävään käyttöön. Nämä seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. 23 Kaavaselostuksen mukaan Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on ollut varata bioteollisuusalue Nurmeksen Pitkänmäen alueelle. Valittajan esille tuoma TP-1 -merkintä ei kuitenkaan koske bioteollisuusaluetta. Ko. merkinnässä on kyse työpaikkatoimintojen alueesta, joka on varattu ympäristöhäiriötä aiheuttamattomille toiminnoille sijoittuessaan Pitkänmäen 1 luokan pohjavesialueelle. Lainvoimaisessa 1. vaihemaakuntakaavassa osoitetun varauksen merkintään TP-2 on tehty 4. vaihemaakuntakaavassa vain teknisluonteinen indeksiä koskeva korjaus, jolla TP-2 merkintä on muutettu TP-1:ksi ilman että merkinnän kuvausta tai suunnittelumääräystä on muutettu. Nurmeksen Pitkänmäen bioteollisuusalue on osoitettu 4. vaihemaakuntakaavassa uutena teollisuus- ja varastoalueena kohdemerkinnällä t. Valittaja on maakunnan liiton vastineesta antamassaan vastaselityksessä täsmentänyt, että hän pitää maakuntakaavaa lain vastaisena nimenomaan siltä osin kuin siinä on osoitettu bioteollisuusalue. Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavassa merkinnällä t osoitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää teollisuus- tai varastoaluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa tuotannollista toimintaa varten. Suunnittelumääräyksen mukaan suunnittelussa tulee huomioida, että merkittävät ympäristölle aiheutuvat häiriöt estetään. Ympäristöministeriö toteaa, että kyseinen teollisuus- ja varastoalueen kohdemerkintä t kytkeytyy Pitkänmäen teollisuusalueeseen kuitenkin niin, että se on osoitettu pohjavesialueen ulkopuolelle Nurmeksen Pitkänmäen Känkäälän alueen suuntaan. Aluetta rajoittaa itälaidaltaan rautatie ja länsipuolella vaikeasti rakennettava maasto. Alueen välittömään läheisyyteen ei ole osoitettu taajamatoimintoja eikä maakuntakaavan vaikutusarvioinnin mukaan kohdemerkintä haittaa myöskään taajama- ja muun yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Vaikutusarvioinnin mukaan alueen kehittämisestä aiheutuvat vaikutukset elinympäristöön, kuten melu ja heikentynyt ilmanlaatu, jäävät vähäiseksi tai kohdistuvat paikallisesti. Ympäristöministeriö toteaa, että vaihemaakuntakaavan merkintätavasta ja maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen maakuntakaavalla ei ratkaista bioteollisuusalueen alueellista laajuutta eikä sen yksityiskohtaista sijoittumista. Bioteollisuusalueen toteuttaminen edellyttää maakuntakaavaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua sekä ympäristönsuojelulain mukaista lupamenettelyä, jossa käsitellään toiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat ja annetaan tarpeelliset lupamääräykset. Ympäristöministeriö katsoo, että Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava täyttää maankäyttöja rakennuslain 28 §:n mukaiset sisältövaatimukset eikä ole valituksessa esitetyin perustein muutoinkaan lainvastainen. 2. valittaja B ym. Ympäristöministeriö hylkää valituksen. Perustelut Valituksessa vaaditaan, että ympäristöministeriön tulee jättää vahvistamatta Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Liperin Ylämyllyn moottoriradan laajennusta koskevan E1 -merkinnän osalta. Valituksen mukaan kaavaratkaisu on maakuntakaavan sisältövaatimusten vastainen eikä siihen liittyviä selvityksiä ole tehty eikä vaikutuksia arvioitu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Valituksessa viitataan erityisesti meluhaittoihin sekä pohjavesien, luontoarvojen ja vir- 24 kistyskäyttöarvojen vaarantumiseen. Valituksessa kaavaratkaisua pidetään myös hallintolain vastaisena. Sisältövaatimukset Säännökset Maakuntakaavassa esitetään maankäyttö- ja rakennuslain 25 §:n mukaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota muun muassa maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, alueidenkäytön ekologiseen kestävyyteen, maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n mukaan maakuntakaavassa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet siten kuin siitä edellä säädetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistettävä niiden toteutumista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohjavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla. Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Selvitysten perusteella on kuitenkin voitava varmistua siitä, että maakuntakaava sen sallimien toteuttamisvaihtoehtojen puitteissa täyttää sille asetetut sisältövaatimukset. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa merkinnällä E1 osoitetaan moottoriurheilun samoin kuin ajo-opetuksen kannalta seudullisesti ja maakunnallisesti tärkeät alueet. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Maakuntakaavan kaavaselostuksen mukaan maakuntakaavan tavoitteena on turvata Joensuun seudulle paikka moottoriurheilun harjoittelua ja satunnaista kilpailutoimintaa varten ja luoda edellytykset moottoriratatoimintojen laajentamiselle erityisesti motocross- ja enduromoottoripyöräilyä silmällä pitäen. 4. vaihemaakuntakaavassa merkinnällä E1 osoitetaan lisäalue moottoriurheilua varten käytössä olevan ja maakuntakaavan 1. vaihemaakuntakaavaan sisältyvän moottorirata-alueen yhteyteen. Merkinnällä E1 kumotaan 1. vaihemaakuntakaavaan sisältyvä moottoriradan ja lentokentän väliin jäävä osa maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU), samoin kuin alueella oleva viheryhteystarve -merkintä. Ympäristöministeriö toteaa, että maakuntakaavan lainmukaisuutta tutkittaessa ei ole merkitystä sillä, olisiko joku toinen paikka ollut moottoriurheilutoiminnoille tarkoituksenmukaisempi. Vahvistuskäsittelyssä ratkaistaan esitettyjen aluevarausten ja merkintöjen lainmukaisuus. 25 Pohjois-Karjalan ELY-keskus on tehnyt 17.6.2015 päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta 4. vaihemaakuntakaavassa esitetyn nykyisen moottoriurheilukeskuksen toimintojen laajennuksen ja laajennettavaksi esitetyn moottorirata-alueen osalta. ELY-keskus päätti, että nykyiseen moottoriratatoimintaan toteutettuine laajennuksineen ei tule soveltaa YVA-menettelyä. Päätöksessä ELY-keskus toteaa, että toiminnasta ei todennäköisesti aiheudu arviointimenettelyä edellyttäviä vaikutuksia. ELY-keskus totesi päätöksessään muun muassa, että hankekokonaisuus on ympäristövaikutuksiltaan suhteellisen pieni ja rajattu kokonaisuus, joka on ollut toiminnassa keskeisiltä osin jo vuodesta 1981 lähtien. Melu Moottoriradan laajennus sijoittuu lentokentän viereen ja rajoittuu lännessä seututiehen 502 ja maa-ainesten ottoalueeseen ja etelässä työpaikkatoimintojen alueeseen. Alueen läheisyyteen ei ole maakuntakaavassa osoitettu sijoitettavaksi taajamatoimintoja tai muita melulle herkkiä toimintoja. Kaavaselostuksen mukaan kahden kilometrin etäisyydellä moottoriradasta on haja-asutusta noin 250 asukasta ja 50 loma-asuntoa maakuntakaavassa varatulla pääosin maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta. Lähimpään asuttuun rakennukseen on noin 500–600 m. Maakuntakaavan vaikutusarvioinnin mukaan tälle alueelle kohdistuu melusta koetun haitan kokemusta erityisesti kilpailuja järjestettäessä. Moottoriradan laajennus ei kuitenkaan tuo moottoriradan koettuja haitallisia vaikutuksia nykytilannetta lähemmäksi asutusta, koska laajennusalue sijoittuu olemassa olevan moottoriradan yhteyteen lentokentän suuntaan poispäin asutuksesta. Saadun selvityksen mukaan moottoriradan teknisten ratkaisujen, kuten esimerkiksi meluvallien avulla voidaan vähentää moottoriradan meluvaikutusta. Virkistys- ja luontoarvot Jaamankankaan geohistoria, luonto ja maiseman muutos -selvityksestä käy ilmi, että moottorirata-alue ei sijaitse Jaamankankaan virkistyskäytössä olevalla geohistoriallisesti arvokkaalla alueella. Jaamankankaan ja sen ympäristön monikäytön selvityksen mukaan moottoriradan ja lentokentän välisen alueen ei ole arvioitu olevan virkistyskäytön kannalta seudullisesti merkittävää eikä painopistealuetta. 4. vaihemaakuntakaavassa ko. alueella ollut 1. vaihekaavassa osoitettu viheryhteystarve –merkintä on kumottu lentokentän ja moottoriradan välistä ja viheryhteystarve on osoitettu kaavassa kulkemaan toisaalla. Maakuntakaava 4. vaiheen Natura-arvioinnin tarveharkinnassa on todettu, että Natura-alueen läheisyydessä, kuitenkin Polvijärventien toisella puolella olevaa, moottoriradan aluevarausta laajennetaan. Moottorirata ei uhkaa alueen harjua ja sen kasvillisuutta. Alueella elää pyy (Bonasa bonsia), joka on lintudirektiivin liitteen II laji. Myös mahdollisesti lisääntyvän melun vaikutusta mm. linnustoon voidaan pitää niin vähäisenä, etteivät alueen luontotyypit tai lajit vaarannu. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on lausunnossaan 5.3.2015 todennut Natura-arvioinnin tarveharkinnan olevan riittävä. Lisäksi pohjavesien suojelusuunnitelmassa todetaan, ettei alueella ole suojelualueita, jotka olisivat siitä suoraan riippuvaisia pinta- ja maaekosysteemejä. Pohjavesi Moottoriradan laajennus sijaitsee II-luokan pohjavesialueella. 1. vaihekaavassa alueelle on osoitettu tärkeän ja vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen merkintä pv. Suunnittelumääräyksen mukaan aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden määrää tai laatua. Saadun selvityksen mukaan moottoriradan laajennusalueesta aiheutuva riski pohjavesiin kohdistuviin vaikutuksiin on pieni, mutta mahdollinen esimerkiksi poikkeustilanteissa. Riskiä on pienennetty ja voidaan pienentää toimintojen ja niihin liittyvien ennalta- 26 ehkäisevien rakenteiden ja toimintatapojen kautta. Suojausten järjestämisellä pohjavesiin ja maaperään kohdistuvat riskit voidaan minimoida siten, ettei merkittävää lisäriskiä pohjaveden laadulle muodostu. Selvitysten ja vaikutusarvioinnin riittävyys Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maakuntaliitto on laatinut maakuntakaavan ehdotusvaiheessa yhteenvedon, johon on koottu moottoriradan nykytilannetta ja suunnittelutilannetta kuvaavia tietoja olemassa oleviin, maakuntakaavan valmistelussa käytettyihin selvityksiin pohjautuen. Lisäksi Joensuun kaupunkiseudun virkistyksestä ja matkailusta sekä erityisesti luonnon ja virkistyksen kannalta arvokkaasta ja laajasta Jaamankankaan alueesta on laadittu erillisselvityksiä. Maakuntakaavan valmisteluun on liittynyt kaavan merkittävät vaikutukset huomioiva ympäristövaikutusten arviointi, jonka tulokset on kirjattu kaavaselostukseen kokonaisvaikutuksina, vaikutuksina maankäyttöluokittain sisältäen erikseen moottoriradan laajennuksen vaikutukset, ja vaikutukset Natura 200n -verkostoon. Ympäristöministeriö toteaa, että arvioitaessa selvitysten ja ympäristövaikutusten arvioinnin riittävyyttä moottoriradan laajennuksen osalta, on otettava huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus yleispiirteisenä alueidenkäytön suunnitelmana ja se, että moottoriradan sijoittumisen ja toiminnan edellytykset selvitetään ja ratkaistaan tarkemmin yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä. Lisäksi on otettava huomioon se, että kysymys on jo toiminnassa olevan moottoriradan laajennusalueesta samoin kuin edellä kuvatut arvioinnit kaavaratkaisun vaikutusten merkittävyydestä. Hallintolain edellytykset Valituksessa on katsottu myös, että vaihekaavan hyväksymispäätöstä ei ole perusteltu hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetyllä tavalla. Ympäristöministeriö toteaa tältä osin, että hallintolaki on yleislaki, joka tulee sovellettavaksi siltä osin kuin erityislaissa ei ole asiasta erikseen säädetty. Maakuntakaavan laatimiseen sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä koskien myös kaavaa varten tarvittavia selvityksiä ja kaavan vaikutusten arviointia. Maakuntakaavan hyväksymisestä päättää maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n mukaisesti maakunnan liiton ylin päättävä toimielin eli maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuuston päätöksentekomenettely noudattaa kuntalain säännöksiä. Maakuntakaavaa koskeva maakuntavaltuuston päätös kohdistuu maakuntakaavaratkaisun hyväksymiseen tai hylkäämiseen. Kaavaratkaisu ja sen perustelut samoin kuin muun muassa ehdotuksesta saadut palautteet ja niihin annetut vastineet löytyvät kaavaasiakirjoista. Johtopäätös Ympäristöministeriö katsoo, että Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavalla on ratkaistu yleispiirteisesti alueidenkäytölliset edellytykset moottoriradan laajennukselle sekä suhde muuhun alueidenkäyttöön. Ympäristöministeriö katsoo, että maakuntakaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset ja että siinä on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n edellyttämällä 27 tavalla. Ottaen huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus yleispiirteisenä alueiden käytön suunnitelmana ympäristöministeriö katsoo, että Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavan toteuttamisen ympäristövaikutukset on selvitetty kaavaa laadittaessa maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n edellyttämällä tavalla. Maakuntakaavaa valmisteltaessa on hallintolain 31 §:n mukaisesti huolehdittu riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä. Kaava ei ole valituksessa todetuilla perusteilla muutoinkaan lainvastainen. Maakuntakaavan vahvistaminen Ympäristöministeriö katsoo, että Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:ssä asetetut sisältövaatimukset. Koska maakuntakaavan vahvistamiselle muilta osin ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n 3 momentista johtuvaa estettä, ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan. Maakuntakaavan voimaantulo Ympäristöministeriö määrää maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Jatkotoimenpiteet Pohjois-Karjalan maakuntaliiton on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 93 §:n mukaisesti kuulutettava maakuntakaavan voimaantulosta. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tulee lisäksi lähettää maakuntakaava tiedoksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 95 §:n mukaisille viranomaisille otettavaksi huomioon suunnittelussa, päätöksenteossa sekä alueiden käyttöä koskeviin toimenpiteisiin ryhdyttäessä. Oikeusvaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaisesti maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 2 momentin mukaisesti viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n 1 momentin mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus on voimassa maakuntakaavamerkinnät ja määräykset sisältävässä maakuntakaavan osassa mainituilla alueilla. Alueella, jolla rakentamisrajoitus on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 4 § 3 mom., 9 §, 17 §, 24 § 2 mom., 25 §, 27 §, 28 §, 29 §, 30 § 1 mom., 31 §, 33 §, 188 § 3 mom. ja 201 § Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 1 §, 10 §, 93 § ja 95 § Hallintolaki (434/2003) 6 §, 31 § ja 45 § Kuntalaki (365/1995) 90 § ja 92 § Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 65 § ja 66 § 28 Ympäristöministeriön asetus (31.3.2000) maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 § Ympäristöministeriön asetus ympäristöministeriön maksullisista suoritteista (83/2013) 3 § Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. LIITE Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Ympäristöneuvos Timo Turunen Valitusosoitus Oikaisuvaatimusohje MAKSU JA JAKELU Päätös, maksutta Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Siltakatu 2, 80100 Joensuu Päätösjäljennös saantitodistuksella, maksu 220 euroa (laskutetaan erikseen) valittaja A valittaja B ym. Yhteisissä valituksissa päätös on toimitettu valituksessa ilmoitetulle yhdyshenkilölle. Jollei yhdyshenkilöä ole ilmoitettu, päätös on toimitettu valituksen ensimmäiselle allekirjoittajalle tai vastaselityksen ensimmäiselle allekirjoittajalle, mikäli sen allekirjoittaja on muu kuin valituksen ensimmäinen allekirjoittaja. Päätöksen vastaanottajan on hallintolainkäyttölain (586/1996) 55 §:n 2 momentin sekä hallintolain (434/2003) 56 §:n 2 momentin nojalla ilmoitettava tämän päätöksen tiedoksisaannista valituksen muille allekirjoittajille. Ilmoittamisen laiminlyönnistä tai sen viivästymisestä voi ilmoitusvelvolliselle hallintolain 68 §:n 1 momentin nojalla seurata korvausvelvollisuus. Tiedoksi Sisäministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristöministeriön luontoympäristöosasto Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Ympäristöministeriön päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta hallintolainkäyttölain (891/2015) 7 §:n mukaisesti toimivaltaiselta hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Siltä osin, kun ympäristöministeriö on jättänyt maakuntakaavan vahvistamatta, muulla kuin maakunnan liitolla tai kunnalla ei ole oikeutta hakea muutosta (maankäyttö- ja rakennuslain 191 § 4 momentti). Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa kyseisen hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitusaika Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valituksen tulee olla perillä virka-aikana eli viimeistään klo 16.15. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - ympäristöministeriön päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiamiehen valtakirja, mikäli valituksen on laatinut valittajan valtuuttama asiamies - muut asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo toimitettu viranomaiselle. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmä on toimitettava valitusviranomaiselle valitusajan kuluessa. Valituskirjelmän voi viedä henkilökohtaisesti valittaja tai hänen valtuuttamansa asiamies tai toimittaa lähetin välityksellä. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai sähköpostilla hallinto-oikeuden sähköpostiosoitteeseen. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Postin ja sähköpostin käyttäminen on lähettäjän vastuulla. Valittajalta peritään hallinto-oikeudessa tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukainen 250 euron oikeudenkäyntimaksu. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä. Itä-Suomen hallinto-oikeuden postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio käyntiosoite: Puistokatu 29, 70110 Kuopio puhelinvaihde: 029 56 42500 sähköpostiosoite: [email protected] Liite OIKAISUVAATIMUSOHJE Jos maksuvelvollinen katsoo, että maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, hän voi vaatia siihen oikaisua ympäristöministeriöltä. Oikaisuvaatimus on toimitettava ympäristöministeriölle kuuden (6) kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Maksun määrääminen tapahtuu päätöksen antopäivänä. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava - oikaisua vaativan nimi, asuinpaikka ja postiosoite - vaatimus maksun muuttamiseksi - oikaisuvaatimuksen perustelut Oikaisuvaatimus on oikaisuvaatimuksen tekijän tai oikaisuvaatimuksen muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut oikaisuvaatimuksen, siinä on mainittava myös laatijan nimi, asuinpaikka ja postiosoite. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä maksun määräämisen perusteena oleva asiakirja alkuperäisenä tai jäljennöksenä. Omalla vastuullaan oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Ympäristöministeriö Postiosoite: Käyntiosoite: Puhelin: Faksi: Sähköposti: PL 35, 00023 Valtioneuvosto Aleksanterinkatu 7, Helsinki 02952 50300 09 1603 9320 [email protected] Asiakirjat voidaan myös jättää ympäristöministeriölle osoitettuina valtioneuvoston jakelukeskukseen (Ritarikatu 2 B, 00170 Helsinki)
© Copyright 2024