14
Puheenvuoro
TYÖTULOLLA
ON VÄLIÄ
YRITTÄJÄN YEL-TYÖTULOSTA puhutaan paljon, mutta tuskin koskaan liikaa. Aina sitä on hyvä pa-
lauttaa mieliin ja muistuttaa sen tärkeydestä. Juuri nyt asia on ajankohtainen siksikin, että yrittäjän
työttömyysturvaan on suunnitteilla muutoksia.
KUN YRITTÄJÄT OVAT URANSA alkutaipaleella, harva ajattelee eläkettä – mitä nuorempi yrittäjä,
sitä vähemmän se on mielessä. Eläkkeen kerryttäminen kannattaa kuitenkin alusta alkaen, sillä jokainen vuosi merkitsee. Kyse on pikemminkin pitkäkestoisesta maratonista kuin räjähtävästä sadan
metrin spurtista tai loppukiristä.
JUKKA WELLING
yhteysjohtaja
Ilmarinen
Eläkkeen
kerryttäminen
on pikemminkin maratonjuoksu
kuin sadan metrin
spurtti.
TYÖTULO KANNATTAA asettaa oikealle tasolle.
Sen tulisi vastata palkkaa, jolla ulkopuolinen tekisi
työsi. Ensimmäistä kertaa yrittäjäksi ryhtyvää kannustetaan oikealle tasolle myöntämällä YEL-maksusta 22 prosentin alennus neljän vuoden ajalle.
TUTKIMUSTEN MUKAAN YRITTÄJIÄ askarrut-
tavat riskit, kuten oma terveys ja jaksaminen.
Henkilöriskejä paremmin varaudutaan kuitenkin
usein koviin asioihin vakuuttamalla mm. toimitilat
ja autot.
KOSKA YRITTÄJÄKIN VOI sairastua tai jäädä työttömäksi, on hyvä tietää, että YEL-työtulo vaikut-
taa eläkkeen lisäksi myös muuhun sosiaaliturvaan. Työtulo linkittyy moneen asiaan, kuten työttömyysturvaan ja sairauspäivärahaan sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan. Yrittäjäeläkkeeseen
liittyy myös perhe-eläke. Yrittäjä voi niin ikään vakuuttaa itsensä tapaturman varalta.
ENSI VUODEN ALUSTA yrittäjän työt-
tömyysturvaan on tulossa muutoksia.
Tähän asti yrittäjä on kuulunut työttömyysturvan piiriin, kun työtulo on ollut
8 520 euroa vuodessa, mutta raja nousee
12 326 euroon. Tämänkin takia työtulon
oikea taso on hyvä varmistaa vielä tämän
vuoden puolella, sillä muutosta ei voi tehdä
takautuvasti.
SEN LISÄKSI, että työtulot ovat kohdil-
laan ja vakuutukset kunnossa, kannustan
yrittäjiä huolehtimaan omasta jaksamisestaan, vaikka lomailu tuntuisi välillä jopa
mahdottomalta. Totuus kuitenkin on,
että jos yrittäjän moottori piiputtaa, koko
yritys alkaa yskiä.
MUISTATHAN
TÄMÄN!
1
2
3
Pidä huolta siitä, että työtulosi on ajan
tasalla ja se vastaa työpanostasi.
Työtulon tarkistaminen on helppoa.
Voit tehdä sen kätevimmin
omilla verkkopankkitunnuksillasi
QHWWLVLYXLOODPPHZZZLOPDULQHQĺ
Ilmoitathan YEL-työtulomuutoksestasi
työttömyyskassaan itse. Ilmarinen
hoitaa tiedon Kelalle automaattisesti.
TEKSTI JAANA AHLBLAD KUVAT HEIDI-HANNA KARHU
HOKSAUTTAJAT
Pastori Mikko Mäkelä ja projektipäällikkö
Mikko Mäntylä aikovat liikuttaa tuhansia
ihmisiä pienten oivallusten avulla.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
15
ORTAIKOSTA SAAPUU MIES sokeripala
kaulassa ja oranssi nystyräpallo kädessä.
Pastori Mikko Mäkelä elää niin kuin
opettaa: pienillä muutoksilla työpäivästä
saa liikunnallisemman. Kerrosten välin
pääsee lihasvoimin ja pallo selän takana
muistuttaa oikeasta istuma-asennosta. Ja
sitä istumista on Mäkelän työpaikalla Kirkkohallituksessa vähennetty oikein roimasti.
Miksi istua, kun voi seistä tai kävellä? Mitä voisi tehdä toisin
liikunnallisuuden lisäämiseksi? Tällä ajatuksella kirkon liikuntaja urheiluvastaavana toimiva Mikko Mäkelä ja projektipäällikkö
Mikko Mäntylä Suomen NMKY:n urheiluliitosta lähtivät kehittämään Liikkuva seurakunta -hanketta. Noin vuoden ikäinen
hanke on otettu pilottiseurakunnissa hyvin vastaan.
P
Ideaa epäilevä saattaa
lähteä kerran kokeilemaan
ja todeta, että käveleminen
tehostaa kokouksen mittaa.
MIKKO MÄNTYLÄ, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ
”Mielikuvitus on lentänyt vapaasti, kun eri puolilla
maata on ideoitu aiempaa aktiivisempia työtapoja. Kentältä on saatu kuvallista viestiä esimerkiksi kehityskeskustelusta, joka on käyty soudellen Keiteleen aalloilla”, Mikko
Mäkelä kertoo.
Liikkuva seurakunta -hankkeessa on mukana 10 seurakuntaa. Kaikkiaan kirkolla on 20 000 työntekijää, joita
Mäkelä ja Mäntylä haluavat liikuttaa. Tarkoituksena ei ole
puskea kaikkia maratonille, vaan hoksauttaa kukin tekemään hiukan enemmän kuin nyt. Vaikka kävelemään yksi
kierros rakennuksen ympäri, kun saapuu autolla töihin.
”Liikkumattomuus on kansantauti. Haluamme tämän
hankkeen kautta lisätä työntekijöiden kokonaisvaltaista
hyvinvointia”, projektipäällikkö Mäntylä sanoo.
KIRKKOHALLITUS ON PROJEKTISSA mukana omalla
esimerkillään. Muutto uusiin tiloihin viime kesänä toi
mukanaan korkeudeltaan säädettävät työpöydät kaikille
työntekijöille.
”Pöydän saa napin painalluksella alas istuma-asentoa
varten, joten se vaihtoehto on edelleen olemassa. Osa istuu
osan päivää, jotkut ovat käytännössä lakanneet istumasta
työpisteellään ollenkaan. Eräs asiantuntijamme on laskenut
istumisensa vähentyneen 25 tunnilla viikossa”, Mäkelä kertoo.
Ja silloin kun istutaan, selän taakse voi asettaa Mäkelän
hankkiman nystyräpallon, joka tukee parempaan ryhtiin.
Helsingin Etelärannassa on myös päätetty pitää ainakin
osa palavereista seisoma- tai kävelykokouksina. Sellaisena
osa tästäkin haastattelusta järjestetään läheisessä puistossa.
”Ideaa epäilevä saattaa lähteä kerran kokeilemaan ja
todeta, että käveleminen tehostaa kokouksen mittaa ja virkistää kummasti kokoustajaa. Siitä se innostus lähtee ja leviää”,
Mikko Mäntylä uskoo.
Kävelykokouksen käytännön haasteet ovat hänen
mukaansa ratkaistavissa: isommat ryhmät jakautuvat 2-4
hengen joukkoihin ja aika ajoin pysähdytään kirjoittamaan
muistiinpanoja. Ja pukeutuminen luonnollisesti sään mukaisesti.
Mäkelän ja Mäntylän mukaan esimerkiksi kehityskeskustelu sopii hyvin kävelypalaveriksi: toisille ihmisille vierekkäin
keskustelu sopii jopa paremmin kuin kasvokkain.
LIIKKUVA SEURAKUNTA -HANKKEELLA halutaan liikun-
TYÖPÄIVÄSTÄ TULEE
LIIKKUVAMPI, KUN
sRVDNRNRXNVLVWDSLGHWÁÁQVHLVWHQ
sRVDNRNRXNVLVWDVLLUUHWÁÁQNÁYHO\NRNRXNVLNVLXONRLOPDDQ
sW\ÓSDSHUHLWDVÁLO\WHWÁÁQNDXHPSDQDW\ÓSLVWHHVWÁ
sPXLVWDDPXXWDPDQOLLNNHHQWDXNRMXPSDQ
sNÁYHOHHSRUWDLWD
sW\ÓPDWNDOODMÁÁSDULDS\VÁNNLÁDLNDLVHPPLQSRLVEXVVLVWD
sNÁYHOHHUDNHQQXNVHQ\PSÁULNXQWXOHHDXWROODWÓLKLQ
16
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
nallistaa työntekijöiden lisäksi myös seurakuntalaiset – joita
on merkittävät neljä miljoonaa. Esimerkiksi rippikouluissa ja
seurakunnan päiväkodeissa liikunta on aina ollut osa toimintaa, mutta nyt sen merkitystä halutaan korostaa.
Seurakunnat tarjoavat maksuttomia liikuntaharrastuksia
ja monilla seurakunnilla on myös oma liikuntasali, joka saattaa vain odottaa löytäjäänsä.
”Toiminnan täytyy tapahtua matalan kynnyksen periaatteella. Jos ohjaajat eivät tee päätyökseen liikunnanohjausta, heitä varten tulee laatia vinkkejä helpoista leikeistä ja
peleistä. Työmaailmassa asia on samoin. Pidetään mielessä,
että ihmiset ovat erilaisia ja että kaikille tulee antaa mahdollisuus osallistua ja innostua. Puhutaan liikunnasta, ei urheilusta”, projektipäällikkö Mäntylä summaa.
Mäntylä tähdentää, että toiminnan muuttumiseen tarvitaan tunnetason muutos.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
17
”Liikunta on tutkitusti hyvinvoinnin avaintekijä.
Kun innostuu liikkumaan, alkaa myös kiinnittää ruokavalioon huomiota, nukkua paremmin ja niin edelleen. Mutta pelkällä tiedolla tunne ei muutu, vaan
ihmisen pitää saada oma kokemus liikunnan vaikutuksesta.”
Kirkko painottaa, että jokaisella on oikeus nauttia
liikunnasta. Tätä ajatusta jalkauttavat esimerkiksi diakonit, jotka ohjaavat vanhuksille erityistä sydänjumppaa. Myös jumalanpalveluksia voi järjestää liikunnallisella otteella, pastori Mäkelä esimerkittää.
PROJEKTIN ANTI on tähän asti koostunut pienistä
oivalluksista ja suuremmista tempauksista. Esimerkiksi
Lapualla järjestettiin syksyllä kokonainen liikuntaviikko, johon osallistuivat sekä työntekijät että seurakuntalaiset esikouluikäisestä eläkeläiseen. Tapahtumia oli
toistakymmentä, joista eniten sitkeyttä vaati körttimaraton. Tapahtumissa oli mukana myös urheiluseurojen
edustajia kertomassa omasta toiminnastaan.
Liikkuva seurakunta -projekti ei saa jäädä vain
projektiksi, vaan sen opit täytyy saada istutettua arjen
rakenteisiin, Mäkelä muistuttaa.
”Tärkeintä on saada ihmiset hoksautettua, että
näin kätevästi liikuntaa voi lisätä osaksi viikkoa. Aivan
kuin huomaamatta.”
Tärkeintä on
saada ihmiset
hoksautettua,
että näin kätevästi
liikuntaa voi lisätä.
MIKKO MÄKELÄ, PASTORI
18
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
YRITTÄJÄ, PYRI VAIHTELUUN
Kiireisen yrittäjän kannattaa ympätä liikuntaa sinne,
missä se tuntuu luontevalta. Mieti, voisiko työmatkaa tehdä kävellen tai pyörällä. Entä puhelinkeskustelu, hoituisiko se pienen kävelylenkin ohessa?
Jos istut paljon, seiso ja kävele sopivissa väleissä.
Jos työskentelet usein samantyyppisessä asennossa, pyri vaihtelemaan asentoa ja venyttelemään
vastapainoksi.
Arkeen saa lisää askelia monella yksinkertaisella tavalla, kunhan oivaltaa liikunnan merkityksen
ja hyödyn. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija
Susanna Visurin mukaan yrittäjälle arkiliikunnan
tärkein plussa on sen elvyttävä vaikutus.
”Tauottaminen ja fyysinen aktiivisuus saattavat
parantaa työtehoa. Päivässä saa enemmän aikaan,
kun elpyy ja kokee uutta energiaa.”
Työpäivän aikana harrastettu liikunta tarjoaa myös hetken työasioista irtautumiseen. Tunti
vaikkapa kuntosalilla tai sulkapallokentällä virkistää
sekä kehoa että mieltä. Päivän jälkeen palautumiseen auttaa monenlainen puuha, pääasia, että se
on vaihtelua työn fyysisiin vaatimuksiin.
Visuri vinkkaa miettimään, mikä itseä motivoi.
Kiinnostaako kehon toimintojen mittaus tai tehtyjen treenien tilasto? Erilaisia mittalaitteita ja kännykkäsovelluksia löytyy paljon. Entä harjoitteletko
mieluiten jotain tavoitetta kohti vai haluatko liikkua
hyvässä porukassa?
”Kannustan yrittäjiä tutustumaan paikallisen
yrittäjäjärjestön toimintaan. Osa järjestää jäsenilleen
aktiivisesti liikuntaa, kuten kuntosalivuoroja ja ryhmäliikuntatunteja. Yksinyrittäville sen kautta saatava
vertaistuki on myös kullanarvoista. Vain hyvinvoiva
yrittäjä voi luotsata hyvinvoivaa yritystä.”
Visuri painottaa, että mutku ja sitku -ajattelusta
pitää päästää irti. Tärkeää on myös olla itsensä
paras ystävä. Jos pitkän päivän päälle liikunta
tuntuu raskaalta ajatukselta, hengähdä ilta ja liiku
huomenna.
TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT MILKA ALANEN
Borenius tukee
ruuhkavuosina
Miten työpaikka
voi auttaa ruuhkavuosiaan
eläviä? Vaikka millä
tavalla – eikä se
välttämättä edes maksa
paljon. Asianajotoimisto
Boreniuksen ruuhkavuosiprojekti on poikinut
hyviä tuloksia.
M
aria Carlsson, Asianajotoimisto Boreniuksen partneri ja kahden lapsen
äiti, muistaa hyvin töihin paluun toisen
äitiyslomansa jälkeen. Hän olisi pystynyt
luettelemaan arjessa pahiten stressaavat
kohdat tuosta vain, vaikka hänet olisi
herätetty kesken sikeimpien unien. Kyllä,
elämä oli kaoottista.
Töissä oli kohtalotovereita, ja samoihin aikoihin yritys menetti
hyviä työntekijöitä. Kollega kertoi, että oli valvonut kaksi kuukautta vauvan itkujen takia, elämä oli yhtä sumua eikä hän jaksanut tiukkaa työtahtia.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
19