14 Puheenvuoro TYÖTULOLLA ON VÄLIÄ YRITTÄJÄN YEL-TYÖTULOSTA puhutaan paljon, mutta tuskin koskaan liikaa. Aina sitä on hyvä pa- lauttaa mieliin ja muistuttaa sen tärkeydestä. Juuri nyt asia on ajankohtainen siksikin, että yrittäjän työttömyysturvaan on suunnitteilla muutoksia. KUN YRITTÄJÄT OVAT URANSA alkutaipaleella, harva ajattelee eläkettä – mitä nuorempi yrittäjä, sitä vähemmän se on mielessä. Eläkkeen kerryttäminen kannattaa kuitenkin alusta alkaen, sillä jokainen vuosi merkitsee. Kyse on pikemminkin pitkäkestoisesta maratonista kuin räjähtävästä sadan metrin spurtista tai loppukiristä. JUKKA WELLING yhteysjohtaja Ilmarinen Eläkkeen kerryttäminen on pikemminkin maratonjuoksu kuin sadan metrin spurtti. TYÖTULO KANNATTAA asettaa oikealle tasolle. Sen tulisi vastata palkkaa, jolla ulkopuolinen tekisi työsi. Ensimmäistä kertaa yrittäjäksi ryhtyvää kannustetaan oikealle tasolle myöntämällä YEL-maksusta 22 prosentin alennus neljän vuoden ajalle. TUTKIMUSTEN MUKAAN YRITTÄJIÄ askarrut- tavat riskit, kuten oma terveys ja jaksaminen. Henkilöriskejä paremmin varaudutaan kuitenkin usein koviin asioihin vakuuttamalla mm. toimitilat ja autot. KOSKA YRITTÄJÄKIN VOI sairastua tai jäädä työttömäksi, on hyvä tietää, että YEL-työtulo vaikut- taa eläkkeen lisäksi myös muuhun sosiaaliturvaan. Työtulo linkittyy moneen asiaan, kuten työttömyysturvaan ja sairauspäivärahaan sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan. Yrittäjäeläkkeeseen liittyy myös perhe-eläke. Yrittäjä voi niin ikään vakuuttaa itsensä tapaturman varalta. ENSI VUODEN ALUSTA yrittäjän työt- tömyysturvaan on tulossa muutoksia. Tähän asti yrittäjä on kuulunut työttömyysturvan piiriin, kun työtulo on ollut 8 520 euroa vuodessa, mutta raja nousee 12 326 euroon. Tämänkin takia työtulon oikea taso on hyvä varmistaa vielä tämän vuoden puolella, sillä muutosta ei voi tehdä takautuvasti. SEN LISÄKSI, että työtulot ovat kohdil- laan ja vakuutukset kunnossa, kannustan yrittäjiä huolehtimaan omasta jaksamisestaan, vaikka lomailu tuntuisi välillä jopa mahdottomalta. Totuus kuitenkin on, että jos yrittäjän moottori piiputtaa, koko yritys alkaa yskiä. MUISTATHAN TÄMÄN! 1 2 3 Pidä huolta siitä, että työtulosi on ajan tasalla ja se vastaa työpanostasi. Työtulon tarkistaminen on helppoa. Voit tehdä sen kätevimmin omilla verkkopankkitunnuksillasi QHWWLVLYXLOODPPHZZZLOPDULQHQĺ Ilmoitathan YEL-työtulomuutoksestasi työttömyyskassaan itse. Ilmarinen hoitaa tiedon Kelalle automaattisesti. TEKSTI JAANA AHLBLAD KUVAT HEIDI-HANNA KARHU HOKSAUTTAJAT Pastori Mikko Mäkelä ja projektipäällikkö Mikko Mäntylä aikovat liikuttaa tuhansia ihmisiä pienten oivallusten avulla. ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 15 ORTAIKOSTA SAAPUU MIES sokeripala kaulassa ja oranssi nystyräpallo kädessä. Pastori Mikko Mäkelä elää niin kuin opettaa: pienillä muutoksilla työpäivästä saa liikunnallisemman. Kerrosten välin pääsee lihasvoimin ja pallo selän takana muistuttaa oikeasta istuma-asennosta. Ja sitä istumista on Mäkelän työpaikalla Kirkkohallituksessa vähennetty oikein roimasti. Miksi istua, kun voi seistä tai kävellä? Mitä voisi tehdä toisin liikunnallisuuden lisäämiseksi? Tällä ajatuksella kirkon liikuntaja urheiluvastaavana toimiva Mikko Mäkelä ja projektipäällikkö Mikko Mäntylä Suomen NMKY:n urheiluliitosta lähtivät kehittämään Liikkuva seurakunta -hanketta. Noin vuoden ikäinen hanke on otettu pilottiseurakunnissa hyvin vastaan. P Ideaa epäilevä saattaa lähteä kerran kokeilemaan ja todeta, että käveleminen tehostaa kokouksen mittaa. MIKKO MÄNTYLÄ, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ ”Mielikuvitus on lentänyt vapaasti, kun eri puolilla maata on ideoitu aiempaa aktiivisempia työtapoja. Kentältä on saatu kuvallista viestiä esimerkiksi kehityskeskustelusta, joka on käyty soudellen Keiteleen aalloilla”, Mikko Mäkelä kertoo. Liikkuva seurakunta -hankkeessa on mukana 10 seurakuntaa. Kaikkiaan kirkolla on 20 000 työntekijää, joita Mäkelä ja Mäntylä haluavat liikuttaa. Tarkoituksena ei ole puskea kaikkia maratonille, vaan hoksauttaa kukin tekemään hiukan enemmän kuin nyt. Vaikka kävelemään yksi kierros rakennuksen ympäri, kun saapuu autolla töihin. ”Liikkumattomuus on kansantauti. Haluamme tämän hankkeen kautta lisätä työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia”, projektipäällikkö Mäntylä sanoo. KIRKKOHALLITUS ON PROJEKTISSA mukana omalla esimerkillään. Muutto uusiin tiloihin viime kesänä toi mukanaan korkeudeltaan säädettävät työpöydät kaikille työntekijöille. ”Pöydän saa napin painalluksella alas istuma-asentoa varten, joten se vaihtoehto on edelleen olemassa. Osa istuu osan päivää, jotkut ovat käytännössä lakanneet istumasta työpisteellään ollenkaan. Eräs asiantuntijamme on laskenut istumisensa vähentyneen 25 tunnilla viikossa”, Mäkelä kertoo. Ja silloin kun istutaan, selän taakse voi asettaa Mäkelän hankkiman nystyräpallon, joka tukee parempaan ryhtiin. Helsingin Etelärannassa on myös päätetty pitää ainakin osa palavereista seisoma- tai kävelykokouksina. Sellaisena osa tästäkin haastattelusta järjestetään läheisessä puistossa. ”Ideaa epäilevä saattaa lähteä kerran kokeilemaan ja todeta, että käveleminen tehostaa kokouksen mittaa ja virkistää kummasti kokoustajaa. Siitä se innostus lähtee ja leviää”, Mikko Mäntylä uskoo. Kävelykokouksen käytännön haasteet ovat hänen mukaansa ratkaistavissa: isommat ryhmät jakautuvat 2-4 hengen joukkoihin ja aika ajoin pysähdytään kirjoittamaan muistiinpanoja. Ja pukeutuminen luonnollisesti sään mukaisesti. Mäkelän ja Mäntylän mukaan esimerkiksi kehityskeskustelu sopii hyvin kävelypalaveriksi: toisille ihmisille vierekkäin keskustelu sopii jopa paremmin kuin kasvokkain. LIIKKUVA SEURAKUNTA -HANKKEELLA halutaan liikun- TYÖPÄIVÄSTÄ TULEE LIIKKUVAMPI, KUN sRVDNRNRXNVLVWDSLGHWÁÁQVHLVWHQ sRVDNRNRXNVLVWDVLLUUHWÁÁQNÁYHO\NRNRXNVLNVLXONRLOPDDQ sW\ÓSDSHUHLWDVÁLO\WHWÁÁQNDXHPSDQDW\ÓSLVWHHVWÁ sPXLVWDDPXXWDPDQOLLNNHHQWDXNRMXPSDQ sNÁYHOHHSRUWDLWD sW\ÓPDWNDOODMÁÁSDULDS\VÁNNLÁDLNDLVHPPLQSRLVEXVVLVWD sNÁYHOHHUDNHQQXNVHQ\PSÁULNXQWXOHHDXWROODWÓLKLQ 16 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI nallistaa työntekijöiden lisäksi myös seurakuntalaiset – joita on merkittävät neljä miljoonaa. Esimerkiksi rippikouluissa ja seurakunnan päiväkodeissa liikunta on aina ollut osa toimintaa, mutta nyt sen merkitystä halutaan korostaa. Seurakunnat tarjoavat maksuttomia liikuntaharrastuksia ja monilla seurakunnilla on myös oma liikuntasali, joka saattaa vain odottaa löytäjäänsä. ”Toiminnan täytyy tapahtua matalan kynnyksen periaatteella. Jos ohjaajat eivät tee päätyökseen liikunnanohjausta, heitä varten tulee laatia vinkkejä helpoista leikeistä ja peleistä. Työmaailmassa asia on samoin. Pidetään mielessä, että ihmiset ovat erilaisia ja että kaikille tulee antaa mahdollisuus osallistua ja innostua. Puhutaan liikunnasta, ei urheilusta”, projektipäällikkö Mäntylä summaa. Mäntylä tähdentää, että toiminnan muuttumiseen tarvitaan tunnetason muutos. ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 17 ”Liikunta on tutkitusti hyvinvoinnin avaintekijä. Kun innostuu liikkumaan, alkaa myös kiinnittää ruokavalioon huomiota, nukkua paremmin ja niin edelleen. Mutta pelkällä tiedolla tunne ei muutu, vaan ihmisen pitää saada oma kokemus liikunnan vaikutuksesta.” Kirkko painottaa, että jokaisella on oikeus nauttia liikunnasta. Tätä ajatusta jalkauttavat esimerkiksi diakonit, jotka ohjaavat vanhuksille erityistä sydänjumppaa. Myös jumalanpalveluksia voi järjestää liikunnallisella otteella, pastori Mäkelä esimerkittää. PROJEKTIN ANTI on tähän asti koostunut pienistä oivalluksista ja suuremmista tempauksista. Esimerkiksi Lapualla järjestettiin syksyllä kokonainen liikuntaviikko, johon osallistuivat sekä työntekijät että seurakuntalaiset esikouluikäisestä eläkeläiseen. Tapahtumia oli toistakymmentä, joista eniten sitkeyttä vaati körttimaraton. Tapahtumissa oli mukana myös urheiluseurojen edustajia kertomassa omasta toiminnastaan. Liikkuva seurakunta -projekti ei saa jäädä vain projektiksi, vaan sen opit täytyy saada istutettua arjen rakenteisiin, Mäkelä muistuttaa. ”Tärkeintä on saada ihmiset hoksautettua, että näin kätevästi liikuntaa voi lisätä osaksi viikkoa. Aivan kuin huomaamatta.” Tärkeintä on saada ihmiset hoksautettua, että näin kätevästi liikuntaa voi lisätä. MIKKO MÄKELÄ, PASTORI 18 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI YRITTÄJÄ, PYRI VAIHTELUUN Kiireisen yrittäjän kannattaa ympätä liikuntaa sinne, missä se tuntuu luontevalta. Mieti, voisiko työmatkaa tehdä kävellen tai pyörällä. Entä puhelinkeskustelu, hoituisiko se pienen kävelylenkin ohessa? Jos istut paljon, seiso ja kävele sopivissa väleissä. Jos työskentelet usein samantyyppisessä asennossa, pyri vaihtelemaan asentoa ja venyttelemään vastapainoksi. Arkeen saa lisää askelia monella yksinkertaisella tavalla, kunhan oivaltaa liikunnan merkityksen ja hyödyn. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Susanna Visurin mukaan yrittäjälle arkiliikunnan tärkein plussa on sen elvyttävä vaikutus. ”Tauottaminen ja fyysinen aktiivisuus saattavat parantaa työtehoa. Päivässä saa enemmän aikaan, kun elpyy ja kokee uutta energiaa.” Työpäivän aikana harrastettu liikunta tarjoaa myös hetken työasioista irtautumiseen. Tunti vaikkapa kuntosalilla tai sulkapallokentällä virkistää sekä kehoa että mieltä. Päivän jälkeen palautumiseen auttaa monenlainen puuha, pääasia, että se on vaihtelua työn fyysisiin vaatimuksiin. Visuri vinkkaa miettimään, mikä itseä motivoi. Kiinnostaako kehon toimintojen mittaus tai tehtyjen treenien tilasto? Erilaisia mittalaitteita ja kännykkäsovelluksia löytyy paljon. Entä harjoitteletko mieluiten jotain tavoitetta kohti vai haluatko liikkua hyvässä porukassa? ”Kannustan yrittäjiä tutustumaan paikallisen yrittäjäjärjestön toimintaan. Osa järjestää jäsenilleen aktiivisesti liikuntaa, kuten kuntosalivuoroja ja ryhmäliikuntatunteja. Yksinyrittäville sen kautta saatava vertaistuki on myös kullanarvoista. Vain hyvinvoiva yrittäjä voi luotsata hyvinvoivaa yritystä.” Visuri painottaa, että mutku ja sitku -ajattelusta pitää päästää irti. Tärkeää on myös olla itsensä paras ystävä. Jos pitkän päivän päälle liikunta tuntuu raskaalta ajatukselta, hengähdä ilta ja liiku huomenna. TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT MILKA ALANEN Borenius tukee ruuhkavuosina Miten työpaikka voi auttaa ruuhkavuosiaan eläviä? Vaikka millä tavalla – eikä se välttämättä edes maksa paljon. Asianajotoimisto Boreniuksen ruuhkavuosiprojekti on poikinut hyviä tuloksia. M aria Carlsson, Asianajotoimisto Boreniuksen partneri ja kahden lapsen äiti, muistaa hyvin töihin paluun toisen äitiyslomansa jälkeen. Hän olisi pystynyt luettelemaan arjessa pahiten stressaavat kohdat tuosta vain, vaikka hänet olisi herätetty kesken sikeimpien unien. Kyllä, elämä oli kaoottista. Töissä oli kohtalotovereita, ja samoihin aikoihin yritys menetti hyviä työntekijöitä. Kollega kertoi, että oli valvonut kaksi kuukautta vauvan itkujen takia, elämä oli yhtä sumua eikä hän jaksanut tiukkaa työtahtia. ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 19
© Copyright 2024