Joustava hoitoraha

Joustava hoitoraha
22.08.2016
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Sisällysluettelo
1 Etuusohje ................................................................................................................................................... 1
1.1 Hyvä hallinto ....................................................................................................................................... 1
1.2 Tavoite ................................................................................................................................................ 2
1.3 Oikeus ja edellytykset ........................................................................................................................
1.3.1 Joustavan hoitorahan myöntämisedellytykset ..........................................................................
1.3.1.1 Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen .......................................................................................
1.3.1.2 Yrittäjät ja apurahansaajat .....................................................................................................
1.3.1.3 Työaika ...................................................................................................................................
1.3.1.4 Lapsen hoitojärjestelyt ...........................................................................................................
1.3.1.5 Suoritusaika ...........................................................................................................................
2
4
4
5
5
8
8
1.4 Suhde muihin etuuksiin ....................................................................................................................
1.4.1 Vanhempainpäiväraha ............................................................................................................
1.4.2 Sairauspäiväraha ....................................................................................................................
1.4.3 Muut etuudet ...........................................................................................................................
10
10
10
11
1.5 Hakeminen .......................................................................................................................................
1.5.1 Vireilletulo ................................................................................................................................
1.5.1.1 Lähettäjän vastuu .................................................................................................................
1.5.1.2 Asiakirjan siirto .....................................................................................................................
1.5.2 Kuka voi hakea etuutta? .........................................................................................................
1.5.2.1 Henkilö itse ..........................................................................................................................
1.5.2.2 Edunvalvoja ..........................................................................................................................
1.5.2.3 Edunvalvontavaltuutettu .......................................................................................................
1.5.2.4 Asiamies eli valtuutettu ........................................................................................................
1.5.2.5 Lähiomainen tai muu henkilö ...............................................................................................
1.5.2.6 Kunta ....................................................................................................................................
1.5.3 Hakuaika .................................................................................................................................
1.5.4 Lisäselvitysten pyytäminen .....................................................................................................
1.5.4.1 Lisäselvitykset lastenhoidon tuissa ......................................................................................
1.5.5 Hakemuksen peruminen .........................................................................................................
12
13
14
14
15
15
15
16
16
17
17
17
18
20
20
1.6 Määrä ............................................................................................................................................... 20
1.7 Ratkaiseminen ..................................................................................................................................
1.7.1 Käsittelypaikka ........................................................................................................................
1.7.2 Esteellisyydestä ......................................................................................................................
1.7.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto ....................................................................................................
1.7.2.2 Esteellisyyden toteaminen ...................................................................................................
1.7.3 Lisäselvitykset .........................................................................................................................
1.7.4 Kuuleminen .............................................................................................................................
1.7.4.1 Milloin asiakasta on kuultava? .............................................................................................
1.7.4.2 Miten kuullaan? ....................................................................................................................
1.7.5 Päätöksen antaminen .............................................................................................................
1.7.5.1 Päätöksensaajat ...................................................................................................................
20
20
24
24
24
25
25
25
26
26
27
i
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
1.8 Maksaminen .....................................................................................................................................
1.8.1 Maksuosoite ............................................................................................................................
1.8.1.1 Ulkomaan maksuosoite ........................................................................................................
1.8.2 Maksunsaajat ..........................................................................................................................
1.8.3 Maksamisen keskeyttäminen ..................................................................................................
1.8.4 Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet ...................................................................................
1.8.4.1 Ennakonpidätyksen perusteet ..............................................................................................
1.8.4.2 Lähdevero ............................................................................................................................
1.8.4.3 Tietojen saanti ja käyttöönotto .............................................................................................
1.8.4.3.1 Suorasiirtotiedot ................................................................................................................
1.8.4.3.2 Tiedot maksunsaajalta ......................................................................................................
1.8.4.3.3 Ennakonpidätyksen tallennus ...........................................................................................
1.8.4.3.4 Kelan selvitettävä ..............................................................................................................
1.8.4.4 Toimittaminen .......................................................................................................................
1.8.4.4.1 Lastenhoidon tuki ..............................................................................................................
1.8.4.5 Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus ..............................................................................
1.8.4.6 Takaisin maksetut etuudet ...................................................................................................
1.8.4.7 Regressisuoritukset ..............................................................................................................
1.8.4.8 Vuosi-ilmoitukset ..................................................................................................................
1.8.4.9 Kuukausivalvonta .................................................................................................................
1.8.5 Etuusmaksujen peruutukset pankista .....................................................................................
28
28
28
29
30
30
30
32
32
33
33
34
34
34
35
36
37
37
37
38
38
1.9 Ilmoitusvelvollisuus ........................................................................................................................... 38
1.10 Lakkauttaminen .............................................................................................................................. 39
1.11 Liikamaksu ...................................................................................................................................... 39
1.11.1 Takaisinperintä ...................................................................................................................... 39
1.12 Päätöksen oikaisu ja poistaminen .................................................................................................. 39
1.13 Muutoksenhaku .............................................................................................................................. 39
1.14 Kunnan rahoitus ............................................................................................................................. 39
ii
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
1. Etuusohje
Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa.
Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu
automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta
johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan.
Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin.
Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet
• päätöksen oikaisu ja poistaminen
• takaisinperintä
• muutoksenhaku.
Näistä on tehty omat pdf-ohjeet.
1.1. Hyvä hallinto
Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa
myös Kelassa.
Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus
• saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman
aiheetonta viivytystä
• tulla kuulluksi
• saada perusteltu päätös ja
• hakea muutosta päätökseen.
Hyvään hallintoon kuuluu myös
• hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan
käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle
on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin
kysymyksiin ja tiedusteluihin.
• asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen
toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle
viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa
asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa
täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin.
• käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen
toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö
on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta.
Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla
esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja
objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta
ulkopuolisenkin silmin.
• selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta
selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.
Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja
muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.
1
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin
• hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa
• etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen.
Lue lisää hallintolaista (434/2003).
1.2. Tavoite
Lastenhoidon tukien tavoitteena on tukea perheitä taloudellisesti lasten hoidon järjestämisessä.
Lastenhoidon tukena maksetaan kotihoidon tukea, yksityisen hoidon tukea, osittaista hoitorahaa
sekä joustavaa hoitorahaa. Kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki ovat vaihtoehtoja kunnan
järjestämälle päivähoidolle.
1.3. Oikeus ja edellytykset
Yleiset lasten hoidon tukien myöntämisedellytykset
Suomessa asuminen
Lasten kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen, joustavan hoitorahan ja osittaisen hoitorahan
maksamisen edellytyksenä on, että lapsi tosiasiallisesti asuu Suomessa. Ahvenanmaalla
kotihoidon tukea ja osittaista hoitorahaa maksetaan huoltajalle Ahvenanmaan maakuntalain lapsen
kotihoidon tuesta (1985:50) perusteella. Etuuksia haetaan huoltajan kotikunnasta.
Kela on sidottu maistraatin tekemään kotikuntaratkaisuun, kun kyse on lastenhoidon tuesta
(kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, osittainen hoitoraha, joustava hoitoraha). Lastenhoidon
tuki on kuntien rahoittama etuus, jota Kela maksaa kotikunnan puolesta. Tuen rahoittaa lapsen
vanhemman tai huoltajan kotikunta.
Esimerkki. Kiinalainen on muuttanut Suomeen vakinaisesti töihin ja hänellä
on täällä kotikunta. Hänen puolisonsa ja lapsensa muuttavat Suomeen
myöhemmin ja heidät vakuutetaan soveltamisalalain mukaisesti. Heillä
ei ole kuitenkaan kotikuntaa Suomessa, ainoastaan oleskelulukunta.
Oikeus kotihoidon tukeen syntyy siitä lukien, kun lapsi muuttaa
Suomeen asumaan. Tuen rahoittaa vanhemman kotikunta.
Kotihoidon tuki on EY-asetusten 883/2004 ja 1408/71 tarkoittama perhe-etuus, joten hoitorahan ja
hoitolisän maksamisen edellytyksenä ei ole lapsen tosiasiallinen Suomessa asuminen. Hoitorahaa
ja hoitolisää voidaan maksaa myös toisessa EU/ETA-valtiossa tai Sveitsissä oleskelevan,
mutta Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvan henkilön (esim. lähetetty työntekijä, opiskelija,
virkamies, työnhakija, eläkkeensaaja siinäkin tapauksessa, että ei ole enää Suomessa vakuutettu)
mukana seuraavasta lapsesta. Ei-aktiiveille kotihoidon tukea maksetaan Suomesta muutettaessa
ainoastaan EU-maihin asetuksen 883/2004 perusteella.
Kotihoidon tukea ei makseta muissa kuin EU/ETA-valtioissa tai Sveitsissä oleskelevista lapsista
muutoin kuin tavanomaisen lomamatkan ajalta. Noin kolme kuukautta kestävää lomamatkaa
pidetään tavanomaisena.
Kotihoidon tukea maksetaan myös Suomessa ns. EU-työntekijänä työskentelevän lapsesta, joka
asuu toisessa EU/ETA-valtiossa tai Sveitsissä eikä ole Suomessa asuvana vakuutettuna. Lue
2
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
lisää kotihoidon tuen maksamisesta EY-asetuksia sovellettaessa kotihoidon tuen etuusohjeesta
kohdasta kv-säännökset (Kotihoidon tuki > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Kv-säännökset).
Esimerkki. Virolainen työeläkevakuutettu työntekijä työskentelee Suomessa. Perheelle
syntyy oikeus lasten kotihoidon tukeen miehen työskentelyn perusteella asetuksen 883/2004
mukaisesti. Työntekijän puoliso ja lapsi muuttavat myöhemmin Suomeen, mutta heillä ei ole
kotikuntaa. Kustannuksista vastaa Suomen valtio (STM) siihen asti, kun lapsi muuttaa Suomeen.
Kotikunta vastaa kustannuksista siitä lukien, kun ainakin toisella vanhemmalla on kotikunta.
Suomeen muussa kuin työskentelytarkoituksessa EU-/ETA-maasta muuttaneiden osalta oikeus
lastenhoidon tukiin on riippuvainen siitä, onko perheellä Suomessa kotikunta. Maistraatti ratkaisee
kotikuntaan liittyvän asian itsenäisesti ja Kela on lastenhoidon tukien osalta sidottu maistraatin
ratkaisuun. Soveltamisalalain mukaista vakuuttamista ei edellytetä.
Laitoshoito
Lapsen laitoshoito
Tukea ei makseta jatkuvassa laitoshoidossa tai siihen verrattavassa hoidossa olevasta lapsesta
siltä ajalta, jonka hoito kestää yli kolme kuukautta. Laitoshoidolla tarkoitetaan elatuksen sisältävää
kunnan tai kuntayhtymän järjestämää sairaala-, laitos- tai perhehoitoa. Selvitä tarvittaessa
kunnalta, onko kyseessä elatuksen sisältävä laitoshoito.
Katso tarkemmin Avo- ja laitoshoito (Ratkaisutyö > Avo- ja laitoshoito).
Esimerkki
Lapsen vanhempi (äiti) on saanut kotihoidon tukea lapsesta 1.1. lukien. Lapsi joutuu
jatkuvaan laitoshoitoon 1.5. lukien. Äidin oikeus kotihoidon tukeen lakkaa 1.8. lukien.
Vanhemman laitoshoito
Vanhemman laitoshoito ei välttämättä vaikuta oikeuteen saada lastenhoidon tukea. Selvitä, miten
lapsen hoito on järjestetty vanhemman laitoshoidon ajalla. Jos koko perhe on sijoitettu (esim.
päihdekuntoutukseen), selvitä kunnasta, onko kyseessä LKYTL 19 §:ssä tarkoitettu laitoshoito
eli onko hoito kunnan järjestämää ja sisältääkö se elatuksen. Jos kyse on tällaisesta hoidosta, ei
oikeutta lastenhoidon tukeen ole.
Vankila
Tukioikeus vanhemman mukana vankilassa olevasta lapsesta ratkaistaan valintaoikeuden
perusteella. Suljetussa laitoksessa olevan vanhemman lapsella ei pääsääntöisesti ole
valintaoikeutta. Avolaitoksessa olevan vangin lapsella sen sijaan on yleensä oikeus myös
kunnallisena päivähoitona järjestettävään hoitopaikkaan. Näin ollen avolaitoksessa olevalla
vanhemmalla on oikeus myös lastenhoidon tukeen, jos tuen myöntämisen edellytykset muuten
täyttyvät.
Laitoshoidon jatkuvuus
Jos lapsen laitoshoidossa tai siihen verrattavassa hoidossa olo ei ole yhdenjaksoista, voidaan sitä
kuitenkin pitää jatkuvana jos
• laitoshoitopäiviä on vähintään 90
• kotonaoloajat kestävät 15 päivää tai vähemmän
• laitoshoitojaksot ovat keskimäärin pitempiä kuin kotonaolojaksot.
Laitoshoitoon tulopäivä lasketaan hoitopäiväksi ja laitoksesta lähtöpäivä kotonaolopäiväksi.
3
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Laitoshoidon jatkuvuus keskeytyy, kun lapsi on kotona yhdenjaksoisesti vähintään 16 päivää.
Lapsen lähtiessä vähintään 16 päivää kestävälle lomalle hoidon katsotaan päättyvän, vaikka hänet
pidettäisiinkin edelleen laitoksen kirjoissa ja häneltä perittäisiin hoitomaksu.
Hoito ei ole jatkuvaa eikä tuen maksamista lakkauteta, jos
• kysymyksessä on pelkkä päivä- tai yöhoito
• lapsi on toistuvasti yhtä pitkät ajat kotona kuin laitoksessa.
Huostaanotetut lapset
Lastensuojelulain perusteella huostaanotetun lapsen osalta tuen maksaminen lakkaa heti, kun
lapsen hoito ja kasvatus on järjestetty kodin ulkopuolella. Lastenhoidon tukea ei siten makseta
perhehoitoon sijoitetusta huostaanotetusta lapsesta myöskään sijoitusperheelle. Jos lapsi on
sijoitettu perhehoitoon avohuollon tukitoimena, ei kyseessä ole lastensuojelulain mukainen
huostaanotto, joten lasten hoidon tukea ei tällä perusteella lakkauteta. Jos sijoitus kuitenkin kestää
yli kolme kuukautta, tulee lasten hoidon tuki lakkauttaa siltä ajalta, jonka perhehoito kestää yli
kolme kuukautta.
Päätöksen huostaanotosta ja sijaishuollosta tekee kunnan sosiaalihuollon viranhaltija silloin, kun
lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi itse ei vastusta huostaanottoa. Muussa tapauksessa
päätöksen tekee hallinto-oikeus. Ennen hallinto-oikeuden päätöstä lapsi on jo voitu kiireellisesti
sijoittaa perhe- tai laitoshoitoon. Lasten hoidon tukea ei kuitenkaan voida lakkauttaa ennen kuin
hallinto-oikeus on antanut päätöksen huostaanotosta tai ennen kuin sijoitus on kestänyt vähintään
kolme kuukautta.
Lapsen huostaanottotieto löytyy lapsen henkilötietojen kyselystä kohdasta Perhetiedot.
Sovellettava lainkohta LKYTL 1128/1996 19 §, Lastensuojelulaki 417/2007
1.3.1. Joustavan hoitorahan myöntämisedellytykset
Lasten hoidon tukien yleisten myöntämisedellytysten lisäksi joustavaa hoitorahaa koskevat omat
etuuskohtaiset myöntämisedellytykset. Oikeus jäädä työstään osittaiselle hoitovapaalle määräytyy
työsopimuslain (TSL 55/2001) perusteella.
Joustavan hoitorahan myöntäminen edellyttää, että virka- tai työsuhteessa oleva taikka yrittäjänä,
maatalousyrittäjänä tai apurahansaajana toimiva vanhempi tai muu huoltaja osallistuu lapsen
hoitoon. Joustavaa hoitorahaa voidaan maksaa alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmille.
Joustavaa hoitorahaa maksetaan vain yhdestä lapsesta kerrallaan, vaikka perheessä olisi useampi
edellytykset täyttävä lapsi.
1.3.1.1. Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen
Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti
asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Ottolapsen vanhemman oikeus
hoitovapaaseen jatkuu kuitenkin siihen saakka, kun lapseksi ottamisesta on kulunut kaksi vuotta,
enintään siihen asti, kun lapsi aloittaa koulun.
Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jolleivät
työnantaja ja työntekijä sovi kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä jaksosta. Hoitovapaata
saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Äitiys- tai vanhempainvapaan aikana toinen
vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata.
4
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Oikeus hoitovapaaseen perustuu työsopimuslakiin ja on työntekijän ja työnantajan välinen asia.
Joustavan hoitorahan saaminen ei edellytä hoitovapaalle jäämistä.
Sovellettava lainkohta TSL 55/2001 4 luku 3 §
Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi
kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti
asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan
lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Jos lapsi kuuluu perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun
pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi kuitenkin saada siihen saakka,
kun lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen
tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi
täyttää 18 vuotta. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla
saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Työntekijän tulee tehdä työnantajalle
esitys osittaisesta hoitovapaasta viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.
Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen perustuu työsopimuslakiin ja on työntekijän ja työnantajan
välinen asia. Joustavan hoitorahan saaminen ei edellytä osittaiselle hoitovapaalle jäämistä.
Sovellettava lainkohta TSL 55/2001 4 luku 4 §
1.3.1.2. Yrittäjät ja apurahansaajat
Yrittäjillä ja maatalousyrittäjillä on oikeus joustavaan hoitorahaan samoin edellytyksin kuin työtai virkasuhteessa olevilla vanhemmilla. Oikeus joustavaan hoitorahaan koskee niitä yrittäjiä ja
maatalousyrittäjiä, joilla on voimassa oleva yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain 10
§:n mukainen vakuutus (ns. YEL- tai MYEL-vakuutus). Näin ollen esim. yrittäjät, joiden työtulo
yritystoiminnasta on niin vähäistä, etteivät he ole vakuuttamisvelvollisia eivätkä ole ottaneet
vakuutusta, eivät kuulu joustavan hoitorahan piiriin.
Jos joustavan hoitorahan saajan YEL- tai MYEL-vakuutus päättyy, lakkaa myös yrittäjän oikeus
joustavaan hoitorahaan. Yrittäjä on ilmoitusvelvollinen vakuutuksen voimassaolon muutoksista.
Apurahansaajat eivät ole yrittäjiä, vaikka heillä olisikin MYEL-vakuutus. Oikeus joustavaan
hoitorahaan koskee niitä apurahansaajia, joilla on voimassa oleva maatalousyrittäjän eläkelain
10 a §:n mukainen vakuutus. Apurahansaaja on ilmoitusvelvollinen vakuutuksen voimassaolon
muutoksista.
1.3.1.3. Työaika
Joustavan hoitorahan myöntäminen edellyttää, että hakija on virka- tai työsuhteessa taikka toimii
yrittäjänä, maatalousyrittäjänä tai apurahansaajana. Työajan tulee olla keskimäärin enintään 30
tuntia viikossa tai enintään 80 prosenttia alan tavanomaisesta kokopäivätyön työajasta. Työajan
tulee toteutua haetulla ajalla.
Joustavassa hoitorahassa on kaksi tasoa. Jos työaika on enintään 22,5 tuntia tai enintään 60
prosenttia alan tavanomaisesta kokopäivätyön työajasta, maksetaan korkeampaa joustavaa
hoitorahaa. Tämä vastaisi esimerkiksi noin kolmea työpäivää viikossa tai 4,5 tuntia päivässä. Jos
työaika on yli 22,5 tuntia mutta enintään 30 tuntia viikossa tai yli 60 prosenttia mutta enintään
80 prosenttia alan tavanomaisesta kokopäivätyön työajasta, joustava hoitoraha on alempi.
Tällöin työaika olisi esimerkiksi noin neljä päivää viikossa tai kuusi tuntia päivässä. Huomaa, että
työaikaedellytyksen täyttymiseen riittää se, että jompikumpi joko työtuntimäärä tai prosenttimäärä
toteutuu.
5
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Työaikaa ei tarvitse nimenomaisesti lyhentää, vaan se on voinut jo ennestäänkin olla enintään 30
tuntia viikossa. Joustavaa hoitorahaa ei voida maksaa vuorotteluvapaalla olevalle henkilölle, koska
hänellä ei ole ollenkaan työtunteja. Hänen ansionmenetyksensä korvataan vuorottelukorvauksella.
Jos hakija on kokonaan lomautettu, hänellä ei myöskään ole oikeutta joustavaan hoitorahaan.
Osittain lomautetuilla voi syntyä oikeus joustavaan hoitorahaan, jos työaikaedellytykset täyttyvät.
Niin sanottujen keikkatyöntekijöiden oikeus joustavaan hoitorahaan riippuu heidän työsuhteensa
luonteesta. Jos työsuhde on voimassa vain kunkin yksittäisen tai muutaman työpäivän ajan,
ei oikeutta tukeen ole, sillä henkilöllä ei ole voimassa olevaa työsuhdetta haetulla ajalla, eikä
hakija pysty esittämään keskimääräistä viikoittaista työaikaa. Lastenhoidon tukea ei myönnetä
kuukautta lyhyemmältä ajalta (Ks. vähimmäissuoritusaika). Jos työsuhde on jatkuvasti voimassa
haetulla ajalla, mutta henkilö kutsutaan tarvittaessa töihin, voi oikeus tukeen syntyä, jos työaika on
enintään 30 tuntia viikossa.
Työaika selvitetään työnantajan todistuksella työajasta. Poikkeuksellisesti muukin työnantajalta
saatava luotettava kirjallinen selvitys käy, jos siitä saadaan ratkaisun tekemiseen tarvittavat
tiedot. Pääsääntöisesti käytetään työnantajan todistusta työajasta, koska ratkaisu voidaan
tehdä useimmiten pelkästään sen perusteella, eikä lisäselvityksiä tarvitse pyytää. Yrittäjiltä ja
apurahansaajilta selvitykseksi riittää oma ilmoitus työtunneista. Kelassa ei tarvitse tietää alan
tavanomaista kokopäivätyön työaikaa, vaan voimme luottaa työnantajan ilmoitukseen siitä.
Jos henkilö on sekä työ- tai virkasuhteessa että yrittäjä tai hänellä on useampia työ- tai
virkasuhteita, pitää yhteenlasketun viikoittaisen keskimääräisen työajan täyttää joustavan
hoitorahan työaikaedellytykset. Näissä tapauksissa riittää, että hakija ilmoittaa hakemuksessa
työajan olevan enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 prosenttia alan tavanomaisesta
kokopäivätyön työajasta. Jos saatujen selvitysten perusteella kuitenkin näyttää siltä, että työaika
olisi yhteensä enemmän kuin hakija on hakemuksessa ilmoittanut, pitää pyytää tarkemmat
selvitykset työtunneista.
Jos henkilöllä ei ole lainkaan työtunteja haetulla ajalla, hänellä ei ole oikeutta joustavaan
hoitorahaan.
Esimerkit
Esimerkki 1
Isä tekee osa-aikatyötä, jonka säännöllinen työaika on 25 h/vko. Hän on lisäksi
kokopäivätyön työnhakijana ja saa soviteltua työttömyysetuutta. Lapset ovat
kunnan järjestämässä päivähoidossa. Isällä on oikeus joustavaan hoitorahaan.
Esimerkki 2
Äiti tekee osa-aikatyötä, jonka säännöllinen työaika on 10 h/vko. Hän
opiskelee ammattikorkeakoulussa päätoimisesti. Lapset ovat kunnan
järjestämässä päivähoidossa. Äidillä on oikeus joustavaan hoitorahaan.
Esimerkki 3
Opettajaäiti hakee joustavaa hoitorahaa ajalle 1.3. – 30.9. Työnantaja on
ilmoittanut, että työaika on ko ajalla keskimäärin 25 tuntia viikossa. Vaikka ko
aikaan sisältyy kesäaikaa eikä opettajalla ole opetustunteja kesäaikana, oikeus
hoitorahaan tulee koko haetulta ajalta.Työnantaja on antanut todistuksen työajasta
6
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
koko haetulta ajalta.Työsuhde on voimassa koko ajan ja työaika on sovittu koko
haetun ajan ajaksi, eli edellytykset joustavan hoitorahan myöntämiseksi täyttyvät.
Esimerkki 4
Asiakas hakee joustavaa hoitorahaa siten, että hän työskentelee neljä päivää viikossa ja on
yhden työpäivän ajan vuosilomalla. Hänen konkreettinen työaikansa täyttää näin joustavan
hoitorahan työaikaedellytykset. Koska hakijan työaikaa ei ole sovittu muutettavaksi tietylle
ajalle, vaan hänen keskimääräinen viikottainen työaikansa on vain vuosiloman johdosta
pienempi kuin yleensä, työnantaja ei voisi antaa todistusta, jonka mukaan työntekijän työaika
olisi sovittu esimerkiksi alle 30 tunniksi viikossa. Vuosiloman johdosta ei työntekijän työaikaa
työnantajan kanssa sopimalla muuteta ja työntekijä saa vuosiloman ajalta normaalin palkkansa.
Näin ollen asiakkaalla ei ole oikeutta joustavaan hoitorahaan. Sama koskee myös liukuvaa
työaikaa käyttäen saatuja saldovapaita, jotka eivät lyhennä keskimääräistä viikoittaista työaikaa.
Esimerkki 5
Asiakas on hakenut joustavaa hoitorahaa ajalle 1.4. – 30.11. Hän on vuosilomalla 21.6.-31.7.
Työnantaja on antanut työajasta todistuksen koko haetulle ajalle. Asiakkaalla on oikeus
joustavaan hoitorahaan myös vuosiloman ajalla (työaika sovittu koko ajalle). Jos asiakas
olisi em ajan lisäksi palkattomalla virkavapaalla ajan 1.8.-30.9., hänellä ei olisi tältä
ajalta oikeutta joustavaan hoitorahaan. Palkattoman virkavapaan aikana asiakkaalla
ei ole ollenkaan työtunteja. Virkavapaudesta on erikseen sovittu työnantajan kanssa.
Esimerkki 6
Työnantaja on ilmoittanut asiakkaan keskimääräisen viikoittaisen työajan olevan enintään
22,5 tuntia ajalla 1.5. – 31.8. Asiakas ilmoittaa, että hänellä onkin ollut ylityötunteja siten,
että keskimäärin viikottainen työaika on ylittänyt 30 tuntia ajalla 1.5. – 30.6.. Näin ollen
oikeutta joustavaan hoitorahaan ei ole ajalla 1.5.-30.6..Jos asiakas olisi ilmoittanut, että
hänellä olisi ollut ylityötunteja 10 tuntia yhden viikon aikana kesäkuussa, ja työnantaja
voisi kuitenkin antaa todistuksen, jonka mukaan työaika olisi keskimäärin enintään 22,5
tuntia koko haetulla ajalla 1.5.-31.8., oikeus joustavaan hoitorahaan olisi koko ajalta.
Ylityöt ovat yleensä poikkeuksellinen ja lyhytaikainen tilanne, joten käytä ratkaistessasi
tapauskohtaista harkintaa. Jos joustavaa hoitorahaa on haettu pitemmältä ajalta ja
ylityötunnit tasoittuvat tämän pidemmän ajan sisällä siten, että työnantaja voi antaa
todistuksen sellaisesta keskimääräisestä viikottaisesta työajasta, joka täyttää joustavan
hoitorahan myöntämisedellytykset, joustavan hoitorahan voi myöntää haetulta ajalta.
Esimerkki 7
Asiakas ilmoittaa, että hänen työaikansa on yhdellä viikolla helmikuussa 42,5
tuntia ja kahdella viikolla 0 tuntia. Työsuhde on voimassa 1.2. lukien toistaiseksi,
mutta työaika vaihtelee. Asiakas hakee joustavaa hoitorahaa ajalta 1.2.-31.10.. Jos
työnantaja voi antaa sellaisen todistuksen keskimääräisestä työajasta koko haetulle
ajalle, joka täyttää joustavan hoitorahan saamisen edellytykset, voimme luottaa
7
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
siihen. Muussa tapauksessa pitää työaikaa tarkastella takautuen, kun todelliset
työajat ovat selvillä. Minimityöaikaa ei ole, joten hyvin vähäinenkin työskentely riittää.
Esimerkki 8
Asiakkaalle on myönnetty joustava hoitoraha ajalle 24.10. – 11.1. seuraavana vuonna. Asiakas
toimittaa Kelaan osa-aikatyön muutosilmoituksen, jonka mukaan osa-aikaisuus muuttuu
ajalla 22.12. – 11.1. kokoaikatyöksi. Koska asiakas aloittaa kokoaikatyön 22.12. lukien,
eivätkä joustavan hoitorahan työaikaedellytykset enää täyty, joustava hoitoraha lakkautetaan
22.12. lukien. Tässä tapauksessa tapahtuu selkeä olosuhdemuutos ja työaika muutetaan
kokoaikatyön työajaksi, joten tässä ei enää voi tarkastella kokonaistyöaikaa koko haetulla ajalla.
Esimerkki 9
Asiakas on lomautettu kokonaan 1.5. lukien. Koska hänellä ei ole työtunteja ollenkaan 1.5.
lukien, hänellä ei ole oikeutta joustavaan hoitorahaan. Jos asiakas ilmoittaa, että hänet
lomautetaan osittain 1.5. lukien siten, että hänen työtuntinsa ovat keskimäärin enintään 30 tuntia
viikossa, voidaan joustava hoitoraha myöntää sille ajalle, jolla työaikaedellytykset täyttyvät.
1.3.1.4. Lapsen hoitojärjestelyt
Lapsen molemmilla vanhemmilla tai muilla huoltajilla on oikeus saada joustavaa hoitorahaa
saman kalenterikuukauden ajalta edellyttäen, että he eivät ole poissa työstä lapsen hoidon
vuoksi yhtäaikaisesti. Vanhemmat voivat siis esimerkiksi pitää osittaista hoitovapaata saman
kalenterijakson aikana niin, että toinen vanhemmista lyhentää työaikaansa aamusta ja toinen
iltapäivästä ja molemmilla vanhemmilla on tällöin oikeus joustavaan hoitorahaan.
Jos vanhemmat ovat eronneet, voidaan joustavaa hoitorahaa maksaa myös sille vanhemmalle,
jonka luona lapsi ei asu, jos joustavan hoitorahan edellytykset muuten täyttyvät. Jos eronneet
vanhemmat molemmat täyttävät edellytykset, joustavaa hoitorahaa voidaan maksaa kummallekin
vanhemmalle, vaikka he eivät asuisikaan yhdessä. Edellytyksenä on kuitenkin, että vanhemmat
eivät ole yhtäaikaisesti pois työstä lapsen hoidon vuoksi.
Joustava hoitoraha voidaan maksaa myös ajalta, jolta lapsi on kunnan järjestämässä
päivähoidossa tai jolta maksetaan yksityisen hoidon tukea. Joustavaa hoitorahaa ei makseta,
kun lapsen hakijavanhempi tai etuutta hakeva muu huoltaja itse hoitaa lasta saaden kotihoidon
tukea. Esimerkiksi isä ei siten voi saada joustavaa hoitorahaa alle 3-vuotiaasta lapsesta, jos hän
hän itse hoitaa lasta kotona kotihoidon tuella. Jos lasta, josta maksetaan kotihoidon tukea, hoitaa
joku muu kuin isä itse, isällä voi olla oikeus joustavaan hoitorahaan. Kotihoidon tuki myönnetään
sille vanhemmalle tai muulle huoltajalle, joka pääasiallisesti hoitaa lasta. Jos tällainen vanhempi
tai muu huoltaja hakee joustavaa hoitorahaa, hänellä ei ole siihen oikeutta. Tiedon siitä, kuka on
lapsen pääasiallinen hoitaja kotihoidon tuen osalta, saamme asiakkaalta. Mitään tuntirajoja ei
voida esittää, vaan asia ratkaistaan asiakkaan ilmoituksen mukaan tapauskohtaisesti.
1.3.1.5. Suoritusaika
Alkaminen
8
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Joustavaa hoitorahaa maksetaan samalle hakijalle aikaisintaan vanhempainrahakauden
päättymistä tai vanhempainrahakauden jälkeen maksettavan isyysrahakauden päättymistä
seuraavasta arkipäivästä lukien tai muiden tuen edellytysten alkaessa. Joustavaan hoitorahaan
ei ole oikeutta kummallakaan vanhemmalla samastalapsesta, josta vanhemmille maksetaan
erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa. Näin ollen
joustavaan hoitorahaan ei ole oikeutta äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella pidettävän
isyysrahakaudenkaan aikana siitä lapsesta, josta isyysraha on myönnetty. Jos perheessä on
vanhempainpäivärahaan oikeuttavan lapsen lisäksi toinen alle 3-vuotias lapsi, se vanhempi, joka
ei saa vanhempainpäivärahaa, voi saada joustavaa hoitorahaa tästä toisesta lapsesta (LKYTL 13
a § 4 mom ja LKYTL 17 § 1 mom).
Adoptiovanhemmalla, jolla ei työnteon vuoksi ole oikeutta vanhempainrahaan, on oikeus saada
lapselleen kunnallinen päivähoitopaikka. Adoptiovanhemmalle voidaan maksaa joustavaa
hoitorahaa jo laskennallisella vanhempainrahakaudella, jos muut sen myöntämisedellytykset
täyttyvät.
Esimerkit
Esimerkki 1
Perheen äiti pitää äitiys- ja vanhempainrahakauden loppuun asti. Hän menee töihin
välittömästi vanhempainrahakauden päätyttyä. Perheessä ei ole muita alle 3-vuotiaita lapsia.
Isä aloittaa äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella pidettävän isyysrahakauden
välittömästi äidin vanhempainrahakauden jälkeen. Joustavaan hoitorahaan voi olla oikeus
aikaisintaan äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella pidettävän isyysrahakauden jälkeen.
Esimerkki 2
Äiti on pitänyt äitiys- ja vanhempainrahakauden kokonaan ja mennyt
töihin välittömästi vanhempainrahakauden päättymisen jälkeen. Äiti hakee
joustavaa hoitorahaa heti vanhempainrahakauden jälkeen. Isä hakee äitiys- ja
vanhempainrahakauden ulkopuolella pidettävää isyysrahaa kuukauden ajalle
lähellä lapsen 2-vuotispäivää. Äidillä on oikeus joustavaan hoitorahaan siihen
asti, kunnes isä jää isyysrahakaudelle ja sitten taas isyysrahakauden päättymisen
jälkeen (jos edellytykset joustavan hoitorahan saamiseen edelleen täyttyvät).
Esimerkki 3
Äiti on pitänyt äitiys- ja vanhempainrahakauden kokonaan ja mennyt työhön välittömästi
vanhempainrahakauden päättymisen jälkeen. Äidille myönnetään joustava hoitoraha
vanhempainrahakauden jälkeen. Isä hakee äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella
pidettävää isyysrahaa ensin ajalle 1.3.–15.3. (13 päivää) ja myöhemmin ajalle 1.4.–
21.5. (loput 54 päivästä) lähellä lapsen 2-vuotispäivää. Äidillä on oikeus joustavaan
hoitorahaan jälleen isyysrahakauden päättymisen jälkeen (jos edellytykset joustavan
hoitorahan saamiseen edelleen täyttyvät) eli 22.5. alkaen. Ajalta 16.3.–31.3. äidillä ei ole
oikeutta joustavaan hoitorahaan, koska sitä ei myönnetä kuukautta lyhyemmälle ajalle.
Esimerkki 4
Äiti on äitiys- ja vanhempainrahakaudella. Isä hakee joustavaa hoitorahaa 1,5 vuotiaasta toisesta lapsesta. Isälle voidaan myöntää joustava hoitoraha samalta
9
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
ajalta kun äiti saa äitiys- ja vanhempainrahaa, jos isä täyttää hoitorahan saamisen
muut edellytykset. Isällä on oikeus saada joustavaa hoitorahaa, koska hän ei itse saa
vanhempainpäivärahaa. Äiti ei voi saada joustavaa hoitorahaa vanhempainpäivärahakaudella
vaikka hakisi sitä 1,5-vuotiaasta lapsesta, koska hän itse saa vanhempainpäivärahaa.
Lakkaaminen
Joustavan hoitorahan maksaminen lakkaa viimeistään perheen nuorimman lapsen täyttäessä
kolme vuotta.
Vähimmäissuoritusaika
Joustavaa hoitorahaa ei myönnetä kuukautta lyhyemmältä ajalta. Kuukauden jaksoa
tarkasteltaessa huomioidaan lastenhoidon tukien kokonaismyöntöaika. Tukeen on siten oikeus, jos
perheelle myönnetyn kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen, osittaisen hoitorahan ja joustavan
hoitorahan yhteenlaskettu myöntöaika on vähintään yksi kuukausi.
1.4. Suhde muihin etuuksiin
Joustavaa hoitorahaa voidaan maksaa samanaikaisesti kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen
kanssa. Kotihoidon tuen maksamisen ajalta edellytyksenä on kuitenkin, että hakijavanhempi ei itse
hoida lasta ja saa kotihoidon tukea.
Joustavaa ja osittaista hoitorahaa ei makseta samanaikaisesti samalle hakijalle.
Joustava hoitoraha huomioidaan tulona lastenhoidon tuen hoitolisässä.
1.4.1. Vanhempainpäiväraha
Joustavaa hoitorahaa ei makseta ajalta, jolta hakijavanhemmalla tai muulla huoltajalla, joka hakee
joustavaa hoitorahaa, on oikeus saada erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka
osittaista vanhempainrahaa. Jos oikeutta vanhempainpäivärahaan ei ole esim. asumisedellytyksen
puuttumisen vuoksi, joustavaa hoitorahaa maksetaan laskennallisen vanhempainrahakauden
päätyttyä. Adoptiovanhemmalle, jolla ei työnteon vuoksi ole oikeutta vanhempainrahaan, voidaan
kuitenkin maksaa joustavaa hoitorahaa jo laskennallisella vanhempainrahakaudella.
Joustavaan hoitorahaan ei ole oikeutta kummallakaan vanhemmalla samasta lapsesta,
josta vanhemmille maksetaan erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai
osittaista vanhempainrahaa. Näin ollen joustavaan hoitorahaan ei ole oikeutta äitiys- ja
vanhempainrahakauden ulkopuolella pidettävän isyysrahakaudenkaan aikana siitä lapsesta, josta
isyysraha on myönnetty. Jos perheessä on vanhempainpäivärahaan oikeuttavan lapsen lisäksi
toinen alle 3-vuotias lapsi, se vanhempi, joka ei saa vanhempainpäivärahaa, voi saada joustavaa
hoitorahaa tästä toisesta lapsesta (LKYTL 13 a § 4 mom, 17 § 1 mom ja 4 § 5 mom).
1.4.2. Sairauspäiväraha
Jos joustavan hoitorahan saaja sairastuu, sairauspäiväraha vaikuttaa joustavaan hoitorahaan
siinä tapauksessa, että työkyvyttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti neljä viikkoa.Tällöin
10
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
joustava hoitoraha lakkautetaan työkyvyttömyyden alusta lukien. Osasairauspäivärahan
saaminen ei estä joustavan hoitorahan saamista, koska silloin työntekijä työskentelee sairaudesta
huolimatta.Osasairauspäiväraha-aikana oikeus joustavaan hoitorahaan voi syntyä, jos muut
myöntämisedellytykset,kuten työaikaedellytykset, täyttyvät.
1.4.3. Muut etuudet
Seuraavasta taulukosta näet, miten muut etuudet vaikuttavat lasten kotihoidon tukeen, joustavaan
hoitorahaan ja osittaiseen hoitorahaan.
Muiden etuuksien huomioon ottaminen lasten kotihoidon tuessa,
osittaisessa hoitorahassa ja joustavassa hoitorahassa
Taulukon selitykset
Eo = etuoikeutettu tulo hoitolisässä
E = riville merkitty etuus estää osittaisen hoitorahan (LKYTL 13§) tai joustavan hoitorahan (LKYTL
13a§), kun saaja on sama
Vä = vähennetään hoitorahasta (LKYTL 4§)
Väh = vähennetään hoitolisätuloista (AML 10 a §)
S = selvitettävä vaikutus; erityisesti, jos saaja on sama
T = tuloa hoitolisässä; vähintään rajoitetusti
O = ei vaikutusta
Lasten
kotihoidon tuki
(perheen tuloja)
Hoitoraha
Hoitolisä
Osittainen
hoitoraha
Joustava
hoitoraha
Äitiys-,
erityisäitiys-,
vanhempainraha
Vä
T
E
E
Isyysraha
O
T
E
E
Äitiys- ja
vanhempainrahakauden
ulkopuolinen
isyysraha
Vä
T
E
E
Osittainen
hoitoraha
S
T
O
E
Joustava
hoitoraha
S/E
T
E
O
Sairauspäiväraha,
kuntoutusraha,
osasairauspäiväraha
O
T
S
S
Erityishoitoraha
S
S
S
S
Työttömyyspäiväraha
O
T
S
S
Työmarkkinatuki
O
T
S
S
11
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Työvoimapoliittinen
koulutustuki
O
T
S
S
Vuorottelukorvaus
O
T
S
S
Opintotuki
(opintoraha,
aikuiskoulutustuki,
asumislisä)
O
Eo
S
S
Eläkkeensaajien
asumistuki
O
Eo
O
O
Yleinen
asumistuki
O
Eo
O
O
Lapsilisä
O
Eo
O
O
Alle 16-vuotiaan
vammaistuki
O
Eo
O
O
16 vuotta
täyttäneen
vammaistuki
O
Eo
O
O
Eläkettä saavan
hoitotuki
O
Eo
O
O
Ruokavaliokorvaus
O
Eo
O
O
Omaishoidon tuki
O
T
O
O
Perhehoitajan
palkkio
O
T
O
O
Yleinen perheeläke
O
T
O
O
Kansaneläke /
työeläke
O
T
S
S
Sotilasavustus
O
Eo
S
S
Elatustuki
O
O
O
O
Elatusapu
O
Väh
O
O
Joidenkin etuuksien kohdalla taulukossa ohjataan selvittämään etuuden vaikutus lastenhoidon
tukeen. Erityishoitorahan, työttömyysetuuden, opintotuen, kansan- tai työeläkkeen taikka
sotilasavustuksen saaminen ei suoraan estä joustavan hoitorahan saamista. Joustavan hoitorahan
saamisen edellytyksenä on, että vanhempi on työ- tai virkasuhteessa, yrittäjä, maatalousyrittäjä tai
apurahansaaja (LKYTL 1128/1996 13 a § 2 mom, ja että työaika on enintään 30 tuntia viikossa tai
enintään 80 prosenttia alan tavanomaisesta kokopäivätyön työajasta.
1.5. Hakeminen
Joustavaa hoitorahaa haetaan lomakkeella WH 9 tai sähköisesti.
12
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Liitteet
Hakemuksen käsittelemiseksi hakijan tulee toimittaa seuraavat liitteet:
• Työnantajan todistus työajasta (erillinen todistus tai lomake WH 9)
Yrittäjän, maatalousyrittäjän tai apurahansaajan ei tarvitse toimittaa erillistä selvitystä työajastaan,
vaan hakemuksessa annetut tiedot työajasta riittävät asian ratkaisemiseksi.
Hakemus tarvitaan aina kun
• etuutta haetaan ensimmäistä kertaa
• hakija vaihtuu
• määräajalle myönnetylle tuelle haetaan jatkoa.
Voit tehdä perheen olosuhdemuutokseen perustuvan tarkistusratkaisun useimmiten
ilman hakemusta. Turhaa hakemuslomakkeen pyytämistä tulisi välttää. Kun harkitset
hakemuslomakkeen pyytämistä, mieti
• saisitko puuttuvat tiedot helpommin muulla tavoin?
• olisiko ratkaisutoiminta sujuvampaa, jos tarkistat puuttuvat tiedot asiakkaalta esim.
puhelimitse?
Monissa tilanteissa riittää, että asiakas ilmoittaa muuttuneen asian ja toimittaa vain tarvittavat
selvitykset.
1.5.1. Vireilletulo
Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim.
lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai
muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun
hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta
tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta.
Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla
postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi).
Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna
Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava.
Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa
pyydetään täyttämään hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi
postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen
alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen.
Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta
asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä.
Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta.
Sähköisen asiointipalvelun kautta
Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista
käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien
verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä
hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle.
13
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Asiakaspalvelu > Palvelutilanteen tuki > Verkkoasiointi Kelassa).
Sähköpostitse tai faksilla
Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi, mitä asia
koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot.
Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan
tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin
saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake
myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä
sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus
viestin saapumisesta.
Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa
oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan
alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse
toimittaa myöhemmin.
Suullisesti
Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko.
etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu
asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo
tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen.
Lue lisää
• Hakemuksen vireille tulosta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet >
Hallintolain soveltamisohje > Vireilletulo)
• Sähköisestä asioinnista (Ratkaisutyö >Menettelyohjeet > Sähköinen asiointi)
1.5.1.1. Lähettäjän vastuu
Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on
ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas
vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan
päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta.
Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen
vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai
hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on
kuitenkin oltava luotettava selvitys.
1.5.1.2. Asiakirjan siirto
Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja
• tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä
• siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan
viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä
päätöstä asian tutkimatta jättämisestä
• tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä
• ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä.
14
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on
saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen
kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen.
Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön.
1.5.2. Kuka voi hakea etuutta?
Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa.
Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä
ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen.
1.5.2.1. Henkilö itse
Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet
henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut
heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen
hakemaan etuutta puolestaan.
Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin,
ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin,
mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa).
Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?)
Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi.
Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan
hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista
asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.
Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva
asia.
Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?)
Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia
hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea
etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt.
Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt
etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan.
1.5.2.2. Edunvalvoja
Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan
hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka
puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole
rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen
oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on
julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja.
15
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon:
•
•
•
•
onko henkilölle määrätty edunvalvoja
edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista
henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta
onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi
Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen
osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää,
vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää.
Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit
tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään
Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee
kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin
Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä.
Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun
hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että
henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta.
Lue lisää
• edunvalvojasta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta >
Mikä on edunvalvoja?)
• Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta)
1.5.2.3. Edunvalvontavaltuutettu
Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on
asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon.
Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta
edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot
tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös
edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole
toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta
tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan.
Lue lisää
• Edunvalvontavaltuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen
toisen puolesta > Mikä on edunvalvontavaltuutus?)
• Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta)
1.5.2.4. Asiamies eli valtuutettu
Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai
muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen
oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei
ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen
Asianajajaliiton jäsen.
16
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi.
Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa
koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa.
Lue lisää valtuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen
puolesta > Valtuutus).
1.5.2.5. Lähiomainen tai muu henkilö
Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut
hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun
sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista
eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/2007 54 § 2 mom.). Tällaisen
henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään.
Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan
harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan.
Vastaava säännös sisältyy
• vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/2007 15 § 2 mom.)
• lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005 5 luku
42 §)
• lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/2007 3 luku 20 § 2 mom.)
• sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/2004 15 luku 2 § 3 mom.)
• vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/2010 13 § 2 mom.)
1.5.2.6. Kunta
Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle
kuuluvaa etuutta.
1.5.3. Hakuaika
Lasten hoidon tukia on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun etuutta halutaan saada.
Ilman erityistä syytä tukea ei myönnetä pidemmältä ajalta takautuvasti (LKYTL 1128/1996 14 §
2 mom.).
Kun määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai arkilauantai, lasten hoidon
tukea koskevan hakemuksen saa jättää ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Sama koskee
itsenäisyyspäivää, vapunpäivää sekä joulu- tai juhannusaattoa.
Jos etuushakemus on myöhästynyt, myöhästymisen syistä pyydetään selvitys. Etuus voidaan
myöntää mm. silloin, kun myöhästyminen on johtunut hakijasta riippumattomista syistä tai muista
pätevistä perusteista, esim. vaikeasta sairaudesta. Erityisenä syynä etuuden myöntämiselle
myöhästymisestä huolimatta ei pidetä esim. tietämättömyyttä eikä edunvalvojan tai muun
hakemiseen oikeutetun henkilön laiminlyöntiä etuuden valvomisessa.
17
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
1.5.4. Lisäselvitysten pyytäminen
Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä
täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen
liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Selvitä ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja
voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen
yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa
käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi
tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla.
Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä
suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Ratkaisutyö >
Menettelyohjeet > Tietosuojasta huolehtiminen > Kelan tietoturvakäsikirja > Liite 1).
Suullisesti, viestillä tai kirjallisesti
• Pyydä lisäselvitykset asiakkaalta suullisesti asiakaspalvelutilanteessa, ja puhelimitse tai
viestillä etuuskäsittelyssä.
• Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys etuuskäsittelyssä on
1. Puhelin
2. Viestipalvelu
3. Asiakaskirje (jos puhelin tai viestipalvelu eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu asiakkaan
tilanteeseen)
• Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys.
• Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun
kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät CICS:ltä
OSKY > Kelan toimistot ja vakuutuspiirit > Toimistot > Toimiston valinta > Toimiston osoite >
Osoitetiedot. Vastaanottajaksi osoitteeseen merkitään Kela.
• Kerro asiakkaalle, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi
pyydettyä lisäselvitystä.
• Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä
olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne.
• Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa
uusi odottamisaika.
Jos asiakas ei vastaa puheluun,
• Lähetä asiakkaalle viesti viestipalvelun kautta, jos se on mahdollista (asiakas on hyväksynyt
viestipalvelun käytön verkossa)
– Kelassa on käytössä yhteinen viestimalli (Ratkaisutyö > Viestimallit)
• Jos viestiä ei voi lähettää, lähetä asiakkaalle tekstiviesti tietokoneelta 0100100-palvelusta
(Kelanetti > Työkalut)
– Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten
(Ratkaisutyö > Tekstiviestimallit)
– Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta.
– Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon
Jos asiakasta ei tavoiteta puhelimitse eikä viestiä voi lähettää, lähetä asiakkaalle asiakaskirje.
Pyydä lisäselvitykset kirjallisesti asiakaskirjeellä, jos kirjallinen menettely on tarkoituksenmukainen
asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen tai asiakas ei ole antanut tiedoksi
puhelinnumeroaan. Vaativissa etuusasioissa voi olla kuitenkin järkevää tavoitella asiakasta esim.
puhelimitse tai odottaa hänen soittoa parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä.
18
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile
lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee
toimittaa.
Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa
lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä
lisäselvityksiä. Asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä, vaikka asiakas ei olisi toimittanut näitä
selvityksiä. Jos asiakas ei ole ilmoittanut määräpäivää lisäselvitysten toimittamiselle, pyydä
lisäselvitykset edellä kuvatulla tavalla.
Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko suullisesti, liitteet ja viestit -palvelulla tai kirjallisesti.
Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja.
Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus
tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava viestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on
määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti.
Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakas kuitenkin toimittaa
lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään.
Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien
ratkaisutyö > Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostitse ja faksilla) ja liitetiedostojen
vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä (Asiakaspalvelu > Asiakaspalvelun ohjeet >
Muut > Liitetiedostot muistitikulla, CD:llä ja kännykällä).
Hakemuslomakkeen täydentäminen
Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä
hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään
hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja ensisijaisesti suullisesti. Kirjaa asiakkaan asiaan
liittyvä suullinen täydennys tai muu tieto Oiwan yhteydenottoon (ei-skannattavissa etuuksissa
hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia
tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi).
Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää Etuusohje > Vireilletulo.
Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle
Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt
lisäselvitykset tulee toimittaa. Kerro samalla, että määräajan kuluttua asia voidaan ratkaista, vaikka
asiakas ei olisikaan toimittanut pyydettyä selvitystä. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle
on yleensä kaksi viikkoa, mutta määräaika voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen
sitä edellyttää. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo
pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin. Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista
on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan
kanssa sovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta.
Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan
lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa selvitysten
toimittamiseen, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwan yhteydenottoon, liitä tämä
odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain
kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen
johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä.
Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas ei toimita lisäselvitystä
määräajassa tai pyydä määräajan pidentämistä, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä
käytettävissä olevien tietojen perusteella.
19
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä (Kelanetti > Oikeudelliset ja menettelyohjeet
> Hyvä hallinto > Asian ratkaiseminen)
1.5.4.1. Lisäselvitykset lastenhoidon tuissa
Jos etuushakemus on puutteellinen, pyydä lisäselvitykset hakijalta viestitoiminnolla, puhelimella
tai kirjeellä. Lastenhoidon tuen kirjepohjien etuuslyhenne on WH. Kirjepohjat ovat käytettävissä
APKY-aloitusvalikon kautta.
1.5.5. Hakemuksen peruminen
Lasten hoidon tuen hakija voi perua hakemuksensa, jos päätöstä ei ole vielä annettu.
Perumisen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti.
• Jos peruminen on suullinen, kirjaa yhteydenotto OIWAan ja tee Toimeksianto-työ. Poista
järjestelmästä hakemuksen vireilläolotieto.
• Jos ilmoitus hakemuksen perumisesta on tullut kirjallisesti tai asiointipalvelun kautta, poista
järjestelmästä hakemuksen vireilläolotieto ja lähetä asiakkaalle tekstiviesti. Mallin tekstiviestiin
löydät tekstiviestimallivalikoimasta Ratkaisutyö-sivustolta. Jos käytössäsi ei ole asiakkaan
puhelinnumeroa, lähetä hakijalle kirje. jossa kerrot, että hakemus on hänen pyynnöstään
peruttu. Voit käyttää kirjepohjaa YHI39.
1.6. Määrä
Joustavassa hoitorahassa on kaksi tasoa, korkeampi ja alempi taso. Joustavan hoitorahan määrät
ovat 1.1.2016 lukien 243,28 euroa kalenterikuukaudessa tai 162,19 euroa kalenterikuukaudessa.
Määriä tarkistetaan vuosittain indeksillä. Joustava hoitoraha on veronalainen etuus.
1.7. Ratkaiseminen
Joustavan hoitorahan hakemus tulee käsitellä ilman aiheetonta viivytystä ja siitä on annettava
kirjallinen päätös.
1.7.1. Käsittelypaikka
Turvakieltoasiakkaiden
etuusasiat
Eteläisessä vakutuuspiirissä
ratkaistavat asiat
Itäisessä vakuutuspiirissä
ratkaistavat asiat
20
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Erityisyksiköissä
ratkaistavat asiat
Kansainvälisten asioiden
osaamiskeskuksessa
ratkaistavat asiat
Muutoksenhaku-,
takaisinperintä- ja
väärinkäytösasiat
Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa.
Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu
• pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä
• siinä vakuutuspiirissä, jossa ruokakunnan asunto sijaitsee (yleinen asumistuki)
• oppilaitoksen päätoimipisteen mukaisessa vakuutuspiirissä (opintotuki, koulumatkatuki),
yliopistojen opintotukilautakunnissa (opintotuki) tai Itäisessä vakuutuspiirissä erikseen
määriteltyjen tehtävien osalta. Lue lisää ratkaisupaikasta opintotukiasioissa (Ratkaisutyö
> Etuusohjeet > Opiskelijat > Opintotuki > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka >
Ratkaisupaikka opintotukiasioissa).
• työpaikkakassassa
• siinä toimistossa, jonka kanssa palvelujen tuottaja on tehnyt sopimuksen
Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä
henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos
henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua.
Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön Henkilön tietojen kyselyllä (HEKY) (Henkilön tietojen
kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot).
Hakemus voidaan työn tasaamisen vuoksi valmistella ja ratkaista myös muussa kuin kotikunnan
mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta
sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä
sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista.
Vakuutuspiirin vaihtuminen
Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin
yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMUaloitusvalikon kautta. Lue lisää henkilön yleistietojen muutoksista (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet >
Henkilön tietomuutokset HEMU > Henkilön yleistietojen muutokset).
Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin
käsiteltäviksi.
Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin.
Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus.
Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää,
että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä
kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakutuuspiirin
vaihtamisesta (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Yhteiset ohjeet > Henkilön tietomuutoset HEMU >
Henkilön yleistietojen muutokset > Kunta- ja toimistotiedot).
Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat
Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää
turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Turvakielto >
Turvakielto).
21
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Eteläisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat
• Eteläisen vakutuuspiirin eläketiimi 4:een on valtakunnallisesti keskitetty
– kansaneläkkeen, takuueläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen tarkistaminen sekä
regressiperintä silloin, kun työeläkelaitos on myöntänyt perhe-eläkkeen tai huoltoeläkkeen
(KEL 72 § ja TKL 21 §:n tarkoittamat tilanteet)
– toimiston antaman väliaikaisen päätöksen vahvistaminen silloin, kun kansaneläke-,
leskeneläke-, asumistuki- tai vammaisetuusratkaisuun sovelletaan KEL 72 §:n 1
momentin / EAL 30 § 1 momentin / VTL 30 §:n mukaista regressimenettelyä
– kansaneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea koskevan
päätöksen oikaiseminen silloin, kun ratkaisuun sovelletaan KEL 72 §:n 2 momentin / EAL
30 §:n 2 momentin mukaista regressimenettelyä
– perhe-eläkkeen leskeneläkehakemukset silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen
1.7.1990 ja hakijan tietoja ei ole siirretty RAKE- järjestelmään
• Työnantajien ja yrittäjien työterveyshuollon korvaushakemukset käsitellään keskitetysti
Eteläisen vakuutuspiirin työterveyshuollon korvausryhmässä. Lue lisää työterveyshuollon
hakemusten ratkaisupaikasta (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Työterveyshuolto >
Työterveyshuolto > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka
työterveyshuollossa).
• Ulkomailla asuvan veteraanin ulkomailla tehdystä kuntoutusmatkasta aiheutuneiden
matkakustannusten korvauskäsittely tehdään Eteläisen vakuutuspiirin
terveydenhoitoetuuksien ratkaisukeskuskessa.
• Vankilailmoitukset käsitellään keskitetysti Eteläisen vakutuuspiirin eläketiimi 7:ssa. Lue lisää
vankilailmoitusten käsittelyn prosessikuvauksesta.
Itäisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat
• Ulkomailla annetun hedelmöityshoidon kustannusten korvauskäsittely tehdään Itäisessä
vakutuuspiirissä.
• Erikseen määriteltyjen opintotukitehtävien käsittely tapahtuu Itäisen vakuutuspiirin
opintotukiryhmässä. Lue lisää ratkaisupaikasta opintotukiasioissa (Ratkaisutyö > Etuusohjeet
> Opiskelijat > Opintotuki > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka
opintotukiasioissa).
Erityisyksiköissä ratkaistavat asiat
Kelassa on keskitetty etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoimintaa erityisyksiköihin. Tällöin asiakkaan
etuushakemusta ei valmistele eikä ratkaise kotivakuutuspiiri vaan erityisyksikkö. Erityisyksiköitä
ovat mm.
• Kansainvälisten asioiden keskus. Lue lisää
työnjaosta kansainvälisissä etuusasioissa (Ratkaisutyö > KV-asiat > Työnjako
kansainvälisissä asioissa > Vakuutuspiirien ja Kansainvälisten asioiden keskuksen välinen
työnjako).
– Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen työttömyysturvan laskutustyö tehdään
Kansainvälisten asioiden keskuksessa
• Vammaisten tulkkauspalvelukeskus (Vatu-keskus)
• Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskus (TK-ratkaisukeskus), jossa ratkaistaan
kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkeoikeutta ja takuueläkkeen työkyvyttömyyttä koskevat
asiat (eräin poikkeuksin) sekä kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkkeensaajan
asumistuen ja takuueläkkeen maksuunpano, ellei etuuden määräytymisperusteissa ole
tapahtunut muutoksia. Lue lisää työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisemisesta ja päätöksen
22
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
antamisesta (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Eläkeläiset >Työkyvyttömyyseläke > Etuusohje
> Ratkaiseminen > Päätöksen antaminen > Työkyvyttämyyseläkkeen ratkaiseminen ja
päätöksenanto).
Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat
• Suomen ja muiden EU– tai Eta–valtioiden ja Sveitsin välinen sairaanhoitoetuuksien
maksuunpano, tilastointi, rahoitus ja laskutustyö tehdään Kansainvälisten asioiden
osaamiskeskuksessa.
Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat
Muutoksenhakuasia
Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen.
Takaisinperintä
Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee
liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen
lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta (Ratkaisutyö >
Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Takaisinperintäpäätös > Antopaikka).
Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä Perintäkeskuksen
vastuulle siirtymiseen saakka.
Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava
katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi
eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskus hoitaa perintätoimenpiteet
sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTEtakaisinperintäjärjestelmässä.
Etuuden vastuuyksikkö huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä.
Perintäkeskus
Perintäkeskuksessa hoidetaan elatusapuvelan, etuuksien perinnän ja takausvastuusaatavien
perintä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten
velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon
lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä
Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet.
Lue lisää saatavien perinnästä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Erääntyneiden
saatavien perintä).
Väärinkäytösepäily
Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Kelan
maksamaan etuuteen kohdistuvan väärinkäytösepäilyn selvittäminen aloitetaan Kelan
vakuutuspiirissä. Myös opintotukilautakunta tai työpaikkakassa selvittää myöntämässään
etuudessa esiin tulleen väärinkäytösepäilyn ja Perintäkeskus myöntämässään
maksuvapautuksessa. Useamman vakuutuspiirin alueella tehdyksi epäillyn väärinkäytöksen
selvittämisestä neuvotellaan ao. vakuutuspiirien kesken. Yhteisten palvelujen Lakipalveluryhmän
asiantuntija päättää tutkintapyynnön tekemisestä tai päättää siitä, että tutkintapyyntöä ei ko.
tapauksessa tehdä.
Lue lisää väärinkäytösepäilyn tunnistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien
väärinkäytösepäilyn tunnistaminen > Väärinkäytösepäilyn tunnistaminen).
23
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Lue myös väärinkäytöksistä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet >
Väärinkäytökset > Etuusväärinkäytökset).
1.7.2. Esteellisyydestä
Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin.
Olet esteellinen, jos
• asia koskee omaa tai läheisesi oikeutta, etua tai velvollisuutta
• asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa sinulle tai läheisellesi
• sinä tai läheisesi avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on
odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tai
• on olemassa jokin muu esteellisyysperuste (palvelus- tai toimeksiantosuhde, asema
yhteisössä, viraston tai laitoksen ohjaus ja valvonta) tai
• luottamus puolueettomuuteesi vaarantuu muusta erityisestä syystä
Olet esteellinen osallistumaan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen silloin, kun asian käsittelyn
puolueettomuus saattaa ulkopuolisen silmin vaarantua. Sinun on kuitenkin ensisijaisesti itse
havaittava ja todettava oma esteellisyytesi ilman, että siihen vedotaan.
Samaa asiaa aikaisemmin käsitellyt henkilö on esteellinen käsittelemään sitä uudestaan toisessa
elimessä, esimerkiksi muutoksenhakuasteessa. Voit kuitenkin käsitellä aiemmin ratkaisemasi
asian itseoikaisuna, valmistella siitä muutoksenhaun johdosta annettavan lausunnon sekä käsitellä
uudelleen muutoksenhakuelimen palauttaman asian.
Katso hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeesta
•
•
•
•
Toimihenkilön esteellisyys
Lääkärin esteellisyys
Tarkastajan esteellisyys
Tulkin esteellisyys
1.7.2.1. Käsittely- ja ratkaisukielto
Jos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jottei
läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn.
Tästä voidaan kuitenkin poiketa
• asian laadun vuoksi sellaisissa avustavissa tehtävissä, jotka eivät vaikuta asian ratkaisuun
kuten skannaaminen, indeksointi, rekisteröinti, kirjaaminen, diariointi, tekstinkäsittely, kopiointi
ja postitus tai
• jos asian käsittelyä ei voida lykätä (esimerkiksi kiireelliset toimenpiteet yleisen järjestyksen ja
turvallisuuden ylläpitämiseksi, harvinaisia Kelassa).
1.7.2.2. Esteellisyyden toteaminen
Sinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi, ilman että siihen vedotaan.
Jos katsot itsesi esteelliseksi käsittelemään tai ratkaisemaan asiaa, siirrä asia toisen toimihenkilön
käsiteltäväksi. Keskustele siirrosta tarvittaessa esimiehesi kanssa.
Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä, väitteeseen on
viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava. Esteelliseksi väitettyä on kuultava
(yleensä suullisesti). Esteellisyysväitteen esittämiselle ei ole säädetty määräaikaa ja se voidaan
24
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
esittää missä tahansa käsittelyvaiheessa. Esteellisyysepäily voi kuitenkin syntyä myös ilman
asiakkaan väitettäkin.
• Jos esteellisyys todetaan, on nopeasti ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin eli hankittava sijainen
tai varamies. Kun asia siirretään toisen toimihenkilön käsiteltäväksi, ei tarvitse tehdä
nimenomaista kirjallista päätöstä esteellisyysväitteen vuoksi, ellei asiakas sellaista pyydä,
vaan tällainen siirto voidaan katsoa kannan ottamiseksi ja esteellisyysasian ratkaisuksi.
Mikäli todetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä ja että esteelliseksi väitetty toimihenkilö voi jatkaa
asian käsittelyä, tulee asiassa tehdä kirjallinen päätös. Tällainen päätös on perusteltava, eikä
siihen ole oikeutta hakea erikseen oikaisua tai muutosta valittamalla, vaan ainoastaan kyseisen
etuusasiassa annettavan päätöksen yhteydessä.
1.7.3. Lisäselvitykset
Voit ratkaisuvaiheessa pyytää lisäselvityksiä hakijalta joko suullisesti tai kirjallisesti.
Katso tarkemmin
Lisäselvitykset lastenhoidon tuissa (Ratkaisutyö > Kotihoidon tuki > Etuusohje > Hakeminen >
Lisäselvitysten pyytäminen > Lisäselvitykset lastenhoidon tuissa).
1.7.4. Kuuleminen
Asiakkaan on esitettävä riittävä selvitys etuusasian ratkaisemiseksi. Yleensä asiakas täyttää oman
selvitysvelvollisuutensa täyttämällä huolellisesti hakemuslomakkeen sekä toimittamalla vaadittavat
tiedot ja liitteet. Kela kuitenkin vastaa siitä, että asia tulee selvitetyksi. Kela voi hankkia asian
ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset joko itse tai pyytämällä asiakasta hankkimaan ne.
Lue lisää asian selvittämisestä.
1.7.4.1. Milloin asiakasta on kuultava?
Periaatteessa Kelalla ei voi olla enempää tietoa asiakkaan asioista kuin asiakkaalla itsellään.
Tämän vuoksi sinun tulee kuulla asiakasta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
• Kelaan on tullut asiakasta koskevia uusia tietoja ja selvityksiä, joiden vaikutuksesta hänellä
ei ole tietoa ja jotka voivat johtaa etuuden lakkauttamiseen, hylkäämiseen joko kokonaan tai
osittain tai muutoin voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen hänelle epäedulliseen suuntaan.
Tällaisia uusia selvityksiä voivat olla esimerkiksi lääkärinlausunnot tai muiden tekemät
vaatimukset.
• Asiakkaasta on ristiriitaisia selvityksiä, esimerkiksi eri etuuksia varten annetut tiedot
poikkeavat toisistaan.
Jos asiakas on itse pyytänyt Kelaa hankkimaan häntä koskevan selvityksen (esimerkiksi
työnantajalta), tulee asiakasta kuulla myös tästä selvityksestä, jos saatu selvitys voi johtaa
asiakkaalle epäedulliseen lopputulokseen eikä asiakkaan voida katsoa olevan tietoinen selvityksen
sisällöstä.
Asiakasta ei tarvitse kuulla, jos
• hakemus hyväksytään kaikilta osin
25
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
• ratkaisu perustuu yksinomaan hakijan esittämään selvitykseen (asiaa ei kuitenkaan saa
ratkaista pyytämättä tarpeellisia lisäselvityksiä)
• asia etuuslaiessa määritellyissä tilanteissa saadaan ratkaista asiakasta kuulematta
Muutoin kuuleminen on tarpeetonta vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi
silloin, kun kunta tai sosiaalilautakunta vaatii etuutta maksettavaksi itselleen toimeentulotukilain
(1412/1997 23 §) tai asiakasmaksulain (734/1992 14 §) perusteella. Kela ei voi tällöin maksaa
etuutta laillisin vaikutuksin hakijalle itselleen, mikäli maksun vaatimuksesta on ilmoitettu Kelalle
vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää.
Kuulematta jättäminen on menettelyvirhe, jonka korjaaminen edellyttää yleensä asian
käsittelemistä uudelleen. Lue lisää virheen korjaamisesta (Menettelyohjeet > Päätöksen oikaisu ja
poistaminen).
1.7.4.2. Miten kuullaan?
Asiakasta kuullaan pääsääntöisesti kirjallisesti etuuskohtaisilla kuulemiskirjeillä. Asiakas voi antaa
vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen vastaus kuulemiseen on dokumentoitava OIWAn
yhteydenottoon. Liitä yhteydenotto siihen työhön, johon vastausta on pyydetty.
Kerro kuulemispyynnössä asiakkaalle
• kuulemisen tarkoitus(mitä selvitystä saatu ja miten saatu selvitys saattaa vaikuttaa asiakkaan
etuusasiaan)
• määräaika, mihin mennessä asiakkaan on vastattava (yleensä 2 viikkoa) ja se, että
vastaamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua.
• yksilöi tarvittaessa, mistä seikoista selitystä pyydetään.
Tarvittaessa asiakkaalle on varattava mahdollisuus tutustua kuulemisen kohteena oleviin
asiakirjoihin (toimitetaan jäljennökset tai varataan mahdollisuus muutoin tutustua asiakirjoihin
esimerkiksi toimistossa), ellei asianosaisjulkisuutta ole rajattu julkisuuslaissa (621/1999 11 §).
Kuulemisvelvollisuus on täytetty, kun asiakkaalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä. Asia
voidaan tällöin ratkaista, vaikka asiakas ei vastaa kuulemiseen määräajassa.
Lue lisää
• Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Asianosaisen kuuleminen
• Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostilla ja faksitse
• Yleisohje laista sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
1.7.5. Päätöksen antaminen
Etuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisen
hallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus. Päätöksen
antamisesta ja päätöksen sisällöstä on kerrottu hallintolain soveltamisesta etuusasioissa
annetussa ohjeessa.
Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, epäämisestä/
hylkäämisestä, lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä.
Kun etuus lakkautetaan etuudensaajan kuoleman johdosta, annetaan etuuden lakkauttamisesta
pääsääntöisesti päätös. Poikkeuksena ovat kuntoutus, vammaisetuudet, kansaneläke, perheeläke, takuueläke, eläkkeensaajan asumistuki sekä kansaneläkkeen lapsikorotus, joista
lakkauttamispäätöstä ei etuudensaajan kuoltua anneta. Kuitenkin jos lakkautusta ei ole tehty
ajoissa ja etuudesta syntyy liikamaksua, on lakkautuksesta annettava päätös.
26
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Lue lisää päätöksen antamisesta kuolemantapauksissa.
Eläke- tai vammaisetuuden maksamisen keskeyttämisestä (väliaikainen keskeytys,
laitoshoitokeskeytys, keskeytys vankilassaolon vuoksi) annetaan aina päätös.
Päätös annetaan vain pyynnöstä
• myönteisestä ratkaisusta sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyssä
• indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta.
Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksesta johtuvasta
etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolesta lainmuutoksen vuoksi, ei
tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuin etuudensaajan pyynnöstä.
Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten kuin
etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkin antaa väliaikaisena.
Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissa ohjeissa, muutoksenhakuohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa.
Etuuspäätökset annetaan maksutta.
Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi VTJ:sta saatavan asiakkaan kielitiedon perusteella.
Päätöksen antamisesta on erityissäännös seuraavissa etuuslaeissa:
•
•
•
•
•
Kansaneläkelaki 568/2007 63 §
Laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/2007 24 §
Laki vammaisetuuksista 570/2007 22 §
Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005 45 §
Työttömyysturvalaki 1290/2002 11:3
Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa.
1.7.5.1. Päätöksensaajat
Joustavan hoitorahan päätös annetaan hakijalle.
Jos joustavaa hoitorahaa maksetaan kunnan sosiaalihuollon toimielimelle, maksamisesta
ilmoitetaan päätöksessä etuuden saajalle itselleen. Sosiaalihuollon toimielimelle ei anneta
päätöstä, vaan tieto välitetään viite- tai viestitetona tiliotteella. Pyydettäessä päätös voidaan
kuitenkin antaa asiakaskirjeellä. Päätökseen ei liitetä valitusosoitusta. (AML 734/1992 14 §,
TOTUL 1412/1997 23 §)
Jos alaikäinen lapsi on hakenut lastenhoidon tukea, valituskelpoinen päätös tulee lähettää aina
sekä hänelle että hänen huoltajalleen. Molemmilla on päätöksestä valitusoikeus, joten sekä
hakijalle että huoltajalle lähetettävään päätökseen liitetään valitusosoitus. Kysy alaikäiseltä
puhelimitse tai lisäselvityspyynnöllä, kenelle huoltajista päätös lähetetään. Jos vastausta ei saada,
päätös lähetetään sille huoltajalle, jonka luona lapsi asuu tai on viimeksi asunut. Tämä tieto
selvitetään käsittelyjärjestelmästä. Jos huoltajat asuvat yhdessä, voit lähettää päätöksen jommalle
kummalle huoltajalle. Jos alaikäisellä on edunvalvoja, päätös lähetetään edunvalvojalle. Tulosta
huoltajalle tai edunvalvojalle lähetettävä päätös erikseen ja lähetä se huoltajan tai edunvalvojan
osoitteeseen. Kirjaa OIWAan kenelle huoltajalle olet lähettänyt päätöksen tiedoksi.
Jos alaikäisen päätöksessä on myönnetty hoitolisää ja hänellä on avopuoliso, jonka tulot näkyvät
päätöksessä, peitä huoltajalle lähetettävästä päätöksestä puolison tulotiedot.
Huomaa, jos alaikäinen saa lapsen, hänen omat vanhempansa ovat edelleen hänen huoltajiaan,
mutta hän itse on oman lapsensa huoltaja. Jos alaikäisellä on turvakielto tai hän on avioliitossa,
27
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
päätöstä ei lähetetä tiedoksi huoltajalle. Sen sijaan jos huoltajalla on turvakielto, hänelle lähetetään
tiedoksi alaikäisen päätös. Tarkista, onko jommalla kummalla alaikäisen huoltajista turvakielto.
Jos huoltajalla, jolle olet lähettämässä päätöksen tiedoksi, on turvakielto, päätöksen lähettää
turvakieltoyksikkö. Jos alaikäisen toisella huoltajalla kuin sillä, jolle olet lähettämässä päätöstä, on
turvakielto, peitä päätöksestä alaikäisen osoite ja muut asumista koskevat tiedot.
1.8. Maksaminen
Lastenhoidon tuet maksetaan hakijan/päivähoidon tuottajan ilmoittamalle pankkitilille kunkin
kalenterikuukauden viimeisenä pankkipäivänä.
Etuuksien maksaminen tapahtuu pääsääntöisesti keskitetysti kerran kuukaudessa
eräajolla. Tarvittaessa etuuksia voidaan maksaa yksittäismaksuna kuukauden vaihteessa.
Yksittäismaksutoiminnolla maksetaan maksueräajossa ohitettuja tapauksia sekä sellaisia
kiireellisiä tapauksia, joiden maksua ei ole mahdollista siirtää seuraavan kuukauden
maksueräajoon. Yksittäismaksupäivät voi tarkistaa CICSin APKY-aloitusvalikon kautta (käsittelyn
ajoitus).
1.8.1. Maksuosoite
Tuki maksetaan hakijan tai saajan ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Tuki
voidaan kuitenkin maksaa muullakin tavalla, jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos tuen
hakija tai saaja esittää Kelan hyväksymän erityisen syyn. Jos tilille maksaminen ei ole mahdollista,
esim. jos etuudensaaja ei pyydettäessä anna tilinumeroa tai jos hän esittää Kelalle erityisen syyn,
etuus maksetaan maksuosoituksena Nordea Pankin kautta. Tällöin edellytetään, että etuuden
saajalla on voimassa oleva postiosoite Suomeen.
Tilinumeromuutokset tehdään etuuden saajan ilmoituksen perusteella. Asiakas voi ilmoittaa
tilinumeromuutoksen lomakkeella Y 121, verkkoasioinnissa tai tietyissä tilanteissa suullisesti.
Tilinumeromuutoksia ei oteta vastaan sähköpostitse.
Jos asiakas ilmoittaa tilinumerotietonsa ollessasi yhteydessä häneen etuusasiansa hoitamiseksi,
ota tilinumerotieto vastaan tunnistettuasi asiakkaan. Tee tilinumeromuutos niihin etuusjärjestelmiin,
joihin osaat. Jos asiakkaalla on etuuksia muissa järjestelmissä (esim. Onni, RAKE), tee Oiwaan
Perustietojen muutos –työ, tarkenteella tilinumeromuutos.
Jos asiakas itse ilmoittaa tilinumerokseen kunnan välitystilinumeron, etuus maksetaan asiakkaan
ilmoittamalle tilille. Asiakas voi milloin tahansa ilmoittaa uuden tilinumeron, minkä johdosta hänen
etuutensa maksetaan ilmoitetulle tilille.
1.8.1.1. Ulkomaan maksuosoite
Mikäli etuudensaaja haluaa siirtää hänelle maksettavan etuuden ulkomaan maksuosoitteeseen,
hänen tulee sopia siitä pankin kanssa. Kela on sopinut pankkien kanssa menettelystä, jolla
voidaan siirtää etuudensaajan etuus ulkomaille etuudensaajan Kelalle antaman toimeksiannon
perusteella.
28
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Etuudensaajan etuus maksetaan ulkomaille useimmiten suomalaisen pankin teknisen tilin kautta.
Kelalla on käytössään myös ns. SAVA-tili, jonka kautta maksut välittyvät ulkomaille työnantajille,
ulkomaan viranomaisille sekä korvausten saajille.
Etuudensaajan etuus voidaan maksaa ulkomaille myös etuudensaajan antaman ulkomaan
osoitetiedon perusteella. Silloinkin Kela käyttää pankkia välittävänä laitoksena. Ulkomaille
postiosoituksena maksettavasta etuudesta tulostuu ilmoitus Kelan maksupalveluun. Ilmoitukset
faxataan päivittäin välittävään pankkiin ja välittävä pankki maksaa etuuden ulkomaille
etuudensaajan antaman ulkomaan osoitetiedon perusteella.
Välittävän pankin kanssa on pääsääntöisesti sovittu, että Kela maksaa pienen maksun etuuden
ulkomaille välittämisestä ja etuudensaaja maksaa ulkomailla syntyvät kulut. Näin siksi, että tämä
menettely on kaikille osapuolille edullisin.
1.8.2. Maksunsaajat
Vanhempi tai huoltaja
Pääsääntöisesti joustava hoitoraha maksetaan sille vanhemmalle tai muulle huoltajalle, jonka
työaika täyttää edellytykset.
Sosiaalihuollon toimielin
Joustava hoitoraha maksetaan kunnan sosiaalihuollon toimielimelle, jos se on myöntänyt
toimeentulotukea kokonaan tai osaksi ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan (TOTUL
1442/1997 23 §). Etuus maksetaan kunnalle vain ilmoitetulta ajalta.
Joustava hoitoraha voidaan maksaa kunnalle asiakasmaksulain (AML 734/1992 14 §) nojalla
silloin, kun kunta on järjestänyt tuen saajalle laitoshoitoa. Kunta voi periä ja nostaa tuen saajalle
tulevat eläkkeet, elinkorot, elatussavut, avustukset tai muut jatkuvat tai kertakaikkiset tulot,
korvaukset tai saamiset siltä ajalta, jonka laitoshoito kestää ja käyttää niitä hoidosta tai ylläpidosta
määrätyn maksun korvaamiseen.
Kunnan tulee ilmoittaa sekä toimeentulotukilain että asiakasmaksulain mukainen
maksuvaatimuksensa Kelalle vähintään kaksi viikkoa ennen tuen maksupäivää.
Maksaminen vastaanottokeskukselle
Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)
annetun lain 23 §:n mukaan toimeentulotukilaissa kunnalle annettu toimivalta
toimeentulotuen takaisinperinnässä kuuluu vastaanottokeskukselle siltä osin kun kyseessä
on vastaanottokeskuksen myöntämä toimeentulotuki. Kun vastaanottokeskus on maksanut
toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa kotihoidon tukea vastaan, voidaan kotihoidon
tuki maksaa ennakkoa vastaavilta osin vastaanottokeskukselle sen pyynnöstä.
1.9.2011 alkaen vastaanottokeskukset maksavat toimeentulotuen sijasta turvapaikanhakijoille
vastaanotto- ja käyttörahaa. Jos vastaanottokeskus on maksanut maahanmuuttajalle vastaanottoja käyttörahaa ennakkona odotettavissa olevaa kotihoidon tukea vastaan, voidaan tuki maksaa
TOTUL 23 §:n nojalla ennakkoa vastaavilta osin vastaanottokeskukselle sen pyynnöstä (laki
kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 23 §).
Takaisinperintätilanteet
29
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Joustava hoitoraha voidaan takaisinperintätilanteissa maksaa myös Kelan toimistolle tai ulkomaan
laitokselle.
1.8.3. Maksamisen keskeyttäminen
Lastenhoidon tukien maksua ei voi keskeyttää ilman etuuden lakkauttamista tai tarkistamista,
mutta maksamisen voi liikamaksun välttämiseksi estää maksuesteellä. Maksueste voi
tallentua joko ohjelmallisesti tai käsittelijän lisäämänä. Jos mahdollinen liikamaksu koskee vain
etuuden osaa (esim. kotihoidon tuen hoitolisä), ei koko tuen maksu saa estyä ilman asiakkaan
suostumusta.
1.8.4. Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet
Tuloverolain mukaan henkilö voi olla Suomessa joko yleisesti verovelvollinen tai rajoitetusti
verovelvollinen.
Yleisesti verovelvollinen on henkilö, joka verotuksellisesti asuu Suomessa. Hän on velvollinen
suorittamaan Suomessa veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamastaan tulosta. Kela toimittaa
ennakonpidätyksen yleisesti verovelvolliselle maksamastaan etuudesta tai eläkkeestä, jos niitä ei
ole säädetty verovapaiksi (TVL 1535/1992 92 §). Ennakonpidätys tehdään myös työkorvauksesta,
jos sen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.
Rajoitetusti verovelvollinen on henkilö, joka ei vakinaisesti asu Suomessa. Hän on velvollinen
maksamaan Suomessa veroa vain Suomesta saamastaan tulosta. Tällaisen henkilön
verotuksessa sovelletaan pääasiallisesti rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua
lakia.
Lue lisää Ennakonpidätys > Lähdevero
Ulkomailla asuvan henkilön Suomesta maksettavasta eläketulosta ei peritä lähdeveroa, vaan siitä
toimitetaan ennakonpidätys.
1.8.4.1. Ennakonpidätyksen perusteet
Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista
ja määrästä säädetään, millä perusteilla ennakonpidätys toimitetaan Kelan maksamista etuuksista
ja veronalaisista työkorvauksista.
Perus- ja lisäprosentti
Ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn perusprosentin mukaan siltä osin, kun
maksettava määrä ei ylitä Verohallinnon määrittelemää henkilökohtaista tulorajaa. Tulorajan
ylittävältä osalta pidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan.
Arkipäiviltä maksettavissa etuuksissa tulorajan vuosimäärä jaetaan 300:lla ja kuukausikohtaisissa
etuuksissa 12:lla. Työkorvauksissa maksettava määrä jaetaan 365:llä ja kerrotaan laskuun
sisältyvien päivien lukumäärällä.
30
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Muu henkilökohtainen prosentti
Ns. freelancerina työskentelevillä on palkkaa ym. ennakonpidätyksenalaista tuloa varten vain yksi
henkilökohtainen pidätysprosentti. Eläketuloa varten on erikseen henkilökohtainen pidätysprosentti
sekä säännöllisesti että takautuvasti maksettavia eläke-eriä varten.
Sivutuloprosentti
Jos henkilöllä on päätoimen ohella sivutuloa, toimitetaan ennakonpidätys sivutuloa varten
määrätyn pidätysprosentin mukaan. Sivutulon prosenttiluku on yleensä sama kuin henkilön
lisäprosentti.
Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan sivutuloverokortin.
Portaikkoverokortti
Portaikkoverokortissa henkilökohtainen ennakonpidätysprosentti muuttuu kiinteiden tulorajojen
täyttyessä. Portaikkoverokortin perusteella tehtävä ennakonpidätys on kuitenkin aina vähintään
25 %. Portaikkoverokorttia ei käytetä opintorahan ja työttömyysetuuksien ennakonpidätyksen
laskennassa. Jos portaikkoverokortti on rekisteröity henkilölle, joka saa opintorahaa, viedään
opintorahan määrä portaikkoverokortin kertymään ohjelmallisesti.
Tulorajojen määrissä otetaan huomioon koko verovuoden (kalenterivuoden) kaikki tulot,
myös muualta kuin Kelasta maksetut. Koko kalenterivuoden tulot huomioidaan, vaikka
portaikkoverokortti otetaan käyttöön kesken vuotta uusien ennakonpidätysperusteiden voimaan
tullessa.
Määräprosentti
Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä on määritelty tilanteita, joissa
ennakonpidätys määräytyy eläkkeissä, muissa etuuksissa ja työkorvauksissa kaavamaisesti
määräprosentin perusteella.
Prosenttitaulukko
Sairausvakuutuslain mukaisissa päivärahoissa ja kuntoutusrahassa pidätys voidaan toimittaa
Verohallinnon päätöksessä olevan prosenttitaulukon mukaan. (VeroHp ennakonpidätyksen
toimittamistavasta ja määrästä 6 § 3 mom.)
Muutosverokortti
Maksunsaaja voi hakea Verohallinnolta muutosta ennakonpidätykseen. Jos Verohallinto antaa
maksunsaajalle sosiaalietuutta tai eläkettä taikka opintorahaa varten myönnetyn muutosverokortin,
se saadaan pääsääntöisesti suorasiirtona Kelaan, jolloin tiedot kirjautuvat ohjelmallisesti. Jos
Verohallinto tai asiakas toimittaa muutosverokortin suoraan toimistoon, rekisteröi muutosverokortin
tiedot HEMU-tapahtumalla.
Verohallinto merkitsee muutosverokorttiin tiedon siitä, mihin tarkoitukseen sitä voidaan käyttää.
Sosiaalietuuksien ennakonpidätyksessä voidaan käyttää vain sosiaalietuutta varten annettua
muutosverokorttia. Kuitenkin opintorahassa ja eläkkeissä voidaan käyttää vain näitä varten
annettua muutosverokorttia.
Muutosverokortissa on pidätysprosentti, jota käytetään verokortissa olevaan euromääräiseen
tulokertymään asti, jonka jälkeen käytetään korttiin merkittyä korkeampaa pidätysprosenttia.
31
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Tulokertymää laskettaessa huomioidaan voimassaoloaikana maksetut etuudet tai työkorvaukset.
Jos muutosverokorttia käytetään vuodenvaihteen yli, tulokertymän seuranta aloitetaan alusta.
Eläkettä varten annetussa muutosverokortissa ei ole tulokertymää.
Muutosverokortissa voi myös olla merkittynä vain yksi pidätysprosentti.
Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutosverokortin.
Maksunsaajan pyyntö
Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan
omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai
työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti.
1.8.4.2. Lähdevero
Verohallinnon antamaa lähdeverokorttia käytetään maksettaessa päivärahaetuuksia,
kuntoutusrahaa, lastenhoidon tukea ja opintorahaa. Lähdeverokorttia käytetään myös
maksettaessa kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksia, ellei saaja kuulu
ennakkoperintärekisteriin.
Sosiaalietuuksien lähdevero on pääsääntöisesti 35 prosenttia. Jos Kela maksaa etuutta
vajaalta kuukaudelta, etuudesta vähennetään maksun yhteydessä ohjelmallisesti 17 euroa/
päivä (kalenteripäivä). Jos Kela maksaa etuutta kokonaiselta kuukaudelta, etuudesta
vähennetään ohjelmallisesti 510 euroa/kuukausi. Erotuksesta peritään lähdevero. (Laki rajoitetusti
verovelvollisen tulon verottamisesta 672/1978 6 §)
Kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksista peritään vero lähdeverokorttiin merkityn
prosentin mukaisesti. Lähdeverovähennystä ei tehdä ohjelmallisesti. Pidätyksestä saat tehdä
lähdeverovähennyksen, mikäli siitä on merkintä verokortissa. Maksa korvauksen saajalle
ennakonpidätyksen korjaus tai ohjaa korvauksen saaja tarvittaessa kääntymään Verohallinnon
puoleen verotuksen oikaisemiseksi.
Lähdeveron alaisista etuuksista ei peritä sairaanhoitomaksua (1,5 %), vaikka kortissa olisi
merkintä sen perimisestä.
Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti
verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntä lähdeverokortin
mukaisesti.
1.8.4.3. Tietojen saanti ja käyttöönotto
Etuuksien ennakonpidätyksen toimittamisessa käytetään hyväksi Kelaan suorasiirtona saatuja
ennakonpidätysperusteita. Maksunsaaja voi toimittaa Kelaan myös verokortin tai ilmoittaa muun
pidätysperusteen.
Lue lisää kohdasta Oma pyyntö (Tiedot maksusaajalta > Oma pyyntö)
Työkorvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä, jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin.
32
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan myöntöpäätöksen jälkeen Vero- ja kirjanpitoryhmä
lähettää pääkaupunkiseudun verotoimistoon ennakonpidätysprosentin pyyntökirjeen. Verotoimisto
antaa sen perusteella eläkettä varten kirjoitetun henkilökohtaisen pidätysprosentin.
1.8.4.3.1. Suorasiirtotiedot
Kela saa suoraan Verohallinnolta vuosittain tiedot Suomessa verovelvollisten etuudensaajien
ennakonpidätysperusteista. Muutosverokortit saadaan Kelaan suoraan Verohallinnolta joka
arkipäivä.
Kela tarkistaa vuosittain Verohallinnolta tiedon työkorvauksen saajien (päivähoidon-/
kuntoutuspalveluntuottajat) ennakkoperintärekisterissäolosta helmi- ja elokuussa. Tarkistus
tehdään suorasiirtopyyntönä ohjelmallisesti.
Eläkettä varten määrätyt henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit saadaan Kelan pyynnöstä
yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisille eläkkeensaajille, joiden eläke on maksussa marraskuussa
tai joille eläke on myönnetty etukäteen. Pyyntö lähetetään ohjelmallisesti yleensä marraskuussa ja
siinä ilmoitetaan arvio seuraavana vuonna maksettavasta eläkkeestä. Verohallinnolta saadut uudet
ennakonpidätysprosentit seuraavaa vuotta varten tallennetaan järjestelmään ohjelmallisesti.
Verohallinnolta suoraan saadut ennakonpidätysprosentit otetaan vuosittain käyttöön erikseen
ilmoitettavana ajankohtana. Siihen asti käytetään edellisen vuoden joulukuussa voimassa olleita
ennakonpidätysperusteita.
1.8.4.3.2. Tiedot maksunsaajalta
Verokortti
Jos maksunsaaja tai Verohallinto toimittaa sosiaalietuutta, opintorahaa, eläkettä tai työkorvausta
varten muutosverokortin, ennakonpidätys lasketaan muutosverokortin mukaisesti. Tarkistettua
ennakonpidätystä sovelletaan yleensä seuraavan maksuerän alusta lukien.
Takautuvaan aikaan kohdistuvan muutoksen voi kuitenkin ottaa huomioon, jos muutosverokortin
voimassaoloaika ulottuu maksettujen erien ajalle. Lue lisää Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus
Palkkaa varten annettuja muutosverokortteja ei käytetä etuuksien eikä eläkkeiden
ennakonpidätyksessä.
Rajoitetusti verovelvollinen voi pyytää Verohallinnolta muutos- tai sivutuloverokortin. Verohallinto
toimittaa verokortin postitse Kelaan.
Oma pyyntö
Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan
omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai
työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti.
Lähdevero
Lähdeverotusta varten etuuden tai työkorvauksen saaja toimittaa lähdeverokortin. Lähdeverokortin
pitää olla Kelaa varten kirjoitettu. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai
33
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia,
verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti kuten nykyisinkin.
Eläkkeistä ei peritä lähdeveroa, vaan rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajalle määrätään
ennakonpidätys.
1.8.4.3.3. Ennakonpidätyksen tallennus
Ennakonpidätystietojärjestelmään tallennetaan kaikki etuudensaajien ja Verohallinnon
toimittamat ennakonpidätysperusteet. Rekisteröi tiedot valitsemalla HEMU-aloitusvalikolta
Ennakonpidätystiedot.
Rajoitetusti verovelvollisten ennakonpidätysperusteet tallennetaan Kansainvälisten
asioiden ratkaisukeskuksessa, Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa tai Vero- ja
kirjanpitoryhmässä.
Paperiset verokortit ja/tai niiden kopiot säilytetään tallennuksen jälkeen Kelassa.
Verokorteissa olevia tulorajoja seurataan ohjelmallisesti. Kertymätiedot päivitetään ohjelmallisesti
maksujen eräajoissa ja palautusten kirjaamisen yhteydessä. Mikäli kertymätietojen korjaamisessa
ilmenee ongelmia, ota yhteyttä Vero- ja kirjanpitoryhmään.
1.8.4.3.4. Kelan selvitettävä
Selvitä uusien kuntoutuspalveluntuottajien ja päivähoidontuottajien ennakkoperintärekisteriin
kuuluminen. Ennakkoperintärekisterissä olon voi selvittää Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä
osoitteestaa www.ytj.fi tai palvelunumerosta 020 466 032.
Jos yrittäjä on merkitty ennakkoperintärekisteriin, YTJ-tietopalvelussa kohdassa Rekisteröinnit
näkyy tieto Ennakkoperintärekisteri ja tila Rekisterissä sekä alkupäivä. Näytä rekisterihistoria
-toiminnolla saat tiedon mahdollisesta ennakkoperintärekisteriässäolon loppupäivästä.
Ennakkoperintärekisteriin kuulumisen jatkuminen selvitetään ohjelmallisesti suoraan
Verohallinnolta. Lue lisää Ennakonpidätys > Työkorvausten saajien verotus.
Rekisteröi tieto työkorvauksen saajan ennakkoperintärekisterissäolosta toiminnolla APRE/
Työkorvausten saajien verotusperusteet. Tietojen tallennus edellyttää, että työkorvauksen saajan
perustiedot on tallennettu.
Rekisteröi verotusperusteisiin myös järjestelmästä saatava ennakkoperintärekisteröinnin
voimassaolon seuraava tarkistuspäivä verotusperusteen päättymispäiväksi.
1.8.4.4. Toimittaminen
Ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) ja Verohallinnon päätöksen
ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä mukaisesti.
Ensisijaisia pidätysperusteita ovat
34
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
• muutosverokortti
• lähdeverokortti tai
• oma ilmoitus muuta perustetta suuremmasta pidätysprosentista.
Ennakonpidätyksen määrä lasketaan ohjelmallisesti maksuerittäin euroina ja sentteinä.
1.8.4.4.1. Lastenhoidon tuki
Hakijalle maksettavasta lasten kotihoidon tuesta suoritetaan ennakonpidätys tai peritään
lähdevero.
Päivähoidon tuottajan saaman yksityisen hoidon tuen verotuskohtelu riippuu siitä, onko tuottaja
ennakkoperintärekisterissä vai ei. Jos tuottajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, yksityisen
hoidon tuesta toimitetaan ennakonpidätys. (VeroHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja
määrästä 13 §)
Hakijan ennakonpidätys
Kotihoidon tuen saajan ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten annetun henkilökohtaisten
ennakonpidätysprosentin mukaisesti. Ennakonpidätys tehdään kuitenkin vähintään 25 %:n
suuruisena, jos käytössä on palkkaa varten annettu pidätysperuste.
Jos kotihoidon tuen saajalle maksetaan samanaikaisesti palkkaa tai muuta ennakonpidätyksen
alaista tuloa, josta ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrättyjen prosenttien mukaan,
toimitetaan kotihoidon tuen ennakonpidätys lisäprosentin mukaan. Lisäprosentti on käytännössä
yleensä sama kuin sivutuloa varten määrätty prosentti.
Joustavasta hoitorahasta ja osittaisesta hoitorahasta ennakonpidätys toimitetaan aina
sivutuloprosentin mukaan, jos hakijalla etuudensaajalla ei ole muutosverokorttia. Käytännössä
ennakonpidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan, joka on yleensä sama kuin sivutuloa varten
määrätty prosentti.
Kela ei saa Verohallinnolta suorasiirtona sivutuloa varten määrättyjä prosentteja. Jos
sivutuloprosentti poikkeaa lisäprosentista, etuudensaajan tulee itse toimittaa sivutuloverokortti
Kelalle. Tarvittaessa jo tehty pidätys oikaistaan etuudensaajan vaatimuksesta sivutuloprosentin
mukaiseksi.
Jos kotihoidon tuen saajlla on vain portaikkoverokortti ja hän saa samanaikaisesti muuta
ennakonpidätyksen alaista tuloa tai jos joustavan tai osittaisen hoitorahan saajalla on vain
portaikkoverokortti, niin ennakonpidätys toimitetaan 40 prosentin suuruisena.
Jos Kelalla ei ole tiedossa ennakonpidätysprosenttia, ennakonpidätys toimitetaan 60 %
suuruisena.
Etuudensaaja voi pyytää verottajalta muutosverokortin sosiaalietuutta varten. Muutosverokorttia
käytetään ensisijaisena etuusmaksujen pidätysperusteena.
Lue lisää Ennakonpidätys > Tietojen saanti ja käyttöönotto > Suorasiirtotiedot
Päivähoidon tuottajan ennakonpidätys
Jos päivähoidon palveluntuottaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin, hänen tulee
ilmoittaa asiasta Kelalle. Tällöin yksityisen hoidon tuesta ei toimiteta ennakonpidätystä
ennakkoperintärekisteriotteen voimassaoloaikana.
35
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Jos hoidon tuottaja ei ole ennakkoperintärekisterissä, pidätys tapahtuu eri tavoin sen mukaan,
onko kyseessä henkilö vai yhteisö. Henkilön ennakonpidätys toimitetaan
• palkkaa varten suorasiirtona saadun prosentin mukaan
• Kelalle esitetyn muutos- tai portaikkoverokortin prosentin mukaan
• 60 %:n suuruisena, jos henkilö ei ole toimittanut verokorttia Kelaan.
Yhteisön ennakonpidätyksessä käytetään määräprosenttia 13.
1.8.4.5. Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus
Muutosverokortti
Voit korjata ennakonpidätyksen, jos Kelaan on tullut muutosverokortti, joka on voimassa
takautuvasti.
Jos muutosverokortin voimassaolo alkaa edellisen vuoden puolelta, voit korjata
ennakonpidätyksen kuluvan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on myös
oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa.
Esimerkki
Kelaan on tullut verokortti 5.1 ja se on voimassa 1.11 alkaen. Verokortti on voimassa enintään
31.12. saakka. Ennakonpidätys voidaan korjata 1.11. alkaen. Korjaus voidaan tehdä kuluvan
vuoden toukokuun loppuun mennessä, jolloin myös.palautettavan määrän on oltava viimeistään
maksussa.
Lähdevero
Jos etuudesta on peritty liikaa lähdeveroa, voit korjata liikapidätyksen vain saman maksuvuoden
aikana.
Palveluntuottaja ennakonpidätysrekisteriin
Korjaa ennakonpidätys aina silloin, kun työkorvauksensaaja ilmoittaa kesken vuotta tiedon
ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta.
Kelan virhe
Jos Kela on toimittanut ennakonpidätyksen virheellisesti liian suurena, voit korjata virheen
ilman muutosverokorttia. Kelan virhe on kyseessä esimerkiksi silloin, kun Verohallinnon antama
ennakonpidätysprosentti on tallennettu väärin liian suurena.
Korjauksen voit tehdä verovuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan
määrän on oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Verovuosi on kalenterivuosi, jolta
vero määrätään.
Ennakonpidätyksen korjaaminen
Voit korjata ja maksaa liikaa perityn ennakonpidätyksen HERE-aloitusvalikon Ennakonpidätyksen
korjaus -toiminnolla. Vero- ja kirjanpitoryhmä tekee RAKE-eläkkeiden ennakonpidätyksen
korjaukset ja palautukset.
36
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
1.8.4.6. Takaisin maksetut etuudet
Veronalaista etuutta voidaan periä takaisin nettomääräisenä niin kauan kuin Kela voi ilmoittaa
Verohallinnolle veronalaisen etuuden ja ennakonpidätyksen määrien muutokset vuosiilmoituksena. Maksettua etuutta voidaan periä takaisin ja kuitata nettomääräisenä etuuden
maksuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Tämän jälkeen perintä ja kuittaus
tehdään bruttomääräisenä.
Jos etuudensaaja maksaa takaisin etuutta sellaiselta vuodelta, jonka vuosi-ilmoituksen
korjauksineen Kela on jo antanut Verohallinnolle, Kela ilmoittaa palautetun etuuden määrän
Verohallinnolle takaisinmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Ilmoitus tehdään vuosiilmoituksen yhteydessä. Etuudensaajalle lähetetään ohjelmallisesti tosite, johon on etuuksittain
eritelty tiedot Verohallinnolle annetusta ilmoituksesta. Verohallinto ottaa palautetun etuuden
määrän huomioon takaisinmaksuvuoden verotuksessa puhtaan ansiotulon vähennyksenä.
(TVL 1535/1992 112 a § 1 ja 2 mom.)
Kela ilmoittaa myös työpaikkakassojen perimien etuuksien korjaustiedot Verohallinnolle.
Lastenhoidon tuen työkorvauksia ei peritä takaisin työkorvauksen saajalta, vaan lastenhoidon
tuen hakijalta. Perhe ja hoidon tuottaja hoitavat yksityisen hoidon tuen veronoikaisuasiat suoraan
Verohallinnon kanssa.
Lastenhoidon tuen hoidon tuottajille maksettujen työkorvausten takaisinperintä- ja kuittaustiedoista
ei ilmoiteta muutostietoja Verohallinnolle.
Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa kuntoutuksen työkorvausten palautukset Verohallinnolle.
1.8.4.7. Regressisuoritukset
Eri laitosten väliset ja (Kelan) saman maksajan eri veronalaisten etuuksien väliset
regressisuoritukset käsitellään ja maksetaan verottomina bruttomäärinä. Jos kuitenkin regressinä
perittävä etuus tai sen osa on verotonta, on maksettava etuus verottomalta osin veronalaista esim.
kun kuntoutusrahasta peritään opintotuen asumislisää. (TVL 1535/1992 112 a § 3 mom.)
Lue lisää regressiperinnästä ao. etuuden ohjeesta Regressiperintä-kohdasta.
Asiakkaan veronalaista tuloa on aina hänelle itselleen maksettu etuus. Verohallinnolle ei ilmoiteta
verovapaina käsiteltyjä regressimaksuja.
1.8.4.8. Vuosi-ilmoitukset
Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle tiedot maksetuista etuuksista
ja työkorvauksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä, lähdeveronalaisista suorituksista
ja maksetuista lähdeveroista.
Vero- ja kirjanpitoryhmä toimittaa Verohallinnolle vuosi-ilmoituksen maksuvuotta seuraavan
tammikuun loppuun mennessä ja lähettää etuudensaajille samansisältöisen yhteenvedon sekä
työkorvausta saaneille tositteen Verohallinnolle annetuista tiedoista. Jos työkorvauksen saaja
pyytää toiminnan päättyessä tositetta maksetuista määristä, tulosta hänelle tosite.
Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa Verohallinnolle osakeyhtiöille, osuuskunnille ja rekisteröidyille
yhdistyksille maksetut työkorvaukset kuukausittain eriteltyinä.
37
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Vuosi-ilmoituksessa Verohallinnolle ilmoitetut etuudet otetaan verotuksessa huomioon Kelan
antamien tietojen perusteella eikä etuudensaaja ilmoita niitä veroilmoituksessaan.
Eläkkeiden ja etuuksien vuosi-ilmoitustiedot ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen
kyseltävissä HEKY > Etuussummat > Verotusta varten annetut tiedot.
Päivähoidontuottajien vuosi-ilmoitukset ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä
APKY-aloitusvalikolta kohdassa 'Maksetut työkorvaukset' valinnalla 'Verotukseen annetut tiedot'.
Tietojen korjaaminen
Vuosi-ilmoitustietoja voidaan korjata ennen verotuksen vahvistamista, jos etuuden tai
ennakonpidätyksen määrä muuttuu esimerkiksi takaisinperinnän vuoksi. Edellisen vuoden
nettopalautukset on tehtävä toukokuun loppuun mennessä. Vero- ja kirjanpitoryhmä voi korjata
virheellisiä tietoja syyskuun loppuun saakka. Vero- ja kirjanpitoryhmä lähettää korjatuista tiedoista
aina ilmoituksen myös etuudensaajalle.
1.8.4.9. Kuukausivalvonta
Kirjanpito- ja maksuliikenneryhmä tekee kuukausittain (viimeistään 10. päivä) Verohallinnolle
valvontailmoituksen ennakonpidätyksistä ja lähdeveroista. Ilmoitus sisältää ilmoituskuukautta
edeltävän kuukauden tiedot. Ennakonpidätys ja lähdevero maksetaan kuukausittain viimeistään
maksukuukautta seuraavan kuukauden 10. päivänä.
1.8.5. Etuusmaksujen peruutukset pankista
Maksuja ei voi enää peruuttaa pankista.
1.9. Ilmoitusvelvollisuus
Ilmoitusvelvollisuus ja oikeus saada tietoja
Tuen hakijan tulee ilmoittaa Kelan toimistolle Kelan määräämällä tavalla tuen myöntämiseksi
tarvittavat seikat ja näihin liittyvät muutokset.
Kelalla on oikeus saada tietoja tuen ratkaisemiseen liittyvistä seikoista mm. valtion, kunnan,
tai muun julkisyhteisön viranomaisilta, eläkelaitoksilta, työpaikkakassoilta, työttömyyskassoilta,
työnantajilta sekä sairaaloilta tai muilta hoitolaitoksilta.´
Kelalla on oikeus saada välttämättömiä tietoja tuen ratkaisemista varten rahalaitoksilta koskien
tuen hakijaa ja hänen perheenjäsentään, jollei riittäviä tietoja ja selvityksiä muutoin saada ja on
perusteltua syytä epäillä hakijan antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta.
Kelalla on oikeus yksittäistapauksessa käyttää myös muiden etuuksien hoitamista varten
saamiaan tietoja lastenhoidon tukea käsitellessään.
Sovellettavat lainkohdat LKYTL 1128/1996 23 §, 23 a §, 24 §
38
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
1.10. Lakkauttaminen
Joustava hoitoraha lakkautetaan, kun edellytyksiä sen maksamiselle ei enää ole. Esimerkiksi
vanhempainpäivärahan myöntäminen tuen saajalle päättää oikeuden joustavaan hoitorahaan.
Tällöin lakkautuspäätös voidaan tehdä ilman tuen saajan kuulemista.
Lastenhoidon tuki voidaan lakkauttaa etuudensaajan omasta suullisesta tai kirjallisesta pyynnöstä.
Lastenhoidon tuki voidaan lakkauttaa myös takautuen.
1.11. Liikamaksu
Joustavan hoitorahan liikamaksu syntyy tarkistus- tai lakkautusratkaisun yhteydessä. Liikamaksun
takaisinperintä kohdistetaan aina tuen saajaan.
1.11.1. Takaisinperintä
Kaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje.
1.12. Päätöksen oikaisu ja poistaminen
Kaikille etuuksille yhteinen Päätöksen oikaisu ja poistaminen.
1.13. Muutoksenhaku
Kaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje.
1.14. Kunnan rahoitus
Kustannukset
Kunnat rahoittavat maksetusta tuesta aiheutuvat kustannukset kokonaisuudessaan. Kela vastaa
kuitenkin itse toimintamenoistaan. Tuen maksava kunta määräytyy sen mukaan, missä hakijalla
on kotikunta kunkin kuukauden 1. päivänä. Jos tukeen oikeutettu oleskelee opiskelun, työn tai
vastaavien seikkojen johdosta muussa kuin kotikunnassaan, vastaa kustannuksista kuitenkin
oleskelukunta. Tarkoitus on, että se kunta, jossa lapsi oleskelee, ja jossa hän myös käyttäisi
kunnan järjestämää päivähoitoa, on myös tuen kustantaja. EU/ETA-maassa EY-asetuksen
1408/71 mukaisen oleskelun ajalta maksettavien kotihoidon tukien kustannuksista vastaa kuitenkin
valtio.
Lue lisää valtion kustannusvastuusta EY-asetuksen soveltamistilanteissa kohdasta
Määräytymisperusteet > Kv-säännökset.
39
KELA Joustava hoitoraha 22.08.2016
Ennakot
Kela lähettää kunkin kuukauden 15. päivään mennessä kunnalle laskun sinä kuukautena
maksettavien tukien yhteismäärästä. Laskussa on otettu huomioon edellisen kuukauden saldo
sekä laskutuspäivään mennessä saapuneet palautukset.
Kunta maksaa laskun määrän Kelan toimiston tilille viimeistään kuukauden 20. päivänä. Toimiston
on huolehdittava siitä, että suoritus saapuu ja kirjataan ennen maksuerien muodostuseräajoa.
Jos suoritusta ei ole kirjattu viimeistään eräajopäivänä, ohitetaan eräajossa kyseisen kunnan tuen
saajat.
Sovellettavat lainkohdat LKYTL 1128/1996 9 §, 10 § ja 24 § 1 mom
40