ITÄMAINEN TANSSI
14
Tanssin lahja kuuluu kaikille
Taina Saarinen on ohjannut itämaista tanssia harrastajille
jo pari vuosikymmentä ja on vakuuttunut, että laji tekee
hyvää myös nivelrikkoisille.
– Meidän tehtävämme
elämässä on auttaa toinen
toisiamme, pohtii tanssinopettaja Taina Saarinen.
Tanssinopettaja, freelancer-toimittaja Taina Saarinen rientää
turkulaiseen kahvioon intoa puhkuen. Vuodesta 2000 hän on järjestänyt Kansainvälisen tanssin
päivän tapahtumia Raisiossa,
ja seuraava tapahtumapäivä toteutuu muutaman viikon kuluttua tapaamisestamme. Pelkästään Raisiossa tapahtuma tuo
110 tanssijaa lavalle puolentoista
tunnin aikana, joten jännitystä
ja säkenöivää väreilyä on ilmassa runsaasti.
Taina Saarinen ohjaa Raision
työväenopistolla itämaista tanssia. Itämaiseen tanssiin hän ihastui jo 1990-luvun alussa ja harjoitteli sitä intensiivisesti tutkien
samalla, mitä hänen kehossaan
tanssiliikkeiden aikana tapahtuu.
Itämaisen tanssin opettajakin hänestä kuoriutui esiin jo 90-luvulla.
– Raision työväenopisto on tärkeä
tanssiliikuttaja. Ihmiset tietävät,
että sinne on matala kynnys tulla.
Parhaimmillaan meillä on ollut
seitsemän eri tanssilajia valittavana, Taina kertoo.
Turussa Taina on ohjannut
myös senioreille suunnattua itämaisen tanssin ryhmää, joten
nivelrikot ja muut liikuntarajoitteet ovat tulleet hänelle tutuiksi.
Nivelrikkoisia tanssijoita on ollut
säännöllisesti mukana myös hänen muissa tanssiryhmissään,
vaikka erikseen nivelrikkoisille
räätälöityjä ryhmiä hänellä ei ole
ollutkaan.
Tanssinohjaajana Taina pyrkii
aina ottamaan huomioon osallistujien henkilökohtaiset tarpeet ja
mahdolliset rajoitteet. Uransa aikana hän on ohjannut myös monenlaisia erityisryhmiä – hän on
elämässä on auttaa toinen toisiamme, hän pohtii.
– Olen vakuuttunut, että tanssin katsominenkin on terveellistä. Tanssin lahjan antaminen on
ihanaa!
Niveltieto 2 / 2016
tarjonnut tanssillisia elämyksiä
kuulo- ja näkövammaisille ja jopa
ihmisille, jotka eivät ole päässeet
enää sängystä ylös.
Tanssin iloa ja eläviä
mielikuvia
– Ohjaajana saan usein kiitosta
tanssin eloisuudesta. Tanssin
ilo tulee sitä kautta. Tunneillani
leikitellään, liikkeet opitaan mielikuvien kautta luontevasti. Kenenkään ei tarvitse pelätä, että
tekee jotain väärin. Olen saanut
palautetta myös siitä, ettei tunneillani tarvitse jännittää.
– Kun valmistelen tuntia, mietin mitä minussa itsessäni tapahtuu, kun teen tanssiliikkeitä.
Haen esimerkkimielikuvia, jotka
helpottavat jokaista löytämään
liikkeiden jujun. Samalla rohkaisen jokaista käyttämään omia
mielikuvia. Työstän jo ennen tunteja paljon sitä, että tunneilla olisi
hauskaa ja lämmin tunnelma.
Sen lisäksi, että Taina opettaa
tanssia muille, hän harrastaa
erilaisia ilmaisulajeja tanssista
kuvataiteeseen.
– Jos itsellä on mieli tumma ja
kurja olla, miettii ehkä etukäteen,
ettei jaksaisi mennä mönkimään
tuonne, räntäsateeseen bussilla...
Kun sitten pääsen tanssisaliin,
laitan heti musiikin päälle – ja
NIPS – pääsen saman tien tanssin tilaan. Sama tapahtuu, kun
menen itse harrastamaan vaikka
nykytanssia.
Olotilan vaihdosta ”tanssin tilaan” Taina kuvailee kuin hyväksi seerumiksi tai automaatioksi.
– Toivon voivani välittää sitä
eteenpäin. Meidän tehtävämme
Mummo ensimmäisenä
yleisönä
Tainan ensimmäinen yleisö oli
hänen Karjalan Kannakselta kotoisin ollut mummonsa.
– Pienenä tanssin mummolle
laamapaita, tärkätty alushame
ja sukkahousut päällä. ’Nyt saa
taputtaa’, sanoin aina mummolle,
ja vaadin häntä katsomaan vielä
lisää. Oli tärkeää, että olin tullut
katsotuksi, Taina muistelee.
Mummo kuoli Tainan ollessa vasta 5-vuotias, mutta tanssi
jatkui Lahja Salvianderin satubaletissa. Satubaletin ensimmäisestä esiintymiskokemuksesta jäi
mieleen jännittävä nukketanssi.
– Jännitin etukäteen kovasti,
osaanko askeleet. Ensimmäisestä
isommalle yleisölle esiintymisestä jäi kuitenkin päällimmäiseksi
voimakas muisto, miten se yleisönäkymä oli ihana!
Omassa opetuksessaan Taina ei kuitenkaan korosta esiintymistä, vaan kokonaisvaltaista
hyvinvointia.
– Työväenopistokurssien päätteeksi meillä on toki myös esitykset, joissa kaikki ryhmät pääsevät
esiintymään ja näkemään toistensa esitykset. Kerran esimerkiksi
breakdancea harrastavat nuoret
pojat taputtivat ihan hulluna senioritanssijoille. Näin he vahvistavat toisiaan rakkaudellisessa
ilmapiirissä. Esiintyminen ei ole
tärkeää, mutta se vahvistaa ihmistä, koska se vaatii hieman
rohkeutta, Taina sanoo osuvasti.
Nivelille ja mielelle hyvää
tekevä tanssi
Taina korostaa tanssin sekä henkisesti että fyysisesti vahvistavaa
vaikutusta.
– Länsimaisen naisen ruumis
on katselukappale, huntukulttuurissa vielä enemmän. Naisen
ruumiissa on vaativaa olla. Puhun
aina ruumiista, keho on minusta
sanana vieras ja keinotekoinen.
Jos on vielä sairastunut nivelrikkoon tai mihin tahansa muuhun
sairauteen, oma ruumis voi tuntua vieraalta ja haavoittuvalta.
Silloinkin tanssi tekee hyvää.
Tainan pitkä kokemus itämaisesta tanssista on saanut hänet
vakuuttuneeksi myös siitä, että
lajissa on paljon hyvää nivelongelmien näkökulmasta.
– Itämainen tanssi parantaa
nivelten liikkuvuutta ja laajentaa
liikeratoja. Se vahvistaa yllättävän
paljon lihaksia ja parantaa tasapainoa sekä liikekoordinaatiota.
Tanssin avulla koko fyysinen minäkuva paranee. Näin kokonaisvaltaisia vaikutuksia en ole kokenut missään muussa tanssilajissa
kuin itämaisessa tanssissa, paitsi
ehkä myös nykytanssissa.
– Itämaisen tanssin vaikutuksista on tehty vuosia sitten pienimuotoinen seurantatutkimus.
Lajin harrastaja, joka opiskeli
ammattikorkeakoulussa Turussa, teki opinnäytetyönään (*) seurantatutkimuksen noin 50-vuotiaista koostuvalla testiryhmällä.
Ryhmän jäsenet eivät olleet harrastaneet tanssia lainkaan aiemmin. Testausjakso sisälsi 12 x 60
minuutin itämaisen tanssin harjoittelujakson. Ennen harjoittelun
alkamista ja jakson jälkeen heille
tehtiin monia joustavuuteen ja
lihasvoimaan liittyviä testejä ja
mittauksia.
– Testien vertailutulokset kertoivat, että liikekoordinaatio, tasapaino ja lihasvaste paranivat
jo 12 harjoituskerran aikana. Lihaskunnon paraneminen tanssin
avulla voi kuulostaa yllättävältä,
mutta se selittyy itämaisen tanssin toistuvilla, lihasta pumppaavilla liikkeillä. Itämaisen musiikin
perusrytmi on 8-jakoinen, ja se
luonnollisesti heijastuu tanssissa
tehtäviin liikesarjoihin.
Itämainen tanssi on helppo
aloittaa
Iso merkitys on varsinkin hyvällä
mielellä, jonka tanssi saa aikaan.
Mikä tahansa fyysinen sairaus
saa herkästi mielialan laskemaan,
mutta tanssi on tehokas omien
endorſinien ja elämänilon käynnistäjä.
– Itämainen tanssi on helppo
aloittaa, vaikka ihmisellä olisi liikuntakielteisyyttä. Etenkin entisaikojen koululiikuntatunneista on
monille jäänyt liikuntakammo.
Eräskin nainen oli kokenut, ettei
opettaja ollut hyväksynyt häntä,
koska hänellä oli jo varhain suuret
rinnat. Hän tuli itämaisen tanssin
tunneilleni, koska kaveri pakotti. Hän kävi tunneillani lähes 10
vuotta, kunnes muutti muualle
asumaan, Taina muistelee.
ITÄMAINEN TANSSI
– En ole liikuntaihminen: en harrasta liikuntaa, harrastan tanssia, sanoa paukauttaa
Taina, joka on tanssinut enimmillään noin kymmenen tuntia viikossa.
jatkuu seuraavalla sivulla
NOTKEUTTA NIVELIIN!
•
Ilo liikuttaa Pajulahden terveyslomilla!
Ota irtiotto arjesta puolison tai ystäväsi kanssa
ja lähde nauttimaan lempeästä liikunnasta Teille
sopivalla sykkeellä. Ohjelma on suunniteltu nivel- ja
selkäongelmista kärsiville aikuisille, jotka haluavat
saada monipuolisten lajikokeilujen kautta vinkkejä
turvalliseen ja nivelystävälliseen arkiHinta alk.
liikuntaan sekä painonhallintaa
264 €/hlö
tukeviin elämäntapamuutoksiin.
8.-12.8. ja 10.-14.10.2016
Ohjelma: www.pajulahti.com
(vapaa-aika/liikuntalomat ja -kurssit)
Myyntipalvelu:
puh. 044 7755 202 ja 044 7755 203
Pajulahdentie 167 • 15560 Nastola • puh. (03) 885 511
Niveltieto 2 / 2016
15
ITÄMAINEN TANSSI
Tanssi on tarina
Tanssimiseen tulee runsaasti
lisää sisältöä ja mielenkiintoa,
kun Taina kertoo tunneillaan
tansseihin liittyvistä kulttuuritaustoista. Itämaisessa tanssissa tehdään eri kehonosilla usein
esimerkiksi kahdeksikkoa. Sen
merkitys syvenee, kun tiedostaa
veivaavansa lantiollaan äärettömän merkkiä.
– Huumorin kautta, iloisella
tavalla ja hassuttelemalla pyrin
luomaan tanssiryhmiin luottamuksellista tunnelmaa. Ryhmissäni on turvallista olla, vaikka
olisi vaivojakin. Jos on polvivaivoja, tiettyjä asioita pitää ehkä
välttää tai liikettä pitää muokata pehmeämmäksi. Esimerkiksi itämaisessa tanssissa melko
yleinen lonkanpudotus voidaan
tehdä pehmennettynä, jolloin
herkästi kipeytyvälle polvelle ei
tule liikaa rasitusta. Yleisohjeena
annan: jos alkaa tuntua vihlova
kipu, pura liike heti ja mene perusasentoon.
Itämaisen tanssin liikkeet ovat
pehmeitä ja joustavia. Kaikki liikkeet vaikuttavat koko kehossa,
joten se on erinomainen kehonhallinnan muoto tai-chin tai pilateksen tapaan. Taina vakuuttaa
myös, ettei itämaisella tanssilla
saa itseään rikki. Jos esimerkiksi olkapäät ovat kipeät, ja sen
vuoksi on vaikea tehdä ”korkeita
käsiä”, ne voidaan korvata toisenlaisilla tanssiliikkeillä.
– Eräs egyptiläinen opettaja
sanoo, että kaikki osaavat tanssia. Egyptissä asia onkin juuri
näin: kaikki osaavat tanssia, ja
jotkut osaavat erityisen hyvin.
”Väärin tekemisen kulttuuri” on
negaatiokulttuuria, eikä sovi harrastamiseen, sanoo Taina. Hänen
tunneillaan oikein tekeminen
tarkoittaa hyvää keskivartalolihasten koontoa ja liikkeiden
kauneutta. Heti aloittelijaryhmistä lähtien mukana on tanssin tärkein perusajatus: tanssi
on tarina.
Katri Kovasiipi
16
Niveltieto 2 / 2016
Itämainen tanssi parantaa nivelten liikkuvuutta ja laajentaa liikeratoja, sanoo tanssinopettaja Taina Saarinen.
* Tekstissä viitataan Turun ammattikorkeakoulun terveyden
ja hyvinvoinnin koulutusohjelmassa tehtyyn opinnäytetyöhön:
Leinonen Kaisa, Lindgren Hannele ja Riento Kaija; Itämaisen
tanssin käyttömahdollisuudet selkäpotilaan fysioterapiassa.
Erikoislääkintövoimistelijan opinnäytetyö, 1994. Itämaisen
tanssin vaikutuksia on tutkittu myös muissa opinnäytetöissä
ja tutkimuksissa myöhemmin esimerkiksi toimintaterapian ja
voimaantumisen näkökulmista.