Tanssin lahja kuuluu kaikille
ITÄMAINEN TANSSI 14 Tanssin lahja kuuluu kaikille Taina Saarinen on ohjannut itämaista tanssia harrastajille jo pari vuosikymmentä ja on vakuuttunut, että laji tekee hyvää myös nivelrikkoisille. – Meidän tehtävämme elämässä on auttaa toinen toisiamme, pohtii tanssinopettaja Taina Saarinen. Tanssinopettaja, freelancer-toimittaja Taina Saarinen rientää turkulaiseen kahvioon intoa puhkuen. Vuodesta 2000 hän on järjestänyt Kansainvälisen tanssin päivän tapahtumia Raisiossa, ja seuraava tapahtumapäivä toteutuu muutaman viikon kuluttua tapaamisestamme. Pelkästään Raisiossa tapahtuma tuo 110 tanssijaa lavalle puolentoista tunnin aikana, joten jännitystä ja säkenöivää väreilyä on ilmassa runsaasti. Taina Saarinen ohjaa Raision työväenopistolla itämaista tanssia. Itämaiseen tanssiin hän ihastui jo 1990-luvun alussa ja harjoitteli sitä intensiivisesti tutkien samalla, mitä hänen kehossaan tanssiliikkeiden aikana tapahtuu. Itämaisen tanssin opettajakin hänestä kuoriutui esiin jo 90-luvulla. – Raision työväenopisto on tärkeä tanssiliikuttaja. Ihmiset tietävät, että sinne on matala kynnys tulla. Parhaimmillaan meillä on ollut seitsemän eri tanssilajia valittavana, Taina kertoo. Turussa Taina on ohjannut myös senioreille suunnattua itämaisen tanssin ryhmää, joten nivelrikot ja muut liikuntarajoitteet ovat tulleet hänelle tutuiksi. Nivelrikkoisia tanssijoita on ollut säännöllisesti mukana myös hänen muissa tanssiryhmissään, vaikka erikseen nivelrikkoisille räätälöityjä ryhmiä hänellä ei ole ollutkaan. Tanssinohjaajana Taina pyrkii aina ottamaan huomioon osallistujien henkilökohtaiset tarpeet ja mahdolliset rajoitteet. Uransa aikana hän on ohjannut myös monenlaisia erityisryhmiä – hän on elämässä on auttaa toinen toisiamme, hän pohtii. – Olen vakuuttunut, että tanssin katsominenkin on terveellistä. Tanssin lahjan antaminen on ihanaa! Niveltieto 2 / 2016 tarjonnut tanssillisia elämyksiä kuulo- ja näkövammaisille ja jopa ihmisille, jotka eivät ole päässeet enää sängystä ylös. Tanssin iloa ja eläviä mielikuvia – Ohjaajana saan usein kiitosta tanssin eloisuudesta. Tanssin ilo tulee sitä kautta. Tunneillani leikitellään, liikkeet opitaan mielikuvien kautta luontevasti. Kenenkään ei tarvitse pelätä, että tekee jotain väärin. Olen saanut palautetta myös siitä, ettei tunneillani tarvitse jännittää. – Kun valmistelen tuntia, mietin mitä minussa itsessäni tapahtuu, kun teen tanssiliikkeitä. Haen esimerkkimielikuvia, jotka helpottavat jokaista löytämään liikkeiden jujun. Samalla rohkaisen jokaista käyttämään omia mielikuvia. Työstän jo ennen tunteja paljon sitä, että tunneilla olisi hauskaa ja lämmin tunnelma. Sen lisäksi, että Taina opettaa tanssia muille, hän harrastaa erilaisia ilmaisulajeja tanssista kuvataiteeseen. – Jos itsellä on mieli tumma ja kurja olla, miettii ehkä etukäteen, ettei jaksaisi mennä mönkimään tuonne, räntäsateeseen bussilla... Kun sitten pääsen tanssisaliin, laitan heti musiikin päälle – ja NIPS – pääsen saman tien tanssin tilaan. Sama tapahtuu, kun menen itse harrastamaan vaikka nykytanssia. Olotilan vaihdosta ”tanssin tilaan” Taina kuvailee kuin hyväksi seerumiksi tai automaatioksi. – Toivon voivani välittää sitä eteenpäin. Meidän tehtävämme Mummo ensimmäisenä yleisönä Tainan ensimmäinen yleisö oli hänen Karjalan Kannakselta kotoisin ollut mummonsa. – Pienenä tanssin mummolle laamapaita, tärkätty alushame ja sukkahousut päällä. ’Nyt saa taputtaa’, sanoin aina mummolle, ja vaadin häntä katsomaan vielä lisää. Oli tärkeää, että olin tullut katsotuksi, Taina muistelee. Mummo kuoli Tainan ollessa vasta 5-vuotias, mutta tanssi jatkui Lahja Salvianderin satubaletissa. Satubaletin ensimmäisestä esiintymiskokemuksesta jäi mieleen jännittävä nukketanssi. – Jännitin etukäteen kovasti, osaanko askeleet. Ensimmäisestä isommalle yleisölle esiintymisestä jäi kuitenkin päällimmäiseksi voimakas muisto, miten se yleisönäkymä oli ihana! Omassa opetuksessaan Taina ei kuitenkaan korosta esiintymistä, vaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. – Työväenopistokurssien päätteeksi meillä on toki myös esitykset, joissa kaikki ryhmät pääsevät esiintymään ja näkemään toistensa esitykset. Kerran esimerkiksi breakdancea harrastavat nuoret pojat taputtivat ihan hulluna senioritanssijoille. Näin he vahvistavat toisiaan rakkaudellisessa ilmapiirissä. Esiintyminen ei ole tärkeää, mutta se vahvistaa ihmistä, koska se vaatii hieman rohkeutta, Taina sanoo osuvasti. Nivelille ja mielelle hyvää tekevä tanssi Taina korostaa tanssin sekä henkisesti että fyysisesti vahvistavaa vaikutusta. – Länsimaisen naisen ruumis on katselukappale, huntukulttuurissa vielä enemmän. Naisen ruumiissa on vaativaa olla. Puhun aina ruumiista, keho on minusta sanana vieras ja keinotekoinen. Jos on vielä sairastunut nivelrikkoon tai mihin tahansa muuhun sairauteen, oma ruumis voi tuntua vieraalta ja haavoittuvalta. Silloinkin tanssi tekee hyvää. Tainan pitkä kokemus itämaisesta tanssista on saanut hänet vakuuttuneeksi myös siitä, että lajissa on paljon hyvää nivelongelmien näkökulmasta. – Itämainen tanssi parantaa nivelten liikkuvuutta ja laajentaa liikeratoja. Se vahvistaa yllättävän paljon lihaksia ja parantaa tasapainoa sekä liikekoordinaatiota. Tanssin avulla koko fyysinen minäkuva paranee. Näin kokonaisvaltaisia vaikutuksia en ole kokenut missään muussa tanssilajissa kuin itämaisessa tanssissa, paitsi ehkä myös nykytanssissa. – Itämaisen tanssin vaikutuksista on tehty vuosia sitten pienimuotoinen seurantatutkimus. Lajin harrastaja, joka opiskeli ammattikorkeakoulussa Turussa, teki opinnäytetyönään (*) seurantatutkimuksen noin 50-vuotiaista koostuvalla testiryhmällä. Ryhmän jäsenet eivät olleet harrastaneet tanssia lainkaan aiemmin. Testausjakso sisälsi 12 x 60 minuutin itämaisen tanssin harjoittelujakson. Ennen harjoittelun alkamista ja jakson jälkeen heille tehtiin monia joustavuuteen ja lihasvoimaan liittyviä testejä ja mittauksia. – Testien vertailutulokset kertoivat, että liikekoordinaatio, tasapaino ja lihasvaste paranivat jo 12 harjoituskerran aikana. Lihaskunnon paraneminen tanssin avulla voi kuulostaa yllättävältä, mutta se selittyy itämaisen tanssin toistuvilla, lihasta pumppaavilla liikkeillä. Itämaisen musiikin perusrytmi on 8-jakoinen, ja se luonnollisesti heijastuu tanssissa tehtäviin liikesarjoihin. Itämainen tanssi on helppo aloittaa Iso merkitys on varsinkin hyvällä mielellä, jonka tanssi saa aikaan. Mikä tahansa fyysinen sairaus saa herkästi mielialan laskemaan, mutta tanssi on tehokas omien endorſinien ja elämänilon käynnistäjä. – Itämainen tanssi on helppo aloittaa, vaikka ihmisellä olisi liikuntakielteisyyttä. Etenkin entisaikojen koululiikuntatunneista on monille jäänyt liikuntakammo. Eräskin nainen oli kokenut, ettei opettaja ollut hyväksynyt häntä, koska hänellä oli jo varhain suuret rinnat. Hän tuli itämaisen tanssin tunneilleni, koska kaveri pakotti. Hän kävi tunneillani lähes 10 vuotta, kunnes muutti muualle asumaan, Taina muistelee. ITÄMAINEN TANSSI – En ole liikuntaihminen: en harrasta liikuntaa, harrastan tanssia, sanoa paukauttaa Taina, joka on tanssinut enimmillään noin kymmenen tuntia viikossa. jatkuu seuraavalla sivulla NOTKEUTTA NIVELIIN! • Ilo liikuttaa Pajulahden terveyslomilla! Ota irtiotto arjesta puolison tai ystäväsi kanssa ja lähde nauttimaan lempeästä liikunnasta Teille sopivalla sykkeellä. Ohjelma on suunniteltu nivel- ja selkäongelmista kärsiville aikuisille, jotka haluavat saada monipuolisten lajikokeilujen kautta vinkkejä turvalliseen ja nivelystävälliseen arkiHinta alk. liikuntaan sekä painonhallintaa 264 €/hlö tukeviin elämäntapamuutoksiin. 8.-12.8. ja 10.-14.10.2016 Ohjelma: www.pajulahti.com (vapaa-aika/liikuntalomat ja -kurssit) Myyntipalvelu: puh. 044 7755 202 ja 044 7755 203 Pajulahdentie 167 • 15560 Nastola • puh. (03) 885 511 Niveltieto 2 / 2016 15 ITÄMAINEN TANSSI Tanssi on tarina Tanssimiseen tulee runsaasti lisää sisältöä ja mielenkiintoa, kun Taina kertoo tunneillaan tansseihin liittyvistä kulttuuritaustoista. Itämaisessa tanssissa tehdään eri kehonosilla usein esimerkiksi kahdeksikkoa. Sen merkitys syvenee, kun tiedostaa veivaavansa lantiollaan äärettömän merkkiä. – Huumorin kautta, iloisella tavalla ja hassuttelemalla pyrin luomaan tanssiryhmiin luottamuksellista tunnelmaa. Ryhmissäni on turvallista olla, vaikka olisi vaivojakin. Jos on polvivaivoja, tiettyjä asioita pitää ehkä välttää tai liikettä pitää muokata pehmeämmäksi. Esimerkiksi itämaisessa tanssissa melko yleinen lonkanpudotus voidaan tehdä pehmennettynä, jolloin herkästi kipeytyvälle polvelle ei tule liikaa rasitusta. Yleisohjeena annan: jos alkaa tuntua vihlova kipu, pura liike heti ja mene perusasentoon. Itämaisen tanssin liikkeet ovat pehmeitä ja joustavia. Kaikki liikkeet vaikuttavat koko kehossa, joten se on erinomainen kehonhallinnan muoto tai-chin tai pilateksen tapaan. Taina vakuuttaa myös, ettei itämaisella tanssilla saa itseään rikki. Jos esimerkiksi olkapäät ovat kipeät, ja sen vuoksi on vaikea tehdä ”korkeita käsiä”, ne voidaan korvata toisenlaisilla tanssiliikkeillä. – Eräs egyptiläinen opettaja sanoo, että kaikki osaavat tanssia. Egyptissä asia onkin juuri näin: kaikki osaavat tanssia, ja jotkut osaavat erityisen hyvin. ”Väärin tekemisen kulttuuri” on negaatiokulttuuria, eikä sovi harrastamiseen, sanoo Taina. Hänen tunneillaan oikein tekeminen tarkoittaa hyvää keskivartalolihasten koontoa ja liikkeiden kauneutta. Heti aloittelijaryhmistä lähtien mukana on tanssin tärkein perusajatus: tanssi on tarina. Katri Kovasiipi 16 Niveltieto 2 / 2016 Itämainen tanssi parantaa nivelten liikkuvuutta ja laajentaa liikeratoja, sanoo tanssinopettaja Taina Saarinen. * Tekstissä viitataan Turun ammattikorkeakoulun terveyden ja hyvinvoinnin koulutusohjelmassa tehtyyn opinnäytetyöhön: Leinonen Kaisa, Lindgren Hannele ja Riento Kaija; Itämaisen tanssin käyttömahdollisuudet selkäpotilaan fysioterapiassa. Erikoislääkintövoimistelijan opinnäytetyö, 1994. Itämaisen tanssin vaikutuksia on tutkittu myös muissa opinnäytetöissä ja tutkimuksissa myöhemmin esimerkiksi toimintaterapian ja voimaantumisen näkökulmista.
© Copyright 2024