Itä-Suomen yliopisto
Lukuvuoden avajaiset 7.9.2016, Joensuun kampus
Rehtori Jukka Mönkkönen
Arvoisat kutsuvieraat, hyvät opiskelijat, hyvät yliopiston omat työntekijät
Dear International students and members of the staff.
Ihminen on historiansa aikana läpikäynyt useita eri vallankumouksia, jotka ovat ratkaisevasti
vaikuttaneet kehitykseemme ja elämänmuotoomme. Olemme läpikäyneet kognitiivisen
vallankumouksen n. 70 000 vuotta sitten ja maanviljelyn vallankumouksen n. 10 000 vuotta sitten.
Niitä seurasi sarja teollisia ja tieteellisiä vallankumouksia. 250 vuotta sitten ensimmäisessä
teollisessa vallankumouksessa koneet korvasivat lihasvoiman, toisen teollisen vallankumouksen
aloitti sähkö ja kolmas vallankumous sai alkunsa puolijohteista ja tietokoneista 50 vuotta sitten.
Kaikilla kumouksilla on ollut moninaisia ja ennalta arvaamattomia vaikutuksia ihmiskuntaan.
Maatalouden vallankumous mahdollisti ihmisten paikalleen jäämisen seurauksena modernin
järjestäytyneen yhteiskunnan ja mm. tieteen synnyn. Samalla se kuitenkin vaikutti negatiivisesti
terveyteemme ja tarkoitti huonoa elämää ja kärsimystä tuhansien vuosien ajan suurelle joukolle
ihmisiä. Teollinen vallankumous puolestaan mahdollisti ennen näkemättömän teknisen
kehityksen, mutta samalla loi perustan ihmiskuntaa nyt uhkaavalle ilmaston muutokselle.
Nyt olemme keskellä globaalia digitaalista vallankumousta, jonka seurauksia ja vaikutuksia voimme
vain arvailla. Mutta joka tapauksessa se on käynnissä ja on jo merkittävästi muuttanut elämän eri
osa-alueita, kuten tavaroiden tuottamista, työntekoa, kaupankäyntiä, liikennettä ja viihdettä.
Internet ja älylaitteet ovat tuoneet tiedon rajattomasti kaikkien saataville ja tarjoavat
julkaisualustan käytännössä kenelle tahansa ja mille asialle tahansa. Tämän pitäisi johtaa tiedon ja
tietämisen demokratisoitumiseen ja mahdollistaa kaiken toiminnan pohjaamiseen rationaaliseen
tietoon. Silti juuri nyt suhteestamme tutkittuun tietoon on muodostumassa uusi yhteiskunnallinen
jakolinja.
Yleinen ilmapiiri on muuttunut huolestuttavalla tieteen ja tiedon vastaiseksi, tai ainakin niitä
vahvasti epäileväksi. Elämme tarinayhteiskunnassa ja tiede sijoitetaan ”tarinaksi muiden
tarinoiden joukkoon”. Kaikelle tutkitulle tiedolle on olemassa ”vaihtoehtototuuksia”, jotka
asettavat vaikkapa ilmastoon tai terveyteen liittyvän tutkimustiedon kyseenalaiseksi.
Tieteen edistäminen ja tietoon perustuvan koulutuksen kehittäminen ovat kiistatta hyvinvoinnin ja
demokratian edellytyksiä. Valmiiden helppojen vastausten tilalta avoimiin kysymyksiin pohjaava
tiede tarjoaa tutkimuksella perusteltuja totuuksia, joita se myös itse korjaa uusien
tutkimustulosten myötä.
Hyvin koulutetut ja kriittiseen ajatteluun kykenevät kansalaiset ovat vastustuskykyisempiä
helppoihin vastauksiin tai joko-tai-totuuksiin tukeutuvalle populismille. Jos tutkitun tiedon ja
siihen pohjaavan koulutuksen arvostus rapautuu, murentaa se hyvinvoinnin pohjaa ja on
suoranainen uhka kansanvallalle. Tämä olisi myös poliitikkojen hyvä muistaa näinä vaikeinakin
taloudellisina aikoina.
------Globalisaatio ja digitalisaatio siis muuttavat elämäämme kiihtyvällä vauhdilla. Meistä valtaosa
hoitaa sosiaalisia suhteitaan ja työskentelee erilaisien sosiaalisen median sovellusten kautta. Viime
vuonna AirBnB’n ja Uberin kaltaisten jakamistalouden sovellusten arvoksi Euroopassa arvioitiin jo
28 miljardia euroa ja kasvu jatkuu. Myös kaupankäynti siirtyy vauhdilla internetiin ja viihteen
tuottaminen ja kuluttaminen ovat mullistuneet avoimissa digitaalisissa ympäristöissä. Myös
koulutuksessa, tutkimuksessa ja tiedon hyödyntämisessä on siis aika siirtyä vastaavanlaisiin
avoimiin ympäristöihin.
Koulutuksessa erilaiset avoimet oppimisympäristöt ja –alustat valtaavat alaa perinteisiltä
opettamisen ja oppimisen tavoilta. Uutta teknologiaa ja oppimisympäristöjä otetaan käyttöön
yliopistoissa laajasti, mutta valitettavasti opettajat ja opiskelijat kokevat niiden käyttöönoton vielä
usein ulkokohtaiseksi. Opetusta toteutetaan uusilla teknisillä välineillä, mutta entisillä
menetelmillä ja asenteilla. Ilman samanaikaista pedagogista muutosta uudet oppimisympäristöt
eivät johda toivottuun lopputulokseen.
Jotta tavoiteltua muutosta tapahtuisi, opetuksen kehittämistä on määrätietoisesti johdettava
kaikilla tasoilla yliopiston ylimmästä johdosta tiedekunta-, laitos- ja oppiainetasolle saakka.
Opetuksen kehittämiselle on luotava aikaa ja annettava sen vaatimat henkiset ja aineelliset
edellytykset. Opetuksen laatua on arvioitava, se on tehtävä näkyväksi ja huippuopetusta on myös
arvostettava samalla lailla kuin arvostamme huipputiedettä.
Uusi oppiminen avoimissa ympäristöissä edellyttää muutosta myös opettajien ja opiskelijoiden
rooleissa. Opiskelijoiden tulee entistä enemmän vastata omasta oppimisprosessistaan ja
oppiminen tapahtuu yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa opettajan toimiessa ohjaajana ja
oppimisedellytysten luojana.
Uudessa oppimisessa ei myöskään enää riitä yksin opettaminen, vaan tarvitaan tiimejä, joissa
oppimiskokonaisuudet rakentuvat useiden opettajien eriytyneestä osaamisesta. Tulevaisuuden
osaamisvaatimuksiin ei kannata valmentaa entisillä resepteillä. Akateeminen vapaus on
yliopistossa tärkeä arvo, mutta se ei saa tarkoittaa juuttumista entisiin menetelmiin opettaa juuri
niin kuin on aina ennenkin tehnyt.
Avoin opetus vaatii siis perinteisen opettamisen rinnalle hyvinkin erilaisia uusia muotoja ja
teknologioita. Se haastaa meidän kaikkien totutut ajattelutavat, mutta avaa myös mielenkiintoisia
uusia mahdollisuuksia.
Onneksi näitä toimintamalleja ja oppimisympäristöjä on meillä Itä-Suomen yliopistossa ryhdytty
pontevasti kehittämään ja opettajat ovat laajalla rintamalla lähteneet innostuneesti mukaan tähän
työhön. Näin olemmekin hyvässä vauhdissa menossa kohti avoimia oppimisen ja opettamisen
alustoja, jotka tulevaisuudessa mahdollistavat myös laadukkaan ja tehokkaan koulutusyhteistyön
muiden yliopistojen kanssa.
------Tutkimuksessa avoin tiede vaatii niin ikään toimintakulttuurin muutoksen, joka johtaa aiempaa
avoimempaan tiedon tuottamiseen ja kuluttamiseen. Tavoitteena on tieteen kehityksen
nopeutuminen, tutkimuskäytäntöjen laadun ja läpinäkyvyyden parantuminen sekä tutkimuksen
lisääntyvä yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus. Parhaimmillaan avoin tiede ja tutkimus
innostavat tutkijoita, kansalaisia, yrityksiä ja päätöksentekijöitä sekä tuottavat uusia oivalluksia ja
arvokasta ymmärrystä.
Tieteellisen julkaisemisen osalta muutos on jo käynnissä ja myös suurimmat tutkimusrahoittajat
vaativat tutkimusraporttien avointa saatavuutta. Sitä varten on olemassa useita erilaisia
kansainvälisiä, kansallisia ja organisaatiokohtaisia julkaisuarkistoja, joihin kaikki tutkimusraportit
tulee jatkossa laittaa saataville.
Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden lisäksi myös tutkimusaineistojen ja käytettyjen
menetelmien on jatkossa oltava avoimesti jaettuja. Tämä vaatii avointen aineistoarkistojen
käyttöönottoa, johon tutkijat laittavat tutkimusaineistonsa huomattavasti nykyistä aiemmassa
vaiheessa tutkimusta ja laajemmin kuin tämän hetkisessä julkaisukulttuurissa tapahtuu. Näin
aineistoja voidaan hyödyntää paremmin, niistä voidaan käydä reaaliaikaista kriittistä keskustelua
ja johtopäätösten tekoon osallistuu suurempi ja monitieteisempi joukko tutkijoita.
Kolmas avoimen tieteen komponentti on erilaisten näyte- ja rekisteriaineistojen saattaminen
tutkijoiden käyttöön. Esimerkiksi terveys- ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa Suomella olisi
merkittävä mahdollisuus hyödyntää meillä vuosikymmenten saatossa huolellisesti kerättyä
rekisteriaineistoa, jos se olisi lainsäädännön puolesta mahdollista. Onneksi tätä lainsäädäntöä
ollaan jo tarkastelemassa ja toivottavasti hyödynnämme näyte- ja rekisteriaineistomme jatkossa
paljon nykyistä tehokkaammin.
Avoin tiede muuttaa siis ratkaisevasti viimeiset viisikymmentä vuotta vallalla ollutta perinnettä
pitää tausta-aineistot itsellä ja julkaista tulokset vain tieteellisissä lehdissä, joissa ne saavuttavat
lähinnä toiset saman alan tutkijat. Myös tieteen meritoitumiskäytäntöjen on sen mukana
muututtava yksittäisten julkaisujen laskemisen sijasta avoimen tieteen teon arvostamiseen.
------Avoin tiede ei kuitenkaan rajoitu vain tutkijoihin ja tutkimusorganisaatioihin, vaan siitä hyötyvät
myös julkinen hallinto, poliitikot, yritykset ja elinkeinoelämä sekä ns. tavalliset kansalaiset.
Hallinnolliselle ja poliittiselle päätöksen teolle avoin tieto tarjoaa hyvän pohjan. Esimerkiksi
väestön terveystietojen laaja käyttö vaikkapa alueellisten terveyserojen tunnistamisessa auttaisi
kohdentamaan terveydenhuollon resursseja ja palvelujen kehittämistä tarkoituksen mukaisella
tavalla. Siitä olisi oiva apu sote-uudistuksen toteuttamiseen ja saattaisipa se synnyttää myös uutta
yritystoimintaa.
Kansalaisten osallisuus avoimeen tieteeseen, eli ns. kansalaistiede on mielenkiintoinen ja vielä
suhteellisen uusi näkökulma tieteeseen ja sen vaikuttavuuteen. Kansalaistieteen ajatus on, että
kansalaiset eivät ole vain tutkimusten kohteita, vaan jokaisella tulisi olla mahdollisuus osallistua
tieteen tekoon havainnoimalla, oivaltamalla ja osallistumalla tieteellisen keskusteluun. Aivan
kuten ihmiset jakavat ylimääräisiä huoneita matkailijoiden käyttöön AirBnB:n avulla, he voisivat
jakaa tietojaan ja ajatteluaan tieteen hyväksi avoimilla tieteen alustoilla, mikä samalla lisäisi
kansalaisten luottamusta tieteeseen. Saattaa kuulostaa hurjalta, mutta kuka olisi kymmenen
vuotta sitten kuvitellut, miten paljon vaikkapa viihteen tuottaminen ja kuluttaminen ovat
muuttuneet avoimissa ympäristöissä.
Yritysten ja elinkeinoelämän osalta avoin tiede yhdistyy avoimen innovaation käsitteeseen. Siinä
innovaatiotoiminta on avointa kaikille halukkaille yrityksille ja yhteisöille, jolloin tieto ja osaaminen
kiertävät vapaammin ja muuttuvat tuotteiksi ja palveluiksi tehokkaammin. Näin synnytetään uusia
markkinoita ja uutta yrittäjyyttä. Avoimessa innovaatiossa siirrytään kohtuullisen tehottomaksi
osoittautuneesta lineaarisesta teknologian siirrosta innovaatioekosysteemeihin, joissa tutkijat,
yritykset ja julkiset toimijat jakavat osaamista ja ideoita keskenään.
Avoin innovaatiotoiminta edellyttää myös innovaatiokäsitteen laajentamista. Innovaatiot eivät
enää ole pelkkiä keksintöjä, jotka muutetaan tuotteiksi erillisissä teknologian siirtoketjuissa, vaan
ne ovat myös palveluita ja prosesseja, jotka syntyvät monitieteellisissä ja monialaisissa
yhteiskehittämisen alustoissa ja läpäisevät niin taloudelliset kuin sosiaaliset toimintaympäristöt.
Avoin tiede ja avoin innovaatioekosysteemi ovat suuria ja vielä vaikeasti hahmottuvia
kokonaisuuksia. Niihin liittyy myös paljon ratkaisemattomia teknisiä, oikeudellisia ja eettisiä
kysymyksiä. Esimerkkejä alustoista ja arvoketjuista on kuitenkin jo olemassa niin meillä kuin
muuallakin ja niiden kehittämistä tulee ennakkoluulottomasti jatkaa.
----Niille, jotka pelkäävät, että avoin opetus, tiede ja innovaatio tarkoittavat jälleen jotain täysin uutta
strategiaa ja toimintamallia meillä UEFissa, haluan sanoa muutaman lohdutuksen sanan. Nykyinen
tutkimusstrategiamme pohjaa avoimiin, monitieteisiin tutkimusalueisiin, julkaisu- ja dataarkistojen osalta työ on käynnissä ja oppimisympäristötyössä etenemme niin ikään kohti avointa
toimintakulttuuria. Näitä asioita ratkotaan myös yhdessä kumppaniyliopistojen kanssa.
Ehkä eniten kyntämätöntä sarkaa on avoimen innovaatiotoiminnan osalta, jossa vetovastuun
haluaisin kyllä sälyttää yrityksille ja kampuskaupungeillemme osana niiden elinkeinopolitiikkaa.
Myös kansalaistieteen edistäminen vaatii vielä kaikilta osapuolilta pohdintaa ja ponnisteluja.
Hyvät kuulijat, digitaalinen vallankumous muuttaa suljetut, siiloutuneet toimintamallit avoimiksi
ympäristöiksi. Muutos on suuri, mutta myös välttämätön ja tarjoaa oivan mahdollisuuden
vahvistaa yliopistomme tutkimusta, opetusta ja vaikuttavuutta laaja-alaisesti.
Arvoisat kuulijat, Times Higher Education’ tuoreen arvion mukaan menestyvillä yliopistoilla on
hyvä tasapaino pitkän tähtäimen vision ja lyhyen tähtäimen strategisten toimien välillä, selkeä
näkemys omasta roolistaan muuttuvassa toimintaympäristössä, selvä suunnitelma rakenteidensa,
toimintakulttuurin, resurssien ja henkilöstön osalta sekä selkeä näkemys oman vaikuttavuutensa
kasvattamisesta.
Meillä Itä-Suomen yliopistossa nämä elementit ovat hyvässä kunnossa, vaikka ne ovat vaatineet
joskus raskaitakin ratkaisuja. Niitä olemme tänäkin vuonna joutuneet kampuksien ja muiden
rakenteiden osalta tekemään.
Koulutuksen ja tutkimuksen tuloksellisuuden ja erilaisten rankingien valossa Itä-Suomen
yliopistolla menee varsin hyvin. Olemme kansallisesti erittäin vahva toimija ja kansainvälisissä
vertailuissakin pärjäämme erinomaisesti. Tuoreella Shanghain listalla, joka perustuu
huippututkimuksen tunnuslukuihin, olemme maailman 400 parhaan yliopiston joukossa ja Suomen
toiseksi paras yliopisto. Tästä voimme kaikki olla ylpeitä.
Kiitos menestyksestämme kuuluu koko henkilökunnalle ja opiskelijoille. Yhdessä luomme sen
henkisen, toiminnallisen ja rakenteellisen pohjan, jonka päälle menestys rakentuu.
Näillä tuloksilla on merkitystä myös käynnissä olevassa keskustelussa Suomen korkeakoulumallin
tulevaisuudesta ja esimerkiksi yliopistojen mahdollisesta jaosta tutkimus- ja koulutusyliopistoihin.
Oli malli jatkossa mikä hyvänsä, Itä-Suomen yliopisto on, ja tulee olemaan jatkossakin yksi
maamme johtavista monialaisista tutkimusyliopistoista..
Ladies and gentlemen, according to the THE report “Class of 2030: Which Universities Will Rise –
And How Will They Do It?”, successful institutions are characterized by their balance of long-term
vision with short-term execution of strategy; clear view of the changing world and their role in it;
robust plan to generate the resources, people and culture needed to be successful; focus on
innovation including harnessing new partnerships and institutional models; and outward-looking
and impact-focused nature.
These elements are pretty sound in our university. In different rankings of performance and
quality, UEF is one of the national leaders and, by international comparison, too, we are ranked
very high. In the recent Shanghai ranking, we were among the 400 best universities globally, and
the second best in Finland. This would not have been possible without all of you - staff members
and students alike - believing in yourselves and in our university, and being committed to its
development. I thank you all for this.
To keep these positions, and further develop the quality of our research, education, and societal
impact, constant efforts are needed. Digital revolution is changing the world rapidly, and open
science, open education, and open innovation will be the foundations for future success. We are in
the right way towards to it, but a lot of work still needs to be done in legislation, technical
platforms, ethical issues, and especially in our operational culture. However, I am convinced that
we will be able to do it together.
Toivotan kaikille opiskelijoille, opettajille, tutkijoille ja koko henkilökunnalle innostavaa alkavaa
akateemista lukuvuotta. Kiitän kaikkia yliopiston sidosryhmiä ja ystäviä arvokkaasta tuestanne ja
uskon hedelmällisen yhteistyömme Itä-Suomen ja koko maamme menestyksen eteen vain
vahvistuvan jatkossa.