1. No category

Johdatusta kasvatustieteisiin
03.09.2015
Hannele Niemi
syksy 2015
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi
www.helsinki.fi/yliopisto
2.9.2015
1
Kasvatusopin suuria
nimiä
u  Pestalozzi (1746-1827) How Gertrude Teaches
Her Children.
u  lapsikeskeisyys, lasten omat havainnot ja
toiminnallisuus
u  Rousseau (1712-1772) Émile eli
kasvatuksesta,
u  Herbart (1776-1841)
u  Siveellisesti luja luonne, muodolliset asteet
opetuksessa
u  John Dewey (1859-1952) Progressiivinen
kasvatus
u  Jerome Bruner (1915-) Konstruktivismi, tutkiva
oppiminen
u  Ellen Key (1849 -1926) The Century of the
Child
www.helsinki.fi/yliopisto
John Dewey (1859–1952)
Progressiivinen kasvatus
u  Yhdysvaltalaisen koulu-uudistusliikkeen johtohahmo
u  Ongelma: koulussa opiskellaan toiminnasta irrotettuja
totuuksia
u  Ratkaisu: oppiminen toiminnan ja kokemusten
kartuttamisen kautta
u  Viisi periaatetta:
1.  Kokeellinen toiminnallisuus
2.  Oppilaskeskeisyys
3.  Koulu pienoisyhteiskuntana
4.  Luonnollisten toimintojen periaate
5.  Koulu demokraattisen yhteiskunnan toteuttajana
www.helsinki.fi/yliopisto
Jerome Bruner (1915–)
Konstruktivismi, tutkiva oppiminen
u  Ihminen on aktiivinen tiedon valikoija sekä hypoteesien,
sisäisten mallien ja kokemuksen rakentaja
u  Kognitiivinen kehitys sisältää seuraavat ajattelun
kehittymisen tavat tai vaiheet:
•  Toiminnallinen
•  Ikoninen
•  Symbolinen
u  Oppimisessa keskeistä itsenäinen, tutkiva työtapa sekä
aktiivinen dialogi
u  Oppimisympäristöjen tulee sisältää autenttisia tehtäviä
u  Opetuksen ”spiraalimaisuus”: uusi tieto rakentuu
yhdistämällä uutta aikaisemmin opittuun
www.helsinki.fi/yliopisto
Kasvatusopista
kasvatustieteeksi
u  Tieteen tunnusmerkkejä:
u  pyrkimys totuuteen
u  Tiede on aina itseään korjaavaa
u  Tutkimusmetodien luotettavuus
u  Etsii yhteyksiä
u  Kuvaa ilmiöitä totuudenmukaisesti
u  Avoimuus ja läpinäkyvyys sekä
menetelmissä että tuloksissa
Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön
nimi / Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
2.9.2015
5
Kasvatustiede
tieteiden jaottelussa
u Edustaa ihmistieteitä, sekä
humanistinen että yhteiskuntatiede
u Soveltava tiede
u Perustutkimusta
u Kasvatus- ja koulutusalaa ohjaava
tieteenala
6
www.helsinki.fi/yliopisto
Anneli
Lauriala
Erilaiset
kasvatustiedekäsitykset
(Niiniluoto, 1983)
u  suunnittelutiede
u  deskriptiivinen sosiaalitiede
u  kriittinen yhteiskuntatiede
u  pedagoginen toimintatiede
u  poliittinen vaikuttamistiede
7
www.helsinki.fi/yliopisto
Anneli
Lauriala
Kasvatustieteen
autonomia?
Millä perusteilla kasvatustiedettä voidaan pitää
itsenäisenä tieteenalana?
Autonomia suhteessa lähitieteisiin
‒  metodit pitkälti samoja kuin muissa
ihmistieteissä
‒  kohde; omansa – kasvatusilmiö,
kasvatustapahtuma
Autonomia suhteessa poliittisiin ja
taloudellisiin tekijöihin
‒  autonomia suhteessa trendeihin,
poliittisiin intresseihin, rahoittajiin jne
(pohdi: mitkä tämän ajan trendejä,
mikä vaikutus kasvatukseen,
opettajan toimintaan?)
‒  kansainväliset paineet, liikkuvuus,
kilpailu resursseista
Anneli
8
www.helsinki.fi/yliopisto
Lauriala
Kasvatustieteen tehtävät ihmistieteiden
tehtävien valossa
Tiede on sosiaalinen instituutio, joka pyrkii
ohjaamaan käytäntöä (Nurmi, K. 1981)
u analysoiva, systematisoiva ja kriittinen tehtävä:
kasvatuksen teoreettisten perusteiden
selvittäminen
u empiirinen tehtävä: kasvatustodellisuuden
tutkiminen
u julkistava tehtävä: tuloksista tiedottaminen
u uusintamistehtävä: työvoiman kouluttaminen
u Kasvatustieteessä kysymys enemmästä: ihmisen
uusintumisesta; kasvatuksella tärkeä osuus
ihmislajin muotoutumisessa – kyse ihmislajin
itsekonstituutiosta)
9
www.helsinki.fi/yliopisto
Anneli
Lauriala
Kasvatustiede ja päätöksenteko
Kasvatustieteen tehtävänä on palvella kasvatuskäytännön
ongelmien ratkaisemista
•  teorioiden merkitys: tulisi auttaa ymmärtämään paremmin
kasvatuksen ilmiöitä
Miten kasvatustiede voi toimia päätöksenteon tukena?
•  perustelut käytännön ratkaisuille (esim. koulunkäynnin
aloittamisikä, opetusryhmien koostumus, menetelmät jne)
•  kasvatusjärjestelmien kritisointi (esim. oppikirjasidonnaisuus, isot
kouluyksiköt?)
•  päätöksentekijöiden valistaminen (kertoa esim.mitä
seuraamuksia eri vaihtoehdoilla, ratkaisuilla todennäköisesti on)
•  kasvatuskeskustelun edistäminen (tiedotusvälineet, nostaa esille
ajankohtaisia kasvatusaiheita ja valottaa niitä tutkimustiedon
pohjalta; vrt. uskomukset – tieto)
10
www.helsinki.fi/yliopisto
Anneli
Lauriala
Mitä on paradigma?
Sana 'paradigma' tulee Thomas Kuhnin tieteenfilosofiasta. Kuhn
käytti sitä teoksessaan Tieteellisten vallankumousten rakenne
kuvatakseen tiettyjä vakiintuneita toiminnan tapoja tieteessä:
* Mitä tulee tarkkailla ja tutkia.
* Minkälaisia kysymyksiä tulee kysyä tutkimustilanteessa tai
tutkia aiheeseen liittyen.
* Kuinka nämä kysymykset esitetään.
* Kuinka tieteellisiä tutkimustuloksia tulkitaan.
Kuhnin mukaan tiede ei niinkään esiinny yksittäisten teorioiden
kehityksenä vaan paradigman vaihdoksina.
Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön
nimi / Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
2.9.2015
11
Tieteelliset vallankumoukset
● 
● 
Thomas Kuhn (1922-1996): kyseen-alaisti
kumulatiivisesti edistyvän tieteen.
Kuhnin mukaan tiede muuttuu tieteellisten
vallankumousten kautta.
•  Vallalla oleva paradigma (= tieteen
periaatteiden ja menetelmien
kokonaisuus) muuttuu
“normaalitieteeksi” ja kun esim.
ristiriitaisia tuloksia kerääntyy tarpeeksi,
uusi paradigma syrjäyttää vanhan.
Kasvatustieteen
metodologian historia
● 
● 
Liitoksissa aikakauteen ja tieteen yleiseen
historiaan
•  Käsitykset tieteestä, tutkimuksesta, ihmisestä
•  käytettävissä olevat menetelmät esim.
tilastolliset menetelmät, neurotiede
Käsitys tieteen edistyvyydestä: miten edistyy?
•  Kasautuu aiemman tiedon päälle?
•  Teoriat riippuvaisia yksittäisten
tieteentekijöiden näkemyksistä?
Ennen 1800-lukua
●  Kasvatukseen
liittyvät kysymykset
ratkaistiin käytännön kokemuksella ja
filosofisella pohdinnalla, kirjoitukset
olivat normatiivisia/spekulatiivisia
•  Sokrates: kyselevä opetus
•  Rousseau: Emile (1762)
Luonnontieteen nousu
1800-luvulla
●  Darwin:
Lajien alkuperä (1859)
•  Ihmisten tutkimus linkitettiin fysiikkaan,
biologiaan, eläintieteeseen ja
maantieteeseen.
●  Empiiriset
tutkimusmenetelmät
korvaavat filosofisen pohdinnan
Empiirisen otteen tulo
kasvatustieteisiin
● 
● 
Kokeellinen psykologia 1880-luvulla Wundt,
Saksa
•  Ebbinghaus: muistitutkimukset
•  Binet: älykkyysmittaukset
Kokeellinen pedagogiikka
•  Thorndike: opetusteorian kokeellinen
testaus
Empirismin kukoistus
1900-1930
● 
Tilastolliset teoriat
•  Gaussin käyrä ja muut tilastolliset
menetelmät käyttöön
•  Rationalisointi ja ohjeet koulutuksen
suunnitteluun ja toteutukseen
•  Psykologista testausta kouluissa
Empirismi Suomessa
● 
Suomessa (vaikutteita Saksan vierailuilta):
•  Albert Lilius: 1910-luvun alussa surveylomakekysely
•  Mikael Soininen: 1910-luvulla
älykkyystutkimuksia kansakouluoppilaille
•  J. E. Salomaa: turkulaisen kasvatus- ja
opetusopin opetuksen ja tutkimuksen
alkuunpanija, älykkyysmittaukset &
psykologinen laboratorio Turun yliopistoon
1930-luvulla
Takaisin filosofiaan päin
1940-1950 -luvut
● 
● 
● 
● 
Progressiivinen suuntaus: filosofia tieteen
tilalle, kokemus kokeiden tilalle
Sotien aikana ekonominen kriisi, eri maissa
hyvin erilaiset tilanteet
Kasvatustieteellinen tutkimus hajanaista
Kognitiivinen tutkimus alkaa: Piaget,
Vygotsky, Luria, Leontief
“Knowledge expansion”
1960-1970
● 
● 
● 
Tietokoneet lisäsivät mahdollisuuksia
Rahoitustilanne parani
Faktorianalyysi “perusmenetelmänä”
à  Tarve
tutkimuksen monialaisuudelle
à  Positivistisen paradigman ja määrällisten
menetelmien kritiikki!
1980-luvulta eteenpäin
● 
Ymmärrettiin, että ei ole olemassa yleispätevää
menetelmää, joka sopii kaikkeen ja antaa aina
vastauksen.
● 
Laadullisen tutkimusotteen nousu: tutkimuskohteen
ymmärrys tärkeää
● 
Laadullinen ja määrällinen rinnakkain, mutta ei
kuitenkaan täysin ongelmitta. “Paradigmat eivät
ymmärrä toisiaan”
Paradigmoja kasvatustieteissä
● 
● 
● 
Empiirinen:
•  Positivismi: kaikki on empiirisesti tutkittavissa ja
mitattavissa
Tulkinallinen :
•  Hermeneutiikka
•  Fenomenologia (Husserl)
1859-1938):kokonaisvaltaisuus, empaattinen
ymmärtäminen
Kriittinen teoria: Mitä tutkitaan ja miten? Ongelman
asettamisen taso
Empiirisen tutkimuksen
paradigmoja kasvatustieteissä
● 
• 
• 
• 
• 
● 
Positivismi: Kvantitatiivinen
lähestymistapa
Ilmiöt ajatellaan oleva
mitattavia ominaisuuksia, osia
(atomistisuus)
Etsitään lainalaisuuksia tai
ainakin todennettavia yhteyksiä.
Tavoitellaan selittämistä ja
yleistämistä
Tavoitellaan myös tiedon
kumuloitumista (esim.
mittaukset samassa
teoreettisessa viitekehyksessä
2.9.2015
● 
● 
• 
• 
• 
• 
23
Hermeneutiikka ja
fenomenologia
Kvalitatiivinen
lähestymistapa
Etsitään ilmiöiden keskinäisiä
suhteita, prosesseja.
Etsitään oleellisinta ja osien ja
kokonaisuuksien suhdetta
(kontekstin merkitys)
Tavoitellaan tapahtumien ja
kokemusten ymmärtämisestä.
On kiinnostunut yksilöistä ja
heidän erilaisista prosesseista
Tieteelliselle tiedolle asetettavat
vaatimukset (positivistisessa
tutkimustraditiossa)
● 
● 
● 
Perusteltavuus
•  väitteet on todistettava, yleispätevät perustelut
•  Julkinen perusteltavuus, kommunikoitavuus
Yleispätevyys
•  Tiede etsii lakeja, konstanttia ja pysyvää,
invariansseja, säännönmukaisuuksia
•  Tavoitteena, ihanteena teoria, nomoteettiset lait
Arvovapaus, objektiivisuus
•  Ero arvojen ja tosiasioiden välillä
Anneli Lauriala
24
Laadullisen ja määrällisen
kiista?
● 
● 
● 
● 
Triangulaatio
Eri tasot: onko laadullisuus/määrällisyys
otteessa, aineiston keruussa, aineiston
käsittelyssä vai tulkinnassa?
Mixed methods (combined designs) on uusin
tapa yhdistää, jossa huomioidaan eri tasot
Ovatko laadullinen ja määrällinen
perustavanlaatuisesti yhteensopimattomia?
Kasvatustiede ja tiedon intressit:
Habermasin esittämät 3 tiedon
intressiä
•  Tekninen
•  pyrkimyksenä kasvatustoiminnan hallitseminen; ennustaminen ja
kontrolli, tutkittavien objektivointi
•  tieto välineenä, menetelmien kehittäminen
•  praktinen (tulkinnallinen, hermeneuttinen tutkimus)
•  tavoitteena kasvatustodellisuuden ymmärtäminen, merkitysten
selvittäminen, esim.opettaja-oppilasvuorovaikutuksen syvempi
ymmärtäminen, toimijan tietoiseksi tekeminen
•  Emansipatorinen (kriittinen tutkimus)
•  vapauttava, auttaa tiedostamaan esim. opettajan työn
yhteiskunnallista sidonnaisuutta, kouluelämän lainalaisuuksia
•  tieteen tehtävä ei vain kuvata, vaan myös muuttaa
26