FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO
FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama
CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)
1. Filosofian luonne
MITÄ FILOSOFIA ON? -
•
•
•
Filosofia = viisauden rakkaus
Ensimmäinen filosofi oli Thales n. 600 eKr.
Filosofia sana on peräisin Sokrateelta tai Platonilta
Filosofia on ihmisen kykyä ihmetellä ja
kyseenalaistaa
•
Filosofia käyttää argumentoinnin, analysoinnin ja rationalisoinnin
menetelmiä
Filosofia voi kysyä…
ESIM:
•
•
•
•
•
Mitä on oikea tieto?
Voiko mistään tietää mitään?
Mitä on pätevä päättely?
Mitä ihminen voi tehdä?
Mikä on filosofinen ongelma?
2. Filosofinen ajattelu ja ongelmanratkaisu
Filosofian eri alueet vastaavat erilaisiin kysymyksiin
•
Ei anna suoria vastauksia, vaan esittää kysymyksiä!
Filosofian erityisluonne ja ongelmanratkaisuvälineet
1.
Tieteiden tiede
– tutkii muiden tieteiden perusteita
2.
Tiede ihmisestä
– pyrkii ihmiselämän tärkeiden asioiden juurille
3.
Kriittistä analyysiä
- arvioi ja vertailee
4.
Argumentaatiotaitoa
5.
- perustelee väitteensä
Logiikan perusta
- pätevää päättelyä
Filosofia on tiede tai oppiala:
Ei perustu uskoon, tunteeseen tai henkilökohtaiseen mieltymykseen
Kreikkalainen filosofia:
1) Sokrates (469-399 eKr)
-
Länsimaisen filosofian isä
Ei kirjallisia lähteitä
”sokraattinen metodi” = asioiden kyseenalaistaminen keskustelemalla ja
kyselemällä (dialogi)
Ihmisen pitää pyrkiä kohti hyvää elämää
2) Platon (423-347 eKr)
•
•
•
•
Sokrateen oppilas
Kirjasi omia ja Sokrateen opetuksia ylös dialogeissaan (suom. Platonin
teokset 1-7)
Perusti ”Platonin akatemian”
Platonin Luolavertaus on kuuluisimpia antiikin metaforia
3) Aristoteles (384-322 eKr)
•
Platonin oppilas
•
Perusti oman koulunsa
(Lykeion /Peripateettinen koulu)
•
•
Aleksanteri Suuren kotiopettaja
Laati tarkan oppirakennelman ja kirjoitti teoksia kaikista
tieteenalueista
3. Olemassaolon ongelma
Mitä on olemassa?
•
Metafysiikka tutkii olemassaoloa
(Kr. Meta ta fysika)
= Luonnon olioiden/ilmiöiden jälkeen
= Kirjoitukset fysiikan jälkeen
(Aristoteleen käyttämä sana, ”Fysiikan” jälkeen tuli ”Metafysiikka”)
Metafysiikka tutkii:
•
Ontologiaa
(Olevaa ja olemassaoloa)
•
Kosmologiaa
(Maailman rakenne)
•
Teologiaa
(Uskonnonfilosofiaa)
Metafysiikan kysymyksiä:
Mitä on olemassa?
Mitä substanssi on?
Substanssi =
perusoleva, jokin, mistä olio ensisijassa koostuu
Ontologisia vaihtoehtoja olemassaolon selittämiselle ovat:
A)
-
Idealismi
Olemassaolo on henkistä/
perustuu käsitteisiin
Idealismin muodot:
-
Subjektiivinen idealismi
= yksilön näkemys olemassaolosta
-
Objektiivinen idealismi
= yleispätevä näkemys olemassaolosta
Kuuluisia idealisteja
-
Pythagoras, Platon,
George Berkeley ja G.W.F Hegel
Platonin
idealismi/ Platonin luolavertaus:
-
aistien varassa oleva tieto olemassaolosta on harhaa,
ideamaailma sen takana on totta
Materialismi ja rationalismi:
-
-
•
•
-
Materialismi:
todellisuus on ainetta (esim.
Hobbes, Karl Marx)
Demokritos, Epikuros, Thomas
Hobbesin materialismi:
kaiken pohjana on tasapainotilaan pyrkivä liikkeessä oleva materia –
myös yhteiskunnan ja yksilön elämä pyrkii tasapainotilaan
Marxilainen materialismi:
Metafyysinen realismi
Maailma on olemassa ihmisen havainnosta huolimatta
(esim. aineen olemassaolo, vrt. materialismi)
Metafyysinen antirealismi
Maailma on ihmisen mielen ja kokemusten muokkaamaa
(esim. värien näkeminen)
Kuinka monta substanssia on?
•
•
Dualismin mukaan substansseja on kaksi: henki ja aine (sielu ja ruumis)
René Descartesin dualismi; kartesiolaisuus – henki ja aine ovat toisistaan
irrallaan
•
•
•
-
Monismi: substansseja on vain yksi, esim. monistinen idealismi tai
monistinen materialismi
Baruch Spinozan monismi: substanssi on luonto
(eli jumala) pyrkii yhdistämään idealismin ja materialismin
Pluralismi:
Substansseja on enemmän kuin kaksi
Leibnizin pluralismin mukaan todellisuus koostuu pienistä sielullisista
yksiköistä ns. monadeista (Leibniz oli myös idealisti)
Miten Descartes, Spinoza ja Leibniz liittyvät metafysiikkaan?
Kosmologian kysymyksiä
1.
2.
Onko maailma tiettyjen lakien alainen?
DETERMINISMIN mukaan on (esim. Hobbes, Spinoza)
INDETERMINISMIN
mukaan ei ole
Miten tapahtumat määräytyvät?
-
KAUSAALISESTI = tapahtumalle löytyy vaikuttava syy
-
TELEOLOGISESTI =
tapahtumalla on päämäärä
4. Tiedon luonne
EPISTEMOLOGIA = tieto-oppi = tietoteoria
1. Mitä on tieto?
Hyvin perusteltu tosi uskomus (Platon)
Tiedon sisältö:
a. Tietäminen (1+1=2)
b. Osaaminen (pyörällä ajo)
c. Tunteminen (Musti on koira)
2. Miten tietoon voi suhtautua?
Skeptismi
epäilee ja kyseenalaistaa tiedon (Descartes)
Dogmatismi
uskoo tiettyihin opinkappaleisiin tai uskontoihin
Agnostismi kyseenalaistaa koko tiedon mahdollisuuden
Relativismi
Tieto on suhteellista ja vaihtuvaa
Kriittinen realismi arvioi, vertailee ja analysoi tietoa
Rationalismi:
-
Tietoa on ilman kokemustakin (esim. Platon, Descartes)
Tietäminen sisältää jo olemassaolevan tiedon mieleenpalauttamista
(esim. puhetaito/äidinkieli)
Ongelma:
Tieto ilman havaintoa ei kuvaa maailmaa riittävän hyvin
Empirismi:
-
tietoon tarvitaan aina kokemus (esim. Hume, Locke, Berkeley)
Ongelma:
pelkkä kokemus voi johtaa virheisiin
-
Immanuel Kant oli sekä empiristi, että rationalisti!
Kantin tiedon lajit
Kahdenlaista tietoa:
1) Apriori - tieto
2)
-
tietoa ennen kokemusta
(2 + 2=4)
Descartes: ”Ajattelen, siis olen”( s. 85/83, ns. Cogito-argumentti)
Aposteriori - tieto
tietoa kokemuksen jälkeen (”Kahvi on kuumaa”)
Kahdenlaisia väitteitä:
1) Analyyttinen väitelause
2)
-
esittää toistaen jonkin asian
(”Kolmio on kolmisivuinen”)
Synteettinen väitelause
esittää lauseen, joka tuo lisätietoa asiasta
(”Kolmio on punainen”)
5.
Tiede ja tieteellinen ajattelu
Mikä tieto on tiedettä, mikä pseudotiedettä?
-
Tieteellinen tieto perustuu havaintoihin, kokeisiin ja teorioihin
-
Tiede on objektiivista, yleistettävää, toistettavaa ja käyttää tieteellisiä
käsitteitä (oma sanasto)
-
Tieteenfilosofia tutkii tieteen perusteita
Tiede eroaa arkitiedosta, ei-tieteestä ja pseudotieteestä
(=näennäistiede)
Tiede ja tieteenteoriat muuttuvat ja erehtyvätkin
6. Kieli, logiikka ja päättely
-
Keskeinen osa ajattelusta on sidoksissa kieleen (vrt. Chomskyn
kieliteoria – äidinkieli on sisäsyntyinen kyky)
-
Kieli on riippuvainen kulttuurista ja ympäristöstä
Kielen käyttämät käsitteet ovat epätarkkoja – esim. ironia, metaforat (
ei-kirjalliset kielen välineet)
Logiikka:
-
Logiikka on pätevää päättelyä
Logiikan sanastoa: argumentti (päätelmä), premissi (väite/oletus),
johtopäätös (seuraa premisseistä)
esim. 1. Kaikki filosofit ovat ihmisiä
2. Sokrates on filosofi
______________________________
siis: Sokrates on ihminen
Deduktiivinen päättely
-
Totuuden säilyttävää päättelyä, johtopäätös tuotetaan premisseistä
(Aristoteles: syllogismit)
•
•
Kaikki linnut ovat imettäväisiä
Kaikki varpuset ovat lintuja
_______________________________
Siis: Kaikki varpuset ovat imettäväisiä
Induktiivinen päättely
•
•
•
•
Totuutta muokkaavaa päättelyä, premissit tuottavat johtopäätöksen
Lintu 1 on siivekäs
Lintu 2 on siivekäs
Lintu 3 on siivekäs
Lintu 4 ei ole siivekäs
______________________________
Siis: Linnut yleensä ovat siivekkäitä (tai sitten eivät)
Jumalatodistukset
MIKÄ TODISTUKSEN ONGELMA ON?
Esim.
Ontologinen todistus
-
Jumala on täydellinen olento, joten sen tulee olla myös olemassa
(muutoin olisi jokin vielä täydellisempi)
-
Mikä päätelmässä menee vikaan?
7.
Millaiseksi todistuksen voisi muuttaa, jotta se olisi pätevää päättelyä?
Etiikka = moraalifilosofia
Miten on hyvä elää?
Eettisen ja moraalisen pohdinnan taustalla on arvoja ja normeja
Eettinen dilemma on etiikan kysymys, johon löytyy enemmän kuin yksi
vastaus
Etiikka jakautuu:
A)
B)
Metaetiikkaan
(= etiikan takana, oppia etiikasta, esim. Humen giljotiini)
Normatiiviseen etiikkaan
( = etiikan teoriat, ehdotuksia eettisten ongelmien ratkaisuun)
C)
Deskriptiiviseen eli kuvailevaan etiikkaan
(= jonkin eettisen ilmiön kuvaileminen)
Metaetiikka
•
Metaetiikka on filosofista etiikkaa, joka tutkii:
1.
2.
3.
Moraalista velvollisuutta
Moraalista arvoa
Ei-moraalisia arvoja
Normatiivisen etiikan teorioita:
1. Seurausetiikka eli teleologinen etiikka eli konsekventialismi
•
tarkastelee teon seurauksia
•
Egoismi:
•
Altruismi:
•
Hedonismi:
Utilitarismi: (sääntö- ja tekoutilitarismi s. 135/s.135)
teko on oikein, jos siitä seuraa
mahdollisimman paljon hyvää/hyötyä mahdollisimman monelle
(J.S. Mill, J. Bentham)
teko on oikein, jos seuraukset edistävät omaa hyvää
teko on oikein, jos seuraukset edistävät toisten hyvää
teko on oikein, jos siitä seuraa nautintoa
2. Velvollisuusetiikka eli deontologinen etiikka eli sääntöetiikka
-
keskeistä teon suhde moraaliperiaatteeseen
Kantin velvollisuusetiikka:
”Kategorinen imperatiivi” –
”toimi niin, että noudattamasi sääntö voisi tulla yleiseksi laiksi, äläkä
koskaan käytä toista ihmistä vain välineenä”
(vrt. Kultainen sääntö)
3. Hyve-etiikka:
-
pohja Aristoteleen ajattelussa (eudaimonismi eli onnellisuusetiikka)
teon tekijän hyveet määrittävät myös teon
esim. tuomarin oikeudenmukaisuus
8. Yhteiskuntafilosofian malleja
Platonin ihannevaltio-oppi perustuu hyveisiin ja luokkajakoon:
1. V iisaus – hallitsijat
2. Rohkeus – sotilaat
3. Maltti – elinkeinonharjoittajat
vrt. J. Rawlsin yhteiskuntamalli 1970-l. :
-
reilu peli, heikoimpien oikeudet turvattava
Yhteiskuntafilosofia
•
•
Tutkii yksilön ja yhteisön välisiä suhteita sekä niihin liittyviä kysymyksiä
Keskeisiä käsitteitä esim. oikeudenmukaisuus, vapaus, tasa-arvo,
velvollisuus
Lisätietoa: Totuusteoriat
1) Korrespondenssi- teoria
= vastaavuusteoria
-
väite on tosi silloin, kun se vastaa todellisuutta
ONGELMA:
-
Mitä on todellisuus?
2) Koherenssiteoria
= yhteensopivuusteoria
-
väite on tosi, jos se sopii yhteen aikaisemman tiedon kanssa
ONGELMA:
-
johtaa helposti dogmatismiin
-
vanha tieto voi olla virheellistä
tieto on unohtunut tai sitä ei ole
3) Pragmaattinen teoria
= käytännöllisyys/hyötyteoria
-
jos väite toimii hyvin käytännössä ja siitä on hyötyä, se on totta
ONGELMA:
-
kaikkien väitteiden hyötyä tai käytännöllisyyttä ei voi mitata