FI FI KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO

Euroopan parlamentti
2014-2019
Oikeudellisten asioiden valiokunta
13.6.2016
KANSALLISEN PARLAMENTIN
PERUSTELTU LAUSUNTO
TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA
Asia:
Maltan parlamentin perusteltu lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja
neuvoston päätökseksi energia-alalla tehtyjä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden
välisiä hallitustenvälisiä sopimuksia ja ei-sitovia välineitä koskevan
tietojenvaihtomekanismin perustamisesta sekä päätöksen N:o 994/2012/EU
kumoamisesta
(COM(2016)0053 – C8-0034/2016 – 2016/0031(COD))
Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevassa pöytäkirjassa N:o 2 olevan
6 artiklan mukaisesti kukin kansallinen parlamentti voi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun
lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskeva esitys on toimitettu, antaa
Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun
lausunnon syistä, joiden perusteella se arvioi, että kyseessä oleva esitys ei ole
toissijaisuusperiaatteen mukainen.
Maltan parlamentti on antanut liitteessä esitetyn perustellun lausunnon edellä mainitusta
ehdotuksesta päätökseksi.
Euroopan parlamentin työjärjestyksen mukaan toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen
liittyvät asiat kuuluvat oikeudellisten asioiden valiokunnan toimivaltaan.
NP\1097249FI.doc
FI
PE584.133v01-00
Moninaisuudessaan yhtenäinen
FI
LIITE
Euroopan parlamentin puhemies
Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja
Euroopan komission puheenjohtaja
EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI ENERGIAALALLA TEHTYJÄ JÄSENVALTIOIDEN JA KOLMANSIEN MAIDEN VÄLISIÄ
HALLITUSTENVÄLISIÄ SOPIMUKSIA JA EI-SITOVIA VÄLINEITÄ KOSKEVAN
TIETOJENVAIHTOMEKANISMIN PERUSTAMISESTA SEKÄ PÄÄTÖKSEN N:O
994/2012/EU KUMOAMISESTA (COM(2015)0053)
Maltan edustajainhuone on arvioinut ”ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston
päätökseksi energia-alalla tehtyjä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä
hallitustenvälisiä sopimuksia ja ei-sitovia välineitä koskevan tietojenvaihtomekanismin
perustamisesta sekä päätöksen N:o 994/2012/EU kumoamisesta (COM(2015)0053)” ja
todennut, että ehdotus ei noudata toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita.
Sen vuoksi tämän kirjeen liitteenä on Maltan parlamentin perusteltu lausunto, joka on annettu
Lissabonin sopimuksen pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti.
Anġlu Farrugia
Puhemies
PE584.133v01-00
FI
2/2
NP\1097249FI.doc
MALTAN EDUSTAJAINHUONEEN PERUSTELTU LAUSUNTO: EHDOTUS EUROOPAN
PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI ENERGIA-ALALLA TEHTYJÄ
JÄSENVALTIOIDEN JA KOLMANSIEN MAIDEN VÄLISIÄ HALLITUSTENVÄLISIÄ
SOPIMUKSIA JA EI-SITOVIA VÄLINEITÄ KOSKEVAN
TIETOJENVAIHTOMEKANISMIN PERUSTAMISESTA SEKÄ PÄÄTÖKSEN N:O
994/2012/EU KUMOAMISESTA
Ehdotuksen päätavoitteita ovat sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistaminen ja
energian toimitusvarmuuden takaaminen unionissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn
sopimuksen 194 artiklan 1 kohdan mukaisesti, minkä nojalla Maltan parlamentti katsoo, että
Euroopan komissio ylittää asiassa sille Euroopan unionin perussopimuksissa myönnetyt
valtuudet (ultra vires).
Maltan parlamentti panee merkille, että komissio perustelee ehdotustaan 16. helmikuuta 2016
päivätyllä kertomuksella vaikutustenarvioinnista. Komission mukaan tässä kertomuksessa
osoitetaan, ettei jäsenvaltioiden suorittaman arvioinnin avulla voida riittävällä ja tyydyttävällä
tavalla varmistaa, että hallitustenväliset sopimukset ovat sopusoinnussa EU:n oikeuden
kanssa, ja että tämä luo oikeudellista epävarmuutta. Komissio katsoo, että sen osallistuminen
etukäteen toisi olennaista lisäarvoa ratkaistaessa ristiriitoja yhtäältä kansainvälisen oikeuden
ja toisaalta EU:n oikeuden nojalla jäsenvaltioille kuuluvien velvoitteiden välillä. Lisäksi
komissio katsoo, että energiaa koskevia poliittisia päätöksiä ei pitäisi tehdä ainoastaan
jäsenvaltioiden tasolla ilman naapurimaiden ja EU:n osallistumista ja että läpinäkyvyyden ja
yhteistyön vahvistaminen EU:n tasolla tämän ehdotuksen puitteissa tuo selvää lisäarvoa.
Maltan parlamentin mukaan pelkkä lausunto, jonka mukaan komissio katsoo, että
jäsenvaltioiden suorittamat arvioinnit eivät riitä sen varmistamiseksi, että hallitustenväliset
sopimukset ovat sopusoinnussa EU:n oikeuden kanssa, ei ole riittävä peruste määrätä
jäsenvaltioille EU:n oikeuden säännösten nojalla uusia velvollisuuksia, joiden mukaan niiden
olisi ilmoitettava komissiolle aikomuksestaan ryhtyä neuvotteluihin uusista tai jo olemassa
olevista hallitustenvälisistä sopimuksista, jo olemassa olevien hallitustenvälisten sopimusten
muuttamisesta tai ei-sitovien välineiden hyväksymisestä komission arviointia varten.
Maltan parlamentti korostaa, että ilmoitusvelvollisuuden määrääminen jäsenvaltioille i) niiden
aikomuksesta ryhtyä neuvotteluihin uusista tai jo olemassa olevista hallitustenvälisistä
sopimuksista tai jo olemassa olevien hallitustenvälisten sopimusten muuttamisesta komission
osallistuessa neuvotteluihin tarkkailijana (etukäteen annettava ilmoitus) ja ii) ei-sitovista
välineistä komission arviointia varten on vastoin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta.
Komissio korostaa arviointikertomuksessa useampaan otteeseen, että noin kolmasosaa
hallitustenvälisistä sopimuksista (17) pidettiin ”huolestuttavina”. Todellisuudessa tämä
suurelta vaikuttava osuus (34 prosenttia) perustuu kuitenkin valikoivaan määrälliseen
analyysiin. Komissio sai tietoja 124 hallitustenvälisestä sopimuksesta, joista 60 prosenttia
koski yleistä energia-alan yhteistyötä ja 40 prosenttia joko erityisiä energiatuotteiden
toimituksiin, vientiin tai siirtoon liittyviä sopimuksia, kaasu- tai öljyesiintymien poraamista
koskevien sääntöjen laatimista tai energiaan liittyvien infrastruktuurien kehittämistä koskevia
kahdenvälisiä tai monenvälisiä sopimuksia.
NP\1097249FI.doc
3/3
PE584.133v01-00
FI
Komissio totesi, että yleistä energia-alan yhteistyötä koskevat hallitustenväliset sopimukset
eivät sisältäneet huolestuttavia säännöksiä (60 prosenttia). Jäljelle jääneestä 40 prosentista
sopimuksia vain energiatoimituksia tai energiainfrastruktuureja koskevien sopimusten (jotka
olivat siis vain osa tästä 40 prosentista hallitustenvälisiä sopimuksia) katsottiin sisältävän
huolestuttavia säännöksiä.
Vaikka ei otettaisi huomioon sitä, että tästä 40 prosentista vain energiatoimituksia tai
energiainfrastruktuureja koskevat sopimukset sisälsivät kyseenalaisia säännöksiä, minkä
perusteella niissä on kyse ”vaatimustenvastaisista sopimuksista”, huolestuttavia säännöksiä
sisältäviä sopimuksia oli silti vain 13,7 prosenttia kaikista sopimuksista, mikä on
huomattavasti pienempi määrä kuin vaikutustenarviointikertomuksessa mainittu osuus, jolla
perusteltiin uutta neuvoston päätöstä. Lisäksi 17 virheellisestä hallitustenvälisestä
sopimuksesta kuusi liittyi South Stream -hankkeeseen, mikä tarkoittaa, että
vaatimustenvastaisista sopimuksista 4,8 prosentissa oli kyse samasta ongelmasta. Näin ollen
vain 8,9 prosenttia hallitustenvälisistä sopimuksista sisälsi muita ongelmia, joita komission
olisi ratkottava erikseen. Suhteellisuusperiaatteen nojalla näin matalaa osuutta ei pidetä
riittävänä perusteena etukäteen annettavia ilmoituksia koskevan mekanismin perustamiselle.
Maltan parlamentti korostaa, että hallitustenvälisten sopimusten yhteensopivuus EU:n
lainsäädännön kanssa on tärkeää sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi
ja energian toimitusvarmuuden tehostamiseksi unionissa, mutta Maltan parlamentti ei ole yhtä
mieltä siitä, että ehdotetun neuvoston päätöksen 3 artiklassa säädetyt komission etukäteen
suorittamat yhteensopivuustarkastukset olisivat tarpeellisia. Ne olisivat vastoin toissijaisuuden
ja suhteellisuuden henkeä ja tarkoittaisivat sitä, että jäsenvaltioilta vietäisiin osa niiden
itsenäisestä päätösvallasta tehdä sopimuksia kolmansien maiden kanssa.
Maltan parlamentti huomauttaa, että tilanteessa, jossa jokin sopimus on ristiriidassa EU:n
lainsäädännön kanssa, voidaan soveltaa jo käytössä olevia mekanismeja perussopimuksissa
säädetyllä tavalla. Jos esimerkiksi EU:n kilpailulainsäädäntöä rikotaan, komissio voi
turvautua SEUT-sopimuksen VII osaston 1 luvun 1 ja 2 jaksossa säädettyihin mekanismeihin.
Jos kyseessä on ristiriita EU:n oikeuden kanssa, komissio voi turvautua myös SEUTsopimuksen 258 artiklassa säädetyn rikkomusmenettelyn käynnistämiseen.
Ehdotuksen 7 artiklassa määritellään ei-sitovia hallitustenvälisiä sopimuksia koskevat
velvollisuudet ja komission arvioinnit. Maltan parlamentti katsoo, että tällaiset sopimukset
eivät voi rikkoa EU:n lainsäädäntöä, koska ne eivät ole laillisesti sitovia. Komissiolla on vain
ne valtuudet, jotka sille on myönnetty jäsenvaltioiden toimesta tai perussopimusten nojalla.
Vastaavasti Euroopan unionin tuomioistuin voi käyttää tuomiovaltaansa ainoastaan sellaisiin
oikeudellisesti ei-sitoviin sopimuksiin, joilla on oikeudellisia vaikutuksia. Näin ollen
Euroopan unionin tuomioistuimella ei välttämättä ole tuomiovaltaa joidenkin näiden
hallitustenvälisten sopimusten osien osalta, jolleivät ne aiheuta oikeudellisia vaikutuksia,
minkä seurauksena komissiolla ei ole valtuuksia arvioida näitä osia, jotka eivät aiheuta
oikeudellisia vaikutuksia. Nykyisen ehdotuksen säännösten nojalla jäsenvaltiot antaisivat
komissiolle mahdollisuuden arvioida ei-sitovien hallitustenvälisten sopimusten
yhteensopivuuden EU:n lainsäädännön kanssa koko sopimusten osalta tekemättä eroa
oikeudellisia vaikutuksia aiheuttavien ja aiheuttamattomien osien välille.
Sen perusteella, että Maltan parlamentti suhtautuu varauksellisesti kertomukseen
vaikutustenarvioinnista ja että i) komission ehdotus ryhtyä neuvotteluihin uusista tai jo
PE584.133v01-00
FI
4/4
NP\1097249FI.doc
olemassa olevista hallitustenvälisistä sopimuksista tai jo olemassa olevien
hallitustenvälisten sopimusten muuttamisesta komission osallistuessa neuvotteluihin
tarkkailijana (etukäteen annettava ilmoitus) ja ii) ei-sitovista välineistä komission
arviointia varten on vastoin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta, todetaan
seuraavaa:
Maltan parlamentti on päättänyt vastustaa ehdotusta ja toimittaa tämän perustellun
lausunnon Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta
tehtyyn sopimukseen liitetyssä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista
koskevassa pöytäkirjassa N:o 2 olevassa 6 artiklassa määritellyn menettelyn mukaisesti.
Anġlu Farrugia
Puhemies
NP\1097249FI.doc
5/5
PE584.133v01-00
FI