Muistioluonnos valtioneuvoston asetus naisiin kohdistuvan
MUISTIOLUONNOS STM049:00/2015 1(5) 20.9.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS NAISIIN KOHDISTUVAN PERHEVÄKIVALLAN TORJUNNAN TOIMIKUNNASTA VÄKIVALLAN JA YLEISPERUSTELUT 1 Nykytila ja sen arviointi 1.1 Istanbulin sopimuksen 10 artiklassa tarkoitettu yhteensovittamiselin Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (SopS 52/2015, Istanbulin sopimus) tuli Suomessa voimaan 1 päivänä elokuuta 2016. Se velvoittaa osapuolia kansalliseen koordinointiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisyssä ja torjumisessa. Istanbulin sopimuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaan osapuolet nimeävät tai asettavat yhden tai useamman virallisen elimen vastaamaan sellaisten toimintaperiaatteiden ja toimien yhteensovittamisesta, täytäntöönpanosta, seurannasta ja arvioinnista, jotka on tarkoitettu kaikkien Istanbulin sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Nämä elimet sovittavat yhteen 11 artiklassa tarkoitettua tietojen kokoamista, tarkastelevat sen tuloksia ja tiedottavat niistä. Artiklassa tarkoitettu elin voi olla olemassa oleva tai erikseen perustettava valtiollinen instituutio. Sen koko ja rahoitus ovat sopimusvaltion harkinnassa. Artiklan 2 kohdan mukaan osapuolet varmistavat, että elimet saavat yleisluonteista tietoa Istanbulin sopimuksen VIII luvun mukaisesti toteutetuista toimista. Kyseinen luku koskee kansainvälistä yhteistyötä. Artiklan 3 kohdan mukaan osapuolet varmistavat, että elimet pystyvät viestimään suoraan muissa osapuolissa toimivien vastaavien elinten kanssa ja edistämään suhteita niihin. 1.2 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tähänastinen koordinointi valtioneuvostossa Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä alettiin koordinoida valtioneuvoston tasolla vuonna 2007 sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä. Sen tukena toimi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteydessä eri ministeriöiden virkamiehistä koottu verkosto, joka muutettiin Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn poikkihallinnolliseksi virkamiestyöryhmäksi (LÄPE) vuonna 2008. LÄPEn tehtävänä on ollut koordinoida lähisuhdeväkivaltaa koskevia kysymyksiä sekä päivittää ja sovittaa yhteen niitä koskevia kansallisia ohjelmia. Se on hallinnonalojen yhteistyötä lisäämällä pyrkinyt vahvistamaan aihepiiriin liittyvää asiantuntijuutta ja poistamaan sitä koskevia päällekkäisyyksiä. Lisäksi LÄPE on valmistellut naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen poikkihallinnollisen ohjelman ja koordinoi ja seurannut ohjelman toimeenpanoa. LÄPE raportoi toiminnastaan sisäisen turvallisuuden laajennetulle ministeriryhmälle. Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO www.stm.fi Puhelin 0295 16001 Telekopio 09 6980 709 e-mail: [email protected] [email protected] 2(5) LÄPEn toimikausi kestää vuoden 2016 loppuun. Siinä ovat edustettuina ulkoasiainministeriö, oikeusministeriö, sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, STM, Poliisihallitus sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 1.3 Nykytilan arviointi Vuodesta 2008 toiminut LÄPE vastaa suurelta osin luonteeltaan ja tehtäviltään Istanbulin sopimuksen 10 artiklassa tarkoitettua yhteensovittamiselintä. LÄPEn toiminnassa huomio on kuitenkin keskittynyt lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn, kun taas yhteensovittamiselimen alan tulisi kattaa myös muu naisiin kohdistuva väkivalta. Lisäksi LÄPEn tehtäviin ei kuulu yhteistyö muiden maiden vastaavien elinten kanssa. LÄPE ei ole luonteeltaan pysyvä, vaan se on asetettu ensin vuoksi 2008–2011 ja sen jälkeen 2012– 2015. Tällä hetkellä LÄPEn toimikautta on jatkettu vuoden 2016 loppuun. Istanbulin sopimuksen 10 artiklassa ei edellytetä yhteensovittamiselimeltä pysyvyyttä, mutta pysyväisluonteisen elimen voidaan arvioida toimivan tehokkaammin Istanbulin sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan väkivallan ehkäisyssä kuin nykyisen määräaikaisen työryhmän. 2 Tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Istanbulin sopimuksen 10 artiklan toimeenpanemiseksi esitetään, että valtioneuvosto asettaisi pysyvän naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen toimikunnan, jossa olisi mukana eri ministeriöitä ja niiden hallinnonaloja. Toimikunnan kokoonpano olisi samantyyppinen kuin vuodesta 2008 toimineen LÄPEn. Tavoitteena on, että valtioneuvoston pysyvänä rakenteena toimikunta vahvistaa poikkihallinnollista yhteistyötä naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä. Hallituksen esityksessä HE 155/2014 vp ehdotetulla tavalla toimikunta asetettaisiin STM:n yhteyteen, jossa myös nykyinen LÄPE toimii. Tämä olisi perusteltua, sillä väkivallan uhreille tarkoitetut palvelut kuuluvat suurelta osin STM:n hallinnonalalle. Ehdotettu asetus vastaa pääosin rakenteeltaan rikoksentorjuntaneuvostosta annettua valtioneuvoston asetusta (396/2007). Ehdotetun toimikunnan tehtäviin ei kuuluisi julkisen vallan käyttöä. Siten toimikuntaa olisi pidettävä perustuslain 119 §:n 2 momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitettuna valtionhallinnon yksikkönä, josta voidaan säätää perustuslain nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella. 3 Asetusehdotuksen vaikutukset 3.1 Taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset viranomaisten toimintaan Toimikunta toimisi STM:n yhteydessä. Sen toimintamenot maksettaisiin STM:n määrärahoista eikä ylimääräistä rahoitusta siten tarvittaisi. Poikkihallinnollisuus olisi keskeistä toimikunnan toiminnassa. Koordinoimalla viranomaisten välistä yhteistyötä voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja saada aikaan synergiaetuja. Esimerkiksi saman- 3(5) aikaisesti eri hallinnonaloilla toteutettavat toimenpiteet tukevat toisiaan ja tehostavat siten toistensa vaikutuksia. Tätä kautta toiminnalla on mahdollista saada aikaan kustannussäästöjä. 3.2 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Toimikunnan perustamisella mahdollistetaan poikkihallinnollinen ja laaja-alainen työ naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa vastaan. Tämä auttaa aihepiiriä koskevan tietoisuuden lisäämistä kansalaisten keskuudessa, jolloin väkivalta otettaisiin nykyistä helpommin puheeksi ja siihen olisi näin mahdollista puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 4 Asian valmistelu Täydennetään. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Asetusehdotuksen perustelut 1 §. Toimikunta. Pykälässä säädettäisiin siitä, että Istanbulin sopimuksen 10 artiklassa tarkoitettu yhteensovittamiselin, jota Suomessa kutsuttaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnaksi, toimisi STM:n yhteydessä. 2 §. Toimikunnan tehtävät. Pykälässä säädettäisiin toimikunnan tehtävistä. Pykälän 1 kohdan mukaan toimikunta vastaisi Istanbulin sopimuksen mukaisesti sellaisten toimintaperiaatteiden ja toimien yhteensovittamisesta, täytäntöönpanosta, seurannasta ja arvioinnista, jotka on tarkoitettu kaikkien Istanbulin sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Tähän kuuluisi esimerkiksi vuosittaisen suunnitelman laatiminen Istanbulin sopimuksen toimeenpanemiseksi Suomessa. Istanbulin sopimuksen soveltamisalasta säädetään sopimuksen 2 artiklassa. Artiklan 1 kohdan mukaan Istanbulin sopimusta sovelletaan kaikkiin naisiin kohdistuvan väkivallan muotoihin, mukaan lukien perheväkivalta, joka kohdistuu suhteellisesti useimmin naisiin. Osapuolia kuitenkin kehotetaan artiklan 2 kohdassa soveltamaan Istanbulin sopimusta kaikkiin perheväkivallan uhreihin. Kun osapuolet panevat täytäntöön Istanbulin sopimuksen määräyksiä, niiden tulee kiinnittää erityistä huomiota naisiin sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreina. Vaikka Istanbulin sopimus edellyttää, että sopimusosapuolet kiinnittävät erityistä huomiota naisiin sukupuolen perustuvan väkivallan uhreina, se ei siis rajoitu vain naisten suojelemiseen väkivallalta, vaan sitä kehotetaan soveltamaan kaikkiin väkivallan ja lähisuhde- ja perheväkivallan uhreihin, myös miehiin ja lapsiin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pitänyt mietinnössään lähtökohtaa perusteltuna (TyVM 15/2014 vp). Ehdotetun toimikunnan ala kattaisi siten paitsi naisiin kohdistuvaan väkivallan ehkäisemisen, myös laajemmin perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyviä kysymyksiä. Istanbulin sopimuksen 11 artiklan mukaan sopimusosapuolet sitoutuvat kokoamaan säännöllisin väliajoin asiaankuuluvia eriteltyjä tilastotietoja kaikkien Istanbulin sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen esiintymisestä sekä tukemaan kaikkia Istanbulin sopimuksen sovel- 4(5) tamisalaan kuuluvia väkivallan muotoja koskevaa tutkimusta. Lisäksi osapuolet pyrkivät tekemään säännöllisin väliajoin väestöpohjaisia tutkimuksia arvioidakseen kaikkien Istanbulin sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen laajuutta ja kehityssuuntia. Istanbulin sopimuksen 10 artiklassa säädetään yhteensovittamiselinten tehtäväksi sovittaa yhteen 11 artiklassa tarkoitettua tietojen kokoamista, tarkastella sen tuloksia ja tiedottaa niistä. Tästä toimikunnan tehtävästä säädettäisiin ehdotetun 2 §:n 2 kohdassa. Säännöksessä tarkoitettu tieto voisi olla peräisin eri hallinnonalojen tutkimuslaitoksilta, mutta myös esimerkiksi kansalaisjärjestöiltä. Istanbulin sopimuksen 10 artiklan mukaan osapuolet varmistavat, että yhteensovittamiselimet pystyvät viestimään suoraan muissa osapuolissa toimivien vastaavien elinten kanssa ja edistämään suhteita niihin. Tämän mukaisesti ehdotetussa 3 kohdassa säädettäisiin toimikunnan tehtäväksi pitää yhteyttä muissa maissa toimiviin vastaaviin tahoihin. Ehdotetun 4 kohdan mukaan toimikunta suorittaisi myös muut valtioneuvoston sille antamat tehtävät. 3 §. Toimikunnan kokoonpano. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin yleisesti toimikunnan kokoonpanosta ja sen määräämisestä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tahoista, joiden edustus toimikunnassa olisi oltava. Edustettuina olisivat useat eri ministeriöt sekä niiden alaiset virastot ja laitokset. Kuten edellä on selostettu, Istanbulin sopimuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaan sopimusvaltioiden tulee varmistaa, että yhteensovittamiselin saa yleisluonteista tietoa Istanbulin sopimuksen VIII luvun mukaisesti toteutetuista toimista. Nämä toimet liittyvät kansainväliseen yhteistyöhön ja kuuluvat ulkoasiainministeriön hallinnonalalle. Ehdotettu toimikunta saisi säännöksessä tarkoitettua tietoa ulkoasiainministeriöstä nimetyn edustajan kautta. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin menettelystä siinä tapauksessa, että toimikunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, muu jäsen tai varajäsen eroaisi kesken toimikauden. Tällaisessa tilanteessa STM määräisi hänen tilalleen uuden henkilön jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Pykälän 4 momentin mukaan toimikunta voisi määrätä pysyviä asiantuntijoita keskuuteensa. 4 §. Toiminnan järjestäminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin siitä, että toimikunta voisi asettaa keskuudestaan toimialansa eri osa-alueita käsitteleviä jaostoja. Näitä voisivat olla esimerkiksi uhrien palveluita käsittelevä jaosto ja tutkimusjaosto. Jaostoihin voisi kuulua myös toimikunnan ulkopuolisia jäseniä, esimerkiksi edustajia sellaisista järjestöistä, joiden tavoitteisiin kuuluu naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunta. Tätä kautta toteutettaisiin Istanbulin sopimuksen 9 artiklaa, jonka mukaan osapuolet tunnustavat kaikilla tasoilla naisiin kohdistuvaa väkivaltaa torjuvien asianomaisten kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden työn, kannustavat ja tukevat tätä työtä sekä vakiinnuttavat tehokkaan yhteistyön näiden järjestöjen kanssa. Myös Istanbulin sopimuksen 7 artikla edellyttää yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa. Järjestöt tuottavat tietoa Istanbulin sopimukseen sisältyvän väkivallan muodoista ja laadusta tukipalveluseurannan kautta, minkä vuoksi järjestöjen asiantuntemusta olisi tärkeää saada toimikunnan käyttöön. 5(5) Pykälän 2 momentin mukaan toimikunta voisi asettaa keskuudestaan työvaliokunnan, joka voisi kiireellisessä tapauksessa käsitellä yksittäisen asian toimikunnan puolesta. Lisäksi toimikunta voisi 3 momentin mukaan perustaa työryhmän selvittämään yksittäistä toimialaansa kuuluvaa kysymystä. Myös työryhmään voisi kuulua toimikunnan ulkopuolisia jäseniä. Selvää on, että toimikunta, jaosto, työvaliokunta ja työryhmä voisivat tarvittaessa kuulla asiantuntijoita, esimerkiksi kansalaisjärjestöjen edustajia. Tästä ei ole tarpeen säätää erikseen asetuksessa. 5 §. Päätöksenteko. Pykälässä säädettäisiin toimikunnan päätöksenteosta vastaavalla tavalla kuin rikoksentorjuntaneuvostosta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:ssä. 6 §. Sihteeristö. Pykälässä säädettäisiin, että toimikunnalla on sihteeristö, joka koostuisi STM:n tehtävään määräämistä henkilöistä. Käytännössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn valtakunnallisesta koordinoinnista, kuten turvakotitoiminnan kehittämisestä ja Istanbulin sopimuksen 24 artiklassa tarkoitetun puhelinpalvelun toimeenpanosta. Siksi olisi perusteltua, että ehdotetun toimikunnan sihteeri olisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. 7 §. Työjärjestys. Pykälän 1 momentin mukaan toimikunnan työjärjestyksen määräisi sosiaali- ja terveysministeriö. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin asioista, joista työjärjestyksessä määrätään tarkemmin. 8 §. Toimintasuunnitelma ja toimintakertomus. Pykälän 1 momentin mukaan valtioneuvosto hyväksyisi toimintasuunnitelman, jonka toimikunta laatii itselleen. Lisäksi pykälän 2 momentin mukaan toimikunta antaisi vuosittain valtioneuvostolle kertomuksen toiminnastaan. Rikoksentorjuntaneuvostosta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n mukaan rikoksentorjuntaneuvoston toimintasuunnitelman hyväksyy oikeusministeriö ja toimintakertomus annetaan oikeusministeriölle. Ehdotetun toimikunnan toiminnan poikkihallinnollisuuden korostamiseksi kuitenkin säädettäisiin, että toimikunnan toimintasuunnitelman hyväksyisi valtioneuvosto ja toimintakertomus annettaisiin valtioneuvostolle. 2 Voimaantulo Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian. LÄPEn toimikausi kestää vuoden 2016 loppuun, ja olisi tärkeää, että uusi toimikunta voisi aloittaa työnsä heti tämän jälkeen.
© Copyright 2024