1. No category

24.9.2016
Kemia
Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä.
Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli
kuinka aine muuttuu
toiseksi aineeksi.
Kemia
1. Kemia oppiaineena ja tieteen alana
2. Kemian opetuksen tavoitteet, OPS
3. Kemian opiskelusta lukiossa
4. Kurssit
5. Kemian arvioinnista
6. Kokeellisuus
7. Esimerkkejä
Kemia
24.9.2016
1
24.9.2016
1. Kemia oppiaineena ja tieteen
alana
 Mitä on kemia? Erään määritelmän mukaan kemia
on elektronien siirtymistä ja näiden siirtymisten aiheuttamien näkyvien muutosten tutkimista ja hyödyntämistä. Kemian ymmärtämiseen tarvitaan niin
teoriaa kuin kokeellisuutta.
 Kemia on luonnontiede, joka perustuu aineen rakenteen, kootumuksen ja ominaisuuksien tuntemiseen sekä eri aineiden välisten reaktioiden ymmärtämiseen.
 Matematiikka on kieli, jolla kemia kirjoitetaan.
Siksi matematiikan tiedot ja taidot on hallittava.
 Teollisuus, hyöty, kestävä kehitys.
 Mielenkiintoisuus ⟺ työturvallisuus ⟺ jokapäiväisyys
Kemia
24.9.2016
2. Kemian opetuksen tavoitteet,
OPS (opetussuunnitelma)
Tavoitteena on, että opiskelija
 Osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää
kemian yhteyksiä jokapäiväisen elämän ilmiöihin
sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin.
 Osaa kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen
tiedonhankinnan avulla etsiä ja käsitellä tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista
ilmiöistä ja aineiden ominaisuuksista sekä arvioida
tiedon luotettavuutta ja merkitystä.
 Osaa tehdä ilmiöitä koskevia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekä osaa ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat.
Kemia
24.9.2016
2
24.9.2016
2. Kemian opetuksen tavoitteet,
OPS
 Osaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin
hankkimaansa tietoa ja keskustella siitä sekä esittää sitä muille.
 Perehtyy tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallintamisen välineinä.
 Perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa.
 Osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä
osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa
koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon.
 Saa kokemuksia, jot ka herättävät ja syventävät
kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan.
Kemia
24.9.2016
3. Kemian opiskelusta lukiossa
 Kem ian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kem iasta, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita,
menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen
edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian mer kitystä ihmisen ja luonnon hyv invoinnille
tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita. (OPS, 2005)
 Sama suomeksi: Kemian opiskelu on lukem ista,
laskemista ja labroja!
Kemia
24.9.2016
3
24.9.2016
3. Kemian opiskelusta lukiossa
 Teoriaa pitää lukea ja kerrata tarvittaessa asioita.
 Omien ratkaisuiden julkinen esittäminen, vertais- ja
opetuskeskustelut. Kemisti on työelämässä lähes aina tiimin / työryhmän jäsen. Yksinäisiä susia ei ole!
 Kokeellisuus täydentää teoriatietoja. Työturvallisuus
on kokeellisuudessa kaiken lähtökohta. Hyvä kemisti
osaa tehdä töitä turvallisesti ja ennen kaikkea tietää
mitä tekee  laboratorioon / työtunneille ei tulla lukematta työn teoriaa ja suoritusohjeita!
 Vain yksi pakollinen kurssi, jolla raapaistaan pintaa.
 http://opetus.tv/kemia/ ja muu nettitieto.
Kemia
24.9.2016
4. Kurssit
 1.kurssi: Tutustumista kemiaan, peruskäsitteitä ja
kemian ilmiöitä, kokeellisuuden = labratöiden aloitus.
 2.kurssi: Tarkastellaan atomin rakennetta, vahvoja ja
heikkoja sidoksia sekä orgaanisten yhdisteiden rakennetta.
 3.kurssi: Tarkastellaan reaktioyhtälöitä, reaktioiden
energioita ja entalpiaa.
 4.kurssi: Tarkastellaan hapettumis – pelkistymisilmiöitä ja materiaaleja.
 5.kurssi: Tarkastellaan reaktiotasapainoa, happoja ja
emäksiä (happamuutta/emäksisyyttä) sekä liukoisuutta.
 6.kurssi:
Kemia
mista.
Kertausta ja YO-kokeeseen valmistautu-
24.9.2016
4
24.9.2016
5. Kemian arvioinnista
 Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito. Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen
tiedonhankinnan ja -käsittelytaitojen kehittyminen,
johon kuuluvat:
• havaintojen tekeminen,
suunnittelu ja toteutus,
mittausten
ja
kokeiden
• työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö,
• tulosten esittäminen sekä suullisesti että kirjallisesti,
• tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi ja
• johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen.
 Koe, usein noin 80 – 90% kurssiarvosanasta, lisäksi laskuharjoituspisteet & työselostus.
Kemia
24.9.2016
6. Kokeellisuus
 Opiskelija oppii tekemään havaintoja ja päätelmiä
kokeellisten tulosten kautta.
 Opiskelija opettelee käyttämään kemian työvälineitä ja kokoamaan erilaisia laitteistoja, mm. tislauslaitteisto.
 Opiskelija oppii käyttämään yleisimpiä reagensseja ja osaa niiden turvallisen käytön (rauhallisuus, merkinnät, säilytys, ensiapu).
 Opiskelija oppii työselostuksen tekemisen (rakenne) ja tarkoituksen (miksi ja kenelle).
Kemia
24.9.2016
5
24.9.2016
7. Esimerkkejä: Haber-Bosch
ja ammoniakin valmistus
KU VAT: N etti
Fritz
Haber
Carl
Bosch
(1868–1934),
kemian Nobel
1918
(1874–1940),
kemian Nobel
1931
𝑁2 𝑔 + 3𝐻2 𝑔 ⇌ 2𝑁𝐻3 (𝑔)
∆𝐻 = −92,22 𝑘𝐽𝑚𝑜𝑙 −1
Rauta-katalyytti
(myös 𝐾2 𝑂, 𝐶𝑎𝑂 ja 𝐴𝑙 2 𝑂3 ). Paine 150Kemia
250 baaria, lämpötila 300-550 Celsius-astetta.
24.9.2016
7. Esimerkkejä: Palaminen
KU VAT: N etti
Palaminen on aineen
kemiallista yhtymistä
happeen!
𝑂2 𝑔 + 2𝐻2 𝑔 → 2𝐻2 𝑂(𝑔)
+ lämpöä
Kemia
24.9.2016
6
24.9.2016
7. Esimerkkejä: Hiiliyhdisteet
Kemia
24.9.2016
KU VAT: N etti
7