2016, lokakuu - Lähetysyhdistys Kylväjä
Lähetysyhdistys Kylväjän julkaisu 10 / 2016 Nuorten kanssa Mongoliassa s. 6 Hyväntahtoinen yhteistyökumppani s. 8 Jotain vihreää lautaselle s. 12 K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6 3 Päätoimittaja: Pekka Mäkipää Toimituspäällikkö: Outi Rajala 10 / 2016 Toimitussihteeri: Elina Tervonen 3 6 10 12 20 Toimituksen osoite: PL 188, 01301 Vantaa Katuosoite: Tikkuraitti 11 A, 2. krs, Tikkurila p. 09 2532 5400 [email protected] osoitteenmuutokset@ kylvaja.fi Julkaisija: Lähetysyhdistys Kylväjä ry PL 188, 01301 Vantaa www.kylvaja.fi Pankkiyhteys: Nooa Säästöpankki IBAN: FI57 4405 0010 0212 96 BIC: ITELFIHH Keräyslupa: Rahankeräysluvan saaja: Lähetysyhdistys Kylväjä Rahankeräysluvan myöntäjä: Poliisihallitus Luvan numero ja myöntämisajankohta: POL-201410316 30.1.2015 Keräyksen toimeenpanoaika: 30.1.2015–31.12.2016 Kylväjä on Raamattuun sitoutuva, evankelis-luterilainen kirkon lähetysjärjestö. Kylväjä lähettää lähetystyöntekijöitä edistämään Jumalan valtakunnan etenemistä erityisesti siellä, missä on vähän tai ei lainkaan kristittyjä ja kirkkoja, ja kutsuu kristittyjä kantamaan vastuunsa lähetystehtävästä. ISSN 1239-5560 Painopaikka: Oy Fram Ab, Vaasa 4 8 15 16 21 22 24 Pääkirjoitus Pääkirjoitus: Hengitysharjoituksia Pekka Mäkipää Mitä muuta lähetystyö onkaan Evankeliumia jurtasta jurttaan Kokkausta ja kohtaamista Sambuudanzan urheilee tosissaan Ajankohtaista Meidän norjalaiset ystävämme Sanan sivu Kaste aloittaa uuden elämän Talous Tapahtumat Menoa maailmalla Kannen kuva: Jussi Valkeajoki Hiljattain alkanut seurakunta Mongoliassa kokoontuu jurtassa. Seuraava Kylväjä-lehti ilmestyy 10.11. Hengitysharjoituksia L ähetyskäsky on enemmän ahdistanut kuin rohkaissut minua – miten niin suuri tehtävä soveltuu syntiselle ihmiselle? Näin kirjoittaa tässä lehdessä 23-vuotias Veera Tampereelta. Veera pukee sanoiksi monen uskonsa todesta ottavan nuoren – ja vanhemman – kokemuksen. Asia on ymmärretty: lähetyskäsky ei ole suositus tai ehdotus, vaan korkeimmalta mahdolliselta taholta annettu määräys. On luonnollista, että pitää itseään tehtävään sopimattomana. Mikä käskyssä ahdistaa? Luonnostani kuvittelen, että minun on autettava Jumalaa tekemällä lähetystyötä. Asia on toisin päin. Lähetyskäskyn kautta Jumala auttaa minua. Hän auttaa löytämään paikkani ja tarkoituksen elämälle. Lähetyselämän laki on yksinkertainen: kristityn on helpompi hengittää kuin pidättää hengitystä. Rehellinen kristitty ei kuvittele voivansa täyttää lain vaatimusta, vaikka myöntää, että se on yksinomaan hyvä ja tarpeellinen. Länsimaisessa kristillisyydessä vaikuttaa harha, joka vääristää käsitystämme ihmisyydestä ja pahimmillaan vie mahdollisuuden hengittää lähetyselämää. Se pukeutuu valkeuden vaatteeseen. Tarkoitan puhetta ihmisoikeuksista. Ihmisoikeusperustaisuus on jo usean vuoden ajan ollut kehitysyhteistyössä ohjaava periaate. Kyllä vain, ihmisoikeuksien edistäminen ja turvaaminen onkin tärkeää ja keskeistä. Sitä en kiistä. Mutta pahaa jälkeä – kauniimmin sanottuna uutta tulkintaa – syntyy, kun ihmisoikeudet nostetaan Raamatun ilmoitusta ohjaavaksi periaatteeksi. Lähimmäisen rakastamisen velvollisuudesta tulee ihmisen oikeus rakastaa. Näin käy esimerkiksi Luterilaisen maailmanliiton asiakirjassa Linjaus sukupuolten välisestä oikeudenmukaisuudesta (2013), jota olemme opiskelleet taustalukemiseksi kirkkohallituksen ja lähetysjärjestöjen välisiin ohjauskeskusteluihin kuluvana syksynä. Asiakirjassa laajennetaan kehitysyhteistyössä käytetty oikeusperustaisuus koskemaan Raamatun ilmoitusta. Ongelma on, että ”minulla on oikeus” on Raamatulle vieras lähtökohta. Sekä Vanha että Uusi testamentti lähtevät ihmisen, miehen ja naisen, velvollisuuksista ja vastuista toinen toisilleen. Velvollisuudet ohjaavat oikeaan ja täy- sipainoiseen elämään ja suhteeseen lähimmäisiin. Jumalan ylivertaisesta hyvyydestä kertoo se, että antaessaan käskyn hän liittää siihen lupauksen, jonka itse toteuttaa. Lähetyskäskyn kohdalla niitä on kaksi: ”Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” Ensinnäkin maailma ja sen meno loppuu kerran. Toiseksi Jeesus ei milloinkaan jätä häneen turvaavaa syntistä ihmistä, joka tuntee puutteensa käskyn täyttymisessä. Lähetyskäskyn voima on nimenomaan siihen liitetyssä lupauksessa. Uskon kautta lahjana saatava oikeus olla Jumalan lapsi tuodaan lähetyskäskyyn käärittynä. Jumalan lapseksi pääseminen ei ole ihmisen oikeus. Lähetyselämän tasa-arvokysymys se voi hyvinkin olla – jotkut saavat kuulla evankeliumin monta kertaa, toiset eivät koskaan. Jos tämä alkaa ahdistaa, hengitetään syvempää. [email protected] ”Hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi kaikille, jotka uskovat häneen” Joh.1:12 4 K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6 K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6 Liisa Kingmalle seurakuntatyön kultainen ansiomerkki unnuntaina 6.11.2016 kerätään Suomen kirkoissa kolehti Lähetysyhdistys Kylväjän tekemälle urheilulähetystyölle. Työtä tehdään Mongoliassa läheisessä yhteydessä Mongolian luterilaisten seurakuntien kanssa. Tarjoamme nuorille harrastusmahdollisuuksia ja rakennusaineita hyvään elämään. Hartaudet ovat keskeinen osa viikoittaista toimintaa. Valmentajina ja johtajina toimivat seurakuntalaiset, mutta suuri osa toimintaan osallistuvista nuorista ei ole vielä kristittyjä. Näin heille tarjoutuu tilaisuus tutustua kristittyihin ja kuulla evankeliumi. Urheilulähetystyön kautta moni on löytänyt tiensä seurakuntaan. Tulevaisuudessa tavoitteena on siirtää valmennus- ja johtamisvastuuta yhä enemmän paikallisille, rakentaa vammaisurheilumahdollisuuksia sekä laajentaa urheilulähetystyötä uusille työalueille. K Ekumeeninen lähetyspyhä 9.10. S unnuntaina 9.10. vietetään kristittyjen yhteistä ekumeenista lähetyspyhää. Se muistuttaa kristittyjen yhteisen todistuksen ja keskinäisen rauhan merkityksestä. Lähetyspyhän teema on evankelisluterilaisen kirkon vuosiaiheiden mukaisesti Jeesuksen lähettiläät. Lähetyspyhän aineistossa eri kirkkojen jäsenet mietiskelevät sunnuntaille annettuja raamatuntekstejä. Tämänkertaisen Vanhan testamentin pohdinnan on kirjoittanut Kylväjän lähetysteologi Jukka Norvanto. Lähetyspyhän aineiston julkaisevat Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Suomen Lähetysneuvosto ja Suomen Vapaakristillinen neuvosto. Jukka Norvannon pohdinta syyrialaisesta sotapäällikkö Naamanista (2. Kun. 5: 14–17) on luettavissa myös Kylväjä-blogissa. Jukan kirjoitus Naamanista on ekumeenisesti katolisen kirkon pyhäpäivän mukainen Vanhan testamentin teksti. Kirjepyhäkoulua Mongoliasta Suomeen N yt pyhäkouluun voi päästä, vaikka kirkko olisi kaukana eikä kyyti järjestyisi. Tuore Mongolian-lähetti Marjut Tikkanen on aloittanut kirjepyhäkoulun, jossa välimatka ei haittaa. – Monissa seurakunnissa ei ole pitkien matkojen takia resursseja pitää pyhäkouluja. Niinpä mietin, että kirjepyhäkoulu voisi palvella seurakuntia ja lapsityötä, Marjut sanoo. Kirjepyhäkoulussa lapsi saa joka kuukausi lukuvuoden ajan kirjeen, jossa kerrotaan Raamatusta. Lisäksi kirjeessä on tehtäviä ja lähetysosio, jossa tutustutaan Tikkasen perheen elämään, Mongoliaan ja mongolien tapoihin elää ja touhuta. – Kirje on sinänsä oiva muoto – se kokoaa lapsen ja aikuisen yhdessä pieneen hetkeen sanan äärellä, Marjut toteaa. Kirjeen suunnittelee pääosin Marjut, kirjettä kuvit- JUSSI VALKEAJOKI S irkkopalvelut on myöntänyt Oulun hiippakunnan ja Lumijoen seurakunnan hakemuksesta seurakuntatyön kultaisen ansiomerkin lehtori, veteraanilähetti Liisa Kingmalle, 75. Lähetystyön neuvottelukunnan puheenjohtaja Erkki Huuki ja seurakuntien sekä hiippakunnan edustajista koostunut delegaatio luovutti kultaisen merkin sekä kunniakirjan Kingmalle Oulun hiippakunnan lähetysjuhlilla Siikalatvan Piippolassa lauantaina 3.9. ”Liisa on ansainnut kultaa, sen me kaikki tiedämme”, kirjoitti erään seurakunnan kirkkoherra palkitsemista koskeneessa viestittelyssä. Kingman palkitseminen tiivistyy kahteen pääseikkaan: 37-vuotiseen uraan lähettinä Keski-Aasiassa olosuhteissa, joissa oli vain vähän silminnähtäviä tuloksia. Toiseksi mainitaan hänen panoksensa turvapaikanhakijoiden vapaaehtoisena darin kielen tulkkina useissa seurakunnissa. Kingma opiskeli ensin Englannissa 1966-67 Ylioppilaslähetyksen lähetyskomitean lähettämänä ja työskenteli ensin Kansanlähetyksen palveluksessa 1967–1973, ja sen jälkeen Lähetysyhdistys Kylväjän palveluksessa 1974–2005. Hän on myös vieraillut kolme kertaa seniorilähettinä pakolaistyössä Ateenassa, ensin syksyllä 2014, ja sen jälkeen keväällä ja syksyllä 2015. ”Jumala on lähettänyt nämä turvapaikanhakijat, Lähettiliikenne Ijäkset palaavat ensimmäiseltä työkaudelta Mongoliasta 2.11. taa hänen ystävänsä Laura Kyllönen ja Anu Laitinen antaa vinkkejä sisältöön, hengelliseen antiin ja kokonaiskuvaan. Kirjepyhäkoulu on suunnattu esikoulunsa aloittaville ja ala-asteikäisille lapsille. Heille kirjeen saaminen voi olla jotain erityistä näin tietokoneaikana. Kirje ilmestyy kerran kuukaudessa lukuvuoden ajan. Kirjeen voi tilata postitse tai aikuisen sähköpostiin itse tulostettavaksi. Pyhäkoulukirjeet löytyvät myös Kylväjän nettisivuilta. Uusi yhteistyösopimus Seinäjoen alueseurakunta on solminut yhteistyösopimuksen Uzirpurin koulutuskeskuksen tukemiseksi Bangladeshissa. NIKO SEPPÄ Kolehti Kylväjän urheilulähetystyölle sunnuntaina 6.11. 5 Liisa Kingma juhlapäivänään. jotta he saisivat kuulla evankeliumin ja uskoa Jeesukseen vapaasti. Samalla Jumala antaa meidän suomalaisten kristittyjen olla mukana hänen pelastussuunnitelmassaan: ottaa heidät vastaan ja välittää evankeliumi tänne tuleville”, Liisa Kingma sanoo. Hän aikoo jatkaa toimintaansa kuten tähänkin asti ja kannustaa suomalaisia kristittyjä antamaan oman panoksensa keskuuteemme saapuvien lähimmäisten auttamiseksi. KYT Mongoliassa 15 vuotta Etiopiassa levotonta Kylväjä on tehnyt kehitysyhteistyötä Mongoliassa 15 vuotta. Kehitysyhteistyö alkoi vähitellen. Tavoitteena oli löytää ihmiset, joiden parissa kukaan muu ei tehnyt työtä. ”Alun kokeilujen kautta saimme sydämellemme erityisesti Mongolian vammaiset ihmiset. Olemme nähneet kuinka lähes hylätyistä ihmisistä on tullut aktiivisia toimijoita ja asioidensa edistäjiä”, kertoo Mongolian-lähetti Mika Laiho. FLOM-M viettää 15-vuotisjuhlia perjantaina 7.10 Ulaanbaatarissa, Mongoliassa, työntekijöiden ja yhteistyötahojen kanssa. Etiopiassa on tällä hetkellä suuria poliittisia heimoristiriitoihin liittyviä levottomuuksia. Rukoillaan rauhaa Etiopiaan ja turvallisuutta lähetystyöntekijöille. Rukoillaan erityisesti maaseudulle suuntautuvien matkojen puolesta, jotta ruokaturvahankkeet voisivat jatkua suunnitelmien mukaan. Kylväjän lähetysvartti tiistaisin kello 20.00 6 K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6 K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6 7 Mitä muuta lähetystyö onkaan Turun Martinseurakunnan nuoret tutustuivat kesäkuussa urheilulähetystyöhön Mongoliassa. Kohtaamiset ja vieraanvaraisuus painuivat matkalaisten mieliin. Anna-Liisa Kiviö iloitsi kohtaamisista urheilun lomassa. Veikka Kuisman kitaransoittotaidoille oli käyttöä myös Mongoliassa. Teksti: Anna-Liisa Kiviö ja Veikka Kuisma Kuvat: Anna-Liisan ja Veikan albumit M atkalle huoltajana osallistunut Anna-Liisa Kiviö kertoo: Seurakunnan vapaaehtoisena toimiva ystäväni Orkkuli Kuisma soitti ja kertoi, että hänelle oli tarjottu vedettäväksi nuorille suunnattua lähetystyön projektia, jonka yhtenä osana olisi matka Mongoliaan. Olin ollut jo useita vuosia mukana Orkkulin vetämän nuorten Roistot ja sankarit -nimisen raamattukerhon toiminnassa, joten innostuin tästäkin ajatuksesta. Mongolia-projekti kuulosti uskomattoman hienolta mahdollisuudelta lähteä seikkailuun ja tutustumaan urheilulähetystyöhön mahtavassa porukassa. En epäröinyt hetkeäkään. Mongolia oli minulle tuttu suuresta historiastaan ja hienosta luonnostaan. Tiesin maan olevan myös rauhallinen ja tasa-arvoinen. Matkakohteena se ei olisi kaikkein helpoin, mutta kuitenkin turvallisen tuntuinen. Kävin syksyllä työväenopistossa opiskelemassa venäjän alkeita. Tavoitteeni oli oppia kirjaimet, koska tiesin kyrillisten aakkosten olevan käytössä myös Mongoliassa. Aakkoset opin ja muutaman sanan venäjääkin, Mongoliassa sitten samoja sanoja mongoliksi. Osallistuin nuorten järjestämiin tapahtumiin, joissa tutustuttiin Mongoliaan ja urheilulähetystyöhön. Leirit ja nuorten tekemä Helmiä-tapahtuma messuineen olivat iloista yhdessä tekemistä. Loppiaisena Itämaan tietäjien illallinen sai paljon kiitosta. Taas kerran monitaitoiset nuoret sitoutuivat koko päiväksi tekemään tapahtumaa ja sen kautta lähetystyötä tutuksi illallisvieraille. Oli hienoa, että toiminnassa oli aktiivisesti mukana niitä, jotka eivät lähtisi matkalle, mutta jotka silti halusivat osallistua varainhankintaan ja tapahtumien järjestämiseen. Orkkuli Kuisman innostava ja aktiivinen toiminta sai meidät kaikki innostumaan yhteisestä tehtävästä. Uudet ideat ja kaikille jaettu vastuu tekivät projektistamme me-henkisen, mihin oli helppo sitoutua. Yhdessä tekemällä saimme myös matkalle tarvittavia ryhmätaitoja. MATKA oli täynnä mukavia elämyksiä. Olin matkalla nuorten kanssa, jotka olivat sosiaalisia, hyväkäytöksisiä ja erittäin hyviä pelaamaan koripalloa! Vaikka olot joskus vähän yllättivätkin ja kaikkia asioita ei voinut etukäteen tietää, nuorten ennakkoluuloton ja esteet ylittävä maastokelpoisuus oli ihailtavaa. Ijäksen lähettiperheen järjestämä ohjelma ja ystävällinen huolenpito olivat reissun kulmakiviä. Liikunnan lisäksi yhteys mongolien kanssa rakentui musiikin kautta. Oli yhteisiä säveliä, vaikka kieli oli eri, ja yh- dessä laulaminen loi tunnelmaa. Mongoliasta jäi mukaan monta tarinaa. Ulaanbaatarin jurtta-alueella ihmiset ottivat meidät ystävällisesti vastaan. Seuraavan päivän messuun tuli monia uusia ihmisiä, joita olimme kohdanneet henkilökohtaisesti. Mieleeni jäi erityisesti pieni poika, jolle annoin pienen sinisen lintupillin. Sunnuntain pyhäkoulussa hän kaivoi sen taskustaan ja näytti sitä iloisena. Ei ollut sanoja, mutta hymy yhdisti. Urheilulähetystyöstä tuli iloinen ja elämänmakuinen kuva. Kirkot olivat tavallisia taloja, joissa tuolit siirtyivät syrjään pingispöytien tieltä ja taas takaisin, kun tuli messun aika. Samoilla tuoleilla istuen nautimme yhteiset ateriat, ja tunnelma oli mutkaton. Monitoimiset tilat saivat seurakunnan yhteen. Pitäisikö meilläkin panna joskus jakkarat syrjään ja pelisali pystyyn? Hankkeeseen tärkeänä osana liittyivät myös ystävät, jotka tukivat rukouksin matkamme onnis- tumista. Se, että ihmiset kertoivat rukoilevansa reissumme puolesta, antoi levollisuutta ja muistutti esirukouksen merkityksestä. Rukoilemalla pidämme huolta toisistamme. Niko Ijäksen sanoin: ”Eniten maailmassa ihmisiä yhdistää urheilu ja musiikki.” Ja meitä kristittyjä yhdistää myös maailmanlaajuinen rukousyhteys. Kiitos siitä! MATKALLE osallistunut Veikka Kuisma kertoo: Halusin lähteä Mongoliaan hakemaan kokemuksia. Maa tuntui kiinnostavalta matkakohteelta. Olin kuullut Niko Ijäksen juttuja Mongoliasta Vuokatinrannassa muutama vuosi sitten. Valmistauduin matkaan hakemalla uuden passin ja ottamalla suositellut rokotukset. Matkasta jäi päällimmäiseksi mieleen vierailumme Ulaanbaatarin slummialueella, missä lauloimme kitaran säestyksellä ystäväni Karolinan kanssa suomalaisia rei- pastempoisia gospel-lauluja. Opin lähetystyöstä paljon matkan aikana. Suurin oivallus taisi olla se, ettei lähetystyön tarvitse olla pelkästään Jumalasta kertomista, vaan se on myös ihmisten kanssa työskentelyä ja toimimista. Eniten matkalla kosketti ihmisten vieraanvaraisuus ja jakaminen vähäisestä omastaan meille tuntemattomille. Myös se, ettei kaikilla paikallisilla ollut esimerkiksi kunnollista vessaa tai suihkua tuntui oudolta ja ehkä vähän surulliseltakin. Opin mongoleilta muutamia hauskoja faktoja heidän maastaan ja kulttuuristaan. Erityisesti nuoret mongolit opettivat minulle paljon kieltään. Matkan antia voi hyödyntää esimerkiksi jakamalla kokemuksia maasta ja siellä tehtävästä lähetystyöstä, jolloin Jumalalta kutsun saaneet tulevat lähetystyöntekijät saattavat saada kipinän lähteä Mongoliaan. 8 K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6 K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6 Meidän norjalaiset ystävämme Norjan luterilainen lähetysliitto, NLM, on tehnyt yhteistyötä Kylväjän kanssa yli 40 vuoden ajan. Molemmilla järjestöillä on vahva kutsu tavoittamattomien tavoittamiseen. Teksti: Elina Tervonen Kuva: Kylväjä N orjan luterilainen lähetysliitto, NLM, on Kylväjän suurin ja pitkäaikaisin yhteistyökumppani. Kylväjää 83 vuotta vanhempi ystävä on raivannut tietä ja ottanut pienemmän hoiviinsa jo kapaloissa. Siksipä hyppäämmekin aluksi kultaiselle 60-luvulle. Pohjoismaisiin opiskelijaliikkeisiin solmitut yhteydet vaikuttavat Ylioppilaslähetyksen (nykyisin OPKO) syntymiseen 1964. NLM:n lähetyssihteeri Gabriel Eikli ja Oslon seurakuntatiedekunnan kirkkohistorian professori Carl Fr. Wislöff vierailevat Suomen Raamattuopistolla, ja monet opiskelijat ymmärtävät saaneensa lähetyskutsun. Ylioppilaslähetyksen piirissä alkaa säännöllinen ja määrätietoinen lähetysopiskelu. Syksyllä 1966 Ylioppilaslähetys lähettää Liisa Jakkulan (ny- kyisin Kingma), Ritva Olkkolan (nykyisin Olkkola-Pääkkönen) ja Kimmo Juutilaisen Englantiin kielikouluun. Lähtijöille kootaan lähetysrenkaat. Opiskelijaherätyksessä syntynyt lähetys ohjautuu aluksi Kansanlähetykseen, kun se perustetaan 1967. Professori Wislöff suosittelee Ylioppilaslähetyksen nuoria kielikoululaisia NLM:n johdolle. Kansanlähetyksen työ alkaakin Etiopiassa ja Japanissa NLM:n työyhteydessä vuonna 1968. Kylväjän ja Kansanlähetyksen jakautuessa 1974 valtaosa Etiopian-läheteistä siirtyy Kylväjään. Heistä ja Kylväjän Japanin-läheteistä tulee NLM:n työntekijöitä, ja NLM ottaa vastuun siitä, ettei suomalaislähettien työkausi pääty kesken. Vuonna 1975 Kylväjä aloittaa työn uudella alueella Tansaniassa NLM:n työyhteydessä. JOKSEENKIN sekavasta 70-luvusta selvitään, ja yhteistyö NLM:nkanssa jatkuu luontevasti. Yhteistyötä helpottaa yhteinen teologinen pohja, luterilainen ristin teologia. Yhteinen visio tavoittamattomien tavoittamisesta on vahva. Työ suuntautuu sinne, missä on vähän kristittyjä ja kirkkoja. – NLM on 125 vuotta vanha järjestö, sillä on historiaa, eivätkä he hätkähdä pienistä. Hengellinen ja teologinen syvyys ja viisaus, joka NLM:llä on historiasta, on ollut tärkeää myös meille suomalaisille. Se pitää lähetystyöntekijänkin hengissä kentällä ja auttaa jaksamaan. Siksi Kylväjä on siihen työyhteyteen etsiytynyt, luonnehtii työaluevastaava Tapio Pokka. Hänellä on kokemusta yhteistyöstä NLM:n kanssa lähettinä Japanissa ja viime vuosina työ- Pohjoismaiset yhteistyökumppanit kokoontuvat säännöllisesti ”Kontaktmöte” -tapaamisiin, joista viimeisin järjestettiin Norjassa 13-16.9.2016. Kokoukset ovat lähetyskumppanuuden ohella näköalapaikka kirkolliseen tilanteeseen ja kehityskulkuihin pohjoismaissa. aluevastuissa Suomessa. Pokan mukaan yhteistyö NLM:n kanssa on ollut avointa ja hyvää, jopa sydämellistä. – Norjalaiset ovat osoittaneet rakkautta ja pitkää pinnaa suomalaisten kanssa, he ovat yleensä positiivisia ja hyväntahtoisia. Pokka arvioi, että vaikka suomalaisten ja norjalaisten välit saattavat hetkellisesti viilentyä talviurheilukilpailuja seuratessa, yhdistäviä tekijöitä on paljon – hengellis-teologisten painotusten lisäksi ruotsalaisvitsit. Yhteisessä työssä saattaa persoonista johtuen toki olla erilaisia painotuksia aivan yhtä lailla kuin suomalaistenkin välillä. VUOSITUHANNEN VAIHTEEN lähestyessä Kylväjä suuntaa uudelle alueelle. Kylväjä työskentelee Mongoliassa NLM:n yhteydessä vuodesta 1997 vuoteen 2001, jolloin järjestö saa oman rekisteröinnin maahan. Vuonna 2009 alkaa työ NLM:n yhteydessä Afrikan sarvessa, missä Kylväjä joutuu omilleen vuonna 2013 NLM:n työntekijöiden lähtiessä maasta. Yhteistyöstä NLM:n kanssa on Kylväjälle paljon hyötyä. NLM on luonut työalueille hallinnon ja vastannut muun muassa viranomaissuhteista. Yhteis- työ helpottaa myös asumiseen, kuljetuksiin ja muihin työkuluihin liittyvissä käytännöissä. Kylväjä on voinut keskittyä lähettien lähettämiseen. Molempien järjestöjen tavoitteena on lähettää lähettejä, jotka opiskelevat kielen ja kulttuurin, ei vain tukea paikallisia kirkkoja taloudellisesti. Tavoitteena on rakentaa alusta asti itsenäisiä luterilaisia seurakuntia, jotka ovat paikallisten kristittyjen johdossa. Työn painotus on paikallisten kouluttamisessa ja varustamisessa, jossa raamattukoulutus on tärkeässä asemassa. Kokonaisvaltaisessa lähetysnäkemyksessä yhdistyvät julistus ja palvelu. Pohjoismaisten yhteiskuntien ja kirkkojen maallistuminen ja irtautuminen Raamatusta ja luterilaisesta tunnustuksesta ilmenee järjestöjen erilaisina ratkaisuina suhteessa kotimaansa kirkkoihin. NLM:n ratkaisu on ollut tarjota kirkosta eronneille ja lähetysyhdistystä paikallisseurakuntanaan pitäville mahdollisuus liittyä NLM trossamfunn -yhteisöön. VUONNA 2016 yhteistyö 125-vuotiaan NLM:n ja nelikymppisen Kylväjän välillä jatkuu. Viimeisin avaus NLM:n kanssa on yhteistyö Pohjois-Afrikassa syksystä 2016. 9 10 K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6 K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6 11 Evankeliumia jurtasta jurttaan Kylväjä on tehnyt seurakuntatyötä Mongoliassa lähes 20 vuotta. Tällä hetkellä lähetit tukevat ja rohkaisevat paikallisia kristittyjä vastuun kantamisessa, kirjoittaa Mongolian-lähetti Mika Laiho. Teksti: Mika Laiho Kuvat: Jussi Valkeajoki A siat eivät jää epäselviksi, kun mongolialaiset työntekijät julistavat evankeliumia: ristin Jeesus on ainoa oikea Jumala ja tie pelastukseen. Me ihmiset etsimme monia teitä, mutta muuta tietä ei ole. Tätä sanomaa mongolikristityt kertovat innokkaasti, vaikka heillä on monia arkisia ongelmia, jotka vievät paljon huomiota. Evankelistan armolahja on ilmennyt Mongoliassa ystävien tavoittamisessa ja uusien evankelistojen koulutuksessa. Evankelistoina toimivat seurakuntien avainhenkilöt ja vapaaehtoiset paikalliset, jotka ovat ilmestyneet kuin tyhjästä ilman lähetystyöntekijöiden suunnitelmia tai erityistä koulutusta. Ulaanbaatarin Hyvä uutinen -seurakunnan pastorin Sainaan mukaan evankeliumin kertominen on helppoa: – Evankeliumi täytyy kertoa niin kuin asia on, silloin ihmiset ottavat sen vastaan. Kerromme rististä, emme vain helpoista asioita. Ihmiset vierailevat perheissä paljon ja kertovat evankeliumia. Täällä on muutenkin tapana kyläillä ahkerasti ja auttaa ihmisiä arkitöissä. KRISTILLINEN KIRKKO syntyi Mongoliaan lähes tyhjästä Neuvostoliiton hajottua. Ensimmäinen luterilainen seurakunta syntyi vuonna 1995 norjalaisten aloitteesta. Kylväjän lähetit ovat olleet mukana työssä lähes 20 vuoden ajan ja nähneet, kuinka evankeliumi on mennyt eteenpäin. Tänä aikana kansalliset maallikot ovat paitsi evankelioineet, myös ottaneet vastuuta Suomessa perinteisesti kirkon virkaan kuuluvista asioista. Seurakuntalaiset pyörittävät seurakuntia, ja lähetit ovat taustalla kouluttajina, rohkaisijoina ja suunnan- näyttäjinä. Maassa on ollut koko ajan kyselyä ja etsintää. Eri seurakuntien ja lähetysten yhteinen Darhanin luterilainen raamattukoulu on ollut tärkeä identiteetin luoja sekä tutustuttaja yhteiseen lähestymistapaan ja oppiin kristillisestä uskosta. Raamattukoulun tapaiseen työhön on hyvä panostaa jatkossakin. Kukin lähetti tekee työtä tavallaan, mutta meillä kaikilla on yhteinen päämäärä viedä evankeliumia eteenpäin. Usein olemme hämmästelleet sitä, miten vajaan ja puutteellisen omankin osaamisemme kautta työ on alkanut. Arjessa kaikki on tuntunut välillä aikamoiselta takkuamiselta, ja olemme kokeneet olevamme hengellisessä vastatuulessa. Tiimejämme ovat pitäneet toimintakykyisinä runsaat keskinäiset keskustelumme mitä erilaisimmista eteemme tulleista aiheista. Mika Laiho (vas. ylh.) puhui vastuunkantajille, jotka siunattiin työhön Arhangain sivuseurakuntiin. Hotont-nimisessä kylässä hiljattain alkanut seurakunta kokoontuu jurtassa. Häiriin Medee -seurakunnan pastori Idree saarnaa (vas. alh.). YKSI suuri pioneerikentän ilo on ollut seurakuntia perustettaessa etsiä Raamatusta keskeistä ydintä ja pyrkiä erottamaan siitä oma traditiomme. Silloin huomaa menevänsä oikealle alueelle, kun perinne vain ohjaa taustalta mutta ei määrää! Viime kädessä seurakuntien syntyminen on Pyhän Hengen salattua työtä. Meillä suomalaisilla läheteillä on vielä melko vahva ymmärrys uskomme sisällöstä. Osaamme arvioida useimpia oppeja, ehkä opettaakin niitä. Toisaalta työalueen oloissa on paljon opittavaa kaikille. Tarvitaan sekä sisällöllistä osaamista että käytännön työtaitoja. Edelleen on käyttöä myös pioneeriläheteille, jotka aloittavat tyhjästä. Lähetin paikka on ennen kaikkea kulkea paikallisten rinnalla sekä rohkaista heitä tekemään ja ottamaan vastuuta. Pioneerialueella on hienoa innovatiivisuus ja mahdollisuus kokeilla uusia asioita – tämän avoimuuden toivoisin jatkuvan. TÄLLÄ HETKELLÄ suurin yhteistyöseurakuntamme Mongoliassa on Arhangain seurakunta. Yleensä paikalla on sunnuntaisin ainakin 30 henkeä, mutta joskus tuplastikin. Arhangain seurakunta aloittaa tällä hetkel- lä aktiivisesti uusia seurakuntia kyliin, joissa ei ole toimivaa kristillistä seurakuntaa. Seurakuntia näyttää syntyvän melkein kalenterin mukaan, eli ennakkoon päätetään, milloin työ aloitetaan ja jonkin ajan kuluttua siitä ihmisiä näyttää kokoontuvan säännöllisesti. Ilmeisesti kiinnostusta on, mikäli työntekijöitä saadaan. Sivuseurakunnat kokoontuvat seurakuntatyöhön varatuissa jurtissa. Arhangain seurakunnan haaveena olisi aloittaa oma raamattukoulu vuonna 2017. Tapaamani vastuunkantajat sanovat, että lähettejä ja muita työntekijöitä tarvitaan työn laajentuessa. 12 K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6 K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6 13 Kokkausta ja kohtaamista Lähetystyöntekijä Marija Ijäs pitää ruuanlaittokursseja, jotta mongolit söisivät ja voisivat paremmin. Myös kuuntelevalle korvalle ja arkisille neuvoille on tarvetta. Teksti: Elina Tervonen Kuvat: Jussi Valkeajoki M ongolialainen ruoka on usein yksipuolista ja vihannekset loistavat poissaolollaan. Mitä kauemmas maaseudulle mennään, sitä vähemmän kasviksia syödään. – Mongolit syövät noin viittä ruokalajia, jotka koostuvat lähinnä lihasta ja vehnäjauhoista. Välillä seassa saattaa olla porkkanoita tai kurkkua, kertoo Mongolian-lähetti Marija Ijäs. Marija halusi saada mongolit kiinnittämään enemmän huomiota terveyteensä. Hän aloitti pitämällä kaksi luentoa terveellisestä ruokavaliosta seurakuntalaisille ja heidän ystävilleen. – Ensimmäisellä kerralla kerroin, mitä ruokia saa paikalliselta torilta, mikä on terveellistä ja mitä niistä voi valmistaa. Toin mukanani kasviksia ja näytin vaihtoehtoja. Mongolialaisia ruokia ei tarvitse vaihtaa muihin, vaan niihin voi lisätä esimerkiksi nokkosta tai linssejä. Toisen luennon aiheita olivat veden juomisen tärkeys sekä sokerin ja suolan haitat. – Moni ei uskonut, että ihon kuivuminen tai vatsan toimimattomuus voivat johtua liian vähästä veden juomisesta. Ainakin kaksi osallistujaa alkoi kuitenkin juoda vettä, Marija kertoo. NYT Marija pitää ruuanlaittokurssia, jolla valmistetaan kasvisruokaa. Osallistujia on viikoittain viidestä kymmeneen. Ennen jokaista kertaa Marija suunnittelee, mitä ruokaa tehdään ja ostaa ainekset. Yhdellä kerralla valmistetaan kahdesta kolmeen ruokalajia. – Haaste on se, että ruoan pitää olla tosi halpaa ja siksi mitään erikoisia, kalliimpia aineksia ei voi käyttää, Marija sanoo. Myös kodinkoneiden puute rajoittaa ruokaideoita. – Mongolit tykkäävät keitoista ja ovat toivoneet niitä, mutta esimerkiksi sosekeittoa on vaikea tehdä ilman sauvasekoitinta. Monella ei ole uuniakaan. Mongolit tuntevat juureksista ja vihanneksista usein lähinnä porkkanan, perunan ja sipulin. Melkein joka viikko Marija tuokin kurssille juureksen tai vi- kuvateksti Marija Ijäs (vas.) jakaa muiden äitien kanssa arkipäivän iloja ja suruja Mongoliassa. hanneksen, jota osallistujat eivät tunne. Näitä ovat olleet ainakin kukkakaali, munakoiso, parsakaali, linssit, pavut, nokkonen ja pinaatti. – Yksi seurakuntalainen onkin nyt alkanut käyttää pinaattia perinteisen mongolialaisen ruoan seassa. MARIJA kohtaa naisia myös kurssin ulkopuolella. Keväällä hän kävi tapaamassa ja haastattelemassa paikallisia äitejä valokuvaaja Jussi Valkeajoen kanssa. Useimmiten hän juttelee äitien kanssa kirkossa. – Kysyn kuulumisia, neuvon ja autan. Joskus tavataan muuten ja puhutaan esimerkiksi lastenkasvatuksesta, Marija kertoo. – Seurakuntalaiset myös kiinnittävät huomiota siihen, miten me toimimme lastemme kanssa. Mieheni Nikon esimerkillä jotkut miehet ovat jopa alkaneet vaihtaa vaippoja! Mongolit ovat lapsiystävällisiä ja perhekeskeisiä, mutta paikalliset työajat rajoittavat perheen yhteistä aikaa. Töitä tehdään yleensä aamusta iltaan kuusi päivää viikossa. – Ja niin kuin Suomessakin, jotkut vanhemmat Ulaanbaatarissa viettävät tosi paljon aikaa kännykän kanssa, Marija harmittelee. Hänen mukaansa Suomessa mietitään lasten kasvatusta ja tunnetaan syyllisyyttä enemmän kuin Mongoliassa. – Täällä välillä nauretaan ja välillä riidellään. Mongolit elävät tunteiden mukaan, siitä olen tykännyt. SAASTEET ovat suuri ongelma Mongolian pääkaupungissa Ulaanbaatarissa. Koteja lämmitetään milloin milläkin, kamiinaan kelpaavat vaikka vanhat auton renkaat. – Täällä ei juuri mietitä, mitä lapset hengittävät, vaikka lapsikuolleisuus on aika korkea, Marija sanoo. Toisaalta hän myös ymmärtää paikallisia: kuukausipalkka saattaa olla 200 euroa ja kuukauden hiilet talvella voivat maksaa 45 euroa. – Silti toivoisin, että paikalliset panostaisivat siihen. Ulaanbaatarin ulkopuolella aukeaa kirkas, saasteeton taivas ja avaruus, jota reunustavat vuoret. Jotkut mongolit ovat onnistuneet välttämään kaupungin kutsun ja säilyttäneet vanhan tavan elää. – Siellä mongolit elävät pitempään kuin kaupungissa, Marija uskoo. Mongolialaisten äitien tarinoita • Äitien tarinat on luettavissa Kylväjä-blogissa osoitteessa www.kylvajablogi.fi 14 K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6 K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6 Kasvamista vapaaehtoistyössä Sanan sivu Olavi Peltola Teksti ja kuva: Elisa Wathén M yyjäisistä näytelmiin ja lastenhoidosta lähetyspiirin vetämiseen. Taloyhtiön väellekin on järjestetty kahvitus Kylväjän hyväksi. Tuula Ryhänen Tampereelta on toiminut kolmella vuosikymmenellä Kylväjän vapaaehtoisena monenlaisissa tehtävissä. Kylväjä tuli vähitellen tutuksi, kun Tuulan kaksi ystävää lähti lähetystyöhön Kylväjän kautta. - Kylväjässä viehätti terveen raamatullisen opetuksen lisäksi se, että pienessä järjestössä on mahdollisuus oppia tuntemaan ihmisiä. On ollut sellainen olo, että pieneen järjestöön pääsee myös vapaaehtoisena paremmin sisälle, mikä on lisännyt yhteisöllisyyden kokemusta. Vapaaehtoisiin on luotettu, ja monessa on saanut olla mukana. ESIRUKOUS on ollut tärkeässä roolissa Tuulalle vuosien ajan lähettäjän tehtävässä. - Erityisesti lähettäjänä esirukouksen kohdalla olen iloinnut siitä, että Jumala voi panna sydämelle joitakin asioita rukousaiheeksi ja muistuttaa niistä toistamiseen. Silloin en yritä suorittaa esirukousta, vaan koen sen Jumalan vaikuttamana toisten ihmisten ja asioiden kantamisena. - Joskus meillä oli kolmen naisen Kylväjän rukouspiiri. Kokoonnuttiin työpäivän jälkeen tunniksi rukoilemaan ajankohtaisten lähetysaiheiden puolesta. Keskityttiin aiheeseen eli ei rupateltu muuta eikä juotu kahvia. TUULA rohkaisee lähetyksessä omaa paikkaansa etsiviä. - Luonnollisesti asiasta kannattaa puhua Jumalalle, mutta ei kannata liiaksi etukäteen lukita käsitystä siitä, millainen paikka voisi olla tai mihin minusta olisi. Itse olen kokenut, että minua on johdatettu tehtäviin, joita en aiemmin olisi kokenut omakseni, mutta kun ne ovat tulleet vastaan, olenkin huomannut, että enpä 15 Herran sana juuri minulle! R tainnutkaan tuntea itseäni. Kannattaa luottaa siihen, että Jumala sittenkin tuntee luomansa parhaiten. Parhaimmillaan voi tuntea iloa siitä, että en purista tätä itsestäni, vaan tahtomisen ja tekemisen vaikuttaa Jumala. • Kylväjän vapaaehtoisten ja työstä kiinnostuneiden iltapäivä Tampereella la 15.10. klo 13–noin 16 Myötätuuli-tilassa Tammelantorin laidassa, Ilmarinkatu 10. Rohkaisua Sanasta ja yhteisestä lähetystehtävästä. Miten olla työssä mukana yhdessä tai erikseen? Mukana aluekoordinaattori Elisa Wathén ja kotimaantyönjohtaja Hanna Lindberg. Tervetuloa! Jesaja 30 aamatussa on meillä jokaisella varmaankin joitakin sellaisia kohtia, joiden äärellä toistuvasti koemme: ”Tämähän on Herran sana juuri minulle. Tätä tarvitsen jälleen!” Minulle tällainen kohta on Jesajan kirjan luvussa 30. Joka kerta, kun menen sen luokse, koen, etten vieläkään ole oppinut elämää sen opettamalla tavalla, ja kuitenkin se tukee ja rohkaisee ihmeellisesti. Se on minulle sekä lakia että evankeliumia. Se paljastaa, etten ole oppinut Herran edessä pysymään hiljaa, olemaan rauhallinen ja luottavainen (30:15 KR38). Miksi aina hosun ja kiirehdin? Miksi minulla ei ole kunnolla aikaa oikein mihinkään? Miksi asennoidun ikään kuin kaikki riippuisi minun työpanoksestani? Toki tiedän, että kiirehtivän jalka osuu harhaan, hätikkö eksyy ja kompastuu (San.19:2). Miten vaikeaa onkaan olla Herran edessä hiljaa ja luottavaisena! Siihen minulla on kuitenkin lupa kaikissa elämäni tilanteissa. Niin pian suunnittelen ottamatta Herraa lukuun ja toimin kyselemättä hänen tahtoaan (Jes 30:1,2)! Haluan saada asiat toimeksi nopeasti oman mieleni mukaisesti, haluan saada Herralta selvän vastauksen. Ratsastan nopean selässä (30:16 KR38). En malta odottaa, ja niin kiirehdin ajan edelle ja harhaan. Jumalan sanan mukaan tilanne on aivan toisenlainen. Herrahan tässä odottaa enkä minä. Hän haluaa, että kaikessa käännyn hänen puoleensa. Hän on armollinen ja jopa ikään kuin kiireesti nousee armahtaakseen (30:18) – minua hätiköivää ja hermostunut- ta lastaan. Kuinka onnellinen ja autuas saankaan olla, jos vain maltan odottaa Herraa! Hän ei ole kuuro, ei mykkä eikä missään tapauksessa voimaton. Kun huudan häneltä apua, hän aivan varmasti armahtaa, kuulee ja vastaa. Hän pyyhkii kyynelet silmistäni (30:19). Hän tekee tämän kaiken kuitenkin omalla ajallaan ja tavallaan, eikä ehkä niin kuin minä toivon ja tahdon! Hän vie minut hätään ja ahdistukseen, mutta sitten ei hän enää kätkeydy, vaan minun silmäni saavat nähdä hänet, opettajani (30:20 KR38). Ennen kaikkea hän sanallaan ohjaa minua niin, etten harhaudu. Hän kyllä ohjaa ikään kuin takaa, huomaamattani. Mutta sen kyllä varmasti huomaan rauhoituttuani, että tässähän se oikea tie on, tätä saan kulkea. Silloin ei enää tee mieli hosua sinne ja tänne oman tahdon teille (30:21). Ehkä joudun luopumaan monesta asiasta ja heittämään pois yhtä ja toista, sellaistakin, joka omasta mielestäni on hyvin rakasta ja tärkeää (30:22). Herran johdattaessa saan lopulta nähdä, että hän siunaa, siemen kasvaa ja sato kypsyy – jopa runsaana (30:23). Jesajan saama Herran sana päättyy ihanaan lupaukseen pian koittavasta valon ja kirkkauden päivästä. Silloin Herra sitoo kansansa – johon minäkin saan kuulua – haavat ja parantaa sen ruhjeet ja vammat (30:26), jotka olivat iskeytyneet matkan varrella. Miten turvallista ja siunattua onkaan olla Herran tiellä – se on aina armon tie kyyneltenkin keskellä! 16 K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6 Kaste aloittaa uuden elämän Kaste on meille viestiä siitä, että elämäämme varjostava verho on jo menettänyt voimansa. Kuolemalla ei ole enää lopullista sanaansa sanottavana. Teksti: Jukka Norvanto Kuvitus: Arja Arasmo K ristillinen kaste muistuttaa siitä, että kuulumme ihmissukuun, joka on isämme Aadamin lankeemuksesta lähtien kadottanut läheisen yhteyden Jumalaan. Syntiinlankeemuskertomuksesta käy ilmi ihmiskunnan suurin onnettomuus. Ihminen kuunteli käärmeen kuiskutuksia mieluummin kuin Jumalan ääntä. Lankeemuksen seurauksena kuolema tuli maailmaan. Sen ensimmäisiä merkkejä oli se, että ihmiset piiloutuivat häpeissään, kun kuulivat Jumalan lähestyvän. Sen jälkeen tulivat myös riidat ihmisten välille ja keskinäiset syyttelyt. Sen kaiken turmeluksen keskellä mekin edelleenkin elämme. Ei tarvitse kuin lukea sanomalehtiä tai katsoa uutisia tv:stä, kun voi todeta, että me elämme kuoleman alaisessa maailmassa. JESAJAN KIRJASSA käytetään tästä asiasta erikoista vertausta: ”Tällä vuorella hän repäisee pois verhon, verhon kaikkien kansojen yltä, vaatteen joka on levitetty niiden ylle. Kuolema on nielty ainiaaksi. Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyyneleet ja vapauttaa kansansa alennuksesta ja häpeästä kaikkialla maan päällä. Näin on Herra puhunut” (Jes. 25:7-8). Jesaja puhuu mielenkiintoisesti kuolemasta ver- hona, jonka alla me elämme. Samaan tapaan hän puhuu kuolemasta myös jakeessa Jes. 9:1: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus.” Ihmiskunta tuli osalliseksi tästä kuolemasta, kun ensimmäiset ihmiset lankesivat syntiin. Silloin ihmiskunnan ylle lankesi verho. Se tarkoittaa sitä, että sen jälkeen me emme ole kyenneet näkemään todellisuutta sellaisena kuin se on. Olemme kuin koko ikämme luolan pimeydessä oleskelleita valoa karttavia olentoja. Profeetta Jesaja kertoi muutakin: hän kertoi ajasta, jolloin kuolema on ainiaaksi nielty. Näin hän ikään kuin jo raotti tuota verhoa paljastamalla, että jotakin aivan uudenlaista tapahtuisi joskus. Näin Jesaja johdattaa meidät pääsiäisen riemuun. Hän näet puhui jo etukäteen siitä voitosta, jota Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus merkitsi kuolemasta, synnistä ja Paholaisesta, paratiisin käärmeestä. Kuolema on kuoletettu. Sen valta on murrettu. Siksi profeetta voi puhua myös kyyneleistä, jotka Jumala itse pyyhkii lopullisesti kasvoiltamme. KASTEESSA voi nähdä pilkahduksen tuon kuoleman verhon taakse. Raamattu näet liittää toisiinsa kristillisen kasteen ja kuoleman voittamisen. Kasteesta opettaessaan apostoli Paavali kirjoittaa: ”Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista.” (Room. 6:3–4.) Tämä tarkoittaa, että kolmiyhteisen Jumalan nimeen toimitettu kristillinen kaste tekee ihmisen osalliseksi Jeesuksen Kristuksen kuolemasta. Paavali siis opettaa, että silloin, kun Jeesus vajaat 2000 vuotta sitten kuoli ristillä, hänessä kuolivat myös kaikki kaikkina aikoina eläneet ja elävät Jumalan omiksi kastetut kristityt. Tätä on vaikea järjen avulla ymmärtää. Jeesus Kristus on hengellises- sä mielessä jokaisen kristityn isä. Siksi voidaan sanoa, että kaiken sen, mitä hän teki, tekivät myös kaikki kristityt. Ja kun Kristus kuoli, kuolivat myös kaikki häneen uskossa ja kasteessa liitetyt ihmiset yhdessä hänen kanssaan. NYT kuitenkin on totta myös se, että me olemme vielä monessakin mielessä elossa. Kauankin Kristuksen yhteydessä eläneessä ihmisessä on vieläkin jäljellä kaikki se jumalanvastaisuus, joka ihmiskuntaan tuli, kun ensimmäiset ihmiset lankesivat. Näin kristityn elämästä tulee taistelutanner. Me emme vain kuolleet Kristuksen kanssa, vaan me myös nousimme ylös, kun hän nousi kuolleista. Ja niin kuin Jeesus Kristus ei enää kuole, ei kuole myöskään kukaan heistä, joka on liitetty hänen yhteyteensä kasteen ja uskon kautta. Kuolemalla on kuolema voitettu. Tämän ajatuksen Paavali liittää myös kristilliseen kasteeseen. Sekin yhdistää kuoleman ja ylösnousemuksen toisiinsa. Näin kaste on meille viestiä siitä, että elämäämme varjostava verho on jo todellisuudessa menettänyt voimansa. Kuolemalla ei ole enää lopullista sanaansa sanottavana. Se on jo kukistettu. Siihen kuoleman voittamisen osallisuuteen ihminen liitetään, kun hänet kastetaan. Se lienee syynä siihen, että erityisesti lähetyskentillä kasteeseen liittyy usein suuria sisäisiä taisteluja. Epäjumalia palvelleet ihmiset usein kokevat kasteen olevan viimeinen vaihe entisestä irrottautumisessa. Siksi kaste on todellinen virstanpylväs lähetystyössä. 18 19 K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6 Liikkeelle lupauksiin luottaen Raamatun lupaukset avaavat uuden näkökulman omaan lähetyskutsuun. Niihin lupauksiin tarttuen voimme viedä evankeliumia kaikille kansoille. H ei! Olen Veera, 23-vuotias opiskelija Tampereelta. Pääsin kesäkuussa kahden Kylväjän työntekijän mukaan Osloon, yhteistyöjärjestön Norjan luterilaisen lähetysliiton (NLM) järjestämään “The Future of Global Mission” -konferenssiin. Viikkoon sisältyi lähetysaiheisia seminaareja, raamattuluentoja, nuorallakävelyä Oslon keskustassa, pianon ympärillä laulamista ja nauramista uusien ystävien kanssa, ja kymmeniä kulttuureja ja kieliä saman katon alla. Yhdistävänä tekijänä olivat NLM, uskonyhteys Kristuksessa ja sydämellä ihmiset, jotka eivät ole kuulleet evankeliumia. Matkalta jäi paljon pureskeltavaa, suurimpana Raamatun lupausten avaama näkökulma omaan lähetyskutsuun. Jeesuksen antama lähetyskäsky on enemmän ahdistanut kuin rohkaissut minua. Huomaan, kuinka sitä jatkuvasti välinpitämättömyydestä, pelosta ja epäuskosta laiminlyön. Miten niin suuri tehtävä soveltuu syntiselle Teksti: Veera Korhonen Kuvat: Marjaana Kotilainen ihmiselle? Konferenssin ensimmäisillä luennoilla käsiteltiin muun muassa Ilmestyskirjan seitsemättä lukua ja lähestyttiin aihetta Jumalan sanan lupauksista käsin. “Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään…Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä”. (Ilm. 7:9,13–14.) Tässä kuvataan sitä ihmisjoukkoa, johon mekin toivomme kerran kuuluvamme; niitä, jotka ovat uskossa Kristukseen päässeet perille. Näiden sanojen mukaan siinä joukossa on todella ihmisiä kaikista kansoista, heimoista, ihmisryhmistä ja kielistä. Luennoilla avautui näkökulma siitä, että saan lukea tämän lupauksena tulevasta. Vaikka vielä näemme maailmassa keskeneräisen työn, Jumala on kuitenkin uskollinen ja täyttää sen, minkä lupaa, eikä hän viivyttele. Saamme luottaa hänen tahtoonsa pelastaa ihminen, ja lupauksiin tarttuen viedä sanomaa Jeesuksen ristintyöstä kaikille kansoille. NLM:n ulkomaantyön johtaja Hjalmar Bø esitti lopuksi nämä kysymykset, jotka jätän nyt sinulle: Kenet sinä näet tässä suuressa joukossa? Onko jotain ihmisryhmää tai kansaa, jonka Jumala on antanut sinun tai seurakuntasi sydämelle? Nuorten edustajia Itä-Aasian maista ja Pohjoismaista lähdössä Oslon konserttitalolle lähetysliiton 125-vuotisjuhlaan, Veera kolmas oikealta. JÄITKÖ ILMAN OPISKELUPAIKKAA? Futisripari 2017 Tässä sinulle mahdollisuus: PK International. Linja on tarkoitettu sinulle 18–26-vuotias nuori aikuinen, joka haluat opiskella Raamattua ja saada ainutlaatuisen näkökulman kansainväliseen työhön. Opiskeluun sisältyy noin kahden kuukauden opintomatka ulkomailla. Haluaisitko yhdistää rippikoulun ja jalkapallon? Futisripari on tarkoitettu harrastelija- ja kilpatasolla pelaaville tytöille ja pojille. Leiri järjestetään 5.–11.6.2017 Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa. (Lisäksi päivätapaaminen 11.3. ja ennakkoleiri 12.–14.5.) Lisätiedot ja ilmoittautuminen: nuoret.sro.fi Lähetysyhdistys Hakulomake ja lisätiedot: sro.fi KREIKAN RIPARI 2017 Mainio mahdollisuus! Seuraavat lähijaksot Suomen Raamattuopistolla: 21.-22.10.2016, 24.-25.3.2017, 21.-22.4.2017 Lisäinfoa ja hakulomake: kylvaja.fi > Nuoret Kreikan riparilla tutustutaan kristinuskon perusteisiin Paavalin jalanjäljissä! Kaksi jaksoa Suomessa (10.-12.3. ja 5.-7.6.) ja viikko Kreikassa (7.-14.6.). Konfirmaatio on 17.6. Kauniaisissa. Lisätietoja: nuoret.sro.fi 20 K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6 K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6 21 Talous Sambuudanzan urheilee tosissaan Teksti: FLOM in Mongolia Kuva: Jussi Valkeajoki nostus oppia itsekin. Olen työntänyt kuulaa ja heittänyt keihästä vuodesta 2009 lähtien. Mitkä ovat parhaat urheilusaavutuksesi? Olen Aasian ja Tyynenmeren vammaiskisojen hopeamitalisti. Rion paralympialaisiin en voinut osallistua kyynärpäävamman takia. Miten olet osallistunut Kylväjän vammaishankkeeseen Arhangaissa? Olen Arhangain maakunnan vammaisten komitean johtaja. Komiteamme on Kylväjän ylläpitämän Arhangain vammaisten tukihankkeen pääyhteistyökumppani. Järjestämme yhdessä koulutusta sekä teemme yhteistyötä paikallisten järjestöjen kanssa. Sambuudanzanin lajeja ovat keihäänheitto ja kuulantyöntö. Kuka olet? Nimeni on Sambuudanzan. Olen 36-vuotias Arhangain maakunnan vammaisten komitean johtaja. Vammauduin joulukuussa 2012 kultakaivoksessa sattuneessa maanvyörymässä, minkä seurauksena käytän pyörätuolia. Miten vammautuminen vaikutti elämääsi? Vammaisilla on paljon vaikeuksia Mongoliassa. Maaseudulla on suuri tiedonpuute asioista, lisäksi liikkuminen on vaikeaa erilaisten esteiden takia. Miten päädyit mukaan vammaisurheiluun? Nautin todella penkkiurheilusta. Sitä kautta heräsi in- Millainen tilanne vammaisilla ihmisillä on nyt Arhangaissa? Arhangain vammaisten tukihanke on monella tavoin auttanut vammaisia sekä edistänyt vammaisten kansalaisjärjestön valmiuksia, auttanut tulonhankinnassa sekä liikeyritysten käynnistämisessä. Maakuntamme vammaisten asema on kohentunut suuresti. Tilanne on paljon parempi kuin aikaisemmin. Olemme kiitollisia, että Kylväjällä on tällainen vammaisten asemaa parantava hanke. Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on? Toivon voivani osallistua seuraaviin mestaruuskilpailuihin: 2017 MM-kilpailut, 2018 Aasian festivaali, 2019 MM-kilpailut ja 2020 Paralympialaiset. Mitä terveisiä haluaisit lähettää lehden lukijoille? Kiitos, kun tuette Arhangain läänin vammaisia ihmisiä. ”J o ennen aamun koittoa huudan apuasi, sinun sanaasi minä panen toivoni.” (Ps. 119:147) Loppukesä ja syksy ovat olleet lahjoitusrintamalla hieman aiempia kuukausia hiljaisempia, mikä näkyy myös rahavarojen hiljaisena vähenemisenä. Kuukausittaiset vaihtelut ovat toki normaali-ilmiö, mutta tällä hetkellä alenema näyttää jatkuvan vielä kolmen kuukauden jälkeenkin. Ilman syyskuun loppuun osunutta hankerahoituksen ennakkoerää olisivat rahavarat syyskuussa pudonneet vuoden alhaisimmalle tasolle. Yllä olevasta taulukosta näkyy rahavarojen tilanne kuukausien lo- pussa (syyskuun 2016 lukema on päivältä, jolloin lehti lähti painoon, pari päivää ennen kuunvaihdetta). Vaikka viime vuonna ja tämän vuoden alkupuolella on lähetyskannatuksessa ollut kasvua, emme vielä useimmissa kuukausissakaan saa tuloilla katettua kaikkia menoja. Säännöllisesti lahjansa antavia tarvittaisiin siis vielä lisää. Kutsumuksemme on olla lähetystyöntekijöitä lähettävä lähetysjärjestö ja tehdä työtä siellä, missä on vähän tai ei lainkaan kristittyjä ja kirkkoja. Työtä tehdään yli kymmenessä maassa ja tänä syksynä saimme laajentaa työtä Pohjois-Afrikkaan. Viime vuoden lähetyskurssilaiset ovat pääosin aloittaneet työkautensa ja syys- kuun alussa on jälleen käynnistynyt uusi lähetyskurssi. Työ siis jatkuu Herran armon varassa, hänen sanansa lupauksiin turvaten. Tahdomme kutsua mukaan tähän samaan työhön, vastuunkantajaksi omalle paikalle lähetystehtävässä. Siunattua syksyä toivoen, Petri Javanainen talousjohtaja PS. Oletko jo osallistunut syksyn keräykseen erityisprojekteille seurakuntatyöhön Itä-Aasiassa, kiinankieliseen julkaisu-ja koulutustyöhön tai kielityöhön Nepalissa? Lue lisää www.kylvaja.fi/lahjoita. Näin tuet Kylväjän työtä taloudellisesti: Pankin välityksellä: Valitse kohde jota haluat tukea ja katso tukiviite Kylväjän kotisivujen Lahjoita-osion viitenumerolaskurilla tai soita Kylväjän toimistolle p. (09) 2532 5400. Tee lahjoitus tukiviitettä käyttäen Kylväjän tilille FI57 4405 0010 0212 96. Puhelimella: Soita numeroon 0600 03050. Puhelun hinta on 25,3694 euroa. Lokakuun lahjat kohdistetaan erityisprojektien tukemiseen. 22 K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6 Turun arkkihiippakunta 9.10. Rauma, klo 14 seurat Torpolla (Kanervatie 9), Keijo Rainerma, Risto Torpo, Jarmo Mäki-Mikola 17.-21.10. Naantali, Jurttaesittelyjä Naantalin seurakuntatalolla, katso tarkemmin paikallisista seurakuntatiedoista 24.10. Turku, klo 18 Kylväjä-piiri Martin seurakuntatalolla, ”Rakentamassa Siperiaan”, Matti Hyttinen 29.10. Pori, klo 15 Kylväjä-piiri seurakuntakeskuksessa, rukoillaan lähettien, työalueitten ja omien asioitten puolesta 30.10. Pori, klo 10 messu Länsi-Porin kirkossa, Kaukasian-lähetti, Tanja Häkkinen, kirkkokahvit ja lähetystilaisuus ”Kaikuja Kaukasiasta”, Kaukasian-lähetti 30.10. Pori, klo 17 lähetystilaisuus Länsi-Porin kirkolla, raamattuopetusta ja lähetyselämää, Tanja Häkkinen, Jarmo Mäki-Mikola 3.11. Aura, klo 13 lähetyspiiri Auran seurakuntatalolla, Jarmo Mäki-Mikola 5.11. Kankaanpää, klo 16 lähetysilta, Torikulma, Hanna Lindberg 5.11. Kankaanpää, klo 18 nuortenilta, Papis, Hanna Lindberg 6.11. Noormarkku, klo 10 messu Noormarkun kirkossa, Jarmo Mäki-Mikola, Kari Penttinen, Missio-kuoro, kirkkokahvit ja lähetyshetki messun jälkeen kirkon seurakuntasalissa Kylväjän vapaaehtoisten ja työstä kiinnostuneiden iltapäivä Tampereella Lauantaina 15.10. klo 13-n.16 Myötätuuli -tilassa Tammelantorin laidassa, Ilmarinkatu 10. Rohkaisua Sanasta ja yhteisestä lähetystehtävästä. Miten olla työssä mukana yhdessä tai erikseen? Mukana aluekoordinaattori Elisa Wathén ja kotimaantyönjohtaja Hanna Lindberg. Tervetuloa! Jeesus Israelille -seminaari Su 30.10. Lähetysseurakunnassa, Iso Roobertinkatu 24, Helsinki 14.00 Juutalaisen pianomusiikin juuria, pianisti Harri Saarinen 14.45 Klezmer juutalaisten musiikillisessa perinteessä, Kiovan messiaanisten juutalaisten Kemo-ryhmä 15.30 Lounas/välipala (omakustanteinen) alakerrassa Roba Café:ssa 16.15 Juutalaisen viulumusiikin juuria, viulisti Serguei Popov 17.00 Messiaaninen jumalanpalvelus ja ylistys Israelissa, Irit Iffert ja Jael Kalisher, Juval-taidekoulu, Jerusalem 18.00 LCJE-/JUST-tiedotusta 18.15 Välipalatauko, Roba Café 19.00 Yhteistä ylistystä ja iloa - Messias on tullut! - Musiikintäyteinen ilta yhdessä useiden iltapäivällä esiintyneiden taiteilijoiden kanssa, puhe: Juha-Pekka Rissanen, kolehti. Osallistumismaksu: 20 € työssä käyvät, 15 € opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät (sis. kahvit ja lounaan). Ilmoittautuminen 26.10. mennessä: [email protected], Raili Vilhunen, p. 09 856 749 88. Järjestäjä: JUST, Lausannen liikkeen juutalaisevankelioinnin Suomen työryhmä K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6 6.11. Merikarvia, klo 10 messu kirkossa, Matti Hyttinen, Tom Broberg, kirkkokahvit ja lähetystilaisuus messun jälkeen seurakuntatalolla 30.10. Ylitornio, klo 10.30 messu kirkossa, Alkkulanraitti 8, ”Kahden valtakunnan kansalaiset”, saarna Niko Seppä 6.11. Eura, klo 10 messu Euran kirkossa, Risto Torpo, Simo Koivunen, messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetyshetki seurakuntatalolla 6.11. Posio, klo 10 messu kirkossa, Taivalkoskentie 28, saarna Niko Seppä, Kylväjän valtakunnallinen kolehtipyhä, esillä urheilulähetystyö Mongoliassa 6.11. Pori, klo 10 messu Teljän kirkossa, messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetyshetki, Hanna Lindberg Tampereen hiippakunta Mikkelin hiippakunta 9.10. Lappeenranta, klo 10 Lähetyskahvila Puodin ja Pannun 12-vuotisjuhla Lauritsalan seurakunnassa, jumalanpalvelus, jonka jälkeen keittolounas ja lähetysjuhla, mukana Sanna Erelä ja Hanna Räsänen 19.10. Kuusankoski, klo 17.30 Lähetystyö tutuksi: Juutalaisille ensin. Seurakuntatalo, Valtakatu 43. (klo 17.30 kahvit ja klo 18-19.45 luento + keskustelu) Tikvah-duo, Hanna Lindberg 9.10. Akaa, klo 10 messu Viialan kirkossa, saarna Matti Hyttinen, messun jälkeen lähetyslounas, klo 18 lähetystilaisuus 9.10. Tampere, Kalevan kirkko, sali 1 klo 15 Jeesus maailmalle -piiri, vieraana Jorma Satama 16.10. Forssa, klo 10 messu Forssassa, saarna Matti Hyttinen, messun jälkeen lähetystilaisuus ja seurakunnan uusien työntekijöiden esittäytyminen 23.10. 16.10. Kangasala, klo 10 messu Kuhmalahden kirkossa. Sadonkorjuun kiitosjuhla. Liturgi Markku Viitala, saarna Mikko Puhalainen. Messun jälkeen uutispuuro ja kirkkokahvit Pentosalissa 17.10. Forssa, klo 11 lähetyspiiri Ystävän kammarissa, Matti Hyttinen 19.10. Tampere, klo 18.30 Urheilutyön ilta yliopiston kappelissa 30.10. Tampere, Messukylän kirkko klo 10, jumalanpalvelus, mukana Anitta Lepomaa 6.11. Lahti, klo 10 Jumalanpalvelus Launeen kirkossa, kirkkokahveilla Kylväjän kuulumisia, Tampereen aluekoordinaattori 6.11. Tampere, Kalevan kirkko, sali 1 klo 15 Jeesus maailmalle -piiri, SLEYn Japanin-lähetti Tiina Latva-Rasku Oulun hiippakunta 23 6.11. Jyväskylä, klo 10 messu Säynätsalon kirkossa, Saarnatie 1, Kylväjän kirkkopyhä, saarna Erkki Puhalainen, kirkkokahveilla ajankohtaista Kylväjän työstä, Erkki Puhalainen 6.11. Vaasa, Kylväjän kirkkopyhä, klo 10 Jumalanpalvelus Vaasan kirkossa, saarna T. Skyttä, klo 14 pieni srk-sali Raamattutunti ”Jeesus ja hyvä elämä”, urheilulähetyksen näkymiä ”Urheilemalla hyvää elämään”, T. Skyttä 6.11. Viitasaari, klo 10 messu kirkossa, saarna Marjaana Kotilainen, kirkkokahveilla ajankohtaista Kylväjän työstä, Kotilainen Helsingin hiippakunta 9.10. Helsinki, klo 10 Paavalin kirkko, Jumalanpalvelus, kirkkokahveilla Kylväjän kuulumisia, Kaukasian-lähetti Mikkeli, klo 15 Yhteisen leivän jaamme -messu, Lähemäen seurakuntakoti, Paukkulantie 27, Hanna Räsänen, yhteistyössä SRO, Etelä-Savon kansalähetys ja Kylväjä 9.10. Vantaa, klo 10 messu Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1, saarna Janne Sironen, Kylväjän kirkkopyhä -lähetyskahvit, puhallinyhtye Serpentti 6.11. Lappeenrannan kirkko klo 18, uusien virsien lauluilta, mukana Anitta Lepomaa 26.10. Helsinki, klo 12.30 Kamppi, Salomonkatu 17 D, 2. krs. ”Kristitty ja väärät opettajat”, 2. Piet. 2, Tampereen aluekoordinaattori 6.11. Savitaipale, klo 18 messu Savitaipaleen kirkossa, Matkaajat-lauluryhmä, saarna Hanna Räsänen 7.11. Lappeenranta, klo 14 Kylväjä-piiri, Lähetyssoppi, Koulukatu 10 1.11. Helsinki, klo 17 Tiililä-seura, Suomen teologinen instituutti, Kaisaniemenkatu 13 A, 4. krs. Juhani Forsberg: Uskonpuhdistuksen juhlavuosi tulee – mitä toivon ja mitä pelkään 6.11. Porvoo, klo 10 Tuomiokirkko, saarna Pekka Mäkipää, Kylväjän lähetysjuhla seurakuntakeskuksessa: Urheilulähetystyö, Pekka Mäkipää, Juhana Sihvo, Lundinkatu 5 Kuopion hiippakunta 9.10. Kajaani, klo 15 Jukka Norvanto, intoa Raamatun lukemiseen, Viinibaari Maria P, Kauppakatu 15 6.11. 30.10. Kontiolahti, klo 10 Messu, lähetyslounas ja -juhla urheilulähetystön merkeissä, Hanna Räsänen, katso tarkemmat tiedot seurakunnan ilmoituksista Vantaa, klo 10 messu Rekolan kirkossa, Kustaantie 22, saarnaa Janne Sironen, Kylväjän kolehtipyhä – lähetysjuhla Bangladesh, Aili-Maria Manninen 9.11. Helsinki, klo 12 Lähetyksen tietoisku, Annankulma, Annankatu 14 D, Janne Sironen Lapuan hiippakunta Espoon hiippakunta 6.10. Hyvinkää, klo 18 Hyvinkään srk:n miesten lähetystoimipiste, Hyvinkään kirkon työkeskus, Reijo Huuskonen: Matkakertomus Mongoliasta 8.10. Hyvinkää, klo 10 srk-keskus, Hämeenkatu 16, Lähetyksen päivä, Kristinusko tunnetuksi Itä-Aasian yliopistoissa, Paulos Huang, Janne Sironen Muurame, klo 21 iltakirkko, Muuramen kirkko, Liisa ja Mikko Puhalainen 24.10. Espoo, klo 14 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2, Lähetyspiirissä Japanin-terveisiä. Terttu Nurmi, Arja Gröhn 26.10. Espoo, klo 18 Tapiolan kirkko, lähetysraamattupiiri 30.10. Järvenpää, klo 18 seurakuntasali, Jukka Norvanto Raamattuopetus, omatekoinen hurskaus (Kol. 2:6-23) 2.-7.10. Äänekoski, jurtta vierailee, kts. tarkemmat tiedot seurakunnan ilmoituksista 6.10. Jyväskylä, klo 17 NNKY:n tilat, Viron-piiri, mukana V. Pasanen ja Turtiaiset ja Viron-matkamuistelut 7.10. Muurame, klo 18 nuortenilta, seurakuntatalo, Liisa ja Mikko Puhalainen 7.10. 8.10. Oulu, klo 17.30 Opko, Tuiran kirkko, Maininki-sali, Myllytie 5, ”Kuka on Isä?” Tapio Pokka 9.10. Muonio, messu klo 11, ”Jeesuksen lähettiläät”, saarna Niko Seppä. Messun jälkeen Kylväjän lähetystilaisuus seurakuntakodilla, Puthaanrannantie 19 12.10. Oulu, klo 18.30 Evankeliset Opiskelijat, Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistokatu 7, ”Luojan suuri kunnia”, Niko Seppä 15.10. Oulu, klo 17.30 Opko, Tuiran kirkko, Maininki-sali, Myllytie 5, ”Kuka on Poika?” Niko Seppä, Tomi Koho 9.10. Saarijärvi, klo 10 messu kirkossa, jonka jälkeen lounas ja Puhalaisen perheen tulotilaisuus 16.10. Lumijoki, klo 10 messu, Ylipääntie 15, saarna Niko Seppä, messun jälkeen lähetystilaisuus seurakuntatalolla: Aittojen kuulumisia Kaukasian-työssä 10.-14.10. Viitasaari, jurtta vierailee, kts. tarkemmat tiedot seurakunnan ilmoituksista 23.10. Jyväskylä, klo 16 Neulas-messu Neulaskodilla Pihkatie 4, Erkki Puhalainen, Esa Jurva. 16.10. Oulu, klo 15 opetusseurat vanhassa pappilassa, Asemakatu 6 (Juhlahuoneisto), ”Minkä varaan rakentaa elämää?” Juhani Seppänen, Niko Seppä ym. 23.10. Äänekoski, klo 10 messu Suolahden kirkossa, Katvelankatu 1, Kylväjän kirkkopyhä, saarna Marjaana Kotilainen, kirkkokahveilla ajankohtaista Kylväjän työstä, Lauri Montonen, Marjaana Kotilainen ja kotiseutulähetit 26.10. Äänekoski, klo 12 Suolahden kirkon nuorisotiloissa, Viron-työn kohtaamispaikka, matkakuvia 17.10. Raahe, klo 18 srk-kodin pieni sali, Kirkkokatu 10, lähetystilaisuus, jossa nimikkolähettien kuulumisia, sekä tilannekatsaus Lähetyksen kesäpäivien suunnitteluun, Niko Seppä, Henri Oksanen ja vastuunkantajia 19.10. Liminka, klo 18 lasten kymppisynttärit ja lähetystilaisuus, jossa esillä lehtimaja, mukana Niko Seppä 27.10. Vaasa, klo 19 Pieni seurakuntasali, Koulukatu 26, Jeesus maailmalle -piiri, Timo Holmlund 22.10. Oulu, klo 17.30 Opko, Tuiran kirkko, Maininki-sali, Myllytie 5, ”Kuka on Pyhä Henki?” Tomi Koho, Niko Seppä 3.11. Jyväskylä, klo 17 NNKY:n tilat, Viron-piiri, V. Pasanen 23.10. Reisjärvi, klo 10 lähetyspyhä, messu kirkossa, Rantatie 13, saarna Niko Seppä, messun jälkeen lähetyslounas Myyjäiset Lauantaina 12.11. klo 11-14 Kylväjän toimistolla Tikkurilassa Tikkuraitti 11 A 2. kerros Myyjäiset Tarjolla: suolaista ja makeaa, tavaraa lähetyskentiltä, kotitekoisia hilloja, mehuja ja leivonnaisia, käsitöitä ja kortteja, kristillistä kirjallisuutta, kirpputori. 12.11. klo 11-14 lauantaina Hartaushetki klo toimistolla 11. Kylväjän Tikkurilassa Tikkuraitti 11 A 2. krs (Tokmannin tavaratalon yläpuolella. Tuoreimmat tiedot ja tarkennukset tilaisuuksista löytyvät Kylväjän nettiSisäänkäynti: sivuilta www.kylvaja.fi. Tilaisuudet oven järjestetään yhdessä paikallisten ovi Tokmannin vieressä vasemmalla) seurakuntien ja Agricola-opintokeskuksen kanssa. Tarjolla: suolaista ja makeaa tavaraa lähetyskentiltä Kylväjä PL 188, 01301 Vantaa. Osoitteenmuutokset sähköpostilla: [email protected]. Menoa maailmalla Työntekijöiden kirjeistä toimittanut Leena Luhtala Rukousaiheet eivät pääse loppumaan Ulaanbaatarin rakennusbuumi alkaa ulottua jo seurakuntamme alueelle, vaikka matkaa on reilut 7 km ydinkeskustaan. Seurakunta sijaitsee entisessä kaupassa, ja rakennus alkaa näyttää pieneltä kaiken uuden keskellä. Naapuritontin rakennustöiden takia sähköt ovat olleet usein poikki. Kokoustilamme sijaitsee kaupungin maalla, eikä maankäyttölupaa enää uusittukaan, kun se maaliskuussa meni umpeen. Nyt eletään siis epämääräisellä jatkoajalla. Itsellä vilistävät mielessä kaikki ne eurot, joita muutto uusiin tiloihin luultavasti tarkoittaisi. Takavuosilta muistan, kuinka kovin hankalaa oli järjestää toimintaa, kun omia tiloja ei vielä ollut. Olemme kiitollisia Helsingin seurakuntayhtymälle, joka aikoinaan rahoitti merkittävällä panoksella tilan hankintaa, jossa emoseurakuntamme Mongoliassa on saanut toimia useita vuosia. Nyt kannattaa rukoilla seurakunnan toimitilojen puolesta sekä myös seurakunnan vetäjien puolesta, joita kohtaa tuon tuostakin jokin inhimillisesti ylivoimaiselta tuntuva tilanne. Huh, hellettä! Täällä on läpi elokuun jatkunut 34–38 asteen helle. Vasta illalla pimeyden laskeutuessa alkaa hieman viilentyä, jolloin ihmiset jalkautuvat kaduille ja puistoihin viettämään aikaa ulkona. Jos lapset erehtyvät menemään ulos päivän kuumimpaan aikaan, he palaavat takaisin sisälle 15 minuutin päästä janoisina ja läähättäen. Näilläkin ilmoilla miehet yleensä edelleen pitävät pitkiä housuja. Kulttuuri on muuttumassa pikkuhiljaa, mutta joka tapauksessa en ole vielä tähän päivään mennessä kertaakaan kävellyt kaupungilla sortseissa. Myös paikallisilta kuumuus vie voimia. Tuntuu uskomattomalta, kuinka he helteen keskellä juovat pitkin päivää vain teetä. Se kuulemma tuo viilentävän olon, koska kuumaa juomaa juodessa ympäröivä ilma tuntuu viileämmältä. Jostain syystä meille kikka ei tunnu toimivan. Mikä on mustikka? Sain myös uuden idean diakoniatyöhön: vien seurakuntalaisia ja muitakin ystäviä mustikka- ja sieniretkille, kun nyt on niiden aika. Kerran teimme jopa kahden päivän mustikkaretken yli sadan kilometrin päähän korkealle vuorelle. Kiitollisin mielin palasimme kaupunkiin poimittuamme kukin 10–18 litraa mustikoita. Meiltä kysyttiin, poimimmeko tshernikaa (sanasta tshernij=musta) vai golubitsaa (sanasta goluboi=vaaleansininen). Olen oppinut, että mustikka kasvaa korkealla ja on pieni, musta marja matalassa varvikossa. Golubitsa kasvaa alempana korkeana varvikkona, ja sillä on suuri, vaaleansininen marja. No, onhan meillä Suomessakin juolukka, joka kasvaa korkeassa varvikossa ja sen marja on suurempi kuin mustikan, mutta ei asia ole näin yksinkertainen. Venäläiset ystävät sanovat, ettei se ole tshernikaa, mitä minä Suomessa poimin mustikkana, vaan se on golubitsaa. Ja totta onkin, että suomalaisen mustikan väri on vaaleamman sininen kuten golubitsalla. [Toim. huom. tshernika on mustikka ja golubitsa on juolukka.]
© Copyright 2024