Kipua aiheuttavia kudoksia ovat yleensä - VK
42 3 Lantion dorsaalipuolen palpaatio Kipua aiheuttavia kudoksia ovat yleensä: • Lumbaalialueen ja mahdollisesti myös thorakaalialueen alaosan rakenteet. • SI-nivelet ja niiden ligamentit. • Lonkkanivelen rakenteet. • Gluteaalialueen hermot. • Gluteaalialueen lihakset. Viimeksi mainituissa esiintyy lihaskireyttä ja painearkuutta ja ne voivat muodostaa kivun sekä primaari- että sekundaarilähteen. Gluteaalialueen ihossa sijaitsevat lisäksi useiden sisäelinten head-vyöhykkeet. Tietyt tutkimis- ja hoitotekniikat sijoittuvatkin juuri gluteaalialueelle. Kansainvälisessä kirjallisuudessa kuvataan yli 50 SI-nivelen provokaatioja mobiliteettitestiä (suullinen tieto, IAOM-ryhmä). Manuaalisen terapian eri koulukunnat käyttävät kaikki omia testejään, eikä kansainvälistä standardointia ole vielä näköpiirissä. Näitä testejä suoritettaessa ja liikkuvuutta harjoitettaessa on yleensä järkevää paikallistaa tietyt luiset maamerkit kuten crista iliaca sekä anteriorinen ja posteriorinen spinae, sekä myös arvioida niissä mahdollisesti esiintyvät puolierot (kuva 3.2). Os sacrumia ja os iliumia liikutetaan usein suhteessa toisiinsa sekä tutkimis- että terapiamielessä (kuva 3.3). Tässä yhteydessä oikein kohdistettu ja varma ote on äärimmäisen tärkeä. Tietyt gluteaalialueen läpi kulkevat perifeeriset hermot voivat joutua paikallisen ärsytyksen kohteeksi gluteaalialueella. N. ischiadicuksen kohdalla tämä voi esiintyä kahdessa kohdassa (kuva 3.4): • Erittäin kireän m. piriformiksen aiheuttama kompressioneuropatia, nk. piriformissyndrooma. • Hermo hankaa tuber ischiadicumiin ja ischiokruraalilihasten kiinnitysjänteeseen, nk. hamstring -syndrooma. Kuva 3.3 SI-nivelen mobilisaatio. m. piriformis n. ischiadicus Kuva 3.2 Posterioristen spinojen palpaatio seisten. Kuva 3.4 N. ischiadicuksen sijainti. 3.6 Suuntaa antava lihasrakenteiden palpaatiotekniikka 57 3.5.4 Tuber ischiadicum m. glutaeus medius Tuber ischiadicum, eli tuber ossis ischii, on toinen lantion suurista rakenteista ja sen tärkeistä maamerkeistä. Se muodostaa vahvojen ligamenttien kuten lig. sacrotuberalen, sekä ischiocruraalilihasten tärkeän kiinnityskohdan. m. glutaeus maximus Tekniikka Aseta käsi haarukkaotteella, peukalo mediaalisesti, pakaran alapuolella olevalle poikittaiselle pakarapoimulle ja seuraa pakarapoimua mediaalisesti kunnes peukalo osuu tuberiin, joka tuntuu kovana rakenteena (kuva 3.37). Tuber ischiadicum on yllättävän leveä rakenne, ja aluksi on ratkaisevaa paikallistaa tuber ischiadicumin kärki (katso myös Käytännön anatomia 1 – ylä- ja alaraajan tutkiminen palpaation keinoin, s. 120). Kuva 3.38 Gluteaalilihasten sijainti ja niitä rajaavat luiset rakenteet. tai -pintoja, niiden paikallistamiseksi tarvitaan lihasaktiviteettia. Alkuasento Lateraalisesti sijaitsevien lihasten palpaatio on yleensä helppo suorittaa, kun tutkittava on päinmakuulla neutraaliasennossa, kuten edellä kuvattiin. Myös kylkiasento soveltuu hyvin. 3.6.1 M. gluteus maximus Kuva 3.37 Tuber ischiadicumin paikallistaminen. 3.6 Suuntaa antava lihasrakenteiden palpaatiotekniikka Aiemmin esitelty suuntaa antava luisten rakenteiden orientaation yhteydessä paikallistettiin gluteaalialueen lihaskudokset (kuva 3.38), jotka sijaitsevat seuraavien rakenteiden rajaamalla alueella: • Os sacrum – mediaalinen raja. • Crista iliaca – kraniaalinen raja. • Tuber ischiadicum – kaudaalinen raja. • Trochanter major – kaudolateraalinen raja. Koska pakaralihaksilla useimmiten ei ole tunnisteltavia reunoja eikä korostuneita kiinnityskohtia Iso pakaralihas on lantion dorsaalipuolen lihasrakenteista merkittävin. Lihasrungon ääriviivat on yleensä helppo hahmottaa kun lihasta jännitetään. Lihasrungon mediaali- ja kaudaalipuolen reunat on helppo hahmottaa, koska pakaravaon ja pakarapoimun muodot määräytyvät tämän lihaksen perusteella. Lihasrungon lateraali- ja kraniaalireunat on sitä vastoin huomattavasti vaikeampi hahmottaa. Tekniikka – lihasrungon keskiosa Lihasrungon ääriviivojen hahmottamiseksi voit pyytää tutkittavaa nostamaan alaraajaansa alustasta. Jos tämä liike ei tuo lihaksen ääriviivoja esille, voit toisella kädellä vastustaa lonkkanivelen aktiivista ekstensiota (kuva 3.39). Mikäli tämäkään ei riitä, voit asettaa toisen käden laakeas- 3.6 Suuntaa antava lihasrakenteiden palpaatiotekniikka 57 3.5.4 Tuber ischiadicum m. glutaeus medius Tuber ischiadicum, eli tuber ossis ischii, on toinen lantion suurista rakenteista ja sen tärkeistä maamerkeistä. Se muodostaa vahvojen ligamenttien kuten lig. sacrotuberalen, sekä ischiocruraalilihasten tärkeän kiinnityskohdan. m. glutaeus maximus Tekniikka Aseta käsi haarukkaotteella, peukalo mediaalisesti, pakaran alapuolella olevalle poikittaiselle pakarapoimulle ja seuraa pakarapoimua mediaalisesti kunnes peukalo osuu tuberiin, joka tuntuu kovana rakenteena (kuva 3.37). Tuber ischiadicum on yllättävän leveä rakenne, ja aluksi on ratkaisevaa paikallistaa tuber ischiadicumin kärki (katso myös Käytännön anatomia 1 – ylä- ja alaraajan tutkiminen palpaation keinoin, s. 120). Kuva 3.38 Gluteaalilihasten sijainti ja niitä rajaavat luiset rakenteet. tai -pintoja, niiden paikallistamiseksi tarvitaan lihasaktiviteettia. Alkuasento Lateraalisesti sijaitsevien lihasten palpaatio on yleensä helppo suorittaa, kun tutkittava on päinmakuulla neutraaliasennossa, kuten edellä kuvattiin. Myös kylkiasento soveltuu hyvin. 3.6.1 M. gluteus maximus Kuva 3.37 Tuber ischiadicumin paikallistaminen. 3.6 Suuntaa antava lihasrakenteiden palpaatiotekniikka Aiemmin esitelty suuntaa antava luisten rakenteiden orientaation yhteydessä paikallistettiin gluteaalialueen lihaskudokset (kuva 3.38), jotka sijaitsevat seuraavien rakenteiden rajaamalla alueella: • Os sacrum – mediaalinen raja. • Crista iliaca – kraniaalinen raja. • Tuber ischiadicum – kaudaalinen raja. • Trochanter major – kaudolateraalinen raja. Koska pakaralihaksilla useimmiten ei ole tunnisteltavia reunoja eikä korostuneita kiinnityskohtia Iso pakaralihas on lantion dorsaalipuolen lihasrakenteista merkittävin. Lihasrungon ääriviivat on yleensä helppo hahmottaa kun lihasta jännitetään. Lihasrungon mediaali- ja kaudaalipuolen reunat on helppo hahmottaa, koska pakaravaon ja pakarapoimun muodot määräytyvät tämän lihaksen perusteella. Lihasrungon lateraali- ja kraniaalireunat on sitä vastoin huomattavasti vaikeampi hahmottaa. Tekniikka – lihasrungon keskiosa Lihasrungon ääriviivojen hahmottamiseksi voit pyytää tutkittavaa nostamaan alaraajaansa alustasta. Jos tämä liike ei tuo lihaksen ääriviivoja esille, voit toisella kädellä vastustaa lonkkanivelen aktiivista ekstensiota (kuva 3.39). Mikäli tämäkään ei riitä, voit asettaa toisen käden laakeas- 6.10 Lateraalipuolen tekniikat 213 Claviculan keskimmäisen kolmanneksen yläreuna muodostaa lateraalisen kaulakolmion ja erityisesti fossa supraclaviculariksen leveän alareunan. myös fossa supraclaviculariksessa, jossa sen reuna kulkee ensin poikittain mediaalisuuntaan ja kääntyy sen jälkeen kraniaali- ja edelleen hieman mediaalisuuntaan. Vinkki: Kun piirrät putkimaisen claviculan ääriviivat iholle, muunnat sen kolmiulotteisen rakenteen muodot kaksiulotteiseen muotoon. Näin syntyy piirros, joka näyttää omituisen suurelta mutta joka kuitenkin on anatomisesti oikea. Vinkki: Jos lihasreunan tunnustelu ei onnistu, voit pyytää potilasta jännittämään lihasta isometrisesti vastusta vastaan (kuva 6.85). Pyydä tutkittavaa nostamaan hartiaansa korvaa vasten samalla kun vastustat liikettä painamalla hartiaa. M. trapezius pars descendens 6.10.5 Ylempi lateraalinen kaulakolmio M. trapezius pars descendensin etureuna muodostaa lateraalisen kaulakolmion takareunan. Myös tässä voit käyttää suorakulmaista palpaatiotekniikkaa, jossa asetat kaksi sormenpäätä ventraalisuunnasta lihaksen reunaa vasten (kuva 6.84). Seuraa lihaksen etureunaa sen clavikulaarisesta lähtökohdasta dorsaali- ja kraniaalisuuntaan, kunnes osut linea nuchae superiorin kohdalle. Lihaksen etureuna on helppo tunnustella M. levator scapulae M. levator scapulaen voimakas lihasrunko sijaitsee m. trapezius pars descendensin etupuolella kohdassa, jossa tämä kääntyy kraniaalisuuntaan (kuva 6.86). Käytä edellä kuvattua, trapeziuksen reunan palpaatioon käytettyä tekniikkaa mutta paina sormenpäitä melko syvälle. Paikallistamisen voit varmentaa pyytämällä m. trapezius m. semispinalis capitis m. splenius capitis m. levator scapulae v. subclavia a. subclavia Kuva 6.85 Palpaatio lihasaktiviteetin aikana. Kuva 6.86 Ylemmän lateraalisen kaulakolmion lihakset.
© Copyright 2024