1. No category

1 (5)
Kylväjän kolehtipyhä
6.11.2016
Urheilulähetystyö
Lähetysteologi Jukka Norvannon
pohdinta
avuksi saarnan valmistukseen
25. sunnuntaina helluntaista 6.11.2016
Sunnuntain teema: Kuolemasta elämään
Evankeliumi:
Kun Jeesus vielä puhui heille, sinne tuli eräs synagogan esimies. Hän kumartui
maahan Jeesuksen edessä ja sanoi: ”Tyttäreni on kuollut juuri äsken, mutta tule ja
pane kätesi hänen päälleen, niin hän virkoaa.” Jeesus nousi ja lähti miehen mukaan,
ja opetuslapset seurasivat häntä.
Silloin Jeesusta lähestyi muuan nainen, jota kaksitoista vuotta oli vaivannut
verenvuoto. Hän tuli Jeesuksen taakse ja kosketti hänen viittansa tupsua. Hän näet
ajatteli: ”Jos vain saan koskettaa hänen viittaansa, minä paranen.” Jeesus kääntyi,
näki naisen ja sanoi: ”Ole rohkealla mielellä, tyttäreni, uskosi on parantanut sinut.”
Siitä hetkestä nainen oli terve.
Kun Jeesus tuli esimiehen taloon ja näki huilunsoittajat ja hälisevän ihmisjoukon,
hän sanoi: ”Menkää pois! Ei tyttö ole kuollut, hän nukkuu.” Hänelle naurettiin. Mutta
kun väki oli ajettu ulos, Jeesus meni sisään ja otti tyttöä kädestä, ja tyttö nousi.
Tästä levisi tieto koko sille seudulle. Matt. 9: 18-26
Päivän evankeliumi on paitsi katkelma Matteuksen evankeliumin yhdeksättä lukua myös
osa laajaa kokonaisuutta, johon kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Tarkoittamani
kokonaisuus alkaa neljännen luvun lopusta ja siihen kuuluvat Vuorisaarna ja yhteensä
kymmenen erityyppistä Jeesuksen tekemää ihmetekoa, joista päivän evankeliumissa
kuvattu kuolleen herättäminen on tärkein.
Saarnaa valmistellessa saattaa joutua kiusaukseen nostaa esiin sitä, mitä Markus ja
Luukas kertovat vastaavasta tapahtumasta ja keskittyä heidän, paljon vivahteikkaampiin
kuvauksiin. Sitä kiusausta kannattaa kuitenkin vastustaa, sillä Matteuksella on
välitettävänään aivan omanlaisensa viesti meille tuosta tapahtumasta. Niinpä, kun Markus
ja Luukas esimerkiksi kertovat jopa synagogan esimiehen nimen, joka on Jairos, Matteus
tyytyy puhumaan vain eräästä synagogan esimiehestä antaen näin meidänkin ymmärtää,
ettei suinkaan synagogan esimies ole keskiössä vaan Jeesus. Markus ja Luukas kertovat
senkin, että aluksi Jairoksen tytär oli vielä hengissä, mutta kuoli ennen kuin Jeesus ehti
tämän luo. Kaiken tämänkin Matteus ohittaa tiiviissä kerronnassaan. Kun esim. Markus
kertoo kahdesta toisiinsa liittyvästä parantamistapauksesta yhteensä 23 jakeessa, Matteus
tarvitsee samaan vain 9 jaetta. Mistä ero johtuu?
2 (5)
Aivan selvästikin Matteus kertoo tapahtumasta eri syystä kuin Markus ja Luukas. Markus
näytti yksityiskohtien tarkalla kuvauksella saada lukijansa ymmärtämään, että hän välittää
silminnäkijän kuvausta tapahtumasta. Samalla autenttisella tavalla Markus kuvaa
evankeliumikirjassaan monta muutakin tapahtumaa. Luukas näyttäisi korostavan
yksityiskohtien lisäksi myös sitä, kuinka Jeesuksella on aikaa jokaiselle häntä tarvitsevalle.
Mikä on siis Matteuksen välittämä näköala? Vastauksen saamiseksi syytä on tarkastella
Matteuksen evankeliumia laajemmin.
Kuten edellä totesin, päivän evankeliumi on osa laajempaa kokonaisuutta, joka alkaa jo
neljännen luvun lopulta. Jakeissa Matt. 4:12-9:39 annetaan näet kuva Jeesuksen
persoonasta ja hänen erityisestä vallastaan. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat Vuorisaarna
ja yhteensä kymmenen erityyppistä Jeesuksen tekemää ihmetekoa, jotka kaikki omalla
tavallaan valottavat evankeliumikirjan lukijalle, että Jeesus on VT:ssa luvattu Messias.
Matteus vertaakin evankeliumikirjassaan Jeesusta monin eri tavoin Moosekseen. Niinpä
Vuorisaarnan (vrt. Siinain vuori) jälkeen Matteus kuvaa luvuissa 8 ja 9 Jeesuksen tekemää
10 tunnustekoa (vrt. 10 käskyä ja 10 Egyptin ihmettä), joiden avulla hän osoittaa
jumalallisen voimansa. Nämä tunnusteot ovat
Spitaalisen parantaminen
Sadanpäällikön palvelijan parantaminen Kapernaumissa
Pietarin anopin parantaminen
Myrskyn tyynnyttäminen
Riivaajien karkottaminen kahdesta miehestä Gadaran alueella
Halvaantuneen parantaminen
Synagogan esimiehen tyttären herättäminen kuolleista
Verenvuototautia sairastaneen naisen parantaminen
Kahden sokean parantaminen
Mykän parantaminen
Kymmenen tunnusteon kuvauksella Matteus korostaa Jeesuksen kuninkaallista valtaa.
Niiden jälkeen seuraa luvussa 10 Jeesuksen toinen suuri puhe. Siinä hän antaa
opetuslapsilleen käskyn lähteä lähetystyöhön ja neuvoo, miten näiden tulee menetellä
tehtävää hoitaessaan.
Muutoinkin Matteus kuvaa evankeliumikirjassaan monin eri tavoin Jeesuksen valtaa, joka
näkyy sekä hänen puheestaan että hänen tekemistään tunnusteoista: Jeesuksella on valta
parantaa sairaita, herättää kuolleita, karkottaa pahoja henkiä, ruokkia valtavia
kansanjoukkoja vain muutamalla leivällä ja kalalla; hänen valtansa alle on myös
luonnonvoimien alistuttava.
Vuorisaarnaa kuunnelleet ymmärsivätkin Jeesuksen puhuvan niin kuin se, jolla on valta, ja
samaan vallan korostukseen päättyy koko evankeliumikirja, jonka päätteeksi Jeesus
sanoo: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää
kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen
nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän
noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."
3 (5)
Kannattaa myös huomata, että juuri ennen päivän evankeliumia (jakeissa Matt. 9:14-17)
Jeesus antoi Johannes Kastajan opetuslapsille vastauksen, jossa hän paljasti olevansa
jotain aivan uutta, joka ei mahdu mihinkään entiseen malliin tai muottiin.
Lyhyesti sanoen päivän evankeliumi liittyy kuvaukseen Jeesuksen kymmenen tunnusteon
sarjasta, ja sarjan tärkein tunnusteko on nimenomaan kuolleen herättäminen. Kannattaa
muistaa, että myös Mooseksen tunnustekojen sarjassa tärkein oli karitsan veren sively
oven kamanoihin, minkä johdosta tuhoojaenkeli säästi niiden ovien takana oleskelevien
esikoisten hengen. Silloin Mooseksen kautta tullut Jumalan sana toi kuolemaan tuomituille
elämän. Nyt Matteus tuo esiin Jeesuksen vallan antaa kuolleellekin elämän. Eli Jeesus on
Moosestakin suurempi.
Huomiota kannattaa kiinnittää myös evankeliumikirjan rakenteeseen, sillä Jeesuksen
suuren vallan osoittamisten jälkeen Matteus todellakin kertoo luvussa 10 sekä apostolien
nimet että antaa heille tehtävän julistaa evankeliumia Israelin kansalle. Koko
evankeliumikirjan lopulla Jeesus kuoleman voittaneena antaa apostoleilleen käskyn
mennä vieläkin laajemmalle alueelle eli kaikkeen maailmaan julistamaan evankeliumia,
sillä hänen valtansa alle kuuluu nyt niin taivas kuin maakin.
Koska päivän evankeliumi on otettu nimenomaan Matteuksen evankeliumista, saarnassa
kannattaneekin keskittyä pohtimaan, mihin laajempaan yhteyteen Matteus
evankeliumikirjassaan liittää kuolleesta herättämisen sekä myös verenvuototautia
sairastaneen naisen parantumisen. Näin siitä syystä, että Matteuksen korostus on aivan
muualla kuin Markuksella ja Luukkaalla. Kun vertaa samasta tapauksesta kertovia
Markuksen ja Luukkaan kuvauksia Matteuksen kerrontaan, ero tuntuu jopa häkellyttävän
suurelta. Matteuksen tyyli on lakoninen: hän ohittaa nopeasti yksityiskohdat ja keskittyy
vain lopputulokseen, kun taas Markuksen ja Luukkaan kuvaukset suorastaan vilisevät
yksityiskohtia.
Matteus tahtoo evankeliuminsa alkupuolella nopeasti, kootusti ja hallitusti todistaa
lukijoille, että Jeesus on Messias, ainoa todellinen Kuningas. Siksi hän ei näe
tarpeelliseksi puhua nimistä tai yksityiskohdista eikä edes 12-vuotiaan lapsen sairauden
kehittymisessä. Hänelle on tärkeintä, että näemme Jeesuksen olevan kaikkivaltias, joka
voi muiden tunnustekojen lisäksi myös herättää kuolleita ja antaa myös valtansa voimalla
käskyn viedä sanomaa hänestä, kuoleman voittajasta, kaikkien kansojen keskuuteen.
Tämä lähetystyön näköala eli Jumalan valmistaman pelastussanoman kuuluttamisen
tärkeys kaikille kansoille on mukana koko ajan Matteuksen evankeliumin sanomassa.
Muita ajatuksia
Silloin tällöin kuulee sanottavan, että Jeesukseen olisi helpompi uskoa, jos olisi elänyt
parituhatta vuotta sitten niillä seuduilla, joissa Jeesus kulki puhumassa ja joissa hän teki
ihmeellisiä tekoja.
On vaikea kuvitella suurempaa ihmettä kuin sitä, josta Matteus kertoo: Jeesuksen sanan
voimasta kuollut herää eloon, eikä tässä yhteydessä puhuta edes hengellisestä
kuolemasta vaan biologisesta.
Kaiken kukkuraksi Matteus kertoo vielä vuosikausia verenvuototautia sairastaneen naisen
parantuneen vain Jeesusta koskettamalla. Jos siis olisi ollut mukana todistamassa
4 (5)
sellaisia valtavia tapahtumia Kapernaumin kaduilla, niin Jeesukseen uskominen olisi
paljon helpompaa, arvellaan.
Näitä ajatuksia vastaan nousee kuitenkin se, mitä Jeesus sanoo Matteuksen
evankeliumissa kaksi lukua myöhemmin eli jakeissa Matt. 11:20-24: ”Sitten Jeesus alkoi
soimata niitä kaupunkeja, joissa hän oli useimmat voimatekonsa tehnyt, siitä etteivät ne
olleet tehneet parannusta:
‘Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Betsaida! Jos teidän kaduillanne tehdyt voimateot olisi tehty
Tyroksessa tai Sidonissa, niiden asukkaat olisivat jo aikoja sitten verhoutuneet säkkiin ja
tuhkaan ja kääntyneet. Minä sanon teille: Tyros ja Sidon pääsevät tuomiopäivänä
vähemmällä kuin te. Entä sinä, Kapernaum, korotetaanko sinut muka taivaaseen? Alas
sinut syöstään, alas tuonelaan saakka! Jos sinun kaduillasi tehdyt voimateot olisi tehty
Sodomassa, se olisi pystyssä vielä tänäkin päivänä. Minä sanon: Sodoman maa pääsee
tuomiopäivänä vähemmällä kuin sinä.’"
Sodomaa pahempaa paikkaa tuskin voi Raamatun sivuilta löytää, ja senkin Jeesus
asettaa Kapernaumin edelle. Näin siitäkin huolimatta, että Kapernaum sai olla
todistamassa useampia Jeesuksen tekemiä tunnustekoja kuin mikään muu yksittäinen
kaupunki.
Edes kuolleen herättäminen ja monien sairaiden parantaminen ei siis riittänyt näille
ihmisille. On vaikea kuvitella, mitä muuta Jeesuksen olisi pitänyt tehdä saadakseen
ihmiset vakuuttumaan siitä, että häneen kannattaa uskoa että hänen luonaan on todellinen
ja ikuinen elämä.
Silloin Jeesusta lähestyi muuan nainen, jota kaksitoista vuotta oli vaivannut
verenvuoto. Hän tuli Jeesuksen taakse ja kosketti hänen viittansa tupsua. Hän näet
ajatteli: "Jos vain saan koskettaa hänen viittaansa, minä paranen." (Matt. 9:20-21)
Jeesus usein sairaita parantaessaan kosketti heitä. Ehkäpä juuri siitä syystä tämä 12
vuotta sairastanut nainen tahtoi koskea Jeesuksen viittaan. Koskettaminen ei tietenkään
sinänsä ollut syy, joka sai naisen parantumaan, vaan hänen luottamuksensa Jeesuksen
valtaan parantaa sairaus.
Naisen vaivana oli verenvuototauti, joka tarkoitti kuukautisvuotohäiriötä. Juutalaisessa
yhteiskunnassa vaiva oli erityisen hankala, koska vuodon aikana nainen oli
uskonnollisessa mielessä epäpuhdas. Vaivan vuoksi saattoi käydä myös niin, että hänen
takiaan myös muut samassa taloudessa asuvat tulivat epäpuhtaiksi eivätkä voineet
osallistua jumalanpalveluselämään. Tarkemmin Mooseksen lain säädöksistä tästä taudista
ja siitä, millä tavoin vuodosta kärsivä teki myös toisten elämän hankalaksi, voi lukea
jakeista 3. Moos. 15:25-30.
Matteuksen kuvaus tapahtumasta antaa viitteen Jeesuksen asusta. Siinähän kerrotaan,
että hänen viitassaan oli tupsu, niin kuin juutalaisen miehen asuun kuuluikin. Viitan
tupsusta säädetään Mooseksen laissa: "Herra sanoi Moosekselle: 'Käske israelilaisten
tehdä viittansa kulmiin tupsu ja sitoa jokaiseen tupsuun sinipunainen lanka. Näin on
tehtävä sukupolvesta toiseen. Teillä tulee olla tällaiset tupsut, jotta niitä katsoessanne
muistaisitte kaikki Herran käskyt ja täyttäisitte ne. Silloin ette antaudu sydämenne ja
silmienne mielihalujen valtaan, kun ne viekoittelevat teitä luopumaan minusta'" (4. Moos.
15:37-39). Juutalaisen miehen viitassa oli neljä kulmaa, joten tupsujakin oli neljä. Näin
5 (5)
maininta Jeesuksen viitan tupsusta kertoo siitä, että Jeesus myös tässä suhteessa täytti
Mooseksen lain käskyn. Mutta viittaus tupsuun sisältää toisenkin ulottuvuuden.
Jeesus oli Vuorisaarnassa sanonut: "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää
te heille. Tässä on laki ja profeetat." Tupsu Jeesuksen viitassa oli muistutus Jumalan
laista. Niinpä naisen ajatus koskettaa Jeesuksen tupsua oli myös vetoamista siihen, että
Jeesus pitää kiinni lupauksistaan eli toimii lain edellyttämällä tavalla.
Luottamus Jeesuksen kykyyn ja haluun auttaa toi avun. Nainen tuli terveeksi. Vuoden
1992 käännöksessä on tässä jakeessa alaviite, joka kertoo, että Jeesuksen sanat voidaan
ymmärtää myös: "Uskosi on pelastanut sinut." Alkuteksti tarkoittaa myös sitä, että usko on
tehnyt naisen ehyeksi, kokonaiseksi. Pelastus tietenkin tarkoittaa juuri sitä, että moniin
suuntaan revitty ihminen saa oikean suhteen Jumalaan, joka on hänet luonut. Silloin myös
elämä eheytyy ja ihmisestä tulee tässä mielessä terveempi. Siksi pelastuminen ja
terveeksi tuleminen liittyvät yhteen. Ihminen on terve, kun hänen suhteensa Jumalaan on
kunnossa, vaikka hän kärsisikin ruumiillisista vaivoista. Ehkäpä juuri näistä syistä Jeesus
vastasi naiselle tavalla, joka voidaan ymmärtää kahdella tavalla. Tärkeintä on, että nainen
oli hädässään osannut turvautua häneen, jolla on todellinen valta auttaa ihmistä myös
ikuisessa mielessä.
Verenvuototautia sairastava nainen oli etsiytynyt Jeesuksen seuraan, kun tämä oli ollut
matkalla synagogan esimiehen kotiin. Pysähdys oli merkinnyt isälle ajan menetystä ja
ylimääräistä tuskaa. Mutta lopulta Jeesus saapui miehen kotiin, jonne oli ilmaantunut jo
huilunsoittajia ja muita surijoita. Ammattisurijoiden palkkaaminen kuului tuon ajan tapoihin
niin olennaisesti, että jopa köyhimmät perheet tekivät niin. Englantilaisen tutkijan Richard
Francen mukaan minimivaatimuksena oli vähintään kaksi huilunsoittajaa ja yksi
itkijänainen. Synagogan esimiehen talossa surijoita näytti olleen enemmän.
Jeesus ei kuitenkaan osallistunut perheen suruun, vaan alkoi ajaa väkeä ulos. Hänen
mukaansa tyttö vain nukkui. Kuitenkin edellä oli käynyt ilmi, että sairas tyttö oli todella
kuollut. Ei siis ihme, että Jeesukselle naurettiin. Jeesus oli puhunut vertauskuvallisesti.
Hänelle tytön biologinen kuolema ei ollut muuta kuin unta, josta hänellä on valta herättää
ihminen, kun hän tahtoo. Häädettyään väen ulos hän meni tytön luo ja herätti tämän
kuolleista.
Synagogan esimiehen tyttären tapaus on ensimmäinen evankeliumeissa kerrottu
kuolleista herättäminen. Samasta tapauksesta kertovat myös Markus ja Luukas, joiden
kerronnasta käy ilmi, että tytön luo menivät Jeesuksen lisäksi Pietari, Johannes ja Jaakob.
Kuitenkaan Matteus ei tälläkään kertaa tavoilleen uskollisena ole kiinnostunut
yksityiskohdista. Tärkeintä on välittää lukijoille tieto siitä, että Jeesuksella on valta herättää
kuolleitakin. Sellainen teko ei tietenkään jäänyt vaille huomiota, vaan tapauksesta
kerrottiin alueella laajalti, toisin sanoen tieto Jeesuksesta ja hänen vallastaan ei jäänyt
vain pienen piirin omaisuudeksi, vaan moni tuli siitä osalliseksi. Siitäkin huolimatta niin
kovin harva tahtoi tulla hänen auttamakseen myös ikuisessa mielessä.
Miten lienee meidän laitamme? Etsimmekö mekin Jeesukselta vain ajallisia lahjoja, vai
tahdommeko me hänen tulevan meille myös siksi, mitä hän todella on: syntiemme
Sovittaja ja myös maailmankaikkeuden Hallitsija?