1. No category

kysymys
Voisiko lukio-opot saada oporaportin lukiosta korkeakouluihin
päässeistä? Kiitos.
Idea: yhdistäkää yhteen hakuaikaan alkuvuoteen kaikki korkeakoulujen
yhteishaut ja järjestäkää toisen asteen haku vasta sen jälkeen. Toiselta
asteelta hakijat ovat pohtineet jo pitempään, ehkä peruskoulusta saakka
omaa väyläänsä ja peruskoululaiset saisivat pari viikkoa lisää
mietintäaikaa, varsinkin, jos hakuja tulevaisuudessa yhdistetään.
miten kiintiöiden merkitys jatkossa, kun ensikertalaiskiintiöt olleet
kauemman käytössä? muuttuuko?
Onko opiskelijavalintojen korkeakouluihin tarkoitus suosia lukion
käyneitä?
vastaus
Asia on kehityslistalla, mutta ei toteuteta vielä ainakaan kevään 2017 yhteishakuun.
Yo-tutkinto valtakunnallinen, vertailukelpoinen samana vuonna ainakin.
Miten ammatillinen perustutkintotodistus? Vertailukelpoisuutta ei ole
valtaku nnallisesti. Tuleeko " kilpailua" ammat.opl välillä; annetaan hyviä
arvosanoja, että meidän opl: sta sijoittuu hyvin jatko- opintoihin...?
Onko mahdollista että lukion päättötodistus saisi jonkun painoarvon kun
todistusvalintoja aletaan painottaa?
1. Miten nyt ylioppilaaksi valmistuneet huomioidaan jatkossa
korkeakouluvalinnoissa? He eivät ole tienneet yo-kirjoitusten ratkaisevaa
merkitystä korkeakouluihin hakiessa.
2. Miten alan vaihtajat huomioidaan? Hakeeko myös 40- vuotias
nuoruuden heikolla ylioppilastodistuksellaan korkeakouluihin?
3. Miten lukion yo-korotusmahdollisuudet jatkossa on suunniteltu?
4. Miten ammatillisen tutkinnon suorittanut hakee ja valitaan?
Toivottavasti näin ei tehdä, luotamme ammatillisten oppilaitosten opettajien
asiantuntemukseen. Liian hyvillä arvosanoilla palkitseminen korkeakoulupaikan
takia ei ole hakijan, korkeakoulun eikä yhteiskunnan etu.
Korkeakouluhaussa koetaan ongelmalliseksi se, jos hakuaika on liian kaukana
valintojen tulosten valmistumisesta, eikä valintoja voida tehdä ennen yo-tulosten
valmistumista. Lisäksi myöhäisempää hakuaikaa on peruteltu sillä, että on hyvä jos
hakijalla on yo-kirjoituksistaan edes jokin tuntuma hakuvaiheessa.
Korkeakoulujen tulee arvioida kiintiöiden suuruutta jatkuvasti, oletettavasti
kiintiöiden koko pienenee ajan kuluessa.
Ei ole tarkoitus suosia. Ammatillisella tutkinnolla saa lain mukaan yhtäläisen jatkoopintokelpoisuuden kuin lukiotaustalla. Nimenomaan on tunnistettu, että tällä
hetkellä ammatillisen tutkinnon hyvästä suorittamisesta korkeakoulujen
opiskelijavalinnoissa ei juurikaan ole hakijalle hyötyä, joten on syytä arvioida onko
tarpeen parantaa ammatillisten hakijoiden asemaa korkeakouluhaussa, ja jos on
niin miten, .
On toki mahdollista ainakin tasapistetilanteissa. Korkeakoulut päättävät.
1. Tarkoitus on, ettei uudistuneet pistemallit tulevat käyttöön vasta useamman
vuoden päästä, jotta siirtymäaikaa on. Toivottavaa on, että nyt ylioppilaaksi
kirjoittaneet ovat siihen mennessä jo sijoittuneet jatko-opintoihin. 2.
Todistusvalinnat ei tule olemaan ainoa väylä korkeakouluihin, vaan myös
vaihtoehtoinen tapa täytyy olla. 3. Yo-kirjoitusten korotusmahdollisuuksia
arvioidaan ylioppilastutkinnon kehittämistä pohtivassa työryhmässä. 4. Asiaa
selvittämään perustetaan erillinen työryhmä. Nyt mietintönsä jättänyt työryhmä
keskittyi toimeksiantonsa mukaisesti pohtimaan opiskelijavalintoja
ylioppilastutkinnon näkökulmasta.
Jos ammatillinen tutkinto otetaan pisteytyksessä huomioon, yhtä lailla
lukion päättötodistus on huomioitava. Lukioaikaisella opiskelulla on yhtä
lailla merkitys, ei vain yo-todistuspisteillä.
Miksi lukion päöttötodistuksella ei tunnu olevan mitään merkitystä?
Sehän kertoo pitkän aikavälin suoritustasosta toisin kuin yo-tutkinto (vain
yksi koe per aine).
Nyt esim. 30-40vuotiaat alanvaihtajat on otettava huomioon, mikäli ei
haluta lisätä työttömyyttä heidän kohdallaan ja estää uudelleen
kouluttautuminen jos vanha yo-tutkinto ei ole mennyt hyvin. Myös heidät
1. Onko tarkoitus jatkossa suosia lukion käyneitä korkeakoulujen
pääsykokeissa?
2. Onko tarkoitus, että ammatillisen tutkinnon suorittaneet itsenäisesti
opiskelevat lukion 6-9 kurssia ja suorittavat sitten yo-kirjoituksen vai että
menevät kylmiltään kirjoituksiin?
Asiasta on tarpeen keskustella yo-tutkinnon pisteytystä valmisteltaessa.
Ylioppilastutkinnon on tarkoitus mitata laajasti lukio-opintojen sisältöjen hallintaa
kyseisessaä oppiaineessa. Yo-tutkinto on valtakunnallisesti vertailukelpoinen. Alan
vaihtajat ja huonosti yo-kirjoituksissa aikanaan menestyneet jne otetaan ilman
muuta huomioon, heille tulee tarjota todistusvalintojen lisäksi jokin väylä päästä
kiinni korkeakouluopintoihin.
1. Tarkoitus on vähentää pääsykokeita ylipäänsä ja järjestää niitä vain tarkoin
harkituissa tapauksissa ja mahdollisesti vain rajatulle kohdejoukolle. 2. Vaihtoehto,
jossa korkeakoulu voisi käyttää 1-3 yo-koetta pääsykokeen sijaan, on ehdotus
tilanteisiin, joissa jo nykyisellään korkeakoulujen pääsykoe pohjautuu lukion
oppimäärään. Korkeakoulu ei ota kantaa siihen, miten hakija omaksuu sisäänpääsyn
edellyttämän tietosisällön.