COM(2016) 960 final
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2016 (OR. en) 15593/16 ASIM 171 ACP 186 DEVGEN 285 COAFR 323 RELEX 1078 CO EUR-PREP 52 CSDP/PSDC 714 ECOFIN 1188 MAMA 254 COASI 240 SAATE Lähettäjä: Saapunut: Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja 14. joulukuuta 2016 Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Kom:n asiak. nro: COM(2016) 960 final Asia: KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Toinen tilannekatsaus: ensimmäiset tulokset Euroopan muuttoliikeagendan mukaisesta kumppanuuskehyksestä kolmansien maiden kanssa Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2016) 960 final. Liite: COM(2016) 960 final 15593/16 si DGD 1B FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2016 COM(2016) 960 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPANEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Toinen tilannekatsaus: ensimmäiset tulokset Euroopan muuttoliikeagendan mukaisesta kumppanuuskehyksestä kolmansien maiden kanssa FI FI 1. Johdanto Lokakuussa annetun tilannekatsauksen 1 jälkeen työ viiden prioriteettimaan ja muiden maiden kanssa on edennyt ripeään tahtiin lokakuussa pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmien pohjalta. Päätelmissä korostettiin kahta osa-aluetta, joiden osalta odotettiin tuloksia joulukuun Eurooppa-neuvoston kokoukseen mennessä: yhteistyön eteneminen viiden valitun prioriteettimaan kanssa ja ensimmäiset tulokset sen suhteen, ovatko sääntöjenvastaiset saapumiset vähentyneet ja palautukset lisääntyneet. Lisäksi päätelmissä korostettiin kansallisten toimien tärkeyttä palautusmenettelyjen nopeuttamisessa ja luvattiin selvittää, onko prioriteettimaiden määrää mahdollista lisätä. Tässä toisessa tilannekatsauksessa esitellään kumppanuuskehyksen puitteissa toteutettuja toimia ja lokakuun jälkeen saavutettua kehitystä. Jäsenvaltioiden ministerit, korkea edustaja ja komission jäsenet ovat tehneet 20 korkean tason vierailua kumppanuusmaihin. Vierailujen tueksi on järjestetty teknisen tason kokouksia, jotta operatiiviset tulokset olisivat mahdollisimman mittavia. Vaikka lokakuun Eurooppa-neuvoston kokouksesta on vain vähän aikaa, useimmat prioriteettimaat ovat saaneet aikaan konkreettista edistystä. Palautuksia koskevassa yhteistyössä on kyetty sopimaan olennaisista seikoista, ja pysähdyksissä olleet palautusmenettelyt on saatu uudelleen käyntiin. EU:n Afrikka-hätärahastosta 2 tuetaan miljardilla eurolla Vallettan kehyksessä asetettuja tavoitteita. EU:n vuoden 2017 talousarvioon sisällytetään 726,7 miljoonan euron summa, jolla tuetaan muuttoliikkeeseen liittyvän ulkoisen ulottuvuuden kehittämistä. On luotu perusta sille, että keskitetty palvelupiste, joka kerää tietoja palautuksista EU:n tasolla, saadaan toimimaan ja että palautuksia koskevaa hallinnollista yhteistyötä vahvistetaan. Operatiiviset tulokset osoittavat, että muuttovirrat, joissa Sahara ylitetään Nigerin kautta, ovat saavuttaneet tähän asti alhaisimman tason. Kun muuttajien määrä oli toukokuussa 70 000, marraskuussa se oli 1 500. Nigerissä 95 ajoneuvoa takavarikoitiin ja 102 ihmissalakuljettajaa toimitettiin oikeuden eteen. Niiden muuttajien joukosta, jotka on pysäytetty sääntöjenvastaisella läpikulkumatkallaan, Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön avustuksella on kotiutettu 4 430. Lisäksi noin 2 700 muuttajaa viidestä prioriteettimaasta on vuonna 2016 palannut EU:sta takaisin lähtömaahansa. Vaikka Afrikan sisäiset läpikulkuvirrat ovat vähentyneet, tämä ei ole vielä johtanut siihen, että saapumiset Eurooppaan olisivat vähentyneet. Niiden tulijoiden määrä, jotka vuonna 2016 saapuivat viidestä prioriteettimaasta keskisen Välimeren reittiä pitkin, kasvoi lähes 59 000:een (niistä yhteensä 173 000 muuttajasta, jotka saapuivat tätä reittiä pitkin), mikä viittaa siihen, että kumppanuuskehyksen täytäntöönpanoa on jatkettava ja laajennettava. Kumppanuuskehyksen kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty. Ensinnäkin on luotu vain vähän kytkentöjä muihin politiikkoihin, kuten sääntöjenmukaiseen maahantuloon, kauppaan, energiaan, maatalouteen ja koulutukseen. Tämä kytkentä voi toimia perustana aidolle kumppanuudelle kolmansien maiden kanssa. Tulevien kuukausien keskeinen tavoite on se, että kyseisillä politiikoilla on valmiudet toimia kumppanuuskehyksessä. Toiseksi jäsenvaltioiden tuki on osoittautunut keskeiseksi menestystekijäksi (myös maahanmuuttopolitiikan sisäisessä ulottuvuudessa). Tämän tuen on jatkuttava ja vahvistuttava samalla kun prosessi syvenee ja laajenee. Kolmanneksi komission lähestymistapa Afrikan 1 2 COM(2016) 700 final, 18.10.2016. Afrikka-hätärahasto vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi. 2 maahanmuuttokysymyksiin perustuu edelleen Vallettan prosessiin, jota ensi helmikuussa pidettävässä korkeiden virkamiesten kokouksessa on määrä voimistaa. Ennen kuin kolmansien maiden kanssa tehtävä intensiivinen kumppanuustyö tuottaa täysimääräiset tuloksensa, tarvitaan aikaa ja sitoutumista. Lähikuukausien näkyvät tulokset perustuvat seuraaviin seikkoihin: sellaisten hankkeiden käynnistäminen, joilla puututaan sääntöjenvastaisen maahantulon perimmäisiin syihin; uudet menettelyt, joiden avulla henkilöt tunnistetaan ja joiden ansiosta palautukset toteutetaan tuloksellisesti; sekä kohdennetut toimet, joilla torjutaan ihmissalakuljetusta Eurooppaan suuntautuvien reittien keskeisissä kohdissa. 2. Prioriteettimaiden kanssa saavutettu edistys ja ensimmäiset maahantuloja ja palautuksia koskevat tulokset 2.1 Kumppanuuskehyksen prioriteettimaiden edistys Niger Niger on ratkaisevan tärkeä maa, sillä se on läpikulkumaa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta Välimerelle. Maalla on myös hallintoa ja kehitystarpeita koskevia valtavia haasteita. Sillä on omia pakolaisongelmia, jotka johtuvat Tšad-järven ja Malin kriiseistä. Tästä huolimatta Niger on sitoutunut työskentelemään EU:n kanssa tarmokkaasti erityisesti muuttajien salakuljetuksen estämiseksi ja sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen vähentämiseksi. Kyseessä on malliesimerkki siitä, kuinka EU ja sen jäsenvaltiot voivat yhdistää useita käytettävissä olevia välineitä kattavaksi kokonaisuudeksi. Useat korkean tason vierailut EU:sta ovat auttaneet pitämään vauhtia yllä. Saksan liittokansleri vieraili maassa lokakuussa, sen jälkeen Italian ulkoministeri marraskuun alussa ja Alankomaiden ulkoministeri joulukuussa. Nigerin presidentin vierailu Brysseliin 15. joulukuuta päättää tämän hyvin tiiviin neuvotteluvuoden ja tarjoaa tilaisuuden päättää jatkotoimista. Kenttätyön päähuomio on tässä sitoutuneessa toiminnassa kohdistunut Agadezin alueeseen. Tässä on osaltaan kyse muuttajien salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumisesta. Kestävä ratkaisu vaatii kuitenkin myös sitä, että muuttajia autetaan palaamaan koteihinsa ja paikallisille ihmisille tarjotaan vaihtoehtoisia tapoja ansaita elantonsa. On lisäksi pidettävä huoli siitä, etteivät muuttajat siirry toisille reiteille. Kaikissa näissä asioissa on ryhdytty toimeen. Toukokuussa niiden ihmisten määrä, jotka lähtivät Nigeristä yrittääkseen vaarallista matkaa Saharan yli, oli 70 000, kun taas marraskuussa se oli noin 1 500. 3 Lisäksi niiden muuttajien määrä, jotka on ohjattu Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kotiutettavaksi, on lisääntynyt ennen kesää toteutuneesta keskimääräisestä luvusta, joka oli 350 henkilöä kuukaudessa, 1 100 henkilöön marraskuussa. Näistä henkilöistä 4 430:tä on jo avustettu vapaaehtoisessa paluussa kotimaihinsa. Myös laitteiston takavarikoinneissa ja salakuljettajien pidätyksissä on edistytty. Heinäkuun puolivälin ja lokakuun lopun välillä 95 ajoneuvoa takavarikoitiin, 102 salakuljettajaa toimitettiin oikeuden eteen ja 9 santarmia pidätettiin muuttajiin liittyvän korruption vuoksi. EU:n suora tuki on ollut ratkaisevaa kaiken tämän onnistumiselle. Osana tätä on käytännön kenttätyö, jossa autetaan suunnittelemaan ja toteuttamaan nopeavaikutteisia toimenpiteitä ihmissalakuljetuksen ja -kaupan torjumiseksi. Sahel-Nigerissä toimivan Euroopan unionin 3 Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön tilastojulkaisu Nigerin muuttovirroista (Niger Flow Monitoring Points, IOM Statistical Report Overview, marraskuu 2016). 3 YTPP-operaation 4 kenttätoimisto Agadezissa on avattu, ja se on huhtikuusta lähtien järjestänyt useita koulutuksia, muun muassa 20 muuttoliikettä, tiedustelua ja pidätystekniikoita koskevaa koulutustilaisuutta 360:lle sisäisten turvallisuusjoukkojen jäsenelle. Kenttätoimistoa vahvistetaan vielä kahdella työntekijällä, joista toinen tulee komissiosta ja toinen Euroopan ulkosuhdehallinnosta. Lisäksi Euroopan raja- ja merivartiovirasto lähettää toimistoon yhteyshenkilönsä. Myös EU:n rahallista apua hyödynnetään, jotta tuloksia saadaan jatkossakin ja vielä entistä enemmän. EU:n Afrikka-hätärahastosta tuetaan 30 000:ta haavoittuvassa asemassa olevaa muuttajaa, jotka on pysäytetty matkansa varrella ja jotka nyt asuvat kuudessa pakolaiskeskuksessa. Lisäksi autetaan 12 000 muuttajaa palaamaan takaisin lähtöyhteisöihinsä. Lisäksi jäsenvaltioiden taloudellisista ohjelmista annetaan tukea, jonka tavoitteena on antaa 1 400:lle läpikulkualueella asuvalle nigeriläiselle tilaisuus ryhtyä yksityisyrittäjäksi ja 6 000 nuorelle mahdollisuus parantaa osaamistaan ja päästä näin työmarkkinoille. Koska tarvitaan toimia, joilla on välitön vaikutus, komissio on EU:n Afrikka-hätärahaston puitteissa lisäksi kehittänyt nopeavaikutteisen hankkeen 5, jolla vastataan välittömästi Nigerin tarpeeseen luoda näkyvästi ja nopeasti vaihtoehtoisia tulonlähteitä korvaamaan ns. salakuljetusteollisuutta. Pidemmällä tähtäimellä EU ja sen jäsenvaltiot pyrkivät puuttumaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja tarjoamaan paikalliselle taloudelle kestäviä vaihtoehtoja budjettitukipaketin avulla. Nigerillä on vakavia vaikeuksia tarjota turvalliset vastaanotto-olosuhteet siirtymään joutuneille ihmisille. Tästä syystä Nigeriä tuetaan myös alueellisilla toimilla. Avun tavoitteena on se, että turvapaikanhakijat pääsevät menettelyyn, jossa heidän pakolaisasemansa voidaan vahvistaa, sekä se, että turvapaikanhakijat otetaan vastaan asianmukaisissa olosuhteissa ja heille tarjotaan apua. Lisäksi on tärkeää, että toiminnan tulokset kyetään mittaamaan. EU tekee yhteistyötä Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kanssa vahvistaakseen tiedonkeruuta. Muuttoreittien varrella on 40 strategista pistettä, joissa tarkkaillaan muuttovirtoja ja -reittejä, muuttajapopulaatioiden demografisia ominaisuuksia ja matkaanlähdön syitä. Seuraavat toimet: • • • • • jatketaan saavutettujen tulosten pohjalta toimia ihmissalakuljetuksen ja -kaupan torjumiseksi; laaditaan keskipitkän ja pitkän aikavälin toimintasuunnitelma, jolla puututaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Suunnitelman avulla luodaan taloudellisia vaihtoehtoja alueille, joihin sääntöjenvastainen muuttoliike on vaikuttanut eniten; tarkkaillaan, siirtyykö sääntöjenvastainen muuttoliike uusille reiteille; Euroopan raja- ja merivartioviraston yhteyshenkilö asetetaan tehtäväänsä; YTPP-operaation EU-henkilöstö ja paikallistoimisto Agadezissa aloittavat työnsä täydellä teholla, myös koulutuksen osalta. Nigeria Nigeria on keskeinen yhteistyökumppani alueella, ja maa tekee EU:n kanssa laajaa yhteistyötä useilla politiikka-aloilla. Siksi korkean tason yhteyksiä pidetään yllä koko ajan, ja esimerkiksi 4 5 YTTP: Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Tätä koskeva taloudellinen toimintasuunnitelma (Plan d'Action à impact économique rapide à Agadez) on toimitettu päätöksentekoa varten EU:n Afrikka-hätärahaston operatiiviselle komitealle. 4 lokakuussa Saksan ulkoministeri vieraili Nigeriassa ja Nigerian sisäministeri Italiassa. EU:n ja Nigerian ministeritapaamisessa ensi keväänä kootaan yhteen eri aloilla tehty työ. Nigeria on edelleen merkittävä sääntöjenvastaisen maahantulon lähtömaa. Vuonna 2016 EU:hun tuli keskisen Välimeren reittiä pitkin 35 998 muuttajaa Nigeriasta. Yli 200 000 Nigerian kansalaista asuu laillisesti Euroopassa, ja keskimäärin 30 000–40 000 uutta oleskelulupaa myönnetään joka vuosi. Muuttoliike on jo nyt keskeinen aihe Nigerian ja EU:n suhteissa. Takaisinottoa koskeva käytännön yhteistyö toimii paremmin Nigerian kuin muiden prioriteettimaiden kanssa, ja se paranee koko ajan. Vuoden 2016 marraskuun puoliväliin mennessä Nigeriaan on palautettu yhteensä lähes 2 000 6 Nigerian kansalaista, jotka ovat oleskelleet EU:ssa laittomasti. Toteutuneiden palautusten aste on Nigerian osalta kohentunut vuonna 2016 mutta on edelleen suhteellisen alhainen, mikä viittaa vaikeuksiin jäsenvaltioissa. Nigerian viranomaiset ovat toimittaneet 65 prosenttia tilapäisistä matkustusasiakirjoista, joita jäsenvaltiot ovat pyytäneet. Yhteistyö Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa on hyvää. Tunnistuskäyntejä sellaisten henkilöiden kansalaisuuden selvittämiseksi, jotka mahdollisesti palautettaisiin, järjestettiin marraskuussa kolmessa Euroopan maassa. Ennen tämän vuoden loppua on suunnitelmissa tehdä kaksi muuta käyntiä, joiden tarkoituksena on tunnistaa jäsenvaltioissa oleskelevia Nigerian kansalaisia. Nigeriasta jäsenvaltioihin lähetetyt yhteyshenkilöt auttavat keskisen Välimeren reittiä saapuvien henkilöiden kansalaisuuden selvittämisessä. Jotta voitaisiin hyödyntää palautus- ja takaisinottoasioissa toteutunutta hyvää yhteistyötä ja sopia kyseisistä asioista koko EU:n laajuisesti, EU:n ja Nigerian takaisinottosopimusta koskevat neuvottelut aloitettiin lokakuussa. Seuraava neuvottelukierros on määrä järjestää Brysselissä vuoden 2017 alussa, ja tavoitteena on päästä sopimukseen nopeasti. Myös käytännön yhteistyötä lisätään. Yhteistyötä ihmissalakuljetuksen torjumiseksi vahvistetaan, ja tässä hyödynnetään lokakuussa perustettua, muuttajien salakuljetusta käsittelevää EU:n ja Nigerian yhteistyöfoorumia. Nigeriassa havaittuja turvallisuusongelmia pyritään ratkaisemaan monilla erilaisilla tukitoimilla. Turvallisuusongelmien ratkaiseminen on otettu osaksi kaikkea EU:n humanitaarista toimintaa, ja varsinkin lasten suojeluun on annettu erityistä tukea. Nigeria on tällä hetkellä edelleen suhteellisen pieni EU:n Afrikka-hätärahaston tuensaaja. Sillä on viisi hyväksyttyä hanketta. Boko Haramin kriisissä hätärahasto pyrkii tarjoamaan laaja-alaisia ratkaisuja vakauden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn kehittämiseksi. Hankkeet toimivat lähinnä maan koillisosassa, ja niillä on noin 280 000 välitöntä tuensaajaa (maan sisällä siirtymään joutuneita henkilöitä, palaavia henkilöitä ja pakolaisia vastaanottavia yhteisöjä). Tuen avulla tarjotaan peruspalveluja ja parannetaan sosioekonomisia olosuhteita ja mahdollisuuksia elannon hankkimiseen sekä vahvistetaan yhteisöjä muun muassa hallitsemalla ja ehkäisemällä konflikteja. Kolme muuta projektia on valmistumassa, ja niiden tavoitteena on helpottaa sääntöjenvastaisten muuttajien palaamista ja uudelleenkotoutumista sekä torjua radikalisoitumista. Euroopan komissio kehittelee lisää hankkeita ja tukee näin erityisesti toimia, joilla helpotetaan palaavien muuttajien uudelleenkotoutumista ja vahvistetaan muuttoliikkeen hallintaa. Euroopan kehitysrahaston 7 puitteissa on valmisteltu joitakin muuttoliikkeeseen liittyviä hankkeita, jotka ovat nyt sopimuksentekovaiheessa. Seuraavat toimet: 6 7 Palautustiedot ovat peräisin 27 jäsenvaltion ja kahden Schengenin säännöstöön osallistuvan maan vastauksista palautuksia koskevaan kyselylomakkeeseen. http://ec.europa.eu/europeaid/funding/funding-instruments-programming/funding-instruments/europeandevelopment-fund_en 5 kehitetään edelleen projekteja ja aloitteita, joilla pyritään torjumaan ihmissalakuljetusta ja -kauppaa ja joita toteutetaan myös Europolin ja Euroopan raja- ja merivartioviraston tuella; • saatetaan päätökseen EU:n ja Nigerian takaisinottosopimusneuvottelut ja edistetään palautuksissa sovellettavia hyviä käytäntöjä, myös puuttumalla sisäisiin vaikeuksiin; • kehitetään aloitteita, joilla puututaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja joilla kannustetaan investointeja. • Senegal Lokakuun jälkeen vuoropuhelu Senegalin kanssa on edelleen vilkastunut. Taustalla on se, että keskisen Välimeren reittiä pitkin on tähän mennessä saapunut Eurooppaan 9 548 senegalilaista vuonna 2016. Ensin kansainvälisestä yhteistyöstä ja kehitysasioista vastaava komissaari ja sitten Italian ulkoministeri vierailivat maassa. Lisäksi korkea edustaja osallistui kolmanteen rauhaa ja turvallisuutta Afrikassa käsittelevään kansainväliseen foorumiin Dakarissa, mikä antoi jälleen tilaisuuden kahdenväliseen keskusteluun. Myös teknisen tason kontakteja on lisätty. Euroopan raja- ja merivartioviraston ja Senegalin viranomaisten välillä käydyt yhteistyöjärjestelyjä koskevat neuvottelut ovat edenneet. Ulkoministeriössä ja sisäministeriössä on nyt viralliset yhteyspisteet. Vuoden alusta marraskuun puoleenväliin vain 435 EU:ssa laittomasti oleskellutta senegalilaista palasi Senegaliin. Senegal on äskettäin tarjoutunut avustamaan keskistä Välimeren reittiä tulevien muuttajien vastaanottamisessa. Tunnistamiseen ja asiakirjojen myöntämiseen liittyvä yhteistyö vie yhä paljon aikaa ja on mutkikasta, joten sitä on parannettava. Myöskään suunniteltuja tunnistamiskäyntejä ei ole vielä tehty. Sen varmistamiseksi, että tuloksia syntyy, tilannetta on seurattava ja liikkeelle saatua kehitystä on pidettävä yllä. Palautuksia koskevaa yhteistyötä tarkasteltaessa on otettava huomioon, että on olemassa merkittäviä laillisia väyliä Eurooppaan. Vuonna 2015 EU:ssa asui laillisesti yli 230 000 senegalilaista, ja EU:n jäsenvaltiot myöntävät Senegalin kansalaisille keskimäärin 15 000–20 000 uutta oleskelulupaa joka vuosi. 8 Samanaikaisesti EU:n varoista annetaan myös tukea, jonka avulla puututaan sääntöjenvastaisen maahantulon perimmäisiin syihin. EU:n Afrikka-hätärahasto on hyväksynyt nuorten työllistymistä tukevia hankkeita, joissa annetaan räätälöityä teknistä apua 600 paikalliselle yritykselle ja maatilalle, luodaan jopa 24 000 työpaikkaa suoraan tai välillisesti ja tarjotaan 12 000 nuorelle pääsy ammatilliseen koulutukseen esimerkiksi maatalousteollisuudessa, metsätaloudessa, matkailussa ja kalastuksessa. Senegalissa on toteutettu myös lainvalvontayksikköjen tukemiseen tarkoitettu alueellinen hanke. Uudet, parhaillaan kehiteltävänä olevat hankkeet laajentaisivat toiminnan alaa. Sen lisäksi että niiden avulla luotaisiin taloudellisia mahdollisuuksia ja työpaikkoja alueille, joissa saattaa olla paljon lähtijöitä, uusissa hankkeissa muun muassa vahvistettaisiin muuttoliikkeen hallintaa, helpotettaisiin 3 000 senegalilaisen uudelleenkotoutumista, annettaisiin informaatiota 200 yhteisölle ja 30 000 mahdolliselle muuttajalle sekä tuettaisiin väestörekisterijärjestelmien kehittämistä. Lisäksi lokakuussa 2016 hyväksyttiin Euroopan kehitysrahaston hanke sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden parantamiseksi. Hankkeella pyritään parantamaan sisäisestä turvallisuudesta vastaavien yksiköiden valmiuksia terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen torjunnassa sekä rajaturvallisuuden varmistamisessa. 8 Eurostatin tiedot. 6 Seuraavat toimet: lisätään edelleen palauttamisia ja takaisinottoja koskevaa käytännön yhteistyötä, mukaan lukien tähän liittyvät käynnit jäsenvaltioissa; • parannetaan yhteistyötä ihmissalakuljetuksen torjunnassa ja puututaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin muun muassa panemalla ripeästi täytäntöön EU:n Afrikka-hätärahaston hyväksymät hankkeet. • Mali Mali on merkittävä muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaa, ja sillä on huomattavia poliittisia vaikeuksia ja suuria kehitystarpeita. Vuonna 2016 Malista saapui Eurooppaan sääntöjenvastaisesti 9 305 muuttajaa keskisen Välimeren reittiä pitkin, mikä on enemmän kuin vuonna 2015. Yli 100 000 Malin kansalaista asuu laillisesti Euroopassa, ja keskimäärin 6 000–8 000 uutta oleskelulupaa myönnetään joka vuosi. Vuoropuhelu ja yhteistyö on jälleen vilkastunut, myös korkealla tasolla, sillä Alankomaiden ja Italian ulkoministerit vierailivat maassa. Mali on tällä hetkellä Rabatin prosessin ohjauskomitean puheenjohtajamaa, ja siksi sillä on tärkeä asema valmisteltaessa Vallettassa helmikuussa 2017 pidettävää korkeiden virkamiesten kokousta. Yhteistyön kohentuminen sai vahvistuksensa yhteisessä julkilausumassa, joka annettiin Alankomaiden ulkoministerin vieraillessa Malissa korkean edustajan puolesta 10. ja 11. joulukuuta. Turvallisuustilanne on edelleen erityisen huolestuttava, sillä länsiafrikkalaisissa naapurimaissa on noin 135 000 malilaista pakolaista. Euroopan komissio on toimittanut perustarpeet kattavaa humanitaarista apua Burkina Fasossa, Mauritaniassa and Nigerissa oleville malilaisille pakolaisille. EU:n Afrikka-hätärahasto tukee tämän pakolaisväestön selviytymiskykyä ja omavaraisuutta sekä edistää YK:n pakolaisjärjestön kanssa kotiseudultaan siirtymään joutuneiden väestöjen ja paikallisten yhteisöjen rauhanomaista rinnakkaiseloa ja helpottaa pakolaisten vapaaehtoista palaamista kotimaahansa. Malista tulleiden muuttajien paluuprosentti on hyvin matala. Vuoden alusta lukien yhteensä 119 malilaista on palannut lähtömaahansa. Eri konsulaattien takaisinottoa koskevat yhteistyökäytännöt (mukaan lukien tilapäisten matkustusasiakirjojen toimitus) vaihtelevat merkittävästi, ja monet jäsenvaltiot ovat raportoineet vaikeuksista ja viivästyksistä. Näiden vaikeuksien voittamiseksi Mali on työskennellyt EU:n kanssa niiden henkilöiden palauttamiseksi, jotka ovat oleskelleet sääntöjenvastaisesti unionin alueella. Yhteistyö, jossa molemmat osapuolet kunnioittavat velvollisuuksiaan toisiaan kohtaan, on perustunut osapuolten laatimiin vakiomenettelytapoihin. Näihin asioihin liittyviä käyntejä on järjestetty. Mali on myös merkittävä kauttakulkumaa muuttajille, jotka kulkevat Länsi-Afrikan maista Välimeren suuntaan. Nigerin pantua toimeen ihmissalakuljetuksen vastaisia toimia on vaarana, että Malia käytetään yhä enemmän vaihtoehtoisena kauttakulkumaana. Myös maan keski- ja pohjoisosien erittäin epävakaa turvallisuustilanne myötävaikuttaa tähän kehitykseen. Mali on ilmaissut vahvan sitoutumisensa hillitä ihmissalakuljetusta ja panna kuriin rikollisverkostot. Tällä yhteistyön alalla pyritään etenemään täydellä vauhdilla lähikuukausina, ja tällöin pyritään puuttumaan siihen, että muuttajat käyttävät Malia kauttakulkumaana. Samalla kuitenkin noudatetaan täysimääräisesti ECOWAS-kehystä 9. 9 Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön (The Economic Community of West African States, ECOWAS) hyväksymässä henkilöiden vapaata liikkumista, oleskelua ja sijoittautumista koskevassa pöytäkirjassa todetaan, että yhteisön kansalaisilla on oikeus tulla yhteisöön kuuluvan jäsenvaltion alueelle, oleskella siellä ja sijoittautua sinne. 7 Mali on yksi maista, jotka ovat saaneet eniten rahoitusta EU:n Afrikka-hätärahastosta tähän mennessä. Niiden hankkeiden lisäksi, jotka EU:n Afrikka-hätärahasto on jo hyväksynyt tammikuun 2016 jälkeen, kolmen muun hankkeen odotetaan tulevan hyväksytyksi pian. Hankkeiden aiheita ovat muun muassa biometrinen väestörekisteri, palaajien uudelleenkotoutus, tietoisuuden lisääminen sääntöjenvastaiseen muuttoliikkeeseen liittyvistä riskeistä ja 8 000 nuoren työllistäminen maaseudulla ja kaupungeissa. Näissä projekteissa annetaan apua 16 000:lle pysähtymään joutuneelle muuttajalle, helpotetaan 4 000:n naapurimaihin matkalla olevan muuttajan paluuta ja tuetaan 4 000 malilaisen kestävää kotoutusta uudelleen lähtöyhteisöihinsä. Seuraavat toimet: pidetään yllä tiivistä keskusteluyhteyttä Maliin, joka on Rabatin prosessin puheenjohtajamaa, valmisteltaessa Vallettassa helmikuussa 2017 pidettävää korkeiden virkamiesten kokousta; • seurataan turvallisuus- ja pakkomuuttotilannetta ja puututaan siihen; • tehostetaan työtä Malin kanssa kauttakulkuongelman ratkaisemiseksi, ja asetetaan tämä kysymys painopisteeksi; • vahvistetaan yhteistyötä tuloksellisten palautusten varmistamiseksi. • Kansainvälisen siirtolaisuusviraston hanke Länsi-Afrikassa ja Libyassa Kumppanuuskehyslähestymistavan osana EU, Saksa ja Italia ovat kehittäneet yhdessä Kansainvälisen siirtolaisuusviraston kanssa innovatiivisen alueellisen aloitteen, joka toimii 14 maassa. Muuttajien suojelemiseen ja uudelleenkotoutukseen tähtäävän uuden aloitteen budjetti on 100 miljoonaa euroa, ja siinä toteutetaan seuraavia toimia: 1. Autetaan 24 000 muuttajaa palaamaan vapaaehtoisesti Afrikan kauttakulkumaista takaisin omiin kotimaihinsa ja kotoutumaan niihin uudelleen, sekä autetaan Euroopasta palaavia kotoutumaan uudelleen alkuperäyhteisöihinsä. 2. Perustetaan muuttoliikkeen hallinta- ja resurssikeskuksia muuttoliikereittien varrelle Nigerissä, Malissa ja Burkina Fasossa tuen antamiseksi 58 000:lle haavoittuvassa asemassa ja avun tarpeessa olevalle muuttajalle. 3. Annetaan tietoa 200 000 muuttajalle, jotka ovat joutuneet pysähtymään muuttoreittinsä varrelle, sekä potentiaalisille muuttajille 2 000 yhteisössä. Tieto koskee sääntöjenvastaiseen maahantuloon liittyviä riskejä, vaihtoehtoisia toimintatapoja kuten sääntöjenmukainen ja turvallinen maahanmuutto, maahanmuuttajan oikeuksia ja velvollisuuksia sekä vapaaehtoiseen palaamiseen ja kotoutumiseen liittyviä mahdollisuuksia. 4. Kerätään tietoa järjestelmällisesti strategisista kohdista muuttoreittien varrella. Tiedonkeruu keskittyy muuttajapopulaatioiden demografisiin ominaisuuksiin sekä muuttovirtoihin ja reitteihin, ja siinä hankitaan yksityiskohtaisempaa tietoa muuttoliikkeen syistä. Jotta toimet olisivat kestävämpiä ja paremmin koordinoituja, kaikissa toimissa kohennetaan myös kansallisten viranomaisten ja keskeisten sidosryhmien valmiuksia, olipa toimien aiheena muuttajien suojelu tai heidän paluunsa tai kotoutuksensa, tiedotus- ja valistuskampanja tai tiedon kerääminen ja analysointi. Etiopia Vuonna 2016 keskisen Välimeren reittiä pitkin saapui 3 363 Etiopian kansalaista. Euroopassa asuu laillisesti 30 000 etiopialaista, ja keskimäärin 4 000–5 000 uutta oleskelulupaa myönnetään joka vuosi. 8 Maan poliittiset olot ovat erityisen vaikeat. Se, että EU sitoutuu jatkuvasti Etiopian hallitukseen, on olennaisen tärkeää, jotta voitaisiin toteuttaa tarpeelliset poliittiset uudistukset niiden epäkohtien poistamiseksi, joiden vuoksi maassa on ilmennyt levottomuuksia marraskuusta 2015 lähtien. Vaakalaudalla on Etiopian ja laajemmankin alueen sisäinen tasapaino. EU:n olisi toimillaan myötävaikutettava siihen, että alueella estetään massiivinen kriisi ja sen väistämättömät seuraamukset. Palutus- ja takaisinottoasioissa on lokakuun jälkeen edistytty erittäin hitaasti, mihin myös poliittinen tilanne on vaikuttanut. Vuoden alusta lähtien kaikkiaan 172 EU:n jäsenvaltioissa sääntöjenvastaisesti oleskelevaa etiopialaista on palannut Etiopiaan. Vaikeuksista huolimatta tekniset neuvottelut ovat jatkuneet, ja joitain rohkaisevia merkkejä on havaittavissa tässä suhteessa. Takaisinottamisesta valmistellaan seminaaria vuoden 2017 alkupuolelle. Etiopiasta myös tulee Khartoumin prosessin puheenjohtaja 15. joulukuuta 2016. Takaisinottoja koskeva yhteistyö on osa laajempaa työtä, jota EU tekee muuttoliikeasioissa. Ugandan jälkeen Etiopia on eniten pakolaisia vastaanottanut Afrikan maa (738 000 pakolaista). Pakolaisten auttamiseksi tarkoitettuja EU:n kehitys- ja suojelutoimia on jatkettu Etiopiassa panemalla täytäntöön Afrikan sarven kehitys- ja suojeluohjelma. Tavoitteena on tukea yli 100 000:ta pakolaista niiden arviolta 415 000 somalialaisen ja eritrealaisen pakolaisen joukosta, jotka tällä hetkellä oleskelevat Etiopiassa, samoin kuin pakolaisia vastaanottavia yhteisöjä. Tukeen sisältyy myös erityistoimia lasten suojelemiseksi. Etiopia on yksi suurimmista EU:n Afrikka-hätärahaston tuensaajista. Hätärahaston hankkeella pyritään esimerkiksi parantamaan miljoonan sellaisen maaviljelijän selviytymis- ja palautumiskykyä, jotka toimivat epävakailla alueilla ja ovat vaarassa joutua väkivaltaisen konfliktin jalkoihin. Valmisteilla on ohjelma, jolla tuetaan työpaikkojen luomista varsinkin pakolaisille, samoin kuin ohjelma, jolla tuetaan yhtenäisen kansallisen tunnistamis- ja rekisterijärjestelmän luomista. EU on ilmoittanut olevansa valmis antamaan taloudellista tukea suunnitelluille uusille teollisuuspuistoille, joiden tarkoituksena on luoda työpaikkoja paitsi etiopialaisille myös noin 30 000 pakolaiselle. Seuraavat toimet: pidetään yllä tiivistä keskusteluyhteyttä Etiopiaan, joka on Khartoumin prosessin puheenjohtajamaa, valmisteltaessa Vallettassa helmikuussa 2017 pidettävää korkeiden virkamiesten kokousta; • jatketaan ja parannetaan alulle saatua yhteistyötä palauttamisen ja takaisinoton alalla; • lisätään tukea Etiopialle muuttajien ja pakolaisten kauttakulku- ja kohdemaana. • 2.2 Muuttoliikkeen hallintaa koskevan yhteistyön kehittäminen muiden maiden kanssa Kuten tämä tilannekatsaus osoittaa, edistyminen kumppanuuskehykseen perustuvassa lähestymistavassa on edelleen epätasaista viidessä prioriteettimaassa ja edellyttää jatkuvaa sitoutumista. Erityinen taloudellinen ja poliittinen sitoutuminen, joita tulosten saavuttaminen kyseisten prioriteettimaiden kanssa edellyttää, osoittaa, ettei sitä pitäisi vähentää. Samalla kuitenkin jatketaan tehostetun muuttoliikeyhteistyön edistämistä kumppanuuskehyksen hengessä myös prioriteettimaiden ulkopuolella. Näin luodaan perustaa prioriteettimaiden mahdolliselle lisäämiselle lähitulevaisuudessa. Jordania ja Libanon EU:n ja Libanonin kumppanuuden painopisteitä koskeva asiakirja ja siihen liitetty kokonaissuunnitelma (jossa määritellään vastavuoroiset sitoumukset pakolaiskriisin 9 vaikutusten lieventämiseksi) hyväksyttiin 11. marraskuuta 2016. EU:n ja Jordanian kumppanuuden painopisteitä koskevasta asiakirjasta, johon on myös liitetty kokonaissuunnitelma, on sovittu, ja se on tarkoitus hyväksyä muodollisesti ennen vuoden loppua tulevassa assosiaationeuvostossa. Kokonaissuunnitelman painopisteisiin liittyvät toimet rahoitetaan Libanonille ja Jordanialle osoitettavalla EU:n lisärahoituksella, josta sovittiin Lontoon konferenssissa. Lisärahoitusta myönnetään vähintään miljardi euroa vuosiksi 2016 ja 2017. EU on asettanut 1. marraskuuta 2016 jälkeen Libanonin ja Jordanian käyttöön 666 miljoonaa euroa eri instrumenttien kautta, kuten Syyrian kriisin johdosta perustetun Euroopan unionin alueellisen erityisrahaston ja humanitaarisen avun välityksellä. EU aloittaa neuvottelut takaisinottoa ja viisumimenettelyjen helpottamista koskevasta EU:n ja Jordanian sopimuksesta ja jatkaa EU:n ja Libanonin välistä liikkuvuuskumppanuutta koskevia neuvotteluja. Afganistan, Pakistan, Bangladesh ja Iran Afganistanin osalta jatkettiin muuttoliikeasioita koskevan EU:n ja Afganistanin yhteisen etenemissuunnitelman toteuttamista, ja yhteisen työryhmän ensimmäinen kokous pidettiin 30. marraskuuta. Pakistanin osalta EU:n ja Pakistanin sekakomiteassa keskusteltiin 24. marraskuuta muuttoliikkeestä ja erityisesti EU:n ja Pakistanin takaisinottosopimuksen täytäntöönpanosta. Nämä toimet ovat jo tuottaneet tuloksia palauttamisen alalla. Lisäksi komissio on tehostanut toimiaan takaisinottoasioiden käsittelyn ongelmien vähentämiseen tähtäävän sähköisen foorumin perustamiseksi. Iran on monien pakolaisten lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaa sekä vastaanottajamaa. Sen kanssa pyritään tiiviimpään muuttoliikeasioita koskevaan vuorovaikutukseen, ja kokonaisvaltainen vuoropuhelu muuttoliikkeestä on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 alkupuoliskolla. EU aikoo tehostaa tulevina kuukausina kumppanuuskehykseen liittyvää yhteistyötään ja edistää alueellista lähestymistapaa, jolla tuetaan siirtymään joutuneiden Afganistanin kansalaisten suojelua ja kestävää uudelleenkotouttamista yhteistyössä YK:n ihmisoikeustoimikunnan kanssa. Bangladeshin osalta EU on noudattanut poliittista sitoutumistaan kehittää sovittuja menettelyohjeita palauttamisia, tunnistamiskäyntejä, tiedotuskampanjoita ja uudelleenkotouttamishankkeita varten. Uudelleenkotouttamishankkeet ovat pian käynnistysvalmiita, jos huhtikuussa 2016 aloitetussa muuttoliikevuoropuhelussa edistytään. Yhteistyötä Bangladeshin kanssa lujitetaan edelleen tulevina kuukausina, jotta voidaan valmistella lähtökohtia kumppanuuskehyksen mukaisesti myönnettävän tuen lisäämistä varten. Egypti Vaikka Egyptistä lähteneiden sääntöjenvastaisten muuttajien määrän arvioidaan tänä vuonna lisääntyneen 15 prosenttia (noin 13 000 muuttajaa on saapunut sieltä Italiaan), kokonaismäärä on pysynyt verrattain alhaisena ja se on supistunut lokakuusta alkaen. Tilannetta seurataan edelleen tiiviisti ja vuoropuhelua on tehostettu, sillä Euroopan naapuruuspolitiikasta vastaava komissaari vieraili maassa lokakuussa ja muuttoliike-, sisä- ja kansalaisasioista vastaava komissaari marraskuussa. Euroopan raja- ja merivartiovirasto teki arviointivierailun Egyptiin lokakuussa. 10 YK:n ihmisoikeustoimikunnan hankkeita kansainvälisen suojelun tarpeiden turvaamiseksi tuetaan Pohjois-Afrikan kehitys- ja suojeluohjelman yhteydessä. Muuttoliike ja liikkuvuus ovat myös osa tulevia EU:n ja Egyptin kumppanuuden painopisteitä, jotka tarjoavat lähtökohdan tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan mukaiselle EU:n kahdenväliselle tuelle seuraavien kolmen vuoden ajan. Syyrian kriisin johdosta perustettu EU:n alueellinen erityisrahasto ja EU:n Afrikka-hätärahasto tarjoavat lisämahdollisuuksia myöntää rahoitusapua hankkeisiin, joilla kehitetään valmiuksia, tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ja tarjotaan sosioekonomista tukea muille maastamuuttoa harkitseville ryhmille. Apua voidaan myöntää myös tehostamaan yhteisiä toimia, joilla torjutaan ihmissalakuljetusta ja -kauppaa. Kumppanuuden painpisteisiin Egyptin kanssa sisältyvät myös keskeiset muuttoliikekysymykset. Kun painopisteet on määritetty, EU vauhdittaa heti tämän alan yhteistyötä Egyptin kanssa alan korkean tason virkamiesten vierailuilla sekä EU:n virastojen ja jäsenvaltioiden tuen avulla. Libya Libya on edelleen keskisen Välimeren reitin ensisijainen lähtöpiste ja keskuspaikka, jossa yhdistyvät sekä Länsi-Afrikasta että Afrikan sarvesta lähtevät muuttoreitit. Muuttoliikettä koskevat EU:n toimet ovat Libyassa vähäisiä niin kauan kun maalla ei ole toimivaa kansallista hallitusta, joka vastaisi keskitetysti kaikesta lainvalvonnasta ja sotilaallisista elimistä. Välimeren alueen jäsenvaltioiden ja Libyan merivartioston nykyisen Välimeren Seahorseverkostohankkeeseen perustuvan yhteistyön lisäksi kesäkuun 2016 jälkeen on käynnistetty uusia hankkeita, kuten Libyan merivartioston kouluttaminen EUNAVFOR MED Sophia -operaation avulla. Myös valmistelut Libyan meripelastuskeskuksen perustamiseksi on aloitettu Italian merivartioston tuella 10. Jäsenvaltioita kehotetaan osoittamaan tarvittavat resurssit, jotta Sophia-operaation täysi toimintavalmius säilyy. EU:n ja Libyan yhdennettyä maarajojen valvontaa käsittelevä komitea perustettiin elokuussa rajavalvontaa koskevaksi tietojenvaihtofoorumiksi. EU:n tuella tapahtuvaa rajavalvontaa käsittelevän Libyan, Nigerin ja Tšadin ulkoministerien kokouksen jatkotoimena pidettiin kokous näissä maissa toimivien EU:n edustustojen välillä. Uusi kokous on tarkoitus järjestää alkuvuodesta 2017. Tulevina kuukausina EU aikoo lisätä jo entuudestaan merkittäviä yhteistyötoimiaan kansainvälisten kumppaniensa (erityisesti IOM:n) kanssa, jotta Libyaan jumiin jääneiden pakolaisten ja muiden muuttajien humanitaarista tilannetta voidaan parantaa. Yhteistyön päätavoitteena on tarjota vaihtoehtoinen paluumahdollisuus muuttajille, joita pidetään epäinhimillisissä oloissa. Parhaillaan toteutetaan 20 miljoonan euron hankkeita, joilla pyritään helpottamaan jumiin jääneiden muuttajien vapaaehtoista paluuta, tuetaan vastaanottavia yhteisöjä tarjoamalla työllistymismahdollisuuksia paikallisyhteisöille ja maahantulijoille, autetaan haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia ja muita muuttajia ja pyritään parantamaan heidän elinolojaan säilöönottokeskuksissa. Tarkoitus on lisätä entisestään näitä toimia samalla kun merivartiostolle annetaan koulutusta. Maata koskevien keskeisimpien muuttoliikekysymysten kartoittamiseen tähtäävien toimien ohella käynnissä on pilottihanke, jolla pyritään yhteisöjen vakauttamiseen sisäisen siirtymisen ja muuttajien kauttakulun koskettamilla alueilla. Lisäksi toteutetaan 20 miljoonan euron hanke, jolla 10 Tavoitteena on mahdollistaa se, että Libyan merivartiosto voisi harjoittaa rajavalvontaa ja etsintä- ja pelastusoperaatioita sekä hoitaa muita merivartioston tehtäviä (esim. kalastuksen valvonta ja salakuljetuksen torjunta) Libyan rannikolla. 11 tulijoita autetaan maihinnousupaikoissa ja säilöönottokeskuksissa, ja lisätään humanitaarisista syistä toteutettavia palauttamisia (alustava tavoite 5 000 siirtolaista) ja niihin liittyvää uudelleenkotouttamista. Länsi-Afrikka Norsunluurannikolta Eurooppaan suuntautuva sääntöjenvastainen muuttoliike on lisääntynyt jatkuvasti. Tulijoita oli 2 000 vuonna 2014, 5 000 vuonna 2015 ja 10 000 tammi–syyskuussa 2016 11. Guinea on ollut useita kuukausia yksi viidestä suurimmasta muuttajien lähtömaasta, ja se on toisella sijalla Agadeziin tulleiden muuttajien lähtömaista. Ghana on sekä laillisen että sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaa. Vuonna 2015 EU:ssa oleskeli laillisesti noin 125 000 ghanalaista ja samana vuonna 5 600 ghanalaisen todettiin oleskelevan EU:ssa sääntöjenvastaisesti. Nämä kolme suurta sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaata Saharan eteläpuolisessa Afrikassa eivät kuulu EU:n Afrikka-hätärahaston piiriin 12. Jotta voidaan aloittaa vuoropuhelu ja sopia muuttoliikettä koskevista tavoitteista ja päämääristä, EU ehdottaa EU:n Afrikka-hätärahaston maantieteellisen kattavuuden laajentamista. Lisää tukea annetaan edelleen myös Mauritanialle, joka on merkittävä kauttakulkumaa ja tekee jo EU:n kanssa yhteistyötä muuttoliikkeen hallitsemiseksi. Gambian äskettäiset vaalit avaavat uusia mahdollisuuksia tiiviimpiin kahdenvälisiin suhteisiin tämän lähtömaan kanssa. Vuonna 2016 Gambiasta tuli keskisen Välimeren reitin kautta EU:hun yli 11 000 henkilöä. Afrikan sarvi EU:n ja Afrikan sarven alueen välinen muuttoliikettä koskeva yhteistyö on kehittynyt marraskuun 2015 jälkeen Vallettassa pidetyn huippukokouksen mukaisesti. Khartumin prosessi tarjoaa erityisen kehyksen, jolla puututaan kaikkiin muuttoliikkeen hallinnan osa-alueisiin. Sillä edistetään esimerkiksi yhteistyötä, jolla ehkäistään alueen maiden kautta tapahtuvaa, erityisesti Etiopiasta Sudanin kautta Egyptiin suuntautuvaa, muuttajien salakuljetusta ja ihmiskauppaa. Khartumin prosessiin osallistuvien korkeiden virkamiesten kokous on tarkoitus pitää 16. joulukuuta Addis Abebassa ja sen tarkoituksena on valmistella seuraavia yhteistyötoimia. EU on erityisesti sitoutunut suojelemaan ja tukemaan alueen pakolaisia. Humanitaarisen avun lisäksi EU:n alueellinen kehitys- ja suojeluohjelma Afrikan sarvea varten on johtanut viiteen tukihankkeeseen, joilla suojellaan pakolaisia ja vastaanottavia yhteisöjä ja tarjotaan heille kestäviä toimeentulomahdollisuuksia Etiopiassa, Keniassa, Somaliassa, Sudanissa ja Ugandassa. Ugandassa toimia on tehostettu Etelä-Sudanin konfliktista johtuvan pakkomuuton aiheuttaman äskettäisen suuren muuttovirran vuoksi. Kenia on ilmoittanut sulkevansa Dabaabin pakolaisleirin. Leirillä elää tällä hetkellä 350 000 somalipakolaista. Jos Kenia toteuttaa tämän päätöksen, sillä on todennäköisesti vakavia kielteisiä vaikutuksia koko alueeseen. Seuraavat toimet 11 12 Euroopan raja- ja merivartioviraston toimittamat tiedot; Italiassa rekisteröitiin vuonna 2016 yli 12 000 tulijaa Norsunluurannikolta (tilanne 1. joulukuuta). EU:n Afrikka-hätärahaston piiriin kuuluu nykyisin 23 maata: Burkina Faso, Kamerun, Tšad, Gambia, Mali, Mauritania, Niger, Nigeria, Senegal, Algeria, Egypti, Marokko, Tunisia, Libya, Djibouti, Eritrea, Etiopia, Kenia, Somalia, Etelä-Sudan, Sudan, Tansania ja Uganda. 12 • • • • • • • Jordaniaa koskevan kokonaissuunnitelman virallinen hyväksyminen ja takaisinottoa ja viisumimenettelyjen helpottamista koskevien sopimusneuvottelujen aloittaminen. Liikkuvuuskumppanuutta koskevien neuvottelujen saattaminen päätökseen Libanonin kanssa. Siirtymään joutuneita afganistanilaisia koskevan alueellisen työn kehittäminen, jotta voidaan helpottaa kestävää uudelleenkotouttamista yhteistyössä YK:n ihmisoikeustoimikunnan kanssa. Yhteistyön tehostaminen Egyptin kanssa parhaillaan viimeisteltävien kumppanuuden painopisteiden perusteella. Yhteistyön kehittäminen Libyan kanssa, jotta voidaan puuttua maahan jumiin jääneiden pakolaisten ja muiden muuttajien tilanteeseen. EU:n Afrikka-hätärahaston maantieteellisen kattavuuden laajentaminen kattamaan Norsunluurannikko, Ghana ja Guinea. Khartumin prosessin mukaisen yhteistyön jatkaminen ja laajentaminen. 3. Keskeiset välineet kumppanuuskehyksen täytäntöönpanon edistämiseksi 3.1 Jäsenvaltioiden palauttamistoimien tehostaminen Kumppanuuskehyksessä luotiin perusta palauttamis- ja takaisinottoasioissa tehtävälle EU:n jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden tehostetulle yhteistyölle. Erityisesti kumppanimaiden suorittamien tunnistamiskäyntien järjestäminen jäsenvaltioihin voi ratkaista tapauksia, joissa palautuksia ei ole toteutettu. Joissakin tapauksissa kumppanimaiden kanssa jo sovittuja tunnistamiskäyntejä ei kuitenkaan ole toteutettu, sillä kyseinen jäsenvaltio ei ole pystynyt toteuttamaan tarvittavia sisäisiä toimia riittävän nopeasti. Palautusten vähäinen määrä johtuu siis osittain EU:sta itsestään. Tällä hetkellä vain murto-osa EU:n alueelle viidestä prioriteettimaasta sääntöjenvastaisesti saapuneista saa palauttamismääräyksen. Vaikka tämä selittyy osittain mahdollisilla turvapaikkahakemuksilla, on selvää, että merkittäviä puutteita on ja niihin on puututtava. EU:n oikeuden mukaisesti palauttamispäätös olisi tehtävä jokaisesta sääntöjenvastaisesta muuttajasta, jolla ei ole oikeutta jäädä EU:n alueelle. Tehokkaiden palautusten varmistaminen edellyttää, että jäsenvaltioilla on asianmukaiset hallinto- ja toteutusjärjestelmät. Niiden on myös osoitettava riittävästi resursseja palauttamisprosessien hallinnointiin ja varmistettava, että sellaiset henkilöt, joiden on palattava, eivät pakene. Jäsenvaltioiden olisikin hyödynnettävä sovellettavia EU:n sääntöjä täysimääräisesti. Meneillään on monia hankkeita, joilla pyritään tehostamaan palauttamispolitiikkaa EU:n sisällä. Ne olisi toteutettava nopeasti, ja jäsenvaltioiden prosesseja on vahvistettava. Kumppanuuskehyksen toteuttaminen on myös paljastanut puutteita palauttamista koskevien tietojen keräämisessä ja jakamisessa jäsenvaltiossa. Jäsenvaltioille toimitettiin kohdennettu kysely tämän toisen tilannekatsauksen valmistelemiseksi. Vaikka lähes kaikki jäsenvaltiot vastasivat kyselyyn, kerätyistä tiedoista saadaan silti vain hajanainen ja epätäydellinen kuva tilanteesta EU:ssa. Jotta tämä ongelma voitaisiin ratkaista, komissio on vauhdittanut aikaisemmin vuonna 2016 käyttöön otettuun IRMA-sovellukseen (Integrated Returns Management Application) sisältyvän palauttamistietokannan luomista. Se antaa jäsenvaltiolle myös käyttökoulutusta. Jäsenvaltioiden IRMA-tietokantaan syöttämiä tietoja tarvitaan tulevina kuukausina, jotta voidaan seurata kumppanuuskehyksen täytäntöönpanon etenemistä ja aikaansaatuja tuloksia. 13 3.2 Operatiiviset välineet Euroopan muuttoliikeyhteyshenkilöt Jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten yhteiset toimet ovat mahdollistaneet sen, että kaikille kumppanuuskehyksessä määritetyille prioriteettimaille on saatu valittua Euroopan muuttoliikeyhteyshenkilöt. Kaikkia Euroopan muuttoliikeyhteyshenkilöitä (myös viiden prioriteettimaan yhteyshenkilöitä) varten on laadittu kattava lähettämistä edeltävä koulutusohjelma, jonka jälkeen heidät lähetetään tehtäväänsä alkuvuonna 2017. On tärkeää, että jäsenvaltioiden yhteyshenkilöt ja Euroopan muuttoliikeyhteyshenkilöt tekevät täysipainoista yhteistyötä, vaihtavat relevantteja tietoja ja toimivat yhdessä. Yhteistyö virastojen kanssa On aloitettu keskustelut siitä, miten kolmansissa maissa toimivien EU:n virastojen asiantuntemusta voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Euroopan raja- ja merivartioviraston ja Europolin laajennetut valtuudet antavat uusia mahdollisuuksia kolmansien maiden kanssa työskentelyyn. Euroopan rajaja merivartiovirasto neuvottelee parhaillaan työskentelyjärjestelyistä Libyan, Marokon, Senegalin, Mauritanian, Egyptin ja Tunisian kanssa. Se aikoo myös lähettää yhteyshenkilön Nigeriin. Europolin, Euroopan turvapaikkaasioiden tukiviraston ja Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) olisi myös lisättävä erityisesti prioriteettimaihin kohdistuvaa ulkoista toimintaansa. 3.3 Poliittiset välineet Kesäkuussa annetussa kumppanuuskehystä koskevassa tiedonannossa 13 esitettiin, että kaikkien EU:n politiikan alojen olisi edistettävä tiedonannon täytäntöönpanoa. Toistaiseksi rahoitusapu on ollut pääasiallinen väline, jolla on tuettu kumppanuuskehyksen täytäntöönpanoa. Jotta kumppanuuskehys voi säilyttää uskottavuutensa ja saavuttaa strategiset tavoitteensa, muiden EU:n politiikan alojen (kuten kauppa-, viisumi-, naapuruus-, energia-, ilmasto-, ympäristö-, meri- ja kalastus-, maatalous-, digitaali- ja koulutuspolitiikka) on tarjottava lisää vivutuksen ja tuen lähteitä. Tämä on keskeinen prioriteetti tulevina kuukausina, ja erityinen painoarvo on kauppapolitiikalla. Erityisesti kauppapolitiikalla voidaan puuttua sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen perimmäisiin syihin siten, että kumppanimaissa luodaan taloudellisia mahdollisuuksia vapaakauppasopimusten tai yksipuolisen etuuskohtelun avulla. Kauppapolitiikan ja muuttoliikkeen välistä yhteyttä ja synergiaa kartoitetaan lisää. Koulutusalan liikkuvuus on merkittävä keino, jolla kumppanuuskehys voi tarjota uusia mahdollisuuksia liikkuvuuden edistämiseen. Erasmus+ -ohjelmasta on jo vuonna 2016 tarjottu Jordanialle, Libanonille, Etiopialle, Malille, Nigerille, Nigerialle ja Senegalille rahoitusta yhteensä 1 165 liikkuvuustoimeen 14. Lisäksi on rahoitettu 77 apurahaa yhteisen Erasmus Mundus -maisteritutkinnon 15 suorittamiseksi (erityisen kysytty Etiopiassa ja Nigeriassa) ja 7 apurahaa yhteistä Erasmus Mundus -tohtoriohjelmaa varten. Prioriteettimaissa on lisäksi käynnissä 11 valmiuksien parantamiseen tähtäävää Erasmus+ -hanketta. 13 14 15 COM(2016) 385 final, 7.6.2016. Jordania – 517, Libanon – 405, Etiopia – 118, Mali – 64, Niger – 2, Nigeria – 5, Senegal – 54. Etiopia – 50, Jordania – 6, Libanon – 5, Nigeria – 14 ja Senegal – 2. 14 Yliopistoissa oli merkittävästi enemmän kysyntää opetushenkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuudelle kuin Saharan eteläpuoliselle Afrikalle varatut määrärahat sallivat. EU on valmis lisäämään tätä työtä ja rahoittamaan 5 000 uutta opintopisteitä kerryttävää Eramus+ -liikkuvuusjaksoa ja 110 uutta yhteiseen Erasmus Mundus -maisteritutkintoon tähtäävää liikkuvuusjaksoa 16 osana kumppanuuskehyksen mukaisia toimenpiteitä. Tässä huomioidaan kumppaneiden tarpeet ja vastaanottokyky. Lisäksi Marie Skłodowska-Curie -toimi tarjoaa rahoitusmahdollisuuksia tutkimushenkilöstön vaihtoa varten. Vuoden 2016 ensimmäinen ehdotuspyyntö, joka koskee Afrikan sisäistä akateemista liikkuvuusohjelmaa, on saanut erinomaisen vastaanoton. Hakemuksia saatiin 53, ja näistä seitsemälle hankkeelle voidaan myöntää rahoitusta (543 liikkuvuusjaksoa). Vaihtojen, apurahojen ja tutkimusrahoituksen rinnalla Tuning Africa sekä Harmonisation, Quality Assurance and Accreditation -aloitteilla helpotetaan akateemisten tutkintojen vastavuoroista tunnustamista sekä Afrikassa että EU:ssa. Vuosittain viiden prioriteettimaan kansalaisille myönnetään yhteensä noin 50 000 uutta oleskelulupaa. Laillinen saapuminen voitaisiin organisoida paljon tehokkaammin nykyisten sääntöjen mukaan. Jäsenvaltion alueelle laillisen muuttoliikkeen perusteella hyväksyttävästä kolmansien kansalaisten määrästä päättää kukin jäsenvaltio kansallisella tasolla. Tämä ei kuitenkaan estä kiinnostuneita jäsenvaltioita kehittämästä yhdessä laillista muuttoliikettä koskevaa yhteistyötä valikoitujen kolmansien maiden kanssa. Jos tällaista lähestymistapaa päätetään kokeilla, se voisi tehostaa kumppanuuskehyksen vaikutuksia ja vähentää osaltaan sääntöjenvastaisten maahanmuuttokanavien käyttöä. Neuvoston päätelmissä, jotka hyväksyttiin 20. heinäkuuta 2015, päätettiin sijoittaa uudelleen 22 504 suojelun tarpeessa olevaa henkilöä. Jäsenvaltioille annettiin myös mahdollisuus uudelleensijoittaa prioriteettimaista (erityisesti Etiopiasta ja Nigeristä) tulevia henkilöitä. Tämän lisäksi kartoitetaan muita laillisia mahdollisuuksia, joita voidaan soveltaa suojelun tarpeessa oleviin, esimerkiksi unionin uudelleensijoittamiskehyksestä äskettäin annetun ehdotuksen perusteella, josta lainsäätäjät keskustelevat parhaillaan. Seuraavat toimet • • • • • • 16 Vahvistetaan sisäisiä hallintoprosesseja palauttamisen alalla ja tehostetaan tietojen keräämistä, jotta saadaan parempi tilannekuva. Saatetaan päätökseen Euroopan muuttoliikeyhteyshenkilöjen sijoittaminen tehtäviinsä. Lisätään EU:n virastojen panosta. Arvioidaan tarvetta lisätä uudelleensijoittamista kyseessä olevista prioriteettimaista. Hyödynnetään kaikkia politiikan aloja ja välineitä kumppanuuskehystä koskevan työn laajentamisessa ja keskitytään kauppaan ja lailliseen muuttoliikkeeseen. Tarjotaan jopa 5 000 uutta Erasmus+ -liikkuvuusjaksoa ja 110 yhteiseen Erasmus Mundus -maisteritutkintoon tähtäävää liikkuvuusjaksoa osana kumppanuuskehyksen mukaista työtä. Opintopisteitä kerryttävät Erasmus+ -liikkuvuusjaksot ovat lyhytaikaisia ja kestävät 3–12 kuukautta (perinteinen Erasmus-liikkuvuus). Opiskelijat voivat hankkia niiden avulla eurooppalaisissa yliopistoissa opintopisteitä, jotka hyväksytään opiskelijan lähtöyliopistossa. Tästä toimesta voidaan myös rahoittaa opetushenkilöstön liikkuvuutta molempiin suuntiin opettamista tai opiskelua varten. Yhteinen Erasmus Mundus -maisteritutkinto: korkeatasoinen ja erittäin kilpailukykyinen stipendijärjestelmä huippuopiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita yhteisen Erasmus Mundus -maisteritutkinnon suorittamisesta vähintään kahdessa Euroopan maassa. 15 3.4 Rahoitusvälineet Kumppanuuskehyksen täytäntöönpanoa tuetaan edelleen monilla EU:n rahoitusvälineillä, kuten Euroopan kehitysrahasto 17, kehitysyhteistyön rahoitusväline 18, Euroopan naapuruusväline 19, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto 20 ja vakautta ja rauhaa edistävä väline 21. EU:n Afrikka-hätärahasto EU:n Afrikka-hätärahastolla puututaan sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen perimmäisiin syihin, ja sen toiminta kattaa yhteensä 23 maata. Rahastolla on tällä hetkellä käytettävissään 2,4 miljardin euron määrärahat, jotka ovat peräisin Euroopan kehitysrahastosta ja monista EU:n talousarvion rahoitusvälineistä. Sen käytössä on lisäksi 500 miljoonaa euroa Euroopan kehitysrahaston varauksessa. EU:n jäsenvaltiot ovat tähän mennessä osoittaneet 82 miljoonaa euroa. Marraskuun 2015 jälkeen kolmella alueella on hyväksytty 64 ohjelmaa, ja niihin on osoitettu yhteensä miljardi euroa. Tähän mennessä sopimukset on tehty ohjelmista, joiden määrärahat ovat 471 miljoonaa euroa. Vuoden loppuun mennessä on tarkoitus tehdä vielä sopimukset kolmesta ohjelmasta, joiden määrärahat ovat 27,5 miljoonaa euroa. Lisäksi EU:n Afrikka-hätärahastosta rahoitettavia uusia toimia on valmisteltu meneillään olevien poliittisten vuoropuhelujen perusteella. Joulukuuhun mennessä on tarkoitus vahvistaa 42 uutta hanketta, joille osoitettava rahoitus on yhteensä noin 589 miljoonaa euroa. EU:n Afrikka-hätärahasto on perustamisestaan lähtien noudattanut tasapainoista lähestymistapaa ja kohdentanut varoja kaikkiin strategisiin painopisteisiinsä. Se on joustavan ja nopean toimintansa ansiosta saanut aikaan myönteisen suuntauksen, joka tukee kumppanuuskehyksen täytäntöönpanoa. Rahasto on edistänyt merkittävästi muuttoliikkeen ottamista osaksi Afrikan ja EU:n välistä poliittista vuoropuhelua, sillä se on tarjonnut lisää kannustimia yhteistyöhön keskeisillä aloilla. Tämän rahoitusvälineen strateginen käyttö on olennaisen tärkeää, jotta kumppanuuskehyksen toimissa edistytään edelleen. EU:n Afrikka-hätärahaston strateginen johtoryhmä kokoontuu 13. joulukuuta 2016 käsitelläkseen asiaa. Muu rahoituskehitys Koska EU:n Afrikka-hätärahaston maantieteellinen kattavuus on rajoitettu, muiden rahoitusvälineiden vaikutuksia on pyritty lisäämään. Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat äskettäin, että vuoden 2017 talousarviosta osoitetaan 726,7 miljoonaa euroa lisää määrärahoja muuttoliikkeen ulkoisen ulottuvuuden tukemiseen. 4. Euroopan ulkoinen investointiohjelma 17 18 19 20 21 http://ec.europa.eu/europeaid/funding/funding-instruments-programming/funding-instruments/europeandevelopment-fund_en. Euroopan kehitysrahasto perustettiin EU:n ja sen kumppanimaiden tekemällä kansainvälisellä sopimuksella. Kyseinen EU:n ja AKT-maiden kumppanuussopimus, joka tunnetaan myös Cotonoun sopimuksena, tehtiin vuonna 2000, ja sitä tarkistetaan viiden vuoden välein. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 233/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 44). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 232/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 27). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 516/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014 (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 168). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 230/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 1). 16 Jotta muuttoliikkeen työntötekijöitä voidaan vähentää pitkällä aikavälillä, EU:n on muutettava erityisesti Afrikan kumppanimaidensa taloudellisia näkymiä. Näin laaja-alaisen ja mittavan hankkeen toteuttaminen edellyttää resurssien moninkertaistamista. Julkinen sektori vastaa täysimääräisesti omasta osuudestaan, mutta myös yksityissektorin on nyt investoitava entistä enemmän kestävään kehitykseen pitkällä aikavälillä. Kyse ei ole pelkästään kehitysyhteistyöstä tai muuttoliikkeen hallinnasta, vaan nopeasti kasvavien tulevaisuuden markkinoiden rakentamisesta ja hyödyntämisestä, sillä ne voivat myös tarjota todellista tuottoa luomalla työpaikkoja ja kasvua EU:n päässä. Komissio esitti syyskuussa uutta ulkoista investointiohjelmaa koskevat ehdotukset. Käyttämällä yli 4 miljardin euron EU-rahoituksen (pääasiassa kehitysrahoitusta) tarjoamaa katalyyttipotentiaalia EU voi aikaansaada vähintään 44 miljardin euron – mutta jopa 88 miljardin euron – lisäinvestoinnit, jos jäsenvaltiot ja muut kumppanit osallistuvat vastaavalla panoksella. Eurooppa-neuvoston 21. lokakuuta hyväksymissä päätelmissä vahvistettiin, että ulkoinen investointiohjelma 22 on merkittävä kumppanuuskehyksen täytäntöönpanon kannalta. Keskeinen osa ulkoista investointiohjelmaa on uusi Euroopan kestävän kehityksen rahasto. Sen tarkoituksena on tukea – tarjoamalla tukikelpoisille vastapuolille rahoituskapasiteettia avustuksina, takauksina ja muina rahoitusvälineinä – investointeja ja helpottaa rahoituksen saantia Afrikan ja naapuruuspolitiikan kumppanimaissa. Se toimisi merkittävänä kehityksen vauhdittajana ja keräisi innovatiivisella tavalla yksityissektorin tukea. Ministerineuvosto on nyt vahvistanut kantansa. Edistääkseen asian käsittelyä Euroopan parlamentissa komissio on tukenut budjettivaliokunnan ja kehitysvaliokunnan työtä. Parlamentaarinen prosessi ja parlamentin, neuvoston ja komission väliset kolmikantaneuvottelut alkanevat varhain ensi vuonna. Tavoitteena on saada asetus hyväksyttyä vuoden 2017 alkupuoliskolla. Ulkoiseen investointiohjelmaan sisältyy konkreettisia toimenpiteitä, joilla edistetään investointeja näissä maissa ja tuetaan liiketoimintaympäristön kattavampaa kehittämistä. Ulkomaiset sijoittajat – myös monet EU:ssa toimivat yritykset – ymmärtävät näiden markkinoiden valtavat mahdollisuudet ja voivat auttaa kehittämään niiden taloutta molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Myös G20- ja G7-maiden puheenjohtajina toimivat Saksa ja Italia korostavat tarvetta luoda vakaa investointiympäristö Afrikan kestävän taloudellisen kehityksen perustaksi. Tätä aihetta käsitellään myös EU:n ja Afrikan välisessä huippukokouksessa, joka pidetään syksyllä 2017. Lisäksi komissio keskittyy enemmän taloudelliseen diplomatiaan ja sisällyttää sen soveltuvin osin kumppanuuskehyksiin. 5. Päätelmät Kumppanuuskehys tarjoaa tehokkaan välineen muuttoliikkeen ulkoista ulottuvuutta koskevan työn kehittämiseen, vaikka tähän mennessä prioriteettimaissa on edistytty vaihtelevasti. 22 Kunnianhimoisen ulkoisen investointiohjelman perustamista koskeva ehdotus sisältyi kesäkuussa 2016 annettuun tiedonantoon uuden kumppanuuskehyksen perustamisesta. Puheenjohtaja Juncker esitteli sen unionin tilasta 14. syyskuuta 2016 pitämässään puheessa (ja siihen liittyvässä tiedonannossa COM(2016) 581). Ehdotukseen ulkoisesta investointiohjelmasta sisältyy myös ehdotus Euroopan kestävän kehityksen rahaston perustamisesta. 17 Nigerissä ja Malissa on edistytty hyvin ja konkreettiset vaikutukset näkyvät kenttätasolla. Työtä on jatkettava ja muuttoreittien mahdollisia muutoksia on seurattava tarkasti. Yhteistyökanavia ollaan vahvistamassa muissakin prioriteettimaissa, mutta niissä tarvitaan edelleen määrätietoisia toimia, jotta voidaan hyödyntää olemassa olevia mahdollisuuksia ja saada aikaa konkreettisia tuloksia. On myös ratkaisevan tärkeää säilyttää toimien nykyinen toteutustahti ja kattavuus. Näin kumppaneille voidaan tehdä selväksi, että kyseessä on prosessi, jonka onnistuminen pitkällä aikavälillä edellyttää kaikilta laaja-alaista ja määrätietoista sitoutumista. Jäsenvaltioiden toiminta kotimaan tasolla on niin ikään keskeistä tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Kuten Eurooppa-neuvosto on muistuttanut, on olennaista, että jäsenvaltioiden ministerien poliittinen sitoutuminen säilyy vakaana. On myös tärkeää, että palauttamista koskevia kansallisia hallintoprosesseja vauhditetaan ja että kerätään tietoja, jotka mahdollistavat edistymisen mittaamisen. Rahoitusta ja muita mahdollisuuksia on käytettävä strategisella tavalla, jotta voidaan parantaa muuttoliikkeen hallintaa ja ratkaista muuttoliikkeen perimmäiset syyt lähtö- ja kauttakulkumaissa. Tähän sisältyy myös ulkoista investointiohjelmaa koskevien neuvottelujen pikainen loppuun saattaminen. Kumppanuuskehystä koskevassa lähestymistavassa hyödynnettäviä politiikan aloja on lisättävä tässä toisessa tilannekatsauksessa esitetyllä tavalla, jotta lähestymistapaa voidaan räätälöidä vastaamaan kunkin prioriteettimaan tarpeita. Myös Vallettan huippukokoukseen perustuvan prosessin ja kumppanuuskehyksen välistä synergiaa on käytettävä täysimääräisesti, jotta näiden toimintalinjojen tarjoamista yhteisistä mahdollisuuksista saadaan maksimihyöty. Painopiste on lyhyellä aikavälillä edelleen viidessä prioriteettimaassa, jotta saadaan yhä aikaan tuloksia ja varmistetaan kestävä prosessi. Saatujen kokemusten perusteella ja ottaen huomioon käytettävissä oleva rahoitus ja tarve välttää EU:n ja jäsenvaltioiden toimien vaikuttavuutta vähentävä ylikuormittaminen, olisi harkittava nykyisen lähestymistavan mahdollista laajentamista kattamaan muita maita ja alueita. Samalla muuttoliikeyhteistyötä lisätään tiettyjen maiden kanssa, kuten Afganistan, Pakistan, Bangladesh, Egypti, Norsunluurannikko, Guinea ja Ghana, joiden kanssa työt on jo aloitettu. EU:n Afrikka-hätärahaston toiminta laajennetaan kattamaan Norsunluurannikko, Guinea ja Ghana. Tehostettua työtä jatketaan myös Libyan osalta tässä toisessa tilannekatsauksessa kuvatulla tavalla. Näissä maissa saavutettua edistystä tarkastellaan edelleen tulevissa katsauksissa. Kumppanuuskehys on nyt toiminnassa. Se on onnistunut tuomaan muuttoliikkeen osalta uutta syvyyttä suhteisiin prioriteettimaiden kanssa. Perustana on molemminpuolinen luottamus ja vahvistunut sitoutuminen tavoitteiden saavuttamiseen EU:n ja jäsenvaltioiden yhteisenä hankkeena. Tällä positiivisella suuntauksella on nyt saatava aikaan kestävä parannus yhteisenä haasteena olevaan muuttoliikkeen hallintaan. 18
© Copyright 2024