EUROOPAN UNIONIN
HÄTÄRAHASTO AFRIKKAA VARTEN
Euroopan komissio on myöntänyt EU:n rahoitusvaroista 1,8 miljardia euroa hätärahaston perustamiseen.
Rahaston tavoitteena on tukea vakautta ja puuttua laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin Afrikassa.
Millaisesta rahastosta on kysymys?
Rahasto on kehitysyhteistyön alalla käytössä oleva mekanismi, jonka avulla suuria rahoitusmääriä eri avun–antajilta kootaan yhteen.
Mitkä alueet/maat hyötyisivät rahastosta?
Rahastosta apua saisivat
ÎÎ S
ahelin ja Tšad-järven alueet: Burkina Faso, Gambia,
Kamerun, Mali, Mauritania, Niger, Nigeria, Senegal ja
Tšad,
ÎÎ Afrikan sarvi: Djibouti, Eritrea, Etelä-Sudan, Etiopia,
Kenia, Somalia, Sudan, Tansania ja Uganda
ÎÎ Pohjois-Afrikka: Algeria, Egypti, Libya, Marokko ja
Tunisia
Mihin rahastolla pyritään?
Rahaston avulla pyritään ratkomaan kriisejä Sahelin ja
Tšad-järven alueilla, Afrikan sarvessa ja Pohjois-Afrikassa.
Sillä pyritään lisäämään vakautta kyseisillä alueilla ja
kehittämään muuttoliikkeen hallintaa. Rahaston erityis–
tavoitteena on ratkoa epävakauden, asuinsijoiltaan pakon
edessä siirtymisen ja laittoman muuttoliikkeen perimmäisiä syitä edistämällä taloudellisia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia, turvallisuutta ja kehitystä.
EU haluaa auttaa Sahelin aluetta selviämään pahenevista
ongelmista, joiden aiheuttajia ovat väestönkasvu, ympäristön kuormittuminen, äärimmäinen köyhyys, sisäiset
jännitteet, instituutioiden heikkous, kehittymätön sosiaalinen ja taloudellinen infrastruktuuri ja riittämättömät
valmiudet selvitä elintarvikekriiseistä. Joissakin paikoissa
nämä ongelmat ovat johtaneet avoimeen konfliktiin,
asuin–sijoilta siirtymisiin, rikollisuuteen, radikalisoitumiseen ja väkivaltaiseen ääriliikehdintään sekä laittomaan muutto–liikkeeseen, ihmiskauppaan ja siirtolaisten
sala–kuljetukseen.
Miten rahaston tuella voidaan vaikuttaa
laittomaan muuttoliikkeeseen?
Alueille myönnettävän rahoituksen avulla pitäisi voida
puuttua myös lisääntymässä oleviin pakkosiirtymisiin,
joista osa suuntautuu Saharan ja Välimeren ylitse ja muita
reittejä pitkin Eurooppaan. EU on jo vastannut tilanteeseen
lisäämällä alueen pakolaisille ja siirtolaisille annettavaa
humanitaarista apua ja kehitysapua. Euroopan muutto–liikeagendaan sisältyvillä toimilla pyritään estämään uudet
ihmishenkien menetykset merellä ja lisäämään yhteistyötä tärkeimpien lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa.
Agendan tavoitteena on myös puuttua laittoman muuttoliikkeen ja pakkosiirtymisten perimmäisiin syihin lähtöja kauttakulku–maissa. Keinoina mainitaan oikeusvaltion
lujittaminen, taloudellisten ja kouluttautumismahdollisuuksien luominen sekä laillisen liikkuvuuden ja hallintotavan kehittäminen. Hallintoa on parannettava mm. rajavalvonnan, ihmiskaupan ja siirtolaisten salakuljetuksen
torjunnan sekä niiden laittomien siirtolaisten kestävän
paluun, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen osalta,
jotka eivät ole suojelun tarpeessa. Tämä kaikki edellyttää
määrätietoista sitoutumista kolmansien maiden valmiuksien kehittämiseen muuttoliikkeen ja rajavalvonnan aloilla
sekä rahastosta autettavien Afrikan alueiden vakauttamiseen ja kehittämiseen.
€
Minkälaisia
rahoittaa?
toimia
rahastosta
voitaisiin
ÎÎ t
alousohjelmat, joilla luodaan työllistymismahdollisuuksia varsinkin nuorille ja naisille ja joiden
painopisteitä ovat ammatillinen koulutus sekä
mikro- ja pienyritysten luominen; joillakin toimilla tuetaan erityisesti yhteisöihinsä palaavien
uudelleenkotouttamista
ÎÎ hankkeet, joilla tuetaan elintarvike- ja ravitsemusturvan, terveydenhoidon, koulutuksen ja sosiaaliturvan
kaltaisia peruspalveluja sekä ympäristön kestävyyttä
ÎÎ hankkeet, joilla parannetaan muuttoliikkeen hallintaa muun muassa torjumalla laitonta muuttoliikettä,
ihmis–kauppaa, siirtolaisten salakuljetusta ja muuta
niihin kytkeytyvää rikollisuutta
ÎÎ toimet, joilla tuetaan hallintotavan kehittämistä yleisesti ja seuraavia erityisesti: konfliktinesto, oikeusvaltioperi–aatteen toteutuminen, turvallisuuteen ja
kehitykseen liittyvät valmiudet sekä lainvalvonta,
mukaan lukien raja–turvallisuus ja muuttoliikkeen eri
näkökohdat; joillakin toimilla edistetään myös radikalisoitumisen ja ääriliikehdinnän torjumista
Mistä rahaston varat ovat peräisin?
Komissio on yhdistänyt varoja EU:n talousarviosta rahoitettavista eri rahoitusvälineistä, pääasiassa Euroopan
kehitysrahastosta. Komissio osoittaa rahaston käyttöön
1,8 miljardia euroa EU:n varoista, mutta odottaa jäsenvaltioiden osallistuvan rahoitukseen samansuuruisella
panoksella.
Osallistuvatko jäsenvaltiot rahaston
rahoittamiseen?
EU-rahaston periaatteena on, että vähintään yksi jäsen–
valtio (tai kolmannet avunantajat, esim. muut maat
tai kansainväliset järjestöt) osallistuvat sen rahoittamiseen. Useat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet olevansa
kiinnostuneita ja esimerkiksi Espanja on jo vahvistanut
osallistuvansa.
EU:n toimien täydentäminen vastauksena
Syyrian kriisiin
EU on Syyrian kriisin suurin avunantaja: komissio ja jäsenvaltiot ovat yhdessä antaneet noin 4 miljardin euron
edestä humanitaarista sekä kehitys-, talous- ja vakautus–
apua syyrialaisille Syyriassa ja heitä vastaanottaneissa
naapurimaissa (Libanon, Jordania, Irak, Turkki ja Egypti).
EU on jo perustanut alueellisen rahaston vastauksena
Syyrian kriisiin. Rahaston johtokunta kokoontui ensimmäisen kerran toukokuussa 2015 ja hyväksyi 40 miljoonan
euron rahoituksen eurooppalaisille toimintaohjelmille.
Rahastosta myönnetään apua 400 000 syyrialaispakolaiselle ja heitä vastaanottaneille avun tarpeessa oleville
yhteisöille Libanonissa, Turkissa, Jordaniassa ja Irakissa.
Painopisteitä ovat koulutus, toimeentulo ja elintarviketurva ja erityiskohderyhmiä lapset ja nuoret.
Mitkä ovat seuraavat vaiheet rahaston
perustamisessa?
Rahaston perustamista koskeva ehdotus toimitetaan
jäsenvaltioille. Komission tavoitteena on saada tarvittavat menettelyt päätökseen ennen Vallettassa marraskuussa järjestettävää huippukokousta, jossa EU keskustelee muuttoliikkeestä ja pakolaiskriisistä asianomaisten
Afrikan maiden kanssa.