EU:n alueellinen Syyria-erityisrahasto ja Afrikka
EUROOPAN UNIONIN HÄTÄRAHASTO AFRIKKAA VARTEN Euroopan komissio on myöntänyt EU:n rahoitusvaroista 1,8 miljardia euroa hätärahaston perustamiseen. Rahaston tavoitteena on tukea vakautta ja puuttua laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin Afrikassa. Millaisesta rahastosta on kysymys? Rahasto on kehitysyhteistyön alalla käytössä oleva mekanismi, jonka avulla suuria rahoitusmääriä eri avun–antajilta kootaan yhteen. Mitkä alueet/maat hyötyisivät rahastosta? Rahastosta apua saisivat ÎÎ S ahelin ja Tšad-järven alueet: Burkina Faso, Gambia, Kamerun, Mali, Mauritania, Niger, Nigeria, Senegal ja Tšad, ÎÎ Afrikan sarvi: Djibouti, Eritrea, Etelä-Sudan, Etiopia, Kenia, Somalia, Sudan, Tansania ja Uganda ÎÎ Pohjois-Afrikka: Algeria, Egypti, Libya, Marokko ja Tunisia Mihin rahastolla pyritään? Rahaston avulla pyritään ratkomaan kriisejä Sahelin ja Tšad-järven alueilla, Afrikan sarvessa ja Pohjois-Afrikassa. Sillä pyritään lisäämään vakautta kyseisillä alueilla ja kehittämään muuttoliikkeen hallintaa. Rahaston erityis– tavoitteena on ratkoa epävakauden, asuinsijoiltaan pakon edessä siirtymisen ja laittoman muuttoliikkeen perimmäisiä syitä edistämällä taloudellisia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia, turvallisuutta ja kehitystä. EU haluaa auttaa Sahelin aluetta selviämään pahenevista ongelmista, joiden aiheuttajia ovat väestönkasvu, ympäristön kuormittuminen, äärimmäinen köyhyys, sisäiset jännitteet, instituutioiden heikkous, kehittymätön sosiaalinen ja taloudellinen infrastruktuuri ja riittämättömät valmiudet selvitä elintarvikekriiseistä. Joissakin paikoissa nämä ongelmat ovat johtaneet avoimeen konfliktiin, asuin–sijoilta siirtymisiin, rikollisuuteen, radikalisoitumiseen ja väkivaltaiseen ääriliikehdintään sekä laittomaan muutto–liikkeeseen, ihmiskauppaan ja siirtolaisten sala–kuljetukseen. Miten rahaston tuella voidaan vaikuttaa laittomaan muuttoliikkeeseen? Alueille myönnettävän rahoituksen avulla pitäisi voida puuttua myös lisääntymässä oleviin pakkosiirtymisiin, joista osa suuntautuu Saharan ja Välimeren ylitse ja muita reittejä pitkin Eurooppaan. EU on jo vastannut tilanteeseen lisäämällä alueen pakolaisille ja siirtolaisille annettavaa humanitaarista apua ja kehitysapua. Euroopan muutto–liikeagendaan sisältyvillä toimilla pyritään estämään uudet ihmishenkien menetykset merellä ja lisäämään yhteistyötä tärkeimpien lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Agendan tavoitteena on myös puuttua laittoman muuttoliikkeen ja pakkosiirtymisten perimmäisiin syihin lähtöja kauttakulku–maissa. Keinoina mainitaan oikeusvaltion lujittaminen, taloudellisten ja kouluttautumismahdollisuuksien luominen sekä laillisen liikkuvuuden ja hallintotavan kehittäminen. Hallintoa on parannettava mm. rajavalvonnan, ihmiskaupan ja siirtolaisten salakuljetuksen torjunnan sekä niiden laittomien siirtolaisten kestävän paluun, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen osalta, jotka eivät ole suojelun tarpeessa. Tämä kaikki edellyttää määrätietoista sitoutumista kolmansien maiden valmiuksien kehittämiseen muuttoliikkeen ja rajavalvonnan aloilla sekä rahastosta autettavien Afrikan alueiden vakauttamiseen ja kehittämiseen. € Minkälaisia rahoittaa? toimia rahastosta voitaisiin ÎÎ t alousohjelmat, joilla luodaan työllistymismahdollisuuksia varsinkin nuorille ja naisille ja joiden painopisteitä ovat ammatillinen koulutus sekä mikro- ja pienyritysten luominen; joillakin toimilla tuetaan erityisesti yhteisöihinsä palaavien uudelleenkotouttamista ÎÎ hankkeet, joilla tuetaan elintarvike- ja ravitsemusturvan, terveydenhoidon, koulutuksen ja sosiaaliturvan kaltaisia peruspalveluja sekä ympäristön kestävyyttä ÎÎ hankkeet, joilla parannetaan muuttoliikkeen hallintaa muun muassa torjumalla laitonta muuttoliikettä, ihmis–kauppaa, siirtolaisten salakuljetusta ja muuta niihin kytkeytyvää rikollisuutta ÎÎ toimet, joilla tuetaan hallintotavan kehittämistä yleisesti ja seuraavia erityisesti: konfliktinesto, oikeusvaltioperi–aatteen toteutuminen, turvallisuuteen ja kehitykseen liittyvät valmiudet sekä lainvalvonta, mukaan lukien raja–turvallisuus ja muuttoliikkeen eri näkökohdat; joillakin toimilla edistetään myös radikalisoitumisen ja ääriliikehdinnän torjumista Mistä rahaston varat ovat peräisin? Komissio on yhdistänyt varoja EU:n talousarviosta rahoitettavista eri rahoitusvälineistä, pääasiassa Euroopan kehitysrahastosta. Komissio osoittaa rahaston käyttöön 1,8 miljardia euroa EU:n varoista, mutta odottaa jäsenvaltioiden osallistuvan rahoitukseen samansuuruisella panoksella. Osallistuvatko jäsenvaltiot rahaston rahoittamiseen? EU-rahaston periaatteena on, että vähintään yksi jäsen– valtio (tai kolmannet avunantajat, esim. muut maat tai kansainväliset järjestöt) osallistuvat sen rahoittamiseen. Useat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita ja esimerkiksi Espanja on jo vahvistanut osallistuvansa. EU:n toimien täydentäminen vastauksena Syyrian kriisiin EU on Syyrian kriisin suurin avunantaja: komissio ja jäsenvaltiot ovat yhdessä antaneet noin 4 miljardin euron edestä humanitaarista sekä kehitys-, talous- ja vakautus– apua syyrialaisille Syyriassa ja heitä vastaanottaneissa naapurimaissa (Libanon, Jordania, Irak, Turkki ja Egypti). EU on jo perustanut alueellisen rahaston vastauksena Syyrian kriisiin. Rahaston johtokunta kokoontui ensimmäisen kerran toukokuussa 2015 ja hyväksyi 40 miljoonan euron rahoituksen eurooppalaisille toimintaohjelmille. Rahastosta myönnetään apua 400 000 syyrialaispakolaiselle ja heitä vastaanottaneille avun tarpeessa oleville yhteisöille Libanonissa, Turkissa, Jordaniassa ja Irakissa. Painopisteitä ovat koulutus, toimeentulo ja elintarviketurva ja erityiskohderyhmiä lapset ja nuoret. Mitkä ovat seuraavat vaiheet rahaston perustamisessa? Rahaston perustamista koskeva ehdotus toimitetaan jäsenvaltioille. Komission tavoitteena on saada tarvittavat menettelyt päätökseen ennen Vallettassa marraskuussa järjestettävää huippukokousta, jossa EU keskustelee muuttoliikkeestä ja pakolaiskriisistä asianomaisten Afrikan maiden kanssa.
© Copyright 2024