1. No category

Euroopan unionin
neuvosto
Bryssel, 30. syyskuuta 2016
(OR. en)
12785/16
ADD 2
Toimielinten välinen asia:
2016/0295 (COD)
COMER 103
CONOP 80
CFSP/PESC 778
ECO 59
UD 196
ATO 57
EHDOTUS
Lähettäjä:
Euroopan komission pääsihteerin puolesta
Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Saapunut:
30. syyskuuta 2016
Vastaanottaja:
Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Kom:n asiak. nro:
SWD(2016) 314 final
Asia:
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA
TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA
EU:n vientivalvontapolitiikan uudelleentarkastelua koskeva kertomus
Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus
kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä, teknistä apua ja
kauttakulkua koskevan unionin valvontajärjestelmän perustamisesta
(uudelleenlaadittu)
Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja SWD(2016) 314 final.
Liite: SWD(2016) 314 final
12785/16 ADD 2
pt
DGC 2B
FI
EUROOPAN
KOMISSIO
Bryssel 28.9.2016
SWD(2016) 314 final
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA
TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA
EU:n vientivalvontapolitiikan uudelleentarkastelua koskeva kertomus
Oheisasiakirja
ehdotukseen
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa,
välitystä, teknistä apua ja kauttakulkua koskevan unionin valvontajärjestelmän
perustamisesta (uudelleenlaadittu)
{COM(2016) 616 final}
{SWD(2016) 315 final}
FI
FI
Tiivistelmä
Vaikutustenarviointi: EU:n vientivalvontapolitiikan uudelleentarkastelu
A. Toimenpiteen tarve
Miksi toimenpide toteutetaan? Mihin ongelmaan puututaan?
Voimassa oleva EU:n vientivalvontajärjestelmä ei ole täysin mukautunut pysyäkseen muuttuvien ja uusien
turvallisuusriskien, teknologian ja tieteen nopean kehityksen ja kaupan ja talouden prosessien muutosten
mukana. Nykyinen järjestelmä ei myöskään ota selkeästi huomioon verkkovalvontateknologian kaupan kasvua
ja sen aiheuttamia riskejä kansainväliselle turvallisuudelle ja ihmisoikeuksille. Talouden näkökulmasta
järjestelmä on hallinnollisesti raskas sekä toimialalle että viranomaisille, ja paikoin se on myös oikeudellisesti
epäselvä. Lisäksi jäsenvaltioiden väliset tulkinta- ja soveltamiserot johtavat epäjohdonmukaiseen
täytäntöönpanoon ja aiheuttavat kilpailun vääristymiä sisämarkkinoilla. Ongelma vaikuttaa erilaisiin talouden
toimijoihin eri toimialoilla, pk-yritykset mukaan lukien. Turvallisuus- ja ihmisoikeusnäkökohta puolestaan koskee
sekä yksittäisiä ryhmiä, kuten kolmansien maiden toisinajattelijoita tai aktivisteja, että koko EU:n väestöä.
Mitä toimenpiteellä on tarkoitus saada aikaan?
EU:n vientivalvontapolitiikan uudelleentarkastelun tavoitteena on tukea unionin yleisiä toimintapoliittisia
tavoitteita Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti eli edistää rauhaa ja turvallisuutta sekä
vapaata ja oikeudenmukaista kauppaa ja ihmisoikeuksien suojelua. Erityiset toimintapoliittiset tavoitteet ovat
seuraavat: mukautuminen muuttuviin turvallisuusriskeihin ja -uhkiin, mukautuminen teknologian ja tieteen
nopeaan kehitykseen, verkkovalvontateknologian viennin estäminen ihmisoikeusrikkomustarkoituksiin, kilpailun
vääristymien
ja
hallinnollisten
kustannusten
vähentäminen
sisämarkkinoilla,
maailmanlaajuisten
toimintaedellytysten tasapuolistaminen sekä valvonnan tehokkaan ja johdonmukaisen soveltamisen
varmistaminen EU:ssa.
Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla?
Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta on osa yhteistä kauppapolitiikkaa. EU:lla on sen vuoksi oikeus toteuttaa
toimenpiteitä SEUT-sopimuksen 207 artiklan nojalla. Tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan EU:n
toimenpiteillä, joilla varmistetaan, että toimivaltaiset viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä ja harjoittavat
valvontaa johdonmukaisesti. EU:n toimenpiteet ovat myös tarpeen kilpailun vääristymien poistamiseksi
sisämarkkinoilla ja vuoropuhelun edistämiseksi keskeisten kauppakumppanien kanssa maailmanlaajuisten
toimintaedellytysten tasapuolistamiseksi. Lisäksi EU:n toimenpiteitä tarvitaan suojaamaan Euroopan unionin
perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia. Todetut tarkasteluvaihtoehdot ovat suhteellisuusperiaatteiden
mukaisia, sillä ne rajoittuvat siihen, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi.
B. Ratkaisut
Mitä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto
arvioitu parhaaksi? Miksi?
Komission tiedonannossa (2014) 244 esitetyt aloitteet huomioon ottaen on valittu viisi vaihtoehtoa, jotka
vaihtelevat perusskenaariosta (toiminnan säilyttäminen ennallaan) täydelliseen uudelleenjärjestelyyn ja
vientivalvontajärjestelmän täysimääräiseen yhdenmukaistamiseen.
Tarkasteluvaihtoehtoehdot analysoitiin tarkasti niiden vaikutusten arvioimiseksi. Vaihtoehtoja 2
(Täytäntöönpanon ja sen valvonnan tuki), 3 (EU-järjestelmän parantaminen) ja 4 (EU-järjestelmän
uudenaikaistaminen) verrattiin perusskenaariota edustavaan vaihtoehtoon 1. Arviointi perustui komission
yksiköiden omaan analyysiin ja käytännön kokemukseen, jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin ja kannanottoihin,
ulkoisen tietojenkeruututkimuksen havaintoihin sekä sidosryhmien kuulemisten tuloksiin. Jäsenvaltiot ja
sidosryhmät vastustivat voimakkaasti vaihtoehtoa 5 (EU-järjestelmän uudelleenjärjestely), jossa EU:n
lähestymistapa vientivalvontaan muuttuisi radikaalisti, ja sen vuoksi tätä vaihtoehtoa ei analysoitu pidemmälle.
Vaihtoehto 3 näyttää olevan tehokkain ja vaikuttavin, kun otetaan huomioon talouteen ja turvallisuuteen liittyvät
vaikutuskriteerit.
Vaihtoehto
4 vaikuttaa kuitenkin välttämättömältä,
jotta
voitaisiin estää
verkkoturvallisuusteknologian asianmukaisen valvonnan puutteesta aiheutuvat ihmisoikeusrikkomukset. Näin
ollen parhaana pidetty vaihtoehto on vaihtoehtojen 3 ja 4 yhdistelmä.
Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa?
Jäsenvaltiot,
Euroopan
parlamentti,
toimiala
ja
kansalaisyhteiskunta
ovat
katsoneet,
että
vientivalvontajärjestelmää on tarpeen uudenaikaistaa pääpiirteittäin siten kuin vaihtoehdoissa 2 ja 3 esitetään,
vaikkakin niiden kannat saattavat vaihdella yksittäisten kysymysten kohdalla.
Euroopan
parlamentti
ja
kansalaisyhteiskunta
ovat
puoltaneet
painokkaita
EU:n
toimia
verkkovalvontateknologian vientivalvontaan (vaihtoehto 4). Komissio ja neuvosto ovat tunnustaneet tällaisen
EU:n toiminnan tarpeelliseksi.
2
C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset
Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole,
päävaihtoehtojen hyödyt)?
Koska kaksikäyttötuotteiden valmistuksesta ja kaupasta ei ole virallisia tilastoja ja niihin liittyvät määrälliset tiedot
koskevat lupien arvoa ja määrää, yksittäisten toimien vaikutustenarvioinnit perustuivat pääosin laadulliseen
analyysiin.
Vaihtoehto 3 keskittyy voimassa olevien säännösten uudenaikaistamiseen. Se tukee parhaiten yksittäisiä
tavoitteita ja edistää merkittävästi myös yleisten tavoitteiden saavuttamista, ihmisoikeuksien suojelua koskevaa
tavoitetta lukuun ottamatta. Se vähentäisi viejien ja viranomaisten hallinnollista rasitetta ja selkeyttäisi samalla
keskeisiä säännöksiä. Lisäksi se parantaisi valvonnan vaikuttavuutta ja EU:n laajuista johdonmukaisuutta ja
edistäisi maailmanlaajuisesti tasapuolisia toimintaedellytyksiä kilpailijoihin nähden.
Vaihtoehdolla 4 puututtaisiin verkkovalvontateknologioiden väärinkäytön aiheuttamiin ongelmiin, jotka
vaarantavat kansainvälisen turvallisuuden ja ihmisoikeudet. Sen avulla verkkovalvontateknologioille saataisiin
vankat ja joustavat valvontamekanismit, minkä uskotaan vaikuttavan positiivisella tavalla turvallisuuteen ja
ihmisoikeuksiin.
Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei
ole, päävaihtoehtojen kustannukset)?
Vaihtoehto 3 aiheuttaisi lyhyellä aikavälillä jäsenvaltioiden viranomaisille siirtymäkauden hallinnollisia
lisäkustannuksia, jotka kuitenkin kompensoituvat tehokkuuseduilla ja alentuneilla hallintokustannuksilla, kun
uusia säännöksiä on alettu soveltaa. Vaihtoehdon 3 odotetaan vähentävän toimijoiden hallintokustannuksia.
Vaihtoehto 4 saattaisi aiheuttaa suuremman hallintorasitteen toimijoille ja sekä kansallisen että EU-tason
viranomaisille, koska järjestelmään lisättäisi uusi valvontataso. Lisäksi siitä saattaisi aiheutua uusia kilpailun
vääristymiä maailmanlaajuisella tasolla, koska on mahdotonta taata, että muut keskeisen teknologian toimittajat
(esimerkiksi Kiina ja Yhdysvallat) ottaisivat käyttöön vastaavanlaisen valvonnan. Jos vaihtoehtoehto 4 kuitenkin
rajoittuisi vain tiettyihin teknologioihin, talouteen kohdistuva negatiivinen vaikutus kohdistuisi vain kapeaan
toimialaan, jonka kaupankäynnin volyymi on pieni.
Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, mukaan lukien pk- ja mikroyritykset?
Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta koskee eri alojen erilaisia yrityksiä muun muassa sellaisilla aloilla kuin
energia, ilmailu ja avaruus, puolustus ja turvallisuus, kuljetus ja navigointi, televiestintä, kemikaalit, elektroniikka,
puolijohteet ja tietotekniikka. Sektorilla toimii aktiivisesti joukko pk-yrityksiä. Esimerkiksi puolustusalan
teollisuudessa (joka valmistaa myös kaksikäyttötuotteita) 76,7 prosenttia kaikista yrityksistä vuonna 2012 oli alle
10 työntekijän yrityksiä.
Valtaosa julkiseen kuulemiseen vastanneista oli samaa mieltä siitä, että vientivalvontapolitiikan
uudelleentarkastelu todennäköisesti helpottaisi pk-yritysten kaksikäyttötuotteiden vientiä. Lisäksi on tärkeää, että
vientivalvonnan muutokset vaikuttavat teollisuuden sidosryhmiin ainoastaan siinä määrin kuin muutokset
koskevat sentyyppisiä kaksikäyttötuotteita, joilla kyseiset ryhmät käyvät kauppaa.
Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia?
Vaihtoehdon 3 odotetaan vähentävän jäsenvaltioiden lupaviranomaisiin kohdistuvaa hallinnollista rasitetta.
Toisaalta vaihtoehdon 4 mukaisen verkkovalvontateknologian uuden vientivalvonnan käyttöönotto edellyttää
hallinnollisia resursseja jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta.
Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia?
Positiivisia vaikutuksia odotetaan seuraaviin: ihmisoikeusloukkausten estäminen, kilpailun vääristymien
vähentäminen sisämarkkinoilla, tasapuolisempien toimintaedellytysten edistäminen maailmanlaajuisesti sekä
turvallisuus.
D. Seuranta
Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?
Täytäntöönpanoa seurataan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Täytäntöönpanon seuranta ja arviointi sekä
tiedottaminen parlamentille ja neuvostolle perustuvat vuotuiseen raportointiin ja tietojenkeruuseen.
Komissio tekee tästä aloitteesta arvioinnin viiden vuoden kuluessa sen voimaantulosta arvioidakseen sen
todelliset vaikutukset sekä tehokkuuden ja vaikuttavuuden.
3