1. No category

K1 13
2 MAANANTAINA 9. TammikuuTA 2017
huippusairaalan
Uutiset //
Palvelut katoavat
eläkeläisiltä nettiin
TIINA HEIKKILÄ
STT, Tampere
Lastensairaala
Rakennuttaja ja omistaja Uuden
Lastensairaalan Tuki -säätiö. Rakentaja SRV Rakennus Oy.
Säätiö antaa HUS:lle veloituksetta sairaalan käyttöön lukuun
ottamatta osaa, jonka se rahoittaa velalla. Siitä HUS maksaa
pääomavuokraa. Kun laina maksettu, HUS saa sairaalan vastikkeetta käyttöön. Säätiö vastaa ylläpidosta ja investoinneista, eikä tee sairaalalla voittoa.
Ylijäävät varat menevät tutkimukseen.
Pääsuunnittelija arkkitehti
Antti-Matti Siikala, Arkkitehtitoimisto Sarc. Projektin johto
Haahtela-rakennuttaminen Oy.
Pinta-ala lähes 50 000 neliömetriä.
Ensimmäinen osa sairaalatekniikan asennusvalmiuteen marraskuun lopussa 2017. Koko rakennus valmistuu ja luovutetaan
käyttäjälle kesäkuun 2018 lopussa. Toiminnassa 2018.
Edennyt suunnitelman mukaisesti. Budjetti 175 miljoonaa euroa vuoden 2014 hintatasolla
mitattuna.
Valtionavustus 40 miljoonaa
euroa ja HUSin tuki 40 miljoonaa. Hyväntekeväisyytenä kerätty tähän mennessä 38,7 miljoonaa euroa. Loppuosa lainavaroin.
Keskitetään lasten sairaalahoidon toimintoja muun muassa
Lastenklinikalta, Lastenlinnasta
jaTöölön sairaalasta.
”Sairaalassa käytetään
typpeä, happea ja muita
kaasuja. Niistä tulee
jo omat haasteensa.”
Matti Julin
työmaapäällikkö
Naistenklinikalle.
rakennetut Lastenlinna ja Lastenklinikka ovat huonossa kunnossa.
Lastenklinikan yksi siipi on pois
käytöstä homeongelmien takia.
– Jo materiaalivalinnat ja runkorakenteen betonivalinta on tehty
niin, että kosteutta ei varmasti tule jäämään rakenteisiin.
Myös rakennuspölyn kanssa on
rakentamisen aikana oltava tarkkana. Koska viereisissä Meilahden
sairaaloissa tehdään vaativia leikkauksia, louhintavaiheen räjäytyksille annettiin tarkka hetki. Silloin
leikkauksia ei tehty.
Sairaalaan tulee 11 leikkaussalia. Leikkaussalin kattoon on jo asennettu
rakenteita leikkaussalikoneita varten.
linin mukaan sairaalarakentaminen on haastavin talonrakennusmuoto.
– Sairaalassa käytetään typpeä,
happea ja muita kaasuja. Niistä tu-
lee jo haasteensa rakentamiseen.
Talotekniikkakin on toimistorakennuksia parempaa laatua.
Lastensairaalaa tarvitaan kipeästi, koska 1940-luvun lopulla
Mikä erottaa lastensairaalan tavallisesta sairaalasta? Kun laskeudumme portaita, Julin huomauttaa, että ne ovat tavallista loivemmat lasten askeleita ajatellen.
Julkisivussa ja sisätilojen Muumi-kuvioisissa pinnoissa näkyy,
että potilaina ovat lapset. Kolmen
alimman kerroksen korkeudelta julkisivuun tulee 180 lasievää.
Evät kimmeltävät 15 värisävyssä,
spektrin sävyissä.6
Tamperelainen Elisa Nordberg, 69, ei omista tietokonetta. Hän ei käytä sähköpostia,
vaan hoitaa ihmissuhteensa ja
asiansa puhelimella tai kasvotusten. Nordberg törmää viikoittain tilanteisiin, joissa joku
olettaa hänen käyttävän internetiä.
– Ärsyttää, kun katson uutisia, ja lopussa sanotaan, että
katso netistä loput, Nordberg
sanoo.
Internetin ulkopuolelle jääneiden mahdollisuudet saada
yhteiskunnan palveluita ovat
heikentyneet selvästi. Turun
yliopiston
taloussosiologian
professori Pekka Räsänen pelkää, että osa väestöstä digisyrjäytyy. Digisyrjäytynyt on ihminen, joka ei osaa käyttää aikaa
ja rahaa säästäviä digitaalisia sovelluksia tai asioida sähköisesti.
Digiyhteiskunnan näkökulmasta riittävän usein internetiä käyttää vain 72 prosenttia
suomalaisista. Yli neljäsosa on
vaarassa digisyrjäytyä, jos sähköiset palvelut yleistyvät nykyiseen tahtiin, ilmenee Talous ja
yhteiskunta -lehden taannoisesta artikkelista. Professori Räsänen on yksi artikkelin kirjoittajista.
Tilastokeskuksen mukaan yli
65-vuotiaista internetin käyttäjiä on 74 prosenttia ja yli 75-vuotiaista vain 31 prosenttia. Myös
pienituloiset, vähän koulutetut
ja vammaiset ovat digisyrjäytymisen riskiryhmässä.
Digitalisaatio on pääministeri
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen
läpileikkaava teema. Todella digitalisoitunut yhteiskunta edellyttäisi kaikilta aktiivista netin
käyttöä.
Tamperelainen Elisa Nordberg on huolissaan ikätovereistaan, joista osa myös häpeää digikärryiltä putoamistaan. Ulkopuolisesta avusta riippuvaiseksi
tuleminen pelottaa. Digitaalisen
yhteiskunnan katveeseen joutumisesta ei myöskään keskustella riittävästi, sanovat sekä Nordberg että professori Räsänen.
Seuraavaksi palveluita alkaa
siirtyä älypuhelinsovelluksiin.
Mobiilimaksaminen yleistyy, ja
alennuksia sekä kanta-asiakas-
Valtaosa nuorista
valmis paiskimaan
paljon töitä
15–35-vuotiaista suomalaisista 53 prosenttia on täysin sitä mieltä, että he ovat valmiita
työskentelemään lujasti, jotta
he saisivat itselleen ja perheelleen entistä paremman elintason, kertoo Perheyritysten liiton teettämä nuorisotutkimus.
Kaikkiaan samansuuntaisesti ajattelevia on 87 prosenttia
nuorista.
44 prosenttia on täysin tai
jokseenkin samaa mieltä väittä-
Digitalisaatio
vaatii ahkeraa
netinkäyttöä
Digitalisaatiossa mukana
pysyminen edellyttää kansalaisilta lähes jokapäiväistä
netinkäyttöä.
Nuorten ja vanhojen netinkäytön yleisyydessä on yhä
isoja eroja.
Esimerkiksi verkkopankkia oli Tilastokeskuksen mukaan käyttänyt viimeisten
kolmen kuukauden aikana
81 prosenttia suomalaisista.
Yli puolet suomalaisista on
seurannut jotain yhteisöpalvelua.
72 prosenttia suomalaisista
käytti viime vuonna nettiä
monta kertaa päivässä.
Vanhimmasta tutkitusta ryhmästä eli 75–89-vuo­
tiaista nettiä oli kolmen
kuukauden sisällä käyttänyt
vain kolmannes.
Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus
2016, Tilastokeskus. Räsänen/
Koiranen/Södergård: Mitä
digitalisaatio on tarkoittanut
kansalaisen näkökulmasta?
Talous ja yhteiskunta, 3/2016.
ohjelmia on jo tarjolla älypuhelimeen.
– Digisyrjäytymisen ydin on
näissä kaupallisissa palveluissa, Räsänen sanoo.
Räsäsen mukaan julkiset palvelut hoituvat jatkossakin myös
paperilla ja puhelimella, koska
niiden on lain mukaan hoiduttava. Sähköinen palvelu tarjotaan yleensä myös perinteisenä, mutta silloin palvelu maksaa ja se on hankalasti saatavilla.
Nordberg haluaa välttää viimeiseen asti laskun maksamista älypuhelimella tai tabletilla, jotka näyttäytyvät hänelle
ongelmien lähteenä. Tuttavapiirissä vältellään älylaitteita,
koska niiden käyttö ja oppiminen koetaan raskaaksi. Kaikilla ei ole varaa hankkia laitetta,
eivätkä vapisevat kädet ja huono näkö houkuta tarttumaan
tablettiin.6
mästä ”minua houkuttelee ajatus, että perustaisin oman yrityksen”.
Nuorista 36 prosenttia on täysin tai jokseenkin sitä mieltä,
että vanhempi polvi ajattelee
liikaa itseään eikä nuorempia
polvia. Viidennes nuorista olisi
valmis rajaamaan äänestämisen
vain työikäisen väestön oikeudeksi. Eniten näin ajattelevia on
miehissä (26 prosenttia), perussuomalaisten (43 prosenttia) ja
pienpuolueiden (49 prosenttia)
kannattajissa.
Marraskuussa 2016 tehtyyn
tutkimukseen vastasi 1 047
15–35 vuotiasta henkilöä. LM