teknologiabarometri kansalaisten asenteista ja kansakunnan
TEKBARO 2017 TE K NOLOGIABAROME TRI K ANSAL AIS TE N AS E NTE IS TA JA K ANSAKU NNAN S U U NTAU TU MIS E S TA TIE TOON PE RU S TU VAAN Y HTE IS KU NTAAN T EK N O LO GI A BA RO M ET R I 2 0 1 7 MIKA N AU MA N E N A NNA LE I NONE N OLAVI LE HTOR A NTA TORSTI LOIKKA NE N MIKA N I E MINE N A NT TI PE LKO NE N P E KKA PE LLINE N JU LI A PA RKKO TEKBARO 2017 J u lkaisija Tekni i ka n a kate e m ise t T E K Ulko asu reda ndblue Taitto K i rs i P ä ä s kyvu o r i, Pain o m e r k k i O y Kan siku va reda ndblue Pain o paikka Pa i nota lo P l u s D ig ital O y, L ah t i IS B N 978-952-7098-10-3 TE K NOLOGIABAROME TRI K ANSAL AIS TE N AS E NTE IS TA JA K ANSAKU NNAN S U U NTAU TU MIS E S TA TIE TOON PE RU S TU VAAN Y HTE IS KU NTAAN TEKBARO 2017 MIKA NAUMANEN ANNA LEINONEN OLAVI LEHTORANTA TORSTI LOIKKANEN MIKA NIEMINEN ANTTI PELKONEN PEKKA PELLINEN JULIA PARKKO Sisältö 1 TEK BARO 2 0 1 7 L uk ija lle 4 T EKNOLOGIABAROMET R IN R AKENN E JA MEN ET ELMÄT __ 62 __ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 3 __ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 7 4.1 tek n olog iab arometr in raken n e 8 4.2 kys elytutk imuks en toteutus T iiv is t elm ä _ _ _ _ _ _ _ __ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ va lon p ilka hd u ks i a J ohd a nt o __ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 11 __ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 13 2 I N D I K AATTO R IVE RTA I LU N 2 0 1 6 K E S K E I S E T T U LO K S E T 5Viitteet: _ _ ______________________________________________________ 63 64 ________________________________________________________________________________________________________________ 70 __ _ _ _ _ _ 16 ___________________________________________________________________________________________ 16 TIETOY HTEIS KU N N AN KEHIT TY M IN EN 25 IN N OVATIIV IN EN Y HTEIS KU N TA L IITE 1. KYS ELY __________________________________________________________________________________________________ OSAAM IN EN JA TIEDON TU OT TAM IN EN 2.1 Ind ika a tto r i ve r ta i l u n ke s ke i s i ä tu l o ks i a ja t ulk in to j a 2.2 Ta ns ka n ke h i ty ks e s tä p e rs p e kti i v i ä S u o m e ll e __ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ KESTÄVÄ KEHITYS 3 TEEM AKO H TAI S E T T U LO K S E T __ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 28 T & k- inve s to i n ti e n hy y ty m i n e n h u o l e s tu ttava a _______________ 37 ________________________________________________________________ 88 _____________________________________________________________________________________________ 91 _____________________________________________________________ ________________________________________________ 93 95 _______________________________________________ 101 _____________________________________________________________ 109 __________________________________________________________________________________________ 117 IN N OVATIIV IN EN Y HTEIS KU N TA Suom en h o u ku tte l e v u u s i nve s to i n ti ko h te e n a p a ra nt un u t 6 / TEKBARO 2017 77 OSAAM IN EN JA TIEDON TU OT TAM IN EN KESTÄVÄ KEHITYS 3.3 T iet ä mys y h te i s ku n ta : 71 TIETOY HTEIS KU N N AN KEHIT TY M IN EN 3.2 T iet oy ht e i s ku n ta : ________________________________________________ __________________________________________________ L IITE 2. TIL ASTOIN DIKAAT TORIT Suo m en ko u l u tu ks e n ta s o h e i ke n ty m ä s s ä 71 28 3.1 Infor m a a ti oy h te i s ku n ta : 62 ________________________________________________________________________ 4.3in d ikaattor itutk imus Ta ka na s elvä ä p u d o tu s ta - e d e s s ä myö s ________________________________________________ _____________________________________________________________________________________________ 3.4 Kes t ävä n ke h i ty ks e n y h te i s ku n ta : H eik ko t yö ll i s y ys ke h i tys p u d o tti Suom en ve r ta i l u n h ä n n i ll e __________________________________________________________ 43 54 L IITE 3. M AAKU VAAJAT _______________________________________________________________________________ 128 Lukijalle Teknologiabarometri 2016/2017 on seitsemäs toteutus julkaisujen vuonna 2004 alkaneessa sarjassa. Yksittäisiä päivityksiä ja uudistuksia sisältöön on vuosien varrella tehty lukuisia, mutta barometrin perusrakenne on haluttu säilyttää alkuperäisen ajatuksen mukaisena. Barometri on herättänyt laajaa mielenkiintoa, ja avannut uusia näkökulmia innovaatiojärjestelmäämme koskevaan keskusteluun. Konsepti on osoittanut toimivuutensa, monet aiemmissa barometreissa esille nostetut näkökulmat ovat saaneet konkreettisen vahvistuksen toteutuneen kehityksen kautta. Instrumentti on kyennyt ennakoimaan useita viime vuosien avainkysymyksiksi nousseita teemoja jo ennen niiden ilmaantumista yleiseen keskusteluun. Etelä-Korea tuli mukaan barometrin indikaattoriosion vertailuryhmään vuonna 2014. Tällä kerralla maata koskeva aineisto on aiempaa kattavampi. Koreaa koskevan materiaalin kokoamisesta on valtaosin vastannut Science and Technology Policy Institute STEPI Soulissa. Aivan erityiset kiitokset SeogWon Hwangille , jonka työpanos on tehnyt mahdolliseksi Korean sisällyttämisen vertailuun. Barometrin kyselytutkimuksen nuorisoa koskeva osio on entiseen tapaan toteutettu yhteistyönä koulujen kanssa. Lämpimät kiitoksemme Eurajoen lukion, Lahden yhteiskoulun lukion, Laurin lukion (Salo), Maunulan lukion (Helsinki), Salpauksen lukion (Nastola) ja Savonlinnan yhteiskoulun lukion opettajille ja oppilaille hyvästä yhteistyöstä tälläkin toteutuskierroksella. Pekka Pellinen Tekniikan Akateemiset TEK TEKBARO 2017 / 7 Tiivistelmä Suomen talouden ja innovaatiojärjestelmän vahvuudet edelleen heikentyneet… koulutettujen työvoimaosuus, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden Suomen talous- ja yhteiskuntakehitys on ollut useita vuosia saman- osuus, korkean teknologian teollisuuden ja palveluiden ja t&k-henki- aikaisesti suhdanneluonteisten, elinkeinoelämän ja julkistalouden löstön työvoimaosuus sekä naisten osuus tutkijoista) Suomi on edelleen rakenteellisten, sekä myös Euroalueen tulevaisuuteen liittyvien haas- vertailumaiden ykkönen, vaikka asemamme on heikentynyt. Esimerkiksi teiden edessä. Suhdannekehityksessä on nähtävissä joitakin positiivisia t&k-toiminnan henkilöstön osuus kokonaistyövoimasta on Suomessa merkkejä esimerkiksi teollisten investointien osalta, mutta tarvittavat alentunut vuodesta 2010 vuoteen 2014 ja tällä mittarilla mitattuna Tans- rakenteelliset uudistukset teollisuudessa ja erityisesti julkisella sekto- ka ohitti Suomen vuonna 2014. Osallistuminen elinikäiseen oppimiseen rilla etenevät verkkaisesti. on Tanskassa 32 prosenttia ja suurinta Korean jälkeen, jossa se on 37 Aikaisemmissa TEKin Teknologiabarometri -vertailuissa Suomen vah- prosenttia. Suomessa vastaava osuus oli 25 prosenttia vuonna 2014. vuudet ovat liittyneet erityisesti informaatio- ja tietoyhteiskuntavaiheiden Korea on vertailumaiden ykkönen, kun niitä mitataan uusilla tiede- ja ulottuvuuksia kuvaaviin indikaattoreihin, kuten koulutukseen, tieteel- teknologia-alan tutkintojen osuudella ja koulutusmenojen bkt-osuu- lis-teknologiseen osaamiseen sekä t&k-investointeihin. Maan talouden della. Uusien korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden osuudessa koko ja yhteiskunnan kehitys edellyttäisi keskeisten vahvuuksien ylläpitoa ja ikäluokasta Suomi on tullut alaspäin vuodesta 2010 alkaen. Vastaavasti vahvistamista. Suomen tilanne vertailumaihin on kuitenkin sekä vuoden Suomi on tullut alaspäin korkean ja keskikorkean teknologian teollisuu- 2014 että vuoden 2017 Teknologiabarometrien mukaan heikentynyt. den työvoimaosuudessa. Heikentyneestä kehityssuunnasta huolimatta Suomen tunnettu ja tunnustettu koulutusjärjestelmä on PISA-tutkimusten mukaan yleisesti ottaen heikentynyt. Suorituksemme on kuitenkin parantunut Teknologiabarometrin länsimaisiin vertailumaihin 8 / TEKBARO 2017 Tieteellis-teknologista osaamista kuvaavien indikaattorien (korkea- Suomi on informaatioyhteiskunnan mittareiden mukaan vertailumaiden keskiarvon yläpuolella kaikkien kolmen indikaattoriryhmän osalta. Yksityisissä ja julkisissa t&k-panostuksissa ja niiden BKT-osuuk- nähden. Vaikka suomalaisten nuorten osaaminen peruskoulutuksessa sissa Suomi on edelleen kansainvälisesti korkealla tasolla joskin sekä on laskenut, on se edelleen korkealla tasolla Suomen sijoittuessa julkisen sektorin että teollisuuden t&k-menot ovat kääntyneet laskuun. viidenneksi. Vuonna 2015 toteutetussa PISA-tutkimuksessa pääalueena T&k-menojen bruttokansantuoteosuus on laskenut vuodesta 2009 olivat luonnontieteet ja sen mukaan suomalaisnuorten osaaminen on alkaen, jolloin se oli 3,8 prosenttia. Vuonna 2015 osuus oli laskenut jo laskussa niin matematiikassa kuin luonnontieteissä. Yleissivistyksessä 2,9 prosenttiin, alle Europe 2020 -strategiassa määritellyn kolmen pro- ja osaamisessa Suomi sijoittuu Korean ja Tanskan jälkeen kolmanneksi. sentin tavoitetason. BKT-osuuden vertailussa t&k-menojen vähenemä näkyy itse BKT-mittarin alentuneen tason takia todellista lievempänä. tuna. Elinkeinoelämän edustajat ilmoittavat panostavansa vuonna 2017 On lisäksi huomattava, että t&k-menojen volyymi Suomessa on globaa- erityisesti tietokoneiden, viestintä-, ympäristö- ja energiateknologioiden lissa vertailussa varsin pieni ja siksi niiden vähäinenkin lasku pienessä tuotekehitykseen, samoin rakennustekniikan tuotekehitykseen, mikä kansantaloudessa on merkittävä. Tutkimusmenojen laskusuunta osal- liittynee lukuisiin julkisen infrastruktuurin rakennuskohteisiin. taan heikentää talouden osaamispohjaisia rakenteellisia uudistamis mahdollisuuksia. Julkisen t&k-rahoituksen leikkaukset voidaan tulkita osoitukseksi Tieto- ja viestintäteknologian palvelujen viennin osuudessa koko palveluviennistä Suomi on onnistunut pitämään ensimmäisen sijansa ja jopa kasvattamaan osuuttaan. Siten onkin helppo yhtyä VATTin taannoisen ra- siitä, että poliittisten päätöksentekijöiden usko t&k-toiminnan tukemi- portin päätelmiin: Talouspolitiikan tekijöiden on ymmärrettävä, että Suo- sen tuloksellisuuteen on hiipunut. Tähän suuntaan viittaa myös Tekno- mi on jo nyt palvelutalous ja liialliset haikailut teollisuusyhteiskuntaan logiabarometrin 2017 kysely: poliitikkojen usko siihen että tutkimukseen saattavat hidastaa Suomen palveluosaamisen ja palvelukilpailukyvyn panostaminen antaa yhteiskunnalle korkean koron, on heikentynyt. kehitystä. Yrittäjyydessä Suomi on vertailumaiden keskitasoa. Yksityisen Huoli Suomen innovaatiojärjestelmän kehityksestä nousi esille sektorin investointien prosenttiosuus BKT:stä oli vuonna 2015 Suomessa Teknologiabarometrin 2017 kyselyosion vastauksissa. TEKin jäsenet noin 20, jolla maa sijoittui Saksan kanssa vertailumaista toiseksi Ruotsin arvioivat maan tieteeseen ja teknologiaan liittyvän tutkimuksen rahoi- jälkeen. Yritysenkelien osuus aikuisväestöstä on Suomessa edelleen tuksen tilan melko huonoksi ja näkevät tilanteen muita vastaajaryhmiä alhainen erityisesti Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin verrattuna, kuten on myös negatiivisimmin kuten kahdessa aiemmassa barometrissakin. Suomen aloittavien yritysten osuus aktiivisista yrityksistä. tieteen tilaa arvioidessaan heidän uskonsa on heikentynyt myös maam- Suomen suhteellinen sijoittuminen verkottuneisuudessa ja kansain- me tutkimustoiminnassa viime vuosina tapahtuneeseen kehitykseen. välisyydessä on kehittynyt myönteisesti. Vuosina 2012–2015 Suomeen Arvioidessaan tutkimuksen merkitystä talouden ja yhteiskunnan kehi- tulleiden suorien sijoitusten kannan BKT-osuus on kasvanut ja tämä tyksen kannalta, he pitävät tietoa tulevaisuudessa yhä tärkeämpänä voi- trendi on jatkunut samankaltaisena jo vuodesta 2008. Vuonna 2013 mavarana ja, johon panostaminen antaa yhteiskunnalle korkean koron. Suomi oli vertailumaiden kärjessä ulkomaisten t&k-investointien houkuttelemisessa 0,38 prosentin osuudella. Vuonna 2013 tavaroiden …mutta positiiviakin merkkejä on ulkomaankaupan BKT-osuus oli Suomessa 29 prosenttia ja samana Yritysjohdon usko t&k-investointien lisäämiseen on vahvistunut Teknolo- vuonna maa oli palvelujen avoimuudessa vertailumaiden neljäs giabarometrin 2017 kyselyn perusteella vuoden 2014 mittaukseen verrat- 12 prosentin osuudella. TEKBARO 2017 / 9 Julkisen sektorin tuottavuuden kehittäminen ajankohtainen kysymys… alle vertailumaiden keskitason. Heikentymisen syynä on erityisesti Sekä SOTE- että kuntauudistuksen tavoitteena tehostaa julkisten sosi- noussut viimeisenä vertailuvuonna vertailumaista korkeimmaksi, 9,4 aali- ja terveydenhoitopalvelujen tilaa. Näihin ajankohtaisiin uudistuk- prosenttiin. Suomessa myös pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut siinkin liittyen poliitikot vastasivat tälläkin kertaa Teknologibarometrin samaan aikaan työttömyysasteen kasvun kanssa, eli pitkäaikaistyöt- kysymykseen julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi. Edellisen tömien joukon on pitänyt kasvaa suhteessa enemmän kuin suhdanne- barometrin tavoin yli 80 prosenttia heistä arvioi eri hallinnonalojen työttömien. Samoin nuorisotyöttömien osuus Suomessa on kasvanut, yhteistyön esteiden poistamisen ja yhteistyön tehostamisen tehokkaim- joskin tilastolliset tiedot eri maista eivät anna oikeaa kuvaa todellisesta maksi tavaksi parantaa julkisen sektorin tuottavuutta. Digitalisoinnin kehityksestä. Niin naisten kuin miestenkin terveen elinajan odote on kehittäminen mahdollistaa julkisen sektorin tuottavuuden nostamisen Suomessa edelleen selvästi useimpia vertailumaita alhaisempi. työllistymiseen liittyvä kielteinen kehitys: Suomen työttömyysaste on tietoyhteiskunnassa. Lähes 70 prosenttia poliitikoista näkeekin tietotekniikan ja sähköisten palveluiden lisäämisen julkispalveluissa tehok- Perspektiiviä Tanskan kehityksestä kaimpana keinona. Kuntien yhdistämistä tehokkaana keinona julkissek- Teknologiabarometrin vertailumaa Tanska antaa kiintoisia näkymiä mo- torin tuottavuuden parantamisessa piti vain 30 prosenttia politiikoista. nien vertailumittareiden osalta Suomenkin kehitystä ajatellen. Tanska on mm. ohittanut Suomen t&k-henkilöstön osuudessa kokonaistyövoimasta 10 / T E K B A R O 2 0 1 7 …jolla on kytkentänsä sosiaaliseen yhtenäisyyteen ja noussut tällä indikaattorilla mitattuna vertailun johtavaksi maaksi. Kestävän kehityksen yhteiskunnan sosiaaliseen tasa-arvoon liittyvien Tanska on hakenut Euroopan patenttiviraston (EPO) patentteja vuosina mittareiden (kansalaisten terveys, tulonjako, työllisyys, sukupuolten 2009–2013 nopeammin kuin muut Euroopan maat, ja sillä oli vuonna tasa-arvo) mukaan Ruotsi on ollut johtava maa aiemmissa Teknologia- 2015 myös vertailumaista eniten tieteellisiä artikkeleita tuhatta asukas- barometreissa. Näin on tälläkin kertaa, mutta Ruotsin johtoasema on ta kohden. Myös artikkeleiden määrä kasvoi vertailumaista nopeimmin. hieman heikentynyt edellisestä mittauksesta. Julkisen sektorin kehi- Tanskassa on toteutettu viime vuosien aikana koulutus-, tutkimus- ja tyksellä on läheinen yhteys sosiaalisen yhtenäisyyden kehitykseen, jota innovaatiopolitiikassa useita kiintoisia uudistuksia, jotka osaltaan ovat koskevassa vertailussa Suomen tilanne on heikentynyt: Suomi sijoittuu monien myönteistä kehitystä kuvaavien mittarien taustalla. Takana selvää pudotusta – edessä myös valon pilkahduksia Tuoreimman Teknologiabarometrin tulokset tuovat konkreettisella on jäämässä jälkeen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan eturintamasta, ja - jopa hätkähdyttävällä - tavalla näkyviin osaamispohjaisessa toimin- vaikutukset näkyvät selvästi kilpailukyvyssämme. Samanaikaisesti baro- nassa Suomessa monilla alueilla tapahtuneen negatiivisen kehityksen. metrin kyselytutkimuksessa poliittisten päättäjien arvio t&k-toiminnan Joiltakin osin voidaan puhua jopa romahduksenomaisesta tason laskus- hyödyllisyydestä on laskusuunnassa. Tulosten valossa on pakko kysyä ta, etenkin t&k-panostusten osalta. Toisaalta tulevassa kehityksessä on mihin hävisi usko innovaatiovetoisen talouskasvun malliin? nähtävissä joitakin orastavia valonpilkahduksia. Yritysten omat arviot niiden tulevista t&k-panostuksista ovat kääntyneet selvään kasvuun. Aiemmissa teknologiabarometreissa Suomen kestoongelmana Perinteisesti innovaatiovetoisen talouskasvun mekanismin tuntemus ja ymmärrys on Suomessa ollut varsin hyvällä tolalla. Nousu 90-luvun lamasta pohjautui lähes täysin teknologisen osaamisen hyödyntämi- näyttäytynyt vähäinen kansainvälinen verkottuneisuus ja maahan suun- seen. Barometrin tulosten ja viime vuosien tapahtumien valossa herää tautuvien kansainvälisten investointien taso on kääntynyt nousuun. Tässä kysymys onko tässä suhteessa menty takapakkia. Ymmärretäänkö suhteessa viime vuosina on tapahtunut ilahduttavaa kehitystä. Vaikka syy-seuraussuhteet, vai onko kyse silkasta tietämättömyydestä? investointeihin osin liittyy omistuksen siirtymistä ulkomaille, monissa ta- Taloudellinen kasvu syntyy työmäärän lisäyksestä, uusista inves- pauksissa kansainvälisen toimijan myötä avautuu myös huomattavia lii- toinneista, sekä tuottavuuden kasvusta. Tuottavuuden kasvu toteutuu ketoimintamahdollisuuksia. Erityisen huomionarvoista on että merkittä- pääosin teknologisen kehitystyön ja innovaatiotoiminnan kautta. vä osa kansainvälisistä investoinneista on kohdistunut osaamispohjaisiin Nobelisti Robert Solow on osoittanut että kehittyneissä länsimaissa t&k-intensiivisiin yrityksiin joiden toiminta Suomessa jatkuu, usein jopa talouskasvusta valtaosa syntyy juuri viimeksi mainituista tekijöistä. Työn laajentuen. Kyseessä on vahva signaali päätöksentekijöille: aiemmilla tuottavuus onkin pitkäaikaisen kasvun tärkein taustatekijä. Julkisessa panostuksilla on synnytetty osaamista josta kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykykeskustelussa on viime vuosina puhuttu lähes yksinomaan kannattaa maksaa. Osaamiseen on syytä panostaa myös jatkossa. palkkakuluista, vaikka tuottavuus on kilpailukyvyn kannalta paljon olennaisempi asia. Kestävälle pohjalle rakentuva kilpailukyky kumpuaa Mihin hävisi usko innovaatiovetoiseen talouskasvuun? Suomi kuuluu niihin harvoihin OECD –maihin joissa t&k-panostusten nimenomaan innovaatioista. reaalinen kehitys on ollut jo pitkään laskevaa. Yrityssektorin panostukset Kuinka jatkossa? ovat vähentyneet voimakkaasti vuodesta 2009 lähtien. Yritysten kannat- Jatkuvat leikkaukset ovat heikentäneet kasvun edellytyksiä. Julkiset tavuutta on ylläpidetty henkilöstövähennyksin ja kululeikkauksin, sa- t&k-investoinnit ovat talouden uudistumisen ja tuottavuuden kehittymi- manaikaisesti investoinnit uusiin avauksiin ovat vähentyneet. Suurin osa sen kannalta kriittisiä. Valitettavasti julkisen rahoituksen leikkaukset nykyisistäkin kehityspanoksista suuntautuu olemassa olevien tuotteiden ovat kohdentuneet erityisen voimakkaasti soveltavaan t&k-toimintaan: jatkokehittelyyn, ei varsinaisiin uusiin avauksiin (Tekes 2015). Myös Tekesin kautta kulkevan rahoituksen leikkaus neljänneksellä hakee valtion panostukset ovat laskeneet yhtäjaksoisesti vuodesta 2011. Suomi vertaistaan tulevaisuusinvestointien joukossa. Toisaalta kerrassaan T E K B A R O 2 0 1 7 / 11 ilahduttava viesti sisältyy tuoreimman barometrin kyselytutkimuk- 2013, 2014). Toimintatapoja koskeva julkinen keskustelu ei ole riittävästi seen, vuosien laskutrendin jälkeen yritysten näkemys niiden omien huomioinut näitä instrumenttien keskinäisiä vaikuttavuuseroja. t&k-panostusten kehityksestä on kääntynyt selvään nousuun. Orastavan Yritysten t&k verovähennystä kokeiltiin Suomessa muutama vuosi nousun vauhdittamiseksi pitkän matalasuhdanteen jälkeen toimijoiden sitten. Mikäli asiaa halutaan arvioida uudelleen, tulee samassa yhteydes- riskinottokykyä tulee vahvistaa kääntämällä rakenteellista uudistumista sä selvittää mahdollisuudet inkrementaalisen vähennysmallin käyttöön. tuottaviin hankkeisiin suuntautuva Tekesin ja VTT:n rahoitus kasvu-ural- Malli rajoittaisi edun vain t&k-panostuksen lisäykseen, ja toimisi näin le. Julkinen sektori voi näin alentaa muiden toimijoiden riskinottokyn- erityisen voimakkaana kannustimena. nystä ja vauhdittaa pitkään kaivattua käännettä. Digitalisaatio on eräs tärkeimmistä yhteiskuntaan ja elinkeino ongelma-alueena näyttäytyy pitkäaikaistyöttömyys. Nykytilanteessa uudet toimintaan vaikuttavista muutostrendeistä. Sen vaikutukset erityisesti työpaikat syntyvät lähinnä pk-sektorin osaamispohjaisiin yrityksiin. Täs- työn tuottavuuteen ovat äärimmäisen merkittäviä. Hyvistä lähtökohdista täkin näkökulmasta innovaatiotoiminnan ja kasvuun kykenevän yritystoi- huolimatta eteneminen Suomessa on ollut hidasta. Julkisella sektorilla minnan vauhdittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Pitkäaikaistyöttömyyden eri hallinnonalojen toimijat onkin saatava nykyistä parempaan koordi- ongelma on laajentunut koskemaan entistäkin laajempia väestöryhmiä, naatioon digitaaliyhteiskunnan perusrakenteiden pystyttämisessä eri- mikä edellyttää aivan uuden tyyppisiä ratkaisumalleja. Eri hallinnonalojen tyisesti sote-sektorilla sekä kansallisen palveluarkkitehtuurin, teollisen yhteistyötä tiivistämällä on mahdollista helpottaa työvoiman tämänhet- internetin ja 5G-teknologioiden osalta. kistä kohtaanto-ongelmaa. Esimerkiksi innovaatiohallinnossa luotuja Paluu kasvupolulle edellyttää päättäjiltä näiden ohella nykyistä selkeämpää näkemystä innovaatiopohjaisen talouskasvun roolista ja tavoitetilan hahmottamista. Valtiovallan taholta tarvitaan poikkihallinnolli- tuoreimpia toimintamalleja (Digiboosti) voitaisiin hyvin käyttää yhtenä osana työvoimahallinnon keinovalikoimaa. Innovaatiotoimintaa koskeva keskustelu on pääsääntöisesti ollut hyvinkin nen linjaus joka keskittyy kilpailukyvyn, arvonluonnin ja tuottavuuden organisaatiolähtöistä. Organisaatioiden kyky tuottaa innovaatioita pohjautuu kehittämiseen. Yksityisellä sektorilla olennaista on kasvuhakuisuuden kuitenkin yksilötason valmiuksiin. Yksilöiden innovaatiovalmiuksiin ja niiden ja riskinottokyvyn parantaminen. Julkinen sektori voi vaikuttaa tähän kehittämiseen onkin aiheellista kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. toimintamalleilla joissa julkinen panos vivuttaa yksityistä rahaa 12 / T E K B A R O 2 0 1 7 Uudessa barometrissa voimakkaasti Suomen sijoitusta heikentävänä Tanskan työllisyysjärjestelmä ja siihen tehdyt muutokset ovat olleet osaamisinvestointeihin ja uusiin avauksiin. Paradoksaalisesti monet Suomessa viime aikoina julkisen keskustelun kohteena. Uusimman baro- viime aikojen julkisen rahoituksen leikkauksista on kohdennettu toi- metrin tulosten perusteella Tanska on parantanut asemiaan myös monil- mivuudeltaan nimenomaan parhaiksi arvioituihin toimintamuotoihin, la innovaatiotoiminnan tuloksellisuusmittareilla. Työllisyystoimenpiteiden samanaikaisesti kun vaikuttavuudeltaan heikoiksi tai jopa vahingol- ohella onkin syytä kiinnittää huomiota myösTanskassa viime vuosina lisiksi arvioidut tukimuodot jatkuvat pääosin entisellään (VATT, TEM, tehtyihin innovaatiokentän toimintaedellytyksiä parantaviin toimiin. Johdanto Teknologiabarometri arvioi Suomen talouden ja yhteiskunnan teknillistieteelliseen osaamiseen ja kehitykseen perustuvaa suorituskykyä. yhteiskuntateorioiden perusteella kehitetyn mallin avulla tieteellis-tek- Teknologiabarometrin indikaattoreihin perustuva osa vertaa Suomen ritietoa. Indikaattoritiedon perusteella on mahdollista luoda yhdistelmä Teknologiabarometrin indikaattorit yhdistävät talous-, innovaatio- ja nologista, taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä kuvaavaa indikaatto- kehitystä valittuihin vertailumaihin. Barometrin kyselyosa kartoittaa eri indikaattoreita, jotka kertovat millainen kansakunnan tieteellis-teknologinen väestöryhmien arvoja, asenteita ja näkemyksiä sekä niissä tapahtuvia tila ja yhteiskunnallinen kehitys ovat suhteessa vertailuryhmään. Vertai- muutoksia. Indikaattoriosan yksittäiset ja yhdistelmäindikaattorit on luryhmä koostuu Ruotsista ja Tanskasta, Alankomaista, Saksasta ja Isosta koottu neljän aihealueen alle. Nämä kuvaavat nyky-yhteiskunnan tyy- Britanniasta sekä Yhdysvalloista ja Japanista. Mukana Teknologiabarometrin pillisiä kehitys- ja siirtymävaiheita: informaatioyhteiskuntaa, tietoyhteis indikaattorivertailussa on toista kertaa myös Etelä-Korea. kuntaa, tietämysyhteiskuntaa ja lopulta kestävään kehitykseen perustuvaa Kohderyhmäkyselyt tuottavat tietoa eri väestöryhmien arvoista, asen- yhteiskuntaa. Kyselyosa noudattelee pääosin indikaattoriosan raken- teista ja näkemyksistä suhteessa tieteellis-teknologiseen kehitykseen, netta antaen yhteiskunnan kehitysnäkymistä tulevaisuussuuntautuneita siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä tieteellisen ja teknillisen tutkimuksen näkemyksiä. asemaan, tasoon ja vaikutuksiin maassamme. Kohderyhmäkyselyjen anta- 1 Teknologiabarometrin tavoitteena on vahvistaa osaamisen kehittä- ma tieto selittää indikaattorivertailun havaintoja ja auttaa ymmärtämään, misen tietoperustaa, tukea ja parantaa siitä käytävää yhteiskunnallista miksi kansakunnan tieteellis-teknologinen tila on se mikä se on. Kysely- keskustelua sekä näiden tietojen ja keskustelujen perusteella tukea tieto antaa indikaattoritietoa syventävää, sen taustalla olevaa, kansalaisten opetus- ja tutkimusvoimavarojen suuntaamista koskevaa päätöksente- arvoja ja asenteita mittaavaa tietoa. Kyselyn kohderyhminä ovat Tekniikan koa julkishallinnossa ja elinkeinoelämässä. Ratkaisut teknologioita ja Akateemisten Liiton TEK ry:n jäsenet, lukiolaisnuoret, poliitikot ja elin- osaamisia koskevassa suuntaamisessa, niihin liittyvissä priorisoinneis- keinoelämän edustajat. Kysely täydentää ja monipuolistaa indikaattori sa sekä voimavarojen kohdentamisessa ovat ydinkysymyksiä Suomen vertailun tuloksia vertailemalla näiden neljän vastaajaryhmän näkemyksiä tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta. keskenään sekä vertailemalla niitä indikaattorien antamiin tuloksiin. 1 Composite indicators for information society, knowledge society, knowledge value society and society based on sustainable development are developed and produced by Academic Engineers and Architects in Finland TEK together with the VTT Technical Research Centre of Finland (teknologiabarometrin taustaa ja rakennetta kuvataan tarkemmin luvussa 4). T E K B A R O 2 0 1 7 / 13 Teknologiabarometrin rakennetta on tällä kierroksella muutettu 14 / T E K B A R O 2 0 1 7 aiempiin teknologiabarometreihin tai myös muihin vastaavantyyppisiin aikaisempiin teknologiabarometreihin verrattuna. Ensinnäkin Tekno- vertailuselvityksiin. Tällaisiksi teema-alueiksi nousivat indikaattori- ja logiabarometri 2017:n keskeisistä tuloksista esitetään raportin alussa kyselytutkimuksen tulosten perusteella informaatioyhteiskunnan kehi- yhteenveto. Luvun 1 Johdannon jälkeen luvussa 2.1 esitetään indikaatto- tyksen osalta (luku 3.1) erityisesti koulutuksen tasoa koskeva kehitys, ritutkimuksen keskeisiä tuloksia ja luvussa 2.2 kehitystä Tanskassa, joka tietoyhteiskunnan kehityksen osalta (luku 3.2) erityisesti investoinnit otettiin tällä kertaa erityiseksi vertailumaakohteeksi samoin kuin Korea tutkimukseen ja tuotekehitykseen, tietämysyhteiskunnan kehityksen vuoden 2014 barometrissa. Raportissa ei esitetä indikaattoritietoja ja osalta (luku 3.3) erityisesti patentointi, palveluvienti, verkottuneisuus ja kyselyn tuloksia tulkintoineen yhtä laajasti kuin aiemmissa barometreis- kansainvälistyminen, sekä kestävää kehitystä koskevan yhteiskunnan sä. Sen sijaan tuloksia ja tulkintoja esitetään aiempaa kohdennetummin osalta (luku 2.4) erityisesti työllisyyteen liittyvä kehitys. Teknologiabaro- sellaisilla indikaattori- ja kyselytutkimuksen teema-alueilla, joilla on metrin kyselytutkimuksen kaikki tuloskuvaajat, indikaattoritutkimuksen tapahtunut tekijöiden merkittäviksi arvioimia muutoksia verrattuna joko kaikki diagrammit sekä maakuvaajat esitetään liitteissä 1, 2 ja 3. 2 TEKN0LOGIABAROMETRIN KESKEISET TULOKSET 2 INDIKAATTORIVERTAILUN 2016 KESKEISET TULOKSET 2.1 Indikaattorivertailun keskeisiä tuloksia ja tulkintoja Teknologiabarometrin indikaattorivertailun päätuloksia on koottu seuraaviin indikaattorikuvioihin. Indikaattorit 1.19, 2.29, 3.27 ja 4.36 kuvaavat maiden sijoittumista neljän nyky-yhteiskunnan tyypillisiä ominaisuuksia ja kehitysulottuvuuksia kuvaavan teema-alueen alle, joita nimitämme informaatioyhteiskunnaksi, tietoyhteiskunnaksi, tietämysyhteiskunnaksi sekä kestävän kehityksen yhteiskunnaksi. Vertailussa on mukana Teknologiabarometrin 2014 tapaan Etelä-Korea, jota seuraavassa tarkastellaan myös erikseen. Bruttokansantuotteen kehitys on hidastunut Suomessa ja vertailumaissa ja tämä on otettava huomioon niiden indikaattoreiden kohdalla, joissa tapahtunutta kehitystä verrataan BKT:hen. Indikaattorit 1.19, 2.29, 3.27 ja 4.36. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen informaatioyhteiskunnan, tietoyhteiskunnan, tietämysyhteiskunnan sekä kestävän kehityksen yhteiskunnan ominaisuuksia ja kehitysulottuvuuksia kuvaavien indeksien mukaan. 16 / T E K B A R O 2 0 1 7 pa ni Ja TEKBaro 2016 ni pa Ja ks a ni pa Ja Sa ko m aa Al an Ta n Ko re a -1,0 UK Yh dy sv al la t -1,0 ks a -0,8 t -0,8 sk a -0,6 ot si -0,6 Ru TEKBaro 2014 -0,4 Sa -0,4 -0,2 t TEKBaro 2016 om i Yh an Al TEKBaro 2014 ko m aa -0,2 0,0 Al an 0,0 0,2 sk a 0,2 0,4 Ta n 0,4 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen kansalaisten terveydessä, tulonjaossa, työllisyydessä ja sukupuolten tasa-arvossa, ympäristön suojelussa sekä ympäristön tilassa, kokonaisindikaattori. 0,6 ot si 0,6 0,8 Ru Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen investoinneissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, tietoja viestintäteknologiassa sekä uuden tiedon soveltamisessa, kokonaisindikaattori. INDIKAATTORI 4.36. 1,0 om i 0,8 Ko re a Su om i pa ni Ja Ko re a t la INDIKAATTORI 2.29. 1,0 Su Al Yh dy sv al aa ko m an Su om UK -1,0 Sa ks a -1,0 t -0,8 Ta ns ka -0,8 Ru ot si -0,6 i -0,6 Su TEKBaro 2016 Ko re a -0,4 TEKBaro 2014 -0,4 t TEKBaro 2016 -0,2 la TEKBaro 2014 UK -0,2 0,0 dy sv al 0,0 0,2 UK Yh dy sv al la t 0,2 0,4 Sa ks a 0,4 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tiedon ymmärtämisessä ja hallinnassa, yrittäjyydessä ja talouden uusiutumisessa sekä verkottuneisuudessa ja kansainvälisyydessä, kokonaisindeksi. 0,6 t 0,6 0,8 aa Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen peruskoulutuksessa, yleissivistyksessä ja osaamisessa sekä tieteellis-teknologisessa osaamisessa, kokonaisindikaattori ko m 0,8 INDIKAATTORI 3.27. 1,0 Ta ns ka INDIKAATTORI 1.19. Ru ot si 1,0 T E K B A R O 2 0 1 7 / 17 KOKONAISINDEKSI. 1,0 0,8 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen informaatiota, tietoa, tietämystä sekä kestävää kehitystä kuvaavien indeksien mukaan. 0,6 0,4 0,2 Kokonaisindeksi. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen informaatiota, tietoa, tietämystä sekä kestävää kehitystä kuvaavien indeksien mukaan. Maakuvaaja 1. Suomen vahvat ja heikot alueet vertailumai- 0,0 hin verrattuna. Yhdistelmäindikaattori, jossa maiden kes- -0,2 TEKBaro 2014 TEKBaro 2016 -0,4 kiarvo = 0. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. -0,6 -0,8 pa ni Ja Ko re a t la UK Yh Al Ympäristön tila dy sv al Sa ks a t aa ko m an Ta ns ka Ru ot si Su om i -1,0 Peruskoulutus 2,0 1,5 MAAKUVAAJA 1. Yleissivistys ja osaaminen 1,0 Ympäristön suojelu 0,5 0,0 Tieteellisteknologinen osaaminen -0,5 -1,0 Sosiaalinen koheesio -1,5 -2,0 Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Yrittäjyys ja uusiutuminen Uuden tiedon soveltaminen Tiedon ymmärtäminen ja hallinta 18 / T E K B A R O 2 0 1 7 Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomen vahvat ja heikot alueet vertailumaihin verrattuna. Keskiarvo TEKBaro 2014 TEKBaro 2016 1,0 INDIKAATTORI 1.16. 0,5 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen peruskoulutuksessa PISA-tutkimukseen ja oppilas/opettajasuhteeseen perustuen. Informaatioyhteiskunnan mittareista peruskoulutuksessa Suomi sijoittuu edelleen vahvasti mutta kehityssuunta on laskeva. Yleissivistyksessä ja osaamisessa Suomi sijoittuu Korean ja Tanskan jälkeen kolmanneksi. Tieteellis-teknologisessa osaamisessa Suomi on edelleen ensimmäisenä mutta suunta on laskeva tässäkin. Naisten alhainen osuus TEKBaro2014 TEKBaro2016 0,0 tutkijoista alentaa Korean sijoitusta. Tanskan sijoitus tieteellis-teknologisessa osaamisessa on noussut edellisestä mittauksesta ja Tanska on nyt toisena. Osallistuminen -0,5 elinikäiseen oppimiseen on Tanskassa 32 % ja suurinta Korean jälkeen, jossa se on 37 %. Suomessa vastaava osuus oli 25 % vuonna 2014. Uusien korkea-asteen tutkintojen Al pa ni Ja Ko re a t la dy sv al Yh UK Sa ks a t aa ko m an alaspäin korkean ja keskikorkean teknologian teollisuuden Ta ns ka Su om alaspäin vuodesta 2010 alkaen. Vastaavasti Suomi on tullut Ru ot si -1,0 i suorittaneiden osuudessa koko ikäluokasta Suomi on tullut työvoimaosuudessa. Heikentyneestä kehityssuunnasta huolimatta Suomi on informaatioyhteiskunnan mittareiden mukaan vertailumaiden keskiarvon yläpuolella kaikkien INDIKAATTORI 1.17. 1,0 kolmen indikaattoriryhmän osalta. Indikaattorit 1.16 ja 1.17. Vertailumaiden suhteellinen Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen yleissivistyksessä ja osaamisessa mitattuna koulutusmenojen BKT-osuudella, korkeakoulutettujen väestöosuudella sekä elinikäisen oppimisen mittareilla. 0,5 sijoittuminen peruskoulutuksessa PISA-tutkimukseen ja oppilas/opettaja-suhteeseen perustuen sekä yleissi vistyksessä ja osaamisessa mitattuna koulutusmenojen 0,0 BKT-osuudella, korkeakoulutettujen työvoimaosuudella sekä elinikäisen oppimisen mittareilla. -0,5 TEKBaro2014 TEKBaro2016 -1,0 ni pa Ja Ko re a UK Yh dy sv al la t ks a Sa t ko m aa Al an sk a Ta n ot si Ru Su om i -1,5 T E K B A R O 2 0 1 7 / 19 INDIKAATTORI 1.18. 1,0 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tieteellis-teknologisessa osaamisessa mitattuna korkeakoulutettujen työvoimaosuudella, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudella, korkean teknologian teollisuuden ja palveluiden ja t&k-henkilöstön työvoimaosuudella sekä naisten osuudella tutkijoista. 0,5 0,0 -0,5 -1,0 Indikaattori 1.18. Vertailumaiden suhteellinen sijoittu minen tieteellis-teknologisessa osaamisessa mitattuna korkeakoulutettujen työvoimaosuudella, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudella, korkean teknologian teollisuuden ja palveluiden ja t&k-henkilöstön työvoi maosuudella sekä naisten osuudella tutkijoista. Tietoyhteiskunnan mittareista investoinneissa tutkimuk seen ja tuotekehitykseen Suomi on pudonnut viidenneksi Korean, Ruotsin, Tanskan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Tieto- TEK Baro 2014 ja viestintäteknologian käytössä Suomi on kolmantena TEK Baro 2016 Britannian ja Tanskan jälkeen. Mobiililaajakaistojen -1,5 ni pa Ja Ko re a t la UK voimakkaasti. Ruotsi puolestaan on panostanut enemmän kiinteiden vähintään 100 Mbps laajakaistojen saatavuuteen. Al Yh dy sv al ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n ot si Ru Su om i yleisyys koko väestön keskuudessa on kasvanut Suomessa Kotitalouksista laajakaistayhteyksiä on eniten Tanskassa, Hollannissa ja Koreassa. Kiinteiden vähintään 10 Mbps laa- INDIKAATTORI 2.26. 1,0 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen investoinneissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen mitattuna julkisten ja yksityisten t&k-menojen BKT-osuudella sekä t&k-menojen julkisella rahoitusosuudella. 0,5 0,0 TEKBaro2014 TEKBaro2016 jakaistojen yleisyys koko väestön keskuudessa on suurinta Koreassa. Internetin käyttöaste koko väestön keskuudessa on varsin korkea kaikissa vertailumaissa. Tanska, Ruotsi ja Suomi ovat tässä kärjessä. Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden pienten ja keskisuurten yritysten osuus on suurinta Saksassa, innovaatioyhteistyötä tehneiden osuus puolestaan Tanskassa. Tietoyhteiskunnan indikaattoriryhmien osalta Suomi on lähellä vertailumaiden keskiarvoa t&k-investoinneissa ja tieto- ja viestintäteknologian käytössä, mutta hieman keskiarvon alapuolella uuden tiedon soveltamisessa eli innovaatiotoiminnassa. -0,5 Indikaattori 2.26. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen investoinneissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen mitattuna julkisten ja yksityisten t&k-menojen BKT-osuudella 20 / T E K B A R O 2 0 1 7 ni pa Ja Ko re a UK Yh dy sv al la t ks a Sa t Al an ko m aa sk a Ta n ot si Ru Su om i -1,0 sekä t&k-menojen julkisella rahoitusosuudella. 1,0 INDIKAATTORI 2.27. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tieto- ja viestintäteknologiassa mitattuna tieto- ja viestintätekniikan menojen BKT-osuudella, tieto- ja viestintäteknologian käytöllä ja sähköisellä kaupankäynnillä. Mukana on myös liikkuvien sekä kiinteiden laajakaistojen yleisyys sekä turvattujen internetpalvelimien osuus. Indikaattorit 2.27 ja 2.28. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tieto- ja viestintäteknologiassa mitattuna tieto- 0,5 ja viestintätekniikan menojen BKT-osuudella, tieto- ja viestintäteknologian käytöllä ja sähköisellä kaupankäynnillä sekä uuden tiedon soveltamisessa mitattuna pk-yritysten osuudella julkista t&k-rahoitusta saaneista yrityksistä, 0,0 innovaatiotoimintaa harjoittaneiden pk-yritysten osuudella yrityspopulaatiosta sekä innovaatioyhteistyötä tehneiden pk-yritysten osuudella innovatiivisista pk-yrityksistä. -0,5 TEKBaro2014 TEKBaro2016 Tietämysyhteiskunnan mittareista tiedon ymmärtämisessä ja hallinnassa kuten PCT- ja EPO-patenttihakemusten Al pa ni Ja Ko re a t la dy sv al Yh UK Sa ks a t aa ko m an myöntämissä patenteissa miljoonaa asukasta kohti Yhdys- Ta ns ka Su om Korea selvästi kärjessä. Yhdysvaltain patenttitoimiston Ru ot si -1,0 i määrässä miljoonaa asukasta kohti Suomi on keskitasoa, vallat, Japani ja Korea ovat huomattavasti korkeammalla tasolla kuin muut vertailumaat. Tieteellisten artikkelien määrässä tuhatta asukasta kohti Tanska, Ruotsi, Suomi ja INDIKAATTORI 2.28. 1,0 Hollanti ovat kärjessä. Bruttokansantuotteessa työtuntia kohti Korea on selkeästi kärjessä. Tieto puuttuu Yhdysvalloista ja Japanista. Korkean ja keskikorkean teknologian Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen uuden tiedon soveltamisessa mitattuna pk-yritysten osuudella julkista t&k-rahoitusta saaneista yrityksistä, innovaatiotoimintaa harjoittaneiden pk-yritysten osuudella yrityspopulaatiosta sekä innovaatioyhteistyötä tehneiden pk-yritysten osuudella innovatiivisista pk-yrityksistä. 0,5 alojen arvonlisäyksen BKT-osuudessa Suomi on tullut nopeasti alas, samoin korkean teknologian alojen tuotannon BKT-osuudessa. 0,0 Korkean teknologian viennin osuudessa teollisuustuotannosta Korea on omaa luokkaansa. Tieto- ja viestintäteknologian palvelujen viennin osuudessa koko palveluviennis- -0,5 tä Suomi on onnistunut pitämään ensimmäisen sijansa ja jopa kasvattamaan osuuttaan. Yrittäjyydessä Suomi on vertailumaiden keskitasoa. Yrittäjyysaktiivisuudessa (% -1,0 aikuisväestöstä) Suomi on viides Yhdysvaltain, Korean, ni pa Ja Ko re a UK Yh dy sv al la t ks a Sa t ko m aa Al an sk a Ta n ot si Ru om i aikuisväestöstä Suomi on kuitenkin kaukana Yhdysvaltain TEKBaro2014 TEKBaro2016 -1,5 Su Hollannin ja Ruotsin jälkeen. Yritysenkelien osuudessa T E K B A R O 2 0 1 7 / 21 1,0 INDIKAATTORI 3.24. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tiedon ymmärtämisessä ja hallinnassa mitattuna patentoinnin ja tieteellisten artikkelien osuudella, työn tuottavuudella, korkean teknologian tuotannon ja viennin, ICT-palvelujen viennin sekä korkean ja keskikorkean teknologian alojen BKT-osuudella. 0,5 0,0 -0,5 TEKBaro2014 TEKBaro2016 ja Ruotsin tasosta. Verkottuneisuudessa ja kansainvälisyydessä mitattuna suorien sijoitusten BKT-osuudella Suomi on Ruotsin ja Tanskan tasolla mutta selvästi jäljessä Hollantia. Maahan tulevien ja maasta lähtevien suorien sijoitusten BKT-osuudessa Hollanti on selkeästi ensimmäisenä. Avoimuus kansainväliselle tavarakaupalle on suurinta Hollannissa ja palvelukaupalle Tanskassa. Tietämysyhteiskunnan indikaattoriryhmien mukaan Suomi on siis vertailumaiden keskitasoa, mutta on kuitenkin hieman parantanut sijoitustaan verkottuneisuudessa ja kansainvälisyydessä. Indikaattorit 3.24 ja 3.25. Vertailumaiden suhteellinen pa ni Ja Ko re a t la UK sijoittuminen tiedon ymmärtämisessä ja hallinnassa mitattuna patentoinnin ja tieteellisten artikkelien osuudella, Al Yh dy sv al Sa ks a t aa ko m an Ta ns ka Ru ot si Su om i -1,0 työn tuottavuudella, korkean teknologian tuotannon ja viennin, ICT-palvelujen viennin sekä korkean ja keskikor1,0 INDIKAATTORI 3.25. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen yrittäjyydessä ja talouden uusiutumisessa mitattuna aloittavien yritysten pääomasijoitusten BKT-osuudella, uusien yritysten osuudella, yritysenkelien osuudella sekä yksityisen sektorin investointiasteella. 0,5 0,0 -0,5 TEKBaro2014 TEKBaro2016 -1,0 22 / T E K B A R O 2 0 1 7 ni pa Ja Ko re a UK Yh dy sv al la t ks a Sa t Al an ko m aa sk a Ta n ot si Ru Su om i -1,5 kean teknologian alojen BKT-osuudella sekä yrittäjyydessä ja talouden uusiutumisessa mitattuna aloittavien yritysten pääomasijoitusten BKT-osuudella, uusien yritysten osuudella, yritysenkelien osuudella sekä yksityisen sektorin investointiasteella Indikaattori 3.26. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen verkottuneisuudessa ja kansainvälisyydessä mitattuna ulkomaisten suorien sijoitusten BKT-osuudella, yrityssektorin t&k-investointien ulkomaisen rahoituksen BKT-osuudella ja kaupan avoimuudella. 1,5 Ekologista ja sosiaalisesti kestävää kehitystä mittaavassa INDIKAATTORI 3.26. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen verkottuneisuudessa ja kansainvälisyydessä mitattuna ulkomaisten suorien sijoitusten BKT-osuudella, yrityssektorin t&kinvestointien ulkomaisen rahoituksen BKT-osuudella ja kaupan avoimuudella. 1,0 indikaattorikokonaisuudessa Suomi on vertailumaiden keskitason alapuolella. Kansalaisten terveyttä, tulonjakoa, 0,5 työllisyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa kuvaavassa yhdistelmäindikaattorissa Ruotsi on kärjessä. Suomi on pudonnut vertailumaiden peränpitäjäksi. Tämä johtuu ensi sijassa 0,0 työttömyyden kasvusta. Varsinkin nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuus on Suomessa kasvanut kun se -0,5 TEKBaro2014 TEKBaro2016 vertailumaissa on alentunut tai pysynyt ennallaan. Ainoastaan Hollannissa pitkäaikaistyöttömien osuus on selvästi noussut. Terveen elinajan odotteessa Suomi on alimmalla -1,0 tasolla kuten aikaisemmissakin mittauksissa. Al pa ni Ja Ko re a t la dy sv al Yh UK Sa ks a t aa ko m an Ta ns ka Su om kilöä ja BKT:ta kohti ovat Suomessa selvästi alentuneet. Ru ot si -1,5 i Ympäristön suojelussa Suomen sijoitus selittyy korkealla energiaintensiteetillä. Kasvihuonekaasujen päästöt henYmpäristön tilaa mitataan mm. ilman laatuun vaikuttavien rikki- ja typpioksidi sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen BKT-osuudella sekä ilman ja veden epäpuh- 1,0 INDIKAATTORI 4.33. 0,5 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen kansalaisten terveydessä, tulonjaossa, työllisyydessä ja sukupuolten tasa-arvossa. tauksien aiheuttamien terveysriskien osuudella. Rikki- ja typpioksidipäästöjen määrät BKT:ta kohti ovat selvästi alentuneet. Ilman ja veden epäpuhtauksien riski ihmisten terveydelle sekä altistuminen ilman pienhiukkasille ovat vertailumaista pienimmät Suomessa. Indikaattori 4.33. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen kansalaisten terveydessä, tulonjaossa, työllisyydessä TEKBaro2014 TEKBaro2016 0,0 ja sukupuolten tasa-arvossa. -0,5 ni pa Ja Ko re a UK Yh dy sv al la t ks a Sa t ko m aa Al an sk a Ta n ot si Ru Su om i -1,0 T E K B A R O 2 0 1 7 / 23 1,0 INDIKAATTORI 4.34. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen ympäristön suojelussa mitattuna ympäristönsuojelumenojen osuudella, kasvuhuonekaasupäästöjen osuudella, energiaintensiteetillä ja uusiutuvien energialähteiden osuudella energiantuotannosta. 0,5 0,0 Indikaattorit 4.34 ja 4.35. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen ympäristön suojelussa mitattuna ympäristönsuojelumenojen osuudella, kasvuhuonekaasupäästöjen osuudella, energiaintensiteetillä ja uusiutuvien energialähteiden osuudella energiantuotannosta sekä ympäristön tilassa mitattuna rikki- ja typpioksidi- sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen BKT-osuudella, ilman ja veden epäpuhtauksien terveysriskien sekä suojeltujen maa- TEKBaro2014 0,5 TEKBaro2016 Al pa ni Ja Ko re a t la UK Yh dy sv al Sa ks a t aa ko m an Ta ns ka Ru ot si Su om i 1,0 INDIKAATTORI 4.35. 1,0 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen ympäristön tilassa mitattuna rikki- ja typpioksidi- sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen BKT osuudella, ilman ja veden epäpuhtauksien terveysriskien sekä suojeltujen maa- ja merialueiden ja eläinlajien elinympäristöjen osuudella. 0,5 0,0 -0,5 TEKBaro2014 TEKBaro2016 -1,0 24 / T E K B A R O 2 0 1 7 ni pa Ja Ko re a UK Yh dy sv al la t ks a Sa t Al an ko m aa sk a Ta n ot si Ru Su om i -1,5 ja merialueiden ja eläinlajien elinympäristöjen osuudella. Ympäristön tila 2.2 Tanskan kehityksestä perspektiiviä Suomelle Peruskoulutus 2,0 1,5 MAAKUVAAJA 3. Yleissivistys ja osaaminen 1,0 Ympäristön suojelu Tieteellisteknologinen osaaminen 0,5 0,0 -0,5 -1,0 Teknologiabarometrin vertailumaa Tanska antaa mielenkiintoisia näkymiä monien vertailumittareiden osalta myös Sosiaalinen koheesio Suomen kehitystä ajatellen. Tanskan ja Suomen vertailussa -1,5 Tanskan vahvat ja heikot alueet vertailumaihin verrattuna. Keskiarvo TEKBaro 2014 TEKBaro 2016 Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen -2,0 on otettava huomioon maiden teollisten rakenteiden erot: Tanskassa elintarvike- ja lääketeollisuudella on suurempi rooli, ja Suomessa puolestaan metsä-, metalli- ja elekt- Verkottuneisuus ja kansainvälisyys roniikkateollisuus dominoivat.2 Tanska on panostanut viime vuosina runsaasti tieteel- Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Yrittäjyys ja uusiutuminen lis-teknologiseen osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehi- Uuden tiedon soveltaminen Tiedon ymmärtäminen ja hallinta tykseen, kun taas Suomen tilanne on heikentynyt. Suomi on tippunut edellisen vertailun toiselta tilalta jaetulle neljännelle sijalle Yhdysvaltojen seuraksi. Tanska jakaa Korean jälkeen vertailumaiden kakkostilan yhdessä Ruotsin kanssa. Tanska on viime mittaukseen nähden parantanut suhteellista asemaansa t&k-investoinneissa selvästi eniten. Koulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on Tanskassa vertailumaiden suurin, ja osallistumisessa elinikäiseen oppimiseen Tanska on Korean jälkeen toisena. Tanska onkin ohittanut Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön osuudessa kokonaistyövoimasta ja on tältä osin nyt vertailun johtava maa. Tanskalaiset myös julkaisevat, väkimäärään suhteutettuna, tieteellisiä artikkeleita selvästi vertailumaista eniten. Maakuvaaja 3. Tanskan vahvat ja heikot alueet vertailumaihin verrattuna. Yhdistelmäindikaattori, jossa maiden keskiarvo = 0. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. Tanskan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän sekä niitä koskevan politiikan kuvaus perustuu paljolti professori Carter Blochin (Department of Political Science - Danish Centre for Studies in Research and Research Policy, Aarhus University, Denmark) esitelmään Innomitta-projektin 2. työpajassa 15.11.2016 VTT:llä Espoossa. 2 T E K B A R O 2 0 1 7 / 25 säätiö (Danish National Advanced Technology Foundation). Tanskan innovaatiorahasto (Innovation Fund Denmark) patentteja 2009–2013 muita Euroopan maita nopeammin. Tanska on hakenut Euroopan patenttiviraston (EPO) Samalla tutkimusrahoitus muuttui siten, että sen paino- yhdistämällä kolme aiempaa rahastoa. Samalla rahaston Tanskalla oli myös vertailumaista eniten tieteellisiä ar- piste siirtyi institutionaalisesta rahoituksesta enemmän menettelytapoja ja rahoitusinstrumentteja yksinkertais- tikkeleita tuhatta asukasta kohden vuonna 2015, ja myös projektirahoitukseen ja monien pienien projektien rahoi- tettiin ja otettiin aiempaa paremmin huomioon innovaatio artikkeleiden määrä kasvoi vertailumaista nopeimmin. tuksesta harvempien ja suurempien projektien rahoittami- prosessin koko arvoketju. Rahoituskohteena on mm. Huomionarvoista on, että trendi korkean teknologian alojen seen. Vuodesta 2006 eteenpäin näitä muutoksia vauhditti pk-yrityksille suunnattuja laaja-alaisia projekteja ja instru- tuotannon arvon osuudesta bkt:ssa on selvästi kasvava julkisten t&k-investointien merkittävä kasvu. mentteja (InnoBooster). Research 2020 ohjelman tavoit- Tanskassa, kun taas useimmissa vertailumaissa se on teena on tutkimusrahoituksen priorisointi, jossa käytetään tusten roolia yliopistojen tärkeimpinä päätöksentekijöinä. hyväksi dialogia ja kuulemistilaisuuksia tutkimusyhteisöjen osuus viennistä on alentunut vertailuryhmän kaikissa Samalla hallitusjäsenten enemmistön tuli muodostua kanssa. Painopistealat ovat vihreään talouteen perustuva maissa, mikä myös kuvaa Tanskan parantunutta asemaa yliopiston ulkopuolisista asiantuntijoista. Laki painotti, että yhteiskunta, terveyteen ja elämänlaatuun perustuva yhteis- innovaatiotoiminnassa. Osallistuminen elinikäiseen oppi- yliopistojen uuden hallinnon tulee tehdä strategisia valin- kunta, innovaatiokapasiteettiin perustuva korkean tekno- miseen on Tanskassa 32 prosenttia ja vertailumaista suu- toja ja priorisoida tutkimusalueitaan. Uudistus toteutettiin logian yhteiskunta, tehokas ja kilpailukykyinen yhteiskunta rinta Korean jälkeen (37 prosenttia). Tanskassa on toteu- samassa yhteydessä sulautumisprosessin kanssa, joka sekä kompetentti ja yhtenäinen yhteiskunta. Aalborgin tettu viime vuosikymmenten aikana koulutus-, tutkimus- ja vähensi yliopistojen määrää kahdestatoista kahdeksaan. yliopiston vetämän Teollisuus 2025 ohjelman tavoitteena innovaatiojärjestelmässä useita kiintoisia uudistuksia, Samalla tavalla kaksitoista viidestätoista strategisesta on ensinnäkin edistää tietoisuutta innovatiivisten ratkaisu- jotka ovat osaltaan edellä kuvatun kehityksen taustalla. tutkimuslaitoksesta siirrettiin yhteen kahdeksasta jäljellä jen tarpeesta, jotta Tanska kykenee säilyttämään teolliset olevasta yliopistosta. Muutoksen seurauksena resurssit työpaikat. Toisena tavoitteena on tehdä ehdotuksia uusista silloin luotiin pitkäjänteisen tutkimustyön tukemiseen kes- keskittyivät muutamiin valittuihin yksiköihin, ja tuli selkeä liiketoimintamalleista Tanskan teollisuusyrityksille. kittynyt Danish National Research Foundation, tuplattiin muutos aiempaan työnjakoon tutkimuksellisemman tohtorikoulutettavien määrä ja lisättiin korkeakoulujen yliopistotyön ja soveltavamman tutkimuslaitostyön välillä. on helpottaa liiketoimintaa haittaavia seikkoja ja parantaa johdon päätösvaltaa. Samalla tutkimusrahoituksen jako Käytännössä suurin osa tutkimuslaitossektorista suljettiin sen toimintaedellytyksiä. Määritellyt kasvualueet ovat institutionaaliseen rahoitukseen ja kilpailtuun projek- (Aagaard, 2011). merenkulku, vesi-, bio- ja ympäristöratkaisut, energia Tanskan innovaatiojärjestelmä uudistui 1990-luvulla: tirahoitukseen jäädytettiin 1990-luvun alun tasolle eli Vuonna 2012 laaditussa Tanskan innovaatiostrategiassa Tanskaan on perustettu kasvutiimejä, joiden tehtävänä ja ilmasto, turismi ja vapaa-aika, luova liiketoiminta ja tasajakoon näiden kahden rahoitusmuodon välillä. Tohtori painopistealueiksi asetettiin EU:n ja monien muiden muotoilu, elintarvikkeet, terveyttä koskevat hyvinvointi koulutus painotettiin aloille, joiden ajateltiin synnyttävän maiden tapaan yhteiskunnalliset haasteet ja tutkimuksen ratkaisut, tietoliikenne- ja kommunikaatioteknologiat sekä taloudellista lisäarvoa, eli lääketieteeseen sekä luonnon- yhteiskunnallistaloudelliset vaikutukset, koulutus ja digitaalinen kasvu. Pk-yritysten markkinoinnin ja työllisyy- ja insinööritieteisiin. osaamiseen perustuva arvonluominen. Vaikka teollisia den edistämiseksi perustettiin Market maturity fund, joka haasteita painotettiin vähemmän, vuodesta 2012 alkaen tukee uusien tuotteiden kehittämistoimintaa sekä antaa Tanskassa yhä enemmän perustutkimuksesta strategisen teollisuuden kehittämisen painopisteenä on ollut työllisyy- liiketoimintamallien kehittämistä, automaatiota ja digitali- tutkimuksen suuntaan, eli tutkimusrahoituksella pyrittiin den parantaminen tutkimuksen ja teknologisen kehityksen saatiota koskevia asiantuntijapalveluita. Tanskan talous- ja tavoittelemaan kaupallisia menestyksiä, innovaatioita. Pe- sekä uusien liiketoimintamallien ja tuotantojärjestelmien kasvuministeriö asetti vuonna 2014 yritysjohtajista koos- rustettiin muun muassa teknologia- ja innovaationeuvosto (automaatio ja digitalisaatio) avulla. tuvan tuotantopaneelin (Production Panel 4.0) tekemään 2000-luvulla tutkimustoiminnan painopiste siirtyi (The Danish Council for Technology and Innovation), strategisen tutkimuksen neuvosto ja korkean teknologian 26 / T E K B A R O 2 0 1 7 Vuoden 2003 uusi yliopistolaki korosti yliopistojen halli- laskeva. Tanskaa lukuun ottamatta korkean teknologian Tanskaan on perustettu uusia innovaatiotoimintaa edistäviä organisaatioita ja ohjelmia. Vuonna 2014 perustettiin ehdotuksia siitä, miten tanskalaisyritykset voivat parhaiten hyötyä digitalisaatiosta. 3 TEEMAKOHTAISET TULOKSET 3 TEEMAKOHTAISET TULOKSET 3.1 Informaatioyhteiskunta: Suomen koulutuksen taso heikentymässä Koulutuksen taso laskusuunnassa Indikaattori 1.16. Vertailumaiden suhteellinen sijoittumi- arviointia sekä niiden lukemiseen sitoutumista lukijan Suomalaisen koulutuksen tasoa on totuttu pitämään nen peruskoulutuksessa PISA-tutkimukseen ja opettaja/ omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien erinomaisena. Tilastot ja vertailut osoittavat kuitenkin että oppilas –suhdelukuihin perustuen. kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi.” Suomi oli OECD-maiden vertailussa korkeakoulutettujen Vastaavasti matematiikan testi korostaa tiedon sovelta- nuorten aikuisten (25-34 vuotiaat) osuudella vuonna 2015 Näiden osatutkimusten pohjalta tuotettu yhdistelmäindeksi mista: ”Matematiikan osaaminen tarkoittaa yksilön kykyä vasta jaetulla sijalla 20 yhdessä Espanjan, Slovenian ja Vi- kuvaa vertailtavien maiden sijoittumista toisiinsa perus- havaita ja ymmärtää matematiikan merkitys ympäröivässä ron kanssa. Vielä vuonna 2000 sijoitus oli 3. Tällöin monet koulutuksessa. Vaikka suomalaisten nuorten osaaminen maailmassa, tehdä perusteltuja matemaattisia päätelmiä alhaisemman sijoituksen saaneet maat ovatkin kasvatta- onkin laskenut PISA-tutkimuksen ensimmäisistä vuosista, ja käyttää matematiikkaa nykyisten ja tulevien elämän- neet korkeakoulutettujen osuutta merkittävästi. Kun Suo- on se edelleen korkealla tasolla. Vertailuryhmän maista ai- tilanteidensa tarpeita vastaavasti, asioista välittävänä messa keskimääräinen korkeakoulutettujen kasvuprosentti noastaan Japani menee Suomen edelle Suomen sijoituksen ja rakentavasti ajattelevana kansalaisena.” Luonnon oli vuosina 2005-2015 noin 0,8%, valtaosassa maita kasvu ollessa viides. On mielenkiintoista huomata, että Viro ohitti tieteelliseen osaamiseen kuuluu puolestaan olennaisesti ylitti tämän selkeästi. Jopa Kanada, jossa korkeakoulutet- Suomen vuoden 2015 PISA-tuloksissa. Peruskoulutuksen tieteellisen ajattelun perustaitojen hallinta. Kyse on tujen osuus työikäisestä väestöstä on noin puolet, kasvatti yhdistelmäindikaattorin keskiarvon yläpuolelle yltävät kansalaistaidosta tieteellis-teknologisessa yhteiskunnas- korkeakoulutettujen osuutta 1,0 prosentilla. vuonna 2016 Suomen ja Japanin ohella Ruotsi, Alankomaat sa: Luonnontieteellinen osaaminen määritellään oppilaan (Education at a Glance 2016: OECD Indicators). ja Saksa. kykynä hyödyntää tieteellistä tuntemusta, määrittää kysy- PISA on OECD:n tutkimusohjelma, joka tuottaa vastauk- myksiä ja tehdä johtopäätöksiä todistusaineistoon perustu- Peruskoulutus sia siihen, miten peruskoulunsa päättävät nuoret osaavat vien luonnollisen maailman sekä siihen liittyvien, ihmisen Peruskoulutus luo pohjan myöhemmin tapahtuval- etsiä soveltaa ja tuottaa tietoa erilaisten ongelmien ratkai- toiminnasta aiheutuvien muutosten ymmärtämiseksi le koulutukselle ja oppimiselle, mikä korostaa sen semiseksi. PISA korostaa siis taitojen soveltamista erilai- ja näitä asioita koskevan päätöksenteon edistämiseksi. roolia tietoyhteiskunnan perusvalmiuksien antajana. sissa arkielämän tilanteissa. PISA-ohjelmassa arvioidaan Tällöin korostetaan myös sellaista tiedon suhteuttamista, Peruskoulutuksen tason arviointi perustuu teknologia kolmen vuoden välein nuorten osaamista lukutaidossa, jossa tehdään ero mielipiteiden ja tieteelliseen tutkimuk- barometrissa kansainväliseen PISA-tutkimusohjelmaan matematiikassa ja luonnontieteissä (Opetus- ja kulttuuri- seen perustuvien väittämien välille. (Programme for International Students Assessment) sekä ministeriö, 2016). Tutkimuksen pääalueet vaihtelevat kulla- Kokonaisuudessaan PISA-vertailu osoittaa aiempiin opettaja/oppilas –suhdelukuihin ensimmäisen ja toisen kin tutkimuskerralla. Tuoreimmassa vuonna 2015 toteute- vuosiin nähden, että suomalaisten nuorten osaaminen on asteen koulutuksissa. tussa tutkimuksessa pääalueena olivat luonnontieteet. laskussa niin matematiikassa kuin luonnontieteissä. Las- Lukutaito on PISAssa määritelty seuraavasti: ”Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja kevasta trendistä huolimatta nuorten lukutaito on edelleen korkealla tasolla. Vuoden 2015 uudessa PISA-tutkimuksessa Suomi oli toiseksi paras OECD-maa ja kaikkien 73 28 / T E K B A R O 2 0 1 7 1,0 INDIKAATTORI 1.16. 0,5 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen peruskoulutuksessa PISA-tutkimukseen ja oppilas/opettajasuhteeseen perustuen. TEKBaro2014 TEKBaro2016 0,0 osallistujamaan joukossa neljänneksi paras Singaporen, Hongkongin ja Kanadan jälkeen. Vuoteen 2003 verrattuna lukutaidon keskiarvo on kuitenkin laskenut Suomessa -0,5 17 pistettä, mikä on tilastollisesti merkitsevä luku. Vastaavasti matematiikan osaamisen keskiarvo on laskenut vuoden 2003 arvioinnista 33 pistettä, mikä on Al pa ni Ja Ko re a t la dy sv al Yh UK Sa ks a t aa ko m an Alankomaissa (-26 pistettä), Koreassa (-18) ja Ruotsissa Ta ns ka Su om on pudonnut vertailuryhmän maissa Suomen lisäksi Ru ot si -1,0 i tilastollisesti merkitsevä luku. Selkeimmin keskiarvo (-15 pistettä). Matematiikan osaamisen tasossa on ollut nouseva suuntaus vertailuryhmän maista ainoastaan Saksassa, ja sekin hyvin lievä (+3 pistettä). Kaiken kaikkiaan Suomen keskiarvo oli OECD-maiden ryhmässä kuitenkin seitsemänneksi korkein tasapistein Tanskan kanssa. Edelle sijoittuivat Japani, Korea, Sveitsi, Viro, Kanada ja Alan- KUVIO 1. 580 560 Nuorten matematiikkaosaaminen PISAtutkimuksessa (OECD, PISA Results 2003-2015). 540 komaat. Kaikkien 73 osallistujamaan ja -alueen joukossa Suomen sijoitus oli kolmastoista. Kuvio 1. Nuorten matematiikkaosaaminen PISA-tutkimuksessa (OECD, PISA Results 2003-2015). Vastaava kehityskulku toistuu Suomessa luonnontieteiden osaamista tarkasteltaessa. Kehityskulku on selkeästi 520 500 2003 2006 2009 2012 2015 480 460 440 laskeva vaikka Suomi on yhä eräs OECD:n kärkimaista. ni pa Ja Ko re a UK Yh dy sv al la t ks a Sa t ko m aa Al an sk a Ta n ot si laskun Suomessa on suurelta osin aiheuttanut heikkojen 400 Ru on samalla aikavälillä laskenut viisi pistettä. Pistemäärän om i laskenut 32 pistettä vuodesta 2006, kun OECD:n keskiarvo 420 Su Merkillepantavaa on, että luonnontieteiden keskiarvo on T E K B A R O 2 0 1 7 / 29 KUVIO 2. 580 560 Nuorten luonnontieteellinen osaaminen PISAtutkimuksessa (OECD, PISA Results 2003-2015). 540 520 osaajien määrän lisääntyminen. Motivaatio opiskella luonnontieteitä, arvostus luonnontieteitä kohtaan sekä suoritusluottamus luonnontieteellistä osaamista kohtaan olivat Suomessa selvästi keskimääräistä heikompia 500 2003 2006 2009 2012 2015 480 460 440 tai korkeintaan OECD-maiden keskiarvon tuntumassa. Luonnontieteiden motivaatio- ja asennetekijät ovat kuitenkin vahvasti yhteydessä oppilaiden luonnontieteiden osaamiseen. Laskevasta trendistä huolimatta Suomen sijoitus luonnontieteellisessä osaamisessa oli vuoden 2015 PISA-tutkimuksessa edelleen erinomainen. OECD-maiden joukossa Suomi sijoittui Japanin ja Viron jälkeen vertailun 420 kolmanneksi. Jos vertailussa ovat mukana kaikki 73 osallistujamaata ja -aluetta, oli Suomen pistemäärä viidenpa ni Ja Ko re a t la UK dy sv al Yh Sa ks a t aa ko m Al an Ta ns ka Ru ot si Su om i 400 neksi korkein. Edellä esitetty näkyy selkeästi myös Tekbaron vertailussa. Suomen osaaminen on selvässä laskussa, joskin edelleen korkealla tasolla. Vertailumaista selkeä nouseva trendi osaamisessa on ollut ainoastaan Tanskassa. Kuvio 2. Nuorten luonnontieteellinen osaaminen PISA-tutkimuksessa (OECD, PISA Results 2003-2015). Opettaja/oppilas -suhdelukujen osalta Suomi kuuluu vertailumaiden keskikastiin. Toisen asteen koulutuksen osalta maamme asema on parantunut tässä suhteessa Ruotsin kanssa jaetulta viimeiseltä sijalta viidenneksi Tanskan tiedot tosin uupuvat. Nuorten kiinnostus yhteiskuntaan, tieteeseen ja teknologiaan Monille nuorille tiede- ja teknologia ovat vain yksi kiinnostuksen kohde monien muiden yhteiskunnallisesti tärkeiden aiheiden sekä taiteen, urheilun ja viihteen ohella. Nuoret kokivat työn kiinnostavimmaksi asiaksi, ja kiinnostus sitä 30 / T E K B A R O 2 0 1 7 TULOSKUVAAJA 1.5. Talous, yritykset, pörssi kohtaan kasvoi tilastollisesti merkitsevästi vuoden 2014 kyselystä. Taiteet ja viihde edelsivät tiedettä ja teknologiaa kohtaan tunnettua kiinnostusta. Urheilu seurasi näitä. Tuloskuvaaja 1.5. Nuorten kiinnostus erilaisia yhteiskunnallisia asioita kohtaan. (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu asioita, jotka saattavat kiinnostaa eri ihmisiä. Kuinka kiinnostunut itse olette näistä asioista? Kiinnostuneisuus voi olla esimerkiksi sitä, että seuraatte aihepiiriä koskevia uutisia, ohjelmia ja kirjoituksia. 5 = hyvin kiinnostunut, 4 = melko kiinnostunut, 3 = vaikea sanoa, 2 = ei kovin kiinnostunut, 1 = ei lainkaan kiinnostunut). Kiinnostavaa on myös se, mistä lähteistä nuoret ammentavat tiedettä ja teknologiaa koskevat näkemyksensä ja tietonsa. Aiempien vuosien tapaan tärkeimmiksi tiedon Euroopan yhdentymiseen ja Euroopan yhteisöön liittyvät asiat Nuorten kiinnostus erilaisia yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Työ Ns. kolmas maailma ja alikehittyneisyys-ongelmat (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu asioita, jotka saattavat kiinnostaa eri ihmisiä. Kuinka kiinnostunut itse olette näistä asioista? Kiinnostuneisuus voi olla esimerkiksi sitä, että seuraatte aihepiiriä koskevia uutisia, ohjelmia ja kirjoituksia. Ympäristöasiat, luonnonsuojelu, ekologia Jonkin tai joidenkin maamme alueiden tavat, murteet ja kulttuuri Kotielämä Taiteet, viihde kuten teatteri, musiikki, elokuvat Erilaiset vakavat sosiaaliset ongelmat, kuten ihmisoikeudet ja köyhyys 5 = hyvin kiinnostunut, 4 = melko kiinnostunut, 3 = vaikea sanoa, 2 = ei kovin kiinnostunut, 1 = ei lainkaan kiinnostunut) Urheilu Maamme sisä- ja ulkopolitiikka Tiede, tutkimus, teknologia 0 1 2 3 4 5 Nuoret 2016 Nuoret 2014 Nuoret 2011 lähteiksi vuoden 2016 mittauksessa nuoret arvioivat internetin, oman työn ja/tai koulutuksen ja television/radion. Korean ja Tanskan koulutuspanostukset kasvussa Teknologiabarometrissa kansalaisten yleissivistystä ja osaamista mitataan kolmella indikaattorilla. Yhdistelmä indeksi koostuu koulutusmenojen bruttokansantuote osuudesta, korkeakoulutettujen väestöosuudesta sekä osallistumisesta elinikäiseen oppimiseen. Näiden vertailuiden perusteella tuotettu yhdistelmäindikaattori ei osoita kovin merkittäviä muutoksia maiden välisissä suhteellisissa eroissa paitsi, että Korea on edelleen vankistanut johtoaan. Tanska on selkeästi Suomea ja Ruotsia edellä yleissivistystä ja osaamista mittaavilla indikaattoreilla tarkasteltuna. Suhteellisesti heikoimmin käytetyillä mittareilla selviytyy Saksa. Yleissivistystä ja osaamista mitataan välillisesti julkisten koulutusmenojen osuudella bruttokansantuotteesta. T E K B A R O 2 0 1 7 / 31 Koulutusmenot muodostuvat kokonaisuudessaan julkisista -vuotiaasta väestöstä on jokin korkeakoulututkinto. Muita ja yksityisistä koulutusinvestoinneista, joita tekevät niin korkean osuuden maita ovat mm. Japani (50%), Israel Pohjoismaat johdossa tieteellis-teknologisen osaamisen vertailussa valtio, yritykset kuin opiskelijat ja heidän perheensä. (49%) Yhdysvallat (45%) ja Korea (45%). Suomessa osuus Tieteellis-teknologista osaamista mitataan teknologia Selkeästi suurin osa koulutusmenoista katetaan kuiten- 25-64 vuotiaasta väestöstä oli 43%. barometrissa seitsemällä indikaattorilla. Suomi on edel- kin julkisella rahoituksella. Vuonna 2013 OECD-maissa (OECD Education at a Glance 2016) leen vertailumaiden ykkönen vaikkakin Suomen suhteelli- julkisten rahoituksen osuus oli keskimäärin 87 % kaikista nen asema on heikentynyt. Tilanteeseen vaikuttavat mm. koulutusmenoista. Yksityisen rahoituksen osuus vaihtelee tujen osuus väestössä on tasaisessa nousussa. Ilmiö ei ole Suomen tutkimus- ja kehittämishenkilöstön sekä korkean kuitenkin järjestelmästä riippuen merkittävästi. maaspesifi, vaan heijastaa globaalia korkeakoulutuksen ja keskikorkean teknologian teollisuudessa työskentelevien laajentamispyrkimystä. Vertailun huippumaat ovat Japani osuuden lasku. Vertailun hännillä on Japani, joka on myös Indikaattori 1.17. Vertailumaiden suhteellinen sijoit- ja Korea, joka on nopeasti saavuttanut ja ohittanut entisen menettänyt asemiaan kahden vuoden takaiseen tilantee- tuminen yleissivistyksessä ja osaamisessa mitattuna huippumaan yhdysvallat. Yhdysvaltojen asemaa selittää seen verrattuna. koulutusmenojen BKT-osuudella, korkeakoulutettujen mm. se, että siellä korkeakoulutuksen laajentaminen väestöosuudella sekä elinikäisen oppimisen mittareilla. aloitettiin aiemmin kuin muissa maissa. Yleisenä trendinä Indikaattori 1.18. Vertailumaiden suhteellinen sijoittu- on kuitenkin se, että erot korkeakoulutettujen osuuksissa minen tieteellis-teknologisessa osaamisessa mitattuna Teknologiabarometrin vertailumaista vuonna 2013 yksityis- maiden välillä ovat pienenemässä. Suomessa korkea- korkeakoulutettujen työvoimaosuudella, korkea-asteen ten rahoituslähteiden osuus kaikesta koulutuksen rahoi- koulutettujen osuus on jatkanut selkeästi kasvuaan ja on tutkinnon suorittaneiden osuudella, korkean teknologian tuksesta vaihteli Suomen noin 2 prosentista Yhdysvaltojen jotakuinkin tasoissa Ison Britannian kanssa. teollisuuden ja palveluiden ja t&k-henkilöstön työvoima ja Korean yli 30 %:in. Runsaasta yksityisestä rahoituksesta Kolmas yleissivistyksen ja osaamisen osaindikaattori osuudella sekä naisten osuudella tutkijoista. huolimatta myös julkisten koulutusmenojen osuus brut- on osallistuminen elinikäiseen oppimiseen. Elinikäisestä tokansantuotteesta on Koreassa korkea: maa sijoittuu oppimisesta on tullut olennainen osa jatkuvasti muuttuvien Käytetyistä indikaattoreista ensimmäinen on korkea-asteen vertailumaista toiseksi heti Tanskan jälkeen Ruotsin ja työelämätaitojen päivittämistä ja kilpailukyvyn ylläpitämistä. koulutuksen saaneen väestön osuus työvoimasta. Indi- Suomen edelle. Samalla elinikäisen oppimisen avulla voidaan vastustaa kaattoria ei ole rajoitettu tieteen ja tekniikan aloihin, sillä työttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. OECD-maissa innovaatioiden käyttöönotto edellyttää entistä enemmän yleinen indikaattori erikoisosaamista omaavan koulutetun keskimäärin 50 % aikuisista osallistuu vuoden aikana joko laaja-alaisuutta. Teknologioihin liittyy esimerkiksi erilaisia työvoiman tarjonnasta ja saatavuudesta. Tämän lisäksi koulutusjärjestelmän piirissä tai sen ulkopuolella annetta- palveluita ja yritykset tarvitsevat toimiakseen monialaista sen ajatellaan usein heijastavan laajemmin kansakunnan vaan koulutukseen. Vertailun kärjessä ovat Uusi Seelanti ja osaamista taloudesta ja juridiikasta käyttäytymistieteisiin. kilpailukykyä tietointensiivisessä taloudessa ja innovaatio Pohjoismaat noin 65 prosentin osuudella aikuisväestöstä. Kaksi tätä seuraavaa indikaattoria mittaa lähemmin uusien toiminnassa. Maiden välisiin eroihin koulutusmäärissä Tekbarossa indikaattorina käytetään Eurostatin kyselytietoa. tiede- ja teknologia-alan korkea-asteen tutkinnon sekä vaikuttavat mm. koulutusjärjestelmän rakenne, korkeasti Osallistumista koulutukseen kysytään neljää viikkoa ennen tohtorin tutkinnon suorittaneiden henkilöiden osuutta koulutetun työvoiman kysyntä ja koulutukseen käytettävis- kyselyä edeltävältä ajalta. Tästä syystä luvut ovat käytettä- 20–29 sekä 25–34 -vuotiaista. Seuraavat indikaattorit tar- sä olevat resurssit. OECD-maiden keskiarvo korkeakoulu- vissä olevia OECD:n tilastolukuja alhaisemmat. Vertailun kastelevat t&k-toiminnan henkilöstön osuutta työvoimasta tetun väestön osuudessa vuonna 2011 oli 35 prosenttia. kärjen muodostavat samat neljä maata kuin julkisten sekä naisten osuutta tutkijoista. Viimeiset kaksi indikaatto- Korkein osuus löytyy Kanadasta, jossa 55 prosentilla 25-64 koulutusmenojen osallakin Korean johtaessa nyt vertailua. ria tarkastelevat sitä, miten suuri osa työvoimasta työsken- Korkea-asteen koulutuksen saanut väestönosa on 32 / T E K B A R O 2 0 1 7 Teknologiabarometrin vertailumaissa korkeakoulutet- 1,0 telee korkean ja keskikorkean teknologian teollisuudessa INDIKAATTORI 1.17. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen yleissivistyksessä ja osaamisessa mitattuna koulutusmenojen BKT-osuudella, korkeakoulutettujen väestöosuudella sekä elinikäisen oppimisen mittareilla. 0,5 ja näihin liittyvissä osaamisintensiivisissä palveluissa. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden työntekijöiden osuus työvoimasta on kasvanut viime vuosina jokaisessa 0,0 vertailujoukon maassa Saksaa lukuun ottamatta. Vertailun tulos on pitkälti samanlainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneen väestönosan mittarilla tarkasteltuna: Suomi -0,5 on kärjessä Iso Britannian kanssa (Japanin ja Korean TEKBaro2014 tiedot puuttuvat). Merkillepantavaa on, että Yhdysvaltojen osuus on huomattavan alhainen. Yksi selitys voisi olla, että TEKBaro2016 -1,0 Yhdysvalloissa on runsaasti koulutettuja naisia, jotka eivät ole mukana työelämässä. Al ni pa Ja Ko re a t la dy sv al Yh UK ks a Sa ko m aa t sk a an näillä aloilla sekä teknistieteellisten innovaatioiden mah- Ta n Ru om Su ot si -1,5 i Teknis-luonnontieteellisten tutkintojen osuus kuvaa lähemmin yritysten saatavilla olevan työvoiman saatavuutta dollisuuksia. Teknis-luonnontieteellisen alan tutkintoihin lasketaan kuuluvan tässä kaikki korkea-asteen koulutuksen tutkinnot biologiassa, fysiikassa, matematiikassa ja tilasto- INDIKAATTORI 1.18. 1,0 tieteessä, tietotekniikassa, tekniikassa ja teknisillä aloilla, tuotannossa ja käsittelyssä sekä arkkitehtuurissa ja rakentamisessa. Suomessa on perinteisesti ollut näillä aloilla Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tieteellis-teknologisessa osaamisessa mitattuna korkeakoulutettujen työvoimaosuudella, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudella, korkean teknologian teollisuuden ja palveluiden ja t&k-henkilöstön työvoimaosuudella sekä naisten osuudella tutkijoista. 0,5 korkea aloittajamäärä korkea-asteella. Vuonna 2014 uusien aloittavien tekniikan alan opiskelijoiden osuus oli Suomessa Meksikon ja Korean jälkeen OECD-maiden kolmanneksi kor- 0,0 kein. (OECD Education at a Glance 2016) Suomen vahvuus näillä aloilla näkyy myös Teknologiabarometrin vertailussa, jossa tarkastellaan tiede- ja teknologia-alan tutkintojen -0,5 osuutta 20–29 -vuotiaiden ikäluokasta. Suomi on vertailun toinen Korean jälkeen. Teknis-luonnontieteellisten tutkintojen osuus on kuitenkin kasvanut kaikissa vertailumaissa -1,0 TEK Baro 2014 Suomea lukuun ottamatta vuosien 2008-2012 välillä. Näin ni Ja pa Ko re a t la dy sv al UK Yh Sa ks a t aa ko m Al an Ta ns ka Ru ot si i luonnontieteiden alan tutkintojen määrä oli laskussa. TEK Baro 2016 -1,5 Su om on myös Ruotsissa, jossa 2005-2009 välillä tekniikan ja T E K B A R O 2 0 1 7 / 33 14000 KUVIO 3. 12000 Kolmen Tanskan suurimman bio- ja lääketeollisuus yrityksen, Novo Nordiskin ja Novozymesin ja H. Lundbeckin tuottama lisäarvo (miljoonaa euroa), oma laskenta perustuen Orbis-yritystietokantaan. 10000 8000 6000 H. Lundbeck Novozymes Novo Nordisk 4000 Teknis-luonnontieteellisten alojen tohtorintutkintojen osuudessa 25–34 -vuotiaiden ikäluokassa kehitys on osin samankaltainen. Ruotsissa ja Suomessa, jotka ovat vertailun kärjessä, osuus on ollut laskeva. Tanska, Iso Britannia ja Korea ovatkin saavuttaneet Suomen tason. Kehitys on ollut erityisen voimakasta juuri Tanskassa ja Alankomaissa. Tanskan kehitystä saattaa selittää sikäläisen lääke- ja bioalan voimakas kehitys, mistä esimerkkinä on maan kolmen suurimman bio- ja lääkealan yrityksen tuottama lisäarvo kuviossa 3. 2000 Kuvio 3. Kolmen Tanskan suurimman bio- ja lääketeolli0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 suus yrityksen, Novo Nordiskin ja Novozymesin ja H. Lund beckin tuottama lisäarvo (miljoonaa euroa), oma laskenta perustuen Orbis-yritystietokantaan. Jos tarkastellaan sitä, kuinka paljon työvoimasta työskentelee korkeaa osaamista vaativassa ja tietointensiivisen talouden erääksi peruskiveksi mielletyssä tutkimus- ja kehitystoiminnassa, Suomessa luku on pysynyt vertailumaista korkeimmalla tasolla, noin kahden prosentin tuntumassa. Osuus on kuitenkin laskemassa. Tähän on luultavasti vaikuttanut taloudellinen tilanne, jossa yhtäältä yritykset ovat ensimmäistä kertaa 2000-luvulla leikanneet t&k -menojaan vuoden 2008 jälkeen, sekä toisaalta julkisen tutkimusrahoituksen reaalinen väheneminen vuodesta 2011 alkaen. Toisaalta Tanskassa tutkimus- ja kehitystoiminnassa työskentelevien osuus on kasvanut kolmanneksen viimeisten kymmenen vuoden kuluessa ja Saavuttanut Suomen tason. Naisten osuus tutkijoista näyttää pääsääntöisesti olevan vertailumaissa kasvu-uralla tai on ainakin pysynyt samalla tasolla. Selkeimmät poikkeukset ovat Ruotsi ja Alankomaat, joissa erityisesti Ruotsissa naisten osuus tutkijoista on laskenut varsin selkeästi vuodesta 2011. Ruotsi onkin 34 / T E K B A R O 2 0 1 7 TULOSKUVAAJA 1.2. menettänyt Ison Britannian jälkeisen vertailumaiden Urheilija Kiinnostus eri ammattiryhmiä kohtaan. Vastaajaryhmänä nuoret. Prosenttiosuudet kuvaavat vastausten osuutta kyselyn kokonaisvastauksista. kakkostilansa tällä mittarilla Tanskalle. Korkean ja keskikorkean teknologian teollisuuden osuus kokonaistyövoimasta heijastaa tutkimus- ja kehitys- Insinööri intensiivisten teknologiayritysten osuutta taloudellisesta toiminnasta. Keskeisiä tähän kategoriaan kuuluvia aloja ovat kemialliset tuotteet, koneet ja laitteet, tieto- ja kont- Taiteilija (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu eri ammatteja ja työtehtäviä. Mitkä näistä aloista ovat sellaisia, joilla työskentelisitte mieluiten? Mainitse kahdesta neljään alaa. Entä mitkä alat kiinnostavat Teitä vähiten?). torikoneet, sähkölaitteet, tietoliikennelaitteet, tarkkuus kojeet, autot sekä ilma-alukset ja muut kulkuneuvot. Toimittaja, sisällön tuottaja Osuus on laskevalla uralla jokaisessa tarkastelun Pohjoismaassa, mutta edelleen korkealla tasolla. Kun tarkastelua laajennetaan työvoiman osuuteen korkean teknologian Liikemies tai -nainen teollisuudessa ja osaamisintensiivisissä palveluissa, ei 2016 ei kiinnosta 2016 kiinnostaa 2014 ei kiinnosta 2014 kiinnostaa 2011 ei kiinnosta 2011 kiinnostaa 2009 ei kiinnosta 2009 kiinnostaa 2007 ei kiinnosta 2007 kiinnostaa vastaavaa laskua ole havaittavissa. Suomi on tällä mittarilla mitattuna vertailumaista korkeimmalla tasolla (kaikista Tieteen harjoittaja (tutkija) maista ei ole ollut kuitenkaan saatavilla aineistoa); taso on myös pysynyt kohtuullisen vakaana koko viimeisen vuosikymmenen. Nuorten kiinnostus suurin lääkärin, liikealan ja insinöörin ammatteihin Poliitikko Asianajaja (juristi) Tuloskuvaajassa 1.2 vertaillaan lukiolaisten kiinnostusta eri ammatteja kohtaan. Kysymyksessä lukiolaisia pyydettiin kertomaan, mitkä aloista olisivat yhtäältä sellaisia joilla Lääkäri he työskentelisivät mieluimmin ja toisaalta sellaisia, jotka kiinnostivat heitä vähiten. Vuoden 2016 tuloksia verrataan vuoden 2014, 2011, 2009 ja 2007 tuloksiin. Tuloskuvaaja 1.2. Kiinnostus eri ammattiryhmiä kohtaan. Tuomari 20% - 15% - 10% - 5% - 0% 5% 10% 15% 20% Vastaajaryhmänä nuoret. Prosenttiosuudet kuvaavat vastausten osuutta kyselyn kokonaisvastauksista. (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu eri ammatteja ja työtehtäviä. Mitkä näistä aloista ovat sellaisia, joilla työskentelisitte mieluiten? Mainitse kahdesta neljään alaa. Entä mitkä alat kiinnostavat Teitä vähiten?). T E K B A R O 2 0 1 7 / 35 2016 SIJOITUS 2014 SIJOITUS 2011 Selkeimmät trendinomaiset muutokset vuosina 2009-2014 olivat urheilijan ja lääkärin ammattia kohtaan tunnetun mielenkiinnon kasvu sekä insinöörin ja taiteilijan työtä 1 Lääkäri 1 2 2 Liikemies tai -nainen 2 1 3 Insinööri 5 3 4 Urheilija 3 6 5 Tieteen harjoittaja (tutkija) 4 5 Taulukko 1. Ammattien arvostus lukiolaisten keskuudessa. 6 Asianajaja (juristi) 6 4 valintojen määrä mieluisien vastaavasta ja järjestämällä 7 Tuomari 9 8 8 Taiteilija 7 9 9 Toimittaja, sisällön tuottaja 8 7 10 Poliitikko 10 10 kohtaan tunnetun mielenkiinnon lasku. Uusimmassa mittauksessa tämä trendi on kolmen ensimmäisen kohdalta kääntynyt päinvastaiseksi ja kolme kiinnostavinta ammattiryhmää muodostavat nyt lääkäri, liikemies/nainen ja insinööri. Arvostus on laskettu vähentämällä ei-kiinnostuneiden tulokset. Kolme keskeisintä juuri näiden alojen valintojen taustalla vaikuttavaa tekijää olivat vuonna 2016 aiempien vuosien tapaan työn mielenkiintoisuus, miellyttävyys ja palkkaus. Tulos viittaa siihen, että nuorten ammatinvalintaan vaikuttavat enemmän työn sisältö ja palkkaus kuin työolosuhteet. Työpaikan varmuus oli palannut jälleen viidenneksi tärkeimmäksi tekijäksi. Nuorille esitettiin lisäksi aiempien vuosien tapaan myös väittämiä teknologia-alalla työskentelystä sekä insinöörin ja arkkitehdin työstä. Merkittäviä muutoksia nuorten arvioissa ei kuluneina vuosina ole tapahtunut. Eri vuosina toteutettujen kyselyiden erot jäävät varsin pieniksi ja johtunevat satunnaisesta vaihtelusta. Nuoret olivat eniten samaa mieltä seuraavien väittämien kanssa: työ teknologia-alalla tarjoaa hyviä mahdollisuuksia oppimiseen, diplomi-insinöörien ja arkkitehtien palkkataso on korkea ja työ tekniikan parissa on mielenkiintoista. 36 / T E K B A R O 2 0 1 7 INDIKAATTORI 2.26. 1,0 3.2Tietoyhteiskunta: T&k-investointien hyytyminen huolestuttavaa Yritysten ja julkiset t&k-investoinnit edelleen laskussa… Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen investoinneissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen mitattuna julkisten ja yksityisten t&k-menojen BKT-osuudella sekä t&k-menojen julkisella rahoitusosuudella. 0,5 0,0 TEKBaro2014 TEKBaro2016 Riittävät t&k-investoinnit ovat välttämätön joskaan eivät riittävä ehto menestykselliselle innovaatiotoiminnalle. -0,5 Vuoden 2014 Teknologiabarometriin nähden Suomen suhteellinen asema vertailumaihin nähden t&k-inves- pa ni Ja Ko re a t la dy sv al UK Yh Sa ks a t aa ko m an Ta ns ka Al valtoihin nähden. Myös Saksa, joka vuoden 2014 baro Ru ot si menettänyt asemia erityisesti Ruotsiin, Tanskaan ja Yhdys -1,0 i keskimääräistä parempi (Indikaattori 2.26). Suomi on Su om toinneissa on heikentynyt, vaikka se on vielä hieman metrissä oli Suomea jäljessä t&k-investoinneissa, on nyt Suomen kanssa lähes samalla tasolla. Viime mittaukseen nähden Tanska on selvästi eniten parantanut suhteellista asemaansa t&k- investoinneissa. Indikaattori 2.26. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen investoinneissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen mitattuna julkisten ja yksityisten t&k-menojen BKT-osuudella sekä t&k-menojen julkisella rahoitusosuudella. Globaalisti tarkasteltuna t&k-investoinnit ovat viime vuosina (2011-2014) olleet kasvu-uralla. Kasvu on kuitenkin ollut suhteellisen hidasta johtuen mm. eräiden korkean tulotason maiden kuten Yhdysvaltojen, Japanin ja eräiden Euroopan maiden t&k-investointien kiristymisestä ja eräiden nousevien talouksien, kuten erityisesti Kiinan, hidastuneesta t&k-panostuksista (Global Innovation Index 2016). Hieman pidemmällä aikajänteellä tarkasteltuna tutkimus- ja kehitysinvestointien kehitys on vaihtelevaa, ja siinä T E K B A R O 2 0 1 7 / 37 vuosien 2007-2009 finanssikriisiä voidaan pitää eräänlaise- 2016 tutkimus- ja kehittämismenot laskevat arviolta noin aloittain tarkasteltuna suurta pudotusta on ollut ohjelmis- na vedenjakajana. Kriisin aikana ja heti sen jälkeen t&k-pa- 100 miljoonaa euroa ja BKT-osuus jää 2,8 prosenttiin. toissa (57 miljoonaa), elektroniikkateollisuudessa (39 miljoonaa) sekä lisäksi toimialalla muut koneet ja laitteet (62 nostukset yleisesti putosivat. Tämän jälkeen kehitys eri maissa on ollut vahvasti eriytyvää, ja maita voidaan Global Kuvio 4. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot miljoonaa) (Tilastokeskus 2015b). Nokian t&k-investoinnit Innovation Indexin (2016, 5) mukaan jakaa kolmeen katego- sektoreittain 2009-2016*. http://www.stat.fi/til/tkke/2015/ ovat pudonneet rajusti viime vuosina ja 2013-2014 ne riaan. Ensimmäiseen kuuluvat maat, joissa t&k-panokset tkke_2015_2016-10-27_tie_001_fi.html). putosivat edelleen 126 miljoonaa euroa. Nokia on kuitenkin edelleen Suomen ylivoimaisesti eniten t&k-toimintaan (GERD) eivät pudonneet finanssikriisin aikana ja joissa ne ovat sen jälkeen vahvasti kasvaneet. Tällaisia maita Yritysten t&k-menot putosivat Suomessa vuosina 2011- investoiva yritys, sillä vuonna 2014 sen t&k-menot (2493 ovat esimerkiksi Kiina, Korea ja Tanska, joka siis myös 2013 selvästi (Indikaattori 2.1). Vertailumaista Suomen miljoonaa euroa) olivat yli kymmenkertaiset toiseksi eniten käsillä olevan mittauksen mukaan on edelleen voimistanut lisäksi pudotusta tällä ajanjaksolla oli myös Tanskassa investoivaan yritykseen nähden (ABB, 203 miljoonaa euroa) panostuksiaan. Toiseen ryhmään kuuluvat ne maat, joissa ja Iso-Britanniassa, mutta Suomessa lasku oli selvästi ja hieman enemmän kuin 99 seuraavaksi eniten investoivaa t&k-panostukset putosivat kriisin aikana mutta ovat sit- suurin. Suomen osalta huomionarvioista on myös että yritystä yhteensä (2404 miljoonaa euroa). 2 temmin nousseet kriisistä palautumisen jälkeen. Tämän lasku on jatkunut trendinomaisena joka vuosi vuodesta ryhmän maita ovat esimerkiksi Hollanti, Viro, Saksa, Norja, 2009 alkaen. Muissa vertailumaissa yritysten investoinnit matta osa merkittävistä t&k-investoijista kasvatti tuntuvas- Iso-Britannia. Kolmanteen kategoriaan kuuluvat ne maat, olivat noususuunnassa tai vähintään pysyivät samalla ti panostuksiaan vuonna 2013. Tällaisia yrityksiä olivat mm. joissa t&k-panostukset eivät ole vieläkään palautuneet tasolla. Huomattavaa myös on, että jos vuoden 2014 luvut OP-ryhmä (+38%), Stora Enso (+30%) ja Tieto (+25%). finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Suomi kuuluu näiden otetaan huomioon Suomessa yritysten t&k-menojen bkt- maiden joukkoon yhdessä mm. Ruotsin, Kanadan, Espan- osuus putoaa edelleen vuoden 2013 2,26 prosentista 2,15 jan, Kreikan, Portugalin ja Romanian kanssa. prosenttiin. Tilastokeskuksen mukaan t&k-toiminnan menot vuonna … ja usko julkisen t&k-panostuksen tuloksellisuuteen hyytynyt… Myös julkiset tutkimus- ja kehitysmenot putosivat Suomes- 2015 olivat 6,1 miljardia euroa, jossa laskua edellisvuodes- Indikaattori 2.1. Yritysten t&k-menot, prosenttia BKT:sta sa selvästi vuodesta 2011 vuoteen 2013 bkt-osuudella mi- ta oli 440 miljoonaa euroa. Yritysten tuotekehityspanostuk- (Eurostat). tattuna (Indikaattori 2.2). Valtaosassa vertailumaita julkiset set vähenivät 360 miljoonaa euroa eli reilut 8 prosenttia, 38 / T E K B A R O 2 0 1 7 On myös huomattava, että yleisestä pudotuksesta huoli- menot olivat kasvusuunnassa, poikkeuksena kuitenkin elektroniikka- ja sähköteknisessä teollisuudessa pudotusta Absoluuttisesti tarkasteltuna yritysten T&K-menot ovat Saksa ja Iso-Britannia. Suomessa pudotus oli kuitenkin oli 440 miljoonaa. Korkeakoulusektorilla tutkimusmenot Suomessa pudonneet vuodesta 2011 lähtien, pudotusta selvästi suurempi. Julkiset t&k-menot kasvoivat Suomessa säilyivät lähes ennallaan, mutta sektoritutkimuslaitoksissa on yhteensä noin 650 miljoonaa euroa. Viimeisten tietojen absoluuttisesti vuodesta 2013 vuoteen 2014 noin 20 miljoo- ja muulla julkisella sektorilla tutkimusmenojen suhteelli- mukaan pudotus on kiihtynyt, sillä vuodesta 2013 vuoteen naa euroa, mutta ne kääntyivät vuonna 2015 selvään las- nen vähennys oli yrityksiäkin suurempi, 70 miljoonaa eli yli 2014 pudotusta oli lähes 200 miljoonaa euroa. Ennusteen kuun. Vuonna 2015 menot pienentyivät lähes 100 miljoonaa 11 prosenttia. T&k-menojen bruttokansantuoteosuudeksi mukaan vuonna 2015 yritysten t&k-menot putosivat euroa 2003,5 miljoonaan euroon (Tilastokeskus 2015a). vuonna 2015 muodostui 2,9 prosenttia. Bruttokansantuote edelleen noin 20 miljoonaa euroa (Tilastokeskus 2015a). osuus on laskenut vuodesta 2009 alkaen, jolloin tutkimus- Korkeimmillaan yritysten t&k-menot ovat Suomessa olleet Indikaattori 2.2. Julkiset t&k-menot, prosenttia BTK:sta menojen osuudeksi kirjattiin 3,8 prosenttia. Yrityssektorin vuonna 2009 (5102 miljoonaa euroa), josta pudotusta vuo- (Eurostat). osuus tutkimus- ja tuotekehitysmenoista on vuosina teen 2014 on lähes 700 miljoonaa euroa. Viimeisen vuoden 2008–2015 laskenut 74 prosentista 67 prosenttiin. Vuonna pudotuksessa näkyy edelleen Nokian vaikutus sillä toimi- Tässä esitetyt luvut koskien yksittäisten yritysten t&k-investointeja perustavat Tekniikka ja Talous –lehden eri vuosilta keräämiin tietoihin (ks. esim. Lukkari 2015). 2 8 KUVIO 4. 7 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain 2009-2016*. 6 INDIKAATTORI 2.2. 1,0 0,9 Julkiset t&k-menot, prosenttia BTK:sta (Eurostat). 0,8 0,7 5 0,6 Korkeakoulusektori Julkinen sektori Yritykset 4 3 2009 0,5 2011 0,4 2013 0,3 2 0,2 1 INDIKAATTORI 2.1. 3,0 Yritysten t&k-menot, prosenttia BKT:sta (Eurostat). ni pa Ja Ko re a t la UK ks a dy sv al Yh an Al 3,5 Sa t aa 2016* ko m 2015 sk a 2014 Ta n 2013 Ru 2012 i 2011 om 2010 ot si 0,0 2009 Su 0 0,1 2,5 2,0 2009 2011 1,5 2013 1,0 0,5 ni Ja pa Ko re a t la UK dy sv al Yh Sa ks a t aa ko m Al an Ta ns ka Ru ot si Su om i 0,0 T E K B A R O 2 0 1 7 / 39 TULOSKUVAAJA 2.2. Suomalaisen tieteen ja tutkimuksen arviointi, osa 2. Tieteen/tutkijoiden etiikka ja moraali (Esitetty kysymys: Kuinka hyvin tai huonosti näette seuraavien tieteeseen ja teknologiseen tutkimukseen liittyvät asiat olevan maassamme nykyisin, koetteko tilanteen olevan hyvän vai huonon? Tutkimuksen riippumattomuus, puolueettomuus 1 = Erittäin huono, 2 = Melko huono, 3 = Vaikea sanoa, 4 = Melko hyvä, 5 = Erittäin hyvä). Maamme tutkimustoiminnassa viime vuosina tapahtunut kehitys Jäsenet 2016 Jäsenet 2014 Jäsenet 2011 Nuoret 2016 Nuoret 2014 Nuoret 2011 Poliitikot 2016 Poliitikot 2014 Poliitikot 2011 Yritysjohto 2016 Yritysjohto 2014 Yritysjohto 2011 Tieteemme taso kansainvälisesti vertaillen Lääketieteen taso Suomen osalta huomionarvoista tietysti on, että edes vuoden 2015 luvuissa ei näy varsinaisesti vielä viimeisimmät Sipilän hallituksen ohjelmassa kesäkuussa 2015 päätetyt t&k-rahoituksen leikkaukset. Hallitusohjelmassa päätettiin 263 miljoonan euron leikkauksista t&k-menoihin hallitus kauden aikana, mikä vastaa noin 13 prosenttia valtion t&k-rahoituksesta (Valtioneuvoston kanslia 2015). Tärkeimmät näistä leikkauksista ovat: • Tekes -95 miljoonaa • SHOK-ohjelmat ja INKA-ohjelma -43 miljoonaa • Yliopistot -75 miljoonaa, lisäksi kohdistetut leikkaukset Helsingin yliopistoon ja Itä-Suomen yliopistoon -35 miljoonaa • Suomen Akatemia -10 miljoonaa • Tutkimuslaitokset -22 miljoonaa T&k-rahoituksen leikkaukset voidaan osaltaan tulkita osoitukseksi siitä, että poliittiset päätöksentekijät eivät usko tutkimuksen ja kehitystoiminnan tukemisen tuloksellisuuteen. Myös Teknologiabarometrin kysely osoittaa tähän suuntaan: poliitikkojen arvio siitä että tutkimukseen panostaminen antaa yhteiskunnalle korkean koron, on laskusuunnassa (Tuloskuvaaja 2.2). Tuloskuvaaja 2.2. Suomalaisen tieteen ja tutkimuksen Teknologian taso arviointi, osa 2. (Esitetty kysymys: Kuinka hyvin tai huonosti näette seuraavien tieteeseen ja teknologiseen tutkimukseen liittyvät asiat olevan maassamme nykyisin, koetteko tilanteen olevan hyvän vai huonon? 1 = Erittäin huono, 2 = Melko huono, 3 = Vaikea sanoa, 4 = Melko hyvä, 5 = Erittäin hyvä). Maamme tieteen ja tutkimuksen laatu ja taso yleisesti ottaen 0 40 / T E K B A R O 2 0 1 7 1 2 3 4 5 TULOSKUVAAJA 2.13. … mutta yritysjohto uskoo t&k-investointien kuitenkin lisääntyvän Vuoden aikana Tuotekehityspanostusten kehitys. Mielenkiintoista myös on, että tämän vuoden Teknologiabarometrin kyselyn perusteella yritysjohdon usko t&k-investointien lisäämiseen on vahvistunut (Tuloskuvaaja 2.13). Tuloskuvaaja 2.13. Tuotekehityspanostusten kehitys. (Esitetty kysymys: Mikä on näkemyksenne siitä, miten yrityksenne investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen tulevat kehittymään seuraavan puolen vuoden aikana? Entä vuoden kuluessa? 1 = pienenevät huomattavasti, 2 = pienenevät, 3 = vaikea sanoa, 4 = lisääntyvät, 5 = lisääntyvät huomattavasti). Näkemys on vahvistunut vuoden 2009 mittauksesta lähtien, Puolen vuoden aikana 0 1 1 2 2 3 3 4 4 (Esitetty kysymys: Mikä on näkemyksenne siitä, miten yrityksenne investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen tulevat kehittymään seuraavan puolen vuoden aikana? Entä vuoden kuluessa? 1 = pienenevät huomattavasti, 2 = pienenevät, 3 = vaikea sanoa, 4 = lisääntyvät, 5 = lisääntyvät huomattavasti). Yritysjohto 2016 Yritysjohto 2014 Yritysjohto 2011 Yritysjohto 2009 Yritysjohto 2007 mutta nyt voimistuminen on hieman aiempaa suurempaa, etenkin lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna. Toisaalta epävarmuutta selvästi edelleen on runsaasti, sillä vastaukset eivät yllä arvoon 4 joka osoittaisi näkemystä t&k-panosten lisääntymisestä. Näkemyksiä informaatioteknologian vaikutuksista työelämässä Tuloskuvaajassa 2.10 esitetään TEKin jäsenten arvioita informaatioteknologian aiheuttamasta muutoksesta työtapoihin. Kuvassa on esitetty vuosien 2016, 2014 ja 2011 mittaukset. Merkittävin muutos 2016 vuoden 2014 mittaukseen verrattuna on työn vastuun lisääntymistä koskevaan kysymykseen. Lisäksi TEKin jäsenet katsovat työn kuormittavuuden (infoähky) lisääntyneen, mutta toisaalta he katsovat työn myös helpottuneen. Jokseenkin samaa mieltä (arviointiskaala 4) TEKin jäsenet ovat kahden kysymyksen T E K B A R O 2 0 1 7 / 41 TULOSKUVAAJA 2.10. Työn kuormittavuus (infoähky) on lisääntynyt TEKin jäsenten arvioita informaatio-teknologian aiheuttamasta muutoksesta työtapoihin. Työnne kannalta merkittävää tietovirtaa on helpompi hallita Työnne on helpompaa On helpompaa yhdistää työ ja yksityiselämä Suoritatte enemmän tehtäviä päivän aikana Teillä on työssänne enemmän vastuuta Tarvitsette työssänne enemmän ammattitaitoa 1 2 3 4 5 Tuloskuvaaja 2.10. TEKin jäsenten arvioita informaatio 5 = täysin samaa mieltä, 4 = jokseenkin samaa mieltä, 3 = vaikea sanoa, 2 = jokseenkin eri mieltä, 1 = täysin eri mieltä). 3 = vaikea sanoa, 2 = jokseenkin eri mieltä, 1 = täysin eri Jäsenet 2014 Jäsenet 2011 42 / T E K B A R O 2 0 1 7 ”suoritatte enemmän tehtäviä päivän aikana”. (Esitetty kysymys: Kun ajatellaan informaatio- ja viestintätekniikan, kuten tietokoneen, internetin tai sähköpostin käyttöä niin, millä tavoin se on muuttanut työtapojanne? Oletteko samaa vai eri mieltä seuraavien väittämien kanssa? Jäsenet 2016 0 kohdalla, ”työn kuormittavuus (infoähky) on lisääntynyt” ja teknologian aiheuttamasta muutoksesta työtapoihin. (Esitetty kysymys: Kun ajatellaan informaatio- ja viestintä tekniikan, kuten tietokoneen, internetin tai sähköpostin käyttöä niin, millä tavoin se on muuttanut työtapojanne? Oletteko samaa vai eri mieltä seuraavien väittämien kanssa? 5 = täysin samaa mieltä, 4 = jokseenkin samaa mieltä, mieltä). 1,0 3.3Tietämysyhteiskunta: Suomen houkuttelevuus investointikohteena parantunut INDIKAATTORI 3.24. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tiedon ymmärtämisessä ja hallinnassa mitattuna patentoinnin ja tieteellisten artikkelien osuudella, työn tuottavuudella, korkean teknologian tuotannon ja viennin, ICT-palvelujen viennin sekä korkean ja keskikorkean teknologian alojen BKT-osuudella. 0,5 0,0 Korea kärjessä tiedon ymmärtämisessä ja hallinnassa Teknologiabarometrissa tiedon ymmärtämistä ja hallintaa lähestytään ensinnäkin tutkimus- ja kehittämistoiminnan aikaansaannosten näkökulmasta sekä huipputeknologian -0,5 TEKBaro2014 TEKBaro2016 näkökulmasta. pa ni Ja Ko re a t la dy sv al UK Yh Sa ks a t aa ko m Al an Ta ns ka Ru ot si ja tieteellisten artikkelien osuudella, työn tuottavuudella, -1,0 i nen tiedon ymmärtämisessä ja hallinnassa patentoinnin Su om Indikaattori 3.24. Vertailumaiden suhteellinen sijoittumi- korkean teknologian tuotannon ja viennin sekä korkean ja keskikorkean teknologian alojen ja osaamisintensiivisten palvelualojen arvonlisäyksen BKT-osuudella mitattuna. Tiedon ymmärtäminen ja hallinta -yhdistelmäindeksin mittarin kärjessä on asemaansa edellisestä mittauksesta edelleen parantanut Korea. Toisena on Ruotsi ja kolmantena Alankomaat. Neljäntenä on Saksa, viidentenä Tanska ja kuudentena Suomi. Suomi, Alankomaat ja Yhdysvallat ovat hienoisesti menettäneet suhteellista sijoitustaan muihin vertailumaihin nähden, kun taas Ruotsi, Iso-Britannia ja Japani ovat hienoisesti nostaneet suhteellista sijoitustaan. Korean vahvuus ilmenee mm. alla olevassa indikaattorissa 3.1 PCT-proseduurin mukaisten patenttihakemusten korkeassa osuudessa. T E K B A R O 2 0 1 7 / 43 3,5 INDIKAATTORI 3.1. 3,0 PCT-patenttihakemukset miljoonaa asukasta kohti (WIPO). 2,5 Tanskan teknologia- ja tiedemittarit kehittyneet myönteisesti Tiedon ymmärtämistä ja hallintaa lähestytään Teknologiabarometrissa ensinnäkin tutkimus- ja kehittämistoiminnan 2,0 2011 2013 1,5 2015 1,0 aikaansaannosten näkökulmasta sekä huipputeknologian näkökulmasta. T&k-toiminnan tuotoksia mitataan kolmella indikaattorilla, Euroopan patenttivirastoon (European Patent Office, EPO) jätetyillä patenttihakemuksilla, Yhdysvaltojen patenttiviraston (United States Patent and Trademark Office, USPTO) myöntämien korkean teknologian patenttien 0,5 määrällä miljoonaa asukasta kohti sekä tieteellisten artikkelien määrällä tuhatta asukasta kohti. ni pa Ja Ko re a t la UK Indikaattori 3.1. PCT-proseduurin mukaiset patentti hakemukset miljoonaa asukasta kohti Al Yh dy sv al ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n ot si Ru Su om i 0,0 (Patent applications filed through the PCT3 procedure). 350,0 300,0 INDIKAATTORI 3.2. Euroopan maiden patentoinnissa Euroopan patentti EPO:n patenttihakemukset miljoonaa asukasta kohti (Eurostat). ja Saksa ovat hakeneet EPO-patentteja ahkerimmin viime 250,0 virastolla (EPO) on tärkeä rooli (Indikaattori 3.2). Ruotsi vuosina, mutta Tanskan patentoinnin kasvuvauhti vuoden 2009 jälkeen on ollut selvästi muita nopeampi. Indikaattori 3.2. EPO:n patenttihakemukset miljoonaa 200,0 2009 asukasta kohti (Eurostat). 2011 150,0 2013 Yhdysvaltain patenttitoimiston (USPTO) myöntämien patenttien määrissä (Indikaattori 3.3) kärjessä olivat 100,0 vuonna 2013 Yhdysvallat ja Japani, joita seuraa Korea. Euroopan maista ensimmäisenä oli Ruotsi, toisena Suomi 50,0 ja kolmantena Saksa. Kaikkien vertailumaiden suhteellinen patenttien määrä on kasvanut 2010- 2013. ni Ja pa Ko re a t la UK dy sv al Yh Sa ks a t aa ko m Al an Ta ns ka Ru ot si Su om i 0,0 3 44 / T E K B A R O 2 0 1 7 Patent Cooperation Treaty, INDIKAATTORI 3.3. 0,5 0,4 USPTO:n myöntämät patentit miljoonaa asukasta kohti Indikaattori 3.3. USPTO:n myöntämät patentit miljoonaa asukasta kohti (UPSTO). 0,4 0,3 Scopus-tietokannan mukaan Tanskalla oli eniten tieteellisiä artikkeleita tuhatta asukasta kohden vuonna 2015 (Indikaattori 3.4), ja myös artikkeleiden määrä kasvoi vertailumaista nopeimmin. 0,3 2010 0,2 2011 2013 0,2 Al ni pa Ja Ko re a t la dy sv al Yh UK ks a an Sa t om Su Toiseksi teknologiabarometrissa tiedon ymmärtämistä ja aa 0,0 ko m Korea vakuuttaa korkean teknologian mittareilla, mutta ei palveluviennillä Ta n 0,1 i Country Rank) sk a 0,1 ot si asukasta kohti (Scopus Database, SCImago Journal & Ru Indikaattori 3.4. Tieteellisten artikkelien määrä tuhatta hallintaa arvioidaan tarkastelemalla kansakuntien suuntautuminen osaamisintensiivisiin palveluihin sekä korkean teknologian tuotantoon ja vientiin4. Tietoon ja osaamiseen rakentuvassa yhteiskunnassa tiedon ymmärtämisen ja 2,5 INDIKAATTORI 3.4. 2,0 Tieteellisten artikkelien määrä tuhatta asukasta kohti (National Science Foundation). hallinnan pitäisi näkyä paitsi korkeana työn tuottavuutena. Tiedon ymmärtäminen ja hallinta näkyi osaamis intensiivisten palveluiden ja huipputeknologian tuotannon korkeana BKT- ja vientiosuutena erityisesti 2000-luvun alkupuolella, mutta erityisesti huipputeknologiatuotteiden 1,5 valmistuksen siirryttyä työkustannuksiltaan edullisempiin 2011 Itä-Euroopan ja Aasian maihin nämä luvut ovat useissa Euroopan maissa laskeneet mukaan lukien Suomi. 2013 2015 1,0 0,5 ni pa Ja Ko re a UK Yh dy sv al la t ks a Sa t ko m aa Al an sk a Ta n ot si Ru Korkean teknologian aloihin lasketaan kuuluvaksi lääketeollisuus, tieto- ja kontto- rikoneet, tietoliikenne ja siihen liittyvät laitteet sekä ilmailuteollisuus. Keskikorkean teknologian aloihin kuuluvat kemikaalit, koneet ja laitteet, kulkuneuvot, sähkölaitteet ja instrumentit. Su 4 om i 0,0 T E K B A R O 2 0 1 7 / 45 140 INDIKAATTORI 3.5. 120 Työn tuottavuus (BKT työtuntia kohden), ESA2010. 100 Työn tuottavuuden indikaattorina teknologiabarometri käyttää ostovoimakorjattua BKT:ta tehtyä työtuntia kohden (EU15=100) (Indikaattori 3.5). Vuonna 2013 työn tuottavuus oli selvästi korkein Koreassa (tieto vuodelta 2015 puuttuu). 80 2011 2013 60 Työn tuottavuus on hieman kasvanut useimmissa vertailumaissa. 2015 Indikaattori 3.5. Työn tuottavuus (BKT työtuntia kohden), 40 EU15 = 100 (Eurostat). 20 Teknologiabarometrissa on mukana myös korkean teknologian alojen tuotannon osuutta bruttokansantuotteesta kuvaava indikaattori, joka valitettavasti useimpien vertailu pa ni Ja Ko re a t la UK maiden osalta puuttuu. Vuonna 2013 Suomi ja Iso-Britannia olivat tämän mittarin mukaan neljän vertailumaan kärjes- Al Yh dy sv al Sa ks a t aa ko m an Ta ns ka Ru ot si Su om i 0 sä. Huomionarvoista on, että trendi korkean teknologian alojen tuotannon arvon osuudessa BKT:sta Tanskassa on INDIKAATTORI 3.7. 16 14 Korkean ja keskikorkean teknologian alojen arvonlisäys, prosenttia BKT:sta (Eurostat). 12 10 selvästi kasvava kun taas Suomessa ja Ruotsissa se on selvästi laskeva. Indikaattori 3.7. Korkean teknologian alojen tuotannon arvonlisäys, prosenttia BKT:sta (Eurostat). Tarkasteltaessa korkean teknologian vientiosuutta 8 6 2009 (Indikaattori 3.8) Korea oli kärjessä vuonna 2010 ja 2012, 2011 kuitenkin laskevalla trendillä (maan tieto vuodelta 2014 2013 puuttuu). Euroopan maista Alankomaat oli kärjessä, Suomen sijoittuessa vertailuryhmän hännille. Vertailuryhmän kaikissa maissa Tanskaa lukuun ottamatta osuus on alen- 4 tunut myös vuodesta 2010 vuoteen 2014, mikä jälleen ku2 vaa Tanskan parantunutta asemaa innovaatiotoiminnassa. 46 / T E K B A R O 2 0 1 7 ni pa Ja Ko re a UK Yh dy sv al la t ks a Sa t Al an ko m aa sk a Ta n ot si Ru Su om i 0 Indikaattori 3.8. Korkean teknologian vienti, 35 INDIKAATTORI 3.8. 30 Korkean teknologian vienti, prosenttia koko viennistä (Eurostat). prosenttia koko viennistä (Eurostat). 25 Korkean teknologian vientiosuus teollisuustuotannon viennistä on myös Suomen kohdalla alentunut vuodesta 2010 20 2010 vuoteen 2014 ja oli vertailumaista alhaisin. Koreassa se oli vertailumaista selvästi korkein tarkasteltuina vuosina. 15 Indikaattori 3.10. Korkean teknologian vienti, 10 2012 2014 prosenttia teollisuustuotannon viennistä. 5 Palvelutoiminta on kansainvälistymässä, mikä osaltaan Al pa ni Ja Ko re a t la dy sv al Yh UK Sa ks a t aa ko m an intensiiviset palvelut, kuten tutkimus- ja kehittämispalvelut Ta ns ka Su om laatuvaatimuksia. Suomessa erityisesti osaamis Ru ot si 0 i merkitsee kovenevaa kilpailua ja kasvavia tuottavuus- ja ja tietoliikennepalvelut, ovat lisääntyneet nopeasti5. Markkinaehtoisten osaamisintensiivisten palvelujen BKT-osuustiedot puuttuvat useilta vertailumailta. 35 INDIKAATTORI 3.10. 30 Korkean teknologian vienti, prosenttia teollisuustuotannon viennistä (YK). Korkein se on ollut vuonna 2013 Isossa-Britanniassa, yli 9 prosenttia, ja toiseksi korkein Alankomaissa. Tällä kertaa Teknologiabarometrissa tarkastellaan myös ICT-palveluiden vientiosuutta palveluviennistä indikaattoreilla 3.11 ja 25 3.12 (ICT-palvelut määritelty laajemmin). Suomi sijoittuu vertailussa hyvin, tarkastellaan ICT-palveluvientiä sitten suppeammin tai laajemmin. 20 2010 2012 15 2014 10 5 ni pa Ja Ko re a UK Yh dy sv al la t ks a Sa t ko m aa Al an sk a Ta n ot si Ru Su om i 0 Osaamisintensiivisin palveluihin luetaan posti ja tele (toimiala 64), rahoitus- ja vakuutus (65−67), tutkimus- ja kehittämispalvelut, tietoliikennepalvelut sekä muut liike-elämän palvelut. 5 T E K B A R O 2 0 1 7 / 47 50 INDIKAATTORI 3.11. 45 ICT palveluiden vienti, prosenttia palveluviennistä (IMF). 40 Indikaattori 3.11. ICT palveluiden vienti, prosenttia palveluviennistä6. 35 Indikaattori 3.12. ICT palveluiden vienti laaja, 30 2010 25 prosenttia palveluviennistä7. 2012 20 2014 Tilastokeskuksen uusimpien tietojen mukaan (www.stat.fi/ til/pul, 25.11.2016) Suomen tietotekniikkapalvelujen vienti 15 on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana 46 prosenttia. 10 Tietotekniikkapalveluja vietiin 7,3 miljardin euron arvosta vuonna 2015, jolloin tietotekniikkapalvelut kattoivat yli 5 40 prosenttia yritysten palveluviennistä. Yrityksen veivät palveluja 17,9 miljardin euron arvosta. Palveluja tuotiin pa ni Ja Ko re a t la UK 13,9 miljardin euron arvosta vuonna 2015. VATTin Suomi on jo palvelutalous–raportti, viitaten viimeaikaisiin tilastoihin Al Yh dy sv al Sa ks a t aa ko m an Ta ns ka Ru ot si Su om i 0 ja tutkimuksiin päättelee, että korkeaa koulutusta vaativien ja suuren arvonlisäyksen tuottavien työpaikkojen osuus 80 INDIKAATTORI 3.12. 70 ICT palveluiden vienti, laaja, prosenttia palveluviennistä (IMF). 60 tulee kasvamaan vastedeskin, mutta yhä useampi näistä työpaikoista syntyy palvelualoille, eikä enää perinteiseen tapaan teollisuuteen (Honkatukia ym. 2014). Raportin mukaan Suomen talouden ja talouskasvun kannalta keskeistä on, että täällä tuotetut palvelut (sekä varsinaiset palvelualojen tuotteet että teollisuustuotantoon liittyvät 50 palvelutehtävät) ovat tulevaisuudessakin innovatiivisia ja 40 30 2010 kilpailukykyisiä. Talouspolitiikan tekijöiden on ymmärret- 2012 tävä, että Suomi on jo nyt palvelutalous. Liialliset haikailut 2014 teollisuusyhteiskuntaan saattavatkin hidastaa todellisen voimavaramme eli palveluosaamisemme ja palvelukilpailukykymme kehitystä, raportti varoittaa. 20 10 Computer and communications services (telecommunications and postal and courier services) and information services (computer data and news-related service transactions). 7 International telecommunications, and postal and courier services; computer data; news-related service transactions between residents and non-residents; construction services; royalties and license fees; miscellaneous business, professional, and technical services; and personal, cultural, and recreational services. International Monetary Fund, Balance of Payments Statistics Yearbook and data files. 6 48 / T E K B A R O 2 0 1 7 ni pa Ja Ko re a UK Yh dy sv al la t ks a Sa t Al an ko m aa sk a Ta n ot si Ru Su om i 0 1,0 Suomen houkuttelevuus investointikohteena parantunut INDIKAATTORI 3.25. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen yrittäjyydessä ja talouden uusiutumisessa mitattuna aloittavien yritysten pääomasijoitusten BKT-osuudella, uusien yritysten osuudella, yritysenkelien osuudella sekä yksityisen sektorin investointiasteella. 0,5 Innovatiivista yrittäjyyttä ja talouden uusiutumista mitataan teknologiabarometrissa viidellä indikaattorilla. Näitä ovat 0,0 kansakunnan yrittäjyysaktiivisuus, ts. halukkuus yrityksen perustamiseen joko omaan tai työnantajan lukuun sekä yrittäjäriskin kantamiseen, uuden yrityksen rekisteröi- -0,5 misessä tarvittavien työvaiheiden määrä, yritysenkelien TEKBaro2014 TEKBaro2016 osuus, uusien yritysten osuus sekä kiinteiden investointien BKT-osuus. Indikaattoreiden tietolähteitä ovat sekä yksi- -1,0 tyisten yritysten keräämät tiedot että julkiset tiedot. Ensiksi mainittujen luotettavuudesta ja laadusta tiedetään varsin pa ni Ja Ko re a t la dy sv al UK Yh Sa ks a t aa ko m an Ru ot si Ta ns ka Al Yrittäjyyden ja talouden uusiutumisen yhdistelmä -1,5 i tietoihin, koska vastaavia julkisia tietoja ei ole saatavilla. Su om vähän. Monet indikaattorit perustuvat kuitenkin näihin indeksissä Yhdysvallat on selvästi ensimmäinen, Ruotsi on menettänyt kakkostilansa Korealle ja on kolmas. Suomi sijoittuu yhdeksän maan vertailussa viidenneksi hieman Tanskan ja Ison-Britannian edelle. Japani on selkeästi heikoin vertailuryhmän maista yrittäjyyden ja talouden uusiutumisen yhdistelmäindeksillä mitattuna. Voidaan kuitenkin todeta, että maat ovat lähentyneet toisiaan viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana, toisin sanoen parhaimmat maat ovat menettäneet asemiaan ja heikoimmat saaneet niitä kiinni. Erityisen vahvaa kehitys on ollut Isossa-Britanniassa. Indikaattori 3.25. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen yrittäjyydessä ja talouden uusiutumisessa GEM-tutkimuksen mukaan sekä uuden yrityksen rekisteröimisessä tarvittavien työvaiheiden määrällä, uusien yritysten osuudella ja kiinteiden investointien BKT-osuudella mitattuna. Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -konsortio tutkii eri kansantalouksien kykyä synnyttää T E K B A R O 2 0 1 7 / 49 uusia yrityksiä ja tukea näiden kasvua. Yrittäjyys Uusien yritysten perustamisaste -indikaattori mittaa aloittavien yritysten prosenttiosuutta toiminnassa olevien prosentin osuudella. Ruotsi ja Saksa ovat vertailuryhmän (16–64 vuotiaista), joka pyrkii aktiivisesti aloittamaan tai yritysten lukumäärästä. Teknologiabarometrissa tällä ainoat maat, joissa yksityisen sektorin investointiaste ei ole jatkamaan aloittamaansa liiketoimintaa. GEM-tutkimuksen indikaattorilla kuvataan talouden uusiutumiskykyä. Yritys- laskenut vuoden 2008 tasosta. Suomen yksityisen sektorin mukaan Suomen työikäisestä aikuisväestöstä noin 6,6 sektorin dynaamisuutta voidaan pitää keskeisenä osana investointiaste oli tuolloin vertailumaiden korkein, lähes prosenttia oli vuonna 2015 aktiivisesti aloittamassa tai vahvaa taloutta. 25 prosenttia. Tiedot puuttuvat Yhdysvaltojen, Korean ja jatkamassa yritystoimintaa. Yhdysvalloissa vastaava luku Valitettavasti uusien yritysten perustamisaste on laske- Japanin osalta. oli 11,9 prosenttia, Koreassa 9,3 prosenttia ja Ruotsissa ja nut Suomessa viime vuosien aikana. Vuonna 2013 uusien Alankomaissa 7,3 prosenttia. Koreassa yrittäjyysaktiivisuus yritysten osuus toiminnassa olevista yrityksistä oli Suo- on noussut vuosien 2011 ja 2015 välillä, samaten Ruotsissa messa vertailuryhmän pienin, noin 6,1 prosenttia. Kärjessä Yritysten t&k-panostukset ICT-, ympäristö- ja energiateknologioihin kasvussa vaikkakin se on laskenut siellä vuoden 2013 tasosta. Sen olivat Iso-Britannia ja Korea noin 14 prosentin osuuksilla. Elinkeinoelämän edustajilta tiedusteltiin mihin teknolo- sijaan muissa vertailun maissa yrittäjyysaktiivisuus on vuo- Iso-Britannia on myös vertailuryhmän ainoa maa, jossa gioihin heidän yrityksensä investoi vuonna 2016. Tulokset sien 2011 ja 2015 välillä ollut laskussa tai pysynyt ennallaan. aloittavien yritysten osuus on kasvanut vuosien 2011 ja on esitetty tuloskuvaaja 2.12. Vertailtaessa vuosien 2013 välillä. Aloittavien yritysten osuus on kasvanut siellä 2016, 2014 ja 2011 mittauksia voi havaita, että vuonna työvaiheiden määrä -indikaattori mittaa sitä, kuinka voimakkaasti jo vuodesta 2009 lähtien; muissa vertailu 2016 erityisesti tietokoneisiin ja viestintäteknologioihin, yksinkertaista uuden yrityksen perustaminen maassa ryhmän maissa aloittavien yritysten osuus on pysynyt ympäristöteknologioihin ja energiateknologioihin suun- on. Vertailumaiden kärkikolmikon muodostavat Suomi, ennallaan tai laskenut. Erityisen voimakasta lasku on ollut tautuvien investointien arvioidaan kasvavan. Ympäristö- ja Ruotsi ja Korea. Pohjoismaiden suhteellisen kevyt lupa- juuri Suomessa. energiateknologioiden investoinnit ovat olleet korkealla Uuden yrityksen rekisteröimisessä tarvittavien käytäntö on jatkunut samanlaisena jo pitkään. Sen sijaan Toisaalta Suomen talouden kehitykselle saattaa mer- tasolla jo vuodesta 2011, mutta tietokoneisiin ja viestintä- Korean kehitys lupakäytäntöjen yksinkertaistamisessa on kitä valoisampaa tulevaisuutta se, että teollisuutemme teknologioihin investoiminen on kasvanut voimakkaasti. merkillepantavaa: vielä vuonna 2008 uuden yrityksen re- keihäänkärkiyritys Nokia tuottaa jälleen lisäarvoa samassa Myös rakennustekniikassa on selkeä hyppy ylöspäin, mikä kisteröimiseen vaadittiin Koreassa kymmenen työvaihetta. mitassa kuin kymmenen vuotta sitten, kuviossa 5 on ku- saattaa liittyä lukuisiin julkisen infrastruktuurin rakennus- Kenties uuden yrityksen perustamiseen tarvittavan byro- vattu se, kuinka paljon Nokia on tuottanut lisäarvoa työn- kohteisiin. kratian vähentäminen on osaltaan lisännyt maan yrittäjyys tekijää kohden (tuhansia euroja) viime vuosina. Lisäarvoon aktiivisuuden kasvua? lasketaan mukaan yrityksen työntekijöille maksamat palkat Tuloskuvaaja 2.12. Tuotekehitysinvestointien suuntien kehitys. ja sen käyttökate eli liiketulos, johon on lisätty poistot ja (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu alueita, joilla parhaillaan arvonalentumiset. kehitetään uutta teknologiaa. Miten uskotte yrityksenne tutki- Kun mittarina on yritysenkeleiden osuus aikuis väestöstä, Suomi asettuu vertailuryhmässä kuudenneksi. Merkillepantavaa on se, että vertailumaiden kärjessä mus ja tuotekehitysinvestointien kehittyvän kullakin alueella vuonna 2013 olleen Ruotsin taso on tippunut Saksan tasol- Kuvio 5. Nokia Oyj:n tuottama lisäarvo työntekijää kohden seuraavan puolen vuoden aikana suhteessa yrityksenne le ja vain hieman muiden Länsi-Euroopan maiden tason (tuhansia euroja) viime vuosina. tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien yleiseen kehitykseen? yläpuolelle – pois lukien Iso-Britannia, jossa yritysenkelien 50 / T E K B A R O 2 0 1 7 maiden jaetulle hopeatilalle yhdessä Saksan kanssa 20 aktiivisuusasteella tarkoitetaan sitä osuutta aikuisväestöstä 1 = Sijoitetaan keskimääräistä huomattavasti vähemmän, 2 = määrä on laskenut voimakkaasti jo useamman vuoden Investointiastetta mitataan teknologiabarometrissa Sijoitetaan keskimääräistä vähemmän, 3 = Vaikea sanoa, 4 = ajan. Yritysenkelien määrä tipahti Yhdysvalloissa finanssi yksityisen sektorin kiinteiden investointien bruttokansan- Sijoitetaan keskimääräistä enemmän, 5 = Sijoitetaan keski- kriisin jälkeen mutta on pysynyt sen jälkeen samalla tuoteosuudella. Vuonna 2015 Suomi sijoittui yksityisen määräistä huomattavasti enemmän). korkealla tasolla. sektorin investointiasteessa Ruotsin jälkeen vertailu- 130 KUVIO 5. Nokia Oyj:n tuottama lisäarvo työntekijää kohden (tuhansia euroja) viime vuosina. 110 90 TULOSKUVAAJA 2.12. Genetiikka eli perinnöllisyystiede Tuotekehitysinvestointien suuntien kehitys. Rakennustekniikka (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu alueita, joilla parhaillaan kehitetään uutta teknologiaa. Miten uskotte yrityksenne tutkimus ja tuotekehitysinvestointien kehittyvän kullakin alueella seuraavan puolen vuoden aikana suhteessa yrityksenne tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien yleiseen kehitykseen? IOlmoitettu vastausten keskiarvot, mikäli yritys toimii kyseisessä teknologiassa. Maa- ja metsätalouden teknologiat Elektroniikka 70 Valmistusteknologiat 50 Ympäristöteknologiat Liikenne- ja kuljetusteknologiat 30 10 2007 Avaruustutkimus 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0 = Emme toimi kyseisessä teknologiassa, 1 = Sijoitetaan keskimääräistä huomattavasti vähemmän, 2 = Sijoitetaan keskimääräistä vähemmän, 3 = Vaikea sanoa, 4 = Sijoitetaan keskimääräistä enemmän, 5 = Sijoitetaan keskimääräistä huomattavasti enemmän). 2015 Uudet materiaalit ja aineet Televiestintä Bio- ja lääketeknologia Tietokoneet ja viestintäteknologia Yritysjohto 2016 Energiateknologiat Yritysjohto 2014 Yritysjohto 2011 0 1 2 3 4 5 T E K B A R O 2 0 1 7 / 51 Bio-, lääkintä-, ympäristö- ja energiatekniikat kohentavat elämänlaatua Indikaattori 3.26. Vertailumaiden suhteellinen sijoittu- 157 prosenttia. Tanskassa vastaava osuus oli 68 prosenttia. minen verkottuneisuudessa ja kansainvälisyydessä ulko- Ruotsin vuoden 2015 luku puuttuu, mutta oli 81 prosenttia TEKin jäsenet ja poliitikot arvioivat vuoden 2016 mittauk- maisten suorien sijoitusten BKT-osuudella, yrityssektorin vuonna 2014. Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta kaikissa sessa eniten elämänlaatua parantaviksi teknologioiksi t&k-investointien ulkomaisen rahoituksen BKT-osuudella vertailumaissa on havaittavissa hieman vaihtelevaa nou- pitkällä 20 vuoden aikavälillä bio- ja lääkintäteknologiat, ja kaupan avoimuudella mitattuna. sevaa trendiä vuosien 2008–2015 välillä. Maasta lähtevien suorien sijoitusten kannan BKT-osuus nousi Suomessa 44 energiateknologiat ja ympäristöteknologiat. Sekä jäsenten että poliitikkojen arviot bio- ja lääkintä-, energia- ja Verkottuneisuutta ja kansainvälisyyttä mitataan teknologia- prosentista 57 prosenttiin vuosina 2008–2010 mutta on sen ympäristöteknologioiden parantavasta vaikutuksesta barometrissa kuudella indikaattorilla. Näitä ovat maasta jälkeen pysynyt kokolailla vakaana. elämänlaatuun ovat myös kasvaneet mittauskierrokselta lähtevien ja maahan tulevien ulkomaisten investointien seuraavalle, ts. vuodesta 2011 vuoteen 2014 ja edelleen bruttokansantuoteosuus sekä näiden rajat ylittävien kannan BKT-osuudessa Alankomaat oli kärjessä, 108 vuoteen 2016. Arviot muiden teknologioiden vaikutuksista investointien kokonaiskanta, ulkomaisten tutkimus- ja prosenttia, Iso-Britannia toisena, 72 prosenttia, ja Ruotsi ovat hieman alemmat, mutta niiden kuitenkin uskotaan tuotekehityspanostusten bruttokansantuoteosuus sekä kolmantena, 66 prosenttia. Vuonna 2015 Ison-Britannian vaikuttavan elämänlaatua parantavasti. Usko rakennus- avoimuus kansainväliselle kaupalle niin tuotteiden kuin osuus tippui kuitenkin 61 prosenttiin. Maahan tulevien tekniikan elämänlaatua parantavaan vaikutukseen on palveluidenkin osalta. suorien sijoitusten määrä kasvoi Isossa-Britanniassa kuitenkin hiipunut viime vuosina sekä TEKin jäsenten että Maahan tulevien suorien ulkomaisten sijoitusten yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 vuoteen 2013, jolloin se määrä voisi olla Suomessa suurempikin. Käytännöllisesti kääntyi laskuun. Suomi sijoittui vertailuryhmässä Tanskan katsoen joka vuosi aina 1980-luvun puolivälistä alkaen edelle neljänneksi. Vuosina 2012‒2015 Suomeen tulleiden elämänlaatua parantavasta vaikutuksesta ovat pitkälti suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille ovat huomattavasti suorien sijoitusten kannan BKT-osuus on kasvanut, kun yhdensuuntaisia vuonna 2016, paitsi genetiikan eli ylittäneet vastakkaiseen suuntaan kulkeneet sijoituk- Tanskassa se on puolestaan laskenut. Trendi on jatkunut perinnöllisyystieteen kohdalla, jonka elämänlaatua pa- set. Suomi on kuitenkin parantanut asemaansa viime samankaltaisena jo vuodesta 2008. rantavaan vaikutukseen poliitikot uskovat TEKin jäseniä vuosina: Suomeen tulevien suorien sijoitusten määrä enemmän. on kasvanut samoin kuin ulkomaisen rahoituksen osuus investointien osuudella yrityssektorin t&k-investoinneista poliitikkojen parissa. TEKin jäsenten ja poliitikkojen arviot teknologioiden Ulkomaisten yritysten tutkimus- ja tuotekehitys yrityssektorin t&k-investoinneista. Jälkimmäiseen ”paran- pyritään mittaamaan kansakunnan menestymistä kan- Suomi aiempaa verkottuneempi ja kansainvälisempi nukseen” on kuitenkin osaltaan vaikuttanut kotimaisten sainvälisissä osaamisverkostoissa. Vuonna 2013 Suomi Yhdistetyn verkottuneisuus ja avoimuus -indeksin kärjessä t&k-investointien määrän väheneminen. oli vertailumaiden kärjessä ulkomaisten t&k-investointien on selkeästi Alankomaat. Suomi on nousut tasaisen Vuonna 2015 maahan tulevien ja maasta lähtevien houkuttelemisessa 0,38 prosentin osuudella. Kehitys Pohjoismaiden ryhmän kärkeen ja on vertailuryhmän toi- ulkomaisten suorien sijoitusten keskiarvon BKT-osuus oli on jatkunut vahvana, sillä vuonna 2014 osuus oli jo 0,55 nen. Muutos on merkittävä, sillä vuoden 2012 Teknologia- ylivoimaisesti korkein Alankomaissa, lähes 25 prosenttia. prosenttia. Vaikka ulkomaiset investoinnit Isoon-Britan- barometrissä Suomi on vertailuryhmän viides. Vastaavasti Seuraaviksi tulivat kolme Pohjoismaata, kärjessä Suomi niaan ovatkin yleisesti ottaen olleet laskusuunnassa, niin Ruotsi on tippunut indikaattorin kärkipaikalta kolmanneksi. 8,9 prosentin osuudella. Suurempien kansantalouksien t&k-investointien osalta tällaista muutosta ei ole tapah- Japani, Korea, Yhdysvallat ja Saksa muodostavat ryhmän kehitys on ollut vakaata pois lukien Iso-Britannia, jossa tunut vaan Iso-Britannian ulkomaisten t&k-investointien häntäpään. Brexit-kansanäänestyksestä johtunut epävarmuus on saat- osuus on liikkunut tasaisesti 0,3 prosentin tuntumassa. tanut vaikuttaa investointikäyttäytymiseen. Ruotsissa osuus on sen sijaan laskenut vuosien 2009–2011 Vuonna 2015 maasta lähtevien suorien sijoitusten kannan BKT-osuudessa Alankomaat oli selvästi kärjessä, 52 / T E K B A R O 2 0 1 7 Vuonna 2014 maahan tulevien suorien sijoitusten tasosta 0,36 prosenttia selvästi vuoden 2014 tasoon 0,22 prosenttia. 1,5 Kuvio 6. Ulkomaisen rahoituksen osuus yrityssektorin INDIKAATTORI 3.26. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen verkottuneisuudessa ja kansainvälisyydessä mitattuna ulkomaisten suorien sijoitusten BKT-osuudella, yrityssektorin t&kinvestointien ulkomaisen rahoituksen BKT-osuudella ja kaupan avoimuudella. 1,0 t&k-investoinneista, prosenttia BKT:sta (Eurostat). 0,5 Kansakunnan avoimuutta kansainväliseen kauppaan mitataan kahdella indikaattorilla. Nämä tarkastelevat ulkomaankaupan eli viennin ja tuonnin keskiarvon suhdetta 0,0 bruttokansantuotteeseen. Toinen indikaattori tarkastelee tavaroiden kauppaa, toinen palveluiden kauppaa. Mikäli -0,5 TEKBaro2014 TEKBaro2016 ulkomaankaupan suhde bruttokansantuotteeseen kasvaa ajan myötä, voidaan sen tulkita merkitsevän, että kansakunnan talous on entistä integroituneempi maailman -1,0 talouteen. Al pa ni Ja Ko re a t la dy sv al Yh UK Sa ks a t aa ko m an Ta ns ka Su om maiden viides, selkeästi Saksaa jäljessä mutta samalla ta- Ru ot si -1,5 i Tavarakaupan avoimuudessa Alankomaat on vertailuryhmän selkeä ykkönen vuonna 2013. Suomi on vertailusolla Tanskan ja Ruotsin kanssa. Ruotsi on vertailuryhmän ainoa maa, jossa tavarakaupan avoimuus on laskenut vuodesta 2009. Vuonna 2013 tavaroiden ulkomaankaupan 0,8 KUVIO 6. BKT-osuus oli Suomessa 29 prosenttia. Vuonna 2013 Suomi oli palvelujen avoimuudessa vertailumaiden neljäs 12 prosentin osuudella. Tanska oli selvästi kärjessä 20 prosentin BKT-osuudella, Alankomaat toinen ja Ruotsi kolmas. 0,7 Ulkomaisen rahoituksen osuus yrityssektorin t&k-investoinneista, prosenttia BKT:sta (Eurostat). 0,6 0,5 Japani Korea Yhdysvallat UK Saksa Alankomaat Tanska Ruotsi Suomi 0,4 0,3 0,2 0,1 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 T E K B A R O 2 0 1 7 / 53 1,0 INDIKAATTORI 4.33. 0,5 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen kansalaisten terveydessä, tulonjaossa, työllisyydessä ja sukupuolten tasa-arvossa. TEKBaro2014 TEKBaro2016 0,0 3.4 Kestävän kehityksen yhteiskunta: Heikko työllisyyskehitys pudotti Suomen vertailun hännille Ruotsi hyvinvointimittareiden mukaan edelleen kärjessä Indikaattori 4.33. kuvaa Suomen suhteellista sijoittumista -0,5 vertailumaihin nähden sosiaaliseen tasa-arvoon liittyvien indikaattoreiden perusteella. Indikaattorista havaitaan, että Suomi sijoittuu uusimmalla vertailuaineistolla tällä yhteiskunnan osa-alueella kaikista heikoiten, pa ni Ja Ko re a t la UK dy sv al Yh Sa ks a t aa ko m Al an Ta ns ka Ru ot si Su om i -1,0 vertailumaiden keskiarvon alapuolelle. Suomi on myös menettänyt asemansa joukon keskivaiheilta viimeiselle sijalle, kun tilannetta verrataan edelliseen vuoden 2014 Tekbaro-selvitykseen. Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Japanissa on tapahtunut selvästi havaittava positiivinen muutos yhteiskunnallisen tasa-arvon yhteisindikaattorissa vuoden 2014 ja 2017 teknologiabarometrien välillä. Yhdysvaltain ja Ison-Britannian muutosta selittää ennen kaikkea positiivinen kehitys työllisyydessä ja työttömyyden vähentymisessä. Vastaavasti Suomen heikentyneeseen tilanteeseen vaikuttaa työllisyydessä ja työttömyydessä tapahtunut negatiivinen kehitys. Sen sijaan tulonjakoon, köyhyysriskiin tulonsiirtojen jälkeen sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa kuvaavissa indikaattoreissa Suomi on pääsääntöisesti vertailumaiden keskiarvon yläpuolella ja kehitys vertailuajankohtien välillä on ollut positiivisen suuntaista. Indikaattori 4.33. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen kansalaisten terveydessä, tulonjaossa, työllisyydessä ja sukupuolten tasa-arvossa. 54 / T E K B A R O 2 0 1 7 INDIKAATTORI 4.10. 10 9 Indikaattorista 4.10 nähdään, että Suomen työttömyysaste on noussut jälleen kahden edellisen tarkkailu ajankohdan välillä tapahtuneen hienoisen laskun jälkeen ja on vertailumaista kaikkein korkein eli 9,4 %. Vertailumaista työttömyysaste on kasvusuunnassa vain Alankomaissa ja Koreassa, joista jälkimmäisessä muutos on kuitenkin ollut pieni. Joissain maissa työttömyysasteen lasku on ollut tarkkailujaksolla huomattavaa, kuten Saksassa (7,6 8 7 6 4 3 sentista 5,3 prosenttiin) ja Yhdysvalloissa (9,3 prosentista 2 vasta kahden viimeisimmän tarkkailuajankohdan välillä. 2009 2012 2015 5 prosentista 4,6 prosenttiin), Isossa-Britanniassa (7,9 pro5,3 prosenttiin), tosin Isossa-Britanniassa lasku on alkanut Työttömyysaste, prosenttia (Eurostat). 1 pa ni Ja Ko re a t la dy sv al UK Yh Sa ks a t aa ko m Al an Ta ns ka Ru ot si Su om i 0 Indikaattori 4.10 Työttömyysaste, prosenttia (Eurostat). Indikaattori 4.12 kuvaa pitkäaikaistyöttömyyttä ja kertoo siten työttömyyden rakenteesta vertailumaissa. Suomi ja Alankomaat ovat maita, joissa pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut koko tarkkailujaksolla. Muissa maissa tilanne on joko pysynyt ennallaan tai lähtenyt laskuun viimeistään kahden uusimman mittausajankohdan välillä. Pitkäaikaistyöttömien osuus yleensä laskee taantuman alkaessa, kun työttömien määrä kokonaisuudessaan lisääntyy. Talous kasvun lähtiessä uudelleen liikkeelle pitkäaikaistyöttömien osuus kasvaa jälleen, koska suhdannetyöttömyydestä kärsineet pääsevät takaisin töihin, mutta vaikeasti työllistyvät jäävät edelleen työttömiksi. Jos pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien määrä pysyy pitkään korkeana, on riskinä, että työttömyys muuttuu rakenteelliseksi. Rakenteellisella työttömyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa työmarkkinoiden toimivuus on heikentynyt niin, että työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Tällaisessa tilanteessa on siis samaan aikaan paljon avoimia työpaikkoja ja työttömiä työnhakijoita. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen arvion mukaan rakenteellisen työttömyyden riski on kasvanut Suomessa viime vuosina (Obstbaum ja Tuomala, 2015). T E K B A R O 2 0 1 7 / 55 Suomen pitkäaikaistyöttömyys edelleen kasvussa indikaattorista (indikaattori 4.33) havaittiin kuitenkin, että noiden sääntelyn purkaminen. Uudistukset toteutettiin Jos Suomen tilannetta tarkastellaan esitetyn indikaattori yhteiskunnan yhtenäisyyttä kuvaavassa vertailussa Saksan neljällä erillisellä lailla, joihin viitataan Hartz-lakeina, aineiston valossa, voidaan tunnistaa viitteitä tästä ilmiöstä: kokonaistilanne oli positiivisesta työllisyyskehityksestä muutosta valmistelleen työryhmän puheenjohtajan Peter Suomessa pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut huolimatta itse asiassa hieman huonontunut vuosien 2014 Hartzin mukaan. Laeilla uudistettiin työttömyysturvaa ja samaan aikaan, kun työttömyysaste on kasvanut, eli ja 2016 vertailujen välillä ja Saksa oli yhdeksän maan jou- työllistämistukia sekä työvoimapalveluita, heikennettiin pitkäaikaistyöttömien joukon on pitänyt kasvaa suhteessa kossa vasta kuudennella sijalla. Kehityssuunta tarkoittaa työehtoja ja purettiin erilaisia työelämän rajoitteita. To- enemmän kuin suhdannetyöttömien. Isossa-Britanniassa siis sitä, että Saksassa on samanaikaisesti positiivisen teutetulla työmarkkinauudistuksella parannettiin kiistatta ja Yhdysvalloissa pitkäaikaistyöttömien osuuden muutos työllisyyskehityksen kanssa tapahtunut vastakkaisia Saksan työllisyystilannetta. Kriittisten näkemysten mukaan viittaa enemmän suhdanteista johtuvaan työttömyy- muutoksia, jotka heikentävät sosiaalisen yhtenäisyyden uudistukset loivat kuitenkin Saksaan epätyypillisten teen, eli pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut, kun kokonaistilannetta. Käytettävissä olevalla indikaattori työsuhteiden markkinat, jotka lisäsivät eriarvoisuutta ja kokonaistyöttömyys on laskenut. Kahden uusimman aineistolla ei luonnollisesti pysty tekemään kaiken kattavia synnyttivät työssäkäyvien köyhien ryhmän, joka tarvitsee vertailuajankohdan välillä pitkäaikaistyöttömien osuus on tulkintoja Saksan yhteiskunnallisesta kehityksestä, mutta erilaisia tukia ansiotulon lisäksi tullakseen toimeen. kuitenkin näissä maissa lähtenyt laskuun. Koska työttö- indikaattoreista 4.5 ja 4.7 voi kuitenkin saada viitteitä Saksan työmarkkinoille luotiin muun muassa niin kutsuttu myys kokonaisuudessaan on samaan aikaan vähentynyt, tapahtuneista muutoksista. Tulonjakoa kuvaava suhdeluku minityön käsite. Sillä tarkoitetaan alle 450 euron kuukausi työttömyysjaksoista on näissä maissa ilmeisesti tullut (indikaattori 4.5) lasketaan eniten tienaavan viidenneksen ansion työtä, joka on sosiaaliturvamaksuista vapaata ja myös lyhempiä. (Tässä on huomioitava, että indikaattorien tulojen suhteena vähiten tienaavan viidenneksen tuloihin: verotonta, mikäli se on työntekijän ainut tulonlähde. Mini- tarkkailuvuodet eivät ole samat, joten tulkinnat ovat viit- mitä suurempi ero näiden välillä on, sitä korkeampi suhde työt tarkoitettiin alun perin joko lisäansiomahdollisuuksiksi teellisiä.) luvusta tulee. Saksassa kyseinen suhdeluku on noussut esimerkiksi opiskelijoille tai eläkeläisille tai vaikeasti vuodesta 2008 ja on tasoltaan korkeampi kuin Pohjoismais- työllistyville ryhmille eräänlaiseksi sillaksi takaisin Indikaattori 4.12 Pitkäaikaistyöttömien osuus, sa. Myös köyhyysriski tulonsiirtojen jälkeen (indikaattori työmarkkinoille. Käytännössä on kuitenkin käynyt niin, prosenttia (Eurostat). 4.7) on kasvanut Saksassa vuodesta 2008 ja on ollut 16,7 % että minitöistä on tullut naisten työmarkkina, joka toimii vuonna 2014. Kyseinen luku kuvaa osuutta ihmisistä, joilla ennemmin esteenä osittaisele tai täydelliselle työllistymi- Barometriaineisto tarjoaa mielenkiintoisen näkymän on sosiaalitukien jälkeen käytettävissään alle 60 % kansal- selle kuin siltana vakituiseen työhön. Kaikista minitöistä Saksan työmarkkinoiden kehitykseen. Saksassa on ollut lisesta mediaaniansiosta. Suomen vastaava luku kyseisenä käyvistä yli kaksi kolmasosaa on naisia ja yli 60 prosentille tarkasteluajanjaksolla voimakas positiivinen kehitys kaikis- vuonna oli 12,8 %. minitöissä olevista naisista kyseessä on ainut tulonlähde. Lisäksi minitöissä käyvien naisten keskimääräinen työ- sa työllisyyteen liittyvissä indikaattoreissa: Työllisyysaste on kasvanut vuosien 2008 ja 2014 välillä 70 prosentista 77,4 Indikaattori 4.5. Tulonjaon suhdeluku (Eurostat). suhteen kesto on yli kuusi ja puoli vuotta ja huomattavasti suurempi osa naisista poistuu minitöiden jälkeen kokonaan prosenttiin (indikaattori 4.8) ja ikääntyneiden työllisyysaste on noussut samaan aikaan 57,7 prosentista 65,6 prosenttiin Indikaattori 4.7. Köyhyysriski sosiaalisten työmarkkinoilta (60 %) kuin työllistyy kokopäivätöihin (14 (indikaattori 4.9). Vuosien 2009 ja 2015 välillä työttömyys- tulonsiirtojen jälkeen, prosenttia (Eurostat). %) (Schmöller, 2013). (indikaattori 4.10) ja niin nuorisotyöttömien (indikaattori Saksassa toteutettiin vuosina 2003–2005 laaja Indikaattori 4.11 Nuorisotyöttömien osuus, 4.11) kuin pitkäaikaistyöttömienkin (indikaattori 4.12) työmarkkinauudistus, jonka elementtejä olivat työllisyys- prosenttia (Eurostat). osuus on laskenut tarkastelujaksoilla. Yhdistelmä palveluiden uudistus, työttömien aktivointi ja työmarkki- aste on pudonnut Saksassa 7,6 prosentista 4,6 prosenttiin 56 / T E K B A R O 2 0 1 7 4,5 4 3,5 INDIKAATTORI 4.12. 25 INDIKAATTORI 4.7. Pitkäaikaistyöttömien osuus, prosenttia (Eurostat). 20 Köyhyysriski sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen, prosenttia (Eurostat). 3 15 2,5 2008 2011 2014 2 2008 2011 2014 10 1,5 1 5 0,5 0 pa ni Ja Ko re a t la UK Yh dy sv al Sa ks a t aa ko m an Ta ns ka Ru ot si Su om i pa ni Ja Ko re a t UK la Al Al Yh dy sv al Sa ks a t aa ko m an Ta ns ka i Su om Ru ot si 0 6 INDIKAATTORI 4.5. 30 INDIKAATTORI 4.11. 5 Tulonjaon suhdeluku (Eurostat). 25 Nuorisotyöttömien osuus, prosenttia (Eurostat). 20 4 2008 3 2009 2012 2015 15 2011 ni pa Ja Ko re a UK Yh dy sv al la t ks a Sa t ko m aa Al an sk a Ta n ot si Ru Su i an Ja p Ko re a la dy sv al Yh Sa t aa nk om Al a Ta n Ru om Su t 0 UK 0 ks a 5 sk a 1 ot si 10 i 2 om i 2014 T E K B A R O 2 0 1 7 / 57 Toinen työttömyyden rakennetta kuvaava kuvaaja on kaan, eikä pelkästään kyseisen ikäluokan työvoimaan. Esi- nuorisotyöttömien osuus (indikaattori 4.11). Tässä indikaat- merkiksi vuonna 2012 Suomen nuorisotyöttömyys oli 19 % Ruotsi vertailun ykkönen myös ikääntyneiden työllistäjänä torissa Suomen tilanne näyttää vertailumaihin verrattuna (indikaattori 4.11), mutta ei-opiskelevien nuorten työttö- Työuran toisessa päässä ovat ikääntyneet työntekijät. Hei- heikolta. Tosiasiallisesti kyseessä on kuitenkin tilastollinen myys 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä oli hieman yli 5 % dän työllisyysaste vertailumaissa on kuvattu indikaattoris- harha, johon vaikuttaa tilastointitapa ja maiden erilaiset (Hämäläinen ja Tuomala, 2013). Indikaattorissa 4.11 onkin sa 4.9. Indikaattorista havaitaan mm. Saksassa tapahtunut koulutusjärjestelmät (Hämäläinen ja Tuomala, 2013). olennaisempaa kiinnittää huomiota muutoksen tarkaste- huima parannus ikääntyneiden työllisyydessä: muutos vuo- Työttömyysasteen laskennassa työttömiksi luokitellaan luun kuin indikaattorin tasoihin. Tästä näkökulmasta Suo- sina 2008–2014 on ollut lähes kaksitoista prosenttiyksikköä henkilöt, jotka ovat työvoimatutkimuksen haastattelussa men tilanne on vertailumaihin nähden huonompaan suun- (53,7 prosentista 65,6 prosenttiin). Suomessa ikääntynei- ilmoittaneet olevansa vailla työtä, etsivänsä työtä ja olevan- taan menossa: Suomi on Korean ohella ainut maa, jossa den työllisyysasteen muutos samana aikana on ollut vain sa valmiita ottamaan työtä vastaan. Näin ollen Suomessa ja nuorisotyöttömien osuus on kasvanut kahden uusimman noin kaksi ja puoli prosenttiyksikköä ja vuonna 2014 se oli Ruotsissa, joissa päätoimisten opiskelijoiden osa-aikainen tarkkailuajankohdan välillä. Esimerkiksi Alankomaissa, 59,1 %. Saksassa toteutetut työmarkkinauudistukset ovat työssä käynti on yleistä, työttömien joukkoon tulee paljon jossa työttömyyteen liittyvä kehitys niin kokonaisuudessaan oletettavasti selittäviä tekijöitä Saksan parantuneen tilan- opiskelijoita, jotka etsivät parhaillaan väliaikaista työtä. kuin pitkäaikaistyöttömien osuudessa on ollut negatiivista, teen taustalla. Ruotsi erottuu kuitenkin mielenkiintoisella Toinen indikaattorin tasoon vaikuttava tekijä on se, että nuorisotyöttömyydessä ei ole näkyvissä merkittäviä muu- tavalla vertailumaiden joukosta, sillä siellä ikääntyneiden työttömyysaste ei kuvaa työttömien määrää suhteutettuna toksia tarkkailuajankohtien välillä ja kahden uusimman työllisyysaste on koko vertailuajanjaksolla ollut selvästi koko ikäluokkaan, vaan suhteessa työvoimaan. Työvoima arvon välillä suuntaus on olut laskeva. korkeammalla tasolla kuin muissa maissa. Esimerkiksi Nuorten työttömyysaste on käytännössä aina korkeampi muodostuu työllisistä ja työttömistä. Myös tämä tilastointi- kuin aikuisväestön (Hämäläinen ja Tuomala, 2013). Tätä il- 70,1 %, lähes 15 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suo- Esimerkiksi Saksassa, Tanskassa ja Alankomaissa, joissa miötä selittää se, että nuoret eivät ole vielä vakiinnuttaneet messa. Tätä ilmiötä selittää todennäköisesti Ruotsissa oppisopimuskoulutus on yleinen väylä ammattiin, opissa paikkaansa työmarkkinoilla ja työpaikkojen vaihdon väliin lakiin kirjattu senioriteettisääntö, jonka mukaan taloudelli- olevat nuoret tulevat tilastoitua työllisiksi ja he näkyvät voi jäädä lyhyitä työttömyysjaksoja. Nuorten työttömyys sista syistä tehtävät irtisanomiset on toteutettava kääntei- näin ollen työttömyystilastossa jakajan puolella (Honka- asteessa näkyy myös voimakas kausivaihtelu, kun keväisin sessä senioriteettijärjestyksessä. Toisin sanoen kauemmin tutkia et al., 2014). Sen sijaan Suomessa, jossa ammatil- oppilaitosten kesälomien kynnyksellä opiskelijoiden palvelleilla työntekijöillä on parempi irtisanomissuoja ja linen koulutus tapahtuu voittopuolisesti oppilaitoksissa, työnhaku aktivoituu. Nuoret ovat kuitenkin erityisryhmä ensimmäisenä saavat lähteä työntekijät, jotka ovat olleet opiskelevien esiintyminen tilastossa riippuu siitä, ovatko työvoimapoliittisissa toimenpiteissä, koska nuorena lyhyimmän aikaa yrityksen palveluksessa. Tutkimuksessa he tilastointihetkellä olleet osa-aikatöissä tai etsimässä koetuilla työttömyysjaksoilla voi olla kauaskantoisempia (Skedinger, 2016), joka perustui Suomessa ja Ruotsissa tällaista työtä. Tästä syystä osa opiskelevasta ikäluokasta vaikutuksia työurilla. Viime vuosina on puhuttu paljon toimivien monikansallisten yritysten linkitettyyn työsuhde jää kokonaan työvoiman ulkopuolelle, ja siten työttömyys- nuorisotakuusta, joka on vuoden 2013 alusta voimassa dataan, havaittiin pidemmän työsuhteen vaikuttavan astetta kuvaavan indikaattorin jakajasta tulee pienempi, ollut ohjelma, jossa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja työsuhteen päättymistodennäköisyyteen eri tavoin. mikä puolestaan nostaa työttömyysasteen tasoa. alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle taataan koulutus-, Ruotsissa pidemmän työsuhteen omaavilla oli selkeästi harjoittelu- kuntoutus- tai työpaikka kolmen kuukauden pienempi todennäköisyys joutua irtisanotuksi kuin Suo- eri maissa edellyttäisi laajempaa dataa. Olisi tarpeen päästä siitä, kun hän on rekisteröitynyt työttömäksi työn- messa. Senioriteetin vaikutus työsuhteen päättymiseen esimerkiksi erottaa tilastoissa vain ei-opiskelevien nuorten hakijaksi8. tuli voimakkaasti esille supistuvissa yrityksissä, kun taas Syvällisten johtopäätösten teko nuorisotyöttömyydestä työttömyys ja suhteuttaa työttömien määrä koko ikäluok- vakaissa tai laajenevissa yrityksissä maiden välillä ei juuri 8 58 / T E K B A R O 2 0 1 7 vuonna 2014 ikääntyneiden työllisyysaste oli Ruotsissa tapaan liittyvä seikka voi aiheuttaa eroja eri maiden välillä. www.nuorisotakuu.fi/tietoa_takuusta ollut eroa. Jälkimmäisessä tapauksessa työsuhteiden voidaan olettaa päättyvän ennemmin työntekijän aloitteesta 80 INDIKAATTORI 4.9. 70 Ikääntyneiden työllisyysaste, prosenttia 55–64 vuotiaista (Eurostat). 60 kuin irtisanomisina. 50 Indikaattori 4.9 Ikääntyneiden työllisyysaste, prosenttia 55–64 vuotiaista (Eurostat). Työllisyydellä ja työmarkkinoiden toimivuudella on keskeinen rooli yhteiskunnan hyvinvoinnissa. Teknologia barometrin indikaattoriaineisto tarjoaa kiinnostavan näkymän vertailumaiden työmarkkinoihin. Asioiden 2008 40 2011 2014 30 20 10 tutkiskelu pintaa syvemmältä paljastaa eri maiden pa ni Ja Ko re a t la dy sv al UK Yh Sa ks a t aa ko m Al an Ta ns ka Ru ot si jotka tekevät indikaattoreiden tulkinnasta ja vertailusta 0 i Jotkut näistä eroista voivat synnyttää tilastollisia harhoja, Su om tilanteisiin ja työmarkkinajärjestelmiin liittyviä eroja. haasteellista. Esimerkki tällaisesta tulkintahaasteesta oli koulutusjärjestelmän ja opiskelijoiden työssäkäynnin vaikutus Suomen ja Ruotsin korkeaan nuorisotyöttömien osuuteen. Toisaalta indikaattoriaineisto voi osoittaa jonkun maan kohdalla vakuuttavaa positiivista kehitystä, joka houkuttaisi ottamaan mallia Suomen heikon tilanteen korjaamiseksi. Työmarkkinat ovat kuitenkin sen verran monimutkainen kokonaisuus ja integroituneet koko yhteiskuntarakenteeseen, ettei voi antaa takeita siitä, että yhden maan ratkaisut toimisivat myös toisessa. Toisaalta kaikkiin uudistuksiin liittyy myös ennakoimattomuutta ja mahdollisia negatiivisia kehityssuuntia, jotka voivat vähentää positiivista vaikutusta tai siirtää ongelmaa toisaalle. Tästä kiinnostavan esimerkin tarjosi Saksan viime vuosikymmenen uudistukset, joiden vaikutus työllisyyteen ja työmarkkinoiden toimivuuteen on tulkittu ”Saksan työttömyysihmeeksi (Kauhanen, 2012)”, mutta jotka ovat tilastojen valossa lisänneet myös yhteiskunnan jakautumista hyvin ja huonosti toimeentuleviin. T E K B A R O 2 0 1 7 / 59 80 INDIKAATTORI 4.3. 70 Terveen elinajan odote vuosissa, miehet (Eurostat). 60 Terveen elinajan odote laskusuunnassa niin Suomessa kuin vertailuryhmän maissakin Vuonna 2014 elinajan odote syntymähetkellä oli Suomessa miehillä 78,4 ja naisilla 84,1 vuotta. Luvuissa on lisäystä Teknologiabarometrin edellisen kierroksen vuoden 2012 50 2007 40 2010 2013 30 lukuihin noin puoli vuotta. Terveen elinajan odotteessa ei vastaavaa nousua ole kuitenkaan tapahtunut vaan se on valitettavasti laskusuunnassa niin Suomessa kuin muissakin vertailuryhmän maissa. Joulukuussa 2016 Yhdysvaltojen kansallinen terveysvirasto ilmoitti, että amerikkalaisten 20 odotettavissa oleva elinikä laski ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1993, jolloin AIDS epidemia oli kuumimmillaan. 10 Laskua oli vain noin kuukauden verran, 78,8 vuotta vuonna 2015 aiemman 78,9 vuoden sijaan, mutta voitaneen sanoa, pa ni Ja Ko re a t la UK ettei odotettavissa oleva elinikä enää suuresti kasva Teknologiabarometrin vertailumaissa tai etteivät odotetta- Al Yh dy sv al Sa ks a t aa ko m an Ta ns ka Ru ot si Su om i 0 vissa olevat viimeiset vuoden ainakaan ole ”terveitä”. Miesten terveen elinajan odote vuonna 2013 oli vertailu80 70 60 INDIKAATTORI 4.4. maista alhaisin Suomessa (57,3 vuotta) ja toiseksi alhaisin Terveen elinajan odote vuosissa, naiset (Eurostat). on merkittävä ja suuri myös verrattuna Koreaan (64,9) Saksassa (57,8 vuotta). Ero erityisesti Ruotsiin (66,9 vuotta) ja Iso-Britanniaan (64,4). Myös naisten kohdalla terveen elinajan odote vuonna 2013 oli Suomessa vertailumaiden alhaisin (56,2 vuotta) ja samoin kuin Saksassa toiseksi 50 alhaisin (57,0). Terveen elinajan odote naistenkin kohdalla 2007 40 oli korkein Ruotsissa (66,0 vuotta). 2010 2013 30 Indikaattori 4.3. Terveen elinajan odote vuosissa, miehet (Eurostat). 20 Indikaattori 4.4. Terveen elinajan odote vuosissa, 10 naiset (Eurostat). ni pa Ja Ko re a UK Yh dy sv al la t ks a Sa t Al an ko m aa sk a Ta n ot si Ru Su om i 0 Elinajan odotteella ja terveen elinajan odotteella mitattuna Suomi sijoittuu kansalaisten terveydentilassa edelleen vertailumaiden keskiarvon alapuolelle. Ruotsissa kansalaisten terveydentila on vertailumaista paras. 60 / T E K B A R O 2 0 1 7 4 TEKNOLOGIABAROMETRIN RAKENNE JA MENETELMÄT 4 TEKNOLOGIABAROMETRIN RAKENNE JA MENETELMÄT 4.1 Teknologiabarometrin rakenne Teknologiabarometrin kyselyaineisto ja tilastoindikaattorit yksityisen sektorin kuin koko yhteiskunnan toimivuuden, on koottu neljän teema-alueen alle. Näitä ovat osaaminen tehokkuuden, suorituskyvyn ja tuottavuuden kannalta. nimitämme kestävän kehityksen yhteiskunnaksi. Kestävä ja tiedon tuottaminen, tietoyhteiskunnan kehittyminen, Määrällisen informaation sijaan korostuu merkityksellisen kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikal- innovatiivinen yhteiskunta ja kestävä kehitys. Näillä pyritään tiedon rooli. Vuosille 2007–2014 laaditun uusitun tieto- lisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista kuvaamaan nyky-yhteiskunnan tyypillisiä ominaisuuksia yhteiskuntastrategian mukaan teknologia on sitten 1990 muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja ja kehitysulottuvuuksia. Näitä ulottuvuuksia voidaan kut- lopun kypsynyt laajojen yhteiskunnallisten muutosten tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kes- sua myös informaatioyhteiskunnaksi, tietoyhteiskunnaksi, mahdollistajaksi, ja näiden muutosten toteuttaminen tävän kehityksen vaihe sisältää kolme pilaria: sosiaalisen, tietämysyhteiskunnaksi sekä kestävän kehityksen yhteis edellyttää rakenteiden ja toimintamallien uudistamista taloudellisen ja ekologisen kestävyyden. kunnaksi. Monien talouksien ja kansakuntien kohdalla teknologian käyttöönoton rinnalla. Tiedolla on entistä suu- nämä ulottuvuudet ovat seuranneet toisiaan vaiheina, rempi merkitys yhteiskunnan keskeisenä voimavarana, ja rakenteellisia vertailuja niin kokonaistalouden tasolla kuin mutta eivät suoraviivaisesti tai lineaarisesti, koska tietoa voidaan teknologian avulla hyödyntää tehokkaammin yksittäisillä teollisuuden tasoilla esimerkiksi innovaatio moderni yhteiskunta kussakin tapauksessa sisältää kuin koskaan aikaisemmin. Strateginen painopiste onkin toiminnan intensiteetin osalta, sekä vastaavien sosio Teknologiabarometrin tarkastelukehys mahdollistaa samanaikaisesti elementtejä useista näistä ulottuvuuk- siirtynyt tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksikäyttävästä ekonomisten muutosten osalta. Kehitysulottuvuuksien sista. Myös eri kansakuntien ja talouksien rakenteelliset yhteiskunnasta tietoperusteiseen kasvuun suuntautuvaan sisällyttäminen vertailevaan tarkasteluun lisää ymmär- ominaisuudet, dynamiikka ja osaamisintensiivisyys ovat yhteiskuntaan. rystämme talouksien ja innovaatiojärjestelmien pitkän erilaisia, ja teknillistaloudellisten järjestelmien eri osien Tietämys- eli ymmärrysyhteiskunnassa tiedolla on aikavälin muutoksista ja niiden dynamiikasta. Lisäksi kehitysvaiheet poikkeavat toisistaan. Kehitys voi viedä välinearvon ohella myös itseisarvo ja tiedon hallintaan useat nykyiset suorituskykyvertailut perustuvat pääosin useisiin eri suuntiin, myös negatiiviseksi tai ”taantumi- ja soveltamiseen liitetään lisäksi moraalinen näkemys innovaatiojärjestelmien kehittämiseen käytettyihin seksi” ymmärrettävään suuntaan. Ajatus kehityksestä hyvän elämän päämääristä. Tietämysyhteiskuntaa mää- panostietoihin kuten yksityisiin ja julkisiin tutkimus- ja informaatioyhteiskunnasta kohti kestävän kehityksen rittelevät korostetusti tiedon ymmärtäminen ja hallinta, kehitysinvestointeihin, vaikka olennaisinta on tieto näiden yhteiskuntaa pitää sisällään myös näkemyksen kehityksen yrittäjyys ja talouden kyky uusiutua sekä kansalaisten, panostusten tuloksista ja vaikutuksista maiden suoritus toivottavasta suunnasta. yritysten ja julkisyhteisöjen verkottuneisuus ja toimintojen kyvyn ja hyvinvoinnin kannalta pidemmällä aikajaksolla, kansainvälisyys. Käsityksemme mukaan menestyneimmät esimerkiksi tietotekniikan vaikutuksista yksityisen ja sa informaation tuottamisella, käsittelyllä, välittämisellä ja innovaattorit kykenevät ongelmiensa ratkaisemiseksi julkisen sektorin tuottavuuden kasvuun. Teknologia hyödyntämisellä on keskeinen rooli kaikilla yhteiskunnan parhaiten hyödyntämään erilaisia asiantuntemuksen ja barometrin kyselyn ja indikaattorien rakenne ja sisältö pyr- sektoreilla. Tietoyhteiskunnassa osaamisen ja erityisesti osaamisen lähteitä sekä toteuttamaan tavoitteensa tiiviissä kivätkin painottamaan talouden ja innovaatiojärjestelmän tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksien ymmärtämi- vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä yritysten, yliopistojen ja panostustietojen ohella monipuolisesti niillä aikaansaatuja sellä ja niiden soveltamiskyvyllä on tärkeä merkitys niin tutkimuslaitosten kanssa. tuotoksia ja vaikutuksia. Informaatioyhteiskunta ymmärretään yhteiskuntana, jos- 62 / T E K B A R O 2 0 1 7 Neljättä yhteiskuntakehitystä kuvaavaa ulottuvuutta 4.2 Kyselytutkimuksen toteutus Kysely on jaettu indikaattoritarkastelun mukaisesti neljään nuorille, poliitikoille ja elinkeinoelämän edustajille. Ensim- osaan: osaaminen ja tiedon tuottaminen, tietoyhteiskunnan mäinen vastaajaryhmä TEK:in jäsenet muodostuu järjestön kehittyminen, innovatiivinen yhteiskunta ja kestävä kehitys. luottamushenkilöistä, valtuuston, hallituksen ja valio Ensimmäisessä osassa esitetään vastaajaryhmien arviot kuntien jäsenistä. Tässä vastaajaryhmässä on 52 vastausta. kehittymisen rinnalla barometrista voidaan erottaa myös tieteellis-teknologisen osaamisen näkymistä sekä nuorten Toinen vastaajaryhmä on nuoret, ja otos kerättiin kuudesta taustalla olevien toimijoiden, organisaatioiden sekä koko kiinnostus tiettyjä ammatteja kohtaan. Kyselyn toisessa lukiosta eri puolilta Suomea. Lukiot olivat: Savonlinnan yhteiskunnan tasoja kuvaavia mittareita. Kysely ja jotkut osassa ”Tietoyhteiskunnan kehittyminen” esitetään lyseon lukio, Eurajoen lukio, Nastolan lukio, Lahden indikaattorit kuvaavat yksittäisten kansalaisten kiinnostuk- vastaajaryhmien arvioita suomalaisen tutkimustoiminnan yhteiskoulun lukio, Maunulan yhteiskoulun lukio (Helsinki) sen kohteita, ratkaisuja, arvomaailmaa ja tilaa, jotkut or- ja teknisen kehityksen tilasta sekä erilaisista yhteiskun- ja Laurin lukio (Salo). ganisaatioiden toimintaa ja jotkut koko yhteiskunnan tilaa, nallisista instituutioista, jotka vaikuttavat sekä tutkimus- toimintatapoja ja arvostuksia. Arvopohjalla tarkoitetaan toiminnan että yleensä yhteiskunnalliseen kehitykseen. taajat olivat lukioikäisiä opiskelijoita ja abiturientteja. yksilöiden, talouselämän vaikuttajien, poliittisten päättä- Kyselyn kolmas osa tarkastelee innovatiivista yhteiskuntaa. Kysymyksiin vastasivat tämän otoksen kaikki vastaajat. jien ja koko yhteiskunnan arvovalintoja. Nämä heijastuvat Innovatiivisen yhteiskunnan mittareina arvioidaan inves- Ryhmän nuoret vastauksia oli yhteensä 325 kappaletta. mm. kansalaisten terveydessä, tulonjaossa, työllisyydessä tointeja ja yritysaktiivisuutta sekä teknologian kehityksen Vuosiluokkien vaihtumisesta johtuen vastanneet nuorisoa ja sukupuolten tasa-arvossa. Arvovalinnat vaikuttavat vaikutuksia elämänlaatuun. Kyselyn neljännessä osassa edustavat henkilöt eivät olleet samoja kuin edellisillä myös ympäristön suojeluun ja viimein ympäristön tilaan. esitetään arvioita kestävästä kehityksestä, erityisesti teknologiabarometrin kyselykierroksilla. Kolmas ryhmä on Arvovalinnat, eri ammattien nauttima arvostus ja kiinnos- ympäristön uhkatekijöistä että ympäristön tilasta ja poliitikot, jonka perusjoukko muodostuu eduskunnan jäse- tus tieteeseen ja teknologiaan ammattina tai yleensäkin viranomaistoiminnasta. nistä, maakuntaliittojen johdosta ja seitsemän suurimman Tietoon ja osaamiseen perustuvan yhteiskunnan uuden tiedon soveltamiseen vaikuttavat myös teknologian Nyt käsillä oleva julkaisu edustaa jo seitsemättä Oppilaitokset ovat samat kuin viime kyselyssä. Vas- kaupungin valtuustojen jäsenistä. Kyselyyn vastasi 42 po- kehitykseen ja viimein myös talouden ja hyvinvoinnin sukupolvea teknologiabarometreja. Aiemmat versiot ovat liitikkojen ryhmän edustajaa. Kyselyn neljäs vastaajaryhmä kehitykseen. Näitä kysymyksiä tarkastellaan barometrin ilmestyneet vuosina 2004, 2005, 2007, 2010, 2012 ja 2014. on elinkeinoelämän edustajat. Elinkeinoelämän edustajien kyselyssä. Kaikki teknologiabarometrit on toteutettu jotakuinkin perusjoukko muodostuu tuotekehitysinvestoinneilla mi- kahden vuoden välein. Instrumentin perusarkkitehtuuri on tattuna sadasta suurimmasta suomalaisesta yrityksestä. koko ajan pyritty pitämään ennallaan vertailukelpoisuuden Yrityksestä kyselyyn on vastannut kehitys- ja innovaatio- säilyttämiseksi, sisällön yksityiskohtia on sen sijaan päivi- toiminnasta vastaava johdon edustaja. Näistä saatiin 30 tetty vastaamaan toimintaympäristössä ja lähdeaineistossa yrityksen otos. tapahtuvia muutoksia. Tämän tutkimuksen kyselyaineisto kerättiin toukokuusta syyskuuhun 2016. Kyselytutkimus on kohdistettu neljälle yhteiskunnan Eri vastaajaryhmille osoitettiin omat kysymyssarjansa. Aineiston runsauden vuoksi keskitymme tässä esittelemään vastaajaryhmien väliset näkemyserot ja muutokset kehityksen kannalta avainryhmäksi arvioidulle vastaaja- suhteessa edellisen Teknologiabarometrin tuloksiin. Tulos- joukolle: Tekniikan Akateemisten Liiton TEK:in jäsenille, kuvaajissa vastaajaryhmien keskimääräisenä vastauksena esitetään keskiarvo. T E K B A R O 2 0 1 7 / 63 4.3 Indikaattoritutkimus Teknologiabarometrin neljä osakokonaisuutta verkottuneisuuteen ja kansainvälistymiseen. Kestävää tuu yleiskuva vertailtavien maiden kehityksestä toisiinsa Tilastollisista ja muista tietolähteistä on saatavissa yhteis kehitystä kuvaavat indikaattorit liittyvät laadullista hyvin- nähden. Tätä kehitystä kuvataan yhteiskuntien neljää kunnan tilaa ja kehitystä luonnehtivia indikaattoreita. vointia heijastavaan ympäristön tilaan ja sen hallintaan kehitysulottuvuutta (informaatio-, tieto-, tietämys- ja kestä Näiden kehitysulottuvuuksien mukaisesti ryhmiteltynä sekä monipuolisesti yhteiskunnan ja väestön koheesiota vän kehityksen yhteiskunta) kuvaavien indikaattoriryppäiden teknologiabarometrin indikaattorit ja niiden yhdistelmät kuvaaviin tietoihin kuten tulonjakoon, sukupuolten väliseen avulla. Indikaattorit kuvaavat valittujen kohdemaiden antavat mahdollisuuden tarkastella ja vertailla teknillis tasa-arvoon ja työllisyystilanteeseen. keskinäistä sijoittumista ja siinä tapahtuneita muutoksia taloudellisia sekä sosioekonomisia muutoksia ja dynamiikkaa eri maissa. Kukin teknologiabarometrin neljä Teknologiabarometrin indikaattorit mittaavat lukuisia yhteiskunnallisen kehityksen osatekijöitä. Näistä hahmot- käytettävissä olevien tilastollisten tietojen ja myös muiden käytettävissä olevien relevanttien vertailutietojen valossa. osakokonaisuutta sisältää kolme indikaattorirypästä, joita kuvataan kuviossa 7. Kuvio 7. Teknologiabarometrin sisältö. Kuvio 7:ssä lähdetään liikkeelle paljolti yhteiskunnan KUVIO 7. osaamispanostuksia kuvaavasta ulottuvuudesta, jota Teknologiabarometrin sisältö. nimitämme informaatioyhteiskunnaksi. Tätä ulottuvuutta kuvaavia indikaattoreita ovat mm. väestön koulutus- ja sivistyspanostukset, korkea-asteen koulutuksen saaneiden Tiedon ymmärtäminen ja hallinta Ympäristön hallinta Kestävä yhteiskunta Tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit Yrittäjyys Ympäristön tila Tieteellis-teknillinen osaaminen Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Peruskoulutus Yleissivistys ja osaaminen Uuden tiedon soveltaminen osuus sekä osallistuminen elinikäiseen oppimiseen. Tietoyhteiskunnaksi nimittämäämme ulottuvuutta kuvaavat indikaattorit liittyvät tutkimus- ja tuotekehitys investointeihin, tieto- ja viestintäteknologian käyttöön sekä uuden tiedon soveltamiseen. Teknologiabarometrissa informaatioyhteiskunnan muovautumista tieto yhteiskunnaksi mitataan yleisten kehityspanosten sijasta näiden kohdentumisella tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämiseen sekä uuden tiedon soveltamiseen. Tietämysyhteiskuntaa kuvaavat indikaattorit liittyvät tiedon ymmärtämiseen ja hallintaan, yrittäjyyteen sekä 64 / T E K B A R O 2 0 1 7 Tiivistetysti min kuin toisista. Tällä on vaikutusta siihen, minkä vuoden jos jollakin osaindikaattorilla ei ole pistelukua joltakin vuo- • Informaatioyhteiskunnan tilaa kuvataan barometrissa tietoihin vertailu perustetaan. delta, käytetään jonkin toisen vuoden lukuja. Standardoitu nuorten lukutaitoa, matemaattista ja luonnontieteellistä Tekbaro2017:ssa noin neljännes uusimmista tilasto- pisteluku voidaan tulkita maan suhteellista sijoittumista osaamista (PISA vertailut) sekä koulutuspanoksia ja tiedoista on peräisin vuodelta 2015, kolmannes vuodelta korkea-asteen koulutusta ja korkean teknologian osuut- 2014, neljännes vuodelta 2013 ja loput sitä aikaisemmilta ta kuvaavilla indikaattoreilla (Kuvio 7, harmaa alue). vuosilta. Pääsääntöisesti maiden suhteellinen sijoittumi- lista asemaa muihin vertailuryhmän maihin nähden. Tässä nen toisiinsa nähden käyttäytyy varsin vakaasti vertailussa indeksissä Suomen sijoittuminen riippuu: • Tietoyhteiskuntaa kuvaavat indikaattorit kuvaavat tutki- kuvaavaksi indeksiluvuksi. Yhdistelmäindikaattorit kuvaavat siis maiden suhteel- mus- ja tuotekehityspanoksia, tieto- ja viestintäteknolo- mukana olevien tilastoindikaattorien valossa. On tietysti gian käyttöä sekä innovatiivisten ja innovaatioyhteistyötä eri asia, kuvaako tämä sijoittuminen riittävästi niitä osa tekevien pk-yritysten osuuksia. (Kuvio 7, vaalean sininen tekijöitä, jotka muuttuneessa tilanteessa tulisi ottaa huo- maaryhmä pysyy samana eli tietoja on samoista maista alue). mioon. Kyse on indikaattorivalinnasta. Talouden rakennetta kuin viimeksi. Joskus voi tosin sattua, että maaryhmällä 1. Maaryhmästä. Muutoksia arvioitaessa on tärkeää että • Tietämysyhteiskuntaa kuvaavat indikaattorit liittyvät kuvaavat makrotaloudelliset indikaattorit, kuten koulutus- patentointiin, tieteellisten julkaisujen osuuteen, työn menojen, tutkimus- ja kehittämismenojen, tietotekniikka tuottavuuteen, yrittäjyysaktiivisuuteen, aloittavien menojen, kiinteiden investointien, korkean teknologian kelpoisuuteen vaikuttavista muutoksista. Näiden yritysten osuuteen, yksityisen sektorin investointeihin, tuotannon ja viennin, suorien sijoitusten, ulkomaankaupan, arviointi on kuitenkin jossakin määrin vaikeaa. Yleensä ulkomaisiin suoriin sijoituksiin sekä tavaroiden ja palve- energian kulutuksen ja ympäristönsuojelumenojen osuudet samasta tietolähteestä poimitut tiedot oletetaan lujen viennin BKT-osuuteen (Kuvio 7, sininen alue). bruttokansantuotteesta ovat varsin kattavasti mukana • Kestävän kehityksen yhteiskuntaa kuvaavat indikaat- tarkastelussa. Mukana on lisäksi osuuksia väestöstä tai ei ole suurta vaikutusta. 2. Maiden tiedoista ja niissä tapahtuneista, vertailu vertailukelpoisiksi. 3. Indikaattorikorista eli siitä mitä mittareita laskennassa torit liittyvät ympäristön tilaan, ympäristön suojeluun kotitalouksista kuten työllisyys- ja työttömyysaste, uusien käytetään. Kaikilla käytetyillä, myös ”samaa asiaa sekä laajasti yhteiskunnan sosiaaliseen koheesioon ja yrittäjien osuus, korkeasti koulutettujen osuus, tieteellis- kuvaavilla” indikaattoreilla on yhdistelmäindikaattorissa väestön arvopohjaan, joita kuvaavat mm. tulonjakoa, ten julkaisujen määrä tuhatta asukasta kohti ja laajakaista sama paino. Indeksien painorakenne ei siis muutu. sukupuolten välistä tasa-arvoa tai työllisyystilannetta yhteyksien yleisyys, tai osuuksia yrityksistä kuten aloit- koskevat indikaattorit (Kuvio 7, keltainen alue). tavien yritysten osuus, innovaatiotoimintaa harjoittavien Tuloksia arvioitaessa on syytä huomata, että vaikka yritysten osuus ja sähköisesti ostavien yritysten osuus. Suomen kehitys olisi myönteistä kaikilla käytetyillä mitta- Indikaattorivalinta, laskentamenetelmä ja tulosten luotettavuus osaindikaattorin vuosikohtaiset pisteluvut standardoidaan Suomen suhteellisen sijoituksen putoamisen. Indeksin Tilastoindikaattoreiden tiedot kerätään Suomen ohella tarkasteltavassa maaryhmässä. Standardoitujen lukujen tulos heijastaakin usein sitä, kuinka hitaasti tai nopeasti kahdeksasta maasta: Ruotsista, Tanskasta, Alankomaista, keskiarvo on nolla. Jos jonkin maan pisteluku on nollan Suomessa edetään suhteessa vertailuryhmän maihin. Isosta Britanniasta, Saksasta, Japanista, Etelä-Koreasta ja alapuolella, se tarkoittaa, että maa sijoittuu keskiarvon Joskus jopa yhden maan nopea hyppäys jättää varjoonsa Yhdysvalloista. Pääasiallisena aineistolähteenä on Euroo- alapuolelle. Jos luku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu muiden maiden suotuisan kehityksen. Tällöin oletetaan, pan Unionin tilastovirasto Eurostat. Kustakin osaindikaat- keskiarvon yläpuolelle. Yhdistelmäindikaattorien piste- että tämä hyppäys ei ole mittausvirhe. Mittausvirheiden torista kerätään viimeisin saatavissa oleva kansainvälisesti luvut lasketaan näiden osaindikaattorien standardoitujen mahdollisuus herättää kysymyksen teknologiabarometrin vertailukelpoinen tilastotieto. Joistakin maista, esimerkiksi pistelukujen aritmeettisena keskiarvona. Yhdistelmä tilastollisen kuvauksen luotettavuudesta ja sen herkkyy- Japanista, tämä tieto saattaa kertyä huomattavasti hitaam- indikaattorien laskennassa on otettu sellainen vapaus, että destä virheellisille havainnoille. Usein virheelliset tai epä- Ennen yhdistelmäindikaattorien laskemista kunkin reilla, voi muiden maiden vielä parempi kehitys aiheuttaa T E K B A R O 2 0 1 7 / 65 luotettavat havainnot paljastuvat vertailemalla yksittäisten tila”. Syynä tähän oli, että biologisen monimuotoisuuden sessä teknologiabarometrissa, myös edellisen kierroksen indikaattorien aikasarjoja maiden kesken. Valitettavasti indikaattoriarvoja ei ole päivitetty useaan vuoteen. Uusiksi tulokset laskettiin uudelleen uusilla indikaattoreilla tai kaikista teknologiabarometrissa käytetyistä tiedoista ei indikaattoreiksi valittiin tässä yhteydessä haihtuvien uusilla aikasarjoilla. Tämän ja edellisen kierroksen uudes- kuitenkaan ole kattavaa tai sisällöllisesti muuttumatonta organisten yhdisteiden päästöt suhteessa BKT:een, ilman taan lasketut tulokset on kuvattu luvussa 2. Yhdistelmä aikasarjaa olemassa, pikemminkin vain yksittäisiä mittauk- ja veden epäpuhtauksien riski ihmisten terveydelle, indikaattoreita tulkittaessa on syytä huomata joidenkin sia. Tällaisia indikaattoreita ovat mm. PISA -vertailut, GEM altistuminen ilman pienhiukkasille ja niiden aiheuttama maiden kapea tietopohja tai tietojen puuttuminen koko- -tutkimukset, monet ympäristön tilaa kuvaavat indikaatto- terveysriski, sen väestönosan määrä, jonka altistus pien naan. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ”tieteellis-teknologinen rit sekä useat muualta kuin Eurostatista kerättävät tiedot hiukkasille ylittää WHO:n riskirajan, suojellut maa-alueet osaaminen” perustuu vain kolmeen indikaattoriin: (OECD, YK, jne.). ja merialueet sekä eläinten elinympäristöjen suojelu. korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuuteen työ ”Tiedon ymmärtäminen ja hallinta” osa-alueelle on myös voimasta, uusiin tiede- ja teknologia-alan korkea-asteen tettu indikaattorien käytettävyys- ja saatavuusarviointi. lisätty indikaattoreita. Näitä uusia indikaattoreita ovat tutkintoihin ja tiede- ja teknologia-alan tohtorin tutkintoi- Muutamia indikaattoreita on poistettu tai vaihdettu joko korkean teknologian viennin osuus teollisuuden viennistä hin. Yhdysvalloilla, Korealla ja Japanille ei puolestaan ole siksi että niitä ei ole enää samansisältöisinä saatavana ja ICT palveluiden viennin osuus palveluviennistä sekä ”uuden tiedon soveltamisessa” yhtään indikaattoritietoa, tai että kyseinen indikaattori on todettu vanhentuneeksi. kapeasti että laajasti tarkasteltuna. ”Peruskoulutus” osa- koska osa-alue nojautuu pitkälle Eurostatin keräämiin Myös muuttunut toimialaluokitus on saattanut aiheuttaa alueen PISA-mittaristoa on täydennetty oppilas/opettaja- tilastotietoihin. Tässä tapauksessa uuden tiedon sovelta- sen, että joitakin indikaattoreita ei enää löydy käytetyistä suhdeluvuilla sekä ensimmäisen että toisen asteen kou- minen saa vertailuryhmän keskiarvon eli arvon nolla. Sitä tietolähteistä. Aikaisemmin käytetyt aikasarjat ovat myös lutuksessa. Joidenkin indikaattoreiden laskentaa on myös ei tule tulkita näiden maiden sijoitukseksi uuden tiedon saattaneet muuttua takautuvasti tai jostakin vuodesta muutettu tai yksinkertaistettu. Tällaisia ovat esimerkiksi soveltamisessa. Tällaiset datarajoitukset on mainittu alkaen. Käytetyt luvut ovat lisäksi voineet olla ennakollisia. indikaattorit, joita ei löydy valmiiksi suhteessa väestöön tai asianomaisten kuvien kohdalla. Samoin kuin aikaisemmin Tekbaro2017:ssa on toteu- Tekbaro2017:ssa on yhdistetty aiemmat kestävää kehitystä kuvaavat osa-alueet ”ilmanlaatu” ja ”biologinen monimuotoisuus” uudeksi osa-alueeksi ”ympäristön 66 / T E K B A R O 2 0 1 7 bruttokansantuotteeseen. Koska valitut indikaattorit tai niiden aikasarjat ovat usein muuttuneet niistä luvuista, joita käytettiin edelli- Taulukko 2. Teknologiabarometrin indikaattorit aihealueittain INFORMAATIO Nuorten lukutaito Nuorten matemaattinen osaaminen Nuorten luonnontieteellinen osaaminen Oppilas/opettaja-suhde ensimmäisen asteen koulutuksessa Oppilas/opettaja-suhde toisen asteen koulutuksessa Yleissivistys ja osaaminen Koulutusmenojen osuus BKT:sta (%) Osallistuminen elinikäiseen oppimiseen (% 25-64 ikäluokasta) Korkea-asteen koulutuksen saanut väestönosa (% 25–64 -ikäluokista) Tieteellisteknologinen osaaminen Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus työvoimasta (%) Uudet tiede- ja teknologia-alan korkea-asteen tutkinnot (promillea 20–29 -ikäluokasta) Tiede- ja teknologia-alan tohtorin tutkinnot (% 25-34 ikäluokasta) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön osuus (% työvoimasta) Naisten osuus tutkijoista (%) Työvoima korkean ja keskikorkean teknologian teollisuudessa (% kokonaistyövoimasta) Työvoima korkean teknologian teollisuudessa ja palveluissa (% kokonaistyövoimasta) T&K-investoinnit Yritysten T&K-menojen osuus BKT:sta (%) Julkisten T&K-menojen osuus BKT:sta (%) Julkisen rahoituksen osuus T&K-menoista (%) Tieto- ja viestintäteknologia Tietotekniikkamenojen osuus BKT:sta (%) Viestintätekniikkamenojen osuus BKT:sta (%) Kiinteiden laajakaistojen yleisyys koko väestön keskuudessa (%) Internetin käyttöaste koko väestön keskuudessa (%), Eurostat Internetin käyttöaste koko väestön keskuudessa (%), ITU Kotitalouksien laajakaistayhteyksien yleisyys (% kotitalouksista) Matkapuhelinten yleisyys koko väestön keskuudessa, liittymiä per 100 asukasta Liikkuvien laajakaistojen yleisyys koko väestön keskuudessa (%) Kiinteiden laajakaistojen väh. 10 Mbps yleisyys koko väestön keskuudessa (%) Kiinteiden laajakaistojen väh. 100 Mbps yleisyys koko väestön keskuudessa (%) Verkko-ostoksia tehneiden Internet-käyttäjien osuus väestöstä (%) Laajakaistayhteyksien yleisyys koko väestön keskuudessa (%) Sähköisesti ostavien yritysten osuus (% yrityksistä, pl. mikroyritykset ja rahoituspalvelut) Sähköisen myynnin osuus yritysten liikevaihdosta (%, pl. mikroyritykset ja rahoituspalvelut) Turvatut Internet palvelimet, miljoonaa ihmistä kohden Uuden tiedon soveltaminen Innovatiivisten pk-yritysten osuus julkista t&k-rahoitusta saaneista yrityksistä (%) Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden keskisuurten yritysten osuus (% yrityspopulaatiosta) Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden pienten yritysten osuus (% yrityspopulaatiosta) Markkinoille uusia tuotteita tuoneiden osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista pienistä yrityksistä (%) Markkinoille uusia tuotteita tuoneiden osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista keskisuurista yrityksistä (%) Innovaatioyhteistyötä tehneiden osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista pienistä yrityksistä (%) Innovaatioyhteistyötä tehneiden osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista keskisuurista yrityksistä (%) TIETO Peruskoulutus TIETÄMYS Tiedon ymmärtäminen ja hallinta PCT-patenttihakemukset, miljoonaa asukasta kohden EPO:on tehdyt patenttihakemukset, miljoonaa asukasta kohden USPTO:n myöntämät patentit, miljoonaa asukasta kohden Tieteellisten artikkelien määrä, tuhatta asukasta kohden Työn tuottavuus (BKT työtuntia kohti) Korkean teknologian alojen tuotannon arvo, osuus BKT:sta (%) Korkean ja keskikorkean teknologian alojen arvonlisäys, osuus BKT:sta (%) Korkean teknologian vienti, osuus koko viennistä (%) Markkinaehtoiset osaamisintensiiviset palvelut, osuus BKT:sta (%) Korkean teknologian vienti, osuus teollisuuden viennistä (%) ICT palveluiden vienti, osuus palveluviennistä (%) ICT palveluiden vienti, laaja, osuus palveluviennistä (%) Yrittäjyys Yrittäjyysaktiivisuus, osuus aikuisväestöstä (%) Yritysenkelien osuus aikuisväestöstä (%) Aloittavien yritysten osuus aktiivisista yrityksistä (%) Yksityisen sektorin investointiaste (%) Uuden yrityksen rekisteröinnissä tarvittavien työvaiheiden määrä Verkottuneisuus ja kanvaisvälisyys Maahan tulevien ja maasta lähtevien ulkomaisten suorien sijoitusten osuus BKT:sta (%) Maasta lähtevien suorien sijoitusten kannan osuus BKT:sta (%) Maahan tulevien suorien sijoitusten kannan osuus BKT:sta (%) Ulkomaisen rahoituksen osuus yrityssektorin T&K:menoista, osuus BKT:stä (%) Avoimuus kansainväliselle kaupalle, tavaroiden tuonnin ja viennin arvo, osuus BKT:stä (%) Avoimuus kansainväliselle kaupalle, palveluiden tuonnin ja viennin arvo, osuus BKT:stä (%) 68 / T E K B A R O 2 0 1 7 KESTÄVÄ KEHITYS Terveys Elinajan odote vuosissa, miehet Elinajan odote vuosissa, naiset Terveen elinajan odote vuosissa, miehet Terveen elinajan odote vuosissa, naiset Tulonjako Tulonjaon suhdeluku, tulonjaon epätasaisuus Köyhyysriski ennen sosiaalisia tulonsiirtoja (%) Köyhyysriski sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen (%) Työllisyys Työllisyysaste (% 20-64 ikäluokasta) Ikääntyneiden työllisyysaste (% 55-64 ikäluokasta) Työttömyysaste (%) Nuorisotyöttömien osuus (%) Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) Ansiotulojen veroaste (%) Sukupuolten välinen tasa-arvo Naisten osuus kansanedustuslaitoksessa (%) Naisten osuus kansallisessa hallituksessa (%) Naisten työllisyysaste (%) Sukupuolten välinen palkkaero (% miesten keskimääräisestä tuntiansiosta) Ympäristönsuojelu Sijoitukset ympäristönsuojeluun, euroa henkilöä kohden Sijoitukset ympäristönsuojeluun, osuus BKT:sta (%) Kasvihuonekaasupäästöjen määrä henkilöä kohden Kasvihuonekaasupäästöt suhteessa BKT:een Energiaintensiteetti, energian kokonaiskulutus suhteessa BKT:een Uusiutuvien energialähteiden osuus kokonaisenergian tuotannosta, osuus sähkön kulutuksesta (%) Ympäristön tila Rikkioksidipäästöt suhteessa BKT:een Typpioksidipäästöt suhteessa BKT:een Haihtuvien organisten yhdisteiden päästöt suhteessa BKT:een Ilman ja veden epäpuhtauksien riski ihmisten terveydelle Altistuminen ilman pienhiukkasille ja niiden aiheuttama terveysriski Väestönosa, jonka altistus pienhiukkasille ylittää WHO:n riskirajan (%) Suojellut maa-alueet (%) Suojellut merialueet (%) Eläinten elinympäristöjen suojelu (%) T E K B A R O 2 0 1 7 / 69 5Viitteet: Aagaard, K. 2011. Kampen om basismidlerne, PhD thesis, Kauhanen A., 2012. Saksan työttömyysihme, Ajankohtaista Tilastokeskus, 2015a. Suomen virallinen tilasto (SVT): Aarhus University, Denmark. taloudessa ja tutkimuksessa 1/2012, Elinkeinoelämän tutki- Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu]. muslaitos. ISSN=1798-6206. 2014, Tutkimus- ja kehittämistoiminta Education at a Glance 2016: OECD Indicators. [viitattu: 2014 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.10.2016]. Saanti- 7.12.2016]. Saantitapa: http://www.oecd-ilibrary.org/ Lukkari, Jukka, 2015. Kehitystyön alamäki jatkuu. Tekniik- tapa: http://www.stat.fi/til/tkke/2014/tkke_2014_2015-10- docserver/download/9616041e.pdf ka ja talous 12.6.2015. 29_kat_001_fi.html Global Innovation Index 2016. [viitattu: 5.10.2016]. Saan- Obstbaum M., Tuomala J. 2015. Rakenteellisen työttömyy- Tilastokeskus, 2015b. Suomen virallinen tilasto (SVT): Tut- titapa: https://www. globalinnovationindex.org/gii-2016- den riski kasvaa, VATT Policy Brief 2-2015. kimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu]. ISSN=1798- report 6206. 2014, Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta . Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2016. PISA 2015: Suoma- Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.10.2016]. Saantitapa: Honkatutkia, J., Tamminen, S., Ahokas, J. 2014. Suomi on laisnuoret edelleen huipulla, pudotuksesta huolimatta. http://www.stat.fi/til/tkke/2014/tkke_2014_2015-10-29_ jo palvelutalous, VATT POLICY BRIEF 1-2014. [viitattu: 7.12.2016]. Saantitapa: http://www.minedu.fi/ kat_002_fi.html OPM/Tiedotteet/2016/12/ PISA2015.html Hämäläinen U., Juutilainen V-P. 2010. Nuoret – duunissa vai MOLlissa?, Talous & Yhteiskunta 1/2010. Valtioneuvoston kanslia, 2015. Ratkaisujen Suomi. PääSchmöller M. 2013. Näkökulma Saksan ”työllisyysihmee- ministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma. seen”: työmarkkinatoteutumat ja hyvinvointi työmarkkinoi- 29.5.2015. Hämäläinen U., Tuomala J. 2013. Faktaa nuorisotyöttömyy- den muutoksen jälkeen, Suomen Pankki, Rahapolitiikka- ja destä, VATT Policy brief 2-2013.; Larja L., Nuorten elinoloja tutkimusosasto, BoF Online 9/2013. ei voi kuvata pelkän työttömyysasteen avulla, Hyvinvointikatsaus 1/2013. logy and Innovation in Inclusive and Sustainable Industrial Skedinger P, 2016. Työmarkkinat Suomessa ja Ruotsissa – ruotsalainen näkökulma, Talous ja yhteiskunta 2/2016. Industrial Development Report, 2016. The Role of Technology and Innovation in Inclusive and Sustainable Industrial Development, UNIDO 2016. 70 / T E K B A R O 2 0 1 7 Industrial Development Report, 2016. The Role of TechnoDevelopment, UNIDO 2016. LIITE 1. KYSELY Osaaminen ja tiedon tuottaminen T E K B A R O 2 0 1 7 / 71 TULOSKUVAAJA 1.1. Suomen ja suomalaisten pitäisi suhtautua avoimemmin ulkomaalaisiin tieteen harjoittajiin (tutkijoihin) Yritysjohto 2016 Yritysjohto 2014 Yritysjohto 2011 Jäsenet 2016 Jäsenet 2014 Jäsenet 2011 Tyttöjä ja naisia tulisi enemmän rohkaista tieteellisiin opintoihin ja työuraan ryhtymiseen (Esitetty kysymys: Kertoisitteko, oletteko seuraavien väittämien kanssa samaa mieltä vai eri mieltä, kun puhutaan siitä, että nuoret ovat vähemmän kiinnostuneita tieteestä ja teknologiasta? Poliitikot 2016 Poliitikot 2014 Poliitikot 2011 Nuoret 2016 Nuoret 2014 Mitään ei tarvitse tehdä: yksilöiden oikeus valita on tärkeämpi kuin yhteiskunnan ja teollisuuden tarpeet Nuoret 2011 Viranomaisten pitäisi yrittää ratkaista tämä ongelma Yritykset löytävät aina tarvitsemansa pätevät henkilöt Se on suuri uhka tulevaisuuden yhteiskunnalle ja taloudelliselle kehitykselle Käyttäjien tarpeet pitäisi ottaa lähtökohdaksi innovaatioissa 0 72 / T E K B A R O 2 0 1 7 Arviot nuorten tiede- ja tekniikkakiinnostuksesta. 1 2 3 4 5 1 = Täysin eri mieltä, 2 = Jokseenkin eri mieltä, 3 = Vaikea sanoa, 4 =Jokseenkin samaa mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä). TULOSKUVAAJA 1.2. Urheilija 2016 ei kiinnosta 2016 kiinnostaa 2014 ei kiinnosta 2014 kiinnostaa 2011 ei kiinnosta 2011 kiinnostaa 2009 ei kiinnosta 2009 kiinnostaa 2007 ei kiinnosta 2007 kiinnostaa Insinööri Taiteilija Kiinnostus eri ammattiryhmiä kohtaan. Vastaajaryhmänä nuoret. Prosenttiosuudet kuvaavat vastausten osuutta kyselyn kokonaisvastauksista. (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu eri ammatteja ja työtehtäviä. Mitkä näistä aloista ovat sellaisia, joilla työskentelisitte mieluiten? Mainitse kahdesta neljään alaa. Entä mitkä alat kiinnostavat Teitä vähiten?). Toimittaja, sisällön tuottaja Liikemies tai nainen Tieteen harjoittaja (tutkija) Poliitikko Asianajaja (juristi) Lääkäri Tuomari -20% -15% -10% -5% 0% 5% 10% 15% 20% T E K B A R O 2 0 1 7 / 73 TULOSKUVAAJA 1.3. Työskentely itsenäisenä yrittäjänä Työssä voi viihtyä Nuoret 2016 Hyvä työtilanne ja työllisyys Nuoret 2014 Nuoret 2011 Mielenkiintoinen työ Työssä voi oppia uutta Miellyttävät työajat Työalan valintaan vaikuttavat syyt nuorilla. (Esitetty kysymys: Mistä syystä valitsitte mieluisimmiksi aloiksi juuri nämä? Kysymykseen vastattiin antamalla 2 pistettä tärkeimmällä syylle ja 1 piste toiseksi tärkeimmälle. Kuvassa esitetty yhteenlasketut pisteet.) Voi itse valita paikkakunnan, jolla työskentelee Eteenpäinpääsymahdollisuudet Työ miellyttävää Hyvä työturvallisuus Varma työpaikka Hyvä palkka 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18% TULOSKUVAAJA 1.4. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien osaaminen on Suomessa kansainvälistä huippuluokkaa Teknologia-ala on tulevaisuudessa houkutteleva työpaikka Nuoret 2016 Työ teknologia-alalla tarjoaa hyviä mahdollisuuksia uuden oppimiseen Nuoret 2011 Nuoret 2014 Työssä teknologia-alalla voi toteuttaa omia ajatuksiaan Teknologia-alan työpaikat ovat viihtyisiä (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu väittämiä koskien työntekoa teknologia-alalla sekä insinöörityön ominaispiirteitä. Mitä mieltä olet kustakin esitetystä väitteestä? 5 = täysin samaa mieltä, 4 = jokseenkin samaa mieltä, 3 = vaikea sanoa, 2 = jokseenkin eri mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Teknologia-alalla työntekijöiden ja työnantajien suhteet ovat paremmat kuin muilla aloilla Diplomi-insinöörin tai arkkitehdin koulutus tarjoaa hyvät työnsaantimahdollisuudet Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työ on itsenäistä Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien palkkataso on korkea Työ tekniikan parissa on mielenkiintoista 0 74 / T E K B A R O 2 0 1 7 Nuorten näkemyksiä teknologia-alan ja insinöörityön piirteistä. 1 2 3 4 5 TULOSKUVAAJA 1.5. Talous, yritykset, pörssi Euroopan yhdentymiseen ja Euroopan yhteisöön liittyvät asiat Nuoret 2016 Työ Nuoret 2011 Nuoret 2014 Ns. kolmas maailma ja alikehittyneisyys-ongelmat Ympäristöasiat, luonnonsuojelu, ekologia Jonkin tai joidenkin maamme alueiden tavat, murteet ja kulttuuri Nuorten kiinnostus erilaisia yhteiskunnallisia asioita kohtaan. (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu asioita, jotka saattavat kiinnostaa eri ihmisiä. Kuinka kiinnostunut itse olette näistä asioista? Kiinnostuneisuus voi olla esimerkiksi sitä, että seuraatte aihepiiriä koskevia uutisia, ohjelmia ja kirjoituksia. 5 = hyvin kiinnostunut, 4 = melko kiinnostunut, 3 = vaikea sanoa, 2 = ei kovin kiinnostunut, 1 = ei lainkaan kiinnostunut) Kotielämä Taiteet, viihde kuten teatteri, musiikki, elokuvat Erilaiset vakavat sosiaaliset ongelmat, kuten ihmisoikeudet ja köyhyys Urheilu Maamme sisä- ja ulkopolitiikka Tiede, tutkimus, teknologia 0 1 2 3 4 5 TULOSKUVAAJA 1.6. Oma työ ja/tai koulutus Nuoret 2016 Yleisötapahtumat, seminaarit, luennot Nuoret 2014 Nuoret 2011 Internet, tietoverkot Nuorten arvioita tieteen ja teknologian kehityksen seuraamisesta eri tiedonlähteistä. (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu joitain tieteellisestä ja teknologisesta kehityksestä kertovia tiedonlähteitä. Kuinka tärkeitä ne ovat Teille tiedettä ja tutkimusta koskevan tiedon välittäjinä? Tieteelliset julkaisut, tieteellinen kirjallisuus Ammatti- ja tietokirjallisuus 5 = hyvin tärkeä, 4 = melko tärkeä, 3 = vaikea sanoa, 2 = ei kovin tärkeä, 1 = ei lainkaan tärkeä). Tieteen saavutuksia esittelevät aikakauslehdet (kuten Tiede) Ns. yleisaikakauslehdet Televisio, radio Sanomalehdet 0 1 2 3 4 5 T E K B A R O 2 0 1 7 / 75 TULOSKUVAAJA 1.7. Luen harvoin lehtiartikkeleita tieteestä ja teknologiasta Nuoret 2016 Nuoret 2014 Nuoret 2011 Mieluummin katson tv-ohjelmia tieteestä ja teknologiasta kuin luen siitä lehtiartikkeleita (Kertoisitteko, oletteko seuraavien väittämien kanssa samaa mieltä vai eri mieltä siitä, kuinka tiedotusvälineet uutisoivat tieteestä ja teknologiasta. 5 = täysin samaa mieltä, 4 = jokseenkin samaa mieltä, 3 = vaikea sanoa, 2 = jokseenkin eri mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Useimmilla tieteellisen aihepiirin toimittajilla ei ole sopivaa taustaa tai koulutusta näihin aiheisiin Tieteen ja teknologian kehitykset esitetään usein liian kielteisesti Tiedettä ja teknologiaa koskevia lehtiartikkeleita ja ohjelmia on liikaa 0 76 / T E K B A R O 2 0 1 7 Nuorten arvioita tiedotusvälineiden tiedettä ja teknologiaa koskevasta uutisoinnista 1 2 3 4 5 TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTYMINEN T E K B A R O 2 0 1 7 / 77 TULOSKUVAAJA 2.1. Suomalaisen tieteen ja teknologisen tutkimuksen tulevat kehitysnäkymät Jäsenet 2016 Jäsenet 2014 Jäsenet 2011 Nuoret 2016 Nuoret 2014 Tieteestä ja sen tuloksista tiedottaminen kansalaisille Nuoret 2011 Poliitikot 2016 Poliitikot 2014 Poliitikot 2011 Yritysjohto 2016 Tieteellisen tutkimuksen hyödyllisyys kansalaisten arkielämän/hyvinvoinnin kannalta Yritysjohto 2014 Yritysjohto 2011 Tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen hyödyllisyys yhteiskunnan/talouden kannalta Tieteen kyky tuottaa luotettavia/ paikkansa pitäviä tuloksia Tutkimuksen suuntautuminen olennaisiin/tärkeisiin asioihin Tutkimusrahoituksen riittävyys 0 78 / T E K B A R O 2 0 1 7 1 2 3 4 5 Suomalaisen tieteen ja tutkimuksen arviointi, osa 1. (Esitetty kysymys: Kuinka hyvin tai huonosti näette seuraavien tieteeseen ja teknologiseen tutkimukseen liittyvät asiat olevan maassamme nykyisin, koetteko tilanteen olevan hyvän vai huonon? 1 = Erittäin huono, 2 = Melko huono, 3 = Vaikea sanoa, 4 = Melko hyvä, 5 = Erittäin hyvä). TULOSKUVAAJA 2.2. Jäsenet 2016 Jäsenet 2014 Jäsenet 2011 Nuoret 2016 Nuoret 2014 Nuoret 2011 Poliitikot 2016 Poliitikot 2014 Poliitikot 2011 Yritysjohto 2016 Yritysjohto 2014 Yritysjohto 2011 Tieteen/tutkijoiden etiikka ja moraali Tutkimuksen riippumattomuus, puolueettomuus Suomalaisen tieteen ja tutkimuksen arviointi, osa 2. (Esitetty kysymys: Kuinka hyvin tai huonosti näette seuraavien tieteeseen ja teknologiseen tutkimukseen liittyvät asiat olevan maassamme nykyisin, koetteko tilanteen olevan hyvän vai huonon? 1 = Erittäin huono, 2 = Melko huono, 3 = Vaikea sanoa, 4 = Melko hyvä, 5 = Erittäin hyvä). Maamme tutkimustoiminnassa viime vuosina tapahtunut kehitys Tieteemme taso kansainvälisesti vertaillen Lääketieteen taso Teknologian taso Maamme tieteen ja tutkimuksen laatu ja taso yleisesti ottaen 0 1 2 3 4 5 T E K B A R O 2 0 1 7 / 79 TULOSKUVAAJA 2.3. Jäsenet 2016 VTT (Valtion teknillinen tutkimuskeskus) Jäsenet 2014 Jäsenet 2011 Nuoret 2016 Nuoret 2014 Tekes (Teknologian kehittämiskeskus) Nuoret 2011 Poliitikot 2016 Poliitikot 2014 Poliitikot 2011 Yritysjohto 2016 Suomen Akatemia Yritysjohto 2014 Yritysjohto 2011 Yliopistot ja korkeakoulut Tiede ja tutkimus, tiedeyhteisö (yleisesti ottaen) Nokia Oyj Suuryritykset Puolustusvoimat 0 80 / T E K B A R O 2 0 1 7 1 2 3 4 5 Luottamus instituutioihin, osa 1. (Esitetty kysymys: Kuinka luottavaisia olette siihen, että alla lueteltujen yhteiskunnallisten instituutioiden toiminta on yhteiseen hyvään tähtäävää, sidosryhmiinsä nähden oikeudenmukaista ja tasapuolista sekä eettisesti kestävää? 1 = Hyvin vähäistä, 2 = Melko vähäistä, 3 =Vaikea sanoa, 4 = Melko suurta, 5 = Hyvin suurta). TULOSKUVAAJA 2.4. Poliisi Jäsenet 2016 Luottamus instituutioihin, osa 2. Jäsenet 2014 (Esitetty kysymys: Kuinka luottavaisia olette siihen, että alla lueteltujen yhteiskunnallisten instituutioiden toiminta on yhteiseen hyvään tähtäävää, sidosryhmiinsä nähden oikeudenmukaista ja tasapuolista sekä eettisesti kestävää? Jäsenet 2011 Nuoret 2016 Tiedotusvälineet, media Nuoret 2014 Nuoret 2011 Poliitikot 2016 Poliitikot 2014 Euroopan unioni, EU Poliitikot 2011 1 = Hyvin vähäistä, 2 = Melko vähäistä, 3 =Vaikea sanoa, 4 = Melko suurta, 5 = Hyvin suurta). Yritysjohto 2016 Yritysjohto 2014 Yritysjohto 2011 Poliittiset puolueet Ammattiyhdistysliike Oikeuslaitos, tuomioistuimet Kirkko Eduskunta 0 1 2 3 4 5 T E K B A R O 2 0 1 7 / 81 TULOSKUVAAJA 2.5. Tieto on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi voimavara niin koko yhteiskunnan kuin yksittäisten kansalaistenkin menestyksen kannalta Jäsenet 2016 Jäsenet 2014 Jäsenet 2011 Nuoret 2016 Nuoret 2014 Korkeakoulujen lisääntynyt yhteistyö yritysten kanssa on antanut voimakkaan kehityssysäyksen maamme tutkimustoiminnalle Nuoret 2011 Poliitikot 2016 Poliitikot 2014 Poliitikot 2011 Yritysjohto 2016 Perustavaa laatua oleva tieteellinen tutkimus on olennaista uusien teknologioiden kehittämiseksi Yritysjohto 2014 Yritysjohto 2011 Tutkimusvarat pitäisi kohdentaa vain taloudellisesti parhaiten kannattaville/ hyödynnettäville tieteenaloille Vaikka tieteellinen tutkimustoiminta vaatii paljon taloudellisia voimavaroja, siihen panostaminen antaa yhteiskunnalle korkean koron 0 82 / T E K B A R O 2 0 1 7 1 2 3 4 5 Tutkimuksen merkitys talouden ja yhteiskunnan kehityksen kannalta. (Esitetty kysymys: Mitä mieltä olette seuraavista tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen tulosten hyödyntämiseen liittyvistä väittämistä, oletteko niiden kanssa samaa vai eri mieltä? 1 = Täysin eri mieltä, 2 = Jokseenkin eri mieltä, 3 = Vaikea sanoa, 4 =Jokseenkin samaa mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä.) TULOSKUVAAJA 2.6. Suomen viime vuosien huikea menestys maailmalla perustuu ennen muuta maassamme annettavan koulutuksen korkeatasoisuuteen ja tasa-arvoisuuteen Jäsenet 2016 Jäsenet 2014 Tieteen hyödyt ovat suurempia kuin mitkään haitalliset vaikutukset, joita sillä voi olla Jäsenet 2011 Poliitikot 2016 Poliitikot 2014 Vain soveltamalla kaikkein pisimmälle edistynyttä teknologiaa taloutemme voi tulla kilpailukykyisemmäksi Poliitikot 2011 Tieteellä ja teknologialla on tärkeä asema teollisessa kehityksessä Teknologian asema nyky-Suomessa. (Esitetty kysymys: Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä, oletteko niiden kanssa samaa vai eri mieltä? 1 = Täysin eri mieltä, 2 = Jokseenkin eri mieltä, 3 = Vaikea sanoa, 4 = Jokseenkin samaa mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä.) Monet high tech -tuotteet (huipputeknolgian tuotteet) ovat vain ”vekottimia” Internet on tärkeä uusien taloudellisten toimintojen kehitykselle 0 1 2 3 4 5 TULOSKUVAAJA 2.7. Tieteen kehitys johtaa teknokratian (asiantuntijavallan) kasvuun yhteiskunnassa Jäsenet 2016 Jäsenet 2014 Jäsenet 2011 Tieteen kehitys sisältää suuria riskejä, joista voi seurata hallitsematonta tuhoa Tiede ja teknologia ovat nousemassa ihmisen palvelijasta ihmisen herraksi Tekniikan kehityksen vaikutus elämänlaatuun. (Esitetty kysymys: Kertoisitteko, oletteko seuraavien väittämien kanssa samaa mieltä vai eri mieltä siitä, kuinka tieteen ja teknologian kehitys on yhteydessä yhteiskunnan kehitykseen? 1 = Täysin eri mieltä, 2 = Jokseenkin eri mieltä, 3 = Vaikea sanoa, 4 =Jokseenkin samaa mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä.) Tieteen kehitys ja uusien keksintöjen käyttöönotto luo ongelmia yhtä paljon kuin ratkaisee niitä Tieteen ja tekniikan kehitys muuttaa ihmisten elämää ja elämäntapaa liian nopeasti 0 1 2 3 4 5 T E K B A R O 2 0 1 7 / 83 TULOSKUVAAJA 2.8. Ympäristön saastumisen estäminen/ tilan parantaminen Jäsenet 2016 Jäsenet 2014 Jäsenet 2011 Nuoret 2016 Nuoret 2014 Elämän turvallisuuden lisääminen Nuoret 2011 Poliitikot 2016 Poliitikot 2014 Poliitikot 2011 Henkisen hyvinvoinnin/ onnellisuuden lisääminen Aineellisen hyvinvoinnin/ elintason parantaminen Ihmisten eliniän pidentäminen Sairauksien (kuten syöpä, aids ja BSE) voittaminen 0 84 / T E K B A R O 2 0 1 7 1 2 3 4 5 Näkemykset tieteen kyvystä ratkaista ihmiskunnan ongelmia, osa 1. (Esitetty kysymys: Millaisiksi arvioitte tieteen ja teknologian kyvyn ratkaista ongelmia ja tuoda ihmiskunnalle merkittävää apua eri asioissa? 1 = Ei kykene lainkaan, 2 = Ei kovin hyvät, 3 = Vaikea sanoa, 4 = Melko hyvät, 5 = Erittäin hyvät.) TULOSKUVAAJA 2.9. Jäsenet 2016 Rauhan edistäminen, sotien/kriisien estäminen Jäsenet 2014 Jäsenet 2011 Nuoret 2016 Nuoret 2014 Demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistäminen Näkemykset tieteen kyvystä ratkaista ihmiskunnan ongelmia, osa 2. (Esitetty kysymys: Millaisiksi arvioitte tieteen ja teknologian kyvyn ratkaista ongelmia ja tuoda ihmiskunnalle merkittävää apua eri asioissa? Nuoret 2011 Poliitikot 2016 Poliitikot 2014 Poliitikot 2011 Työelämän, työolojen ja turvallisuuden parantaminen - 1 = Ei kykene lainkaan, 2 = Ei kovin hyvät, 3 = Vaikea sanoa, 4 = Melko hyvät, 5 = Erittäin hyvät.) Ravinnontuotanto, nälän poistaminen maailmasta Energiantuotanto, energiaongelmien ratkaiseminen Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen/jarruttaminen 0 1 2 3 4 5 T E K B A R O 2 0 1 7 / 85 TULOSKUVAAJA 2.10. Työn kuormittavuus (infoähky) on lisääntynyt Jäsenet 2016 Työnne kannalta merkittävää tietovirtaa on helpompi hallita Jäsenet 2014 TEKin jäsenten arvioita informaatioteknologian aiheuttamasta muutoksesta työtapoihin. Jäsenet 2011 (Esitetty kysymys: Kun ajatellaan informaatio- ja viestintätekniikan, kuten tietokoneen, internetin tai sähköpostin käyttöä niin, millä tavoin se on muuttanut työtapojanne? Oletteko samaa vai eri mieltä seuraavien väittämien kanssa? Työnne on helpompaa On helpompaa yhdistää työ ja yksityiselämä 5 = täysin samaa mieltä, 4 = jokseenkin samaa mieltä, 3 = vaikea sanoa, 2 = jokseenkin eri mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Suoritatte enemmän tehtäviä päivän aikana Teillä on työssänne enemmän vastuuta Tarvitsette työssänne enemmän ammattitaitoa 0 1 2 3 4 5 TULOSKUVAAJA 2.11. Eri hallinnonalojen yhteistyön esteiden poistaminen ja yhteistyön tehostaminen Poliitikot 2016 Poliitikot 2014 Poliitikot 2011 Tietotekniikan (sähköiset palvelut) käytön lisääminen julkispalveluissa Julkistaustaisten sektorikohtaisten organisaatioiden yhdistäminen Organisaatioiden siirto paikkakunnalta toiselle Kuntien yhdistäminen Muuta 0% 86 / T E K B A R O 2 0 1 7 20% 40% 60% 80% Poliitikkojen arvioita julkisen sektorin tuottavuuden edistämiseksi. (Esitetty kysymys: Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on yksi yhteiskuntamme keskeisistä haasteista. Mitkä keinot seuraavista ovat tehokkaimpia tuottavuuden parantamiseksi?). TULOSKUVAAJA 2.12. Genetiikka eli perinnöllisyystiede Yritysjohto 2016 Rakennustekniikka Yritysjohto 2014 Yritysjohto 2011 Maa- ja metsätalouden teknologiat Elektroniikka Valmistusteknologiat Ympäristöteknologiat Tuotekehitysinvestointien suuntien kehitys. (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu alueita, joilla parhaillaan kehitetään uutta teknologiaa. Miten uskotte yrityksenne tutkimus ja tuotekehitysinvestointien kehittyvän kullakin alueella seuraavan puolen vuoden aikana suhteessa yrityksenne tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien yleiseen kehitykseen? IOlmoitettu vastausten keskiarvot, mikäli yritys toimii kyseisessä teknologiassa. 0 = Emme toimi kyseisessä teknologiassa, 1 = Sijoitetaan keskimääräistä huomattavasti vähemmän, 2 = Sijoitetaan keskimääräistä vähemmän, 3 = Vaikea sanoa, 4 = Sijoitetaan keskimääräistä enemmän, 5 = Sijoitetaan keskimääräistä huomattavasti enemmän). Liikenne- ja kuljetusteknologiat Avaruustutkimus Uudet materiaalit ja aineet Televiestintä Bio- ja lääketeknologia Tietokoneet ja viestintäteknologia Energiateknologiat 0 1 2 3 4 5 TULOSKUVAAJA 2.13. Vuoden aikana Yritysjohto 2016 Yritysjohto 2014 Yritysjohto 2011 Yritysjohto 2009 Yritysjohto 2007 Puolen vuoden aikana 1 2 3 4 5 Tuotekehityspanostusten kehitys. (Esitetty kysymys: Mikä on näkemyksenne siitä, miten yrityksenne investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen tulevat kehittymään seuraavan puolen vuoden aikana? Entä vuoden kuluessa? 1 = pienenevät huomattavasti, 2 = pienenevät, 3 = vaikea sanoa, 4 = lisääntyvät, 5 = lisääntyvät huomattavasti). INNOVATIIVINEN YHTEISKUNTA 88 / T E K B A R O 2 0 1 7 TULOSKUVAAJA 3.1. Genetiikka eli perinnöllisyystiede Jäsenet 2016 Jäsenet 2014 Jäsenet 2011 Poliitikot 2016 Rakennustekniikka Poliitikot 2014 Poliitikot 2011 Maa- ja metsätalouden teknologiat Tekniikan kehitys ja elämänlaatu, osa 1. (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu alueita, joilla parhaillaan kehitetään uutta teknologiaa. Uskotteko kullakin alueella tapahtuvan kehityksen parantavan elämänlaatuamme seuraavan 20 vuoden aikana, eikö sillä ole mitään merkitystä vai viekö se asiat huonompaan suuntaan? 5 = parantaa huomattavasti, 4 = parantaa, 3 = vaikea sanoa, 3 = huonontaa, 1 = huonontaa huomattavasti). Elektroniikka Valmistusteknologiat Ympäristöteknologiat Liikenne- ja kuljetusteknologiat 0 1 2 3 4 5 T E K B A R O 2 0 1 7 / 89 TULOSKUVAAJA 3.2. Jäsenet 2016 Avaruustutkimus Jäsenet 2014 Jäsenet 2011 Poliitikot 2016 Poliitikot 2014 Uudet materiaalit ja aineet Poliitikot 2011 (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu alueita, joilla parhaillaan kehitetään uutta teknologiaa. Uskotteko kullakin alueella tapahtuvan kehityksen parantavan elämänlaatuamme seuraavan 20 vuoden aikana, eikö sillä ole mitään merkitystä vai viekö se asiat huonompaan suuntaan? 5 = parantaa huomattavasti, 4 = parantaa, 3 = vaikea sanoa, 2 = huonontaa, 1 = huonontaa huomattavasti). Televiestintä Bio- ja lääkintäteknologia Tietokoneet ja viestintäteknologia Energiateknologiat 0 90 / T E K B A R O 2 0 1 7 Tekniikan kehitys ja elämänlaatu, osa 2. 1 2 3 4 5 KESTÄVÄ KEHITYS T E K B A R O 2 0 1 7 / 91 TULOSKUVAAJA 4.1. Kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttama ilmaston lämpeneminen, meriveden pinnan nousu ja myrskyjen lisääntyminen Poliitikot 2016 Avohakkuut ja metsämaan muokkaus Poliitikot 2014 Poliitikot 2011 Öljyn ja kivihiilen käyttö polttoaineena Autojen tuottamat ympäristösaasteet Suhtautuminen ympäristön uhkatekijöihin. (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu eräitä ympäristökysymyksiä. Ilmoittakaa jokaisen kohdalla, miten vakavana ongelmana pidätte asiaa maassamme. Valitkaa esitetyistä vaihtoehdosta mielipidettänne lähinnä vastaavan vaihtoehdon numero. 1 = Asia ei ole nykyisin tärkeä, 2 = Asia on tärkeä, mutta se on hallinnassa niin ettei siitä aiheudu haittoja, 3 = Asia on merkitykseltään ongelma ja siihen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, 4 = Asia on vakava ja vaatii välittömiä toimenpiteitä, 5 = Asia on niin vakava, että voidaan puhua katastrofista.) Merien ja järvien saastuminen Maataloudessa käytetyt torjunta-aineet ja lannoitteet Uhanalaisten eläinten ja kasvilajien häviäminen Ydinenergian aiheuttamat jäteongelmat Ilmansaasteista johtuva metsäkuolemien uhka 0 1 2 3 4 5 TULOSKUVAAJA 4.2. Maailmanlaajuisella tasolla Jäsenet 2016 Jäsenet 2014 Arviot suomalaisten viranomaisten toiminnasta ympäristönsuojelussa eri aluetasoilla. Jäsenet 2011 Euroopan unionin tasolla Poliitikot 2016 Poliitikot 2014 Poliitikot 2011 1 = Tehottomasti, 2 = Melko tehottomasti, 3 = Vaikea sanoa, 4 = Melko tehokkaasti, 5 = Tehokkaasti.) Kansallisella tasolla Alueellisella tasolla Paikallisella tasolla 0 92 / T E K B A R O 2 0 1 7 (Esitetty kysymys: Toimivatko julkiset viranomaiset seuraavilla alueellisilla tasoilla mielestänne tehokkaasti ympäristön suojelun hyväksi vai ei? 1 2 3 4 5 LIITE 2. TILASTOINDIKAATTORIT KOKONAISINDEKSI. TEKBaro 2014 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen informaatiota, tietoa, tietämystä sekä kestävää kehitystä kuvaavien indeksien mukaan. TEKBaro 2016 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 -0,2 -0,4 -0,6 -0,8 ni pa Ja t Ko re a la UK dy sv al Yh ks a t aa ko m an Sa sk a Al Ta n ot si Ru om i -1,0 Su Kokonaisindeksi. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen informaatiota, tietoa, tietämystä sekä kestävää kehitystä kuvaavien indeksien mukaan. Yhdistelmäindikaattori, maiden keskiarvo = 0. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. T E K B A R O 2 0 1 7 / 93 94 / T E K B A R O 2 0 1 7 OSAAMINEN JA TIEDON TUOTTAMINEN INDIKAATTORI 1.19. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen peruskoulutuksessa, yleissivistyksessä ja osaamisessa sekä tieteellis-teknologisessa osaamisessa, kokonaisindikaattori TEKBaro 2014 TEKBaro 2016 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 -0,2 -0,4 -0,6 -0,8 ni pa Ja t Ko re a la UK dy sv al Yh ks a Sa ko m aa t sk a an Al Ta n ot si Ru om i -1,0 Su Indikaattori 1.19. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen peruskoulutusta, yleissivistystä ja osaamista sekä tieteellis-teknologista osaamista kuvaavien indeksien mukaan. Yhdistelmäindikaattori, maiden keskiarvo = 0. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. T E K B A R O 2 0 1 7 / 95 Peruskoulutus INDIKAATTORI 1.2. INDIKAATTORI 1.1. 2009 Nuorten lukutaito PISA-tutkimuksessa (OECD, PISA Results 2003-2012). 2012 2009 Nuorten matematiikkaosaaminen PISA-tutkimuksessa (OECD, PISA Results 2003-2015). 2012 2015 2015 560 580 540 560 Indikaattori 1.2. Nuorten matematiikkaosaaminen PISA-tutkimuksessa. PISA Performance in mathematics, http://www.oecd.org/ pisa/pisa-2015-results-in-focus.pdf, OECD, PISA Results 2003-2015. 540 520 520 500 500 480 480 460 Indikaattori 1.3. Nuorten luonnontieteellinen osaaminen PISA-tutkimuksessa (OECD, PISA Results 2003-2012). PISA Performance in science, http://www.oecd.org/pisa/ pisa-2015-results-in-focus.pdf, OECD, PISA Results 20032015. 460 440 ni pa Ja t Ko re a la UK Yh dy sv al ks a t aa ko m an Sa sk a Ta n i om Su Ru ni pa Ja t la dy sv al Ko re a Al Al Yh UK ks a Sa t aa an ko m Ta n Ru om Su sk a 400 ot si 400 i 420 ot si 440 420 INDIKAATTORI 1.4. INDIKAATTORI 1.3. 2009 Nuorten luonnontieteellinen osaaminen PISA-tutkimuksessa (OECD, PISA Results 2003-2015). 2012 2009 Oppilas/opettaja-suhde ensimmäisen asteen koulutuksessa (UNESCO). 2011 2013 2015 25 580 560 20 540 520 15 500 480 10 460 440 5 420 ni pa Ja Ko re a t la UK dy sv al Yh ks a Sa t aa ko m Al an Ta ns ka Ru ot si Su om ni pa Ja Ko re a UK Yh dy sv al la t ks a Sa t aa ko m Al an Ta ns ka i Su om Ru ot si 96 / T E K B A R O 2 0 1 7 i 0 400 Indikaattori 1.1. Nuorten lukutaito PISA-tutkimuksessa. PISA Performance in reading, http://www.oecd.org/pisa/ pisa-2015-results-in-focus.pdf, OECD, PISA Results 20032015. Indikaattori 1.4. Oppilas/opettaja-suhde ensimmäisen asteen koulutuksessa. Pupil-teacher ratio in primary education (headcount basis) Primary school pupil-teacher ratio is the average number of pupils per teacher in primary school, UNESCO. 2007 2009 ni pa Ja Yh an Ko re a i om Su pa Ja la Al Al Yh dy sv al Sa t aa an ko m Ta n t 0 la 0 UK 1 dy sv al 2 2 ks a 4 Sa 3 t 6 aa 4 ko m 8 sk a 5 Ta n 10 Ru 6 ni 12 t 7 Ko re a 14 UK 8 ks a 16 sk a 9 ot si 18 ot si 2011 10 INDIKAATTORI 1.8. INDIKAATTORI 1.7. Osallistuminen elinikäiseen oppimiseen, prosenttia 25–64 ikäluokasta (Eurostat). 2010 2012 Korkea-asteen koulutuksen saanut väestönosa, prosenttia 25–64 –ikäluokasta (OECD Education at a Glance). 2010 2012 2015 2014 40 50 45 35 40 30 35 25 30 20 25 15 20 15 10 10 5 5 0 pa ni Ja Ko re a la t UK ks a Sa dy sv al Yh Al a nk om aa t sk a Ta n ot si Ru i Su om ni pa Ja Ko re a t la UK t Sa ks a dy sv al Yh Al an ko m aa sk a Ta n ot si Ru m i 0 Su o Indikaattori 1.8. Korkea-asteen koulutuksen saanut väestönosa, prosenttia 25–64 -ikäluokasta. Population with higher education (% of people aged 2564). Those who have completed tertiary education aged 25-64 as a percentage of the population of that age group. Tertiary education includes both tertiary-type ”A programmes”, which are largely theoretically-based and designed to provide qualifications for entry to advanced research programmes and professions with high skill requirements, as well as tertiary-type ”B programmes” which are classified at the same level of competencies as tertiary-type A programmes but are more occupationally-oriented and lead to direct labour market access. OECD Education at a Glance. Koulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta, prosenttia (Eurostat). 20 i Indikaattori 1.7. Osallistuminen elinikäiseen oppimiseen, prosenttia 25–64 ikäluokasta. Life-long learning: Adult participation in education and training, percentage of the population aged 25-64 participating in education and training over the four weeks prior to the EU Labour Force Survey, Eurostat. 2011 2013 Ru Indikaattori 1.6. Koulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta, prosenttia. Public expenditure on education as a percentage of GDP, Eurostat. 2009 Oppilas/opettaja-suhde toisen asteen koulutuksessa (UNESCO). om Yleissivistys ja osaaminen INDIKAATTORI 1.6. INDIKAATTORI 1.5. Su Indikaattori 1.5. Oppilas/opettaja-suhde toisen asteen koulutuksessa. Pupil-teacher ratio in secondary education (headcount basis). Secondary school pupil-teacher ratio is the number of pupils enrolled in secondary school divided by the number of secondary school teachers (regardless of their teaching assignment), UNESCO. T E K B A R O 2 0 1 7 / 97 INDIKAATTORI 1.9. Tieteellis-teknologinen osaaminen INDIKAATTORI 1.10. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus työvoimasta, prosenttia (ILO). 2010 2012 2014 45 40 Uudet tiede- ja teknologia-alan tutkinnot, promillea 20–29 –ikäluokasta (Eurostat). 2008 2010 2012 30 25 35 Indikaattori 1.9. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus työvoimasta, prosenttia. Labour force with tertiary education (% of people aged 25-64), Labour force with tertiary education is the share of the total labour force that attained or completed tertiary education as the highest level of education. International Labour Organization ILO. 20 30 25 15 20 10 15 10 5 5 ni pa Ja t Ko re a la UK Yh dy sv al ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n i om Su Ru ni pa Ja t la dy sv al Ko re a Al Al Yh UK ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n i ot si Ru om Su ot si 0 0 INDIKAATTORI 1.12. INDIKAATTORI 1.11. Tiede- ja teknologia-alan tohtorintutkinnot, promillea 25–34 -ikäluokasta (Eurostat). 2008 2010 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön osuus kokonaistyövoimasta, prosenttia (Eurostat). 2010 2012 2012 1,8 2014 2,5 1,6 2 1,4 1,2 1,5 1 0,8 1 0,6 0,4 0,5 0,2 98 / T E K B A R O 2 0 1 7 pa ni Ja Ko re a la t UK ks a Sa dy sv al Yh Al a nk om aa t sk a Ta n ot si Ru i Su om an i Ja p Ko re a UK Yh dy sv al la t ks a Sa aa t ko m Al an Ta ns ka 0 Ru ot si Su om i 0 Indikaattori 1.10. Uudet tiede- ja teknologia-alan tutkinnot, promillea 20–29 -ikäluokasta. Tertiary graduates in science and technology per 1 000 of population aged 20-29 years. It includes new tertiary graduates in a calendar year from both public and private institutions completing graduate and post graduate studies compared to an age group that corresponds to the typical graduation age in most countries. It does not correspond to the number of graduates in these fields who are available in the labour market in this specific year. The levels and fields of education and training used follow the 1997 version of the International Standard Classification of Education (ISCED97) and the Eurostat Manual of fields of education and training (1999). Eurostat. Indikaattori 1.11. Tiede- ja teknologia-alan tohtorintutkinnot, promillea 25–34 -ikäluokasta. Doctoral degrees in techno-scientific fields per 1 000 of the population aged 25–34. Graduates (ISCED 6) from science, mathematics, computing, engineering, manufacturing & construction fields per 1000 of the population aged 25-34. Eurostat. Indikaattori 1.12. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön osuus kokonaistyövoimasta, prosenttia. Share of research and development personnel, in full time equivalents (% of the labour force). R&D personnel include all persons employed directly on R&D, plus persons supplying direct services to R&D, such as managers, administrative staff and office staff. The measure shown is total R&D personnel in full time equivalents as a percentage of the economic active population. Please note that the calculation of the measure has changed from being based on head count to full time equivalents from January 2010. Eurostat. INDIKAATTORI 1.14. INDIKAATTORI 1.13. Naisten osuus tutkijoista, prosenttia (Eurostat). 2009 2011 45 2012 2014 6 5 35 30 4 25 3 20 2 15 10 1 5 INDIKAATTORI 1.15. ni pa Ja Ko re a t la UK Yh dy sv al ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n i Su Ru ni pa Ja Ko re a t la Al Al Yh UK ks a dy sv al ko m an Sa aa t sk a Ta n i ot si Ru om ot si 0 0 Su Indikaattori 1.15. Työvoima korkean teknologian teollisuudessa ja osaamisintensiivisissä palveluissa, prosenttia kokonaistyövoimasta. Employment in high-technology manufacturing sectors and in knowledge-intensive high-technology services (I64, K72, K73), Share of total employment (%).Statistics on high-tech industry and knowledge-intensive services uses various other domains and sources of Eurostat’s official statistic. Eurostat. 2010 2013 40 Indikaattori 1.14. Työvoima korkean ja keskikorkean teknologian teollisuudessa, prosenttia kokonaistyövoimasta. Employment in high- and medium-high-technology manufacturing, % of total employment. The definition of high- and medium-high technology manufacturing sectors is based on the OECD definition (itself based on the ratio of R&D expenditure to GDP). Statistics on high-tech industry uses various other domains and sources of Eurostat’s official statistics, Eurostat. Työvoima korkean ja keskikorkean teknologian teollisuudessa, prosenttia kokonaistyövoimasta (Eurostat). om Indikaattori 1.13. Naisten osuus tutkijoista, prosenttia. Share of women researchers among total researchers, in head count %. Researchers are professionals engaged in the conception or creation of new knowledge, products, processes, methods and systems, and in the management of the projects concerned. Eurostat. INDIKAATTORI 1.16. Työvoima korkean teknologian teollisuudessa ja osaamisintensiivisissä palveluissa, prosenttia kokonaistyövoimasta (Eurostat). 2010 2012 2014 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen peruskoulutuksessa PISA-tutkimukseen ja oppilas/opettajasuhteeseen perustuen. TEKBaro2014 TEKBaro2016 1,0 7 Yhdistelmäindikaattorit 6 0,5 5 4 0,0 3 2 -0,5 1 0 ni pa Ja Ko re a t la dy sv al UK Yh ks a Sa t aa ko m Al an Ta ns ka Ru ot si i Su om ni pa Ja Ko re a t la UK dy sv al Yh ks a Sa t aa ko m Al an Ta ns ka Ru ot si i -1,0 Su om Indikaattorit 1.16. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen peruskoulutuksessa PISA-tutkimukseen ja oppilas/opettaja-suhteeseen perustuen. Yhdistelmäindikaattori, maiden keskiarvo = 0. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. T E K B A R O 2 0 1 7 / 99 INDIKAATTORI 1.18. INDIKAATTORI 1.17. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen yleissivistyksessä ja osaamisessa mitattuna koulutusmenojen BKT-osuudella, korkeakoulutettujen väestöosuudella sekä elinikäisen oppimisen mittareilla. 1,0 TEKBaro2014 TEKBaro2016 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tieteellisteknologisessa osaamisessa mitattuna korkeakoulutettujen työvoimaosuudella, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudella, korkean teknologian teollisuuden ja palveluiden ja t&k-henkilöstön työvoimaosuudella sekä naisten osuudella tutkijoista. 1,0 TEK Baro 2014 TEK Baro 2016 0,5 0,5 Indikaattori 1.18. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tieteellis-teknologisessa osaamisessa mitattuna korkeakoulutettujen työvoimaosuudella, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudella, korkean teknologian teollisuuden ja palveluiden ja t&k-henkilöstön työvoimaosuudella sekä naisten osuudella tutkijoista. Yhdistelmäindikaattori, maiden keskiarvo = 0. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. 0,0 0,0 -0,5 -0,5 -1,0 -1,0 ni 100 / T E K B A R O 2 0 1 7 ni pa Ja t Ko re a la UK ks a Sa dy sv al Yh Al an ko m aa t sk a ot si Ta n Su Ru i -1,5 om pa Ja Ko re a t la dy sv al UK Yh ks a Sa ko m aa t sk a Al an Ta n ot si Ru Su om i -1,5 Indikaattorit 1.17. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen yleissivistyksessä ja osaamisessa mitattuna koulutusmenojen BKT-osuudella, korkeakoulutettujen väestöosuudella sekä elinikäisen oppimisen mittareilla. Yhdistelmäindikaattori, maiden keskiarvo = 0. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTYMINEN Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen investoinneissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, tieto- ja viestintäteknologiassa sekä uuden tiedon soveltamisessa, kokonaisindikaattori. TEKBaro 2014 TEKBaro 2016 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 -0,2 -0,4 -0,6 ni pa Ja t Ko re a la UK dy sv al Yh ks a Sa t aa ko m an Al Ta n ot si Ru i -1,0 sk a -0,8 om Indikaattori 2.29. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen investoinneissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, tietoja viestintäteknologiassa sekä uuden tiedon soveltamisessa. Yhdistelmäindikaattori, maiden keskiarvo = 0. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. INDIKAATTORI 2.29. Su Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen T E K B A R O 2 0 1 7 / 101 INDIKAATTORI 2.1. INDIKAATTORI 2.2. Yritysten t&k-menot, prosenttia BKT:sta (Eurostat). 2009 2009 Julkiset t&k-menot, prosenttia BTK:sta (Eurostat). 2011 2011 2013 2013 1,0 3,5 0,9 3,0 0,8 2,5 Indikaattori 2.2. Julkiset t&k-menot, prosenttia BTK:sta. Total intramural R&D expenditure by government (GERD), % of gross domestic product (GDP). Research and experimental development (R&D) comprise creative work undertaken on a systematic basis in order to increase the stock of knowledge, including knowledge of man, culture and society and the use of this stock of knowledge to devise new applications (Frascati Manual, 2002 edition, § 63). Eurostat. 0,7 0,6 2,0 0,5 1,5 0,4 0,3 1,0 0,2 0,5 0,1 ni pa Ja t Ko re a la UK Yh dy sv al ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n i om Su Ru ni pa Ja Ko re a t la dy sv al Al Al Yh UK ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n i ot si Ru om Su ot si 0,0 0,0 INDIKAATTORI 2.4. INDIKAATTORI 2.3. 2009 Julkisen rahoituksen osuus t&k-menoista, prosenttia (Eurostat). 2006 Tietotekniikkamenot, prosenttia BKT:sta (Eurostat). 2011 2008 2013 2010 45 4 40 3,5 35 3 30 2,5 25 2 20 pa ni Ja Ko re a la t UK ks a Sa dy sv al Yh Al a nk om aa t sk a Ta n Ru i Su om ni pa Ja Ko re a t la dy sv al Yh an ko m aa Al Ta n Ru Su o 102 / T E K B A R O 2 0 1 7 UK 0 Sa ks a 0 t 0,5 sk a 5 ot si 1 m i 10 ot si 1,5 15 Indikaattori 2.1. Yritysten t&k-menot, prosenttia BKT:sta. Total intramural R&D expenditure by business sector (BERD), % of gross domestic product (GDP). R&D expenditures include all expenditures for R&D performed within the business enterprise sector (BERD) on the national territory during a given period, regardless of the source of funds. Eurostat. Indikaattori 2.3. Julkisen rahoituksen osuus t&k-menoista, prosenttia. Gross domestic expenditure on R&D (GERD) by source of funds, government, percentage of GERD financed by government. Eurostat. Tieto- ja viestintätekniikkamenot Indikaattori 2.4. Tietotekniikkamenot, prosenttia BKT:sta. Information technology expenditure in millions of euro and as a percentage of GDP. Eurostat. 2010 2012 4 45 3,5 40 35 3 30 2,5 25 2 20 1,5 ni pa Ja t Ko re a la UK Yh dy sv al ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n i Su Ru om ni pa Ja t la Al Al Yh dy sv al Sa t aa an ko m Ta n Ko re a 0 UK 0 ks a 5 sk a 10 0,5 ot si 1 ot si 15 INDIKAATTORI 2.8. INDIKAATTORI 2.7. Internetin käyttöaste koko väestön keskuudessa, prosenttia (Eurostat). 2011 2013 Internetin käyttöaste koko väestön keskuudessa, prosenttia (ITU). 2010 2012 2014 pa ni Ja Ko re a la t dy sv al UK Yh ks a Sa t aa nk om Su om pa Ja la ys va l Yh d Ta n Ru an ko m aa Al Al a 0 sk a 0 Ta n 20 Ru 20 i 40 ni 40 Ko re a 60 t 60 UK 80 Sa ks a 80 t 100 sk a 100 ot si 120 m i 120 ot si 2015 Su o Indikaattori 2.8. Internetin käyttöaste koko väestön keskuudessa, prosenttia. Internet users (per 100 people). Internet users are individuals who have used the Internet (from any location) in the last 12 months. Internet can be used via a computer, mobile phone, personal digital assistant, games machine, digital TV etc. International Telecommunication Union, World Telecommunication/ ICT Development Report and database, and World Bank estimates. 2008 Kiinteiden laajakaistayhteyksien yleisyys koko väestön keskuudessa, prosenttia (OECD). 2010 i Indikaattori 2.7. Internetin käyttöaste koko väestön keskuudessa, prosenttia. Individuals regularly using the internet, % of individuals aged 16 to 74. Regular use: at least once a week (i.e. every day or almost every day or at least once a week but not every day) on average within the last 3 months before the survey. Use includes all locations and methods of access and any purpose (private or work/business related). Eurostat. 2006 2008 Ru Indikaattori 2.6. Kiinteiden laajakaistojen yleisyys koko väestön keskuudessa, prosenttia. Fixed (wired) broadband subscriptions per 100 inhabitants, %. OECD Factbook 2014. Viestintätekniikkamenot, prosenttia BKT:sta (Eurostat). om Tieto- ja viestintäteknologian käyttö INDIKAATTORI 2.6. INDIKAATTORI 2.5. Su Indikaattori 2.5. Viestintätekniikkamenot, prosenttia BKT:sta. Communications expenditure in millions of euro and as a percentage of GDP. Eurostat. T E K B A R O 2 0 1 7 / 103 INDIKAATTORI 2.10. INDIKAATTORI 2.9. Kotitalouksien laajakaistayhteyksien yleisyys, prosenttia kotitalouksista (Eurostat). 2010 2012 Matkapuhelinten yleisyys koko väestön keskuudessa, prosenttia (ITU ICT-Eye). 2010 2012 2014 2014 45 200 40 180 35 160 140 30 Indikaattori 2.9. Kotitalouksien laajakaistayhteyksien yleisyys, prosenttia kotitalouksista. Households having a broadband access to the Internet, % of households. The access to internet of households is measured by percentage of households that are connectable to the internet over a broadband or a Dial-up or ISDN connection. Some households may use more than one type of connection to connect to the internet. It covers all households having at least one member in the age group 16-74 years. Eurostat. 120 25 Indikaattori 2.10. Matkapuhelinten yleisyys koko väestön keskuudessa, prosenttia. Mobile phone subscriptions (per 100 inhabitants). The indicator of mobile phone penetration shows the number of subscriptions to public mobile telecommunication systems using cellular technology in thousands of subscriptions. Active pre-paid cards are treated as subscriptions. One person may have more than one subscription. ITU (ICT-Eye). 100 20 80 15 ni pa Ja t Ko re a la UK Yh dy sv al ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n i om Su Ru ni pa Ja Ko re a t la dy sv al Al Al Yh UK Sa t aa an ko m Ta n Ru om Su ks a 0 sk a 0 ot si 20 i 40 5 ot si 60 10 INDIKAATTORI 2.12. INDIKAATTORI 2.11. Mobiililaajakaistojen yleisyys koko väestön keskuudessa, prosenttia (Eurostat) 2008 2010 Kiinteiden laajakaistojen vähintään 10 Mbps yleisyys koko väestön keskuudessa, prosenttia (Eurostat) 2009 2011 2012 2013 80 90 70 80 60 70 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 104 / T E K B A R O 2 0 1 7 pa ni Ja Ko re a la t UK ks a Sa dy sv al Yh Al a nk om aa t sk a Ta n ot si Ru i Su om ni pa Ja Ko re a t la dy sv al UK Yh ks a Sa t aa ko m Al an Ta ns ka Ru ot si Su om i 0 Indikaattori 2.11. Mobiililaajakaistojen yleisyys koko väestön keskuudessa, prosenttia. Mobile broadband subscriptions and penetration, per 100 inhabitants, Eurostat. Indikaattori 2.12. Kiinteiden laajakaistojen vähintään 10 Mbps yleisyys koko väestön keskuudessa, prosenttia. Fixed broadband - subscriptions by speed, Share of subscriptions faster than (or equal) 10 Mbps in all fixed broadband subscriptions, %. Eurostat. Verkko-ostoksia tehneiden Internet-käyttäjien osuus, prosenttia (Eurostat). 2011 2013 2015 80 30 70 60 25 50 20 40 15 30 10 20 5 10 0 INDIKAATTORI 2.15. ni pa Ja Ko re a t la dy sv al Yh UK ks a t aa ko m an Sa sk a Ta n i ot si Ru Su om ni pa Ja t la UK Ko re a Al Al Yh dy sv al ks a t aa ko m an Sa sk a Ta n ot si Ru om i 0 INDIKAATTORI 2.16. Laajakaistayhteyksien yleisyys koko väestön keskuudessa, prosenttia (ITU). 2011 2013 Sähköisesti ostavien yritysten osuus pl. mikroyritykset ja rahoituspalvelut, prosenttia yrityksistä (Eurostat). 2010 2011 2015 100 2013 60 90 50 80 70 40 60 50 30 40 20 30 20 10 10 0 ni pa Ja Ko re a t la ys va l Sa ks a t UK Yh d Al an ko m aa sk a Ta n ot si Ru m i Su o ni Ja pa Ko re a Sa ks a UK Yh dy sv al la t Al an ko m aa t 0 Ta ns ka Indikaattori 2.16. Sähköisesti ostavien yritysten osuus, pl. mikroyritykset ja rahoituspalvelut, prosenttia. Enterprises purchasing via Internet and/or networks other than Internet, % of enterprises. Percentage of enterprises having purchased on-line over the last calendar year. All enterprises, without financial sector (10 persons employed or more). Eurostat. 2011 35 Ru ot si Sähköinen kaupankäynti 2010 2013 Su Indikaattori 2.15. Laajakaistayhteyksien yleisyys koko väestön keskuudessa, prosenttia. Fixed broadband subscriptions (per 100 people), Fixed broadband subscriptions refers to fixed subscriptions to high-speed access to the public Internet (a TCP/ IP connection), at downstream speeds equal to, or greater than, 256 kbit/s. This includes cable modem, DSL, fiber-to-the-home/building, other fixed (wired)-broadband subscriptions, satellite broadband and terrestrial fixed wireless broadband. This total is measured irrespective of the method of payment. It excludes subscriptions that have access to data communications (including the Internet) via mobile-cellular networks. It should include fixed WiMAX and any other fixed wireless technologies. It includes both residential subscriptions and subscriptions for organizations. International Telecommunication Union, World Telecommunication/ICT Development Report and database. INDIKAATTORI 2.14. Kiinteiden laajakaistojen vähintään 100 Mbps yleisyys koko väestön keskuudessa, prosenttia (Eurostat) i Indikaattori 2.14. Verkko-ostoksia tehneiden Internet-käyttäjien osuus, prosenttia. Individuals having ordered/bought goods or services for private use over the Internet in the last three months, % of individuals. Eurostat. INDIKAATTORI 2.13. Su om Indikaattori 2.13. Kiinteiden laajakaistojen vähintään 100 Mbps yleisyys koko väestön keskuudessa, prosenttia. Fixed broadband - subscriptions by speed, Share of subscriptions faster than (or equal) 100 Mbps in all fixed broadband subscriptions, %. Eurostat. T E K B A R O 2 0 1 7 / 105 INDIKAATTORI 2.17. INDIKAATTORI 2.18. Sähköisen myynnin osuus yritysten liikevaihdosta, pl. mikroyritykset ja rahoituspalvelut, prosenttia (Eurostat). 2011 Turvatut Internetpalvelimet (miljoonaa ihmistä kohden). 2011 2013 2013 2015 2015 3000 25 2500 20 Indikaattori 2.18. Turvatut Internet palvelimet, miljoonaa ihmistä kohden. Secure Internet servers (per 1 million people). Secure servers are servers using encryption technology in Internet transactions. Netcraft (http://www.netcraft.com/) and World Bank population estimates. 2000 15 1500 10 Indikaattori 2.17. Sähköisen myynnin osuus yritysten liikevaihdosta, pl. mikroyritykset ja rahoituspalvelut, prosenttia. Enterprises’ total turnover from e-commerce over the last calendar year, % of turnover. Value of purchases and sales by Internet and/or networks other than Internet. All enterprises, without financial sector (10 employed persons or more). Eurostat. 1000 INDIKAATTORI 2.19. ni pa Ja t Ko re a la UK Yh dy sv al ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n i om Su Ru ni pa Ja Ko re a t la Al Al Yh dy sv al ks a UK ko m an Sa aa t sk a Ta n Ru om Su ot si 0 0 i 500 ot si Uuden tiedon soveltaminen 5 INDIKAATTORI 2.20. Innovatiivisten pk-yritysten osuus julkista t&k-rahoitusta saaneista yrityksistä, prosenttia (Eurostat). 2008 2010 Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden keskisuurten yritysten osuus, prosenttia yrityspopulaatiosta (Eurostat) 2008 2010 2012 an i Ja p Ko re a UK Yh dy sv al la t ks a Sa an Ja p la ys va l Yh d Sa t aa Al an ko m Ta n Ru om Su 106 / T E K B A R O 2 0 1 7 aa t 0 ko m 0,1 0 an 0,2 0,1 Al 0,3 0,2 Ta ns ka 0,4 0,3 Su om i 0,5 0,4 i 0,6 0,5 Ko re a 0,7 0,6 t 0,7 UK 0,8 ks a 0,9 0,8 sk a 0,9 ot si 1 i 1 Ru ot si 2012 Indikaattori 2.19. Innovatiivisten pk-yritysten osuus julkista t&k-rahoitusta saaneista yrityksistä, prosenttia. All product and/or process innovative enterprises that received any public funding, SMEs, % of all enterprises. All NACE - Core NACE (NACE sections C, D, E, I and J and NACE divisions 51, 72, 74.2 and 74.3). Eurostat. Indikaattori 2.20. Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden keskisuurten yritysten osuus, prosenttia yrityspopulaatiosta. Innovative medium-sized enterprises (including enterprises with abandoned/ suspended or on-going innovation activities), % of total number of enterprises in the population, Eurostat. 2010 Markkinoille uusia tuotteita tuoneiden osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista pienistä yrityksistä, prosenttia (Eurostat). 0,9 0,8 0,8 0,7 0,7 2006 2008 2010 0,6 0,6 0,5 0,5 0,4 0,4 INDIKAATTORI 2.23. ni pa Ja Ko re a t la UK Yh dy sv al ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n i Su Ru om ni pa Ja t la Al Al Yh dy sv al Sa t aa an ko m Ta n Ko re a 0 UK 0 ks a 0,1 sk a 0,1 ot si 0,2 i 0,2 ot si 0,3 0,3 INDIKAATTORI 2.24. Markkinoille uusia tuotteita tuoneiden osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista keskisuurista yrityksistä, prosenttia (Eurostat). 2006 2008 Innovaatioyhteistyötä tehneiden osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista pienistä yrityksistä, prosenttia (Eurostat). 2008 2010 2012 2010 0,8 0,6 0,7 0,5 0,6 0,4 0,5 0,4 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0 ni pa Ja Ko re a t la UK dy sv al Yh ks a Sa t aa ko m Al an Ta ns ka Ru ot si i Su om pa ni Ja Ko re a la t UK ks a Sa dy sv al Yh Al a nk om aa t sk a Ta n ot si Ru i 0 Su om Indikaattori 2.24. Innovaatioyhteistyötä tehneiden osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista pienistä yrityksistä, prosenttia. Innovation co-operation. Small enterprises (10-49 employees) having innovation co-operation, percentage of all small enterprises, Eurostat. 2008 2012 Ru Indikaattori 2.23. Markkinoille uusia tuotteita tuoneiden osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista keskisuurista yrityksistä, prosenttia. Medium-sized enterprises that have introduced new or significantly improved products that were new to the market, % of medium-sized product innovative enterprises, Eurostat. INDIKAATTORI 2.22. Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden pienten yritysten osuus, prosenttia yrityspopulaatiosta (Eurostat) om Indikaattori 2.22. Markkinoille uusia tuotteita tuoneiden osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista pienistä yrityksistä, prosenttia. Small enterprises that have introduced new or significantly improved products that were new to the market, % of small product innovative enterprises, Eurostat INDIKAATTORI 2.21. Su Indikaattori 2.21. Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden pienten yritysten osuus, prosenttia yrityspopulaatiosta. Innovative small enterprises (including enterprises with abandoned/ suspended or on-going innovation activities), % of total number of enterprises in the population, Eurostat. T E K B A R O 2 0 1 7 / 107 INDIKAATTORI 2.25. INDIKAATTORI 2.26. Innovaatioyhteistyötä tehneiden keskisuurten yritysten osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista keskisuurista yrityksistä, prosenttia (Eurostat). 2008 2010 2012 0,7 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen investoinneissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen mitattuna julkisten ja yksityisten t&k-menojen BKT-osuudella sekä t&k-menojen julkisella rahoitusosuudella. TEKBaro2014 TEKBaro2016 Indikaattori 2.25. Innovaatioyhteistyötä tehneiden osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista keskisuurista yrityksistä, prosenttia. Innovation co-operation. Medium size enterprises (50-249 employees) having innovation co-operation, percentage of all medium size enterprises, Eurostat. 1,0 Yhdistelmäindikaattorit 0,6 Indikaattori 2.26. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen investoinneissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen mitattuna julkisten ja yksityisten t&k-menojen BKT-osuudella sekä t&k-menojen julkisella rahoitusosuudella. Yhdistelmäindikaattori, maiden keskiarvo = 0. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. 0,5 0,5 0,4 0,0 0,3 0,2 -0,5 0,1 ni pa Ja t Ko re a la UK Yh dy sv al ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n ot si i om Su Ru ni pa Ja t Ko re a la UK -1,0 Al Al Yh dy sv al ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n ot si Ru Su om i 0 INDIKAATTORI 2.28. INDIKAATTORI 2.27. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tieto- ja viestintäteknologiassa mitattuna tieto- ja viestintätekniikan menojen BKT-osuudella, tieto- ja viestintäteknologian käytöllä ja sähköisellä kaupankäynnillä. Mukana on myös liikkuvien sekä kiinteiden laajakaistojen yleisyys sekä turvattujen internetpalvelimien osuus. 1,0 TEKBaro2014 TEKBaro2016 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen uuden tiedon soveltamisessa mitattuna pk-yritysten osuudella julkista t&k-rahoitusta saaneista yrityksistä, innovaatiotoimintaa harjoittaneiden pk-yritysten osuudella yrityspopulaatiosta sekä innovaatioyhteistyötä tehneiden pk-yritysten osuudella innovatiivisista pk-yrityksistä. 1,0 TEKBaro2014 TEKBaro2016 Indikaattori 2.28. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen uuden tiedon soveltamisessa mitattuna pk-yritysten osuudella julkista t&k-rahoitusta saaneista yrityksistä, innovaatiotoimintaa harjoittaneiden pk-yritysten osuudella yrityspopulaatiosta sekä innovaatioyhteistyötä tehneiden pk-yritysten osuudella innovatiivisista pk-yrityksistä. Yhdistelmäindikaattori, maiden keskiarvo = 0. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. 0,5 0,5 0,0 0,0 -0,5 -0,5 ni pa Ja Ko re a t la UK dy sv al Yh ks a Sa t aa ko m an Al Ta n Ru ot si i om Su ni pa Ja Ko re a t dy sv al la UK Yh ks a Sa t aa Al an ko m sk a Ta n ot si Ru i om Su 108 / T E K B A R O 2 0 1 7 -1,5 sk a -1,0 -1,0 Indikaattori 2.27. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tieto- ja viestintäteknologiassa mitattuna tieto- ja viestintätekniikan menojen BKT-osuudella, tieto- ja viestintäteknologian käytöllä ja sähköisellä kaupankäynnillä. Mukana on myös liikkuvien sekä kiinteiden laajakaistojen yleisyys sekä turvattujen internetpalvelimien osuus. Yhdistelmäindikaattori, maiden keskiarvo = 0. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. INNOVATIIVINEN YHTEISKUNTA Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tiedon ymmärtämisessä ja hallinnassa, yrittäjyydessä ja talouden uusiutumisessa sekä verkottuneisuudessa ja kansainvälisyydessä, kokonaisindeksi. 1,0 TEKBaro 2014 TEKBaro 2016 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 -0,2 -0,4 -0,6 ni pa Ja t Ko re a la UK dy sv al Yh ks a Sa t aa ko m an Al Ta n ot si Ru i -1,0 sk a -0,8 om Indikaattori 3.27. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tiedon ymmärtämistä ja hallintaa, yrittäjyyttä ja talouden uusiutumista sekä verkottuneisuutta ja kansainvälisyyttä kuvaavien indeksien mukaan. Yhdistelmäindikaattori, maiden keskiarvo = 0. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. INDIKAATTORI 3.27. Su Tiedon ymmärtäminen ja hallinta T E K B A R O 2 0 1 7 / 109 INDIKAATTORI 3.1. INDIKAATTORI 3.2. 2011 PCT-patenttihakemukset miljoonaa asukasta kohti (WIPO). 2013 2009 EPO:n patenttihakemukset miljoonaa asukasta kohti (Eurostat). 2011 ni pa Ja t Ko re a la UK Yh an dy sv al i om Su pa Ja la Al Al Yh dy sv al Sa t aa an ko m Ta n Ru om Su ks a 0 Sa 0,0 t 50 aa 0,5 ko m 100 Ta n 1,0 Ru 150 ni 1,5 Ko re a 200 t 2,0 UK 250 ks a 2,5 sk a 300 ot si 3,0 i 350 sk a 2013 3,5 ot si 2015 INDIKAATTORI 3.4. INDIKAATTORI 3.3. USPTO:n myöntämät patentit miljoonaa asukasta kohti. 2010 2011 Tieteellisten artikkelien määrä tuhatta asukasta kohti (National Science Foundation). 2011 2013 2013 ni pa Ja Ko re a t la UK dy sv al Yh ks a Sa t aa ko m Al an Ta ns ka Ru ot si pa Ja ys va lla Yh d an ko m aa Al Ta n i 0,0 Ru Indikaattori 3.3. USPTO:n myöntämät patentit miljoonaa asukasta kohti. Number of patents granted by the USPTO as distributed by year of patent grant, per 1000 people. Indikaattori 3.4. Tieteellisten artikkelien määrä tuhatta asukasta kohti. Scientific and technical journal articles. Scientific and technical journal articles refer to the number of scientific and engineering articles published in the following fields: physics, biology, chemistry, mathematics, clinical medicine, biomedical research, engineering and technology, and earth and space sciences. National Science Foundation, Science and Engineering Indicators. Su om 0,0 ni 0,5 Ko re a 0,1 t 1,0 UK 0,2 Sa ks a 1,5 t 0,3 sk a 2,0 ot si 0,4 m i 2,5 Su o Indikaattori 3.2. EPO: n patenttihakemukset miljoonaa asukasta kohti. Patent applications to the European Patent Office, per million inhabitants. Data refer to applications filed directly under the European Patent Convention or to applications filed under the Patent Co-operation Treaty and designated to the EPO (Euro-PCT). Patent applications are counted according to the year in which they were filed at the EPO and are broken down according to the International Patent Classification (IPC). They are also broken down according to the inventor’s place of residence, using fractional counting if multiple inventors or IPC classes are provided to avoid double counting. Eurostat. 2015 0,5 110 / T E K B A R O 2 0 1 7 Indikaattori 3.1. PCT-patenttihakemukset miljoonaa asukasta kohti. Patent applications filed through the PCT procedure. Patent applications are worldwide patent applications filed through the Patent Cooperation Treaty procedure or with a national patent office for exclusive rights for an invention a product or process that provides a new way of doing something or offers a new technical solution to a problem. A patent provides protection for the invention to the owner of the patent for a limited period, generally 20 years. WIPO. Työn tuottavuus (BKT työtuntia kohden), ESA2010. 2011 2013 140 8 120 7 6 100 5 80 4 60 ni pa Ja Ko re a t la dy sv al Yh Al INDIKAATTORI 3.7. UK ks a t aa ko m an Sa sk a Ta n i om Su Ru ni pa Ja Ko re a t la t Al Yh dy sv al Sa aa an ko m Ta n om Su UK 0 ks a 0 sk a 1 ot si 20 i 2 ot si 3 40 INDIKAATTORI 3.8. 2009 Korkean ja keskikorkean teknologian alojen arvonlisäys, prosenttia BKT:sta (Eurostat). 2011 Korkean teknologian vienti, prosenttia koko viennistä (Eurostat). 2010 2012 2013 2014 16 35 14 30 12 25 10 20 8 15 6 10 4 5 2 ni Ja pa Ko re a UK Yh dy sv al la t Sa ks a t aa ko m Al an Ta ns ka Ru ot si Su om ni pa Ja Ko re a t la ys va l Sa ks a t UK Yh d Al an ko m aa sk a Ta n ot si i 0 0 m i Indikaattori 3.8. Korkean teknologian vienti, prosenttia koko viennistä. Exports of high technology products as a share of total exports. High Technology products are defined as the sum of the following products: Aerospace, computers, office machinery, electronics, instruments, pharmaceuticals, electrical machinery and armament. The total exports for the EU do not include the intra-EU trade. Eurostat. 2009 Korkean teknologian alojen tuotannon arvo, prosenttia BKT:sta (Eurostat). 2015 Su o Indikaattori 3.7. Korkean ja keskikorkean teknologian alojen arvonlisäys, prosenttia BKT:stä Value added at factor cost, high and medium high technology manufacturing, % of GDP. Eurostat. 2011 2013 Ru Indikaattori 3.6. Korkean teknologian alojen tuotannon arvo, prosenttia BKT:sta. Production value, high-technology manufacturing, % of GDP. Manufacture of pharmaceuticals, medicinal chemicals and botanical products (NACE Rev 1.1: 24.4), office machinery and computers (NACE Rev 1.1: 30), radio, television and communication equipment and apparatus (NACE Rev 1.1: 32), medical, precision and optical instruments, watches and clocks (NACE Rev 1.1: 33) and aircraft and spacecraft (NACE Rev 1.1: 35.3). Eurostat. INDIKAATTORI 3.6. INDIKAATTORI 3.5. Ru Indikaattori 3.5. Työn tuottavuus (BKT työtuntia kohden), (ESA2010). Labour productivity per hour worked is calculated as real output (deflated GDP measured in chain-linked volumes, reference year 2010) per unit of labour input (measured by the total number of hours worked). Eurostat. T E K B A R O 2 0 1 7 / 111 INDIKAATTORI 3.9. INDIKAATTORI 3.10. Markkinaehtoiset osaamisintensiiviset palvelut, arvonlisäys, prosenttia BKT:sta (Eurostat). 2009 2011 Korkean teknologian vienti, prosenttia teollisuustuotannon viennistä (YK). 2010 2012 2014 2013 10 35 9 Indikaattori 3.10. Korkean teknologian vienti, prosenttia teollisuuden viennistä. High-technology exports (% of manufactured exports). High-technology exports are products with high R&D intensity, such as in aerospace, computers, pharmaceuticals, scientific instruments, and electrical machinery. United Nations, Comtrade database. 30 8 25 7 6 20 5 4 15 3 10 2 INDIKAATTORI 3.11. ni pa Ja Ko re a t la dy sv al Yh UK ks a Sa t aa an Al Al ko m Ta n ot si i om Su Ru ni pa Ja Ko re a t la dy sv al 0 Yh UK ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n ot si Ru Su om i 0 sk a 5 1 INDIKAATTORI 3.12. ICT palveluiden vienti, prosenttia palveluviennistä (IMF). 2010 ICT palveluiden vienti, laaja, prosenttia palveluviennistä (IMF). 2010 2012 2012 2014 2014 50 80 45 70 40 60 35 30 50 25 40 20 20 10 10 5 pa ni Ja Ko re a la t dy sv al ks a Sa UK Yh Al a nk om aa t sk a Ta n ot si Ru Su om pa ni Ja Ko re a la t dy sv al ks a Sa UK Yh Al a nk om aa t sk a Ta n ot si Ru i Su om 112 / T E K B A R O 2 0 1 7 i 0 0 Indikaattori 3.11. ICT palveluiden vienti, prosenttia palveluviennistä. ICT service exports (% of service exports, BoP), Information and communication technology service exports include computer and communications services (telecommunications and postal and courier services) and information services (computer data and news-related service transactions). International Monetary Fund, Balance of Payments Statistics Yearbook and data files. Indikaattori 3.12. ICT palveluiden vienti, laaja, prosenttia palveluviennistä. Computer, communications and other services (% of commercial service exports). It includes such activities as international telecommunications, and postal and courier services; computer data; news-related service transactions between residents and non-residents; construction services; royalties and license fees; miscellaneous business, professional, and technical services; and personal, cultural, and recreational services. International Monetary Fund, Balance of Payments Statistics Yearbook and data files. Yrittäjyys ja uusiutuminen 30 15 Indikaattori 3.9. Markkinaehtoiset osaamisintensiiviset palvelut, arvonlisäys, prosenttia BKT:sta. Value added at factor cost, knowledge-intensive market services (except financial intermediation and high-technology services), % of GDP. Eurostat. Indikaattori 3.13.Yrittäjyysaktiivisuus, prosenttia aikuisväestöstä. Total Entrepreneurial Activity TEA, % trying to start or running a new business. The Total Entrepreneurial Activity rate (TEA) represents the sum of nascent (1) and new entrepreneurs (2) as a proportion of the adult population. The level of start-up activity is measured as the proportion of the adult population (16-64 years old) who are actively attempting to start a business, such persons are called nascent entrepreneurs. The new business prevalence rate is measured as the 2013 Yritysenkelien osuus aikuisväestöstä, prosenttia (Global Entrepreneurship Monitor). 2010 2013 ni pa Ja Ko re a t la UK Yh an INDIKAATTORI 3.15. dy sv al Su ks a om ni la pa Ja Al Al Yh dy sv al Sa t aa an ko m Ta n Ru om Sa 0 t 0 aa 1 ko m 2 sk a 2 Ta n 4 i 3 Ru 6 t 4 Ko re a 8 UK 5 ks a 10 sk a 6 ot si 12 i 7 ot si 2015 14 INDIKAATTORI 3.16. Aloittavien yritysten osuus aktiivisista yrityksistä, prosenttia (Eurostat). 2009 Yksityisen sektorin investointiaste, prosenttia (Eurostat). 2011 2011 2013 2013 2015 30 18 16 25 14 20 12 10 15 8 10 6 4 5 2 ni pa Ja Ko re a t la ys va l Sa ks a t UK Yh d Al an ko m aa sk a Ta n ot si Ru Su o an i Ja p Ko re a ks a Sa aa t UK Yh dy sv al la t Al an ko m Ta ns ka m i 0 0 Ru ot si Indikaattori 3.16.Yksityisen sektorin investointiaste, prosenttia. Gross fixed capital formation by the private sector as a percentage of GDP. Gross fixed capital formation (GFCF) consists of resident producers’ acquisitions, less disposals of fixed assets plus certain additions to the value of non-produced (usually natural) assets realised by productive activity. GFCF includes acquisition less disposals of, e.g. buildings, structures, machinery and equipment, mineral exploration, computer software, literary or artistic originals and major improvements to land such as the clearance of forests. The private sector consists of non-financial corporations, financial corporations, households and non-profit organisations serving households. Eurostat. 2011 2015 Su Indikaattori 3.15. Aloittavien yritysten osuus aktiivisista yrityksistä, prosenttia. Business demography: birth rate of enterprises, % of the population of active enterprises. A birth amounts to the creation of a combination of production factors with the restriction that no other enterprises are involved in the event. Births do not include entries into the population due to mergers, break-ups, split-off or restructuring of a set of enterprises. It does not include entries into a sub-population resulting only from a change of activity. A birth occurs when an enterprise starts from scratch and actually starts activity. An enterprise creation can be considered an enterprise birth if new production factors, in particular new jobs, are created. If a dormant unit is reactivated within two years, this event is not considered a birth. Eurostat. INDIKAATTORI 3.14. Yrittäjyysaktiivisuus, prosenttia aikuisväestöstä (Global Entrepreneurship Monitor) m i Indikaattori 3.14. Yritysenkelien osuus aikuisväestöstä, prosenttia. Business angel prevalence rate, % investing in other people’s business. The micro angel prevalence rate is measured as the proportion of adult population who has provided funding for entrepreneurial start-up firms. The respondent had, in the past 3 years, personally provided funds for a new business started by someone else –publicly traded shares or mutual funds excluded. GEM 2003, 2010.Turku School of Economics. INDIKAATTORI 3.13. Su o proportion of adult population who are currently active in running a new business (a business that is up to 42 months old). Those who reported both trying to start a new business and running a new business have been counted only once to obtain this measure. Global Entrepreneurship Monitor, GEM Global reports. T E K B A R O 2 0 1 7 / 113 INDIKAATTORI 3.18. INDIKAATTORI 3.17. Uuden yrityksen rekisteröimisessä tarvittavien työvaiheiden määrä (Maailmanpankki). 2011 2013 Maahan tulevien ja maasta lähtevien ulkomaisten suorien sijoitusten osuus BKT:sta, prosenttia (Eurostat). 2010 2012 2015 2015 30 10 9 25 8 7 20 6 15 Verkottuneisuus ja kansainvälisyys 5 10 4 3 5 2 0 1 INDIKAATTORI 3.19. ni pa Ja t Ko re a la UK Yh dy sv al ks a t aa ko m an Sa sk a Ta n i om Su Ru ni pa Ja t la dy sv al Ko re a Al Al Yh UK ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n i ot si Ru om Su ot si -5 0 INDIKAATTORI 3.20. Maasta lähtevien suorien sijoitusten kannan BKT-osuus, prosenttia (Eurostat). 2010 2012 2010 Maahan tulevien suorien sijoitusten kannan BKT-osuus, prosenttia (Eurostat). 2012 2015 2015 180 120 160 100 140 120 80 100 60 80 60 40 40 20 20 0 ni pa Ja Ko re a t la ys va l Sa ks a t UK Yh d Al an ko m aa sk a Ta n ot si Ru m i Su o an i Ja p Ko re a UK Yh dy sv al la t ks a Sa aa t ko m Al an Ta ns ka Ru ot si Su om i 0 114 / T E K B A R O 2 0 1 7 Indikaattori 3.17. Uuden yrityksen rekisteröinnissä tarvittavien työvaiheiden määrä. Start-up procedures to register a business (number). Start-up procedures are those required to start a business, including interactions to obtain necessary permits and licenses and to complete all inscriptions, verifications, and notifications to start operations. World Bank, Doing Business project (http://www.doingbusiness.org/). Indikaattori 3.18. Maahan tulevien ja maasta lähtevien ulkomaisten suorien sijoitusten osuus BKT:sta, prosenttia. Average of inward and outward Foreign Direct Investment (FDI) flows, % of GDP. The index measures the intensity of investment integration within the international economy. The direct investment refers to the international investment made by a resident entity (direct investor) to acquire a lasting interest in an entity operating in an economy other than that of the investor (direct investment enterprise). Direct investment involves both the initial transactions between the two entities and all subsequent capital transactions between them and among affiliated enterprises, both incorporated and unincorporated. Eurostat. Indikaattori 3.19. Maasta lähtevien suorien sijoitusten kannan BKT-osuus, prosenttia. Direct investment stocks as % of GDP, abroad, total direct investment. Foreign direct investment (FDI) is the category of international investment made by a resident entity (direct investor) to acquire a lasting interest in an entity operating in an economy other than that of the investor (direct investment enterprise). The lasting interest is deemed to exist if the investor acquires at least 10% of the equity capital of the enterprise. FDI stocks are the value of FDI assets (for outward FDI stocks) and of FDI liabilities (for inward FDI stocks) at the end of the reference period. Eurostat. Indikaattori 3.20. Maahan tulevien suorien sijoitusten kannan BKT-osuus, prosenttia. Direct investment stocks as % of GDP, inbound. Foreign direct investment (FDI) is the category of international investment made by a resident entity (direct investor) to acquire a lasting interest in an entity operating in an economy other than that of the investor (direct investment enterprise). The lasting interest is deemed to exist if the investor acquires at least 10% of the equity capital of the enterprise. FDI stocks are the value of FDI assets (for outward FDI stocks) and of FDI liabilities (for inward FDI stocks) at the end of the reference period. Eurostat. 2013 70 60 0,3 50 40 0,2 30 20 0,1 10 INDIKAATTORI 3.23. ni pa Ja Ko re a t la dy sv al Yh UK ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n i om Su Ru ni pa Ja t la UK Ko re a Al Al Yh dy sv al ks a t aa ko m an Sa sk a Ta n ot si i ot si 0 0,0 INDIKAATTORI 3.24. Avoimuus kansainväliselle kaupalle – palvelut (Eurostat). 2009 2011 2013 25 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tiedon ymmärtämisessä ja hallinnassa mitattuna patentoinnin ja tieteellisten artikkelien osuudella, työn tuottavuudella, korkean teknologian tuotannon ja viennin, ICT-palvelujen viennin sekä korkean ja keskikorkean teknologian alojen BKT-osuudella. 1,0 TEKBaro2014 TEKBaro2016 20 0,5 15 0,0 10 5 -0,5 an i Ja p Ko re a ks a Sa t aa UK Yh dy sv al la t Al an ko m sk a Ta n ot si Ru i -1,0 om an i Ja p Ko re a Sa ks a t UK Yh dy sv al la t Al an ko m aa sk a Ta n ot si Ru m i 0 Su o Indikaattori 3.24. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tiedon ymmärtämisessä ja hallinnassa mitattuna patentoinnin ja tieteellisten artikkelien osuudella, työn tuottavuudella, korkean teknologian tuotannon ja viennin, ICT-palvelujen viennin sekä korkean ja keskikorkean teknologian alojen BKT-osuudella. Yhdistelmäindikaattori, maiden keskiarvo = 0. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. 2009 2011 Su Yhdistelmäindikaattorit Avoimuus kansainväliselle kaupalle – tavarat (Eurostat). 2011 2013 0,4 Ru Indikaattori 3.23. Avoimuus kansainväliselle kaupalle – palvelut. Market integration by type of trade activities, average value of imports and exports of services, % of GDP. If the index increases over time it means that the country/zone is becoming more integrated within the international economy. Eurostat. INDIKAATTORI 3.22. 2009 Ulkomaisen rahoituksen osuus yrityssektorin t&k-investoinneista, prosenttia BKT:sta (Eurostat). om Indikaattori 3.22. Avoimuus kansainväliselle kaupalle – tavarat. Market integration by type of trade activities, average value of imports and exports of goods, % of GDP. If the index increases over time it means that the country/zone is becoming more integrated within the international economy. Eurostat. INDIKAATTORI 3.21. Su Indikaattori 3.21. Ulkomaisen rahoituksen osuus yrityssektorin t&k-investoinneista, prosenttia BKT:sta. Business Enterprise Expenditure on R&D (BERD) financed by abroad as % of GDP. Research and experimental development (R&D) comprise creative work undertaken on a systematic basis in order to increase the stock of knowledge, including knowledge of man, culture and society and the use of this stock of knowledge to devise new applications (Frascati Manual, 2002 edition, § 63.). Eurostat. T E K B A R O 2 0 1 7 / 115 INDIKAATTORI 3.26. INDIKAATTORI 3.25. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen yrittäjyydessä ja talouden uusiutumisessa mitattuna aloittavien yritysten pääomasijoitusten BKT-osuudella, uusien yritysten osuudella, yritysenkelien osuudella sekä yksityisen sektorin investointiasteella. 1,0 TEKBaro2014 TEKBaro2016 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen verkottuneisuudessa ja kansainvälisyydessä mitattuna ulkomaisten suorien sijoitusten BKT-osuudella, yrityssektorin t&k-investointien ulkomaisen rahoituksen BKT-osuudella ja kaupan avoimuudella. TEKBaro2014 TEKBaro2016 1,5 1,0 0,5 Indikaattori 3.26. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen verkottuneisuudessa ja kansainvälisyydessä mitattuna ulkomaisten suorien sijoitusten BKT-osuudella, yrityssektorin t&k-investointien ulkomaisen rahoituksen BKT-osuudella ja kaupan avoimuudella. Yhdistelmäindikaattori, maiden keskiarvo = 0. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. 0,5 0,0 0,0 -0,5 -0,5 -1,0 116 / T E K B A R O 2 0 1 7 ni pa Ja t Ko re a la UK dy sv al Yh ks a Sa ko m aa t sk a an Al Ta n ot si Ru om i -1,5 Su ni pa Ja Ko re a t la dy sv al UK Yh ks a Sa t aa Al an ko m Ta n i ot si Ru om Su sk a -1,0 -1,5 Indikaattori 3.25. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen yrittäjyydessä ja talouden uusiutumisessa mitattuna aloittavien yritysten pääomasijoitusten BKT-osuudella, uusien yritysten osuudella, yritysenkelien osuudella sekä yksityisen sektorin investointiasteella. Yhdistelmäindikaattori, maiden keskiarvo = 0. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. KESTÄVÄ KEHITYS Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen kansalaisten terveydessä, tulonjaossa, työllisyydessä ja sukupuolten tasa-arvossa, ympäristön suojelussa sekä ympäristön tilassa, kokonaisindikaattori. TEKBaro 2014 TEKBaro 2016 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 -0,2 -0,4 -0,6 -0,8 ni pa Ja t Ko re a la UK dy sv al Yh ks a Sa ko m aa t sk a an Al Ta n ot si Ru i -1,0 om Indikaattori 4.36. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen kansalaisten terveyttä, tulonjakoa, työllisyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa, ympäristön suojelua sekä ympäristön tilaa kuvaavien indeksien mukaan. Yhdistelmäindikaattori, maiden keskiarvo = 0. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. INDIKAATTORI 4.36. Su Sosiaalinen koheesio T E K B A R O 2 0 1 7 / 117 118 / T E K B A R O 2 0 1 7 2008 2011 2014 ni pa Ja Ko re a Yh an t i om Su la pa Ja Al Al Yh dy sv al Sa t aa an ko m Ta n Ru om la 0 dy sv al 0 UK 10 ks a 10 Sa 20 t 20 aa 30 ko m 30 sk a 40 Ta n 40 Ru 50 ni 50 t 60 Ko re a 60 UK 70 ks a 70 sk a 80 ot si 80 i 90 ot si 2014 90 INDIKAATTORI 4.4. INDIKAATTORI 4.3. Terveen elinajan odote vuosissa, miehet (Eurostat). 2007 Terveen elinajan odote vuosissa, naiset (Eurostat). 2007 2010 2010 2013 pa ni Ja Ko re a la t dy sv al UK Yh Ja p Sa an ko m Al ks a 0 Sa 0 t 10 aa 10 nk om 20 Al a 20 sk a 30 Ta n 30 ot si 40 Ru 40 Su om 50 an i 50 Ko re a 60 UK Yh dy sv al la t 60 ks a 70 aa t 70 Ta ns ka 80 i 2013 80 Ru ot si Indikaattori 4.4. Terveen elinajan odote vuosissa, naiset. Healthy life years at birth, females. It measures the number of years that a person at birth is still expected to live in a healthy condition. HLY is a health expectancy indicator which combines information on mortality and morbidity. The data required are the age-specific prevalence (proportions) of the population in healthy and unhealthy conditions and age-specific mortality information. A healthy condition is defined by the absence of limitations in functioning/disability. Eurostat. Elinajan odote vuosissa, naiset (Eurostat). 2011 Su Indikaattori 4.3. Terveen elinajan odote vuosissa, miehet. Healthy life years at birth, males. It measures the number of years that a person at birth is still expected to live in a healthy condition. HLY is a health expectancy indicator which combines information on mortality and morbidity. The data required are the age-specific prevalence (proportions) of the population in healthy and unhealthy conditions and age-specific mortality information. A healthy condition is defined by the absence of limitations in functioning/disability. Eurostat. 2008 Elinajan odote vuosissa, miehet (Eurostat). m i Indikaattori 4.2. Elinajanodote vuosissa, naiset. Life expectancy at birth – females.The mean number of years that a newborn child can expect to live if subjected throughout his life to the current mortality conditions (age specific probabilities of dying). Eurostat. INDIKAATTORI 4.2. INDIKAATTORI 4.1. Su o Indikaattori 4.1. Elinajanodote vuosissa, miehet. Life expectancy at birth – males. The mean number of years that a newborn child can expect to live if subjected throughout his life to the current mortality conditions (age specific probabilities of dying). Eurostat. T E K B A R O 2 0 1 7 / 119 INDIKAATTORI 4.5. INDIKAATTORI 4.6. 2008 Tulonjaon suhdeluku (Eurostat). 2011 Tulonjako Köyhyysriski ennen sosiaalisia tulonsiirtoja, prosenttia (Eurostat). 2008 2011 2014 2014 6 35 5 30 25 4 Indikaattori 4.6. Köyhyysriski ennen sosiaalisia tulonsiirtoja, prosenttia. At-risk-of-poverty rate before social transfers. The share of persons with an equalized disposable income, before social transfers, below the at-risk-of-poverty threshold. Retirement and survivor’s pensions are counted as income before transfers and not as social transfers. Retirement and survivor’s pensions are counted as income before transfers and not as social transfers. Eurostat. 20 3 15 2 10 1 5 0 ni pa Ja t Ko re a la UK Yh dy sv al ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n ot si i om Su Ru ni pa Ja Ko re a t la Al Al Yh dy sv al ks a UK ko m an Sa aa t sk a Ta n ot si Ru Su om i 0 INDIKAATTORI 4.7. INDIKAATTORI 4.8. Köyhyysriski sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen, prosenttia (Eurostat). 2008 2011 2014 25 Työllisyysaste, prosenttia 20–64 vuotiaista (Eurostat). 2008 2011 2014 80 Indikaattori 4.8. Työllisyysaste, prosenttia 15–64 vuotiaista. Total employment rate, persons aged 20 to 64, %. The employment rate is calculated by dividing the number of persons aged 20 to 64 in employment by the total population of the same age group. The indicator is based on the EU Labour Force Survey. The survey covers the entire population living in private households and excludes those in collective households such as boarding houses, halls of residence and hospitals. Employed population consists of those persons who during the reference week did any work for pay or profit for at least one hour, or were not working but had jobs from which they were temporarily absent. Eurostat. 70 60 15 50 40 10 30 20 5 10 120 / T E K B A R O 2 0 1 7 pa ni Ja Ko re a la t dy sv al ks a Sa UK Yh Al a nk om aa t sk a Ta n ot si Ru i Su om pa ni Ja Ko re a la t dy sv al UK Yh ks a Sa t aa nk om Al a Ta n ot si Ru i Su om sk a 0 0 Indikaattori 4.7. Köyhyysriski sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen, prosenttia. At-risk-of-poverty rate after social transfers. The share of persons with an equalized disposable income below the risk-of-poverty threshold, which is set at 60 % of the national median equalized disposable income (after social transfers). Eurostat Työllisyys 90 20 Indikaattori 4.5. Tulonjaon suhdeluku. Inequality of income distribution, income quantile share ratio. The ratio of total income received by the 20 % of the population with the highest income (top quintile) to that received by the 20 % of the population with the lowest income (lowest quintile). Income must be understood as equalized disposable income. Eurostat. Työttömyysaste, prosenttia (Eurostat). 2009 2012 2015 2011 2014 10 70 9 8 60 7 50 6 5 40 4 30 3 20 ni pa Ja t Ko re a la UK Yh dy sv al ks a Sa t aa an ko m Ta n ot si Ru Su om i ni pa Ja t la dy sv al Ko re a Al Al Yh UK ks a Sa t aa an ko m Ta n Ru om Su sk a 0 ot si 0 i 1 sk a 2 10 INDIKAATTORI 4.12. INDIKAATTORI 4.11. Nuorisotyöttömien osuus, prosenttia (Eurostat). 2009 2012 2015 30 Pitkäaikaistyöttömien osuus, prosenttia (Eurostat). 2008 2011 2014 4,5 4 25 3,5 3 20 2,5 15 2 1,5 10 1 5 0,5 pa ni Ja Ko re a la t dy sv al ks a Sa UK Yh Al a nk om aa t sk a Ta n ot si Ru Su om ni Ja pa Ko re a UK Yh dy sv al la t Sa ks a t aa ko m an Al i 0 0 Ta ns ka Indikaattori 4.12. Pitkäaikaistyöttömien osuus, prosenttia. Long-term unemployment - annual average, % of active population. Long-term unemployed (12 months and more) persons are those aged at least 15 years not living in collective households who are without work within the next two weeks, are available to start work within the next two weeks and who are seeking work (have actively sought employment at some time during the previous four weeks or are not seeking a job because they have already found a job to start later). The total active population (labour force) is the total number of the employed and unemployed population. Eurostat. 2008 80 Ru ot si Indikaattori 4.11. Nuorisotyöttömien osuus, prosenttia. Unemployment rate by sex and age groups - annual average, persons aged less than 25 years, %. Not seasonally adjusted data. Eurostat. INDIKAATTORI 4.10. Ikääntyneiden työllisyysaste, prosenttia 55–64 vuotiaista (Eurostat). i Indikaattori 4.10. Työttömyysaste, prosenttia. Employment rate of older workers, persons aged 5564, %. The employment rate of older workers is calculated by dividing the number of persons in employment and aged 55 to 64 by the total population of the same age group. The indicator is based on the EU Labour Force Survey. The survey covers the entire population living in private households and excludes those in collective households such as boarding houses, halls of residence and hospitals. Employed population consists of those persons who during the reference week did any work for pay or profit for at least one hour, or were not working but had jobs from which they were temporarily absent. Eurostat. INDIKAATTORI 4.9. Su om Indikaattori 4.9. Ikääntyneiden työllisyysaste, prosenttia 55–64 vuotiaista. The employment rate of older workers is calculated by dividing the number of persons aged 55 to 64 in employment by the total population of the same age group. The indicator is based on the EU Labour Force Survey. Eurostat. T E K B A R O 2 0 1 7 / 121 INDIKAATTORI 4.13. INDIKAATTORI 4.14. 2009 Ansiotulojen veroaste, prosenttia (Eurostat). 2012 Naisten edustus kansanedustuslaitoksissa, prosenttia (United Nations). 2009 2012 2015 2015 ni pa Ja t la Yh an Ko re a Su UK om ni la pa Ja Al Al Yh dy sv al Sa t aa an ko m Ta n Ru om Su dy sv al 0 ks a 0 t 5 Sa 10 5 aa 10 Indikaattori 4.15. Naisten edustus kansallisissa hallituksissa, prosenttia. Women in ministerial positions. http://www.ipu.org/pdf/ publications/wmnmap15_en.pdf, IPU / UN. ko m 15 sk a 15 Ta n 20 ot si 25 20 Indikaattori 4.14. Naisten edustus kansanedustuslaitoksissa, prosenttia. Seats held by women in national parliament, %. United Nations Statistics Division. Millenium Development Goals Indicators (MDG). i 30 25 Sukupuolten välinen tasa-arvo Ru 30 Ko re a 35 t 40 35 UK 40 ks a 45 sk a 45 ot si 50 i 50 INDIKAATTORI 4.16. INDIKAATTORI 4.15. 2008 Naisten edustus kansallisissa hallituksissa, prosenttia (IPU, United Nations). Naisten työllisyysaste, prosenttia (Eurostat). 2008 2011 2014 2012 2015 90 70 80 60 70 50 60 40 50 30 40 30 20 20 10 10 0 ni pa Ja Ko re a t la UK dy sv al Yh ks a Sa t aa ko m Al an Ta ns ka Ru ot si i Su om an i Ja p Ko re a UK Yh dy sv al la t ks a Sa aa t ko m Al an Ta ns ka Ru ot si Su o m i 0 122 / T E K B A R O 2 0 1 7 Indikaattori 4.13. Ansiotulojen veroaste, prosenttia. Tax rate on low wage earners: tax wedge on labour costs, %. The tax wedge on the labour cost measures the relative tax burden for an employed person with low earnings. Eurostat. Indikaattori 4.16. Naisten työllisyysaste, prosenttia. Employment rate, females, %. The female employment rate is calculated by dividing the number of women aged 15 to 64 in employment by the total female population of the same age group. The indicator is based on the EU Labour Force Survey. Employed population consists of those persons who during the reference week did any work for pay or profit for at least one hour, or were not working but had jobs from which they were temporarily absent. Eurostat. Sijoitukset ympäristönsuojeluun, euroa henkilöä kohti (Eurostat). 2006 2009 2012 700 35 600 30 500 25 400 20 300 15 Al ni pa Ja Ko re a t la UK Yh dy sv al ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n i om Su Ru ni pa Ja t Ko re a la UK t Al Yh dy sv al Sa aa an ko m Ta n ks a 0 sk a 0 ot si 100 i 5 ot si 200 10 INDIKAATTORI 4.20. INDIKAATTORI 4.19. Sijoitukset ympäristönsuojeluun, prosenttia BKT:sta (Eurostat). 2006 2009 2012 Kasvihuonekaasupäästöjen määrä henkilöä kohden (Eurostat). 2007 2010 2013 1,8 3 1,6 2,5 1,4 2 1,2 1 1,5 0,8 1 0,6 0,4 0,5 0,2 0 ni pa Ja Ko re a t la dy sv al UK Yh ks a Sa t aa ko m Al an Ta ns ka Ru ot si i Su om ni pa Ja Ko re a t la ys va l ks a Sa t UK Yh d Al an ko m aa ka Ta ns Ru o ts i 0 m i Indikaattori 4.20. Kasvihuonekaasupäästöjen määrä henkilöä kohden. Greenhouse gas emissions, 1000 tonnes of CO2 equivalent, per inhabitant. European Environment Agency (EEA). Eurostat. 2011 40 Su o Indikaattori 4.19. Sijoitukset ympäristönsuojeluun, prosenttia BKT:sta. Environmental protection expenditure in Europe, Total industry plus general government, % of GDP. Environmental expenditure means how much has been spent to protect the environment. It includes both investments and current expenditure. Eurostat. 2008 2014 Ru Indikaattori 4.18. Sijoitukset ympäristönsuojeluun, euroa henkilöä kohti. Environmental protection expenditure in Europe, Total industry plus general government, Euro per inhabitant. Total environmental protection activities. Environmental protection includes all activities directly aimed at the prevention, reduction and elimination of pollution or any other degradation of the environment. Eurostat. INDIKAATTORI 4.18. Sukupuolten väliset palkkaerot, prosenttia miesten keskimääräisestä tuntiansiosta (Eurostat). om Ympäristönsuojelu INDIKAATTORI 4.17. Su Indikaattori 4.17. Sukupuolten väliset palkkaerot, prosenttia miesten keskimääräisestä tuntiansiosta. Gender pay gap in unadjusted form, %. Gender pay gap is given as the difference between average gross hourly earnings of male paid employees and of female paid employees as a percentage of average gross hourly earnings of male paid employees. The population consists of all paid employees aged 16-64 that are at work 15+ hours per week. Eurostat. T E K B A R O 2 0 1 7 / 123 INDIKAATTORI 4.21. INDIKAATTORI 4.22. Kasvihuonekaasupäästöt BKT:ta kohden (Eurostat). 2007 2010 Energiaintensiteetti, energialähteiden kokonaiskulutus suhteessa bruttokansantuotteeseen (Eurostat). 2008 2011 2013 2014 200 6 180 5 160 140 4 120 100 3 80 2 60 40 1 20 INDIKAATTORI 4.23. ni pa Ja t Ko re a la UK INDIKAATTORI 4.24. Uusiutuvien energialähteiden osuus kokonaisenergiantuotannosta (Eurostat). 2008 Rikkioksidipäästöt bruttokansantuotetta kohden (Eurostat). 2007 2010 2013 2011 2014 0,5 70 0,45 60 0,4 50 0,35 0,3 40 0,25 30 Indikaattori 4.22. Energiaintensiteetti, energialähteiden kokonaiskulutus suhteessa bruttokansantuotteeseen. Electricity generated from renewable sources - % of gross electricity consumption. This indicator is the ratio between the electricity produced from renewable energy sources and the gross national electricity consumption for a given calendar year. It measures the contribution of electricity produced from renewable energy sources to the national electricity consumption. Electricity produced from renewable energy sources comprises the electricity generation from hydro plants (excluding pumping), wind, solar, geothermal and electricity from biomass/wastes. Gross national electricity consumption comprises the total gross national electricity generation from all fuels (including autoproduction), plus electricity imports, minus exports. Eurostat. Yh dy sv al ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n i om Su Ru ni pa Ja Ko re a t la dy sv al Al Al Yh UK ks a t aa ko m an Sa sk a Ta n i ot si Ru om Su ot si 0 0 Indikaattori 4.21. Kasvihuonekaasupäästöt BKT:ta kohden. Greenhouse gas emissions by sector, 1000 tonnes of CO2 equivalent, % of GDP. European Environment Agency (EEA), Eurostat. 0,2 Indikaattori 4.23. Uusiutuvien energialähteiden osuus kokonaisenergiantuotannosta. Electricity generated from renewable sources - % of gross electricity consumption. This indicator is the ratio between the electricity produced from renewable energy sources and the gross national electricity consumption for a given calendar year. It measures the contribution of electricity produced from renewable energy sources to the national electricity consumption. Electricity produced from renewable energy sources comprises the electricity generation from hydro plants (excluding pumping), wind, solar, geothermal and electricity from biomass/wastes. Gross national electricity consumption comprises the total gross national electricity generation from all fuels (including autoproduction), plus electricity imports, minus exports. Eurostat. 0,15 20 Ympäristön tila 0,1 10 0,05 124 / T E K B A R O 2 0 1 7 ni pa Ja Ko re a t la ys va l Sa ks a t UK Yh d Al an ko m aa sk a Ta n ot si Ru m i Su o ni pa Ja Ko re a t la dy sv al UK Yh ks a Sa t aa ko m Al an Ru ot si i Su om Ta ns ka 0 0 Indikaattori 4.24. Rikkioksidipäästöt bruttokansantuotetta kohden. Sulphur oxides intensities, SOx emission intensities, % of GDP. European Environment Agency (EEA), Eurostat. 2007 Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt bruttokansantuotetta kohden (Eurostat). 2010 2013 0,8 1,2 0,7 0,6 1 0,5 0,8 0,4 0,6 0,3 0,4 0,2 0,2 0,1 0 ni pa Ja t Ko re a la UK Yh dy sv al ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n ot si i om Su Ru ni pa Ja t Ko re a UK la Al Al Yh dy sv al ks a t aa ko m an Sa sk a Ta n ot si Ru i 0 INDIKAATTORI 4.28. INDIKAATTORI 4.27. Ilman ja veden epäpuhtauksien riski ihmisten terveydelle (Environmental Performance Index). 2005 2010 2013 Altistuminen ilman pienhiukkasille ja niiden aiheuttama terveysriski (Environmental Performance Index). 2008 2011 2014 25 0,6 0,5 20 0,4 15 0,3 10 0,2 5 0,1 0 pa ni Ja Ko re a la t UK ks a Sa dy sv al Yh Al a nk om aa t sk a Ta n ot si Ru i Su om ni pa Ja Ko re a t la ys va l Sa ks a t UK Yh d Al an ko m aa sk a Ta n ot si m i 0 Su o Indikaattori 4.28. Altistuminen ilman pienhiukkasille ja niiden aiheuttama terveysriski. Population weighted exposure to PM2.5 (three- year average). Air Pollution- Average Exposure to PM2.5. Environmental Performance Index (Yale Center for Environmental Law & Policy). 2009 2012 2015 1,4 Su Indikaattori 4.27. Ilman ja veden epäpuhtauksien riski ihmisten terveydelle. Risk of water and air pollution to human health. ERE describes actual health outcomes, complementing the EPI’s Air Quality and Water indicators, which characterize the factors that drive these health effects rather than the outcomes themselves. Environmental Performance Index (Yale Center for Environmental Law & Policy). INDIKAATTORI 4.26. Typpioksidipäästöt bruttokansantuotetta kohden (Eurostat). Ru Indikaattori 4.26. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt bruttokansantuotetta kohden. Non-methane volatile organic compounds (NMVOC), total sectors of emissions for the national territory, % of GDP, European Environment Agency (EEA). Eurostat. INDIKAATTORI 4.25. om Indikaattori 4.25. Typpioksidipäästöt bruttokansantuotetta kohden. Nitrogen oxides emissions, NOx emission intensities, % of GDP. European Environment Agency (EEA). Eurostat. T E K B A R O 2 0 1 7 / 125 INDIKAATTORI 4.29. INDIKAATTORI 4.30. Väestönosa, jonka altistus pienhiukkasille ylittää WHO:n riskirajan, prosenttia (Environmental Performance Index). 2008 2011 2014 0,7 Suojellut maa-alueet, prosenttia (Environmental Performance Index). 2009 2012 2015 18 Indikaattori 4.29. Väestönosa, jonka altistus pienhiukkasille ylittää WHO:n riskirajan, prosenttia. Air Pollution - PM2.5 Exceedance. Proportion of the population whose exposure is above WHO thresholds (10, 15, 25, 35 micrograms/m3). Environmental Performance Index (Yale Center for Environmental Law & Policy). 16 0,6 Indikaattori 4.30. Suojellut maa-alueet, prosenttia. Terrestrial Protected Areas (National Biome Weights). Percentage of terrestrial biome area that is protected, weighted by domestic biome area. Environmental Performance Index (Yale Center for Environmental Law & Policy). 14 0,5 12 0,4 10 0,3 8 Indikaattori 4.31. Suojellut merialueet, prosenttia. Marine Protected Areas. Marine protected areas as a percent of EEZ. Environmental Performance Index (Yale Center for Environmental Law & Policy). 6 0,2 4 0,1 2 0 INDIKAATTORI 4.31. ni pa Ja t Ko re a la UK Yh dy sv al ks a t aa ko m an Sa sk a Ta n ot si i om Su Ru ni pa Ja Ko re a t la dy sv al Al Al Yh UK ks a Sa an ko m aa t sk a Ta n ot si Ru Su om i 0 INDIKAATTORI 4.32. Suojellut merialueet, prosenttia (Environmental Performance Index). 2009 2012 Eläinten elinympäristöjen suojelu, prosenttia (Environmental Performance Index). 2008 2011 2015 ni pa Ja Ko re a t la UK dy sv al Yh t ks a Sa pa Ja la dy sv al Yh Sa aa ko m Al an Su om 126 / T E K B A R O 2 0 1 7 aa 0 ko m 2 0 an 4 5 Al 6 10 Ta ns ka 15 Ru ot si 8 Su om 20 ni 10 Ko re a 25 t 12 UK 30 ks a 14 t 35 Ta ns ka 16 Ru ot si 40 i 18 i 2014 45 Indikaattori 4.32. Eläinten elinympäristöjen suojelu, prosenttia. Species Protection. The average area of species - bird, mammals, and amphibians - distributions in a country under protection. Environmental Performance Index (Yale Center for Environmental Law & Policy). 0,5 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen ympäristön suojelussa mitattuna ympäristönsuojelumenojen osuudella, kasvuhuonekaasupäästöjen osuudella, energiaintensiteetillä ja uusiutuvien energialähteiden osuudella energiantuotannosta. 1,0 TEKBaro2014 TEKBaro2016 0,5 0,0 0,0 0,5- -0,5 ni pa Ja t Ko re a la Yh UK ks a dy sv al ko m Sa aa t sk a an Al Al Ta n ot si i Su Ru om ni pa Ja Ko re a t la -1,0 Yh dy sv al ks a UK ko m an Sa aa t sk a Ta n ot si Ru i 1,0- INDIKAATTORI 4.36. INDIKAATTORI 4.35. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen ympäristön tilassa mitattuna rikki- ja typpioksidi- sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen BKT osuudella, ilman ja veden epäpuhtauksien terveysriskien sekä suojeltujen maa- ja merialueiden ja eläinlajien elinympäristöjen osuudella. 1,0 TEKBaro2014 TEKBaro2016 Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen kansalaisten terveydessä, tulonjaossa, työllisyydessä ja sukupuolten tasa-arvossa, ympäristön suojelussa sekä ympäristön tilassa, kokonaisindikaattori. TEKBaro 2014 TEKBaro 2016 1,0 0,8 0,6 0,5 0,4 0,2 0,0 0,0 -0,2 -0,5 -0,4 -0,6 -1,0 -0,8 an i Ja p Ko re a UK Yh dy sv al la t ks a Sa aa t ko m Al an Ta ns ka Ru ot si an i Ja p Ko re a UK Yh dy sv al la t ks a Sa aa t ko m Al an Ta ns ka i Su om i -1,0 -1,5 Su om Indikaattori 4.35. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen ympäristön tilassa mitattuna rikki- ja typpioksidi- sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen BKT osuudella, ilman ja veden epäpuhtauksien terveysriskien sekä suojeltujen maa- ja merialueiden ja eläinlajien elinympäristöjen osuudella. Yhdistelmäindikaattori, maiden keskiarvo = 0. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. TEKBaro2014 TEKBaro2016 1,0 Su Indikaattori 4.34. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen ympäristön suojelussa mitattuna ympäristönsuojelumenojen osuudella, kasvuhuonekaasupäästöjen osuudella, energiaintensiteetillä ja uusiutuvien energialähteiden osuudella energiantuotannosta. Yhdistelmäindikaattori, maiden keskiarvo = 0. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. INDIKAATTORI 4.34. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen kansalaisten terveydessä, tulonjaossa, työllisyydessä ja sukupuolten tasa-arvossa. Ru ot si Indikaattori 4.33. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen kansalaisten terveydessä, tulonjaossa, työllisyydessä ja sukupuolten tasa-arvossa. Yhdistelmäindikaattori, maiden keskiarvo = 0. Jos maan pisteluku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti jos pisteluku on nollan alapuolella, maa sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle. INDIKAATTORI 4.33. om Yhdistelmäindikaattorit T E K B A R O 2 0 1 7 / 127 LIITE 3. MAAKUVAAJAT 128 / T E K B A R O 2 0 1 7 Ympäristön tila Peruskoulutus 2,0 1,5 MAAKUVAAJA 1. Yleissivistys ja osaaminen 1,0 Ympäristön suojelu 0,5 0,0 Tieteellisteknologinen osaaminen -0,5 -1,0 -1,5 Sosiaalinen koheesio -2,0 Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Suomen vahvat ja heikot alueet vertailumaihin verrattuna. Keskiarvo TEKBaro 2014 TEKBaro 2016 Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Yrittäjyys ja uusiutuminen Uuden tiedon soveltaminen Tiedon ymmärtäminen ja hallinta Ympäristön tila Peruskoulutus 2,0 1,5 MAAKUVAAJA 2. Yleissivistys ja osaaminen 1,0 Ympäristön suojelu 0,5 0,0 Tieteellisteknologinen osaaminen -0,5 -1,0 Sosiaalinen koheesio -1,5 -2,0 Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Ruotsin vahvat ja heikot alueet vertailumaihin verrattuna. Keskiarvo TEKBaro 2014 TEKBaro 2016 Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Yrittäjyys ja uusiutuminen Uuden tiedon soveltaminen Tiedon ymmärtäminen ja hallinta T E K B A R O 2 0 1 7 / 129 Ympäristön tila Peruskoulutus 2,0 1,5 MAAKUVAAJA 3. Yleissivistys ja osaaminen 1,0 Ympäristön suojelu 0,5 0,0 Tieteellisteknologinen osaaminen -0,5 -1,0 -1,5 Sosiaalinen koheesio -2,0 Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Tanskan vahvat ja heikot alueet vertailumaihin verrattuna. Keskiarvo TEKBaro 2014 TEKBaro 2016 Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Yrittäjyys ja uusiutuminen Uuden tiedon soveltaminen Tiedon ymmärtäminen ja hallinta Ympäristön tila Peruskoulutus 2,0 1,5 MAAKUVAAJA 4. Yleissivistys ja osaaminen 1,0 Ympäristön suojelu 0,5 0,0 Tieteellisteknologinen osaaminen -0,5 -1,0 Sosiaalinen koheesio -1,5 -2,0 Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Yrittäjyys ja uusiutuminen Uuden tiedon soveltaminen Tiedon ymmärtäminen ja hallinta 130 / T E K B A R O 2 0 1 7 Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen Alankomaiden vahvat ja heikot alueet vertailumaihin verrattuna. Keskiarvo TEKBaro 2014 TEKBaro 2016 Ympäristön tila Peruskoulutus 2,0 1,5 MAAKUVAAJA 5. Yleissivistys ja osaaminen 1,0 Ympäristön suojelu 0,5 0,0 Tieteellisteknologinen osaaminen -0,5 -1,0 -1,5 Sosiaalinen koheesio -2,0 Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Saksan vahvat ja heikot alueet vertailumaihin verrattuna. Keskiarvo TEKBaro 2014 TEKBaro 2016 Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Yrittäjyys ja uusiutuminen Uuden tiedon soveltaminen Tiedon ymmärtäminen ja hallinta Ympäristön tila Peruskoulutus 2,0 1,5 MAAKUVAAJA 6. Yleissivistys ja osaaminen 1,0 Ympäristön suojelu 0,5 0,0 Tieteellisteknologinen osaaminen -0,5 -1,0 Sosiaalinen koheesio -1,5 -2,0 Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Ison Britannian vahvat ja heikot alueet vertailumaihin verrattuna. Keskiarvo TEKBaro 2014 TEKBaro 2016 Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Yrittäjyys ja uusiutuminen Uuden tiedon soveltaminen Tiedon ymmärtäminen ja hallinta T E K B A R O 2 0 1 7 / 131 Ympäristön tila Peruskoulutus 2,0 1,5 MAAKUVAAJA 7. Yleissivistys ja osaaminen 1,0 Ympäristön suojelu 0,5 0,0 Tieteellisteknologinen osaaminen -0,5 -1,0 -1,5 Sosiaalinen koheesio -2,0 Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Yhdysvaltojen vahvat ja heikot alueet vertailumaihin verrattuna. (*= tieto uupuu) Keskiarvo TEKBaro 2014 TEKBaro 2016 Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Yrittäjyys ja uusiutuminen Uuden tiedon soveltaminen Tiedon ymmärtäminen ja hallinta Ympäristön tila Peruskoulutus 2,0 1,5 MAAKUVAAJA 8. Yleissivistys ja osaaminen 1,0 Ympäristön suojelu 0,5 0,0 Tieteellisteknologinen osaaminen -0,5 -1,0 Sosiaalinen koheesio -1,5 -2,0 Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Yrittäjyys ja uusiutuminen Uuden tiedon soveltaminen Tiedon ymmärtäminen ja hallinta 132 / T E K B A R O 2 0 1 7 Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen Korean vahvat ja heikot alueet vertailumaihin verrattuna. (*= tieto uupuu) Keskiarvo TEKBaro 2014 TEKBaro 2016 Ympäristön tila Peruskoulutus 2,0 1,5 MAAKUVAAJA 9. Yleissivistys ja osaaminen 1,0 Ympäristön suojelu 0,5 0,0 Tieteellisteknologinen osaaminen -0,5 -1,0 Sosiaalinen koheesio -1,5 -2,0 Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Japanin vahvat ja heikot alueet vertailumaihin verrattuna. (*= tieto uupuu) Keskiarvo TEKBaro 2014 TEKBaro 2016 Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Yrittäjyys ja uusiutuminen Uuden tiedon soveltaminen Tiedon ymmärtäminen ja hallinta T E K B A R O 2 0 1 7 / 133 134 / T E K B A R O 2 0 1 7 T E K B A R O 2 0 1 7 / 135 Teknologiabarometri kansalaisten asenteista ja kansakunnan suuntautumisesta tietoon perustuvaan yhteiskuntaan. TEK ja VTT ovat kehittäneet Teknologiabarometrin mittaamaan maamme teknistieteellisen osaamisen ja kehityksen tilaa. Työkalu antaa totuttua syvällisemmän kuvan yhteiskuntakehityksen tilasta eri maissa. Toimintaympäristömme on viime vuosina ollut sekä haastava että yllätyksellinen. Taloudellinen matalasuhdanne on jatkunut oletettua pidempään. Kuinka Suomen ja kahdeksan muun maan innovaatiojärjestelmät ovat näissä olosuhteissa vastanneet ajan haasteisiin? Mihin suuntaan tilanteen odotetaan kehittyvän? Barometrin perinteisten kahdeksan maan vertailussa on nyt toista kertaa mukana myös Korea. TE K N O LO G IA BA RO M ETR I 2 0 1 7 TEKBARO 2017
© Copyright 2024