Euroopan komissio - Ilmoitus
Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin viesti holokaustin muistopäivänä 2017
Bryssel 26. tammikuuta 2017
© European Union 2017
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 75 vuotta Wannseen konferenssista, jossa natsijohto laati hyytävän
byrokraattiset ja yksityiskohtaiset suunnitelmansa Euroopan juutalaisten tuhoamiseksi. Vuodet kuluvat
ja nämä tapahtumat käyvät yhä etäisemmiksi, mutta juuri siksi on entistä tärkeämpää muistaa tuota
aikaa ja pohtia sen merkitystä. ”K aikkien hyvää tahtovien ihmisten pyhä velvollisuus on muistaa”.
Tämän opimme viime vuonna kuolleelta Nobel-palkitulta Elie Wieseliltä, joka omisti koko elämänsä
juutalaisten joukkotuhossa henkiin jääneiden puolesta puhumiseen.
Velvollisuutemme muistaa on sitäkin pakottavampi, koska holokaustista selvinneiden ja sitä
henkilökohtaisesti todistamaan joutuneiden määrä supistuu vuosi vuodelta. Näin vastuu tämän aina
yhtä tehoavan viestin välittämisestä eteenpäin jää nuoremmille sukupolville. Me emme unohda sitä.
Tämä on myös ensimmäinen holokaustin muistopäivä, jona entinen Saksan presidentti Roman Herzog
ei ole joukossamme. Juuri Herzogin ansiosta tammikuun 27. päivä kirjattiin Saksan lakiin vuonna 1996
natsien uhrien muistopäivänä. Tästä eleestä lähti liikkeelle prosessi, joka johti siihen, että Yhdistyneet
kansakunnat julisti tämän päivän kansainväliseksi holokaustin muistopäiväksi vuonna 2005, jolloin oli
kulunut 60 vuotta Auschwitz-Birkenaun tuhoamisleirin vapauttamisesta 27. tammikuuta 1945.
Euroopan unionin juuret ovat syvällä maanosamme historiassa, ja myös unioni on hyvin tietoinen
velvollisuudestaan muistaa. Näinä haastavina aikoina muistaminen ei tarkoita pelkästään
muistuttamista menneistä tapahtumista, vaan se näyttää suuntaa tulevaisuudelle, jotta emme toistaisi
samoja virheitä emmekä lankeaisi samaan vanhaan ansaan sallimalla syrjinnän ja vihan levitä. Elie
Wiesel ymmärsi, että kasvavaan vihaan kätkeytyy vaaran siemen. Hän tunnisti tässä uudessa ilmiössä
piilevän uhan ja korotti äänensä jo varhain – kauan ennen monia muita – varoittaakseen
antisemitismistä, joka nosti jälleen päätään Euroopassa, vaikkakin uudessa muodossa.
Historiassa on varoittavia esimerkkejä siitä, kuinka nopeasti viha voi kääntyä yllytykseksi ja
väkivallaksi. Sen vuoksi EU on asettanut vihan ja vihapuheen vastustamisen keskeiseksi
tavoitteekseen. Toukokuussa 2016 Euroopan komissio sopi suurimpien tietotekniikkayritysten ja
sosiaalisen median palveluiden kanssa käytännesäännöistä, joiden mukaan ne seuraavat laitonta
vihapuhetta ja poistavat sen sivustoiltaan 24 tunnin kuluessa siitä, kun se on havaittu. Nämä säännöt
täydentävät voimassaolevaa lainsäädäntöä, jonka täytäntöönpanoa komissio valvoo ja jossa
määritellään rikokseksi kaikki sellainen toiminta tai puhe, jossa puolustellaan holokaustia, kiistetään se
tai räikeästi vääristellään tai vähätellään sitä.
”Valeuutiset” leviävät nykyään nopeasti. Siksi meillä ei ole varaa suhtautua välinpitämättömästi
holokaustin kiistämiseen. Tämä pätee riippumatta siitä, missä muodossa väitteitä esitetään. Olipa kyse
”kovasta” kiistämisestä, jonka mukaan holokaustia ei koskaan ollutkaan – tämän väittäminen on lain
mukaan rikos – tai salakavalasta ”pehmeästä” kiistämisestä, jossa aliarvioidaan juutalaisten
joukkotuhon laajuutta ja sen edustamaa pahuutta tai kyseenalaistetaan holokaustin merkitys
nykymaailmassa ja pyritään vähättelemään sen merkitystä vertaamalla sitä muihin tapahtumiin.
Antisemitismin ja muuntyyppisen vihan levitessä ja väkivaltaisten välikohtausten yleistyessä komissio
vastustaa järkähtämättä antisemitismiä sen kaikissa muodoissa ja pyrkii kaikin tavoin varmistamaan,
että juutalaiset voivat elää Euroopassa haluamallaan tavalla. Eurooppa on tulevaisuudessakin rauhan
ja suvaitsevaisuuden manner, jossa rakennetaan siltoja ihmisten välille ja vastustetaan kaikkea
suvaitsemattomuutta ja syrjintää.
Jean-Claude Juncker
Euroopan komission puheenjohtaja
STATEMENT/17/148
Lisätietoa tiedotusvälineille:
Alexander WINTERSTEIN (+32 2 299 32 65)
Natasha BERTAUD (+32 2 296 74 56)
Tim McPHIE (+ 32 2 295 86 02)
Melanie VOIN (+ 32 2 295 86 59)
Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti