1. No category

Euroopan komissio - Lehdistötiedote
Millä tasolla on kotimaasi digitaalinen kehitys? Eurooppa on onnistunut
kaventamaan digitaalista kuilua muttei luomaan sitä umpeen
Bryssel 3. maaliskuuta 2017
Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi DESI 2017 osoittaa, että digitaalisen kehityksen
kärkimaiden ja heikommin suoriutuvien maiden välinen kuilu on edelleen liian leveä, vaikka
EU on onnistunutkin sitä kaventamaan. Vielä on tehtävä paljon työtä ja investointeja ennen
kuin digitaalisia sisämarkkinoita voidaan hyödyntää täysimittaisesti.
Euroopan komissio julkaisi tänään digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin DESI 2017 tulokset.
DESI-indeksi kuvaa 28 jäsenvaltion tuloksia useilla eri aloilla, kuten siirtoyhteyksien, digitaalisen
osaamisen sekä yritysten ja julkisten palvelujen digitalisoinnin alalla.
Digitaalisista sisämarkkinoista vastaavan varapuheenjohtajan Andrus Ansipin mukaan digitaalisuus
lisääntyy Euroopassa vähitellen, mutta monien maiden on kuitenkin tehtävä sen eteen enemmän töitä:
”Kaikkien jäsenvaltioiden olisi lisättävä investointejaan, jotta digitaalisia sisämarkkinoita voitaisiin
hyödyntää täysimittaisesti. Emme halua, että Eurooppa digitalisoituu kahdella nopeudella. Meidän on
tehtävä yhteistyötä, jotta EU saavuttaisi johtoaseman digitalisoinnin alalla koko maailmassa.”
EU on yleisesti katsoen parantanut tulostaan digitalisoinnin alalla 3 prosenttiyksiköllä viime vuoteen
verrattuna[1]), mutta edistyminen voisi olla nopeampaa ja jäsenvaltioiden tuloksissa on suuria eroja
(digitaalinen kuilu digitalisoinnissa eniten ja vähiten kehittyneiden maiden välillä on
37 prosenttiyksikköä, kun se vuonna 2014 oli 36 prosenttiyksikköä). DESI-vertailun kärjessä ovat tänä
vuonna Tanska, Suomi, Ruotsi ja Alankomaat ja niiden jälkeen Luxemburg, Belgia, Yhdistynyt
kuningaskunta, Irlanti, Viro ja Itävalta. EU:n kolme kärkimaata johtavat myös maailmanlaajuisessa
vertailussa ennen Etelä-Koreaa, Japania ja Yhdysvaltoja. EU-maista Slovakia ja Slovenia ovat
edistyneet parhaiten. Joistakin parannuksista huolimatta useiden jäsenvaltioiden, kuten Puolan,
Kroatian, Italian, Kreikan, Bulgarian ja Romanian digitaalinen kehitys on yhä jäljessä verrattuna EU:n
keskiarvoon. Maakohtaiset tiedot ovat saatavilla verkossa.
Komissio on nyt esitellyt digitaalisia sisämarkkinoita varten laatimansa strategian kaikki tärkeimmät
aloitteet. Euroopan parlamenttia ja jäsenvaltioita kannustetaan hyväksymään nämä ehdotukset
mahdollisimman pian, jotta Eurooppa voisi hyödyntää digitalisoinnin tarjoamia etuja mahdollisimman
tehokkaasti.
Komissio ottaa DESI-tulokset huomioon toukokuussa julkaistavassa digitaalisten sisämarkkinoiden
strategian väliarvioinnissa, jossa pohditaan, tarvitaanko tulevaisuudessa uusia toimenpiteitä tai
säädösehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi.
Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) antaa seuraavan kuvan:
Liitettävyys on parantunut muttei riitä tuleviin tarpeisiin.
- Euroopan talouksista 76 prosenttia voi nykyään käyttää nopeaa laajakaistaa (vähintään 30 Mb/s),
ja joissakin jäsenvaltioissa merkittävä osa näistä kotitalouksista voi jo käyttää verkkoja, joissa
nopeus on vähintään 100 Mb/s. Yli 25 prosenttia talouksista on hankkinut nopean
laajakaistayhteyden.
- Mobiilidataliittymien määrä on kasvanut: vuonna 2013 sadan henkilön joukossa oli 58 tilaajaa, kun
taas vuonna 2016 vastaava luku oli 84.
- EU:n väestöstä 84 prosenttia voi käyttää 4G-mobiilipalveluja.
Tämä ei kuitenkaan vastaisuudessa riitä täyttämään yhä suurempia nopeus-, laatu- ja
luotettavuusvaatimuksia. Internetliikenne on kasvanut 20 prosenttia vuodessa, ja mobiiliverkoissa
kasvu on ollut yli 40 prosenttia vuodessa. Euroopan parlamentti ja neuvosto neuvottelevat parhaillaan
komission ehdotuksista, joiden tavoitteena on uudistaa EU:n telesääntöjä ja edistää investoimista
hyvin suurikapasiteettisiin verkkoihin, joiden avulla voidaan täyttää eurooppalaisten kasvavat
siirtoyhteyksien tarpeet. Parlamentti ja neuvosto käsittelevät myös strategisia tavoitteita, jotka liittyvät
gigabittiyhteiskunnan toteuttamiseen vuoteen 2025 mennessä. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi tehostettava
pyrkimyksiään saavuttaa yhdenmukaistettujen taajuuksien jakamiselle asetetut tavoitteet, jotka
käsittävät nyt myös 700 Mhz:n taajuusalueen, jotta seuraavan sukupolven viestintäverkot (5G)
voitaisiin ottaa laajalti käyttöön vuodesta 2020 alkaen. Taajuuksien koordinointi EU:ssa on olennaisen
tärkeää langattoman verkon kattavuuden ja uusien rajat ylittävien palvelujen kannalta. Lisäksi kunnat
eri puolilla Eurooppaa voivat hakea piakkoin rahoitusta ilmaisten Wi-Fi-yhteyksien tarjoamiseksi
julkisissa tiloissa komission WiFi4EU-suunnitelman mukaisesti.
EU:ssa on enemmän digitaalialan asiantuntijoita, mutta osaamisvaje on yhä olemassa.
- Korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut EU:ssa luonnontieteiden, teknologian,
insinööritieteiden ja matematiikan alalla (19 tutkinnon suorittanutta tuhatta 20–29-vuotiasta
kohden).
- Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus työvoimasta on kasvanut (3,2:sta
3,5 prosenttiin vuosina 2012–2015).
- Lähes puolella eurooppalaisista (44 prosentilla) ei ole vieläkään digitaalisia perustaitoja, joihin
kuuluvat esimerkiksi sähköpostin ja editointivälineiden käyttö ja uusien laitteiden asentaminen.
Digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävä koalitio, joka käynnistettiin joulukuussa 2016 osana Euroopan
uutta osaamisohjelmaa, pyrkii kehittämään yhteistyössä jäsenvaltioiden, elinkeinoelämän ja
työmarkkinaosapuolten edustajien kanssa laajan digitaalisen lahjakkuusreservin ja varmistamaan, että
yksittäisillä henkilöillä ja työvoimalla on Euroopassa riittävät digitaaliset taidot.
Eurooppalaiset käyttävät yhä enemmän internetiä.
- Eurooppalaisista 79 prosenttia käyttää internetiä vähintään kerran viikossa, mikä on
3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2016.
o Internetin käyttäjistä 78 prosenttia käyttää sitä pelaamiseen sekä musiikin, filmien ja kuvien
lataamiseen.
o Eurooppalaisista internetin käyttäjistä 70 prosenttia lukee uutisia verkoissa (64 prosenttia vuonna
2013).
o Sosiaalista mediaa käyttää 63 prosenttia (57 prosenttia vuonna 2013).
o Verkko-ostoksia tekee 66 prosenttia (61 prosenttia vuonna 2013).
o Verkkopankkia käyttää 59 prosenttia (56 prosenttia vuonna 2013).
o Internetpuheluja soittaa 39 prosenttia (33 prosenttia vuonna 2013).
Komissio pyrkii digitaalisia sisämarkkinoita varten laatimansa strategian puitteissa lujittamaan
verkkoympäristöä kohtaan tunnettua luottamusta. EU:n uudet tietosuojasäännöt tulevat voimaan
toukokuussa 2018 yhdessä sähköisen viestinnän uusien tietosuojasääntöjen kanssa. Lisäksi komissio
pyrkii siihen, että sisältöä olisi enemmän saatavilla internetissä yli valtioiden rajojen. Ja vuoden 2018
alusta alkaen eurooppalaiset voivat käyttää omia elokuvien, musiikin, videopelien ja sähköisten
kirjojen verkkotilauksiaan matkustaessaan EU:ssa. Komissio on myös ehdottanut toimia, joilla
tähdätään siihen, että lähetystoiminnan harjoittajat voivat antaa helpommin ohjelmiaan verkossa
saataville EU:n muissa jäsenvaltioissa.
Yritykset digitalisoituvat ja verkkokauppa kasvaa, mutta hitaasti.
- Eurooppalaiset yritykset käyttävät yhä enemmän digitaalista tekniikkaa: esimerkiksi sähköiseen
tiedonvaihtoon tarkoitettujen ohjelmistojen käyttö lisääntyi 26:sta 36 prosenttiin vuosina 2013–2
015 ja sähköisten laskujen lähettäminen 10:stä 18 prosenttiin vuosina 2013–2016.
- Myös pk-yritysten harjoittaman verkkokaupan määrä kasvoi hieman (14:stä 17 prosenttiin vuosina
2013–2016). Kuitenkin vain alle puolet näistä yrityksistä myi tuotteita toiseen EU:n jäsenvaltioon.
Vuonna 2016 komissio ehdotti uusia sääntöjä, joiden tavoitteena on edistää sähköistä kaupankäyntiä
puuttumalla maarajoituksiin, tekemällä valtioiden rajat ylittävistä pakettitoimituksista edullisempia ja
tehokkaampia sekä parantamalla kuluttajansuojaa ja valvontaa, mikä vahvistaa asiakkaiden
luottamusta. Komissio ehdotti myös alv-sääntöjen yksinkertaistamista EU:ssa verkkokauppayritysten
osalta. Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden hyväksyttyä nämä aloitteet henkilöiden ja yritysten on
helpompi ostaa ja myydä tuotteita yli rajojen.
Eurooppalaiset käyttävät enemmän julkisia verkkopalveluja.
- Internetin käyttäjistä 34 prosenttia lähetti viranomaislomakkeita verkossa paperilomakkeiden
sijasta (vuonna 2013 vastaava luku oli 27 prosenttia).
Verkossa on tarjolla yhä enemmän ja yhä kehittyneempiä palveluja, joiden avulla viranomaisille
voidaan ilmoittaa esimerkiksi uudesta asuinpaikasta, lapsen syntymästä ja muista tärkeistä
tapahtumista. Komissio avaa sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman puitteissa kaikenkattavan
portaalin, jonka välityksellä verkosta on helppo löytää sisämarkkinoita koskevaa tietoa. Lisäksi se
käynnistää aloitteen, jolla jatketaan yhtiöoikeuden ja yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien
digitalisointia, ja päivittää eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita.
Tausta
DESI on yhdistelmäindeksi, jolla mitataan EU:n jäsenvaltioiden edistymistä digitaalitalouden ja yhteiskunnan toteuttamisessa. Siihen sisältyy joukko indikaattoreita, jotka kuvaavat Euroopan nykyistä
digitaalialan politiikkayhdistelmää. DESI-indeksin tarkoituksena on auttaa EU-maita tunnistamaan alat,
joilla on ensisijaisesti toteutettava investointeja ja toimia, jotta voidaan luoda todelliset digitaaliset
sisämarkkinat, jotka ovat yksi komission päätavoitteista.
Komissio antaa toukokuussa 2017 DESI-indeksin tulosten pohjalta eurooppalaisen ohjausjakson
täydennyksenä Euroopan digitaalialan kehitystä käsittelevän raportin. Raportissa arvioidaan
seikkaperäisesti, miten EU ja jäsenvaltiot edistyvät digitaalisessa kehityksessään, ja ehdotetaan toimia,
joilla jäsenvaltioiden digitaalista suorituskykyä voitaisiin parantaa.
Lisätietoja
Komission varapuheenjohtajan Andrus Ansipin puhe, jossa DESI-indeksiä esitellään
Kysymyksiä ja vastauksia
Maakohtaiset tiedot
Digitaalisia sisämarkkinoita koskeva tiedote
Advancing Europe's digital future – Digital Headlines
Digital Day -tapahtuma, joka järjestetään Roomassa 23. maaliskuuta 2017.
#DESIEU
[1] DESI 2016 -indeksi on laskettu kaikkien maiden osalta uudelleen, jotta siinä on voitu ottaa
huomioon tietyt menetelmiin tehdyt parannukset. Sen vuoksi maiden pisteet ja sijoitukset ovat voineet
muuttua edellisestä julkaisusta. Lisätietoja: Kysymyksiä ja vastauksia ja DESI -indeksin
menetelmäselvitys (methodological note).
IP/17/347
Lisätietoa tiedotusvälineille:
Nathalie VANDYSTADT (+32 2 296 70 83)
Inga HOGLUND (+32 2 295 06 98)
Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti