Vuosikertomus 2016
1 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Kiinteistöliitto Uusimaa ry on 17 kunnan alueella toimivan, neljän kiinteistöyhdistyksen palvelukeskus. Uudenmaan omille jäsenille tuotettujen palvelujen lisäksi Porvoon Kiinteistöyhdistys, Hyvinkään - Riihimäen - Mäntsälän Kiinteistöyhdistys ja Finlands Svenska Fastighetsförening hankkivat jäsenpalvelunsa Annankadun toimistolta. Kiinteistöliitto Uusimaan vuosi 2016 oli pääosin asetettujen tavoitteiden mukainen. Jäsenmäärä kasvoi 246 jäsenellä. Kiinteistöliitto Uusimaan hallinnoimien yhdistysten kokonaisjäsenmäärä oli vuoden 2016 lopussa 10 746. Uusjäsenhankintaa tehtiin eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Tutkimusten mukaan keskeinen liittymissyy on yhdistyksen tarjoamat kattavat ja tarpeelliset jäsenpalvelut. Yhdistyksen puhelinneuvontaan soittaneille tehdystä tyytyväisyyskyselystä saatiin erinomaista palautetta, asteikolla 1-7 keskiarvo oli peräti 6,75. Järjestettyjen tilaisuuksien osalta palautekeskiarvo asteikolla 1-5 oli 4,19. Suosituimpia olivat jälleen korjaustoimintaan sekä tilinpäätökseen liittyvät tilaisuudet. Yhdistyksen toiminnanjohtaja vaihtui syyskuussa, kun pitkäaikainen toiminnanjohtaja Kai Haarma siirtyi asianajotoimintaan. Lokakuussa yhdistyksen uutena toiminnanjohtajana aloitti varatuomari Mika Heikkilä. Hallitus hyväksyi joulukuun kokouksessaan yhdistykselle päivitetyn strategian, jonka lähtökohtana on yhdistyksen toiminnan parantaminen kehittämällä jäsenpalveluita ja lisäämällä edunvalvontaa. Yhdistyksen toiminta on vakaalla pohjalla. Henkilökunta on osaava ja motivoitunut, talous on kunnossa ja jäsenet ovat tyytyväisiä toimintaan. Tästä on hyvä jatkaa jäsenkunnan laajentamista ja toiminnan kehittämistä yhteistyössä jäsenten sekä keskeisten sidosryhmien kanssa. Mika Heikkilä, toiminnanjohtaja 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS TALOUSKATSAUS KIINTEISTÖLIITTO-YHTEISÖ JA OSAKKUUDET VAIKUTTAMINEN JA VIESTINTÄ Sisäinen tiedotus Ulkoinen tiedottaminen JÄSENISTÖ KOULUTUS- SEKÄ MUUT TILAISUUDET JÄSENPALVELUT Lakipalvelut Rakennus- ja lvi-tekniset palvelut Talous ja verotus Työsuhdeasiat Muut palvelut ja jäsenedut YHTEISTOIMINTA JA EDUSTUKSET Yhteistoimintayhdistykset TALOUS HENKILÖKUNTA HALLINTO Hallitus Tilintarkastajat Edustukset 3 HALLITUKSEN KERTOMUS YHDISTYKSEN TOIMINNASTA VUODELTA 2016 TALOUSKATSAUS Suomen taloudessa lievää kasvua – Rakentaminen veturin roolissa Suomen kokonaistuotannon kasvu kiihtyi vuonna 2016 selvästi yli 1 prosenttiin. Kasvun tekijöinä olivat eritoten yksityinen kulutus ja uudisrakentaminen. Näissä lukemissa kasvun ennustetaan jatkuvan myös vuonna 2017. Vanhojen asuntojen keskihinnat nousivat ennakkoarvioiden mukaan hieman runsaan prosentin vuonna 2016. Pk-seudulla hinnat nousivat miltei kaksi prosenttia, mutta sen sijaan muualla Suomessa keskihinta pysyi käytännössä ennallaan. Asuntolainojen keskikorko laski edelleen vuonna 2016 ohjauskorkojen ja markkinakorkojen laskun jatkuessa. Vuoden lopulla oltiin 1,1 prosentissa. Asuntolainojen kokonaismäärässä vuoden lopulla kasvua oli noin 2,5 prosenttia. Kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut edelleen. Vuoden kolmannella neljänneksellä kokonaisvelkojen määrä oli 142 mrd. euroa, joka oli 3,8 prosenttia edellisvuotta korkeampi lukema. Erityisen nopeasti kasvaa asunto-osakeyhtiöiden yhtiölainojen kanta, sillä nousua oli kolmannella neljänneksellä 11 prosenttia edellisvuodesta. Yhtiölainojen osuus kotitalouksien kokonaisveloista on noussut 11,5 prosenttiin. Yhtiölainaosuuksien kasvua aiheuttaa uusien yhtiöiden isot velkaosuudet ja korjauslainojen vilkas nostaminen taloyhtiöihin. Pankkien korjauslainojen saatavuus jatkui keskimäärin hyvänä, ja korkomarginaali edelleen keskimäärin laski. Syksyn 2016 Korjausrakentamisbarometrin mukaan korjauslainojen keskimarginaali oli 1,1 prosenttiyksikköä. Asumisen ja rakentamisen kustannusnousu maltillista vuonna 2016 Rakennuskustannusten keskimääräinen vuosinousu pysyi noin puolessa prosentissa vuonna 2016. Jätekustannukset nousivat vuoden lopulla runsaat neljä prosenttia, joka luultavasti aiheutuu asbestiin liittyvien töiden kasvaneesta kysynnästä. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi nousi vuonna 2016 arviolta noin prosentin, mikä on hitainta kasvua koko 2000-luvulla. Tämä vauhti on pitkästä aikaa yhtä hidasta kuin keskimääräinen tulojen kasvu, mutta nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu. Kiinteistöjen kustannustaso on noussut vuonna 2016 eritoten vedessä, kiinteistöveroissa, tontinvuokrissa ja vakuutuksissa. Kaukolämmön hinnat ovat Kiinteistöliiton Indeksitalo-vertailussa laskeneet keskiarvona tarkastellen. Sähkön siirtomaksut nousivat vuonna 2016 keskimäärin kuusi prosenttia, mutta sähkön markkinahintojen lasku piti vastaavasti sähkön kokonaiskustannukset vuoden 2015 tasolla. Verotuksen painopistettä hivutetaan kohti välillisiä veroja ja kiinteistöveroa Vuoden 2017 valtion talousarviossa keskeisiä päätöksiä kiinteistönpidon kannalta olivat lämmitystä ja liikennepolttoaineita koskeneet hiilidioksidiveron korotukset sekä kiinteistöveron prosenttirajoja korotukset. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kiinteistöverotusta korotetaan yhteensä 100 meur 4 vuodessa vaalikauden aikana. Vuoden 2017 budjettiesityksessä tähän lisättiin 50 meur. Vuonna 2017 tuleva lisäkorotus kohdistuu 60-prosenttisesti Helsinkiin ja Espooseen. Kiinteistöveron korotuksia jatketaan vuonna 2018 - 2019. Kiinteistöveron verotusarvoihin on suunnitteilla iso uudistus, jonka pitäisi tulla voimaan vuonna 2019. Hankkeen yksityiskohdat ovat vielä päättämättä. Asuinkiinteistöt maksavat vuonna 2017 tontin kiinteistöveroa 16 % ja rakennuksen kiinteistöveroa 11 % edellisvuotta enemmän, mikäli kunnan kiinteistöveroprosentit olivat aiempien prosenttirajojen alarajoilla. Tämä tarkoittaa Indeksitalon mukaisessa keskustakiinteistössä Helsingin kohdalla yhteensä noin 10 sentin korotusta kiinteistöverossa per neliö (90 neliöisessä huoneistossa 111 euroa vuodessa). Edullisimmassa päässä esim. Raumalla korotus tekee 2,5 snt/m2/kk (90 neliöisessä huoneistossa noin 27 euroa vuodessa). KIINTEISTÖLIITTO-YHTEISÖ JA OSAKKUUDET Suomen Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry. Liitto edustaa kaikkiaan noin 26 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Liittoon kuulutaan aina alueyhdistyksen tai toimialajärjestön kautta. Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös liiton osakkuusyhtiöt Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Kiinteistöalan Koulutussäätiö rs, Talokeskus Yhtiöt Oy, Kiinteistö Oy AnnaKaleva sekä KTI Kiinteistötieto Oy. Kiinteistöliitto Uusimaa ry on myös suoraan Koulutuskeskuksen, Talokeskuksen ja AnnaKalevan osakkaana. VAIKUTTAMINEN JA VIESTINTÄ Yhdistys on aktiivisesti osallistunut keskusteluun lisä- ja täydennysrakentamisen edistämisestä ja tavannut Uudenmaan Liiton johtoa asiassa sekä osallistunut asiaa käsitteleviin tilaisuuksiin. Yhdistys on ottanut kantaa mm. tupakkalain uudistukseen ja edellyttänyt, että se, joka aiheuttaa tupakoinnillaan haittoja vastaa myös siitä aihetuvista korjaus- ja muista kustannuksista. Yhdistyksen edustaja on osallistunut taloyhtiöiden Hyvä Hallintotapa -suositusta päivittävään työryhmään, metropolialueen hissityöryhmän toimintaan sekä Isännöinnin auktorisointi ry:n toimintaan. Yhdistyksen hallituksen edustajat ovat olleet Kiinteistöliiton hallintoelimissä ja työryhmissä vaikuttamassa yhdistyksen ja sen jäsenyhtiöiden ja niiden osakkaiden edunvalvontaan. Yhdistyksen viestintää ohjaa vuosittainen jäsenhankinta- ja viestintäsuunnitelma, jonka toteutumista seurataan erillisellä vuosikellolla. Sisäinen tiedotus Yhdistys on jäsentiedottamisessa käyttänyt perinteisiä kanavia, joista sähköinen jäsentiedote (6 kpl) ja uutiskirje olivat tärkeimmät. Jäsentiedotteen julkaisemista avoimilla sivuilla testattiin loppuvuodesta. Lisäksi jäsenet saivat ajankohtaista tietoa jäsenyyteen sisältyvän Suomen Kiinteistölehden sekä yhdistyksen kotisivujen ja jäsensivujen (Taloyhtio.net) kautta. 5 Ulkoinen tiedottaminen Yhdistys on näkynyt julkisuudessa merkittävästi aiempaa vuotta enemmän. STT:n tiedotejakelun kautta on lähetetty lehdistötiedotteita ja Kiinteistöalan Kustannuksen kahdesti julkaisemassa Taloyhtiö.Nyt-lehdessä yhdistys on näkynyt useassa artikkelissa. Yhdistyksen asiantuntijat ovat myös vastanneet Helsingin Sanomien sunnuntailiitteen lukijakysymyksiin sekä antaneet haastatteluja usealle eri toimittajalle. Yhdistyksen asiantuntijat olivat mukana kirjoittamassa Autopaikat taloyhtiössä -kirja sekä uusittuja vastuunjakotaulukkoa sekä Hyvää hallintotapa -opasta. Nämä saivat mediassa paljon valtakunnallista näkyvyyttä. Yhdistyksen vastaava lakimies nähtiin myös aamu-tv:ssä vastuunjakoasioissa. Lisäksi yhdistys oli mukana Kaupunkitoimittajien vuosikokouksessa ja kolmessa lehdistötilaisuudessa. Yhdistyksellä on sosiaalisen median viestintästrategia. Twitter-tili avattiin vuonna 2014 ja Facebook-profiili luotiin vuonna 2015. Näitä some-kanavia on käytetty ja seurattu aktiivisesti. JÄSENISTÖ Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenmäärä, mukaan lukien Porvoon ja Hyvinkään - Riihimäen Mäntsälän Kiinteistöyhdistykset sekä Finlands Svenska Fastighetsförening, oli vuoden lopussa 10 746. Nettokasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,3 prosenttia. Uusimaan alueen asuntokuntien keskikoko on 2,1 henkeä. Yhdistyksen jäsentaloissa on arvion mukaan 35 huoneistoa, jolloin niissä asuu jo lähes 800 000 asukasta. Yhdistyksen jäsenistä 97 prosenttia oli asunto-osakeyhtiöitä ja 3 prosenttia muita kiinteistöyhtiötä. Jäsenistä 63 prosenttia on kerrostaloja, 31 prosenttia rivi- tai paritaloja ja 6 prosenttia muita. Jäsenhankintaa yhdistys teki vuoden aikana muun muassa mainostamalla paikallisissa ilmaisjakelulehdissä sekä esiintymällä useassa alueellisessa tilaisuudessa kutsuttuna puhujana. Omat avoimet koulutustilaisuudet ja niiden mainostaminen olivat tärkeä tuki jäsenhankinnassa. Yhdistyksen kyselyssä edellisenä vuonna liittyneille selvisi mm. keskeisenä liittymissyynä edelleen kattavat jäsenpalvelut ja pikainen tiedontarve. Liittymisestä päätettiin yleensä hallituksessa. KOULUTUS- SEKÄ MUUT TILAISUUDET Toimintavuoden aikana yhdistys järjesti sekä oli mukana järjestämässä lukuisia eri tilaisuuksia. Vain jäsenkiinteistöjen edustajille suunnattuja koulutuksia järjestettiin 7 kappaletta. Avoimia koulutustilaisuuksia yhdistys järjesti 4 kertaa ja oli lisäksi mukana yhteistyötahojen kanssa 5 tilaisuudessa. Tilaisuudet * Talous- ja tilinpäätösiltapäivä 14.1. Helsingissä. Koulutustilaisuuden aiheina olivat tilinpäätöksen laatiminen, talouden näkymiä ja uusi kirjanpitolaki. 6 * Yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa järjestettiin Lähiöforum-tilaisuudet - 26.1. Espoon Viherlaakso-Karakallio -alueella - 2.2. Espoon Espoonlahti-Iivisniemi -alueella * Kylppärit kuntoon -koulutusiltoja järjestettiin vuoden aikana kaksi - 9.2. Helsingissä - 26.10. Vantaalla * Tietopäivä 2016 -tietoiskuja ja lupapiste-koulutusta 17.2. yhteistyössä Helsingin rakennusvalvonnan kanssa * Täydennysrakentamisilta 3.3. Espoossa. * Taloyhtiön hallituksen koulutusiltoja järjestettiin - 9.3. Helsingissä, yhtiökokoukset - 25.5. Espoossa, kunnossapitovastuu käytännössä - 6.9. Helsingissä, ajankohtaista taloyhtiön juridiikkaa mm. uusi tupakkalaki ja sähköautot * Yhdessä Vantaan Energian kanssa järjestettiin isännöitsijöille tutustumiskäynti Vantaan Jätevoimalaan 5.4. * Jokavuotinen Taloyhtiötapahtuma 6.4. Helsingin Messukeskuksen Kokoustamossa. Kokopäiväinen tilaisuus sisälsi monipuolisia seminaareja, neuvontapisteen ja laajan näyttelyn (yli 100 näytteilleasettajaa). Tilaisuuden yhteistyökumppanit olivat Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan Koulutuskeskus, Kiinteistöalan Kustannus ja Suomen Kiinteistölehti. * Yhdessä Helsingin Pelastusliiton kanssa järjestettiin Asukasturvallisuusilta 26.4. Helsingissä. * Putkiremontti-ilta 4.10. Scandic Park Helsingin tiloissa Helsingissä. Koulutusillan aiheina olivat mm. putkiremonttiin valmistautuminen, putkiremontin juridiikkaa, taloyhtiön velvoitteet ja riskien hallinta, luvanvaraisuus putkiremonteissa, putkiremontin uusia menetelmiä sekä kaukojäähdytys. Luento-osuuden lisäksi tilaisuuden yhteyteen oli järjestetty alan näyttely, jossa näytteilleasettajia oli 12. Tilaisuuden tarkoituksena oli tukea jäsenhankintaa ja se oli kaikille avoin ja maksuton. * Kunnossapitovastuut ja osakkaan muutostyöt taloyhtiössä -koulutusilta 7.11. Espoossa. * Taloyhtiön energiailta 22.11. Helsingissä. Hyvinkään - Riihimäen - Mäntsälän Kiinteistöyhdistys järjesti jäsenilleen bussimatkan Taloyhtiötapahtumaan 26.4. Lisäksi yhdistys järjesti avoimen koulutusillan yhtiökokous-teemasta 16.2. Riihimäellä sekä jäsenten kiinteistöillan 9.11. Hyvinkäällä aiheena asbesti- ja tupakkalaki. Porvoon Kiinteistöyhdistys järjesti avoimen koulutusillan Porvoossa 14.4. hallituksen toiminnasta ja jäsenille suunnatun koulutusillan Loviisassa 3.11. aiheena jätteet ja haitta-aineet. Finlands Svenska Fastighetsförening järjesti jäsenille perinteisen golfkilpailun Kulloossa Porvoossa 29.8. Tutustumismatka Koneen tehtaalle syksyllä jouduttiin perumaan vähäisen osallistumisen vuoksi. 7 Kaikkiaan koulutustilaisuuksissa oli osallistujia yli 3500. Taloyhtiötapahtumassa oli tämän lisäksi useita satoja kävijöitä. Kaikki tilaisuudet ja tapahtumat olivat jäsenille maksuttomia. JÄSENPALVELUT Neuvontatehtävissä oli vuonna 2016 kahdeksan omaa toimihenkilöä. Neuvontaa täydensivät Suomen Kiinteistöliiton neuvontapalvelut sekä Hyvinkään - Riihimäen - Mäntsälän ja Porvoon yhdistysten vapaaehtoispohjalta toimivat asiamiehet. Puhelinneuvonta-aika oli kello 9-15. Maalis-huhtikuun aikana tehdyn puheluseurannan mukaan pelkästään Uusimaan lakineuvontaan tuli noin 1 200 puhelua. Neuvontaa annettiin puhelimitse vain jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille. Ei-jäsenet ja osakkaat ohjattiin Suomen Kiinteistöliiton maksulliseen puhelinneuvontaan. Maksullisia toimeksiantoja, kuten kirjallisia lausuntoja, yhtiöjärjestyksien muutoksia, asiantuntijaja puheenjohtajapalveluita annettiin aikaisempien vuosien tapaan. Lausuntojen aiheet ja niihin sisältyvät oikeuskysymykset ovat usein hyvin haasteellisia. Nämä maksulliset palvelut ovat kiinteä osa neuvontatyötä ja ne on suunnattu vain jäsenille. Kirjallisilla lausunnoilla on merkittävä rooli erimielisyyksien tai tulkintakysymysten ratkaisemisessa. Lakipalvelut Yhdistyksessä on vuonna 2016 toiminut yhteensä 6 lakimiestä, joiden keskeinen työtehtävä on ollut juridinen neuvonta yhdistyksen jäsenille. Pääosa neuvonnasta on tapahtunut puhelinneuvontana, joka on edelleen kysytyin juridinen palvelu. Puhelinneuvonnassa on päivittäin keskimäärin 2,5 omaa lakimiestä sekä lisäksi Suomen Kiinteistöliiton lakimiehet. Puhelinneuvonnan lisäksi neuvontaa on annettu laatimalla kirjallisia lausuntoja. Sekä puhelinneuvonnassa että kirjallisissa lausunnoissa kysymykset ovat koskeneet pääosin asuntoosakeyhtiölain tulkintaa erilaisissa tilanteissa. Määrällisesti eniten on kysytty taloyhtiön ja osakkeenomistajan välistä korjaus- ja kunnossapitovastuun jakoa, vahingonkorvausvastuita, osakkeenomistajan kunnossapito- ja muutostöitä, urakoitsijan ja rakennuttajan vastuita sekä yhtiökokousmenettelyjä ja yhtiön päätöksentekomenettelyä yleisesti. Kysymyksiä ovat myös aiheuttaneet harmaan talouden torjuntaan liittyvät velvoitteet kuten tilaajavastuulaki ja rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus. Ajankohtaisista asioista voidaan mainita erityisesti muuttunut asbestilainsäädäntö sekä uusi tupakkalaki, jotka ovat aiheuttaneet paljon kysymyksiä. Asbestilainsäädännön osalta yhdistyksen rakennustekninen asiantuntija on yhdessä Suomen Kiinteistöliiton asiantuntijoiden kanssa työstänyt ohjeistuksia ja kannanottoja esiintyviin kysymyksiin. Tupakkalain muutos ja sen tarjoamat mahdollisuudet taloyhtiöille tupakoinnin kieltämiseen ovat olleet neuvonnassa esillä etenkin loppuvuodesta. Myös lisä- ja täydennysrakentamiseen liittyvät kysymykset ovat säilyneet ajankohtaisina. Tekniikan kehittyminen on näkynyt myös neuvontakysymyksissä. Näistä esimerkkeinä ovat sähköautojen latauspisteiden, keskitetyn jäähdytysjärjestelmän sekä aurinkopaneelien hankkiminen taloyhtiöön ja näihin hankkeisiin liittyvä päätöksentekomenettely. 8 Puhelinneuvonnassa on käytössä neuvontapuheluiden rekisteröinti yhtiön tietoihin jäsentietojärjestelmässä. Tämä on osoittautunut hyväksi, sillä sen avulla voidaan seurata saapuneita yhteydenottoja ja tarvittaessa ohjata puhelu kyseisen yhtiön asiaan jo perehtyneelle ja asiassa aiemmin neuvoneelle lakimiehelle. Rekisteröinti palvelee myös puheluiden määrällistä seurantaa. Yhdistyksen järjestämissä koulutusilloissa lakimiehet ovat toimineet kouluttajina. Koulutusaiheet ovat liittyneet yleisimpiin asunto-osakeyhtiölain kysymyksiin, kuten korjaus- ja kunnossapitovastuuseen, osakkeenomistajan muutostyöoikeuteen, hallituksen toimintaan ja vastuisiin sekä korjaushankkeisiin. ”Kylppärit kuntoon” -koulutus, jossa kouluttajina toimivat lakimies ja rakennusinsinööri yhdessä, on edelleen ollut erittäin suosittu. Osa lakimiehistä on myös mahdollisuuksiensa mukaan osallistunut jäsenyhtiöiden yhtiökokouksiin asiantuntijoina tai puheenjohtajina sekä hallituksen kokouksiin asiantuntijoina. Lakimiehet osallistuvat lisäksi erilaisiin neuvottelutilaisuuksiin jäsenyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kanssa. Edelleenkin laki- ja teknisiä asiantuntijapalveluita on käytetty runsaasti putkiremontin ja märkätilasaneerausten suunnitteluun ja toteutukseen liittyen. Kiinteistöliiton ja yhdistyksen lakimiesten yhteistyö on ollut tiivistä. Viikoittaisessa juristipalaverissa on käyty läpi ajankohtaisia kysymyksiä, ratkottu hankalia neuvontatapauksia ja muodostettu yhteisiä tulkintalinjoja. Rakennus- ja lvi-palvelut Rakennustekninen neuvonta keskittyi pääosin peruskorjaus- sekä perusparannusprojekteihin. Paljon neuvontaa annettiin myös huoneistokohtaisten ilmalämpöpumppujen asennustöistä sekä niiden vaatimuksista. Rakennustekninen neuvonta oli myös monissa tapauksissa läsnä jäsenyhtiöiden yhtiö- sekä hallituksien kokousten info-tilaisuuksissa koskien erilaisia ikääntyvien kiinteistöjen korjaushankkeita. Rakennus- ja lvi-teknisen neuvonnan kattavuutta lisättiin yhdessä Kiinteistöalan Kustannuksen kanssa julkaistuissa oppaissa: ”Kylppärit kuntoon” sekä ”Kodin remontit plus, opas osakkaalle ja taloyhtiölle”. Uudemman kiinteistökannan takuuajan puitteissa löytyneiden virheiden selvittämiset ovat kasvaneet ja lvi-teknisiä selvityksiä virheellisistä suorituksista on tehty useita. Lvi-tekninen neuvonta on ollut usein mukana selvittämässä ongelmia myös yhdessä juridisen neuvonnan kanssa, jolloin jäsenyhtiössä on saatu vaikeitakin tapauksia hyvään lopputulokseen. Lvi-tekninen neuvonta on ollut paikalla hallitusten kokouksissa sekä infotilaisuuksissa antaen puolueetonta näkökantaa putkiremonttiprojektin eteenpäinviemiseksi. Kuluneen vuoden aikana on oltu mukana mm. LVV-kuntotutkimus pätevyystoimikunnassa. 9 Talous- ja verotus Suomen Kiinteistöliiton kustantamana ostopalveluna annettiin kirjanpitokysymyksiin ja verotukseen liittyvää neuvontaa jäsenkiinteistöjen isännöitsijöille, hallituksen jäsenille sekä tilin- ja toiminnantarkastajille maanantaista torstaihin kello 13-16. Talous- ja veroneuvonnan aiheet pysyvät vuodesta toiseen hyvin samanlaisina: suuriin korjaushankkeisiin, esimerkiksi putki- ja julkisivuremontteihin liittyviä rahoitus-, kirjanpito- ja verotuskysymyksiä, muita tilinpäätöksen suunnitteluun ja sisältöön liittyviä asioita sekä toiminnantarkastajan toimintaa asunto-osakeyhtiössä. Työsuhdeasiat Jäsenkiinteistöjen työsuhdeneuvonnasta vastasi Kiinteistötyönantajat ry, jonka jäsen yhdistys on. Työsuhdeasiat koskivat lähinnä taloyhtiöiden palkkalistoilla olevia talonmiehiä ja siivoojia. Muut palvelut ja jäsenedut Tärkeä osa jäsenpalveluita ovat yhdistyksen sekä liiton tarjoamat muut palvelut ja jäsenedut. 1. Jäsenyyteen sisältyvän Suomen Kiinteistölehden lisävuosikerrat edullisesti 2. Kiinteistöalan Kustannuksen 10 % alennus normaalihintaisista kirjoista, lomakkeista sekä ekursseista. 3. Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen 10 % alennus hallitus- ja luottamushenkilöstön koulutuksesta. 4. Talokeskus Yhtiöiden 15 % jäsenetu kulutusseurantapalvelun vuosimaksusta. 5. Kiinteistöliiton tarjoamat maksuttomat yhtiökohtaiset nettisivut sekä muut heidän neuvottelemansa jäsenalennukset. YHTEISTOIMINTA JA EDUSTUKSET Yhteistyö eri tahojen kanssa on jatkunut tiiviinä. Yhdistyksen tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Suomen Kiinteistöliiton lisäksi liittokonsernin muut yhtiöt: Kiinteistöalan Koulutuskeskus, Kiinteistöalan Kustannus, Suomen Kiinteistölehti ja Talokeskus Yhtiöt. Yhdistyksen lakimiehet ja insinöörit ovat toimineet kouluttajina Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen ja Kiinteistöalan Koulutussäätiön järjestämillä, pääasiassa isännöintiin ja asumiseen liittyvillä kursseilla. He ovat myös osallistuneet Kiinteistöalan Kustannuksen julkaisujen kirjoittamiseen, avustamiseen sekä toimineet Suomen Kiinteistölehden kirjoittajina. Yhteistyö isännöitsijöiden edustajien kanssa on toiminut hyvin. Hallituksen yhteistoimintatyöryhmä on vuoden aikana tavannut Uudenmaan isännöitsijäyhdistysten edustajia. Yhdistyksellä on edustus sekä Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n hallituksessa että auktorisointitoimikunnassa. 10 Yhteistyökumppanina on ollut jo toista vuotta Helsingin Pelastusliitto HELPE ry, jonka kanssa järjestettiin kaksi erinomaisesti onnistunutta turvallisuusaiheista koulutusiltaa. Yhteistoimintayhdistykset Porvoon ja Hyvinkään - Riihimäen - Mäntsälän Kiinteistöyhdistykset sekä Finlands Svenska Fastighetsförening saavat palvelunsa Kiinteistöliitto Uusimaalta yhteistoimintasopimusten perusteella. Näiden yhdistysten toiminnanjohtajana on toiminut asiakkuuspäällikkö. Porvoon Kiinteistöyhdistys järjesti toiminta-alueellaan jo seitsemännentoista kerran korjausrakentamiskilpailun. Palkintojenjakotilaisuus sai paikallisissa joukkotiedotusvälineissä hyvin näkyvyyttä. Hyvinkään - Riihimäen - Mäntsälän Kiinteistöyhdistys julkaisi kaksi numeroa Kiinteistöviesti -lehteä laajennetulla jakelualueella. Kaikki yhteistoimintayhdistykset ovat saaneet näkyvyyttä vakituisen Kiinteistövinkki -palstan kautta Uusimaa, Sipoon Sanomat, Viikkouutiset ja Mäntsälän Uutiset -lehdissä sekä Västra Nylandin asuntoliitteessä. TALOUS Jäsenmaksutuottojen osuus yhdistyksen toiminnasta oli aivan keskeinen. Jäsenmaksutuotot kasvoivat edellisvuodesta 2,2 prosenttia yhteensä 2 127 206 euroon. Jäsenmaksu- ja toimeksiantotuotot kattoivat merkittävän osan kaikista yhdistyksen kuluista. Yhdistyksen varsinaisen toiminnan kokonaiskulut lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna 1,1 % ollen 2 279 207 euroa. Tästä henkilöstökulut olivat 1 076 272 euroa ja Suomen Kiinteistöliiton jäsenmaksu 868 098 euroa. Kiinteistöliiton jäsenmaksu sisältää Suomen Kiinteistölehden tilausmaksun, joka muodostaa merkittävän osan kyseisestä kuluerästä. Yhdistyksen tilinpäätös näyttää voittoa ennen veroja 119 003 euroa, mikä on enemmän kuin talousarviossa. Keskeisenä tekijänä tähän ovat budjetoitua paremmat osinkotuotot. Yhdistyksen sijoitustoiminta perustuu hallituksen hyväksymiin omaisuudenhoito- ja sijoitusperiaatteisiin. Yhdistyksen sijoitukset käsittävät pörssiosakkeiden ja -sijoitusten lisäksi osakkeita Kiinteistöliitto-yhteisön yhtiöissä: Kiinteistö Oy AnnaKaleva, Talokeskus Yhtiöt ja Kiinteistöalan Koulutuskeskus. Suorien osakesijoitusten hajauttamista jatkettiin kurssiriskien pienentämiseksi. Yhdistys on yhdessä Kiinteistöliiton, Talokeskuksen ja Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen kanssa vakuutusmeklari Howden Finlandin asiakkaana. Edellisvuonna tehdyn kilpailutuksen seurauksena on saatu samalla kustannustasolla aiempaa kattavampaa vakuutusturvaa. 11 HENKILÖKUNTA Johto Kai Haarma 1.1.-30.9.2016 ja Mika Heikkilä 3.10.-31.12.2016 Viestintä ja markkinointi Marika Sipilä Paula Hellman Assistentit Marja Tirronen Ritva Erbismann Lakipalvelut Mia Pujals (vuorotteluvapaalla 31.7.2017 saakka) Maria Forsblom Kirsi Ruutu Katriina Sarekoski Tiia Tukiainen Simo Vihemäki Heidi Vitikainen Tekniset palvelut Jari Hännikäinen Arto Kemppainen HALLINTO Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 16.3.2016. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Yhdistyksen hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kymmenen kertaa. Hallitus on perustanut asioiden valmistelua varten useita työryhmiä: työvaliokunta, vaalivaliokunta, taloustyöryhmä, edunvalvontatyöryhmä, yhteistoimintatyöryhmä, jäsenhankinta- ja viestintätyöryhmä sekä Top-10 projektityöryhmä, joka on pyrkinyt etsimään toimivaa järjestelmää isännöintitoimistojen ja kiinteistöpalveluyritysten toiminnan arviointiin. Hallitus kiittää jäsenyhtiöitään ja yhteistyökumppaneita yhteistyöstä ja henkilöstöä tuloksellisesta ja asiantuntevasta työskentelystä. Hallitus 1.1. - 16.3.2016 Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto Varapuheenjohtaja Pentti Vähäkuopus Hallituksen jäsenet Lauri Cantell 12 Juhana Heikonen Kari Iho Olavi Kailari Petri Laine Ulla Maija Lehtonen Asko Mäkelä Matti Niiranen Paul Nouro Hannu Sjöblom Martti Suomela Mika Vesterinen Hallitus 16.3. - 31.12.2016 Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto Varapuheenjohtaja Pentti Vähäkuopus Hallituksen jäsenet Lauri Cantell Juhana Heikonen Olli-Veikko Kurvinen Petri Laine Ulla Maija Lehtonen Matti Niiranen Paul Nouro Pertti Selkälä Hannu Sjöblom Martti Suomela Pertti Vesanto Mika Vesterinen Vaalivaliokunnan puheenjohtaja Raimo Vaherno Tilintarkastajat Tilintarkastusyhteisö BDO, vastuullisena tilintarkastajana André Kumlander Edustuksia 31.12.2016 Suomen Kiinteistöliiton liittohallitus Olavi Merikanto, vpj Heikonen Juhana Lehtonen Ulla Maija Nouro Paul Vesterinen Mika Sjöblom Hannu Selkälä Pertti 13 Suomen Kiinteistöliiton työvaliokunta Olavi Merikanto Suomen Kiinteistöliiton vaalitoimikunta Pentti Vähäkuopus Suomen Kiinteistöliiton asunto-osakeyhtiötoimikunta Ulla Maija Lehtonen Pertti Vesanto Suomen Kiinteistöliiton isännöintipalvelut -toimikunta Pentti Vähäkuopus Suomen Kiinteistöliiton korjausrakentamistoimikunta Juhana Heikonen Jari Hännikäinen Martti Suomela Suomen Kiinteistöliiton veroasioiden toimikunta Ulla Maija Lehtonen Kiinteistö Oy AnnaKalevan hallitus Olavi Merikanto (pj.) Isännöinnin Auktorisointi ISA ry hallitus Olavi Merikanto (vpj.) Paul Nouro Isännöinnin Auktorisointi ISA ry auktorisointitoimikunta Mika Heikkilä Kiinteistöalan Koulutuskeskus/säätiö hallitus Olavi Merikanto (pj.) Talokeskus Yhtiöt Oy hallitus Mika Vesterinen Helsingin Pelastusliitto ry HELPE neuvottelukunta Mika Heikkilä Helsingissä 13.2.2017 Kiinteistöliitto Uusimaa ry HALLITUS
© Copyright 2024