Tiedote 1 - Kiinteistöliitto

1 ▪ 2011
8.2.2011
Hyvä hallintotapasuositus taloyhtiöille
Kiinteistöliitto ja AKHA julkaisivat Hyvä hallintotapasuosituksen, joka täydentää taloyhtiöiden
lakisääteisiä menettelyjä ja toimintatapoja, selkiyttää toimijoiden rooleja ja lisää hallinnon
ennakoitavuutta ja avoimuutta. Tämä on tärkeää uuden asunto-osakeyhtiölain nostatettua kiivastakin keskustelua taloyhtiöiden ja isännöinnin toiminnasta.
Kiinteistöliiton Isännöintipalkkiot 2010 –
tutkimus
Kiinteistöliiton
isännöintipalkkiot
2010
kyselytutkimukseen
vastasi
ennätyksellinen
joukko taloyhtiöiden hallituksen puheenjohtajia
(1303) ja ammatti-isännöitsijöitä (732).
Suositus: Edustautuminen jäsenyhdistyksien kokouksissa
Suosituksen tavoitteena on edistää liiton jäsenyhdistyksissä hyvää järjestötapaa, ja opastaa
jäsenyhdistyksiä ja niiden jäseniä menettelemään oikein edustautuessaan kiinteistöyhdistyksien ja muiden yhteisöjen kokouksissa.
Sisältö
Uutisia Kiinteistöliitosta ................................................................................................ 4
Vuoden taloyhtiöteko -kilpailu käynnissä ................................................................ 4
Hyvä hallintotapasuositus taloyhtiöille.................................................................. 4
Suositus: Edustautuminen jäsenyhdistyksien kokouksissa ............................................ 4
Ajankohtaista ............................................................................................................. 5
Lumi ja jää kiinteistönomistajan vastuulla .............................................................. 5
Tärkeimmät kiinteistöpalvelut jätehuolto ja talotekniikan toimivuus .............................. 5
Rehellisten yrittäjien tiedot Tilaajavastuu.fi-palveluun ............................................. 5
Järvenpään Mestariasunnot on Vuoden rakennuttaja.................................................. 6
Veikko Simuaniemi vuoden 2010 asuntovaikuttajaksi.................................................. 6
Asuntomarkkinoiden innovaatiopalkinto VTT:lle....................................................... 6
Energia-avustukset ovat nyt haettavissa................................................................. 6
Rakennusten energiamääräysluonnosten vaikutukset rakentamiseen arvioitu.................... 7
Kiinteistöliiton Isännöintipalkkiot 2010 –tutkimus...................................................... 7
FISE miettii pätevyyksien niputtamista ................................................................. 9
Välittäjät haluavat tehdä LKV-kokeesta pakollisen .................................................... 9
Virpi Hienonen on Kiinkon Vuoden Luennoitsija ....................................................... 9
Kiinteistövakuutuksen ehtomuutoksia vuodelle 2011 .................................................. 9
Vaikuttaminen...........................................................................................................11
RT: Liiketoimintakiellossa olevista henkilöistä saatava helpommin tietoja....................... 11
Kiinteistöliiton kannanotto jätelakiesitykseen ........................................................ 12
Lakiasiat ..................................................................................................................12
Asumisoikeusjärjestelmää koskeva lakimuutos vahvistettu......................................... 12
Asukkaiden asemaa turvaavien säännösten kattavuus ja aukottomuus selvitetään ............. 12
Tutkimus ja kehitys ....................................................................................................12
Suomen ensimmäinen nollaenergiakerrostalo on muuttovalmis .................................... 12
ROTI 2011: Rakennetun omaisuuden kunto heikkenee............................................... 13
Markkina ja suhdanteet ...............................................................................................13
Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi reippaasti marraskuussa....................................... 13
Asuntojen hinnat jatkoivat nousuaan loppuvuonna ................................................... 13
Vuokrat nousivat 1,9 prosenttia vuodessa .............................................................. 14
Energian kokonaiskulutus nousi reippaasti ............................................................. 14
Vuoden 2010 ARA-tuotanto noin 12 000 asuntoa ...................................................... 14
Sähkön osuus kotitalouksien menoista 2-2,5 prosenttia .............................................. 14
Talonrakentamisen Tarjoushintaindeksi ............................................................... 15
Julkaisut ja tapahtumat ...............................................................................................15
Kiinteistömessut 2011...................................................................................... 15
2
Kiinteistösihteeripäivät 12.5.2011 - 13.5.2011 ........................................................ 15
Uudet oppaat kestävään asumiseen vuokratalojen asukkaille ja maahanmuuttajille ........... 15
Kiinteistö-, rakennus- ja toimitilajohdon sihteereiden ja assistenttien ajankohtaisseminaari 15
3
selkiyttää toimijoiden rooleja ja lisää hallinnon
ennakoitavuutta ja avoimuutta. Tämä on tärkeää
uuden asunto-osakeyhtiölain nostatettua kiivastakin keskustelua taloyhtiöiden ja isännöinnin toiminnasta.
UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA
Vuoden taloyhtiöteko -kilpailu
käynnissä
Asunto-osakeyhtiöiden toiminta poikkeaa oleellisesti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tavoitteista, eivätkä yritysten käyttämät Corporate Governance -mallit sovellu sellaisinaan taloyhtiöille.
Taloyhtiöissä tarvitaan myös eettisiä ohjeita ja
periaatteita, jotka täydentävät lakeja ja ohjaavat
laissa asetettua vähimmäistasoa parempaan toimintaan.
Vuoden taloyhtiöteko 2011 -kilpailu on käynnistynyt. Kilpailussa etsitään taloyhtiötä kehittävää tekoa, joka hyödyttää mahdollisimman monia taloyhtiön asukkaita ja parantaa yhteishenkeä ja asumisviihtyvyyttä.
Kilpailun teemana on tänä vuonna taloyhtiön hallinto. Oletko ollut mukana kehittämässä hyvän
hallintotavan mukaista toimintaa, joka on tuonut
merkittäviä muutoksia ja parannuksia mukanaan?
Tuo toimintamallisi näkyville ja osallistu kilpailuun.
Vuoden Taloyhtiöteko myönnetään henkilölle, taloyhtiölle, järjestölle tai yritykselle, joka
on toiminnallaan parantanut ja kehittänyt taloyhtiön hallintoa vuoden 2010 aikana. Palkinnot jaetaan Taloyhtiö 2011 -tapahtumassa 3.5. Finlandiatalossa.
Teko voi olla pieni tai suuri. Tärkeintä
on taloyhtiön hallinnon toimivuuden parantaminen. Parhaan idean ja oivalluksen toteuttaja palkitaan 2 000 euron arvoisella rahapalkinnolla, joka voidaan myös jakaa usealle palkittavalle. Tämän lisäksi voidaan jakaa kunniamainintoja.
Ohjeet Vuoden taloyhtiöteko 2011 kilpailun osallistumiseen: Kuvaa taloyhtiön hallinnon parantamiseksi tai kehittämiseksi tehtyä tekoa tai idea,
joka on toteutettu vuoden 2010 aikana.
Teko
tai idea voi olla toteutettu omassa tai jossain
muussa taloyhtiössä.
Tiivistä idean sisältö kilpailulomakkeelle. Voit lisätä myös liitteitä.
Osallistu 30.3.2011 mennessä. Osallistu ja lähetä vapaamuotoinen kilpailuehdotuksesi 30.3.
mennessä toimitusjohtaja Keijo Kaivannolle sähköpostitse osoitteeseen tai postitse osoitteeseen
Kiinteistöalan Koulutuskeskus, Malmin asematie 6,
00700 Helsinki.
Taloyhtiöissä hyvän hallintotavan noudattaminen
on erityisen tärkeää, koska hallitus ja osakkeenomistajat ovat ns. maallikoita. Oma asunto on
useimmille elämän suurin sijoitus, jonka arvon
säilymisestä vastaavat hallitus ja isännöitsijä. Hyvä hallintotapa takaa osakkaiden oikeuksien toteutumisen ja toimijoiden roolien selkeän määrittelyn. Osaava hallitus ajaa kaikkien osakkaiden
yhteistä etua.
Kiinteistöliitto ja AKHA ovat valmistelleet erityisesti taloyhtiöille soveltuvan Hyvä hallintotapasuosituksen. Hyvään hallintotapaan kuuluu
asunto-osakkeenomistajien tasapuolinen kohtelu,
heidän oikeuksiensa suojeleminen ja rohkaiseminen hallinnossa toimimiseen. Suositus ohjaa myös
taloudellisten tietojen oikea-aikaiseen ja tarkkaan raportointiin. Lisäksi Hyvä hallintotapa pureutuu johdon ohjaus- ja valvontatehtäviin. Hyvä
hallintotapasuositus täydentää lakisääteisiä menettelyjä ja toimintatapoja sekä lisää taloyhtiön
hallinnon ennakoitavuutta ja avoimuutta.
Hyvä hallintotapa käsitellään taloyhtiön yhtiökokouksessa, jotta osakkeenomistajat voivat vaikuttaa siihen ja sitoutua sen sisältöön. Kiinteistöliiton ja AKHAn julkaisemassa suosituksessa on omat
kohtansa koskien taloyhtiön yhtiökokousta, hallitusta, isännöitsijää, riskienhallintaa, tilin- ja toiminnantarkastusta, strategiaa sekä osakkeenomistajien oikeuksien käyttöä.
Lisätietoja kilpailusta on osoitteessa
www.taloyhtiotapahtuma.net/taloyhtioteko2011/
Suositus: Edustautuminen
jäsenyhdistyksien kokouksissa
Hyvä hallintotapasuositus
taloyhtiöille
Suosituksen tavoitteena on edistää liiton jäsenyhdistyksissä hyvää järjestötapaa, ja opastaa jäsenyhdistyksiä ja niiden jäseniä menettelemään
oikein edustautuessaan kiinteistöyhdistyksien ja
muiden yhteisöjen kokouksissa. Suomen Kiinteistöliitto
ry:n
hallituksen
työvaliokunnan
13.12.2010 jäsenyhdistyksilleen antama suositus
sekä professori Heikki Halilan lausunto 7.12.2010.
Avoimuus, ennakoitavuus ja yhdenvertaisuus
peruskivinä
Kiinteistöliitto ja AKHA julkaisevat tänään Hyvä
hallintotapasuosituksen, joka täydentää taloyhtiöiden lakisääteisiä menettelyjä ja toimintatapoja,
4
Huolellinen toiminta tärkeää vastuiden kannalta
Vaikka kiinteistönomistajan vastuu kiinteistön
turvallisuudesta on melko ankara, hallituksen jäsenet tai isännöitsijä eivät automaattisesti joudu
henkilökohtaiseen vastuuseen tapahtuneista vahingoista. Jos kiinteistöä hoidetaan hyvin, hallituksen jäsenet, isännöitsijä tai toimitusjohtaja
eivät voi joutua henkilökohtaiseen tai rikosoikeudelliseen vastuuseen vahingosta.
- Henkilökohtainen vastuu edellyttää aina tehtävien laiminlyöntiä ja esimerkiksi rikosoikeudelliseen vastuuseen joutuminen on harvinaista.
AJANKOHTAISTA
Lumi ja jää kiinteistönomistajan vastuulla
Lunta on poikkeuksellisen paljon talojen katoilla,
mistä se valuu suojasäällä helposti alas aiheuttaen vaaratilanteita, jotka voivat olla hengenvaarallisia. Kattojen tilannetta on tarkkailtava päivittäin, ja lumi ja jää on pudotettava katolta riittävän ajoissa.
Erityisesti kattojen lumitilannetta on tarkkailtava
niissä kiinteistöissä, joissa ei vielä tänä talvena
ole pudotettu lumia, mutta kaikissa kiinteistöissä
on syytä järjestää päivittäinen tarkkailu. Ellei
lunta voida poistaa välittömästi vaaratilanteen
havaitsemisen jälkeen, on onnettomuusalttiit paikat eristettävä puomein ja niistä on varoitettava
selvästi.
Tärkeimmät kiinteistöpalvelut
jätehuolto ja talotekniikan
toimivuus
Tärkeimmäksi kiinteistöpalveluksi kyselyssä koettiin toimiva jätehuolto, jota 65 prosenttia kaikista
vastaajista piti erittäin tärkeänä. Lähes yhtä tärkeiksi suomalaiset arvostivat talotekniikan, kuten
hissien, valaistuksen ja lämmityksen, toimivuuden. Vastaajista 64 prosenttia kertoo pitävänsä
näitä erittäin tärkeänä. Yli kolmannes (36 %) kerrostalossa asuvista piti kaikkia tutkittuja yli kahtakymmentä kiinteistöpalvelujen osa-aluetta erittäin tärkeinä.
Kiinteistönomistaja vastaa siitä, ettei katolta putoava lumi tai jää aiheuta vaaratilanteita ihmisille tai omaisuudelle. Yhtiömuotoisissa kiinteistöissä vastuu tästä on käytännössä hallituksen jäsenillä ja isännöitsijällä tai toimitusjohtajalla.
Tehtävät voi siirtää - vastuuta ei
Kiinteistönomistaja voi tehdä kiinteistöpalveluyrityksen kanssa sopimuksen kattojen lumitilanteen
valvonnasta ja lumien pudottamisesta heti vaaratilanteen havaitsemisen jälkeen. Kiinteistönomistajan edustajien vastuulla on kuitenkin valvoa,
että sopimuksenmukaiset tehtävät on asianmukaisesti hoidettu. Mahdollisessa vahinkotapauksessa
ensisijainen korvausvastuu säilyy sopimuksesta
huolimatta kiinteistönomistajalla. Jos siis kiinteistön vastuualueella liikkuva henkilö loukkaa itsensä, joutuu kiinteistönomistaja korvaamaan syntyneen vahingon, kuten lääkäri- tai sairaanhoitokustannukset ja mahdollisesti aineelliset vahingot.
Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä marraskuussa 2010. Kyselyyn vastasi 1 210 henkilöä, jotka edustavat suomalaisia sukupuolen, iän ja
asuinpaikan suhteen. Aineiston keruusta vastasi
TNS Gallup ja sen analyysista Viestintätoimisto
Pohjoisranta Oy.
Rehellisten yrittäjien tiedot
Tilaajavastuu.fi-palveluun
Kiinteistönomistaja puolestaan voi vaatia sopijakumppaniltaan korvausta jälkikäteen, jos kiinteistöpalveluyritys ei ole noudattanut sopimusta lumitilanteen valvonnasta ja vaaratilanteiden hoitamisesta. Tämän vuoksi on tärkeää, että sopimukset laaditaan riittävän kattaviksi ja niissä
määritellään tarkasti myös kattojen lumi- ja jäätilanteen valvontaan liittyvät tehtävät, kun ne halutaan siirtää palveluntarjoajalle.
Tilaajavastuulain mukaan rakennustöiden tilaajan
tulee varmistua esimerkiksi siitä, että työt tekevä
yritys on maksanut veronsa ja eläkemaksunsa. Kiinteistöliitto suosittelee, että kaikki velvoitteensa
asianmukaisesti hoitaneet rakennusalan yritykset
antaisivat tietonsa Tilaajavastuu.fi-palveluun,
mistä töiden tilaajan on helppo käydä selvittämässä yrityksen tiedot. Palvelun tarkoituksena on
tehostaa taloudellisen rikollisuuden torjuntaa ja
tehdä tietojen ylläpitäminen ja tarkistaminen
mahdollisimman helpoksi kaikille rehellisille toimijoille.
Palveluun kuuluminen maksaa 60 euroa vuodessa
ja uudet yrityksen voivat liittyä mukaan lähettä5
mällä kirjallisen valtakirjan Tilaajavastuu Oy:lle.
Ks. tilaajavastuu.fi
rakennusprojekteihin muun muassa kokonaisratkaisuja, simulointia, seurantamittauksia, ratkaisujen elinkaaritarkasteluja sekä erilaisia työkaluja
päätöksentekoon.
Järvenpään Mestariasunnot on
Vuoden rakennuttaja
Pietarsaareen rakennettiin jo vuonna 1993 auringon energiaa hyödyntävä ja sähköverkkoon syöttävä pientalo, joka on yhä Suomen käytössä olevista rakennuksista energiatehokkain.
Järvenpään Mestariasunnot Oy on valittu Vuoden
rakennuttajaksi. Valintaraati arvosti erityisesti
yrityksen innovatiivisuutta ja halua kehittää uutta
sekä tiedon jakamista avoimesti. Järvenpään Mestariasunnot on osoittanut, että suhteellisen pienikin toimija voi olla aloitteellinen ja etsiä uusia,
ekologisia toimintatapoja.
Asuntomarkkinoiden innovaatiopalkinto luovutettiin Asuntomarkkinat 2011 -tilaisuudessa Helsingissä ensimmäistä kertaa. Sen ottivat VTT:ltä vastaan tutkimusprofessori Miimu Airaksinen, asiakaspäällikkö Jyri Nieminen ja teknologiapäällikkö
Markku J. Virtanen.
Palkinnon vastaanottivat Hämeenlinnassa järjestetyillä Rakennuttajapäivillä Mestariasuntojen toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi ja Järvenpään
kaupungin edustaja Kirsti Ruislehto.
Energia-avustukset ovat nyt
haettavissa
Avustukset uusiutuvaa energiaa käyttöön otettaessa ovat nyt taloyhtiöiden haettavissa. Avustusta
voivat saada:
- yksityistaloudet omistamiensa pientalojen
(asuinrakennuksessa enintään 2 asuinhuoneistoa)
ja
- asuinrakennuksia omistavat yhteisöt myös kerros- ja rivitalojen sekä muiden useampiasuntoisten asuinrakennusten tiettyihin lämmitystapasaneerauksiin.
Veikko Simuaniemi vuoden
2010 asuntovaikuttajaksi
Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja
Veikko Simunaniemi on valittu vuoden 2010 asuntovaikuttajaksi. Valinta perustui Nordean, Rakennuslehden ja Suomen Asuntotietokeskuksen järjestämään internet-äänestykseen, jossa annettiin
lähes 1 500 ääntä. Simunaniemi sai noin 35 prosenttia annetuista äänistä.
Asuinrakennuksen tulee olla ympärivuotisessa
asuinkäytössä. Avustuksen suuruus on enintään 20
% hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävillä
kustannuksilla tarkoitetaan laite- ja materiaalikustannuksia. Jos avustusta myönnetään hakijaruokakunnalle enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen ämmitystapamuutoksiin, yväksyttäviin
kustannuksiin eivät kuulu työkustannukset. Tällöin työkustannuksista voi saada kotitalousvähennyksen verotuksessa. Muille avustuksensaajille
avustus myönnetään kokonaiskustannuksista, jotka sisältävät myös työn osuuden. Tukeen ei liity
tulo- ja varallisuusarvostelua.
Asuntomarkkinoiden
innovaatiopalkinto VTT:lle
Tekes ja Suomen Asuntotietokeskus ovat jakaneet
innovaatiopalkinnon asuntomarkkinoihin vaikuttavan tutkimus- ja kehitystoiminnan toteuttajalle.
Palkinto myönnettiin VTT:lle, joka on kehittänyt
tutkimustyöhön perustuvia käytännön ratkaisuja
rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi.
Avustuksella tuetaan sähkö- ja öljylämmityksen
korvaamista pääasiallisesti uusiutuvaa energiaa
hyödyntävällä päälämmitysjärjestelmällä, joita
voivat olla:
- maalämpöpumppujärjestelmä, joka hyödyntää
maaperästä, kallioperästä tai pintavesistöstä saatavaa lämpöä
- ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä
- pelletti- tai muu puulämmitysjärjestelmä
- uusiutuvaa energiaa hyödyntävä yhdistelmälämmitysjärjestelmä.
VTT:n pitkäaikainen rakennusten energiateknologian tutkimus- ja kehitystyö alkoi jo vuoden 1980
lopussa silloisen Kauppa- ja teollisuusministeriön
rahoituksen turvin. Tutkimustyö kohdistuu niin pien- ja kerrostalojen kuin yhdyskuntatason energiatehokkuusratkaisuihin. Kehitystyötä on tehty
yhteistyössä useiden kotimaisten yritysten kanssa.
Esimerkkejä käytännön kohteista, kuten matalaenergia-, passiivi- ja nollaenergiataloista löytyy
runsaasti eri puolilta Suomea. VTT on tarjonnut
6
Pelletti- tai muuta puulämmitysjärjestelmää rakennettaessa tukea voi saada myös polttoainevaraston rakentamiseen. Sähkölämmitteisiä taloja
saneerattaessa tukea voi saada tarvittavan vesikiertoisen patteriverkoston osuuteen, jos tällaista
ei asuinrakennuksessa ole entuudestaan. Em.
lämpöpumppujen sekä pelletti- ja puulämmitysjärjestelmän kustannusten lisäksi voidaan yhdistelmälämmitysjärjestelmissä tukea aurinkolämmön ja -sähkön tuotantolaitteiden käyttöönottoon
liittyviä kustannuksia. Tämän lisäksi voidaan hyödyntää muuta vapaavalintaista polttoainetta, jos
se on tarpeen. Nämä kustannukset eivät kuulu
avustuksen piiriin. Lämmitysenergian tarpeesta yli
puolet on kuitenkin tuotettava uusiutuvalla energialla.
Rakennusten energiamääräysluonnosten vaikutukset
rakentamiseen arvioitu
Vuonna 2012 voimaan tulevissa määräyksissä rakennuksille asetetaan vaatimuksia rakennuksen
kokonaisenergiatehokkuudelle eli E-lukuvaatimus.
E-luvun laskennassa otetaan huomioon myös se,
mitä energiamuotoja talossa käytetään energialähteinä. Lisäksi on tarkoitus säätää, että rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysenergiasta vähintään 25 % on uusiutuvaa energiaa, pois lukien kaukolämmitetyt rakennukset.
Käytännössä nyt ehdotetut vaatimukset edellyttäisivät sähkö- tai öljylämmitteisten pientalojen
vaipan rakenteilta passiivitalon tasoa. Varaavan
tulisijan lisäksi taloon tarvittaisiin uusiutuvaa energiaa kuten aurinkolämpöä tuottava laitteisto.
Uusien määräysten aiheuttamat suorat lisäkustannukset tämän tyyppisten pientalojen rakentamiselle olisivat noin 4-8 prosenttia. Tällöin myös
energiansäästö on näissä suurin verrattuna nykykäytäntöihin. Kauko- tai maalämpötaloissa kustannusvaikutukset jäisivät vähäisiksi.
Avustus haetaan omalta kunnalta ARAn lomakkeella ARA 37a/11. Hakuaika päättyy 8.4.2011.
Avustuksen myöntää kunta. Jos kohteen omistaa
suoraan kunta tai kuntayhtymä, avustuksen myöntää ARA. Päätös avustuksen myöntämisestä on
lähtökohtaisesti saatava ennen töiden aloittamista. Lisätietoja saa kunnan korjaus- ja energiaavustuksia käsittelevältä viranomaiselta. Katso
myös www.ara.fi.
Muut energia-avustukset (ei koske uusiutuvan
energian käyttöönottoa)
Talotekniikka ja suunnittelu ratkaisevat
Energiatehokkuuden ja sisäilmaston vaatimukset
pystytään täyttämään kustannustehokkaasti jo
tämän päivän laiteratkaisuilla. Yksi haaste suunnitteluyhteistyölle on löytää ratkaisut, joiden
avulla voidaan hallita kesäajan sisälämpötilaa,
jolle nyt on ehdotettu selkeät vaatimukset.
Avustusta voidaan myöntää vain VNA 18 §:ssä
mainituille toimenpiteille. Ne ja niitä koskevat
avustusten enimmäismäärät on lueteltu hakulomakkeella ARA 36b/11. Avustuksen voi saada ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan asuinrakennuksen omistaja, jos asuinrakennuksessa on vähintään kolme asuntoa. Yhteisöille (esim. asuntoosakeyhtiölle) avustus voidaan myöntää myös
kohteisiin, joissa asuntojen määrä jää alle kolmen. Sama hakija voi hakea eri lomakkeella ( ARA
37a/11 ) avustusta myös uusiutuvan energian
käyttöönottoon (ks. edellä kohta "Avustukset uusiutuvaa energiaa käyttöön otettaessa").
Uusien vaatimusten vaikutuksia arvioineessa
hankkeessa saatuja tietoja on tarkoitus käyttää
hyväksi määräysten viimeistelyssä ja siinä esitettyjen lukuarvojen hienosäädössä. Hankkeen rahoittivat ympäristöministeriö, Sitra, Energiateollisuus, Öljyalan Keskusliitto, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL, LVI-talotekniikkateollisuus ja Rakennusteollisuus RT. Hanketta hallinnoi RT. Arviointilaskelmat toteuttivat Tampereen Teknillinen
Yliopisto, Kiinteistöliitto, Optiplan ja Pöyry.
Avustuksen myöntää kunta. Kunnalle tai kuntayhtymälle avustuksen myöntää ARA. Hakuaika päättyy 8.4.2011. Päätös avustuksen myöntämisestä
on lähtökohtaisesti saatava ennen töiden aloittamista. Lisätietoja saa kunnan korjaus- ja energiaavustuksia käsittelevältä viranomaiselta. Katso
myös www.ara.fi.
Kiinteistöliiton Isännöintipalkkiot 2010 –tutkimus
Isännöintipalkkiot perustuvat yleensä huoneistojen lukumäärän
Yleisin isännöinnin kiinteän palkkion veloitusperuste on huoneistojen lukumäärä, joissain tapauksissa työnmäärä. Isännöintipalkkiot määräytyvät
harvoin tilavuuden mukaan. Kiinteistöliiton isännöintipalkkiot 2010 -kyselytutkimukseen vastasi
7
ennätyksellinen joukko taloyhtiöiden hallituksen
puheenjohtajia (1303) ja ammatti-isännöitsijöitä
(732).
prosenttiosuutena hankkeen urakkasummasta
käyttää keskimäärin 22 prosenttia isännöintiyrityksistä. Veloitettavat prosenttiosuudet vaihtelevat yhden ja neljän prosentin välillä.
Keskimääräinen kiinteä isännöintipalkkio on 20
asuinhuoneiston talossa (1 400 htm2) noin 420 euroa ja 100 asuinhuoneiston taloyhtiössä (6 000
htm2) noin 1360 euroa kuukaudessa. Asuinhuoneistoa kohti laskettuna palkkio on 20 huoneiston
yhtiössä 21 euroa huoneistolta kuukaudessa ja 100
huoneiston yhtiössä 14 euroa huoneistolta kuukaudessa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron.
Osakkaan maksamien huoneistoremonttien selvitys- ja valvontapalkkioiden hinnoittelu on varsin
kirjavaa. Jotkut isännöitsijät sisällyttävät remontti-ilmoituksen käsittelyn kiinteään palkkioon, osa
perii sen taloyhtiöltä ja osa asukkaalta. Huomattavaa on, että isännöintiyritykset perivät hallituksen puheenjohtajien mukaan ilmoituksesta osakkaalta keskimäärin 50 prosenttia ja isännöitsijöiden mukaan 23 prosenttia enemmän kuin taloyhtiöltä. Remonttien valvontakäynnistä isännöitsijä
laskuttaa yleisimmin tuntiveloituksensa mukaisesti.
Kiinteän kuukausipalkkion lisäksi isännöintiyritykset veloittavat runsaasti erilliskorvauksia esimerkiksi yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, remonttien valvonnasta sekä kokouspalkkioita, kilometrikorvauksia ja kopiointimaksuja.
Taloyhtiöt maksavat kiinteän kuukausihinnan lisäksi isännöitsijöille runsaasti muun muassa kilometrikorvauksia - hallitusten puheenjohtajien ja
isännöitsijöiden mukaan noin 60 senttiä kilometriltä. Isännöitsijän erillisveloituksista erityisesti
kopiointipalvelujen hinnat ovat korkeita, vaikka
huomioon otetaan siihen käytetty työaika. Mustavalkoisen valokopion keskihinta on 20 kertaa
omakustannushintaa korkeampi eli 40 senttiä kopiolta. Myös värikopioiden hinnat ovat korkeita.
Hallitusten puheenjohtajien aineistossa puolet
vastauksista on 44-100 sentin välillä kopiolta ja
isännöitsijöiden aineistossa vastaavasti 40-80 sentin välillä. Tätä korkeampiakin hintoja löytyy.
Kiinteän isännöintipalkkion suuruus vaihtelee
huomattavasti kohteen koon mukaan ja keskipalkkio alenee kiinteistön koon kasvaessa. Pienemmissä taloyhtiöissä se on 40 prosenttia isoja
yhtiöitä korkeampi.
- Kyselystä ilmeni yllättäen, että kolmasosa taloyhtiöistä ei ole päivittänyt nykyistä isännöintisopimustaan koskaan, ihmettelee Kiinteistöliiton
toimitusjohtaja Harri Hiltunen.
Kiinteistöliitto muistuttaakin, että taloyhtiön hallituksen tehtävänä on hyväksyä isännöintisopimus
ja siihen sisältyvistä tehtävistä maksettava kiinteä palkkio ja erillisveloitettavat palkkiot. Hallituksen on hyväksyttävä myös näiden mahdolliset
tarkistukset ja muutokset. Päätös hinnantarkastuksesta tehdään isännöitsijöiden ja hallituksen
puheenjohtajien mukaan 55-prosenttisesti isännöintiyrityksen esityksestä. Yleiseen kustannustason nousuun tai indeksiin hinnantarkastuksista on
sidottu 40 prosenttia.
Isännöinnin laatu osaksi sopimuspalkkioita
Isännöintipalkkiot 2010 -kyselystä ilmeni, että
isännöitsijöiden mielestä isännöintipalvelujen tarjonnan laatusuhde markkinoilla on heikko. Asteikolla 1-5 tarjonnan laatu sai arvosanan 3,14.
Erittäin korkealuokkaisena tarjonnan laatua piti
vain viisi prosenttia vastaajista.
Erillisveloitusten suuruus vaihtelee eri isännöintiyrityksillä huomattavasti. Hallinnollisista tehtävistä isännöitsijät veloittavat taloyhtiön hallitusten puheenjohtajien mukaan kalleimmillaan yli
100 euroa, keskiarvon ollessa 66 euroa tunnilta.
Teknisen isännöinnin tuntihinta on noin viisi euroa
kalliimpi. Sitä vastoin kyselyyn vastanneiden ammatti-isännöitsijöiden mukaan erillisveloitettava
tuntityö on 10 euroa taloyhtiön hallitusten puheenjohtajien näkemystä alhaisempi.
Isännöinnin ostamisessa taloyhtiöiden pitää kiinnittää aiempaa merkittävästi enemmän huomiota
ostettavan palvelun laatu hintasuhteeseen ja laadun säännölliseen arviointiin ja mittaamiseen.
Isännöintisopimuksien ja -palkkiomallien osaksi on
otettava laadun- ja asiakastyytyväisyyden mittaaminen sekä palkkion sitominen ainakin osittain
mittaustuloksiin.
Kattava kokonaispalkkio isännöitsijöiden haluama malli
Remontit valvotaan tuntitaksan mukaan
Yli 80 prosenttia tutkimukseen vastanneista taloyhtiöiden puheenjohtajista haluaa, että kiinteän
sopimushinnan osuus kokonaispalkkiosta on vähintään 75 prosenttia. Palkkion perustumista täysin
erillisveloitettaviin korvauksiin kannatti vain kolme prosenttia vastaajista.
Kysymys taloyhtiöiden laajojen korjaushankkeiden
projektinhallinnan veloitusperusteista jakaa isännöitsijöiden ja hallitusten puheenjohtajien vastaukset mielenkiintoisesti. Puheenjohtajista 20 ja
isännöitsijöistä 50 prosenttia vastaa, että palkkio
projektinhallinnasta määräytyy käytetyn työajan
ja tuntiveloituksen perusteella. Kyseenalaisinta
veloitusperustetta eli palkkion määräytymistä
Valtaosa ammatti-isännöitsijöistäkin (85 prosenttia vastaajista) haluaa, että kiinteän sopimushin8
nan osuus kokonaispalkkiosta on vähintään 75 prosenttia. Erityisesti isännöitsijöiden vastaus on yllättävä, sillä isännöintialalla on viime vuosina korostettu laajasti siirtymistä erillisveloitettaviin
tuotteisiin ja palveluihin.
rekisteriinsä kaikki välitysliikkeen kiinteistönvälittäjät ja rekisteriin merkitsemisen edellytyksenä
olisi suoritettu LKV-koe tai aikaisemmin muulla
tavoin saatu LKV-pätevyys.
Järjestön mielestä esityksen sisältö tulee huomioida myös maan hallituksen seuraavassa ohjelmassa.
Lisätietoja:
Suomen Kiinteistöliitto, toimitusjohtaja Harri Hiltunen puh. 050 551 1295 ja viestintäpäällikkö
Marjukka Vainio puh. 050 347 6233 ja KTI Kiinteistötieto Oy, johtaja asiantuntija Riitta Lahtinen
puh. 040 547 1488.
KVKL korostaa, että asuntokauppa on monessa tapauksessa ihmisen elämän suurin taloudellinen
ratkaisu ja kiinteistönvälittäjä on ensiarvoisen
tärkeässä asemassa tätä ratkaisua tehtäessä.
Asuntokaupan turvallisuutta lisää liiton mielestä
tieto siitä, että asuntokauppaa hoitaa koulutettu,
ammattinsa osaava välittäjä.
FISE miettii pätevyyksien
niputtamista
Nykyisin kiinteistönvälitysalalla ei Suomessa ole
yleistä koulutustasovaatimusta, jonka vuoksi alalle tulo on helppoa ja monet vain kokeilevat ammattia väliaikaisesti.
Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyksiä toteavan FISE Oy:n rekisterissä oli vuoden
2010 lopussa noin 6270 pätevyyttä; yhdellä henkilöllä voi olla useampia pätevyyksiä.
Eri pätevyyksiä on tällä hetkellä noin sata, uusimpina
Kosteusteknisen kuntotutkijan, Kosteusteknisen
korjaussuunnittelijan sekä Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyydet. Pätevyydet ovat voimassa
aina seitsemän vuotta kerrallaan.
Virpi Hienonen on Kiinkon
Vuoden Luennoitsija
Kiinkon Vuoden luennoitsijaksi on valittu neuvontalakimies Virpi Hienonen Suomen Kiinteistöliitosta.
FISEn toimitusjohtajan Klaus Söderlundin mukaan
pätevyyksiä on paljon, ja FISEssä onkin mietitty
joidenkin pätevyyksien niputtamista yhteen sekä
muutamien, vain harvojen hankkimien vapaaehtoisten pätevyyksien kohtaloa ylipäätään.
Virpi Hienonen on alansa asiantuntija ja varma
luennoitsija, joka lämpimällä olemuksellaan ja
selkeällä vuorovaikutuksellaan saa hyvin kontaktin
yleisöönsä. Virpin erikoisalaa on asuntojen ja liiketilojen vuokraukseen liittyvä lainsäädäntö ja
käytännön toiminta.
Pätevyyksien määrän järkiperäistäminen on osa
FISEssä käynnissä olevaa toiminnan kehittämistä,
jonka tavoitteena on toiminnan auditointi eurooppalaisen henkilösertifiointistandardin mukaiseksi.
Vuoden luennoitsija valintakriteereitä ovat mm.
jatkuva hyvä luentopalaute, sujuva yhteistyö, aineistojen laatu ja ajantasaisuus sekä aito kiinnostus koulutusta kohtaan. Valinnan suorittaa Kiinkon
henkilökunta.
Jatkossa on Söderlundin mukaan tavoitteena siirtää FISEn sihteerijärjestöjen organisoimat pätevyyksien arviointilautakunnat FISEn alaisuuteen,
ja lautakunnilla olisi pätevyyden arvioinnin lisäksi
oikeus pätevyyden hyväksymiseen, joka tällä hetkellä kuuluu FISEn hallitukselle. Uudistuksen myötä FISEn hallituksesta tulisi oikeusturvaelin.
Kiinteistövakuutuksen ehtomuutoksia vuodelle 2011
www.fise.fi
Osa vakuutusyhtiöistä muuttaa kiinteistövakuutuksen ehtoja 1.1.2011 alkaen. Ohessa on koottuna vakuutusyhtiöittäin keskeisimmät muutokset.
Välittäjät haluavat tehdä LKVkokeesta pakollisen
IF
Luonnonilmiöön on rankkasateen kohdalle tehty
seuraava lisäys:
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto (KVKL) vaatii,
että LKV-kokeesta tehdään pakollinen kaikille kiinteistönvälitystehtävissä toimiville. KVKL esittää
mallia, jossa Aluehallintovirasto (AVI) merkitsisi
"Poikkeuksellisena pidetään sadetta, jossa tunnin
aikana
9
sataa yli 30 mm tai vuorokaudessa yli 75 mm."
POHJOLA
Luonnonilmiöön on lisätty kokonaan uutena seuraavat kohdat:
Korvaukseen liittyviin säännöksiin on tehty seuraava lisäys:
"Vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle
äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on merivesitulva, jolla tarkoitetaan poikkeuksellista merenpinnan nousua, joka
johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta
tai virtauksesta Tanskan salmissa.
"Vakuutusyhtiöllä on oikeus määrätä rakentaja tai
korjaaja, joka uudelleen rakentaa tai korjaa
omaisuuden, tai määrätä hankintapaikka, josta
vastaavanlainen omaisuus hankitaan."
Vuotovahinkoihin on lisätty seuraavat rajoitusehdot:
"Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut suunnittelu-, perustus-, asennus- tai
rakennustyövirhe eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa."
"Vakuutuksesta ei korvata
vahinkoa, jonka on aiheuttanut padotusventtiilin
toimimattomuus."
"Vakuutuksesta ei korvata
vahinkoa, jonka on aiheuttanut määräysten vastainen rakenne."
Poikkeuksellisena pidetään tapahtumaa, jonka
esiintymistodennäköisyys on enintään kerran 50
vuodessa. Vakuutusturva korvaa vakuutetulle
omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen
omaisuusvahingon, jonka syynä on vesistötulva,
jolla tarkoitetaan järven, joen, puron tai ojan
poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu
sateesta, lumen sulamisesta tai jääpadosta. Poikkeuksellisena pidetään tapahtumaa, jonka esiintymistodennäköisyys on enintään kerran 50 vuodessa".
Konerikkovahinkoihin on lisätty seuraava rajoitusehto:
"Vakuutuksesta ei korvata yksittäisen piirikortin,
tiedon tallennusvälineen tai vastaavan komponentin toimintakyvyn lakkaamista tai toimimattomuutta, jollei sen syynä ole vakuutetun osoittama
komponentin ulkopuolinen, äkillinen ja ennalta
arvaamaton tapahtuma." Sama kohta on lisätty
myös Laajan Kiinteistövakuutuksen turvaan.
Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutukseen on tehty seuraava muutos: "Vakuutusturva
korvaa vakuutuksen voimassaoloalueella vakuutuksenottajana olevalle yhteisölle tai sivulliselle
vakuutuksen voimassaoloaikana aiheutetun taloudellisen vahingon, josta vakuutetulle on tehty kirjallinen vaatimus vakuutuksen voimassaoloaikana
ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden
mukaan korvausvastuussa vakuutuksenottajan
toimielimen jäsenenä."
Laajan Kiinteistövakuutuksen turvaan (ns. all riskvakuutus) on tehty rajoitusehtoihin seuraava lisäys:
"Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut vesikatteen vuoto, ellei kyseessä ole
äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkopuolisesta tapahtumasta johtuneesta rikkoutumisesta
aiheutunut vuotovahinko."
Aiemmin korvausperusteena oli se, että taloudellinen vahinko oli pitänyt todeta vakuutuskauden
aikana vakuutuksen voimassaoloalueella.
Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutukseen on lisätty vakuutetuksi myös yhtiökokouksen
puheenjohtaja. If on myös ilmoittanut, että toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutuksen
perusvakuutusmäärä nousee 35 000 eurosta 50
000 euroon. Ifin mukaan vakuutusmäärä tulee voimaan 1.1.2011 kaikille asiakkaille, vaikka vakuutussopimuksen vuosieräpäivä olisikin vasta päivämäärän 1.1.2011 jälkeen.
Ehtojen omavastuusääntöihin on tehty seuraavia
lisäyksiä:
"Omavastuuta ei vähennetä, jos vuotovahinko on
pienentynyt siitä syystä, että vakuutuspaikassa
oleva vuotohälytyslaitteisto on toiminnallaan rajoittanut korvattavan vuotovahingon määrää."
"Omavastuuta ei vähennetä, jos palonkestävä jätekatos tai syväsäiliö on rajoittanut korvattavan
palovahingon määrää." Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutukseen on lisätty vakuutetuksi myös yhtiökokouksen puheenjohtaja.
Yleisiin sopimusehtoihin on vahingonvaarasta ilmoittamiseen tehty seuraava muutos: "Jos vakuutusturvaa varten ilmoitetussa vakuutuksen kohteessa tapahtuu muutos, joka olennaisesti lisää
vahingonvaaraa, on vakuutuksenottajan ilmoitettava siitä vakuutusyhtiölle etukäteen tai yllättävissä tilanteissa kahden viikon kuluessa vaaran lisääntymisestä".
HUOM! Pohjolan vakuutusten uudistusten yhteydessä olleessa saatekirjeessä on virhe. Saatteessa
kerrotaan, että vastaisuudessa Pohjola korvaa vesikatteen vuotovahingon vain, jos kate rikkoutuu
myrskyn seurauksena. Tällaista ehtomuutosta ei
kuitenkaan ole tehty eli tieto on virheellinen.
10
FENNIA
jan. Myös Tapiola ja Fennia ovat ilmoittaneet kirjallisesti Colemontille, että yhtiökokouksen puheenjohtaja on vakuutettuna hallinnon vastuuvakuutuksessa, vaikka sitä ei olekaan vielä tässä
vaiheessa kirjattu kyseisten vakuutusyhtiöiden
ehtoihin.
Ei merkittäviä ehtomuutoksia.
TAPIOLA
Ei merkittäviä ehtomuutoksia.
POHJANTÄHTI
Tämän tiedotteen kirjoittamiseen mennessä Aktia
on ilmoittanut Colemontille kirjallisesti, että yhtiökokouksen puheenjohtaja on vakuutettuna hallinnon vastuuvakuutuksessa vain mikäli yhtiökokouksen puheenjohtajana toimii laillisesti valittu
hallituksen jäsen, varajäsen tai toimitusjohtaja.
Colemont neuvottelee kuitenkin edelleen Aktian
kanssa tästä ehtokohdasta ja mikäli muutoksia tulee, niin Colemont tiedottaa siitä.
Hallinnon vastuuvakuutukseen on lisätty vakuutetuksi myös yhtiökokouksen puheenjohtaja.
TURVA
Ei merkittäviä ehtomuutoksia.
AKTIA
Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutukseen on lisätty seuraava rajoitusehto: "Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutettu
ammattimaisessa isännöintitoiminnassa."
Kaikki vakuutusehdot löytyvät CoFiNetistä valikosta Isännöitsijän kansio - Vakuutusehdot, jonne voi
kirjautua sisään osoitteessa www.cofinet.fi.
LÄHIVAKUUTUS
Lähivakuutus otti käyttöön uuden tuotteen
(5600/10) jo 1.11.2010 alkaen. Uusi tuote on lähes sama kuin aiempi, vuonna 2007 markkinoille
tuotu tuote (5600/07).
Vuotovahinkojen rajoitusehdoissa on ammeen tai altaan poistoputken
kohtaan tehty seuraava muutos: "Vakuutuksesta ei
korvata vahinkoa, joka aiheutuu kylpyammeen
poistoputken tai sen liittymän vuodosta."
Vanhassa tuotteessa kyseinen kohta oli kirjoitettu
seuraavasti: "Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa,
joka aiheutuu ammeen tai altaan poistoputken tai
-venttiilin vuodosta."
VAIKUTTAMINEN
RT: Liiketoimintakiellossa olevista henkilöistä saatava helpommin tietoja
Rakennusteollisuus RT vaatii tiedonsaannin helpottamista liiketoimintakiellossa olevista henkilöistä. Liiketoimintakiellon saaneita vastuuhenkilöitä ei poisteta kaupparekisteristä automaattisesti, eikä liiketoimintakiellossa olevista henkilöistä myöskään ole mahdollista saada maksutta
kattavaa listaa. Oikeusrekisterikeskuksesta voi
nykyisin maksusta tarkistaa yksitellen henkilötunnuksen avulla, onko tietty henkilö liiketoimintakiellossa. Systemaattiseen yritysvalvontaan ei ole
keinoja.
Hallinnon vastuuvakuutukseen on lisätty vakuutetuksi myös yhtiökokouksen puheenjohtaja. Tärkein muutos Lähivakuutuksella on kuitenkin se,
että tuotteeseen saa nyt myös ns. all risk laajennuksen. Jos rakennus on vakuutettuna laajalla turvatasolla, voi vakuutusta laajentaa all
risk - lisäturvalla. All risk - vakuutus korvaa kaikki
sellaiset vahingot, jotka välittömästi aiheutuvat
vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta
arvaamattomasta tapahtumasta lukuun ottamatta
rajoitusehdoissa erikseen mainittuja vahinkoja.
Valvonta olisi helpointa, jos saatavissa olisi veloituksetta esimerkiksi verkkopalvelusta ajantasainen lista kaikista liiketoimintakielloista. Oikeusrekisterikeskus on ilmoittanut, että otteen tulostaminen maksaa 10 euroa jokaisesta henkilöstä.
Tällä hetkellä lista kaikista liiketoimintakiellossa
olevista henkilöistä maksaisi yli 11 000 euroa.
Yleiset sopimusehdot uudistettiin vastaamaan
uutta vakuutussopimuslakia
Vakuutussopimuslaki muuttui 1.11.2010 ja tältä
osin vakuutusyhtiöt ovat muuttaneet yleisiä sopimusehtoja vastaamaan uutta lakia. Kyseessä ei ollut lain kokonaisuudistus vaan paremminkin käytännön työssä ongelmallisiksi havaittujen lain
kohtien muuttaminen ja joidenkin tiettyjen uusien kohtien lisääminen.
Satoja liiketoimintakiellossa olevien vetämiä
yrityksiä
Kun henkilö määrätään liiketoimintakieltoon lakisääteisten velvollisuuksiensa laiminlyönneistä tai
rikollisesta toiminnasta, hän ei lain mukaan voi
toimia yrityksessä minkäänlaisessa vastuuasemassa tai esimerkiksi perustaa uutta yritystä. Tieto
liiketoimintakiellosta ei kuitenkaan päivity viranomaisteitse kaupparekisteriin, minkä vuoksi tällä-
Yhtiökokouksen puheenjohtaja
Hallinnon vastuuvakuutuksen ehtoihin ovat siis If,
Pohjola, Pohjantähti ja Lähivakuutus lisänneet
vakuutetuksi myös yhtiökokouksen puheenjohta11
kin hetkellä rekisteristä löytyy satoja yrityksiä,
joiden toimitusjohtajaksi on merkitty liiketoimintakiellossa oleva henkilö.
tövastikkeiden määräytymisperusteita ja niistä
annettavia tietoja on lisätty. Säännösten noudattamisen turvaamiseksi aluehallintovirastot voivat
jatkossa Aran aloitteesta määrätä uhkasakkoja.
Nyt epärehellinen yrittäjä voi esiintyä yhtiön nimissä, kun kaupparekisteritietojen perusteella
asiat näyttäisivät olevan kunnossa. Lakia onkin
muutettava, jotta merkintä liiketoimintakieltoon
määrättyjen henkilöiden vastuuasemasta poistettaisiin kaupparekisteristä automaattisesti.
Asukkaiden asemaa turvaavien
säännösten kattavuus ja
aukottomuus selvitetään
Kiinteistöliiton kannanotto
jätelakiesitykseen
Asuntoministeri Jan Vapaavuori on tänään kutsunut oikeustieteen kandidaatti Riitta Rainion selvityshenkilöksi, jonka tehtävänä on selvittää valtion
tukemien asuntojen omistajuuteen liittyviä kysymyksiä asukkaille tarkoitetun tuen ohjautumisen
kannalta. Selvityksen taustalla on keskustelua aiheuttanut tapaus, jossa yleishyödyllisen yhtiön
osakkeet siirtyivät yksityishenkilöiden omistukseen.
Kiinteistöliitto on ottanut kantaa jätelakiesitykseen yhdessä Ympäristöyritysten liiton, Suomen
Yrittäjien, Suomen Romukauppiaiden liiton ja
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kanssa. Kannanotossa todetaan, että jätelakiesitys rapauttaa
kilpailun ja vie pohjan kierrätyksen kehittämiseltä.
Nykyiset säännökset asettavat rajoituksia kaikkien
omistajien taloudelliselle toiminnalle sen varmistamiseksi, että valtion tuki ohjautuu asukkaille
eikä toiminta perustu voiton maksimointiin. Yhdessä asuntojen käyttöä ja luovutusta koskevien
säännösten kanssa yleishyödyllisyyssäännökset
turvaavat asukkaiden asemaa. Säännösten noudattamista valvoo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Kannanoton kokonaisuudessaan voit lukea osoitteesta
http://www.kiinteistoliitto.fi/attachements/2011
-01-17T14-49-5513206.pdf
LAKIASIAT
Selvityksen tavoitteena on varmistaa, että järjestelmä toimii tarkoitetulla tavalla ja turvaa valtion
tuen oikean kohdentumisen. Kehittämistarpeiden
kartoittaminen on tärkeää myös järjestelmää
kohtaan koetun yleisen luottamuksen kannalta,
koska asiaan liittyy suuri yhteiskunnallinen intressi. Selvityksen on määrä valmistua 31.3.2011
mennessä.
Asumisoikeusjärjestelmää
koskeva lakimuutos vahvistettu
Vastedes asumisoikeustalojen hoitovastikkeet
ovat talokohtaisia ja ainoastaan pääomavastikkeet eli esimerkiksi lainanhoitokulut ja isommat
korjauskulut voidaan tasata asumisoikeustalojen
kesken. Lisäksi asukkaiden mahdollisuutta saada
tietoja käyttövastikkeidensa määräytymisestä on
lisätty ottamalla lakiin säännös omistajan velvollisuudesta antaa tietoja käyttövastikkeella katettavista menoista.
TUTKIMUS JA KEHITYS
Suomen ensimmäinen nollaenergiakerrostalo on muuttovalmis
Järjestelmän läpinäkyvyyttä edistää myös asumisoikeusasuntojen ostopalveluiden kilpailutusvelvoitetta koskevan sääntelyn täsmennys. Jatkossa
myös konsernin sisällä tuotetut asumisoikeustalojen käyttämät palvelut on kilpailutettava ulkopuolisten palvelujen lisäksi.
Suomen energiatehokkain kerrostalo - Kuopion
Opiskelija-asunnot Oy:n rakennuttama asuntola
Puuseppä - on valmis ottamaan vastaan ensimmäiset asukkaansa. Asuntola Puusepän asuttavat
Kuopion kaupungin vammaispalveluyksikön valitsemat opiskelijat.
Ensi vuoden alussa voimaan tulevilla muutoksilla
pyritään varmistamaan, että valtion tuki asumisoikeusasumiseen ohjautuu asukkaille. Tämän
vuoksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen
Aran valtuuksia valvoa asumisoikeustalojen käyt12
Asuntola Puusepän viidessä kerroksessa on yhteensä 47 kappaletta 31,9-38,8 m kokoisia esteettömiä yksiöitä. Asuntola Puuseppä kertoo pian
käytännön tasolla tulevaisuuden energiaratkaisujen toimivuudesta. Valtakunnallisesti seurattu
nollaenergiaprojekti toimii jo nyt esimerkkinä
vuoden 2020 energiatehokkuusmääräysten mukaisesta kerrostalorakentamisesta. Tuloksena on
laadukas ja sekä hankinta- että asumiskustannuksiltaan kohtuuhintainen erityisryhmien vuokratalo.
alueelta löydettiin myös uutta ajattelua ja kiitettävää palvelutasoa.
ROTI 2011 -raportti
MARKKINA JA SUHDANTEET
Rakennuslupien kuutiomäärä
kasvoi reippaasti marraskuussa
Nollaenergiatalon laskennallinen nettoenergiankulutus on vuositasolla 0 kilowattituntia neliömetriä kohden. Talo siis tuottaa itse tarvitsemansa
energian. Energiaa kiinteistöön tuotetaan pääasiassa aurinkopaneeleilla ja -keräimillä sekä maalämpöjärjestelmällä. Energiatehokkuus tilojen
lämmityksessä, valaistuksessa ja taloteknisissä
laitteissa minimoi kiinteistön energiatarpeen.
Rakennuslupia myönnettiin vuoden 2010 marraskuussa yhteensä 3,2 miljoonalle kuutiometrille,
mikä on 21,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen rakennus- ja
asuntotuotantotilaston ennakkotiedoista.
Asuinrakennusten lupakuutiot kasvoivat marraskuussa 26 prosenttia. Suurin kasvu, 50 prosenttia,
oli asuinkerrostalojen lupakuutioissa. Rivitalojen
lupakuutiot puolestaan vähenivät yli 12 prosentilla.
Asuntola Puuseppä on aravarahoitteinen kohde.
Nollaenergiahankkeessa ovat mukana Asumisen
rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Teknologian ja
innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes sekä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
Vuoden 2010 marraskuussa myönnettiin rakennuslupa 2 710 uudelle asunnolle, mikä on yli viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinkerrostaloille myönnettyjen lupien määrä kasvoi lähes kolmanneksella. Rivitalojen lupien määrä väheni lähes 15 prosenttia.
ROTI 2011: Rakennetun
omaisuuden kunto heikkenee
Rakennetun omaisuuden kunto on hyvän ja tyydyttävän välillä, mutta nykysuunta vie huolestuttavasti alaspäin. Tämä käy ilmi helmikuun alussa
julkaistusta Rakennetun omaisuuden tila (ROTI)
2011 -raportista. ROTI 2011 kertoo, missä kunnossa rakennettu ympäristömme - rakennukset, liikenneverkot ja yhdyskuntatekniset järjestelmät on juuri nyt.
Asuntojen hinnat jatkoivat
nousuaan loppuvuonna
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat
viime vuoden loka-joulukuussa koko maassa 0,3
prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Nousun takana oli pääkaupunkiseutu. Kolmosneljänneksellä koko maan hintojen nousuvauhti oli 0,4 prosenttia. Uusien asuntojen osalta
hintojen nousu oli jonkin verran vanhoja asuntoja
nopeampaa vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä.
Suurin korjausvelka, noin 30-50 miljardia euroa,
on rakennuksissa, jotka kattavat kansallisvarallisuudesta 47 prosenttia. Rakennusten kunto sai raportissa asiantuntijoilta yleisarvosanaksi 7,5.
Suomen liikenneverkot, jotka sisältävät maanteiden lisäksi metsä- ja yksityistiet, rautatiet, lentoasemat ja merikuljetussatamat, saivat yleisarvosanaksi niin ikään 7,5.
Pääkaupunkiseudulla vanhojen asuntojen hinnat
nousivat 0,7 prosenttia loka-joulukuussa 2010,
kun taas muualla maassa hinnat pysyivät ennallaan. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan
verrattuna hinnat nousivat koko maassa 5,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla nousua oli 6,4 prosenttia ja muualla maassa 4,5 prosenttia.
Yhdyskuntatekniset järjestelmät, kuten kadut,
vesihuolto, kaukolämpö, tietoliikenne ja jätehuolto, pärjäsivät arvioinnissa hieman paremmin ja
saivat arvosanaksi 8.
Kaikilla kolmella rakennetun ympäristön alueella
kehityksen suunnan arvioitiin vievän heikompaan
suuntaan. Uhkakuvina nähtiin muun muassa niukentuvat resurssit sekä vanhentuneet toiminnan
ja hallinnon rakenteet. Toisaalta monelta osa-
Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa 0,7 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla
13
hinnat nousivat 4,0 prosenttia, kun taas muualla
Suomessa hinnat laskivat 1,0 prosenttia.
Polttoaineiden hinnat ovat nousseet lähes vuoden
2008 tasolle. Kotimaisten polttoaineiden hintakehitys on ollut maltillisempaa.
Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna uusien asuntojen hinnat nousivat koko maassa 9,9 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat
nousivat 13,7 prosenttia ja muualla Suomessa 7,8
prosenttia. Uusien asuntojen keskineliöhinta oli
koko maassa 3 098 euroa, pääkaupunkiseudulla 4
245 euroa ja muualla maassa 2 686 euroa. Tiedot
perustuvat suurimpien rakennuttajien ja kiinteistövälittäjien kauppahintatietoihin.
Yksittäisistä energialähteistä kivihiilen kulutus
kasvoi eniten: 26 400 terajoulea eli 25,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Toiseksi eniten
kasvoi metsäteollisuuden jäteliemistä saatu energia: 26 200 terajoulea eli 14,6 prosenttia.
Myös turpeen käyttö kasvoi merkittävästi: 20 100
terajoulea eli 44,9 prosenttia.
Sähkönkulutuksen kasvu oli suurinta metalliteollisuudessa ja metsäteollisuudessa. Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi tammi-syyskuussa 12 prosenttia.
Vuokrat nousivat 1,9 prosenttia
vuodessa
Vuoden 2010 ARA-tuotanto noin
12 000 asuntoa
Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli
vuoden 2010 neljännellä neljänneksellä 1,9 prosenttia. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen
vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 1,6
prosenttia.
Koko vuoden 2010 ARA-tuotannon määrä tulee
olemaan noin 12 000 asuntoa, mikä on enemmän
kuin vielä kesällä arvioitiin. Hankkeita on vauhdittanut osaltaan se, että käynnistysavustuksia
myönnetään ensi vuonna ainoastaan aiesopimuskunnissa. Normaalien vuokra- ja asumisoikeusasuntojen määrä vuonna 2010 on noin 5 000
asuntoa, mikä on 800 asuntoa vähemmän kuin
edellisvuonna. Eritysryhmille tarkoitettuja vuokra-asuntojen aloitusten määrä on noin 3 800 asuntoa ja välimallin aloitukset 3 300 asuntoa.
Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat nousivat 2,8 prosenttia ja
muualla Suomessa 1,0 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten
asuntojen vuokrat nousivat 1,5 prosenttia.
Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta
asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta, joka
perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin.
Asunnoista lähes puolet on sijaitsevat Helsingin
seudulle. Pääkaupunkiseudulla hankkeiden kustannusten keskiarvo on ollut reilut 2 500 euroa
neliöltä. Nousua viime vuoteen verrattuna on 11
%. Muissa kasvukeskuksissa rakentamisen hinta on
ollut keskimäärin 2 131 euroa neliöltä, nousua 6 %
edellisvuoteen verrattuna.
Tilastokeskuksen sivuilta: Julkaisu pdf-muodossa.
Energian kokonaiskulutus nousi
reippaasti
Hankkeet ovat kuitenkin painottuneet aiempaa
voimakkaammin kilpailutukseen. Kaksi kolmannesta hankkeista on ollut kilpailuhankkeita.
Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tammi-syyskuussa 1 032
petajoulea eli 287 terawattituntia. Se on 8,8 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan
aikaan. Sähkön kulutus oli kolmena ensimmäisenä
vuosineljänneksenä 63,5 terawattituntia, mikä on
8,2 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Sähkön osuus kotitalouksien
menoista 2-2,5 prosenttia
Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta tehdyn
selvityksen mukaan vuosina 1985-2006 sähkön
osuus suomalaisten kotitalouksien kokonaismenoista on ollut 2,0-2,5 prosenttia.
Energiankulutusta kasvattivat kylmä alkuvuosi ja
teollisuustuotannon elpyminen. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön lisääntyminen kasvatti energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöjä 15,3 prosenttia edellisvuodesta.
Sähkömenojen osuus kokonaismenoista on matalammissa tuloluokissa ollut hieman korkeampi
kuin varakkaammissa tuloluokissa. Vuonna 2006
14
varakkain viidennes käytti sähkönhankintaan 2,0
prosenttia kokonaismenoistaan, kun matalimman
tulotason viidenneksellä osuus oli 2,4 prosenttia.
muutostöistä sekä osakeluettelomerkinnöistä. Ohjelma valmistuu maaliskuun alkuun mennessä ja
lähetetään tähän samaan osoitteeseen.
Selvityksessä kotitaloudet on jaoteltu sähkölämmitys-kotitalouksiin ja kotitalouksiin, joiden päälämmitysmuoto on jokin muu, esimerkiksi kaukolämpö tai öljylämmitys.
Lähde mukaan päivittämään tietosi, verkottumaan ja virkistäytymään.
Ilmoittautua voit vaikka heti tästä .
Uudet oppaat kestävään asumiseen vuokratalojen asukkaille
ja maahanmuuttajille
Talonrakentamisen
Tarjoushintaindeksi
Talonrakentamisen Tarjoushintaindeksin pisteluku
joulukuussa 2010 oli 150,8. Indeksin pisteluku
nousi marraskuusta 2,0 pistettä. Vuoden 2009 joulukuusta indeksin pisteluku on noussut 3,3 %. Tarjoushintaindeksin asuntorakentamisen osaindeksi
oli joulukuussa 150,0 ja toimitilarakentamisen
osaindeksi 148,4. Asuntorakentamisen vuosimuutos oli 3,5 % ja toimitilarakentamisen 1,6 % verrattuna vuoden 2009 joulukuuhun.
Markkinatilanneindeksi
4V-hanke on julkaissut kaksi uutta opasta vuokratalojen asukkaille ja maahanmuuttajille: Onko
keke kotona? Opas kestävään asumiseen ja Vinkkejä asumiseen -opas.
Onko Keke kotona? -oppaaseen on koottu runsaasti tosielämän hyviä esimerkkejä asukastoiminnasta vuokrataloyhtiöissä. Oppaassa on myös malleja
tiedottamiseen veden- ja energiankulutuksesta
sekä jätekustannuksista.
Markkinatilanneindeksin (Talonrakentamisen Tarjoushintaindeksi/Rakennuskustannusindeksi) pisteluku oli joulukuussa 105,8. Vuoden 2009 joulukuusta se on noussut 0,7 %.
Onko keke kotona? Opas kestävään asumiseen.
Vinkkejä asumiseen -oppaassa annetaan tietoa
vuokra-asumisesta ja kodin kunnossapidosta,
vinkkejä rahan ja ympäristön säästämiseen sekä
neuvoja hyvään rinnakkaiseloon naapureiden
kanssa. Opas sopii niin maahanmuuttajalle kuin
ensimmäiseen omaan kotiin muuttavalle. Kirjanen
on julkaistu suomeksi, englanniksi, venäjäksi, somaliksi, arabiaksi ja soraniksi.
JULKAISUT JA TAPAHTUMAT
Kiinteistömessut 2011
Vinkkejä asumiseen -opas
Merkitse kalenteriisi:
4V-hanke on julkaissut myös muita oppaita, joita
saa vapaasti ladata netistä. Julkaisuja saa myös
linkittää suoraan esimerkiksi taloyhtiöiden omille
sivuille.
12.-14.10. Kiinteistömessut 2011
http://web.finnexpo.fi/Sites2/Kiinteistoklusteri/
Kiinteisto/Sivut/default.aspx
Kiinteistö-, rakennus- ja toimitilajohdon sihteereiden ja
assistenttien ajankohtaisseminaari
Kiinteistösihteeripäivät
12.5.2011 - 13.5.2011
Perinteiset Kiinteistösihteeripäivät järjestetään
vuoden 2011 kulttuuripääkaupungissa Turussa.
Päivät järjestetään totuttuun tapaan yhdessä
Asumisneuvojapäivien ja Isännöitsijän tiedonpäivitysseminaarin kanssa.
Kiinteistö-, rakennus- ja toimitilajohdon sihteereiden ja assistenttien ajankohtaisseminaari
järjestetään tänä vuonna laivaseminaarina Tukholmaan
Seminaari käynnistyy tarkastelemalla asumisturvallisuutta erityisesti uudistuvan pelastuslainsäädännön kautta. Ohjelmassa asiaa myös isännöitsijäntodistuksesta, osakkaiden kunnossapito- ja
29.- 31.3.2011, M/S Silja Serenadilla risteillen.
Seminaarissa on jälleen tarjolla tuhti paketti
ajankohtaisia kiinteistöliiketoimintaan ja johdon
15
sihteerin työhön liittyviä teemoja, kuten Green
Office, työyhteisön kehittäminen, teemalla - työ
ja armo sekä kuinka sosiaalisen median monet
"ikkunat" ja niiden hyödyntäminen yrityksen liiketoiminnan brändäyksessä. Perinteistä ajankohtaiskatsausta lainsäädäntörintamalle ei myöskään
ole unohdettu. Lisämausteena kuulemme vinkit,
kuinka jokainen meistä "voi saada itsensä hehkumaan"?
Risteilyn yhteydessä poiketaan myös
Tukholmassa tutustumassa Globeniin. Ohjelmaan
on varattu aikaa myös verkottumiseen ja rentoutumiseen laivan kylpyläosastolla.
16