Avaa tiedote pdf-muodossa
2 ▪ 2015 23.2.2015 Tapahtumakalenteri LVI- ja sähkösaneerauksen haasteet 10.3., Rovaniemi. Ammattilaiset klo 13-15 ja hallitukset klo 17-19. Yhtiökokouksen ongelmatilanteet - kokoustoimijoiden koulutus 24.3 klo 16.30, Rovaniemi Kiinteistöliitto Lapin Vuosikokous 24.3. klo 18.30, Rovaniemi Kiinteistöliiton puhelinneuvonta auttaa maksutta jäseniä ongelmatilanteissa. Puhelunyhteydessä on ilmoitettava jäsennumero. Suomen Kiinteistöliiton lakineuvonta p. 09-1667 6300 ma-to klo 9-15 ja pe klo 10-15 (23.12. ja 31.12. neuvonta sulkeutuu klo 14) Energianeuvonta 09-1667 6761 ma-pe klo 9-15 (16.-12— 12.1.2015 neuvonta kiinni) Kiinteistöliitto Lappi ry Taru Palokangas, toiminnanjohtaja YHTEYSTIEDOT Rovakatu 26 A 11, ma-to klo 9-15 96200 Rovaniemi [email protected], p. 0400-965040 Talous- ja veroneuvonta 09-1667 6369 ma ja ke klo 1316 (ti 23.12. ja 31.12. klo 12-14) Työsuhdeneuvonta Kiinteistöpalvelut ry:stä 020 7959 480 Kiinteistöliiton lakineuvonta osakkaille 0600 01122 mato klo 12-16 (1,98e/min+pvm/mpm) Kiinteistöliitto Lappi ry Sisältö Uutisia Kiinteistöliitosta ..................................................................................................3 Asunto-osakeyhtiötoimikunta kokoontui 20.1............................................................. 3 Isännöintipalvelut-toimikunta kokoontui 29.1. ........................................................... 3 Vuokratalovaliokunta käsitteli vuokramarkkinoita sekä hoitokuluja ................................. 3 Ajankohtaista ...............................................................................................................3 Kiinteistöliitto Lapin vuosikokous ........................................................................... 3 Toiminnantarkastus taloyhtiössä ............................................................................ 3 Kiinteistötyönantajat: Kaduilla liikkuvilta edellytetään nyt erityistä varovaisuutta .............. 4 Taloyhtiön korjaushanke - kenellä avaimet työmaalle? ................................................. 4 Pelastusliitot haastavat taloyhtiöt selättämään onnettomuusriskit .................................. 5 Vesikattotyöt turvallisiksi .................................................................................... 5 Lakipähkinät .................................................................................................... 6 Oikeustapaukset ............................................................................................................6 Ensiasunnon varainsiirtoverovapaus ........................................................................ 6 Helsingin hovioikeus 14.1.2015; tuomio nro 23; dnro S 14/488 ....................................... 7 Tutkimus ja kehitys ........................................................................................................7 Teollinen korjauskonsepti lähiökerrostalojen korjaamiseen valmistunut ........................... 7 Rakennetun omaisuuden tila huolestuttava ............................................................... 8 Julkaisut ja tapahtumat ..................................................................................................9 Opas taloyhtiön päätöksentekotilanteisiin ................................................................ 9 Korjaus- ja energia-avustusten hakuohjeet ja hakuajat julkaistu .................................... 9 Taloyhtiosivut.fi uudistunut ................................................................................. 9 Hyvä vuokrasuhde -kirjasta on ilmestynyt päivitetty painos ........................................... 9 Taloyhtiö 2015 -tapahtuma ................................................................................ 10 LVI- ja sähkösaneerauksen haasteet hallitukset 10.3.2015 - Rovaniemi ........................... 10 Yhtiökokouksen ongelmatilanteet-kokoustoimihenkilöt 24.3.2015 - Rovaniemi .................. 11 2 Kiinteistöliitto Lappi ry UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Asunto-osakeyhtiötoimikunta kokoontui 20.1. Vuoden 2015 ensimmäisessä Kiinteistöliiton asunto-osakeyhtiötoimikunnan kokouksessa oli esillä mm. korjausten käsittely kirjanpidossa, talousarvio-ohje sekä korjausrakentamisbarometri. Isännöintipalvelut-toimikunta kokoontui 29.1. Toimikunnan vuoden ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin mm. isännöitsijöiden henkilökohtaisen pätevyyden todentamista sekä isännöintiyrityksen valitsemista isännöitsijäksi. Vuokratalovaliokunta käsitteli vuokramarkkinoita sekä hoitokuluja Kiinteistöliiton vuokratalovaliokunta kokoontui 13.2. vuoden ensimmäiseen kokoukseensa. Käsiteltävinä asioina olivat mm. OECD:n raportti vuokra-asuntomarkkinoista, ARA-vuokra-asuntojen käyttö- ja luovutusrajoitukset sekä ARA-talojen hoitokulut ja kulurakenne -selvityksen tulokset. Seuraava vuokratalovaliokunnan kokous pidetään ke 15.4. Taloyhtiö 2015 -tapahtuman yhteydessä. AJANKOHTAISTA Kiinteistöliitto Lapin vuosikokous Kiinteistöliitto Lapin vuosikokous pidetään 24.3. tiistaina klo 18.30 Hotelli Santa Clausissa. Yhdistyksen kehitys on ollut tavoitteen mukainen. Yhdistyksessä oli jäseniä vuoden vaihteessa 320. Koulutustilaisuuksiin osallistui 261 hallituksen jäsentä ja isännöitsijää. Neuvontapalveluihin yhteydenottoja oli seurantajaksolla 1.3.-31.4. yhteensä 44 kertaa eli noin yksi soitto/päivä. Yhdistys on mukana alueellisessa kehittämistoiminnassa, kuten esteettömyys ja hissityöryhmässä sekä kaavoitustyöryhmässä. Yhdistyksellä on edustaja Suomen Kiinteistöliiton hallituksessa, korjausrakentamistyöryhmässä ja vuokratalovaliokunnassa. Vuosikokous järjestetään yhtiökokouskoulutuksen jälkeen ja kokoukseen toivotaan runsaasti osallistujia. Kokousasiakirjat ovat nähtävillä yhdistyksen toimistolla, parhaiten viikolla 12. Soita ja sovi tapaaminen p. 0400965040. Liitteenä esityslista ja valtakirja. Toiminnantarkastus taloyhtiössä Toiminnantarkastaja arvioi toiminnantarkastuskertomuksessaan taloyhtiön hallintoa ja talouden hoitoa sekä kirjanpidon ja tilinpäätöksen asianmukaisuutta. Toiminnantarkastajalle ei ole koulutuksellista pätevyysvaatimusta. Tarkastajana voi toimia taloyhtiön valitsema, asiantuntevaksi tietty henkilö. Kokenut toiminnantarkastaja laatii kertomuksen ammattimaisen tilintarkastajan tapaan, mutta tarkastajana voi toimia myös taloyhtiön osakas. Tarkastaja perehtyy taloyhtiön tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen. Hallituksen pöytäkirjat ja yhtiökokousasiakirjat käydään läpi ja toiminnantarkastaja seuraa mitä on päätetty ja miten päätökset on toteutettu. Toiminnantarkastaja vastaa omalta osaltaan siitä, että osakkaiden omaisuutta on hoidettu hyvin. Tarkastaja kiinnittää huomiota vakuutuksiin, onko esimerkiksi kiinteistövakuutus voimassa ja vakuutuksen vastuu oikein mitoitettu suhteessa kiinteistön arvoon. Lisäksi tarkastaja kiinnittää huomiota sopimuksiin, niiden sisältöön ja kattavuuteen. Taitava toiminnantarkastaja saa aikaan säästöjä taloyhtiölle. Kuluja syntyy, jos on päällekkäisiä sopimuksia, turhia laskuja, perimättömiä vastikkeita tai tyhjiä vuokratiloja. Toiminnantarkastajaa valittaessa yhtiössä tulee miettiä taloyhtiön tilanne ja kehitys. Jos isoja hankkeita ei ole näkyvissä, voi tarkastajana toimia osakas. Jos edessä on remontteja, kannattaa tarkastajaksi valita ammattilainen. Pätevä toiminnantarkastaja varmistaa, että taloyhtiössä on kaikki tehty, kuten laissa on säädetty. Toiminnantarkastajan tehtävään liittyy vaitiolovelvollisuus ja osakkaiden yhdenvertainen kohtelu. Hallitusten pöy- 3 Kiinteistöliitto Lappi ry täkirjojen lisäksi toiminnantarkastajalla on oikeus saada suullista tietoa isännöitsijältä ja hallitukselta. Toiminnantarkastajan tulee kiinnittää erityistä huomiota remonttilainoihin ja rahoitusvastikkeisiin. Alle 30 huoneiston asunto-osakeyhtiössä on lain mukaan oltava yhtiökokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa ja yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä. Taloyhtiö voi tehdä myös päätöksen toiminnantarkastajasta luopumisesta, jos kaikki taloyhtiön osakkaat ovat hallituksessa. Lisää toiminnantarkastuksesta Kiinteistöalan kustannuksen julkaisemasta oppaasta ”Toiminnantarkastus. Näin se tehdään.” Matti Heinonen. www.kiinkust.fi jäsenet jäsennumerolla -10% hinnasta. Kiinteistötyönantajat: Kaduilla liikkuvilta edellytetään nyt erityistä varovaisuutta Viime päivien runsaat lumisateet ja jatkuvat lämpötilavaihtelut ovat muuttaneet kattolumet painaviksi. Lumi ja jää lähtevät valumaan katoilta heti, kun sää lauhtuu ja aiheuttavat näin vaaran kaduilla ja kiinteistöllä liikkuville. Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén muistuttaa, että jokaisen on nyt kiinnitettävä huomiota siihen, missä on turvallista liikkua - suojapuomein merkityt alueet on syytä kiertää kunnolla. Puutteita turvallisuuskäytännöissä Osa katualueista on eristetty selkeästi ja riittävän isolta alueelta, mutta vaarasta kertovien suojapuomien ja nauhojen käytössä on nähtävissä myös selvää ammattitaidottomuutta. - Muutama puomi vaarallisen kadun kummassakin päässä tai varoitusnauha liian lähellä kiinteistön ulkoseinää tai jopa suoraan ulko-oven edessä eivät ole asianmukaista turvaamista. Jalankulkijat kiertävät varoituspuomin, mutta jatkavat kulkuaan puomien välisellä katuosuudella uhmaten näin omaa turvallisuuttaan, Gramén sanoo. Kiinteistönomistajan ja huoltoyhtiön on huolehdittava vaara-alueen riittävästä eristämisestä sekä varmistettava kiinteistöillä liikkuvien turvallisuus. Gramén muistuttaa Työsuojeluhallinnon laatimasta tarkasta ohjeistuksesta, jota jokaisen lumenpudotusta tekevän ammattilaisen on syytä noudattaa. Kun jalkakäytävää tai kevyen liikenteen väylää käytetään lumenpudotusalueena, se on aidattava. Vähintään yhden turvamiehen tulee valvoa, että putoava lumi ei aiheuta vaaraa tai vahinkoa ohikulkijoille. Pudotusalueen eristämistä ja turvamiestä tarvitaan myös silloin, kun lunta pudotetaan kiinteistön piha-alueelle. Pudotustyö on keskeytettävä siksi aikaa, että jalankulkijat päästetään turvallisesti pudotusalueen läpi. Turvamiehen tehtävänä on ohjata jalankulkijat turvalliselle reitille ja varmistaa, että jalankulkijat eivät siirry ajoradalle. Kiinteistön sisäpuolelle on laitettava varoitus käynnissä olevasta pudotustyöstä, jotta ihmiset eivät liiku ulos ovesta suoraan vaara-alueelle, vaan jäävät odottamaan turvamiehen lupaa kulkea vaara-alueen läpi turvallisesti. Lähde: Kiinteistötyönantajat ry Taloyhtiön korjaushanke - kenellä avaimet työmaalle? Taloyhtiön korjaushankkeen turvallisuuden kannalta avainten säilytys on avainasemassa. Korjaushankkeen keskellä on mahdollista, että rakennuksessa ei voi asua, ja talon asukkailla voi jopa olla pääsykielto omaan kotiinsa. Korjaushankeen aikana rakennus on työmaa-aluetta, jolle pääsy pääsääntöisesti edellyttää lupaa. ”Urakoitsijan on kuitenkin järjestettävä osakkaalle mahdollisuus käydä huoneistossa työmaan rytmiin sopivana ajankohtana”, muistutti apulaispäälakimies Kristel Pynnönen Korjaushanke haltuun -seminaarissa Kotkassa keskiviikkona. Toisinaan ihmiset asustavat korjausurakan ajan kotona, jolloin on huomioitava myös turvallisuusriskit kuten erilaiset tilapäisratkaisut. ”Asukkaille on tullut toisinaan yllätyksenä, että jääkaappia ja pakastinta ei voikaan käyttää, että sähköt, lämmitys tai vesi voi olla poikki ja hissi tai portaat poissa pelistä. Myös talossa liikkuvien eri alojen remonttireiskojen, monien eri yritysten ja aliurakoitsijoiden määrä voi hämmentää ja jopa pelottaakin asukkaita, kuvasi Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta. Urakoitsijan on pidettävä kirjaa työmaalla työskentelevistä henkilöistä ja henkilötunnisteen kulkuluvan käytöllä valvotaan, että työmaalla on vain henkilöitä, joilla on siihen oikeus. Korjaushankkeen kuten kuukausia kestävän putkiremontin aikana taloyhtiön hallituksen, isännöintiyrityksen ja huoltoyhtiön onkin kiinnitettävä erityistä huomiota avainturvallisuuteen ja urakkaohjelmassa on nimettävä kor- 4 Kiinteistöliitto Lappi ry jaustyökohteeseen lukituksesta vastaava henkilö. Hänen tehtäviinsä kuuluvat kaikki lukitukseen liittyvät asiat, kuten avainten säilytys, luovutus ja palautus. Luovutetuista avaimista on pidettävä kirjaa ja avainten palautuksista on huolehdittava korjaushankkeen päättyessä. Lukitusvastaava huolehtii siitä, että avainten noutajalla on valtuutus ja mukanaan tarvittavat asiapaperit ja henkilökortti. Avainten luovutuksesta, niiden käytöstä ja säilytyksestä sekä palautuksesta on syytä antaa omat tiukat ohjeet. ”Ehdoton sääntö on se, että yleisavainta ei saa käyttää normaalina, jokapäiväisenä avaimena”, Pynnönen linjasi. ”Taloyhtiön kannattaa harkita lukitusjärjestelmän uusimista jo ennen suurta urakkaa, eikä vasta sen jälkeen. Mikäli talossa on tai sinne asennetaan sähkölukot, remonttimiehille ja työmaalla kulkijoille voidaan kätevästi määritellä oikeudet lukkojen avaamiseen rajoitetuksi ajaksi ja vain tiettyinä kellonaikoina. Lukkojärjestelmästä voi silloin seurata, milloin avaimilla on kuljettu ja missä”, Virta ohjeisti. ”Järeästä lukituksesta tai murtohälytysjärjestelmästä huolimatta arvoesineet kuten taide-esineet, kokoelmat, korut, tietokoneet sekä rahat on ehdottomasti talletettava korjaushankkeen ajaksi huolellisesti jonnekin muualle. Tärkeää on myös turvamerkitä ja valokuvata kodin arvoesineet”, Pynnönen neuvoi. Taloyhtiön turvallisuuden kannalta on tärkeää, että vain välttämättömät avaimet luovutetaan ja avainten palautuksesta on huolehdittava varsinkin taloyhtiön korjaushankkeen päättyessä. ”Silloin on arvioitava myös lukituksen uudelleen sarjoituksen tarve. Mikäli avaimia on kadonnut urakoitsijan huolimattomuuden tai muun vastaavan laiminlyönnin seurauksena, syntyy korvausvastuu lukkojen uusimisesta ja uudelleen sarjoituksesta”, Pynnönen korosti. Taloyhtiön yleiset tilat, esimerkiksi ullakko ja kellari on lukittava aina niin, etteivät asiattomat pääse näihin tiloihin. ”Ulkopuolisten pääsy taloyhtiön korjaustyömaalle on aina estettävä ja kiinnitettävä huomiota esimerkiksi työkalujen ja koneiden säilytykseen työajan ulkopuolella. Murtohälytysjärjestelmällä ja kameroilla voidaan valvoa mahdollista työmaalle tunkeutumista ja siellä tapahtuvaa liikkumista”, luetteli Virta. Lisätietoja Kristel Pynnönen ja Jari Virta Suomen Kiinteistöliitto. Pelastusliitot haastavat taloyhtiöt selättämään onnettomuusriskit Suomalaisille sattuu vuosittain lähes 390 000 kaatumista ja liukastumista. Tulipalo syttyy noin 3000 kodissa joka vuosi. Nämä esimerkit osoittavat, että tapaturmat uhkaavat kotiympäristössä ketä tahansa tavallista ihmistä. Pelastusliitot ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö haastavat taloyhtiöt ja niiden asukkaat parantamaan omaa turvallisuuttaan. Taloyhtiöillä on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa onnettomuuksien ehkäisyyn. Lisää aiheesta. Vesikattotyöt turvallisiksi Aluehallintovirastojen työsuojelutarkastajat ovat huomanneet vesikattotöiden työturvallisuudessa vakavia puutteita. Puutteita on havaittu eniten esimerkiksi putoamissuojauksen järjestämisessä, vesikatoille menevissä nousuteissä, haitta-aineiden, kuten asbestin purkutöissä ja nojatikkaiden varassa työskentelyssä. Näissä työturvallisuusasioiden laiminlyönti aiheuttaa suuren tapaturma- ja terveysriskin, minkä vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että esimerkiksi juuri kattotöiden kanssa tekemisissä olevat henkilöt tietävät vastuunsa ja velvollisuutensa. Putoamissuojaus kuntoon, kaiteet vesikatoille Työturvallisuusmääräysten mukaan putoamissuojaus on ensisijaisesti järjestettävä rakenteellisin keinoin esimerkiksi kaiteilla, turvaverkoilla tai muilla rakenteilla kuten rakennustelineillä aina silloin, kun kate uusitaan. Nojatikkailla työskentely on kiellettyä. Turvallisuusasiakirja laadittava Isännöitsijä toimii usein rakennuttajan edustajana, jolloin häntä koskevat työturvallisuusmääräykset, kuten valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Sen mukaan rakennuttajan on yhteistyössä muiden rakennushankkeen osapuolten kanssa huolehdittava rakennustyön turvallisuudesta. Rakennuttajan on huolehdittava, että hanketta suunniteltaessa otetaan huomioon turvallisuusseikat eikä rakennustyöstä aiheudu vaaraa työntekijöille tai työmaan vaikutuspiirissä oleville, esimerkiksi taloyhtiön asukkaille. 5 Kiinteistöliitto Lappi ry Rakennuttajan tulee suunnittelutoimeksiannoissaan edellyttää, että suunnittelijat huomioivat työturvallisuuden rakentamisessa. Lisäksi rakennuttajan tulee laatia rakentamisen suunnittelua ja valmistelua varten turvallisuusasiakirja, jossa selvitetään ja esitettään toteutettavan rakennushankkeen ominaisuuksista, olosuhteista ja luonteesta aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Tällaisia ovat esimerkiksi asbestia sisältävien materiaalien käsitte-ly ja purku sekä putoamisvaaraa aiheuttavat työt. Turvallisuusasiakirjassa tulee esittää esimerkiksi suojakaitei-den kiinnitysmahdollisuudet. Rakennuttajan on laadittava valtioneuvoston asetuksen (205/2009) 8 §:n kirjalliset turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet. Rakennushanketta varten rakennuttajan on nimettävä pätevä turvallisuuskoordinaattori ja päätoteuttaja. Turvallisuuskoordinaattori tekee yhteistyötä päätoteuttajan kanssa rakentamisen turvallisuutta koskevassa suunnittelussa ja rakennustyön toteuttamisessa. Jos päätoteuttajaa ei nimetä, huolehtii rakennuttaja itse myös päätoteuttajan velvollisuuksista. Rakennuttajan on valvottava, että päätoteuttaja laatii turvallisuussuunnitelmat. On muistettava, että rakentaminen on yhteistyötä, jossa kaikkien rakennushankkeen osapuolten on huolehdittava rakennustyön turvallisuudesta yhdessä. Rakennuttaja on rakennushankkeen toimeenpanija ja näin ollen tärkein osapuoli myös työturvallisuuden hallinnassa. Isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen tulisi muistaa tämä seikka, kun suunnittelee korjaustöiden toteuttamista taloyhtiössä. Lähde: Työsuojelu Lakipähkinät Pitääkö taloyhtiön hallituksen varajäsenille maksaa palkkio, jos he osallistuvat hallituksen kokoukseen? Taloyhtiön hallituksen varajäsenistä tulee usein kysymyksiä puhelinneuvontaamme. Taloyhtiöitä pohdituttaa esimerkiksi se, milloin taloyhtiön hallitukselle on valittava varajäsen/varajäseniä, milloin varajäsenet kutsutaan kokoukseen ja myös millaisessa tilanteissa varajäsenille on maksettava palkkio. Blogissa asiaa kommentoi apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Järjestystä ylläpitämässä Yksi naapuri tupakoi, toinen grillaa ja kolmas käy suihkussa tiheästi - harmituksen määrää ei voi sanoin kuvailla. Miten nämä häiritsevät toiminnot saisivat kuriin? Jos vaikka laadittaisiin yhtiölle yhteisesti noudatettavat järjestyssäännöt ja merkittäisiin kiellot sääntöihin - auttaisiko se? Asiaa kommentoi Kiinteistöliiton lakimies Kaisu Terkki. Sähköinen varainsiirtoveroilmoitus Sähköisen varainsiirtoveroilmoituksen käyttö laajenee omatoimisiin kauppoihin eli kauppoihin, jotka tapahtuvat ilman kiinteistövälittäjää. Osakeluettelomerkintää pyytävällä ostajalla voi siis olla uudennäköinen todistus varainsiirtoveron maksusta mukanaan, kun hän tulee merkintää pyytämään. Asiaa selvittää Kiinteistöliiton lakipalvelut-yksikön päällikkö Virpi Hienonen. Yhtiökokouskutsun toimittaminen osakkaille Taloyhtiössä kannattaa huolehtia, että yhtiökokouksen kutsu toimitetaan asianmukaisesti osakkaille. Pahimmillaan virhe kokouskutsun toimittamisessa voi aiheuttaa yhtiökokouspäätöksen pätemättömyyden tai mitättömyyden. Vinkit antaa lakimies Minna Anttilan vinkit. Blogit osoitteessa www.taloyhtio.net OIKEUSTAPAUKSET Ensiasunnon varainsiirtoverovapaus Avopari osti yhdessä asunto-osakkeen (osuudet 50/50). He olivat ensiasunnon ostajia. Avoeron jälkeen toinen myi osuutensa toiselle. Osuuden ostanut mies joutui maksamaan varainsiirtoveron ostamastaan osuudesta, vaikka kysymys on samasta ensiasunnosta. Onko tästä osuudesta maksettava varainsiirtoveroa? Pitääkö varainsiirtoveroa maksaa myös tulevaan putkiremonttiin liittyvästä velkaosuudesta? 6 Kiinteistöliitto Lappi ry Verojuristi Juha Salmikivi vastaa: Miehen on maksettava varainsiirtoveroa avopuolisoltaan ostamastaan asunnon puolikkaasta. Varainsiirtoverolain mukaan ensiasunnon verovapaus on menetetty siinä vaiheessa, kun omistusoikeus asunnon puolikkaaseen on saatu. Varainsiirtoveroa (2 %) maksetaan kauppahinnasta. Lisäksi varainsiirtoveroa maksetaan ostettuihin osakkeisiin kohdistuvasta yhtiölainaosuudesta eli puolesta yhtiölainaa. Yhtiölaina otetaan varainsiirtoveron määrässä huomioon vain, jos asunto-osakeyhtiö on kaupantekopäivään mennessä määritellyt osakekohtaiset lainaosuudet ja antanut osakkaille näitä lainaosuuksia koskevan konkreettisen poismaksuoikeuden. Yhtiövelan suuruus selviää ajan tasalla olevasta isännöitsijäntodistuksesta. Lähde: Veronmaksajat 1.1.2015. Helsingin hovioikeus 14.1.2015; tuomio nro 23; dnro S 14/488 (vailla lainvoimaa 15.1.2015) HO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla kantajien vaatimukset yhtiöjärjestyksen kohtuullistamisesta oli hylätty. A Oy myötäpuolineen oli perustanut vaatimuksensa yhtiöjärjestyksen 4 §:n muuttamisesta siihen, että huoneistolla 49 on yhtiöjärjestyksen perusteella suhteessa pinta-alaan yli kaksi kertaa suurempi määrä osakkeita kuin muilla huoneistoilla. Koska huoneiston 49 osuus yhtiövastikkeen maksuvelvollisuudesta ja yhtiön pitkäaikaisista lainoista on pienempi kuin muilla huoneistoilla, huoneiston 49 omistaja saa osakemääränsä vuoksi merkittävää etua muihin osakkeenomistajiin nähden. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siitä, ettei yhtiöjärjestystä ole mahdollista kohtuullistaa osakkeiden lukumäärän osalta ainoastaan muuttamalla yhtiöjärjestyksen 4 §:ää. TUTKIMUS JA KEHITYS Teollinen korjauskonsepti lähiökerrostalojen korjaamiseen valmistunut Suomessa on kehitetty teollinen, yhden luukun korjauskonsepti lähiökerrostalojen korjaamiseen, laajentamiseen ja lisäkerrosten rakentamiseen. - Tavoitteena oli kehittää yritysten käyttöön teollisia, monistettavia ratkaisuja korjaus- ja täydennysrakentamiseen ja siinä onnistuttiin, kertoo ohjelmapäällikkö Marko Kivimäki Tekesistä. Tekes-rahoitteisessa hankkeessa kehitettiin korjaus- ja täydennysrakentamisen esimerkkisuunnitelmia yrityksille yleiseen jakeluun ja käyttöön. KLIKK-tutkimushankkeen vetäjänä toiminut Oulun yliopiston professori Jouni Koiso-Kanttila sanoo korjaushankkeiden olevan nykyisin rakennusten isännöitsijöiden, taloyhtiöiden ja asukkaiden kannalta kohtuuttoman työläitä ja hankalia. - Pyrimme kehittämään käyttäjälähtöisiä korjausrakentamisen käytänteitä, jotta korjaushankkeiden suunnittelu, kustannusarviot ja toteutus on mahdollista tilata yhdeltä toimijataholta. Meidän tehtävä oli luoda hankkeella osaamista ja levittää sitä yrityksien liiketoimintaan. Yhden luukun malli Ratkaisuksi lähiöiden yhä kasvavaan korjausvelkaan ja energiatehokkuuden parantamiseen on kehitetty teollisia rakentamisen järjestelmiä, joita voidaan soveltaa sekä lisäkerroksien että julkisivujen uusimiseen. Kerrostalojen peruskorjaukset ovat hitaita, kalliita, likaavia ja asumista häiritseviä, koska korjausrakennushankkeissa toimitaan uudisrakentamisen toimintamallien mukaan. Käytännön ongelmaksi korjausrakentamisessa on osoittautunut myös hankkeiden toteuttamisen yhteensovittaminen eri toimijoiden kesken. Tämän ratkaisemiseksi tutkimushankkeessa kehitettiin korjausrakentamisen konsepti, joka pitää sisällään kaiken "all inclusive" -periaatteella alkaen rakennusluvista ja päätyen loppusiivoukseen. - Verkostoitumalla ja oikein valitulla korjausmenetelmällä voidaan rakennusten korjausaikaa merkittävästi lyhentää ja sen myötä vähentää asukkaille korjaustyöstä aiheutuvaa työmaan aikaista asumishäiriötä. Kun korjaushankkeiden edellyttämät työt tehdään paikan päällä, siitä häiriintyvät niin asukkaat kuin myös lähiympäristö, kuvailee Koiso-Kanttila. Konseptin teknisissä ratkaisuissa on hyödynnetty uusien palomääräysten antamaa mahdollisuutta käyttää korjauksissa puurakenteita. - 1960-1980 -lukujen lähiökerrostaloissa runko kestää helposti uusien palomääräysten mahdollistaman lisäkerroksen rakentamisen kevytrakenteisena puuelementtiratkaisuna. Asukkaille aiheutuvan häiriön minimoimiseksi lisäkerrokset ja julkisivujen uusiminen on järkevää rakentaa tilaelementeistä, arvioi KoisoKanttila. 7 Kiinteistöliitto Lappi ry Täydennysrakentaminen peruskorjausten rahoituksen keinona Suomen lähiöiden kerrostaloissa on arvioitu seuraavan vuosikymmenen aikana olevan lähes kahdeksan miljardin korjaustarve. Peruskorjausta odottavissa betonirunkoisissa kerrostaloissa on asuntoja kaikkiaan noin 570 000. Tähän mennessä suurimpana esteenä korjaushankkeisiin ryhtymisessä ja korjausvelan kasvussa pidetään rahoitusta. Koiso-Kanttilan mukaan lisärakentaminen voi toimia nyt korjaustoimenpiteiden rahoittamisen keinona. Kun korjauksen yhteydessä rakennetaan lisää myytäviä tai vuokrattavia kerrosneliömetrejä taloyhtiölle, voidaan korjaustoimenpiteiden kuluja kattaa lisärakentamisesta saatavilla tuloilla. Lisärakentaminen voi muodostua lähiöissä avaintekijäksi sille, että taloyhtiö uskaltaa ryhtyä mittaviinkin korjaustoimenpiteisiin ilman pelkoa liiallisesta velkaantumisesta, arvioi Koiso-Kanttila. Konsepti toimii jo käytännössä Tekesin Marko Kivimäki harmittelee kaavoituskäytäntöjen hitautta, joka käytännössä esti pilottihankkeiden toteuttamisen osana tutkimushanketta. Kuitenkin kaupungit suhtautuvat lisäkerrosten rakentamiseen lähtökohtaisesti myönteisesti, koska samalla ne lisäävät asuntotarjontaa ja tiivistävät kaupunkirakennetta. Koskisen Oy:n Taloteollisuus on jo toteuttanut lisäkerroksen rakentamisen Helsingissä kahdessa kohteessa Munkkivuoressa Rakuunantie 1:ssä (kuvassa) ja Ruskeasuolla Sauvontie 5:ssä. - Näissä kohteissa ei ollut säädöksellisiä ongelmia, vaan taloyhtiöt saivat rakennusluvan helposti. Vanhojen kerrostalojen kantavuudet riittävät helposti kevyisiin puisiin tilaelementteihin perustuvan lisäkerrosten rakentamiseen. - Rakentaminen kannattaa yhdistää samaan ajankohtaan kun taloyhtiössä on edessä joku muu iso remonttihanke kuten hissien rakentaminen, linjasaneeraus tai vesikaton uusiminen, sanoo Koskisen Oy:n Taloteollisuuden projektimyyntipäällikkö Vesa Saarelainen. Ullakon sijaan kannattaa tehdä kunnollinen lisäkerros, jonka rakennusoikeudella ja rakentamisella voidaan rahoittaa taloyhtiön muut korjaushankkeet. Koskisen Oy:n ohella Stora Enson rakentamisen ratkaisut yksikkö on ollut kehittämässä täydennysrakentamisen käytänteitä ja toimineet yhteistyössä tutkimushankkeen toteuttajien kanssa. Lähiökerrostalojen lisäkerrokset keveillä tilaelementeillä Lähiökerrostalot soveltuvat useimmiten hyvin lisäkerrosrakentamiseen, koska niissä ei yleensä ole ullakkokerrosta. 1960-1980 -luvuilla rakennetut lähiökerrostalot ovat usein myös tasakattoisia, mikä helpottaa lisäkerrosten rakentamista niin rakennuksen ulkonäön kuin teknisen toteutuksen kannalta. - Lisäkerrokset on järkevää toteuttaa kevytrakenteisina eli teräs- tai puurunkoisina. Vuonna 2011 voimaantulleiden palomääräysten mukaan lisäkerros on mahdollista toteuttaa puurakenteisena enintään seitsemänkerroksiseen taloon, sanoo KoisoKanttila. KLIKK-hankkeessa päädyttiin esittämään rakennuksen palotekniseksi ratkaisuksi sitä, että olemassa oleva rakennus ja uudet kaksi lisäkerrosta erotetaan toisistaan palomuurilla. - Tässä ratkaisussa uudet lisäkerrokset varustettaisiin automaattisella sammutuslaitteistolla ja samoin olemassa olevan rakennuksen ylin kerros, jotta siellä mahdollisesti syttyvä tulipalo ei pääsisi leviämään ikkunoiden kautta ylempiin kerroksiin, tulkitsee Koiso-Kanttila. Lisäkerrosten rakentaminen on tutkimushankkeen mukaan kustannustehokkainta tilaelementtirakentamisella. Tilaelementit ovat rakennuselementtejä, joissa on mukana seinä-, lattia- ja kattorakenteet. Elementti muodostaa itsessään tai yhdessä muiden kanssa tila- tai toiminnallisen kokonaisuuden. KoisoKanttilan mukaan rakennuksen korottamista tai laajentamista tilaelementein puoltavat rakentamisen nopeus ja asukkaille aiheutuvan häiriön minimoiminen. - Koska tilaelementtien esivalmistusaste on korkea ja ne rakennetaan säältä suojassa tehdasolosuhteissa, ovat ne mittatarkkoja ja työmaa-aika lyhenee merkittävästi. Lähde: Puuinfo Oy Rakennetun omaisuuden tila huolestuttava Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2015 -hanke keräsi lähes sata kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijaa arvioimaan rakennetun ympäristön nykytilaa ja tulevaisuutta. Asiantuntijapaneeli arvioi ROTI 2015 hankkeessa Suomen rakennusten tilan tyydyttäväksi kouluarvosanalla 7. Kasvava korjausaktiivisuus on kohentanut rakennuskannan teknistä kuntoa, mutta samaan aikaan kiinteistömarkkinoilla tapahtuneiden muutosten ja rakennusten ylläpidon kustannustason kasvun johdosta yhä suurempi osa rakennuksista ajautuu tilanteeseen, jossa niiden kunnossapitoon ja korjaamiseen ei ole enää varaa. www.roti.fi 8 Kiinteistöliitto Lappi ry JULKAISUT JA TAPAHTUMAT Opas taloyhtiön päätöksentekotilanteisiin Päätöksenteko taloyhtiössä -oppaasta on ilmestynyt päivitetty painos. Tiivis opas auttaa taloyhtiötä päätöksentekotilanteissa ja neuvoo, miten asiat tulevat päätetyksi oikein ja lain mukaisella tavalla. Oppaassa kerrotaan mm. miten ja missä päätöksiä voidaan taloyhtiössä tehdä, millaisella enemmistöllä asioista voidaan päättää ja miten taloyhtiön erilaisissa päätöksentekotilanteissa tulee menetellä (esim. uudistuksesta päättäminen tai yhtiöjärjestyksen muuttaminen). Oppaassa käsitellään päätöksentekoa niin yhtiökokouksessa kuin hallituksen kokouksessakin. Kiinteistöliiton jäsenet saavat oppaasta 10 % alennuksen tilatessaan sen Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupasta www.kiinkust.fi. Korjaus- ja energia-avustusten hakuohjeet ja hakuajat julkaistu Korjaus- ja energia-avustuksia on tänä vuonna haettavissa 40 miljoonaa euroa. Avustusten myöntämisessä painotetaan edelleen hissien asentamista jälkikäteen hissittömiin asuinrakennuksiin sekä liikkumisesteiden poistamista asuinrakennuksista. Kunnan myöntämien korjaus- ja energia-avustusten hakuaika päättyy 26.3.2015. Hakuohjeet. Taloyhtiosivut.fi uudistunut Kiinteistöliiton jäsenetuna tarjoamien taloyhtiökohtaisten kotisivujen Taloyhtiosivut.fi –verkkopalvelua on uudistettu visuaaliselta ilmeeltään ja hieman myös toiminnallisesti. Lähtökohtana Taloyhtiösivut -palvelussa on asukaskeskeisyys. Kiinteistöliitto pyrkii näin parantamaan, auttamaan ja tukemaan jäsentaloyhtiöitään asukasviestinnässä, tiedonkulussa ja tiedon saatavuudessa. Taloyhtiösivut on kehitetty palvelemaan taloyhtiön hallitusta ja isännöitsijää sekä ennen kaikkea asukasta ja osakasta. Hyödyt taloyhtiölle * Taloyhtiösivut avaamalla Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiö saa käyttöönsä nettisivut maksuttomasti ja nopeasti. * Taloyhtiösivujen avulla taloyhtiö pystyy kehittämään asukasviestintää edullisesti ja palvelemaan asukkaita kellonajasta ja paikasta riippumatta. * Asukkaat eivät tarvitse Taloyhtiösivuille mennessään salasanaa. Sivujen käytön helppous yhdessä tiheästi päivittyvän uutispalstan ja kattavan tietosisällön kanssa, lisäävät sivuista koituvaa hyötyä taloyhtiölle. Ohjeet sivujen käyttöönotosta ja tuesta löytyvät sivuilta. Uusi ilme näkyy osoitteessa: http://www.taloyhtiosivut.fi/ Hyvä vuokrasuhde -kirjasta on ilmestynyt päivitetty painos Oppaassa käydään läpi asunnon vuokrasuhde kohta kohdalta ja kerrotaan, miten vuokrasuhde saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin. Opas muun muassa antaa neuvot vuokralaisen valintaan sekä vuokrasopimuksen laadintaan, selvittää vuokrasuhteen osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä kertoo, miten riitatilanteet voidaan ratkaista. Oppaan ovat kirjoittaneet lakipalvelut-yksikön päällikkö Virpi Hienonen Kiinteistöliitosta, toimitusjohtaja Helena Kinnunen Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä ja toiminnanjohtaja Anne Viita Vuokralaiset VKL ry:stä. Kustantaja on Kiinteistöalan Kustannus Oy. 9 Kiinteistöliitto Lappi ry Kiinteistöliiton jäsenet saavat kirjasta 10 % alennuksen tilatessaan sen suoraan Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupasta. www.kiinkust.fi Taloyhtiö 2015 -tapahtuma Taloyhtiö 2015 -tapahtuma järjestetään 15.4.2015 Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuma on auki kello 9 - 16. Tapahtumassa on seminaareja taloyhtiöiden puheenjohtajille, hallituksille, isännöitsijöille ja tilintarkastajille, talousasioista vastaaville, vuokranantajille ja muille kiinnostuneille. Kiinteistöliiton ja -alan asiantuntijoiden lisäksi esiintyjinä on tunnettuja alansa ammattilaisia. Päivän pääpuhuja on avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja Turun yliopistosta. Hän puhuu asumisen tulevaisuudesta. Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumisen. http://www.taloyhtiotapahtuma.net/ LVI- ja sähkösaneerauksen haasteet hallitukset 10.3.2015 - Rovaniemi Lapin rakennuskannasta yli puolet on rakennettu 1960-luvun alun jälkeen. Kiivaan rakentamisen vuosikymmenet, 1970- ja 1980- luvut, näkyvät lähitulevaisuudessa kasvavana korjausrakentamisena. Hyvin usein korjausrakentamisessa keskitytään vain rakenteiden ja vesiputkistojen kunnostamiseen. Sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmät unohdetaan, vaikka niiden merkitys tilojen käytettävyydelle on suuri. Tule kuulemaan mitä taloyhtiöiden, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden tulisi ottaa huomioon lvi- ja sähköjärjestelmien saneerauksien ajoittamisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Aika: ti 10.3.2015 Paikka: Hotelli SantaClaus, kokoustila Kirnun lämpiö 2.krs, Korkalonkatu 27, Rovaniemi OHJELMA 15:00-17:00 Sähkö- ja lvi-saneerausratkaisujen esittely näyttelytilassa . Mahdollisuus tutustua alueella toimivien yritysten palveluihin ja uusiin saneerausratkaisuihin 17:00 Kiinteistöliiton tervehdys ja tilaisuuden avaus, toiminnanjohtaja Taru Palokangas, Kiinteistöliitto Lappi . Miten saneeraukset vaikuttavat mm. vakuuttamiseen 17:15 Sähkösaneerauksen haasteet, valtuutettu sähkölaitteistotarkastaja, Juha Alhainen, Suomen sähköja energiapalvelut . Miksi ja milloin sähköjärjestelmiä tulee saneerata tai milloin riittää järjestelmän kunnostus? . Millaisia vaihtoehtoja saneeraukseen on? . Käytännön esimerkkejä ja kustannuksia toteutuneista hankkeista. 18.00 LVI-saneerauksen haasteet, toimitusjohtaja Juha Vaarala, LVI-Konsultointi J. Vaarala Oy . Saneeraushankkeen esiselvitystyö eli hankeohjelman laatiminen . Korjaussuunnitelman laatiminen ja urakan kilpailuttaminen . Linjasaneerausurakan toteuttaminen Sitova ilmoittautuminen Kiinteistöliitto Lapin tapahtumakalenteriin http://www.kiinteistoliitto.fi/lappi/48335.aspx . Tilaisuudessa on tarjoilu. Tiedustelut: Taru Palokangas, p. 0400-965040. 10 3.3. mennessä osoitteessa Kiinteistöliitto Lappi ry Yhtiökokouksen ongelmatilanteet-kokoustoimihenkilöt 24.3.2015 Rovaniemi Aika: 24.3. klo 16.30 - 18.00 Paikka: Hotelli Santa Claus, Korkalonkatu 27 kokoustilat Ohjelma: - kokouskutsu - Asiakirjojen nähtävilläpito - Valtuutukset - Kannatusmenettely - Äänileikkuri - Esteellisyys - Äänestystilanteet -Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastus Luennolla käydään läpi erilaisia ongelmatilanteita, joita yhtiökokouksessa voi esiintyä, sekä antaa riittävät tiedot ongelmatilanteista selviytymiseen. Asioita käytään läpi ongelmalähtöisesti, mikä edellyttää kuulijoiden aktiivista osallistumista. Työskentelymuoto on pari tai pienryhmätyöskentely. Kouluttajana toimii lakimies, varatuomari Kaisu Terkki Suomen Kiinteistöliitosta. Ilmoittautuminen tapahtumakalenteriin http://www.kiinteistoliitto.fi/lappi/47943.aspx Tiedustelut: Taru Palokangas p. 0400-965040 11
© Copyright 2024