Euroopan komissio - Lehdistötiedote
Miten kilpailukykyinen sinun alueesi on? Komissio julkaisee alueellisen
kilpailukyvyn vuoden 2016 indeksin
Bryssel 27. helmikuuta 2017
Komissio on julkaissut tänään kolmannen kerran alueellisen kilpailukykyindeksin 263:lle
EU:n alueelle. Selvitys antaa hyödyllistä tietoa alueille niiden taloudellisen suorituskyvyn
parantamiseksi.
Alueellisella kilpailukyvyllä tarkoitetaan alueen kykyä tarjota yrityksille ja asukkaille houkutteleva ja
kestävä ympäristö asumiseen ja työskentelyyn.
Vuoden 2016 uutuus on vuorovaikutteinen verkkopohjainen väline, jonka avulla kutakin aluetta
voidaan analysoida ja vertailla yksityiskohtaisemmin. Vertailukohtana voivat olla vertaisalueet, kun
mittarina käytetään henkeä kohti laskettua BKT:ta, tai kaikki muut alueet. Käyttäjät näkevät nyt
helposti, miten heidän alueensa sijoittuu innovoinnin, hallinnon, liikenteen, digitaalisen
infrastruktuurin, terveyden tai henkisen pääoman suhteen. Välineen tavoitteena on myös auttaa
alueita tunnistamaan omat vahvuutensa, heikkoutensa ja investointiprioriteettinsa niiden
suunnitellessa kehitysstrategioitaan.
Aluepolitiikasta vastaava komissaari Corina Crețu totesi, että indeksi on arvokas väline, jonka avulla
voidaan parantaa päätöksentekoa. ”Se vahvistaa komission pyrkimystä tukea rakenteellisia uudistuksia
ja edistää EU:n alueiden innovaatiokykyä koheesiopoliittisten investointien kautta. Koska kukin alue on
ainutlaatuinen, EU tarjoaa niille erityisesti alueellisten älykkään erikoistumisen strategioiden avulla
räätälöityä tukea ja auttaa niitä hyödyntämään vahvuuksiaan ja resurssejaan”, hän jatkoi.
Kaiken kaikkiaan vuoden 2016 tulokset ovat samaa tasoa kuin vuonna 2013. Jälleen kerran on
havaittavissa monikeskuksinen kuvio, jossa vahvat pääkaupunki- ja suurkaupunkialueet ovat
kilpailukyvyn pääasiallisia vetureita. Heijastusvaikutuksia voidaan havaita eniten Luoteis-Euroopassa,
mutta nämä vaikutukset eivät ole yhtä ilmeisiä idässä ja etelässä sijaitsevilla EU:n alueilla. Monissa
tapauksissa maansisäinen vaihtelu on suurta, mikä johtuu pääkaupunkialueiden selvästi paremmista
tuloksista maan muihin alueisiin verrattuna.
Vuosina 2010 ja 2013 julkaistuihin indekseihin verrattuna Malta ja monet alueet Ranskassa, Saksassa,
Ruotsissa, Portugalissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa paransivat tulostaan, kun taas indeksiluvut
laskivat Kyproksessa sekä joillakin Kreikan ja Irlannin alueilla. Laskusuuntaus on näkynyt viime aikoina
myös Alankomaissa. EU:n itäisillä alueilla kilpailukyky on enimmäkseen pysynyt vakaana.
Tausta
Alueellinen kilpailukykyindeksi otettiin käyttöön vuonna 2010, ja se julkaistaan kolmen vuoden välein.
Indeksin avulla alueet voivat seurata ja arvioida kehitystään ajan mittaan muihin alueisiin verrattuna.
Se on ensimmäinen eurooppalaisen näkökulman tarjoava mittari, jolla luodataan alueiden kilpailukykyä
Euroopan unionissa. Se pohjautuu Maailman talousfoorumin maailmanlaajuiseen kilpailukykyindeksiin
(Global Competitiveness Index, GCI-WEF).
Alueellinen kilpailukykyindeksi perustuu tilastollisiin NUTS 2 -tason alueisiin (NUTS = yhteinen
tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö) siten, että NUTS 2 -alueet, jotka ovat osa samaa
toiminnallista kaupunkialuetta, yhdistetään. Näin varmistetaan, että alueellinen kilpailukykyindeksi
antaa kokonaiskuvan paikallisilla työmarkkinoilla käytettävissä olevista taidoista.
Indeksi muodostuu 11 pilarista, jotka kuvaavat kilpailukyvyn eri osatekijöitä. Näiden pilareiden avulla
indeksillä arvioidaan alueen vahvuuksia ja heikkouksia.
Pilarit jaetaan kolmeen ryhmään: perustaso, tehokkuus ja innovointi. Perusryhmään kuuluu viisi
pilaria: 1) instituutiot, 2) makrotalouden vakaus, 3) infrastruktuurit, 4) terveys ja 5) peruskoulutus.
Nämä ovat kaikentyyppisten talouksien perusveturit.
Kun alueellinen talous kehittyy ja sen kilpailukyky paranee, tekijöitä, jotka liittyvät paremmin
koulutettuun työvoimaan ja tehokkaampiin työmarkkinoihin, tarkastellaan osana tehokkuusryhmää.
Tähän sisältyy kolme pilaria: 6) korkea-asteen koulutus, muu koulutus ja elinikäinen oppiminen, 7)
työmarkkinoiden tehokkuus ja 8) markkinoiden koko. Alueellisen talouskehityksen edistyneimmässä
vaiheessa kehityksen veturit ovat osa innovointiryhmää, joka koostuu kolmesta pilarista: 9)
teknologiset valmiudet, 10) liiketoiminnan kehittyneisyys ja 11) innovointi.
Lisätietoja
- EU:n alueellinen kilpailukykyindeksi 2016 (EN)
- EU:n alueellinen kilpailukykyindeksi 2013 (EN)
- EU:n alueellinen kilpailukykyindeksi 2010 (EN)
Twitterissä: @EU_Regional @CorinaCretuEU
IP/17/333
Lisätietoa tiedotusvälineille:
Jakub ADAMOWICZ (+32 2 29 50595)
Alexis PERIER (+32 2 296 91 43)
Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti
Photos & Videos
Visual