SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME
PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN
UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017
Lähde: Timo Aro
PORVOON LÄHTÖKOHTIA
Kustannustehokkaat
ja laadukkaat sotepalvelut. Kaupunki on
kehittänyt vahvasti
sote-palveluitaan.
Yksi vetovoimaisimmista ja
kilpailukykyisimmistä
seuduista Suomessa.
Sote-palvelut ovat
keskeinen osa
kaupunkiseudun
elinvoimaa.
Sote- ja maakuntauudistus ei
vastaa kaupunkiseutujen
tarpeisiin ja haasteisiin. 2040luvulla Porvoon seudun
väkiluku on Kainuun ja KeskiPohjanmaan maakuntien
tasolla. Kantokyky on
todennäköisesti parempi.
Porvoo haluaa olla
mukana muutoksessa.
Siksi on selvitetty
aktiivisesti erilaisia
vaihtoehtoja.
PORVOON LÄHTÖKOHTIA
Sote-palveluihin liittyvä
osaaminen, henkilöstö ja tilat
ovat kunnissa. Miksi palveluita
tuottamaan kykenevät
kaupungit ja kunnat eivät saisi
tuottaa palveluita
yhtiömuotoisesti?
Sote-järjestelmää
pitää uudistaa.
Palveluiden
järjestämisen ja
tuottamisen
erottaminen on
perusteltua.
Asukkaiden kielelliset
oikeudet pitää turvata.
Uudenmaan sote ja
maakuntavalmistelun
riskianalyysit
hehkuvat punaisina.
Porvoo päätyi jo
aikaisemmin samaan
lopputulokseen.
Sote- ja maakuntauudistuksen haasteita
Uudellamaalla
(Poimintoja muutosjohtajien analyysistä)
Yhtiöittämispakko ja
valinnanvapaus
Sote-palveluiden yhtiöittämispakko ja
asiakkaiden valinnanvapaus muuttavat
palvelutuotannon edellytyksiä perustavalla
tavalla.
Kilpailu käynnistyy marraskuussa 2018.
Julkisuudessa olleiden linjausten mukaan
asukkaat voivat ryhtyä listautumaan
yksityisten palveluntuottajien sotekeskuksiin 1.11.2018.
Julkisten yhtiöiden kilpailukyky?
Maakunta ei ehdi perustaa kilpailukykyisiä
yhtiötä vuoden 2019 alkuun mennessä.
Tämä voi johtaa henkilöstön
sopeuttamistarpeeseen ja konkursseihin.
Myös palveluiden saatavuus voi vaarantua.
Julkisten yhtiöiden kilpailukykyisyys on iso
haaste, vaikka yhtiöiden perustamista
lykättäisiin parilla vuodella.
5
PORVOON SOTE-YHTIÖITTÄMISSELVITYS
Mitä selvitettiin?
Porvoo ei yhtiöitä
sote-toimintoja
Kaupungin kokonaan
omistama yhtiö
Yhteisyritys
Edetään osana
Uudenmaan maakunnan
sote-valmistelua.
Kaupunki perustaa
sote-yhtiön yksin.
Kaupunki perustaa soteyhtiön yhdessä toisen
toimijan kanssa.
6
YHTIÖITTÄMISSELVITYKSEN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
• Uudenmaan alue tulee olemaan vuodesta 2019 eteenpäin suuren myllerryksen keskellä.
Alue on suuri, ja sen palvelutuotannon tehostamistarpeet ovat suuret, kun arviolta 140
miljoonaa euroa nykyisestä sote-rahoituksesta siirtyy uudistuksen myötä muihin maakuntiin.
Maakunnan on pystyttävä yhtä aikaa leikkaamaan rahoitusta, yhtiöittämään palvelutuotantoa ja
siirtämään henkilöstöään julkisiin yhtiöihin. Keskusteluissa on kyseenalaistettu myös tulevien
julkisten yhtiöiden kilpailukyky ja elinmahdollisuudet.
• Yhteisyritys vakauttaisi tilannetta Porvoon alueella sote-uudistuksen
toteutumisvaiheessa.
• Yhteisyrityksessä niin palvelusopimus kuin osakassopimus tulisi tehdä niin, että ne
turvaavat paikalliset tavoitteet ja palvelut.
• Yhteisyritysmallissa yhteistyökumppanin tarjoama osaaminen ja resurssit täydentäisivät
kaupungin osaamista, ja kehitystä voitaisiin nopeuttaa. Kumppanin kanssa pystyttäisiin
tekemään digiloikka nopeammin. Yhteisyritys voisi myös tuoda henkilöstölle etuja ja joustoja
sekä tarjota monipuolisempia työ- ja palkitsemismahdollisuuksia.
PALAUTETTA HENKILÖSTÖLTÄ JA HUS:ILTA
Henkilöstö: jatketaan nykyistä kehitystyötä.
Tämä ei ole mahdollista. Sote-keskusten palvelut tuotetaan parin vuoden päästä yhtiöissä, ja tuolloin
myös julkisten (maakuntien) yhtiöiden on pystyttävä pärjäämään kilpailussa markkinoilla. Asiakkaat
voivat alkaa listautua sote-keskusten asiakkaiksi jo marraskuusta 2018 alkaen. Onko julkinen sotepalvelutuotanto silloin valmis kilpailuun? Ratkaisevaa on, kuinka asiakkaat käyttäytyvät ja minkä sotekeskuksen he valitsevat? Muiden maiden kokemukset osoittavat, että uudistuksen
käynnistymisvaiheessa muodostuvat markkinaosuudet saattavat jäädä pitkäaikaisiksi.
HUS: yhteisyritys vaarantaa Porvoon sairaalan aseman.
Sairaaloiden asema ja työnjako muuttuvat joka tapauksessa sote-uudistuksen ja päivystysasetuksen
myötä, eikä muutos johdu Porvoon kaupungin ratkaisuista. Synnytysten lopettaminen Porvoossa on osa
tätä kehityspolkua, ja kaupungilla on tulevassa sote-mallissa erittäin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa
asiaan. Myös osa erikoissairaanhoidosta joutuu jatkossa kilpailemaan asiakkaista markkinoilla. Suuri
osa Porvoon sairaalan nykyisestä palvelutuotannosta on tulevaisuudessa kilpailun piirissä. Olennainen
kysymys on, haluaako HUS (maakunta) säilyttää jatkossa päivystyksen Porvoossa? Entä minkälaista
roolia HUS (maakunta) suunnittelee Porvoon sairaalalle?
TARVITAAN RIITTÄVÄT SIIRTYMÄAJAT
Valinnanvapauslainsäädännöllä on hyvät tavoitteet. Lain toteuttamiseen tarvitaan
kuitenkin riittävät siirtymäajat, jotta julkiset toimijat ehtivät mukaan kilpailuun.
• Tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden valinnanvapautta ja perusterveydenhuoltoa niin että
palveluita (myös erikoissairaanhoitoa) siirrettään yhä enemmän sote-keskuksiin.
• Tämä on hyvä tavoite. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja resurssit ovat ohjautuneet
viime vuosina lähinnä vain erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuolto on joutunut
kamppailemaan vähenevien resurssien, palveluiden kasvavan kysynnän ja
lisääntyneiden lakisääteisten tehtävien ristipaineessa.
• Vuoden 2019 jälkeen porvoolaiset eivät voi enää vaikuttaa paikallisiin sote-palveluihin
perinteisen demokratian keinoin, koska Porvoosta ja muualta itäiseltä Uudeltamaalta on
erittäin vaikeaa tulla valituksi Uudenmaan maakuntavaltuustoon. Tämän jälkeen
porvoolaiset vaikuttavat lähipalveluihinsa käyttämällä valinnanvapauttaan.
Asiakaskokemus ratkaisee, mitkä palveluntuottajat pärjäävät.