Euroopan komissio - Lehdistötiedote Kauppasopimuksista pontta EU:n maatalous- ja elintarvikealalle Bryssel 27. helmikuuta 2017 Uuden tutkimuksen mukaan kauppasopimukset voivat kasvattaa myyntiä ja tukea työllisyyttä EU:n maatalous- ja elintarvikealalla. Euroopan komission teettämän uuden riippumattoman tutkimuksen mukaan kauppasopimukset ovat osaltaan edistäneet EU:n maataloustuotteiden vientiä ja tukeneet työpaikkoja maatalous- ja elintarvikealalla ja talouden muilla sektoreilla. Tutkimuksessa keskityttiin kolmen maan – Meksikon, Etelä-Korean ja Sveitsin – kanssa tehtyihin kauppasopimuksiin. Maatalouden ja maaseudun kehittämisestä vastaavan komissaari Phil Hoganin mukaan pelkästään nämä kolme sopimusta ovat kasvattaneet EU:n elintarviketuotteiden vientiä yli 1 miljardin euron edestä ja tuoneet lisäarvoa sektorille 600 miljoonan euron edestä. ”Yhtä tärkeää on, että viennin kasvu on tukenut eri puolilla EU:ta yhteensä tuhansia työpaikkoja, joista useimmat ovat maatalous- ja elintarvikealalla, myös alkutuotannossa. Nämä luvut osoittavat selvästi, että kunnianhimoiset ja tasapuoliset kauppasopimukset ovat toimivia Euroopan elintarvike- ja maatalousalan kannalta.” ”Oikeanlaiset kauppasopimukset saavat paljon hyvää aikaan EU:n viljelijöiden ja elintarviketuottajien kannalta”, totesi puolestaan kauppapolitiikasta vastaava komissaari Cecilia Malmström. ”Tutkimuksen perusteella voidaan myös ymmärtää paremmin, miten voitaisiin vähentää tarpeetonta byrokratiaa ja päästä eroon kauppaneuvottelujen etenemistä estävistä tekijöistä”. Tutkimus osoittaa, että sopimukset edesauttoivat kaupan lisääntymistä molempiin suuntiin: ne kasvattivat EU:n vientiä ja näistä kolmesta maasta tulevaa tuontia, minkä ansiosta EU:n kuluttajien ja yritysten saatavilla on laajemmin maatalous- ja elintarvikealan tuotteita. On syytä huomata, että kasvaneella tuonnilla on tutkimuksen mukaan ollut vain vähän vaikutusta EU:n kotimarkkinoiden tuotantoon. Pääasiassa se on korvannut tuontia muista kolmansista maista tai on vastannut EU:n kasvaneeseen kulutukseen. Tutkimuksessa todettiin edellä mainituista kolmesta sopimuksesta seuraavaa: - EU:n ja Meksikon välinen sopimus kasvatti EU:n maatalous- ja elintarviketuotteiden vientiä 105 miljoonalla eurolla vuonna 2013, kolme vuotta sen jälkeen, kun molemmat osapuolet olivat poistaneet kaikki ne kaupan esteet, joiden poistamiseen ne sitoutuivat sopimuksessa. Suurin osa tuotteista oli jalostettuja elintarvikkeita ja juomia. Samana vuonna tuonti lisääntyi 316 miljoonan euron arvosta, ja kyseessä olivat enimmäkseen alkutuotannon tuotteet. Tutkimuksessa tuodaan myös esiin, että EU:n maatalous- ja elintarvikealalla on potentiaalia poistaa enemmänkin nykyisiä tariffeja ja esteitä. Tätä käsitellään nyt neuvotteluissa, joilla pyritään saattamaan EU:n ja Meksikon sopimus ajan tasalle. - Vaikka EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopimusta ei ole vielä pantu täysimääräisesti täytäntöön, se kasvatti EU:n maatalous- ja elintarviketuotteiden vientiä 439 miljoonalla eurolla vuonna 2015 (viimeisin vuosi, jolta tietoja on saatavilla); enimmäkseen kyseessä olivat alkutuotannon tuotteet ja hyödykkeet. Samana vuonna tuonti lisääntyi 116 miljoonan euron arvosta, ja kyseessä olivat enimmäkseen jalostetut elintarvikkeet ja juomat. - Maataloustuotteita ja jalostettuja maataloustuotteita koskevat EU:n ja Sveitsin kauppasopimukset lisäsivät yhdessä EU:n maatalous- ja elintarviketuotteiden vientiä 532 miljoonalla eurolla vuonna 2010 eli kolme vuotta sen jälkeen, kun sopimuksia oli ryhdytty panemaan täysimääräisesti täytäntöön. Suurin osa viennistä oli jalostettuja elintarvikkeita ja juomia. Tuonti lisääntyi 1,17 miljoonan euron arvosta, ja kyseessä olivat enimmäkseen alkutuotannon tuotteet. Tutkimuksessa korostetaan, että on tärkeää seurata tiiviisti EU:n tärkeimpien kilpailijoiden kauppaneuvotteluja ja varmistaa, että EU:n pääsyedellytykset tärkeille maatalous- ja elintarviketuotteiden markkinoille eivät ole heikommat. Siinä tuodaan myös esiin, että hiljattaisilla entistä kunnianhimoisemmilla sopimuksilla, kuten EU:n ja Korean kauppasopimuksella, joka tuli voimaan vuonna 2011, on positiivisempi vaikutus kuin vanhemmilla ja vähemmän kattavilla sopimuksilla, kuten vuonna 2000 tehdyllä EU:n ja Meksikon sopimuksella. Tämä osoittaa, että EU:n kauppasopimusten laatu ja tehokkuus esteiden poistamisessa ovat kasvaneet ja sektori on onnistunut kilpailukyvyn parantamisessa. Tutkimuksessa korostetaan myös EU:n markkinointi- ja tiedotuskampanjojen merkitystä pyrittäessä auttamaan EU:n viejiä pääsemään uusille markkinoille ja kasvattamaan liiketoimintaansa nykyisillä markkinoilla. Komissio on kasvattanut merkittävästi markkinointibudjettiaan, ja komissaari Hogan on vieraillut jo kuudessa maassa (Kolumbia ja Meksiko, Kiina ja Japani sekä Vietnam ja Indonesia) EU:n maatalous- ja elintarviketuotteiden kaupan edistämiseksi. Samalla tarjotaan EU:n yrityksille ja organisaatioille tilaisuus löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia näistä maista. Seuraava tällainen vierailu suuntautuu toukokuussa Kanadaan, joka on juuri hyväksynyt oman vapaakauppasopimuksensa EU:n kanssa. Myös EU:n kauppapolitiikasta vastaava komissaari Malmström vierailee maaliskuussa Kanadassa samoin kuin Singaporessa (jonka kanssa EU on myös tehnyt hiljattain kauppasopimuksen) ja myöhemmin keväällä Meksikossa. EU:n maatalous- ja elintarviketuotteiden vienti ennätysmäistä vuonna 2016 Näiden kolmen kauppasopimuksen ansiosta EU:n maatalous- ja elintarviketuotteiden vienti oli vuonna 2016 ennätystasolla: kokonaisvienti oli 130,7 miljardia euroa eli kasvua oli 1,7 miljardia euroa vuoteen 2015 nähden. Eniten vuotuista kasvua oli Yhdysvaltoihin (kasvu 1,26 miljardia euroa) ja Kiinaan (kasvu 1,06 miljardia euroa) suuntautuvassa viennissä. Samaan aikaan EU:n maatalous- ja elintarviketuotteiden tuonnin arvo pieneni 1,5 prosenttia 112 miljardiin euroon. Maatalous- ja elintarvikesektorin osuus EU:n kaikesta tavaraviennistä oli 7,5 prosenttia vuonna 2016; kaikista tuoduista tavaroista 6,6 prosenttia on maatalous- ja elintarviketuotteita. Tällä 18,8 miljardin euron ylijäämällä maatalous- ja elintarvikesektorin osuus Euroopan unionin koko tavarakaupan ylijäämästä – joka oli 39,3 miljardia euroa vuonna 2016 – on lähes puolet. Tausta Komission tilaaman tutkimuksen teki riippumaton konsulttiyritys Copenhagen Economics, ja siinä tarkasteltiin kolmen eri tyyppisen kauppasopimuksen vaikutusta maatalous- ja elintarviketuotteiden vientiin. Nämä sopimustyypit ovat vanhemmat ”ensimmäisen sukupolven” sopimukset, kuten Meksikon kanssa tehty sopimus, pitkälle menevät ja laaja-alaiset uuden sukupolven vapaakauppasopimukset, kuten Etelä-Korean kanssa tehty sopimus, ja erityiset alakohtaiset sopimukset, kuten Sveitsin kanssa tehdyt sopimukset. Lisätietoa Kysymyksiä ja vastauksia Tutkimus kokonaisuudessaan: Impacts of EU trade agreements on the agricultural sector Lisätietoa EU:n ja Meksikon kauppasopimuksesta Lisätietoa EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopimuksesta Lisätietoa EU:n ja Sveitsin kauppasopimuksesta IP/17/339 Lisätietoa tiedotusvälineille: Daniel ROSARIO (+ 32 2 295 61 85) Clemence ROBIN (+32 2 29 52509) Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti
© Copyright 2024