Euroopan komissio - Lehdistötiedote
Kauppasopimuksista pontta EU:n maatalous- ja elintarvikealalle
Bryssel 27. helmikuuta 2017
Uuden tutkimuksen mukaan kauppasopimukset voivat kasvattaa myyntiä ja tukea
työllisyyttä EU:n maatalous- ja elintarvikealalla.
Euroopan komission teettämän uuden riippumattoman tutkimuksen mukaan kauppasopimukset ovat
osaltaan edistäneet EU:n maataloustuotteiden vientiä ja tukeneet työpaikkoja maatalous- ja
elintarvikealalla ja talouden muilla sektoreilla. Tutkimuksessa keskityttiin kolmen maan – Meksikon,
Etelä-Korean ja Sveitsin – kanssa tehtyihin kauppasopimuksiin.
Maatalouden ja maaseudun kehittämisestä vastaavan komissaari Phil Hoganin mukaan pelkästään
nämä kolme sopimusta ovat kasvattaneet EU:n elintarviketuotteiden vientiä yli 1 miljardin euron
edestä ja tuoneet lisäarvoa sektorille 600 miljoonan euron edestä. ”Yhtä tärkeää on, että viennin kasvu
on tukenut eri puolilla EU:ta yhteensä tuhansia työpaikkoja, joista useimmat ovat maatalous- ja
elintarvikealalla, myös alkutuotannossa. Nämä luvut osoittavat selvästi, että kunnianhimoiset ja
tasapuoliset kauppasopimukset ovat toimivia Euroopan elintarvike- ja maatalousalan kannalta.”
”Oikeanlaiset kauppasopimukset saavat paljon hyvää aikaan EU:n viljelijöiden ja elintarviketuottajien
kannalta”, totesi puolestaan kauppapolitiikasta vastaava komissaari Cecilia Malmström. ”Tutkimuksen
perusteella voidaan myös ymmärtää paremmin, miten voitaisiin vähentää tarpeetonta byrokratiaa ja
päästä eroon kauppaneuvottelujen etenemistä estävistä tekijöistä”.
Tutkimus osoittaa, että sopimukset edesauttoivat kaupan lisääntymistä molempiin suuntiin: ne
kasvattivat EU:n vientiä ja näistä kolmesta maasta tulevaa tuontia, minkä ansiosta EU:n kuluttajien ja
yritysten saatavilla on laajemmin maatalous- ja elintarvikealan tuotteita.
On syytä huomata, että kasvaneella tuonnilla on tutkimuksen mukaan ollut vain vähän vaikutusta EU:n
kotimarkkinoiden tuotantoon. Pääasiassa se on korvannut tuontia muista kolmansista maista tai on
vastannut EU:n kasvaneeseen kulutukseen.
Tutkimuksessa todettiin edellä mainituista kolmesta sopimuksesta seuraavaa:
- EU:n ja Meksikon välinen sopimus kasvatti EU:n maatalous- ja elintarviketuotteiden vientiä 105
miljoonalla eurolla vuonna 2013, kolme vuotta sen jälkeen, kun molemmat osapuolet olivat
poistaneet kaikki ne kaupan esteet, joiden poistamiseen ne sitoutuivat sopimuksessa. Suurin osa
tuotteista oli jalostettuja elintarvikkeita ja juomia. Samana vuonna tuonti lisääntyi 316 miljoonan
euron arvosta, ja kyseessä olivat enimmäkseen alkutuotannon tuotteet. Tutkimuksessa tuodaan
myös esiin, että EU:n maatalous- ja elintarvikealalla on potentiaalia poistaa enemmänkin nykyisiä
tariffeja ja esteitä. Tätä käsitellään nyt neuvotteluissa, joilla pyritään saattamaan EU:n ja Meksikon
sopimus ajan tasalle.
- Vaikka EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopimusta ei ole vielä pantu täysimääräisesti täytäntöön,
se kasvatti EU:n maatalous- ja elintarviketuotteiden vientiä 439 miljoonalla eurolla vuonna 2015
(viimeisin vuosi, jolta tietoja on saatavilla); enimmäkseen kyseessä olivat alkutuotannon tuotteet
ja hyödykkeet. Samana vuonna tuonti lisääntyi 116 miljoonan euron arvosta, ja kyseessä olivat
enimmäkseen jalostetut elintarvikkeet ja juomat.
- Maataloustuotteita ja jalostettuja maataloustuotteita koskevat EU:n ja Sveitsin kauppasopimukset
lisäsivät yhdessä EU:n maatalous- ja elintarviketuotteiden vientiä 532 miljoonalla eurolla vuonna
2010 eli kolme vuotta sen jälkeen, kun sopimuksia oli ryhdytty panemaan täysimääräisesti
täytäntöön. Suurin osa viennistä oli jalostettuja elintarvikkeita ja juomia. Tuonti lisääntyi 1,17
miljoonan euron arvosta, ja kyseessä olivat enimmäkseen alkutuotannon tuotteet.
Tutkimuksessa korostetaan, että on tärkeää seurata tiiviisti EU:n tärkeimpien kilpailijoiden
kauppaneuvotteluja ja varmistaa, että EU:n pääsyedellytykset tärkeille maatalous- ja
elintarviketuotteiden markkinoille eivät ole heikommat. Siinä tuodaan myös esiin, että hiljattaisilla
entistä kunnianhimoisemmilla sopimuksilla, kuten EU:n ja Korean kauppasopimuksella, joka tuli
voimaan vuonna 2011, on positiivisempi vaikutus kuin vanhemmilla ja vähemmän kattavilla
sopimuksilla, kuten vuonna 2000 tehdyllä EU:n ja Meksikon sopimuksella. Tämä osoittaa, että EU:n
kauppasopimusten laatu ja tehokkuus esteiden poistamisessa ovat kasvaneet ja sektori on onnistunut
kilpailukyvyn parantamisessa.
Tutkimuksessa korostetaan myös EU:n markkinointi- ja tiedotuskampanjojen merkitystä pyrittäessä
auttamaan EU:n viejiä pääsemään uusille markkinoille ja kasvattamaan liiketoimintaansa nykyisillä
markkinoilla. Komissio on kasvattanut merkittävästi markkinointibudjettiaan, ja komissaari Hogan on
vieraillut jo kuudessa maassa (Kolumbia ja Meksiko, Kiina ja Japani sekä Vietnam ja Indonesia) EU:n
maatalous- ja elintarviketuotteiden kaupan edistämiseksi. Samalla tarjotaan EU:n yrityksille ja
organisaatioille tilaisuus löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia näistä maista. Seuraava tällainen
vierailu suuntautuu toukokuussa Kanadaan, joka on juuri hyväksynyt oman vapaakauppasopimuksensa
EU:n kanssa. Myös EU:n kauppapolitiikasta vastaava komissaari Malmström vierailee maaliskuussa
Kanadassa samoin kuin Singaporessa (jonka kanssa EU on myös tehnyt hiljattain kauppasopimuksen)
ja myöhemmin keväällä Meksikossa.
EU:n maatalous- ja elintarviketuotteiden vienti ennätysmäistä vuonna 2016
Näiden kolmen kauppasopimuksen ansiosta EU:n maatalous- ja elintarviketuotteiden vienti oli vuonna
2016 ennätystasolla: kokonaisvienti oli 130,7 miljardia euroa eli kasvua oli 1,7 miljardia euroa vuoteen
2015 nähden. Eniten vuotuista kasvua oli Yhdysvaltoihin (kasvu 1,26 miljardia euroa) ja Kiinaan
(kasvu 1,06 miljardia euroa) suuntautuvassa viennissä. Samaan aikaan EU:n maatalous- ja
elintarviketuotteiden tuonnin arvo pieneni 1,5 prosenttia 112 miljardiin euroon. Maatalous- ja
elintarvikesektorin osuus EU:n kaikesta tavaraviennistä oli 7,5 prosenttia vuonna 2016; kaikista
tuoduista tavaroista 6,6 prosenttia on maatalous- ja elintarviketuotteita. Tällä 18,8 miljardin euron
ylijäämällä maatalous- ja elintarvikesektorin osuus Euroopan unionin koko tavarakaupan ylijäämästä –
joka oli 39,3 miljardia euroa vuonna 2016 – on lähes puolet.
Tausta
Komission tilaaman tutkimuksen teki riippumaton konsulttiyritys Copenhagen Economics, ja siinä
tarkasteltiin kolmen eri tyyppisen kauppasopimuksen vaikutusta maatalous- ja elintarviketuotteiden
vientiin. Nämä sopimustyypit ovat vanhemmat ”ensimmäisen sukupolven” sopimukset, kuten Meksikon
kanssa tehty sopimus, pitkälle menevät ja laaja-alaiset uuden sukupolven vapaakauppasopimukset,
kuten Etelä-Korean kanssa tehty sopimus, ja erityiset alakohtaiset sopimukset, kuten Sveitsin kanssa
tehdyt sopimukset.
Lisätietoa
Kysymyksiä ja vastauksia
Tutkimus kokonaisuudessaan: Impacts of EU trade agreements on the agricultural sector
Lisätietoa EU:n ja Meksikon kauppasopimuksesta
Lisätietoa EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopimuksesta
Lisätietoa EU:n ja Sveitsin kauppasopimuksesta
IP/17/339
Lisätietoa tiedotusvälineille:
Daniel ROSARIO (+ 32 2 295 61 85)
Clemence ROBIN (+32 2 29 52509)
Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti