COM(2017) 109 final
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6996/17 AGRI 124 STATIS 15 ENV 229 PESTICIDE 1 SAATE Saapunut: Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja 3. maaliskuuta 2017 Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Kom:n asiak. nro: COM(2017) 109 final Asia: KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE torjunta-aineita koskevista tilastoista 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1185/2009 täytäntöönpanosta Lähettäjä: Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 109 final. Liite: COM(2017) 109 final 6996/17 ts DG B 2B FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.3.2017 COM(2017) 109 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE torjunta-aineita koskevista tilastoista 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1185/2009 täytäntöönpanosta FI FI 1. JOHDANTO Torjunta-aineita koskevista tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1185/2009 1, jäljempänä ’asetus’, 7 artiklassa säädetään seuraavaa: ”Komissio antaa joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta. Kertomuksessa arvioidaan erityisesti toimitettujen tietojen laatua 4 artiklan mukaisesti, tiedonkeruumenetelmiä, tietojen keruusta yrityksille, maatiloille ja kansallisille viranomaisille aiheutuvaa rasitetta sekä kyseisten tilastojen hyödyllisyyttä torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtaisen strategian yhteydessä erityisesti 1 artiklassa asetettujen tavoitteiden kannalta. Siinä on oltava tarvittaessa ehdotuksia tietojen laadun ja tiedonkeruumenetelmien edelleen parantamiseksi, minkä avulla voidaan parantaa tietojen kattavuutta ja vertailtavuutta lisäämiseksi sekä vähentää yrityksille, maatiloille ja kansallisille viranomaisille aiheutuvaa rasitetta. Ensimmäinen kertomus annetaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.” 2. KATTAVUUS JA SISÄLTÖ Kuten asetuksen 2 artiklan a alakohdassa on määritelty, ’torjunta-aineilla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1107/2009 2 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyä kasvinsuojeluainetta (PPP) tai biosidituotetta, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 98/8/EY 3 2 artiklan 1 kohdassa. Asetuksessa säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain tilastotietonsa markkinoille kunakin vuonna saatetuista torjunta-aineista (torjunta-aineiden myyntiä koskevat tilastot). Lisäksi niiden on toimitettava tilastot maataloudessa käytetyistä torjunta-aineista (torjunta-aineiden käyttöä koskevat tilastot) viisivuotiskausittain. Tietojen tulisi sisältää myös salassapidettävät tiedot. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle myös selvitys toimitettujen tietojen laadusta, ja komission tehtävänä on puolestaan arvioida näiden tietojen laatu. 2.1. Torjunta-aineiden myyntiä koskevat tilastot Markkinoille saatettujen torjunta-aineiden osalta viitejakso on kalenterivuosi. Ensimmäinen viitejakso oli 30. päivää joulukuuta 2009 seuraava toinen kalenterivuosi. Tiedot on toimitettava 12 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä, ja laatuselvitykset on toimitettava viimeistään kolme kuukautta myöhemmin. Tähän mennessä toimitetut tiedot ja laatuselvitykset kattavat viitevuodet 2011–2014. 1 2 3 EUVL L 324, 10.12.2009, s. 4. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1). EUVL L 123, 24.4.1998, s. 1. Direktiivi 98/8/EY on kumottu 1. syyskuuta 2013 lähtien biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä toukokuuta 2012 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 528/2012 (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1). Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina asetukseen EU) No 528/2012. 2 2.2. Torjunta-aineiden käyttöä koskevat tilastot Torjunta-aineiden maatalouskäyttöä koskevien tilastojen viitejakson on oltava korkeintaan 12 kuukauden pituinen kunkin viisivuotiskauden aikana. Ensimmäinen viisivuotiskausi alkoi 30. päivää joulukuuta 2009 seuraavasta ensimmäisestä kalenterivuodesta. Nämä tiedot ja laatuselvitykset on toimitettava 12 kuukauden kuluessa kunkin viisivuotiskauden päättymisestä. Ensimmäisen viisivuotiskauden (viitevuosien 2010–2014) tietojen ja laatuselvitysten toimitusaika päättyi näin ollen joulukuussa 2015. Komission (Eurostatin) on aggregoitava molempia tietokokonaisuuksia koskevat tiedot ennen niiden julkaisemista ottaen asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden salassapidettävien tietojen suojaaminen. Komissio (Eurostat) ei voi siten antaa tilastotietoja yksittäisistä tehoaineista. Jäljempänä esitetään kokonaisarvio jäsenvaltioiden toimittamien torjunta-aineiden myyntiä koskevien tietojen laadusta. Arvio on laadittu jäsenvaltioiden kyseisen asetuksen 4 artiklan mukaisesti toimittamien laatuselvitysten pohjalta. Sovellettavat laatukriteerit on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 223/2009 4 12 artiklan (Tilastojen laatu) 1 kohdassa. Torjunta-aineiden käyttöä koskevien tilastojen laatuselvitysten validointia ei ole vielä saatettu loppuun, ja siksi niitä ei analysoida jäljempänä. 2.3. Tiedonkeruumenetelmät ja lähteet Valtaosa 28 jäsenvaltiosta ja Norja saavat kaikki lainsäädännön nojalla ilmoitettavaa torjuntaaineiden myyntiä koskevat perustietonsa hallinnollisista lähteistä. Tanskaa, Sloveniaa ja Norjaa lukuun ottamatta kaikki maat pitävät kaikkia yksittäisiin vastaajiin liittyviä tietoja salassapidettävinä tietoina. Valtaosalla maista ei ole julkisia tietokantoja, ja aggregoidut tiedot saadaan yleensä tilastojulkaisuista ja/tai internetsivuilta. Belgiassa ja Norjassa yksittäisiä tietoja saa pyynnöstä. Koska Sveitsiin sovelletaan poikkeusta, sitä koskevia laatuselvityksiä ei ole saatavilla. Tarkempia tietoja on liitteessä I. 2.4. Toimitettujen tietojen laatu Kaikkien jäsenvaltioiden, Sveitsin ja Norjan tiedot täyttävät kattavuutta ja ajantasaisuutta koskevat vaatimukset. Valtaosa maista toimittaa tietokokonaisuutensa ajoissa ja toimii yhteistyöhaluisesti, jos lisätarkastukset tai korjaukset ovat tarpeen. 4 Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilastoohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009 (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164) 3 Valtaosa maista totesi tarkkuudesta, luotettavuudesta ja vertailtavuudesta, että koska niiden torjunta-aineiden myyntiä koskevat perustiedot on kerätty hallinnollisista lähteistä tai luvanhaltijoilta, ne katsovat toimitettujen tietojen olevan tarkkoja. Lisäksi otantavirheet eivät ole merkityksellisiä, sillä tiedonkeruussa otettiin huomioon vain tosiasialliset hallinnolliset arvot, eikä arvioita tai otoksia käytetty. Käytettyjä tiedonkeruumenetelmiä oli kuitenkin useita. Komissio katsoo siksi, että kaikki torjunta-aineiden myyntiä koskevat perustiedot ovat tarkkoja ja luotettavia, sillä arvoista, joita tilastoilla oli tarkoitus mitata, ei esitetty laskennallisia arvoja tai estimaatteja. Näin ollen myös torjunta-aineiden myyntiä koskevien aggregoitujen tietojen katsotaan olevan tarkkoja ja luotettavia. Useimmat maat ilmoittivat toteuttaneensa seuraavat ennalta ehkäisevät toimenpiteet, joilla varmistetaan, että niiden tiedot vastaavat tilastotiedoilta edellytettyä laatua: • kyselylomakkeet tarkistetaan ja päivitetään toistuvasti • vastaajien edellisinä vuosina ilmoittamat ongelmat ja esittämät suositukset otetaan huomioon • hyväksytyistä tuotteista käytetään kattavaa hakemistoa • tietoja tarkastellaan sisäisissä laadunvalvontamenettelyissä • salassapidettävät tilastotiedot tallennetaan turvalliseen ympäristöön. Torjunta-aineiden myyntitietojen perusteella saadaan korkealaatuinen arvio kansallisille markkinoille saatettujen torjunta-aineiden kokonaismäärästä. Sen perusteella voidaan nähdä, mitä suuntauksia liittyy uudentyyppisiin torjunta-aineisiin, tuotteiden määriin eri aikoina ja ihmisille ja ympäristölle niistä aiheutuviin riskeihin. Tällaisia arvioita voitaisiin parantaa tulevaisuudessa erottamalla toisistaan ammattikäyttäjien luvat ja koti- ja puutarhakäyttöön tarkoitetut luvat (eli maatalouskäyttöön ja muuhun kuin maatalouskäyttöön tarkoitetut luvat). Myös jäljellä olevien varastomäärien osalta voitaisiin tehdä tietojen laatua koskevia lisätarkastuksia. Lisätietoja asiasta on liitteessä II. 3. RELEVANSSI – TILASTOTIETOJEN HYÖDYLLISYYS JA JAKELU 3.1. Sidosryhmiltä saadut tiedot Asiasta vastaavien komission yksiköiden ja virastojen kanssa käydyissä kuulemisissa on tuotu esiin seuraavat tärkeät näkökohdat: • 5 Torjunta-aineiden tilastoja koskevassa lainsäädännössä olisi otettava huomioon yhdenmukaistetut riski-indikaattorit, jotka komissio laatii torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin 5 15 artiklan mukaan, ja sillä olisi helpotettava riskiEuroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L309, 24.11.2009, s. 71). 4 • indikaattorien laskentaa käyttäen kerättyjä tilastotietoja. Torjunta-aineita koskevien tilastotietojen keräämistä ja näiden tietojen käyttämistä riskien laskentaan ei voida pitää toisistaan täysin erillisinä tehtävinä. Vaikuttaa loogiselta, että riski-indikaattorit olisi tiedettävä ennen kuin tätä tarkoitusta varten kerättävistä tiedoista päätetään. Aiheesta on käytävä lisäkeskusteluja, ja myös jäsenvaltioita on kuultava torjuntaaineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin mukaisessa työryhmässä. Sidosryhmät ehdottavat, että lainsäädäntöä mukautetaan siten, että alemmalla tasolla aggregoidut luvut voidaan julkistaa, sillä niitä voidaan tarvita riski-indikaattorien laskentaan. On todettu, että torjunta-aineiden käyttöä koskevien merkityksellisten tietojen keräämiseen maanviljelijöiltä liittyy vaikeuksia ja että jäsenvaltioille aiheutuu tästä kustannuksia, minkä lisäksi on vaikeaa päästä EU:n laajuiseen sopimukseen siitä, mitkä viljelykasvit ovat merkityksellisiä, sillä ne voivat vaihdella merkittävästi Euroopan erilaisten ilmastovyöhykkeiden mukaan. • Torjunta-aineet aiheuttavat pilaantumista ja vaikuttavat suoraan etenkin luonnon monimuotoisuuden, vesistöjen ja maaperän tilaan. Jotta varmistetaan, että näitä vaikutuksia tarkastellaan asianmukaisesti, on ensisijaisen tärkeää, että poliittiset päättäjät kykenevät arvioimaan määrällisesti torjunta-aineiden aiheuttaman pilaantumisen riskin ja tason. Tällä tuettaisiin myös käytössä olevien ympäristöpolitiikan välineiden täytäntöönpanoa ja autettaisiin tunnistamaan jäljellä olevat poliittiset puutteet torjunta-aineiden aiheuttamien ympäristöpaineiden ratkaisemiseksi. Tällä hetkellä politiikat, joihin tietotarpeet liittyvät, ovat biologista monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia 2020, yhteinen maatalouspolitiikka (YMP), vesipolitiikan puitedirektiivi ja maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategia. • Torjunta-aineita koskevat tilastot ovat liian erittelemättömiä, jotta niistä voitaisiin saada tehokkaasti tietoa ympäristöriskien arvioimiseksi. Perusteellinen analyysi torjunta-aineiden käytön vaikutuksista ekosysteemeihin edellyttäisi tietoja siitä, mitä torjunta-aineiden tehoaineita käytetään mihinkin viljelykasveihin, ja tietoa ekosysteemityypeistä, joissa kyseiset viljelmät sijaitsevat. Vaarallisuustiedot eli (eko)toksikologiset ominaisuudet ovat tehoainekohtaisia. Näin ollen ainoa keino yhdistää tehokkaasti vaarallisuustiedot altistumista koskevien tietojen kanssa riskien ymmärtämiseksi on koota tietoja tiettyjen tehoaineiden käytöstä torjunta-aineissa viljelykasvien, alueiden ja ekosysteemityypin mukaan. Lisäksi olisi sovellettava kumulatiivisen riskinarvioinnin menetelmiä, jotta saadaan käsitys siitä, miten tehoaineiden, suoja-aineiden ja tehosteaineiden yhdistelmät toimivat ja saavat aikaan torjunta-aineiden yhteisvaikutuksia. • Asetuksessa ei edellytetä jäsenvaltioiden antavan tietoa ekosysteemityypistä, jossa aineita käytetään. Tehoaineiden yhdistelmien vaikutus ekosysteemiin, jossa viljelmä sijaitsee, määräytyy kyseisen ekosysteemin ominaispiirteiden, kuten bioottisten ja abioottisten ominaisuuksien, perusteella. Ekosysteemien ja niiden tuottamien 5 palvelujen kartoitusta ja arviointia koskevassa hankkeessa 6 käytetään yhteisesti sovittua ekosysteemien luokittelua. Jäsenvaltiot voisivat käyttää tätä luokittelua ilmoittaessaan torjunta-aineiden käytöstä ekosysteemityypeittäin, ja sen avulla voitaisiin lisätä tietämystä torjunta-aineiden ympäristöriskeistä. On tarpeen tehdä perusteellinen analyysi torjunta-aineisiin liittyvistä ympäristöriskeistä, jotta edistetään korvattavien aineiden vertailevaa arviointia, josta säädetään kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1107/2009 50 artiklassa. Nyt saatavilla olevat tiedot eivät mahdollista tätä. • Jos torjunta-aineiden tilastotiedot asetettaisiin saataville riittävän yksityiskohtaisina, niistä voisi olla valtavasti hyötyä tehtäessä takautuvia riskinarviointeja, joissa tarkastellaan torjunta-aineiden kokonaiskäytöstä EU:ssa ihmisten ja eläinten terveydelle ja ympäristölle odotettavissa olevien riskien tosiasiallista tasoa. Tämä mahdollistaisi suuntausten arvioinnin riskien pohjalta ja samalla täydennettäisiin myynteihin perustuvia arvioita. Koska torjunta-aineiden sisältämien tehoaineiden myrkyllisyys ja altistuksen todennäköisyys vaihtelevat, suuntauksista, jotka perustavat niiden ihmisten ja eläinten terveydelle ja erilaisille muille kuin torjuttaville organismien ryhmille aiheuttamiin riskeihin, voisi olla paljon hyötyä kansanterveyteen, kuluttajansuojaan, eläinten terveyteen ja ympäristönsuojeluun liittyvien EU:n politiikkojen edistämisessä. Tällaisilla arvioinneilla täydennettäisiin jäsenvaltioiden seuraamista torjunta-ainejäämistä kuluttajille aiheutuvien riskien vuotuisia arviointeja. • Tietojen salassapidon ja tietojen relevanssin tai hyödyllisyyden välillä voidaan saavuttaa tasapaino tutkimalla erilaisia aggregointivaihtoehtoja esimerkiksi myrkyllisyyden ja käyttötapojen mukaan. Komission yksiköiden, virastojen ja muiden asianomaisten toimijoiden välillä on näin ollen suositeltavaa käydä vuoropuhelua sellaisten vaihtoehtojen tutkimiseksi, joilla voidaan vaikuttaa siihen, että tiedot ovat mahdollisimman relevansseja ja hyödyllisiä tulevaisuudessa. 3.2. Torjunta-aineiden muuta kuin maatalouskäyttöä koskevat tutkimukset Maatalous on kaikkein ilmeisin ja todennäköisesti kaikkein suurin torjunta-aineita käyttävä ammattiala. Muut ammattikäyttäjät tai muut kuin ammattikäyttäjät voivat kuitenkin vaikuttaa enemmän tai vähemmän merkittävästi käytettyjen torjunta-aineiden kokonaismäärään. Laatuselvityksessä, joka liitetään torjunta-aineiden maatalouskäyttöä koskevien tietojen oheen, vertaillaan maataloudessa käytettyjen torjunta-aineiden määrää markkinoille saatettujen torjunta-aineiden kokonaismäärään. Asetus kattaa sekä torjunta-aineiden markkinoille saattamista koskevat vuositilastot että torjunta-aineiden maatalouskäyttöä koskevat tilastot. Nämä kaksi tietokokonaisuutta eivät ole yhdenmukaisia, sillä torjuntaaineiden käytöstä muualla kuin maataloudessa ei ole saatavilla tietoja. Tämä todettiin myös asetuksen antamista edeltäneissä neuvotteluissa, ja siksi asetuksen 6 jaksoon (Laatuselvitys) 6 http://biodiversity.europa.eu/maes 6 lisättiin seuraava alakohta: ”– esitetään yleiskuvaus komission (Eurostat) johtamissa kokeilututkimuksissa toteutuneesta torjunta-aineiden kaupallisesta käytöstä muualla kuin maataloudessa”. Kaavio 1. Yhteenveto torjunta-aineiden erilaisista käyttötarkoituksista Torjunta-aineiden kaikki käyttötarkoitukset Muu kuin ammattikäyttö Ammattikäyttö Maatalouskäyttö Muu kuin maatalouskäyttö Vuonna 2011 komissio myönsi avustuksia kokeilututkimuksille, joissa tarkasteltiin torjuntaaineiden sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä muualla kuin maataloudessa. Viisi maata (Belgia, Italia, Liettua, Latvia ja Romania) hakivat avustusta. Lisäksi komissio on tietoinen siitä, että tällaisia tutkimuksia on toteutettu Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kokeilututkimuksissa keskityttiin muun muassa seuraaville aloille: - maisemanhoitoalueet tai puutarhat, ulkovirkistysalueet ja puistot - urheilutilat, virkistysalueet ja -tilat - rautatiet - moottoritiet ja maantiet - lentokentät ja satamat - arkeologiset kohteet - kotipuutarhurit/harrastusviljelijät - valtion metsät - puutarhat ja puistot - muut. Aiemmista toimista ja kokeiluhankkeista on opittu seuraavaa: 1. torjunta-aineiden käyttötavat muualla kuin maataloudessa vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioiden tai jopa jäsenvaltion sisäisten alueiden välillä 2. pääasialliset käyttötavat voidaan tunnistaa, ja ne ovat samat valtaosassa jäsenvaltioita 3. pääasiallisiin käyttötapoihin liittyy rajallinen luettelo tehoaineita 4. eri käyttöalat edellyttävät erilaisia tiedonkeruumenetelmiä tai niiden yhdistelmää. 7 Vaikka kansalliset tai alueelliset tilanteet ovat hyvin moninaisia, tietyt merkittävät toimintaalat ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille, ja ne olisi otettava huomioon kaikissa tutkimuksissa, jotka koskevat torjunta-aineiden käyttöä muualla kuin maataloudessa. Näitä ovat 1. asuinalueet (myös koti ja puutarha) 2. julkiset alueet (golfkentät mukaan lukien) 3. teollisuusalueet 4. infrastruktuuri 5. metsät. Näiden toiminta-alojen tulisi olla ensisijaisia kohteita, ja niitä olisi käytettävä perustana vertailtaessa torjunta-aineiden käyttöä muualla kuin maataloudessa jäsenvaltioiden tai alueiden välillä. 3.3. Asetuksen soveltamisalan laajentaminen Asetuksen johdanto-osan 5 perustelukappaleen mukaan soveltamisalaa on tarkoitus laajentaa kattamaan biosidituotteet. Komissio on todennut biosidivalmisteiden kestävää käyttöä koskevassa kertomuksessaan 7, ettei vaikuta tarkoituksenmukaiselta yksinkertaisesti laajentaa torjunta-aineiden kestävästä käytöstä annetun direktiivin soveltamisalaa biosidituotteisiin. Siksi komissio katsoo, ettei myöskään asetuksen soveltamisalaa ole tarpeen laajentaa biosidituotteisiin, vaikka se olikin alun perin tarkoituksena. 4. KUSTANNUKSET JA RASITE Tutkimusten kustannukset ja hallinnolliset rasitteet määräytyvät pitkälti valitun menetelmän perusteella. Torjunta-aineiden myyntiä koskevat tilastot perustuvat monissa jäsenvaltioissa torjuntaaineista vastaavien viranomaisten tai luvanhaltijoiden hallinnollisiin tietoihin (ks. liite I). Kustannukset liittyvät näin ollen yhteyden ottamiseen viranomaisiin tai luvanhaltijoihin, joita on usein vain rajallinen määrä, tietopyyntöjen esittämiseksi, ja sen jälkeen tietojen käsittelyyn. Kaikista jäsenvaltioista ei ole saatavilla tosiasiallisia lukuja, mutta sekä tehtävään kuluvien työpäivien määrän että tosiasiallisten kustannusten on ilmoitettu olevan yleensä hyvin vähäisiä. Myös vastaajayksiköiden kustannusten ja rasitteiden on ilmoitettu olevan varsin kohtuullisia, sillä vaaditut tiedot on joka tapauksessa kirjattava, kuten asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädetään. Torjunta-aineiden käyttöä koskevat tilastot edellyttävät, että tiedot kirjataan tilatasolla, mikä johtaa rasitteiden kasvuun. Tämä tarkoittaa sitä, että on määritettävä otos, laadittava kyselylomakkeet ja lähetettävä haastattelijat tai kirjeet, jos sähköistä tiedonkeruujärjestelmää ei ole kehitetty. Kokonaiskustannukset määräytyvät pitkälti valitun menetelmän perusteella, 7 COM (2016) 151 http://ec.europa.eu/health/biocides/docs/2016_report_sustainableuse_biocides_en.pdf 8 mikä ilmenee myös komissiolle toimitetuista tiedoista. Asiaan liittyviä kustannuksia koskevien raporttien perusteella ei voida tehdä suoria päätelmiä, sillä tiedot eivät ole riittävän yksityiskohtaisia tätä tarkoitusta varten. Kuten edellä on todettu, useimmissa maissa tiedot tulevat suoraan viljelijöiltä. Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaan ammattikäyttäjien (maanviljelijöiden tai yrittäjien) on pidettävä kirjaa torjunta-aineiden käytöstään. Tietojen pitäisi näin ollen olla helposti saatavilla, kun viljelijän on vastattava haastattelijan kysymyksiin tai täytettävä kyselylomake. Tämä näkyy laatuselvityksissä, joista ilmenee yleisesti, että maatilat tarvitsevat vain vähän aikaa – 15 minuutista noin kahteen tuntiin (joka viides vuosi) – kyselytutkimukseen vastaamiseen. 5. KOKEMUKSET VIIDELTÄ ENSIMMÄISELTÄ VUODELTA Torjunta-aineiden myyntiä koskevat tiedot on toimitettu vuosittain vuoden 2012 joulukuusta lähtien (vuoden 2011 tiedot). Komissiossa ilmeni alkuvaiheessa muutamia teknisiä ongelmia, mutta menettelyt ovat nyt kehittyneet pitkälle, ja ne toimivat hyvin. Ensimmäiset tiedot torjunta-aineiden maatalouskäytöstä toimitettiin komissiolle vuoden 2015 lopussa. Koska tiedot ovat monimutkaisia ja niitä on hyvin suuri määrä, niitä ei ole vielä kyetty käsittelemään kaikilta osin, ja siksi ne eivät vielä ole käyttäjien saatavilla. Niiden hyödyllisyyttä ei siten ole vielä arvioitu. Tästä huolimatta jäljempänä esitetään muutamia havaittuja heikkouksia ja suosituksia. 5.1. Yksityiskohtaisten torjunta-ainetietojen saatavuus Asetuksessa kielletään yksittäisiä tehoaineita koskevien tietojen julkistaminen. Asetuksen 3 artiklan 4 kohta: ”Salassapitoon liittyvistä syistä komissio (Eurostat) aggregoi tiedot ennen niiden julkaisemista liitteessä III esitetyn kemiallisen luokituksen tai tuoteluokkien mukaisesti, ottaen asianmukaisesti huomioon salassapidettävien tietojen suojaamisen yksittäisten jäsenvaltioiden tasolla. Kansalliset viranomaiset ja komissio (Eurostat) saavat käyttää salassapidettäviä tietoja ainoastaan tilastotarkoituksiin asetuksen (EY) N:o 223/2009 20 artiklan mukaisesti.” Komissio ei siten voi julkaista yksittäisiä tehoaineita koskevia tietoja. Lisäksi aggregoituja tietoja ei voida aina jakaa, jos vaarana on, että tilastoyksiköt voidaan tunnistaa suoraan tai epäsuoraan. Tätä sääntöä sovelletaan yleisesti tilastotietoihin tietojen luottamuksellisuuden suojelemiseksi. Jos myyntitilastot kerättäisiin jälleenmyyjiltä, tilastoyksiköitä olisi suuri määrä, jolloin tietojen salassapitoon liittyvät kysymykset eivät aiheuttaisi huolta. On kuitenkin käynyt selväksi, että valtaosa jäsenvaltioista kerää tiedot suoraan luvanhaltijoilta. Tällöin käytetään joko torjunta-aineista vastaaville viranomaisille toimitettuja hallinnollisia tietoja tai kyselylomaketta. Tämä tarkoittaa sitä, että yleensä tehoaineita koskevat tiedot saadaan vain yhdeltä tietojen toimittajalta, minkä vuoksi tiedot ovat luottamuksellisia. Koska monissa 9 luokissa on vain muutamia aineita tai ryhmän useilla aineilla on sama tuottaja/maahantuoja, myös suuri määrä aggregoituja ylemmän tason tietoja on luottamuksellisia. Komissio katsoo, että maat ovat keränneet asetuksessa vaaditut myyntitiedot onnistuneesti ja toimittaneet ne komissiolle. Se katsoo, että myös tietojen kokonaislaatu on hyvä. Salassapitosuojaa koskevien sääntöjen soveltaminen suureen osaan tietoja heikentää kuitenkin käyttäjille annettavien tilastotietojen arvoa. Siksi ei voida olettaa, että asetus täyttää hyvin käyttäjien tarpeet. 5.2. Torjunta-aineiden myyntiä koskevat tilastot Torjunta-aineiden myynnin vertailu jäsenvaltioiden välillä ja vuosien aikana ei ole yksiselitteistä, sillä ilmasto-olosuhteiden, maaperän ja tuotantomenetelmien kaltaisilla ulkoisilla tekijöillä voi olla suuri vaikutus tarvittavien torjunta-aineiden tyyppeihin ja määriin. Tuotteen myyntipaikka ei välttämättä ole tuotteen lopullinen käyttöpaikka, ja myös naapurimaiden vähittäismyyjät voivat myydä torjunta-aineita suoraan viljelijöille. Tämä saattaa olla vain pieni osa torjunta-aineiden kokonaismyynnistä, mutta nämä määrät eivät näy asianmukaisesti myyntitilastoissa. Lisäksi torjunta-aineen myynnin ja sen käytön välillä voi olla viive sen mukaan, ostetaanko tuotetta varastoon vai suoraan käyttöön. Monet käyttäjät haluaisivat saada yksityiskohtaista tietoa myytyjen yksittäisten tehoaineiden määristä. Sen enempää komissio kuin kansalliset tilastolaitoksetkaan eivät kuitenkaan voi antaa tällaisia tietoja, sillä niiden on noudatettava asetusta ja salassapitosuojaa koskevia sääntöjä. Kuten edellä on todettu, asetus on hyvin rajoittava sen osalta, miten komissio voi jakaa tietoja. Kaikki tiedot on aggregoitava luokkiin ja ryhmiin riippumatta siitä, katsovatko jäsenvaltiot tietojen olevan salassapidettäviä. Komissio ei myöskään voi poiketa asetuksen liitteessä III vahvistetuista luokista. Koska käyttäjät ovat usein kiinnostuneita tietyistä tehoaineista tai aineryhmistä, jotka poikkeavat ennalta määritetyistä luokista, asetusta voidaan pitää liian rajoittavana. Se ei mahdollista asianmukaista analysointia. Yksi hyvä esimerkki tästä on hiljattain käydyt keskustelut mehiläisille mahdollisesti vahinkoa aiheuttavien torjunta-aineiden ryhmästä eli neonikotinoideista. Kaikilla kyseisillä tehoaineilla ei ole samaa liitteessä III määritettyä kemiallista luokitusta, minkä vuoksi komissio ei ole voinut antaa poliittisille päättäjille kaikkia merkityksellisiä tietoja. Asetuksessa säädetään, että ainoa käytettävä yksikkö on paino, mutta biologisia torjuntaaineita ei pitäisi ilmaista painona vaan pesäkkeitä muodostavina yksikköinä. Tämä aiheuttaa ongelmia sekä tietojen toimittajille että tietojen käyttäjille, sillä toimitetuilla tiedoilla ei ole tällöin merkitystä tai ne on muunnettava ennen tietojen toimittamista ja käyttöä. Tätä yksinomaan teknistä kysymystä on tarkasteltava edelleen. 10 5.3. Torjunta-aineiden käyttöä koskevat tilastot Asetuksessa säädetään torjunta-aineiden maatalouskäyttöä koskevien tilastojen osalta, että kunkin jäsenvaltion on vahvistettava viisivuotiskauden aikana tarkasteltavien viljelykasvien valikoima, jonka on oltava edustava kyseisessä jäsenvaltiossa viljeltyihin viljelykasveihin ja käytettyihin aineisiin nähden. Viljelykasvien valikoimaan on sisällyttävä viljelykasvit, joilla on eniten merkitystä torjunta-aineita koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien kannalta. Koska kansalliset suunnitelmat eivät kuitenkaan aina sisällä viittausta viljelykasveihin, joilla on eniten merkitystä, viljelykasvien valinnat ovat vaihdelleet suuresti. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa vaarana on, että viljelykasveihin käytettäviä torjunta-aineita koskevia tietoja ei voida kaikilta osin vertailla maiden välillä. Viitejakso on korkeintaan 12 kuukauden pituinen, ja se kattaa kaikki viljelykasviin suoraan tai välillisesti liittyvät kasvinsuojelukäsittelyt viisivuotiskaudella. Jäsenvaltiot voivat valita viitejaksoksi minkä tahansa jakson kyseisen viisivuotiskauden aikana, ja jakso voidaan valita erikseen kunkin valitun viljelykasvin osalta. Tämä on johtanut siihen, että maat ovat valinneet eri viitejaksot, ja siksi voi olla mahdotonta vertailla saman vuoden tietoja maiden välillä tai esittää EU:n tason tuloksia. 6. LISÄPARANNUKSIA KOSKEVAT EHDOTUKSET Komissio ottaa huomioon asianomaisten sidosryhmien näkemyksen ja katsoo, että torjuntaaineiden myyntiä koskevaa lainsäädäntöä on tarpeen mukauttaa edelleen, jotta kaikki tiedot, jotka eivät ole salassapidettäviä, voidaan asettaa julkisesti saataville sekä tehoaineita koskevina tietoina että eri muotoon aggregoituina. Komissio katsoo, että on yhtä lailla tärkeää mukauttaa edelleen torjunta-aineiden käyttöä koskevista tilastoista annettua lainsäädäntöä, jotta varmistetaan entistä yhdenmukaisempi lähestymistapa ja kattavuus kaikissa jäsenvaltioissa. Tällöin voitaisiin määrittää yhteiset viitejaksot ja tutkittavia viljelykasveja koskevat selkeät kattavuusvaatimukset. Kattavuusvaatimukset voisivat perustua viljelykasvien tuotantoa koskeviin tilastoihin (tietty prosentti peltokasveista ja monivuotisista kasveista) ja ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheutuvia mahdollisia riskejä koskeviin analyyseihin, jotka pohjautuvat tehoaineiden myyntiin. Säännöt laadittaisiin tiiviissä yhteistyössä asianomaisten komission yksiköiden ja virastojen sekä kansallisten asiantuntijoiden kanssa. Lopuksi komissio on laatinut yhdessä sidosryhmien kanssa vuodesta 2020 eteenpäin toteutettavan maataloustilastostrategian 8. Strategiassa ehdotetaan, että kaikki maataloustilastot, maatalouden taloustilejä lukuun ottamatta, olisi sisällytettävä kahteen puiteasetukseen. Komissio suosittelee voimakkaasti, että myös torjunta-ainetilastot olisi yhdistettävä muiden maataloustilastoalojen kanssa. 8 Strategy for agricultural statistics 2020 and beyond - Final. 11 LIITE I Tässä liitteessä esitetyt tiedot perustuvat maiden asetuksen mukaisesti toimittamiin kansallisiin laatuselvityksiin TORJUNTA-AINEIDEN MYYNNISTÄ VASTAAVAT KANSALLISET VIRANOMAISET TORJUNTA-AINEIDEN MYYNTIÄ KOSKEVAT TIEDONKERUUMENETELMÄT BE Federal Public Service of Health, Food Chain Safety and Environment (Terveydestä, elintarvikeketjun turvallisuudesta ja ympäristöstä vastaava liittovaltion viranomainen) Hallinnolliset tiedot; luvanhaltijoiden (tuottajien, maahantuojien ja viejien) on ilmoitettava markkinoille saatetut määrät. BG Maatalous- ja elintarvikeministeriö Hallinnolliset tiedot perustuvat hyväksyttyjen jakelijoiden antamiin ilmoituksiin. CZ Czech Statistical Office (Tšekin tilastotoimisto) Hallinnolliset tiedot; yrittäjät, jotka saattavat tuotteita markkinoille tai varastoivat niitä kolmansiin maihin tapahtuvaa vientiä varten, ovat velvollisia raportoimaan Central Institute for Supervising and Testing in Agriculture -laitokselle (CISTA) (maatalouden valvonnan ja testauksen keskuslaitos). Tiedonkeruu tehdään verkossa ja/tai paperikyselylomakkeilla, DK Danish Environmental Protection Agency, (Tanskan ympäristönsuojeluvirasto), Tanskan ympäristö- ja elintarvikeministeriö Hallinnolliset tiedot. Tanskalaiset luvanhaltijat ovat velvollisia toimittamaan tiedot sähköisesti ja ulkomaiset luvanhaltijat sähköpostilla. DE Federal Office of Consumer Protection and Food Safety (BVL) (liittovaltion kuluttajansuoja- ja elintarviketurvallisuusvirasto) Hallinnolliset tiedot; luvanhaltijat (rinnakkaiskauppaa koskevien lupien haltijat mukaan luettuina), valmistajat ja jakelijat ovat velvollisia ilmoittamaan kansallisella tasolla myydyistä tai maasta viedyistä määristä, mukaan lukien myynnit hätätilanteita varten. EE Statistics Estonia (Viron tilastokeskus) Kaikkia maahantuojia ja toimittajia koskeva laskentatutkimus toteutetaan verkkosovelluksen ja/tai postitse suoritettavan paperisen tutkimuksen avulla. IE Maatalous-, elintarvike- ja meriministeriö Tiedot kerätään laskennan pohjalta. Hallinnolliset tiedot kerätään kaikilta tuoteluvan haltijoilta ja markkinointiyrityksiltä. 12 TORJUNTA-AINEIDEN MYYNNISTÄ VASTAAVAT KANSALLISET VIRANOMAISET TORJUNTA-AINEIDEN MYYNTIÄ KOSKEVAT TIEDONKERUUMENETELMÄT Hellenic Statistical Authority (ELSTAT) (Kreikan tilastoviranomainen) Maaseudun kehittämisestä ja elintarvikkeista vastaava ministeriö toteuttaa kaikkia kansallisella alueella toimivia myyjiä koskevan tilastotutkimuksen kirjeitse tai sähköpostitse. Vuodesta 2014 lähtien myyjät ovat olleet velvollisia kirjaamaan tiedot verkossa. ES Maatalous-, elintarvike- ja ympäristöministeriö Luvanhaltijoita ja kaupallistamisoikeudet saaneita vastaajia koskeva sähköinen kyselylomake/tutkimus (kansallisen alueen sisällä ja ulkopuolella). Hallinnolliset tiedot toimittaa S.G. Sanidad Vegetal. FR Maatalous-, elintarvike- ja metsätalousministeriö Hallinnolliset tiedot; jakelijat ovat velvollisia ilmoittamaan myynneistä vesivirastoille. Tämän jälkeen ympäristöministeriö jatkokäsittelee myyntilukuja. HR Croatian Bureau of Statistics (Kroatian tilastolaitos) Hallinnolliset tiedot; maatalousministeriö on vastuussa tietojen keräämisestä jakelijoilta ja myyntipisteiltä. IT Italian National Institute of Statistics (ISTAT) (Italian kansallinen tilastolaitos) Kaikkia jakelijoita koskeva postitse suoritettava laskentatutkimus CY Statistical Service of Cyprus (CYSTAT) (Kyproksen tilastopalvelu) Toimittajia koskeva postitse suoritettava tai sähköinen kysely/tutkimus. Maatalousministeriö toimittaa hallinnolliset tiedot. LV State Plant Protection Service of Latvia (SPPS) (Latvian kasvinsuojeluviranomainen) Kaikkia vastaajia/jakelijoita koskeva kattava tutkimus LT Statistics Lithuania (Liettuan tilastokeskus) Kaikkia tuottajia ja luvanhaltijoita koskeva kattava tutkimus LU Institut National de la Statistique et des Etudes Economiques (STATEC) (kansallinen tilasto- ja taloudellisen tutkimuksen laitos) Myyjien (jälleen- tai tukkumyyjien) ja osuuskuntien laskentatutkimus Hungarian Central Statistical Office (Unkarin tilastokeskus) Maaseudun kehittämisestä vastaavan ministeriön alainen National Food Chain Safety Office (kansallinen ruokaketjun turvallisuudesta vastaava virasto) kerää tiedot luvanhaltijoilta. EL HU 13 TORJUNTA-AINEIDEN MYYNNISTÄ VASTAAVAT KANSALLISET VIRANOMAISET TORJUNTA-AINEIDEN MYYNTIÄ KOSKEVAT TIEDONKERUUMENETELMÄT MT National Statistics Office (NSO) (kansallinen tilastotoimisto) Hyväksyttyjä maahantuojia koskeva verkossa suoritettava laskentatutkimus NL Statistics Netherlands (Alankomaiden tilastokeskus) Hallinnolliset tiedot saadaan Nederlandse Voedsel- en Warenautoriteitilta (NVWA) (kasvinsuojeluviranomainen) AT Statistics Austria (STAT) (Itävallan tilastokeskus), Austrian Agency for Health and Food Safety (AGES) (Itävallan terveys- ja elintarviketurvallisuusvirasto) Lupa; luvanhaltijat ja jakelijat ovat velvollisia ilmoittamaan tiedot Austrian Federal Office for Food Safetylle (Itävallan elintarviketurvallisuusvirasto). PL Central Statistical Office (tilastokeskus) Maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministeriön ja Institute of Plant Protection – National Research Instituten (kasvinsuojelulaitos – kansallinen tutkimuslaitos) kanssa toteutetaan yhteistyönä kattava tutkimus. PT Statistics Portugal (INE) (Portugalin tilastokeskus), kansallinen viranomainen DGAV Hallinnolliset tiedot saadaan kansalliselta viranomaiselta Direção Geral de Alimentação e Veterinárialta (DGAV). National Institute of Statistics (Kansallinen tilastolaitos) Maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministeriön alaisen National Plant Protection Agencyn (kansallinen kasviensuojeluvirasto) kanssa on toteutettu yhteistyössä henkilökohtaisiin haastatteluihin perustuva laskentatutkimus. Se kattaa sertifioidut myyntiyksiköt, talouden toimijat ja luonnolliset henkilöt. SI Statistical Office of the Republic of Slovenia (Slovenian tasavallan tilastotoimisto) Hallinnolliset tiedot on ilmoitettu Administration of the Republic of Slovenia for Food Safety, Veterinary Medicine and Plant Protectionille (UVHVVR) (Slovenian tasavallan elintarviketurvallisuus-, eläinlääkintä- ja kasvinsuojeluhallinto). SK Statistical Office of the Slovak Republic (SOSR) (Slovakian tasavallan tilastotoimisto) Hallinnolliset tiedot; Central Controlling and Testing Institute in Agriculture (CCTIA) (maatalouden valvonnan ja testauksen keskuslaitos) kerää tiedot luvanhaltijoilta tai rinnakkaiskauppaa koskevan luvan haltijoilta. FI Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Suomen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kerää tiedot luvanhaltijoilta tai heidän edustajiltaan postitse tai sähköpostitse. RO 14 TORJUNTA-AINEIDEN MYYNNISTÄ VASTAAVAT KANSALLISET VIRANOMAISET TORJUNTA-AINEIDEN MYYNTIÄ KOSKEVAT TIEDONKERUUMENETELMÄT SE Swedish Chemicals Agency (KemI) (Ruotsin kemikaalivirasto) Virasto kerää tiedot luvanhaltijoilta. UK Chemicals Regulation Directorate (kemikaalien sääntelystä vastaava osasto) British Crop Production Council (Britannian viljelykasvien tuotantoa käsittelevä neuvosto) suorittaa Office for National Statisticsin (ONS) (kansallinen tilastotoimisto) puolesta vapaaehtoisia, sähköisiä yritysten laskentoja. NO Norwegian Food Safety Authority (Norjan Hallinnolliset tiedot saadaan maahantuojilta ja tuottajilta. elintarviketurvallisuusviranomainen) 15 LIITE II Tässä liitteessä esitetyt tiedot perustuvat maiden asetuksen mukaisesti toimittamiin kansallisiin laatuselvityksiin TORJUNTA-AINEIDEN MYYNNISTÄ TOIMITETTUJEN TIETOJEN LAATU TORJUNTA-AINEIDEN MYYNTIÄ KOSKEVIEN TILASTOJEN HYÖDYLLISYYS BE Arvioita ei vaadita ja yliarvioinnit ovat melko epätodennäköisiä ilmoitettujen tietojen ja maksujen sidonnaisuuden vuoksi. Tietoja käytetään torjunta-aineiden markkinoille saattamisesta perittävän vuotuisen maksun laskemiseen ja kansallisella tasolla käytettävien kokonaismäärien ja ihmisille ja ympäristölle myöhemmin aiheutuvien riskien arvioimiseen. BG Tiedot ovat kattavat, ja niihin sisältyvät kaikki saatavilla olevat viennit ja tuonnit. Tiedot ovat yksityiskohtaisia, ja mahdollisia käyttäjiä on vain muutama. CZ Lähteet kattavat kaikki yksiköt, jotka ovat lainsäädännön mukaan raportointivelvollisia, ja kaikki markkinoille saatetut tuotteet. Tietoja käyttää lähinnä CISTA kasvinsuojelun valvonnan ja jakelijoiden vaatimustenmukaisuutta koskevien tarkastusten yhteydessä. Myyntimäärä ilmoitetaan kunkin tuotteen myynnin kokonaismääränä. Käyttäjiä ovat poliitikot, kansalaisjärjestöt ja kansalaiset. Tietoja käytetään muun muassa seurattaessa tavoitetta, jonka mukaan torjunta-ainekuormaa on vähennettävä 40 prosentilla vuoteen 2015 mennessä vuoteen 2011 verrattuna (Tanskan torjunta-ainestrategia 2013–2015, jota on nyt pidennetty vuodella). Tietojen yleisen tarkkuuden katsotaan olevan tyydyttävä, mutta vastauskato, joka johtuu lähinnä rinnakkaiskauppaa harjoittavien yritysten virheellisistä yhteystiedoista, voi olla ongelma. Laittomasta kaupasta johtuvaa alipeittoa on mahdoton arvioida. Federal Office of Consumer Protection and Food Safety (BVL) (liittovaltion kuluttajansuoja- ja elintarviketurvallisuusvirasto) käyttää tietoja rekisteröinnin jälkeiseen sisäiseen seurantaan. Tietoja julkaistaan myös elintarvikkeita, maataloutta ja metsätaloutta koskevassa Saksan tilastollisessa vuosikirjassa ja liittovaltion virallisessa lehdessä (Bundesanzeiger). Tiedot toimitetaan myös liittovaltion viljelykasvien tutkimuskeskukselle Julius Kühn Institutille (JKI). Muille viranomaisille, kuten liittovaltion ympäristövirastolle (UBA) tai tutkimuslaitoksille, toimitetaan ainekohtaiset myyntitiedot pyynnöstä. DK DE 16 TORJUNTA-AINEIDEN MYYNNISTÄ TOIMITETTUJEN TIETOJEN LAATU TORJUNTA-AINEIDEN MYYNTIÄ KOSKEVIEN TILASTOJEN HYÖDYLLISYYS EE Tilastotiedot ovat hyvin korkealaatuisia, sillä ne kattavat kaikki myyntiyritykset ja vastausprosentti oli korkea. Käyttäjiä ovat Agricultural Board (maatalousvirasto), Agricultural Research Centre (maataloustutkimuskeskus), maatalousministeriö, muut ministeriöt, tutkimus- ja koulutuslaitokset, media, muut organisaatiot, yritykset ja yksityiset. IE Tuoteluvan haltijoiden ja markkinointiyritysten toimittamat tiedot ovat tosiasiassa toteutuneita lukuja. Tietoja pidetään näin ollen korkealaatuisina. Näitä tietoja koskevia pyyntöjä on esitetty vain muutama. Yrityksillä ja luvanhaltijoilla on pääsy tähän rekisteriin, ja ne voivat tutustua kutakin tuotetta koskeviin tietoihin. EL Sähköisen järjestelmän toteuttaminen on parantanut kokonaislaatua. Sillä on etenkin parannettu osallistumisastetta, jota pidettiin aiemmin alhaisena. Maaseudun kehittämisestä ja elintarvikkeista vastaava ministeriö, hallitus, lehdistö, media ja akateemiset tutkijat käyttävät tietoja vähentääkseen torjunta-aineisiin liittyviä riskejä. ES Tietoja tarkastellaan sisäisessä prosessissa, jolla varmistetaan niiden yhdenmukaisuus. Tietoja käytetään julkisten toimintapolitiikkojen vaikutuksen arvioimiseksi sekä relevanttien terveysindikaattorien ja asiaan liittyvien ympäristöriskien laskemiseksi. FR Ilmoitusjärjestelmä kattaa myynnin loppukäyttäjille (tai loppukäyttäjien ulkomaan ostot). Tällä estetään kahdenkertainen laskenta luvan siirtyessä tai myyntiketjun välittäjien osalta. Tällä hetkellä tiedossa ei ole erityisiä käyttäjätarpeita. maa ei ole toimittanut tietoja Tietojen käyttäjiä ovat valtion elimet, paikallishallinnot sekä oikeushenkilöt ja luonnolliset henkilöt. IT Melko tyydyttävä Tietoja käyttävät lähinnä Institute for Environmental Protection and Research (ISPRA) (ympäristön suojelu- ja tutkimuslaitos) ja maatalousministeriö ihmisille ja ympäristölle aiheutuvien riskien arvioimiseksi. CY Tutkimus oli tyhjentävä ja kattava, sillä maassa on vain muutama toimittaja. Tiedot täyttävät maatalousministeriön tarpeet. LV Tuotettujen tilastojen yleisen laadun arvioidaan olevan hyvä. Menettelyn suurin vahvuus on se, että tiedonkeruu perustuu lainsäädäntöön. Tiedoista ovat olleet kiinnostuneita lähinnä tutkijat, opiskelijat ja media. Tilastotiedot täyttävät kansalliset käyttötarpeet pintapuolisesti. HR 17 TORJUNTA-AINEIDEN MYYNNISTÄ TOIMITETTUJEN TIETOJEN LAATU TORJUNTA-AINEIDEN MYYNTIÄ KOSKEVIEN TILASTOJEN HYÖDYLLISYYS LT Tiedot kerätään luotettavista lähteistä soveltamalla korkeita menetelmästandardeja. Pääkäyttäjiä ovat valtion ja kunnan viranomaiset ja virastot, kansainväliset organisaatiot, media, tutkimus- ja yritysyhteisöt sekä opiskelijat. Tietoja käytetään ihmisten terveydelle ja ympäristölle mahdollisesti aiheutuvien riskien tunnistamiseksi. LU Vastaajia pyydetään myös ilmoittamaan kotimaisten ja ulkomaisten toimittajien ja välittäjien osuudet, jotta suljetaan pois kansallisten tukkumyyjien mahdollinen kahdenkertainen laskenta. Myyntitilastojen käyttäjiä ovat poliittiset päättäjät, maatalousministeriö, ympäristöministeriö, ympäristön eturyhmät ja tutkimusyhteisö. HU Myyntimääriä verrataan edellisten vuosien tuotantotason tietoihin, ja niille tehdään ristiintarkistuksia. maa ei ole toimittanut tietoja MT Yleinen laatu on hyvä. Tiedot kerätään kattavasti, ja tietojen validointia ja analysointia varten on käytössä yksityiskohtaiset menettelyt. Pääkäyttäjä on Euroopan komissio. NL Tietojen laatua tarkastellaan rutiiniluonteisesti käyttämällä puitejärjestelmää, joka perustuu Euroopan tilastojärjestelmän määritelmään laadusta. Tietoja käytetään hallituspolitiikan arvioimiseen. AT maa ei ole toimittanut tietoja Valvonta ja tarkkailu PL Tuottajia, kansallisia jakelijoita ja maahantuojia koskeva pakollinen tutkimus, joka toteutetaan sähköisten kyselylomakkeiden avulla. Tietojen käyttäjiä ovat keskusvirastot, tiede- ja tutkimuslaitokset, opiskelijat ja maatalousalan yritykset. Tietoja voidaan käyttää maataloustuotannon olosuhteiden ja kulujen sekä ympäristövaikutusten arvioimiseksi. PT Validoinnit perustuvat aggregoitujen tietojen vertailuihin edellisten vuosien tietojen kanssa. Kansalliset viranomaiset käyttävät tietoja arvioidakseen markkinoita ja niiden yhteyttä myyntilupiin. 18 TORJUNTA-AINEIDEN MYYNNISTÄ TOIMITETTUJEN TIETOJEN LAATU TORJUNTA-AINEIDEN MYYNTIÄ KOSKEVIEN TILASTOJEN HYÖDYLLISYYS RO maa ei ole toimittanut tietoja Käyttäjiä ovat maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaava ministeriö, National Plant Protection Agency (kansallinen kasvinsuojeluvirasto), Plant Protection Units (kasvinsuojeluyksiköt), Academy of Agricultural and Forestry Sciences (maa- ja metsätaloustieteiden akatemia), National Institute Research and Development for Industrial Ecology (teollisuuden ekologian kansallinen tutkimus- ja kehittämislaitos), Centre of Applied Biochemistry and Biotechnology (sovelletun biokemian ja bioteknologian keskus); ympäristö-, vesi- ja metsäministeriö sekä Institute of Research and Development for Plant Protection (kasvinsuojelun tutkimus- ja kehittämislaitos). SI Tiedot kattavat kansallisella alueella toimivat tukkumyyjät. Tietoja ei kuitenkaan voida eritellä pienempiin alueellisiin yksiköihin, sillä niiden perusteella ei voida päätellä, missä jälleenmyynti ja tosiasiallinen käyttö tapahtuvat. Käytetään ilmaisemaan maataloudessa käytettyjen tehoaineiden määriä. SK Tiedot ovat korkealaatuisia ja riittävän tarkkoja ja täydellisiä. Pääkäyttäjä on Euroopan komissio. FI Tietojen laatua voidaan pitää hyvänä. Tietoja käyttävät maatalous-, ympäristö-, elintarviketurvallisuus- ja terveysviranomaiset, tutkimuslaitokset ja media. Yksityiskohtaisia tietoja on annettu pyynnöstä tutkimus- ja seurantatarkoituksiin. SE Tiedot kattavat kaikki markkinoille saatetut tuotteet. Tiedot käsitellään käsin, ja siksi laskentavirheet ovat mahdollisia. Käyttäjistä on hyvin vähän tietoa. Suuntaukset ovat usein kiinnostavampia kuin itse tiedot. 19 UK NO TORJUNTA-AINEIDEN MYYNNISTÄ TOIMITETTUJEN TIETOJEN LAATU TORJUNTA-AINEIDEN MYYNTIÄ KOSKEVIEN TILASTOJEN HYÖDYLLISYYS Laatua mittaavan tarkkuuden katsotaan olevan hyväksyttävä. Monikansallisen yhtiön, jolla arvioidaan olevan määrällisesti noin 8 prosentin osuus Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoista, on todettu kieltäytyneen jatkuvasti toimittamasta tietoja. Muita puuttuvia vastauksia ei pidetty merkityksellisinä, sillä valtaosa vastaamatta jättäneistä on pieniä markkinatoimijoita. Mahdollisiin kansallisiin käyttäjiin lukeutuvat Crop Protection Associationin (kasvinsuojeluyhdistyksen) jäsenet. Se on Yhdistyneen kuningaskunnan yritysten toimialajärjestö, joka toimii maatalouden, metsätalouden, puutarhaviljelyn, kotipuutarhan, teollisuuden ja paikallisviranomaisten myyntipisteiden käyttöön tarkoitettujen torjuntaaineiden ja kasvinsuojelutuotteiden valmistuksen, formuloinnin, kehittämisen ja kansallisen jakelun alalla. Tietojen laatua pidetään erinomaisena. Yritysten kirjanpitäjien on ilmoitettava ja vahvistettava kaikki tuonnit ja tuotanto. Tietoja koskevia arviointeja ei vaadita. Tietoja käytetään ympäristöveron laskennan pohjana. Käyttäjiä ovat muun muassa valtion elimet, viljelijäjärjestöt, kansalaisjärjestöt ja teollisuus. Tiedot ovat saatavilla sekä tehoaineiden että tuotteiden osalta. Käyttäjien esittämien huomautusten mukaan kansallisen tason tietojen lisäksi tarvitaan myös aluetason tietoja. Tiedonkeruumenetelmän vuoksi tämä ei ole kuitenkaan mahdollista. 20
© Copyright 2024