2013 - Suomen Laivanpäällystöliitto
SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 3 14 ANU PIETILÄINEN: Laivan nimi ei ole läpihuutojuttu s. 5 –7 ANU PIETILÄINEN: Båtens namn är ingen rutinsak s. 8– 9 • Vuosikertomus • Årsberättelse • Vuosikertomus • Årsberättelse • SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart ILMESTYNYT VUODESTA 1917 UTKOMMIT SEDAN 1917 Tässä numerossa – I detta nummer J Laivan nimissä pitkä perinne J Lång tradition i båtarnas namn J 70 vuotta Normandian maihinnoususta J 70 år sedan landstigningen i Normandie Pääkirjoitus 3 Ledare 4 Nimi rakentaa laivanimagoa 5 Namnet bygger fartygets image 8 70 vuotta Normandian maihinnoususta 10 70 år sedan landstigningen i Normandie 12 Lukuvinkki: Hurjia tarinoita Itä-Uudenmaan pirtuajoista 14 Lästips: Vilda berättelser om spritsmugglingen i östra Nyland 16 VUOSIKERTOMUS 2013 17 ÅRSBERÄTTELSEN 2013 25 In memoriam Pertti Saari 33 Toimeenpaneva valiokunta / Hallitus 34 Verkställande utskottet / Styrelsen 35 Jäsenrekisterin tiedot ajan tasalle 38 Uppdatera dina uppgifter i medlemsregistret 39 Merkkipäivät / Bemärkelsedagar 42 Piirit / Kretsarna 43 Toimisto – Kansli 47 Suomen Merenkulku on myös netissä www.seacommand.fi Seuraava numero ilmestyy Nästa nummer kommer ut J Pirtu kulki merta pitkin Suomeen J Spriten kom sjöledes till Finland Aineisto viimeistään Materialet senast 5.9. 13.8. PÄ ÄKIRJOITUS Torjuntavoitto, vai? T yöehtosopimusten tekemisen vaikeus ja ihanuus ei varmasti ole kaikille sopimusten piirissä työskenteleville täysin selvillä. Kun sopimukset sitten on saatu aikaan ja niitä ryhdytään noudattamaan, eivät kaikki tietystikään ole tyytyväisiä. Nyt voimaan saatu työllisyys- ja kasvusopimus (TYKA) antoi suurimalle osalle suomalaisista työntekijöistä n. 20 euron korotuksen kuukautta kohti. Summa on jo itse asiassa syöty hintojen- ja veronkorotusten myötä. Kritiikkiä kentältä on saatu ja palaute on ollut pääosin sitä, että neuvotteluissa on otettu huomioon Suomen taloudellinen tilanne. Hyvä niin, sillä jäsenemme ovat pääosin fiksua väkeä. Joukkoon mahtuu myös niitä jotka eivät kenties tunnu ymmärtävän asioiden oikeaa laitaa. Siksi haluan hieman valaista tätä puolta asiassa. Neuvottelut kestivät luvattoman kauan, lähes yhdeksän kuukautta ja ne etenivät vaihtelevilla esityksillä osapuolten kesken. Oli varmaa, että tuo 20 euron korotus jäisi ainoaksi saaliiksi, koska 95-98 prosenttia sopimuksista oli tehty sen pohjalta keskusjärjestöjen kanssa. Iso kivi meidän kengässä, eli sopimuksessamme olikin aivan muualla kuin tuossa kaksikymppisessä. Kirjainlyhenne STCW oli se suuri mörkö. Suomi oli mennyt ratifioimaan kyseisen sopimuksen ja saattanut sen kansallisesti voimaan. Sen seurauksen merenkulkijoilta vaaditaan normipätevyyksien lisäksi useita lisäpätevyyksiä. Ja yllätys, yllätys, nehän maksavat euroja, eivät vain pätevyyskirjan, vaan kurssien, matkojen ja majoittumisten muodossa. Kurssien järjestäjien hintoja tutkiessani sain summaksi tuollaiset 7500-10500 euroa, siis pelkät kurssit. Viiden vuoden välein ylimääräinen kurssikustannus olisi tullut työntekijän kontolle. Sen lisäksi olisivat tulleet majoitus- ja matkakulut. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut kuukausiansion menetystä noin 125-150 euroa, pelkkien kurssien muodossa. Kuinka moni jäsenemme olisi tuon vaihtoehdon hyväksynyt? Kompromissina omaksi kustannukseksi jää pätevyyskirjojen lunastus Trafista viiden vuoden välein. Hyvällä syyllä voimme puhua torjuntavoitosta, koska nyt nuo ylimääräiset kustannukset tulevat varustajien maksettavaksi. • Hyvää ja aurinkoista kesää kaikille. Toiminnanjohtaja Risto Blomquist Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENS ADRESS: Hietalahden ranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Risto Blomquist, [email protected], 050-3062 546 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, [email protected], (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Risto Blomquist, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Harriet Björkqvist (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, [email protected], 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Meriko Oy, Lassi Koivunen, 040 7498682 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) – ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND – FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS – UPPLAGA 3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo JULKAISIJA FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 3 LEDARE Avvärjningsseger, eller? S vårigheten och härligheten i att göra kollektivavtal står säkert inte helt klart för alla som jobbar inom avtalsområdena. Och när avtalen sedan har fåtts till stånd och man börjar följa dem, så är förstås alla inte nöjda. Sysselsättnings- och tillväxtavtalet (TYKA) man nu fått till stånd gav största delen av de finländska arbetstagarna en förhöjning på ca 20 euro i månaden. Summan har i själva verket redan ätits upp i form av pris- och skattehöjningar. Kritik från fältet har det kommit, och feed backen har i huvudsak gått ut på att man i förhandlingarna beaktat Finlands ekonomiska situation. Bra så, eftersom våra medlemmar till största delen är smarta människor. Men däribland ryms också sådana som inte tycks förstå hur sakerna riktigt står till. Därför vill jag lite belysa den sidan av saken. Förhandlingarna tog olovligt länge, nästan nio månader, och de framskred med varierande avtalsförslag parterna emellan. Det stod klart att den där 20 euros förhöjningen skulle bli vårt enda byte, eftersom 95-98 procent av avtalen hade gjorts med centralorganisationerna utgående från det. Den stora stenen i våra skor, dvs. våra avtal, låg helt på annat håll än i den där tjugolappen. Bokstavskombinationen STCW var det stora trollet. Finland hade gått och ratificerat detta avtal och fått den nationellt i kraft. Som en följd av det krävs av sjöfararna förutom normbehörighet dessutom flera tilläggsbehörigheter. Och surprise, surprise, de kostar ju euron, inte bara i form av behörighetsbrev, utan som kurser, resor och inkvartering. Då jag studerade organisatörernas priser kom jag fram till en summa på ca 7500-10500 euro, alltså bara för kurserna. Denna kurskostnad med fem års mellanrum skulle arbetstagaren ha nödgats betala. Därtill skulle ha tillkommit inkvarterings- och resekostnader. I praktiken skulle detta ha inneburit en månadsinkomstförlust på ca 125-150 euro, enbart i form av kurser. Hur många av våra medlemmar hade godkänt det alternativet? Kompromissen blev nu att den egna kostnaden blev att med fem års mellanrum lösa ut behörighetsbreven på Trafi. Med god orsak kan vi tala om en avvärjningsseger, eftersom redarna nu betalar de där extra kostnaderna. • Trevlig och solig sommar till er alla! Risto Blomquist Snabbaste vägen till oss på internet www.seacommand.fi – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENS ADRESS: Hietalahden ranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Risto Blomquist, [email protected], 050-3062 546 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, [email protected], (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Risto Blomquist, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Harriet Björkqvist (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, [email protected], 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Meriko Oy, Lassi Koivunen, 040 7498682 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) – ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND – FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS – UPPLAGA 3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo JULKAISIJA 4 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART G laivojen nimien tutkiminen innosti opinnäytteen tekijää niin, että aika ajoin hän tahtoi harhautua sivupoluille tiedon keruussa. aiheessa olisi anu Pietiläisen mielestä lisääkin selvitettävää. Kilpailuja, pähkäilyjä, ideointia Nimi rakentaa laivan imagoa L Nimen antaminen laivalle ei ole mikään läpihuutojuttu, vaan nimen keksimiseen saatetaan käyttää paljonkin aikaa ja vaivaa. Ideoidaan, pohditaan ja järjestetään yleisökilpailujakin. Laivat mielletään yksilöiksi, joiden on erotuttava muista myös nimen perusteella. Toisaalta varustamo voi haluta laivan nimen yhdistävän sen yrityksen muuhun laivastoon ja rakentavan yhtenäistä positiivista imagoa. Voi kuitenkin käydä niinkin, että laivan nimi tulee tutuksi ikävistä lööpeistä. TEKSTI JA KUVAT: KIRSI UOla aivojen nimenannon monimuotoisuuden havaitsi Satakunnan ammattikorkeakoulun merikapteenin tutkinnon opinnäytetyötä tehdessään Anu Pietiläinen. Laivan nimen merkitys osana markkinointia, mainontaa, myyntiä ja imagon rakentumista on erittäin tärkeää, etenkin matkustajaliikenteessä operoiville varustamoille. KamPElaSTa lInDaan Pietiläinen selvitti laivojen nimenannon taustoja ja perinteitä, mutta kyseli myös nykyisistä käytännöistä varustamojen edustajilta ja tutki ajantasaisia laivaluetteloita. Näin syntyi varsin hyvä kuva prosessista, jonka lopputuloksena laivan kylkeen saadaan sen ikioma nimi, vaikkapa Pielinen, Europalink, Kampela, Neptun, Linda tai Viking Grace. Nimenannon perusteena on perinteisesti voinut olla paikkakunta, liikennöintialue, henkilönnimi, toimintaa kuvaava tai vaikkapa jokin mytologiasta poimittu nimi. Taikauskoakin on nimiin liitetty. Kansallisuusaate vaikutti nimenantoon 1800-luvulla, ja ensimmäiset FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 5 A ohjusveneet Rauma ja Tornio. Toivottua tilaa on kuvattu sellaisilla nimillä kuin Hoppet, Onni, Toivo, Rauha. Tunnettujen, kunnioitettujen henkilöiden mukaan on annettu nimiä, vaikkapa hallitsijan mukaan, kuten Silvia Regina tai jäänmurtaja Urho presidentti Kekkosen mukaan. Naisten nimet suosiossa G Anu Pietiläinen esitteli meri kapteenintutkinnon opinnäytetyönsä Satakunnan ammattikorkea koulun seminaari tilaisuudessa. suomenkieliset laivannimet olivat Usko ja Toimi. Valtion ensimmäinen jäänmurtaja oli Murtaja. Kansallisuusaatetta ilmensivät myös kalevalaiset nimet, kuten Ilmari, Kaleva, Ahti, Aallotar, Kullervo, Sampo, Tapio, Wellamo. Valtiolla on ollut sukellusvene Iku-Turso ja nykyisinkin liikennöi monitoimialus Louhi. Paikannimet käyttöön 1900-luvun alusta lähtien paikannimien käyttö lisääntyi, kun lähialueiden lisäksi seilattiin pitkiäkin matkoja kaukaisiin maihin. Aluksen nimellä kerrottiin kotisatama tai kohde. Nykyisin paikannimiä hyödyntää mm. Etelä-Suomen Laiva Oy, jonka aluksilla on nimenä Helsingin kaupunginosia tai alueita: Eira, Pasila, Alppila. Yhtyneillä Paperitehtailla oli yrityksen toimintaan liittyneitä nimiä laivoillaan, kuten Lotila, Valkeakoski, Simpele. Nesteen Tervi, Palva ja Purha ovat myös saaria Turun saaristossa ja Enskeri ja Tiiskeri itäisellä Suomenlahdella. Merivoimien aluksissa on perinteisesti suosittu paikannimiä, ja tämän päivän miinalaivoja ovat Pohjanmaa, Hämeenmaa ja Uusimaa sekä 6 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Laivojen nimeäminen naisten mukaan on säilyttänyt suosionsa vuosisadasta toiseen, antiikin Kreikasta tähän päivään. Tämä ilmiö liittynee myös laivan ”sukupuoleen”, eli laiva mielletään useissa yhteyksissä naiseksi. Aila, Laura, Linda ja Marina kuuluvat pitkään historiallisen jatkumoon. Nimi voidaan valita vaikkapa varustamosuvun naisten mukaan, ja aiemmin rakenneltiin yleisnimistä feminiinisiä versioita -tar/-tärpäätteellä: Aallotar, Lainetar. Mytologiset nimet ovat olleet käytössä antiikista lähtien. Nykyään Suomessa näitä nimiä suosii Alfons Håkans, jonka hinaajanimistöstä löytyvät sellaiset kuin Akilles, Atlas, Calypso, Castor, Hector, Herakles, Hermes, Mercurius, Neptun, Pallas, Pegasos, Pollux, Triton ja Zeus. Luonnontieteellisiä nimiä, kuten kasvien ja eläinten innoittamia, on myös perinteisesti ollut runsaasti. Voimalliset Otso ja Kontio ovat osuvasti jäänmurtajia, ja Rajavartiolaitos on nimennyt aluksiaan vesilintujen, kalojen ja vesinisäkkäiden mukaan: Tavi, Telkkä, Tiira, Kuha, Kiiski, Halli, Hylje. Lemmikitkin kelpaavat nimenantajiksi, kuten yhdessä varustamossa on tapahtunut: Tinto, Rolle, Viiru, Fancy. Varustamo päättää Laivan nimestä päättää yleensä varustamon edustaja. Matkustajilta pyydetään myös ehdotuksia ja nimikilpailujakin järjestetään. Muita nimenantoon osallistuvia voivat Pietiläisen saamien tietojen mukaan olla osakkaat, varustamon hallitus tai johtoryhmä, laivan rakennuttajat sekä varta vasten koottu raati. Itse nimenantoprosessi vaihtelee suuresti varustamojen välillä, eikä Pietiläisen mukaan punaista lankaa oikein tahtonut löytyä. Valmiit toimintavaihtoehdot olivat vain yhdellä varustamolla. Toisinaan nimistä käydään äänestyksiä- kin. Nimenanto vaatii myös eripituisen ajan, toisinaan pohditaan pitkään ja toisinaan nimi syntyy kuin ”salama kirkkaalta taivaalta”. Kilpailut ja laajat päättäjäryhmät hidastavat päätöksen syntyä. Grace nimikilpailulla Vikingin nimikilpailu tuotti uudisrakenteelle 23 000 ehdotusta, joista Grace valittiin. Raadin mukaan nimi edustaa tyyliä, designia ja tunnelmaa. Pietiläisen haastatteluissa todettiin, että risteilyliikenteessä laivan nimen pitää olla houkutteleva. Toisaalta muutaman rahtivarustamon edustaja katsoi, että nimellä ei ole merkitystä. Rahtivarustamoissakin yleisesti kuitenkin katsotaan, että laivan nimellä on merkitystä imagoa rakennettaessa. Henkilöstöltä laivan nimiasioista kysyttäessä kanta oli se, että muuten ei nimellä ole väliä, kunhan sitä ei joudu häpeämään. Yhdistävät tekijät ja nimiperheet olivat useiden varustamojen tavoitteena Pietiläisen saamien vastausten mukaan. Liiketoiminnalle katsottiin olevan etua, kun laiva tunnistetaan osaksi varustamoa. Niin on nimetty Kristina Brahen mukaan Kristina Regina ja edelleen Kristina Katarina. Nimien samat alkukirjaimet laivoissa Mimer, Midas ja Misana perustuvat varustamon entiseen nimeen Minicarriers Ab. Hopealinja-varustamonimeen perustuvat puolestaan Silver Moon, Silver Star ja Silver Swan II. Opinnäyte iso ruljanssi Anu Pietiläinen sanoo laivojen nimiasioitten selvittelyn olleen iso ruljanssi. Hän alkoi tehdä opinnäytettään hyvissä ajoin, varasi siihen aikaa opintojen ja työn lomaan ja teki ”kunnon rykäyksiä”. Aihe tahtoi välillä karata käsistä sivupoluille, kun löytyi mielenkiintoisia yksityiskohtia. Lähipiiri kommentoi tekstejä ohjaajan lisäksi ja oli henkisenä tukena. Pietiläinen valmistui merenkulun ammattiin, mihin hän päätti pyrkiä aikoinaan Karibian-risteilijöissä kampaajana toimiessaan. Toista kymmentä vuotta ensimmäisessä ammatissa toimittuaan hän päätteli, että aika aikaa kutakin ja haki merenkulun koulutusohjelmaan ammattikorkeakouluun Raumalle. Nyt hänellä on merikapteenin tutkintotodistus, jonka hän sai virallisessa määräajassa, mikä on varsin harvinaista. Birkan puolimatruusina ja matruusina toimiminen on ollut mieluisaa työtä. – Komentosillalla ehtii vielä olla, maalaaminenkin maistuu vielä, mutta perämieheksi toivon pääseväni. – Laivatyö on mun juttu, maihin en halua töihin. Itämeri kyllä riittää, kun olen jo kolunnut maapalloa eri puolilta, Etelänapamantereellakin olen poikennut, Anu Pietiläinen sanoo. • ESL Shipping Oy hakee palvelukseensa TURVALLISUUS- JA YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖÄ Turvallisuus- ja ympäristöpäällikkönä (DPA) vastaat ESL Shipping Oy:n turvallisuus- ja ympäristöjohtamisjärjestelmistä ja niiden edelleen kehittämisestä. Omaat riittävän työkokemuksen vastaavantasoisista tehtävistä ja sinulla on kansipäällystö-, konepäällystö- tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Kansainvälinen työympäristömme edellyttää sinulta vähintään englannin kielen hyvää suullista ja kirjallista osaamista. Muu kielitaito katsotaan eduksi. Menestyäksesi tehtävässä sinulta vaaditaan hyvien ryhmätyötaitojen lisäksi jämäkkyyttä, oma-aloitteisuutta ja matkustusvalmiutta. Arvostamme positiivista asennetta ja suunnitelmallista otetta työhön sekä kykyä nähdä kokonaisuuksia. Tarjoamme sinulle haastavan ja monipuolisen tehtäväkokonaisuuden hyvän työyhteisön tuella. Toimipaikkasi on Helsingin Lintulahdessa sijaitseva yrityksen pääkonttori. Lähetä hakemuksesi ja ansioluettelosi palkkatoiveineen 7.7.2014 mennessä osoitteeseen [email protected]. Lisätietoja: talousjohtaja Kimmo Valtonen, puh. 09 521 9901. www.eslshipping.com ESL Shipping Oy on Aspo-konserniin kuuluva Itämeren johtava kuivarahteja kuljettava varustamo ja se työllistää yli 200 varustamoalan ammattilaista — operoitavia aluksia yrityksellä on 15. Nykyaikainen kalusto, arktiset olosuhteet osaava henkilöstö ja jatkuva kehitystyö takaavat sen, että ESL Shipping on luotettava merikuljetusten kumppani tänään ja tulevaisuudessa. Tävlingar, funderande, idékläckning Namnet bygger fartygets image Att namnge ett fartyg är ingen rutinsak, utan det kan spenderas mycket tid och besvär på att hitta ett namn. Det kläcks idéer, funderas och ordnas t.o.m. tävlingar för allmänheten. Fartygen ses som individer, som också med sitt namn måste skilja sig från de andra. Å andra sidan vill rederiet kanske att fartygets namn förenar det med företagets övriga flotta och bygger upp en enhetlig positiv image. Det kan dock också gå så att fartygets namn blir bekant i tråkiga löpsedlar. Text och bild: Kirsi Uola D å hon gjorde sitt examensarbete för sjökaptensexamen vid yrkeshögskolan Satakunnan ammattikorkeakoulu fick Anu Pietiläinen erfara hur mångfacetterad namngivningen av fartyg är. Fartygsnamnets betydelse som del av marknadsföringen, reklamen, försäljningen och imagebyggandet är väldigt viktig, särskilt för rederier som opererar i passagerartrafiken. östra Finska viken. I sjöstridskrafternas fartyg har platsnamn traditionellt gynnats och dagens minfartyg är Pohjanmaa, Hämeenmaa och Uusimaa och robotbåtarna Rauma och Tornio. Önskat tillstånd har beskrivits med sådana namn som Hoppet, Onni, Toivo, Rauha. Namn har getts enligt kända och uppskattade personer, t.ex. enligt regenter som Silvia Regina, eller enligt president Kekkonen som isbrytaren Urho. Från Kampela till Linda Kvinnonamn populära Pietiläinen utredde bakgrunden till och traditionerna i namngivningen av fartyg, men frågade också rederiernas representanter om nuvarande praxis och studerade aktuella fartygslistor. Så växte det fram en väldigt god bild av processen vars slutresultat är att det på skeppets sida målas dess helt egna namn, t.ex. Pielinen, Europalink, Kampela, Neptun, Linda eller Viking Grace. Grunden för namngivningen har traditionellt kunnat vara en plats, ett trafikområde, ett personnamn, ett namn som beskriver verksamheten eller t.ex. något namn som plockats ur mytologin. Skrock har också förenats med namnen. På 1800-talet påverkade nationalitetsidén namngivningen, och de första finskspråkiga skeppsnamnen var Usko och Toimi. Statens första isbrytare var Murtaja. Nationalitetstanken uttrycks också i namnen med sitt ursprung i Kalevala, såsom Ilmari, Kaleva, Ahti, Aallotar, Kullervo, Sampo, Tapio, Wellamo. Staten har haft ubåten Iku-Turso och ännu trafikerar multifunktionsfartyget Louhi. Namngivning av fartyg enligt kvinnor har bibehållit sin popularitet genom århundradena, från antikens Grekland till idag. Detta fenomen torde också höra samman man fartygets ”kön”, dvs. fartyget ses i många sammanhang som en kvinna. Aila, Laura, Linda och Marina hör till en lång historisk kedja. Namnet väljs t.ex. bland redarsläktets kvinnor, och tidigare bildades feminina versioner av allmänna namn med tillsatta ändelser: Aallotar, Lainetar. De mytologiska namnen har varit i bruk sedan antiken. Numera gynnar Alfons Håkans i Finland sådana namn, i bogserbåtsnamnen finns sådana som Akilles, Atlas, Calypso, Castor, Hector, Herakles, Hermes, Mercurius, Neptun, Pallas, Pegasos, Pollux, Triton och Zeus. Naturvetenskapliga namn inspirerade av växter och djur har det också traditionellt funnit gott om. De kraftfulla namnen Otso och Kontio är träffande nog isbrytare, och Gränsbevakningsverket har namngett sina fartyg enligt vattenfåglar, fiskar och vattendäggdjur: Tavi, Telkkä, Tiira, Kuha, Kiiski, Halli, Hylje. Också keldjuren duger som namngivare, såsom det skett i ett rederi: Tinto, Rolle, Viiru, Fancy. Platsnamn används I början av 1900-talet ökade bruket av platsnamn, när fartygen förutom i närområdena också seglade långa resor till fjärran länder. Med fartygets namn berättade man vilken hemhamnen eller färdmålet var. Numera utnyttjas platsnamn av bl.a. Etelä-Suomen Laiva Oy, vars fartyg har namn efter stadsdelar eller områden i Helsingfors: Eira, Pasila, Alppila. Förenade pappersfabrikerna hade för sina fartyg namn som hörde samman med företagets verksamhet, såsom Lotila, Valkeakoski, Simpele. Nestes Tervi, Palva och Purha är öar i Åbo skärgård, och Enskeri och Tiiskeri i 8 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Rederiet beslutar Det är i allmänhet rederiets representant som beslutar om fartygets namn. Av passagerarna begär man också förslag, och namntävlingar ordnas. Andra som deltar i namngivningen kan enligt de uppgifter Pietiläinen erhållit vara aktieägarna, rederiets styrelse eller ledningsgrupp, fartygets byggare eller en enkom sammankallad jury. Själva namngivningsprocessen varierar stort mellan rederierna, och Pietiläinen säger att hon inte riktigt kunnat finna någon röd tråd där. Bara ett rederi hade färdiga F Målmedvetet sittande vid datorn gav resultat: Anu Pietiläinens examensarbete blev klart inom planerad tid, såsom också s tudierna i övrigt. allmänt att fartygets namn har betydelse för att bygga upp imagen. Då personalen tillfrågades om fartygens namnfrågor var ståndpunkten den att namnet inte annars hade någon betydelse bara man inte behövde skämmas för det. Enligt de svar Pietiläinen fick är gemensamma faktorer och namnfamiljer många rederiers mål. Det ansågs vara till fördel för affärsverksamheten att fartyget känns igen som en del av rederiet. Så har också Kristina Regina och senare Kristina Katarina namngetts enligt Kristina Brahe. Samma första bokstäver i fartygsnamnen Mimer, Midas och Misana baserar sig på rederiets tidigare namn Minicarriers Ab. På Hopealinja-rederinamnet baserar sig å sin sida Silver Moon, Silver Star och Silver Swan II. Examensarbetet en stor ruljangs v erksamhetsalternativ. Emellanåt röstar man också om namnen. Namngivningen kräver också olika lång tid, emellanåt funderas det länge och emellanåt kommer namnet ”som en blixt från en klar himmel”. Tävlingar och breda beslutsfattargrupper drar ut på beslutsfattandet. Grace med namntävling Vikings namntävling inbringade 23 000 förslag för nybygget, av förslagen valdes Grace. Enligt tävlingsjuryn representerar namnet stil, design och stämning. I Pietiläinens intervjuer konstaterades att fartygets namn måste vara lockande i kryssningstrafiken. Å andra sidan ansåg några fraktrederiers representanter att namnet inte hade någon betydelse. Också i fraktrederierna anser man dock Anu Pietiläinen säger att utredandet av fartygens namnfrågor var en stor ruljangs. Hon började arbeta med sitt examensarbete i god tid, reserverade tid för det i studierna och i arbetet och gjorde ”ordentliga ryck”. Ämnet tänkte emellanåt rymma iväg på sidovägar, när hon hittade intressanta detaljer. Förutom handledaren kommenterade också närkretsen texterna och utgjorde ett psykiskt stöd. Pietiläinen fick sin examen för ett sjöfartsyrke som hon i tiden beslöt söka till då hon var frisörska på Karibienkryssare. Efter att i över tio års tid ha arbetat i sitt första yrke beslöt hon att allt har sin tid och sökte till sjöfartens utbildningsprogram vid yrkeshögskolan i Raumo. Nu har hon sjökaptens examensbetyg som hon fick inom den officiella utsatta tiden, vilket är väldigt ovanligt. Att vara lättmatros och matros på Birka har varit ett trevligt arbete. –På kommandobryggan hinner jag nog ännu vara, jag tycker t.o.m. ännu om att måla, men jag hoppas på att bli styrman. – Skeppsarbetet är min grej, i land vill jag inte arbeta. Östersjön räcker nog till, eftersom jag redan besökt många olika ställen på jorden, jag har t.o.m. gjort en avstickare till Sydpolskontinenten, säger Anu Pietiläinen. • FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9 70 vuotta Normandian maihinnoususta Kesäkuun kuudentena päivänä vuonna 1944, ennen aamunkoittoa, Normandian rannikkoa lähestyi pimeydestä äänettömästi viisikymmentä Waco CG-4R -liitokonetta kuljettaen kukin kahtatoista liittoutuneiden sotilasta Natsi-Saksan miehittämälle Ranskan maaperälle. Kello neljä aamulla Britannian yleisradio BBC lähetti viestin D-Dayn alkamisesta. Petri Kosonen D -Day on sotilastermi operaation käynnistysajankohdalle. Huonon sään takia maailman tunnetuin D-Day viivästyi päivällä, mutta seuraavan viiden kuukauden aikana amerikkalaiset, brittiläiset ja kanadalaiset joukot nousivat Normandian rannikolle 2,5 miljoonan miehen voimin. Sinne rantautui myös 500 000 ajoneuvoa ja neljä miljoonaa tonnia tarvikkeita. Operaatio Overlord Länsiliittoutuneet olivat aloittaneet operaatio Overlordin eli tulevan Yhdysvaltojen presidentin, kenraali Dwight Eisenhowerin johtaman maihinnousun, Le Havren ja Cherbourgin kaupunkien väliselle rannikkokaistaleelle. Kaksi vuotta suunnitellun Normandian maihinnousun 10 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART takana oli vuoden 1942 pidetystä Teheranin konferenssissa alkanut Neuvostoliiton painostus länsirintaman avaamiseksi Saksaa vastaan. Maihinnousuidean isä oli Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill, jonka vastuulla oli ollut myös suuriin tappioihin päättynyttä Gallipolin taistelua edeltänyt maihinnousu Turkissa, ensimmäisessä maailmansodassa, vuonna 1915. Nyt Churchillillä ei ollut varaa epäonnistua. Siksi hän varasi käyttöönsä ajan etevimmät akselivaltojen ulkopuolelta löytyneet tekniset suunnittelijat. Valkosia ristejä ja Daavidin tähtiä Vuosia jatkuneen toisen maailmansodan vuoksi kaikesta oli pulaa. Englantilaisessa sukellus veneessä oli Lontoon bussin dieselmoottori ja H Normandian maihinnousu virtuaalisena. G Tim Beckett, Mulberry-sataman suunnittelijan poika, virtuaalisatamassa. liitokoneiden rungot oli valmistettu puusta. Jo alun perin oli selvää, että maihinnousu ei onnistuisi ilman uhrauksia. Yli puolet liidokeista ja niiden miehistöistä tuhoutui. Liitokoneita seurasivat LCVP- (Landing Craft Vehicle & Personnel) maihinnousuveneet. Niiden rantautuessa, myöhemmin Omaha Beach -peitenimellä tunnetulle rannalle, kaatui nykytietämyksen mukaan jopa 5000 amerikkalaista; monet heistä heti maihinnousuveneiden ramppien laskeuduttua. Rannalla sijaitsee suurin amerikkalainen hautausmaa Euroopassa valkoisine risteineen ja Daavidin tähtineen. Molemminpuolinen murhenäytelmä Lopulta liittoutuneet löivät rantaa hyvistä asemista puolustaneet saksalaiset, ja viikkoa myöhemmin alkoi operoida Englannin kanaalin yli uitettu massiivinen keinotekoinen satama Mulberry B. Betonista ja teräksestä valmistettujen, kierrejaloilla pohjaan ankkuroitujen, mutta vuoroveden takia kelluvien ponttoneiden varaan rakennetun ajoväylän pääinsinöörinä toimi englantilainen Allan Beckett (1914–2005). Omaha Beachin satama ei ehtinyt toimia kuin muutaman päivän, ennen kuin se 16. kesäkuuta tuhoutui kanaalissa riehuneessa kesämyrskyssä, jonka sanotaan olleen pahin kolmeenkymmeneen vuoteen. Tämä vaikeutti suuresti liittoutuneitten huoltoa ja haavoittuneitten evakuointia. Toinen samanlainen satama Arromachesissa onnistui kuitenkin toimimaan siihen asti, kunnes liittoutuneitten valtaamat Antwerpenin ja Cherbourgin satamat saatiin käyttöön. Atlantin valli oli murtunut ja länsiliittoutuneet valtasivat Pariisin 24. elokuuta. Rannikkoa puolustavien saksalaisten miestappiot olivat samaa luokkaa kuin liittoutuneiden yhteensä. Tarkkaa määrää ei koskaan saada tietää, mutta Normandian rannoille kaatui, katosi tai haavoittui yli 400 000 sotilasta sekä ranskalaisia siviilejä. • Teit isäin astumaan – Siinä missä isäni käytti laskutikkua, itselläni on käytössä tietokone. Itsekin tosin käytin tikkua urani alussa, sanoo insinööri Tim Beckett (s.1953). Mutta vaikka olemme molemmat saman alan miehiä, näistä asioista puhuimme vasta hänen viimeisinä vuosinaan, kertoo Mulberry-sataman suunnittelijan poika. Keväällä 2013 ranskalainen virtuaalitodellisuutta tuottava yritys Dassault Systèmes otti yhteyttä Beckettiin ja kouralliseen Normandian maihinnousun veteraaneja. Ensin syntyi dokumenttielokuva jossa yli 90-vuotiaita miehiä vietiin takaisin Normandian taistelupaikoille ja merenpohjaan pienoissukellusveneellä. Beckettin kanssa kaivettiin esiin Normandian maihinnousua edeltävät suunnitelmat. Näistä tärkeimmät olivat Waco-liitokoneiden, maihinnousuveneiden ja tietysti Mulberry-satamien piirustukset. Pariisissa D-Day presentaatio näytettiin yleisölle kuluvan vuoden toukokuussa ja maailmalle se esitetään D-Dayn vuosipäivänä 6.6.2014. – Emme ole ajatushautomo, think tank, vaan do tank, sanoo Mehdi Tayoubi, Dassault Systèmesin varapuheenjohtaja. Yritys on kieltämättä tehokas tuottamaan historiallisia spektaakkeleja tietokonepelien sukupolvelle. Tayoubi painottaa Dassaultin simulaatiohuoneiden olevan ensisijaisesti koulutuksellisia. Viihteellinen puoli ei voi kuitenkaan olla pistämättä silmään, oli kyse sitten Kheopsin pyramidista, historiallisesta Pariisista tai toisen maailmansodan ratkaisevien taisteluiden valmistelusta. Tayoubi korostaa tiiminsä kansainvälisyyttä. Tällä kertaa D-Dayn suunnittelussa oli mukana myös saksalaisia, hän sanoo. • FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 11 Petri Kosonen 70 år sedan landstigningen i Normandie Före gryningen den sjätte juni år 1944 gled femtio Waco CG-4R-glidflygplan ljudlöst ur mörkret fram mot den normandiska kusten, var och en av dem transporterade tolv av de allierades soldater till fransk mark ockuperad av Nazityskland. Klockan fyra på morronen sände Britanniens rundradio BBC ut ett meddelande om att D-Dagen inletts. D – Dagen är en militärterm för en operations inledningstidpunkt. P.g.a. det dåliga vädret försenades världens mest kända D-Dag med ett dygn, men under de följande fem månaderna landsteg amerikanska, brittiska och kanadensiska trupper på den normandiska kusten med en styrka av 2,5 miljoner man. Där landsattes också 500 000 fordon och fyra miljoner ton utrustning. OPERaTIOn OVERlORD De västallierade hade inlett operation Overlord, dvs. landstigningen på kustremsan mellan städerna Le Havre och Cherbourg under ledning av USA:s blivande president, general Dwight Eisenhower. Bakom den i två års tid planerade landstigningen i Normandie låg påtryckningen från Sovjetunionens sida, som de hade inlett vid Teherankonferensen år 1942, att få västfronten mot Tyskland öppnad. Far till landstigningsidén var Storbritanniens premiärminister Winston Churchill, som på sitt ansvar också hade landstigningen i Turkiet under första världskriget år 1915, vilken hade föregått Gallipolstriden som slutade i stora förluster. Nu hade Churchill inte råd att misslyckas. Därför anlitade han den tidens främsta tekniska planerare man kunde fi nna utanför axelstaterna. VITa KORS Och DaVIDSSTJÄRnOR P.g.a. andra världskriget som pågått i många år var det brist på allting. Engelska u-båtar hade dieselmotorer från Londonbussarna och glidflygplanens skrov var tillverkade av trä. Redan från första början stod det klart att landstigningen inte kunde lyckas utan uppoffringar. Över hälften av glidflygplanen och deras manskap förstördes. Glidflygplanen följdes av LCVP- (Landing Craft Vehicle & Personnel) landstigningsbåtar. Då dessa tog i land på stranden, som senare blev känd under täcknamnet Omaha Beach, stupade enligt dagens uppgifter upp till 5000 amerikaner, många av dem genast då landstigningsbåtarnas ramper sänktes. På stranden ligger den största amerikanska gravgården i Europa med sina vita kors och Davidsstjärnor. 12 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART TRaGEDIER På BÄGGE SIDOR De allierade besegrade till slut tyskarna som försvarat stranden i goda ställningar, och en vecka senare inledde den massiva konstgjorda hamnen Mulberry B, som bogserats över Engelska kanalen, sin verksamhet. Engelsmannen Allan Beckett (1914-2005) var huvudingenjör för detta brohuvud byggt på betong- och stålpontoner som var förankrade i bottnen med skruvben, men var flytande för tidvattnets skull. Omaha Beach hamn hann inte fungera i mer än några dagar innan hamnen den 16 juni förstördes i en sommarstorm som härjade i kanalen och som sades ha varit den värsta på trettio år. Detta försvårade storligen de allierades underhåll och evakueringen av de skadade. Den andra motsvarande hamnen i Arromaches lyckades dock fungera ända tills man kunde ta i bruk Antwerpens och Cherbourgs hamnar som ockuperats av de allierade. Atlantvallen hade brustit och de västallierade erövrade Paris den 24 augusti. Förlusterna för tyskarna som försvarade kusten låg i samma klass som de allierades förluster sammanlagt. Exakta uppgifter får vi aldrig veta, men vid den normandiska kusten stupade, försvann eller skadades över 400 000 soldater och franska civila. • F Tim Beckett, sonen till mulberryhamnens planerare, i den virtuella hamnen. H Krigsutrustning flyttas via den flytande mulberryhamnen till stranden. H Ritningarna till Waco glidflygplanet som startade DDagen. I faderns spår – Där min far använde räknesticka använder jag själv dator. Själv använde jag nog också sticka i början av min karriär, säger ingenjör Tim Beckett (f. 1953). Men fastän vi båda verkade i samma bransch var det först under hans sista år vi talade om de här sakerna, berättar sonen till Mulberry-hamnens planerare. Våren 2013 tog det franska företaget Dassault Systèmes, som planerar virtuella verkligheter, kontakt med Beckett och med en handfull veteraner från landstigningen i Normandie. Först blev det en dokumentärfilm, där över 90-åriga män fördes tillbaka till stridsplatserna i Normandie och till havsbottnen i en liten u-båt. Tillsammans med Beckett letade man fram planerna som föregick landstigningen i Normandie. De viktigaste av dem var ritningarna på Waco- glidfl ygplanen, landstigningsbåtarna och förstås Mulberry-hamnarna. I Paris visades D-Dag -presentationen för publiken i maj i år och för världen visades den på årsdagen av D-Dagen 6.6.2014. – Vi är ingen tankesmedja, think tank, utan do tank, säger Mehdi Tayoubi, viceordförande för Dassault Systèmes. Företaget är onekligen effektivt att producera historiska spektakel för dataspelsgenerationen. Tayoubi poängterar att Dassaults simulatorrum i första hand är till för utbildning. Underhållningssidan är dock mycket framträdande, det må sedan vara fråga om Kheopspyramiden, det historiska Paris eller förberedelserna för andra världskrigets avgörande strider. Tayoubi poängterar sitt teams internationalitet. Denna gång var det också tyskar med i planerandet av D-Dagen, säger han. • FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 13 Lukuvinkki hIlKKa KOTKamaa Hurjia tarinoita Itä-Uudenmaan pirtuajoista Kieltolaki säädettiin 1919 hyvässä tarkoituksessa, kansan raitistamiseksi, mutta koko juttu meni täysin pieleen. Kansa rupesi juomaan kahta kauheammin ja entistä väkevämpiä juomia. Lakien kunnioitus väheni ja pahimmassa tapauksessa perheiden talous meni kuperkeikkaa, alkoholismi ja kurjuus lisääntyi. S alakuljetus teki monista tavallisista kalastajista, merenkulkijoista ja viljelijöistä poliisien jahtaamia rikollisia. Näitä hurjia tarinoita on koottu tuoreeseen kirjaan Vilda östern är ej som förut – Berättelser om spritsmuggling under förbudstiden i östra Nyland. maan historiasta kausi, josta ei puuttunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita: pirtun salakuljetus! KaIKKI mUKana Hankkeesta innostui toimittaja Keth Strömdahl, joka ryhtyi etsimään Itä-Uudeltamaalta haastateltavia, muistelijoita pirtuajan silminnäkijöistä ja heidän lapsistaan. Haastateltavista hän karsi 15, tullimiehiä, salakuljettajia ja muita saariston ihmisiä. Heitä löytyi Pernajasta, Porvoosta, Loviisasta, Kotkasta, Sipoosta jne, koko Itä-Uudenmaan rannikolta. – Aineistoa oli sikäli helppo hankkia, kun lähes jokaisella oli kokemusta salakuljetuksesta naiset ja lapset mukaan lukien. Samalla selvisi, että kyse ei ollut saaristolaisten rikollisista taipumuksista, vaan kasvualustana oli köyhyys, työttömyys, talouslama ja sosiaalisen turvaverkon lähes täydellinen puuttuminen. Hyvinvointivaltiossa eläneen nykyihmisen on kenties vaikea ymmärtää, miksi rikollinen toiminta levisi niin laajalle, mutta kyse oli pikemminkin leivästä pöytään kuin lainkuuliaisuudesta. KOKO KETJU SaI OSanSa – Kirjan idea tulee oikeastaan EU:lta, jossa oli hankerahaa turismin kehittämiseksi. Rahalla oli tarkoitus kehitellä tarinoita, joiden avulla matkailijoille kerrottaisiin alueen mielenkiintoisesta menneisyydestä – suuren maailman malliin. Varsin pian muistui mieleen Itä-Uuden- 14 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Tilastoja salakuljettajista ei ole, vain arvio, jonka mukaan toiminnassa oli 100 000 – 160 000 henkeä eri rooleissa. Oli suuret pirtukuninkaat, kanisterikuskit, mereltä tavaran maihin tuovat rengit ja toisaalla poliisit ja tullimiehet. Pirtu tuotiin ulkomailta isoilla aluksilla ulapalle, kansainvälisille vesille. Sieltä tavara rahdattiin pienemmillä pirtujaaloilla ulkosaaristoon edelleen pikkualuksilla autoihin ja hevoskyytiin sisämaahan. Jokaisella oli työssä tehtävänsä, lapsillakin vartijan ja varoittajan osa. Kuljetuksessa käytettiin mielikuvitusta, perunasäkeistä maitokannuihin. Kuljetusreitit International Seminar for Maritime Safety and the Environment 2014 keräsi ItäUudeltamaalta haastateltavia, muisteli joita pirtuajan silminnäki jöistä ja heidän lapsistaan. © iStock 2014 / mrPliskin F Keth Strömdahl maissa olivat syrjäteitä ja metsäpolkuja, joissa poliisit eivät liikkuneet. Hevoset ja autot kuljettivat pirtua avoimesti kanistereissa tai salalokeroissaan. VIISaaT Ja TyhmÄT SalaKUlJETTaJaT Tyhmimmät ryyppäsivät suoraan kuormasta, pelasivat talonsa ja ajoivat perheensä maantielle. Fiksuimmat keräsivät rahat pääomaksi myöhempää yritystoimintaa varten. Monia suomalaisia yrityksiä on perustettu salakuljetusrahoilla bussifi rmoista konepajayrityksiin ja veneveistämöihin. naISET VOITTIVaT laIn Kieltolaki kumottiin 1932 ja viina siirtyi vastaperustetun Alkon hyllyille. Suuri syy kieltolain muutokseen oli naisten 1931 käynnistämä avoin protesti, kun he näkivät omin silmin viinankuljetuksen seuraukset, alkoholismin ja perheiden hädän. Lakia vastaan käynnistettiin nimienkeräys ja 70 prosenttia Suomen kansasta halusi eroon epäonnistuneesta säädöksestä. Kansa ei ollut raitistunut ja valtio oli menettänyt melkoiset verotulot. Kieltolaista luopuminen helpotti Suomessa tuolloin muutenkin vallitsevia kireitä tunnelmia, kansa oli jakautunut räikeästi kahtia, Lapuan liike oli voimissaan ja sisällissodan haavat olivat vielä avoinna. Vain 10 prosenttia salakuljetetusta viinasta oli saatu poliisin huostaan. Lainkuuliaisuus palasi saaristoon. • The seminar is FREE of charge and anyone interested in marine safety and the environment is more than welcome! Wednesday 23rd of July Researcher Workshop for Improving Maritime Safety How can science improve maritime safety? What is the state of the art in the maritime safety research? What does the EU Strategy for the Baltic Sea Region add to the table? Find out more about these themes and participate in the international researcher workshop! Thursday 24th of July Maritime Safety and the Environment – International Seminar As one of the Gulf of Finland Year main events in maritime safety, this seminar brings together high-level experts, scientists and decision makers in Kotka to discuss the challenges of enhancing maritime safety. Invited speakers from e.g. EMSA and the leading universities in maritime research will shed light on this highly topical question. You are welcome to participate! The seminar will be held at Maritime Centre Vellamo, Kotka. Register online today! MORE INFORMATION ABOUT ALL THESE EVENTS www.merikotka.fi Lästips Vilda berättelser om spritsmugglingen i östra Nyland hIlKKa KOTKamaa Förbudslagen stiftades 1919 i den goda avsikten att göra folket nyktrare, men hela idén gick fullständigt åt skogen. Folket började supa dubbelt så mycket och använda allt starkare drycker. Respekten för lagen minskade, och i värsta fall gick familjernas ekonomi omkull, alkoholismen och misären ökade. S mugglingen gjorde att många vanliga fi skare, sjöfarare och jordbrukare blev brottslingar jagade av polisen. Dessa vilda berättelser har samlats i den nyutkomna boken Vilda Östern är ej som förut – Berättelser om spritsmuggling under förbudstiden i östra Nyland. – Idén till boken kommer egentligen från EU, där det fanns projektpengar för utvecklandet av turismen. Avsikten var att med pengarna utveckla berättelser, med vilka man för turister kunde berätta om områdets intressanta forntid – såsom i stora världen. Väldigt snabbt drog man sig till minnes en tid i östra Nylands historia som inte saknade fart och farliga situationer: spritsmugglingen! alla VaR mED Redaktören Keth Strömdahl blev intresserad av projektet och började söka intervjuobjekt i östra Nyland, personer som hade minnen som ögonvittnen till spritsmugglingen och barn till dem. För intervjuerna valde hon ut 15 personer, tullare, smugglare och annat skärgårdsfolk. De var bl.a. från Pernå, Borgå, Lovisa, Kotka, Sibbo, dvs. från hela den östnyländska kusten. – Materialet var på så vis lätt att skaffa att nästan alla hade erfarenheter av smugglingen, kvinnor och barn medräknade. Samtidigt framgick det att det inte var fråga om skärgårdsbornas kriminella benägenheter, utan grogrunden till smugglingen var fattigdomen, arbetslösheten, de dåliga ekonomiska tiderna och det så gott som fullständigt obefi ntliga sociala skyddsnätet. Dagens människa som levt i en välfärdsstat har kanske svårt att förstå varför den kriminella verksamheten spred sig så brett, men det var snarare fråga om bröd på bordet än om laglydighet. hEla KEDJan FIcK SITT Det fi nns ingen statistik på smugglingen, utan bara en uppskattning att antalet inblandade var 100 000 – 160 000 personer i olika roller. Det fanns stora spritkungar, kanisterkuskar, hantlangare som förde varorna från vattnet upp på land, och sedan å andra sidan poliserna och tullarna. Spriten kom från utlandet med stora fartyg till öppna internationella vatten. Därifrån fraktades varan med mindre spritskutor till den yttre skärgården, sedan vidare med småbåtar och till sist med bilar och hästskjutsar till inlandet. Alla 16 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART hade sina uppgifter i arbetet, också barnen hade en roll som vakter och varnare. I transporterna användes fantasin, med allt från potatissäckar till mjölkstånkor. Transporterna på land gick längs små sidovägar och skogsstigar där inga poliser rörde sig. Hästarna och bilarna transporterade spriten öppet i kanistrar eller i lönnfack. KlOKa Och DUmma SmUGGlaRE De dummaste söp direkt ur lasten, spelade bort sina hus och drev sin familj ut på landsvägen. De fi ffigaste samlade pengarna till ett kapital för senare affärsverksamhet. Många fi nländska företag har grundats med smugglarpengar, allt från bussfi rmor till mekaniska verkstäder och båtbyggerier. KVInnORna Vann öVER laGEn Förbudslagen upphävdes 1932 och spriten flyttade till nygrundade Alkos hyllor. Den största orsaken till att förbudslagen ändrades var den öppna protest som kvinnorna startade år 1931, efter att de med egna ögon hade kunnat se följderna av sprittransporterna, alkoholismen och familjernas nöd. En namninsamling startades, och 70 procent av Finlands folk ville bli av med den misslyckade lagen. Folket hade inte blivit nyktrare, och staten hade förlorat betydande skatteinkomster. Upphävandet av förbudslagen lättade på den annars rådande spända stämningen i Finland, folket hade delats skarpt itu, Lapporörelsen var stark och såren från inbördeskriget hade inte ännu läkts. Endast 10 procent av den smugglade spriten hade polisen kunnat lägga beslag på. Laglydigheten återvände till skärgården. • SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 1 13 2 13 SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 3 13 Merimiesten tatuoinneista näyttely s. 5 – 7 En utställning om sjömanstatueringar s. 8 – 9 MARKO LÖYTÖKORPI ja JANI LAMPIOLA: kuljetusvahingot koulutuksessa s. 6 - 11 Hallitusvaalien ehdokasasettelu käynnissä s. 28 – 29! MARKO LÖYTÖKORPI och JANI LAMPIOLA: Transportskadorna i utbildningen s. 12 - 17 Kjell Jonasson ajaa sisään m/s Finlandia11a s. 10 - Styrelsevalets kandidatuppställning pågår s. 28 – 29! jäsentietoa medlemsinfo Kari Outinen muistelee meriuraansa s. 14 – 16 Kari Outinen berättar om sin sjömanskarriär s. 18 – 19 Kjell Jonasson kör in m/s Finlandia s. 12-13 jäsentietoa medlemsinfo Maja Bauge johtaa Oslon Kon-Tiki museota s. 18 – 23 Maja Bauge leder Kon-Tiki Museet i Oslo s. 24 – 26 • Vuosikertomus • Årsberättel sen • Vuosikertomus Årsbe • rättelsen • Merenkulku SuomenMerenku SuomenMerenkulku SuomenMerenkulku lku FinlandsSjöfart FinlandsSjöfart FinlandsSjöfart 4 13 s Tall Ships Race – 13 uma s. 12 – Suomen suurin kesätapaht Tall Ships Races nemang s. 14 – Finlands största sommareve 5 13 6 13 Merikapteeni HENRY MÖLLER muistelee Panaman kanavaa s. 5-10 HEIDI TAUR IAINE näkee valoa tulevaisuudessaN s. 22 – 23 Sjökapten HENRY MÖLLER minns Panama kanal s. 11-15 HEIDI TAUR IAINE N ser ljus i framtiden s. 24 – 25 VUOSIKERTOMUS 2013 Uusi hallitus ja uudet kuviot Vuosi oli hallitusvaalivuosi. Ehdokkaita oli ilahduttavan runsaasti ja nimenomaan nuoria. Hallituksen ulkopuolelle jäi varahenkilöitä mahdollisten poislähtijöiden tilalle. Uusi hallitus järjestäytyi ensimmäiseen kokoukseensa 12.12.2013. Uusi hallitus vaihtui ja nuorentui huomattavasti. Heti alkoivat uudet tuulet puhaltaa tes- neuvotteluja koskien. Perustettiin tes-työryhmä, joka hoitaa neuvottelut. Suomen kauppalaivasto jatkoi kasvuaan ja uusia työpaikkoja syntyi lisää. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 17 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 20 SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 20 SLPL:n vuosikertomus toimintavuodelta 2013 Sopimukset Keskusjärjestöt pääsivät sopuun uudesta kolmivuotisesta sopimuksesta, joka alkaa 1.3.2014. Suomen Laivanpäällystöliitto ei vielä vuoden loppuun mennessä ollut päässyt kyseiseen sopimukseen. Valtion sopimusala (Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi ja Liikennevirasto LiVi) Virkasuhteiset Ulkomaanliikenne Sopimus voimassa 28.2.2014 asti. Palkat perustuvat vaativuustasoon ja henkilökohtaiseen työsuorituksen tasoon. 1.3.2013 taulukkopalkkoja korotettiin 1,9 % ja euromääräisiä lisiä korotettiin 1,9 %. Vuoden aikana tehtiin sekamiehityssopimuksia Suomeen hankittuihin uudisrakennuksiin ja käytettynä ostettuihin aluksiin. Luontaisetuja korotettiin 2,4 % vuoden alussa. Kunnan sopimusala Ulkomaanliikenteen pientonnisto Palkkoja korotettiin ulkomaanliikenteen korotusten mukaisesti 1.3.2013. Ulkomaanliikenteen pientonniston sopimus on voimassa 28.2.2014 asti. Luontaisetuja korotettiin 2,4 % vuoden alussa. Virka- ja työsopimussuhteiset m/s Katariinan sopimus Sopimus voimassa 28.2.2014 asti. Korotukset yleisen linjan mukaiset 1,9 %, mutta vähintään 43e 1.3.2013 alkaen. Kunnalliset satamajäänsärkijät Sopimus voimassa 31.3.2014 asti. Palkkoja korotettiin 1.3.2013 1,9 %, kuitenkin vähintään 41 e. Lisien korotus 1,9 %. Ålands Landskapsregering Kotimaanliikenne Vuonna 2012 solmittu päälliköiden sopimus oli voimassa koko vuoden ajan. Samoin kuin 2010 perämiesten osalta sovittu sopimus raamikorotuksilla korotettuna. Suomen Lauttaliikenne Oy - Finferries Sopimusta on jatkettu 28.2.2014 asti. Palkkoja korotettiin kuitenkin 1.3.2013 1,9 %. Sama korotus tuli myös euromääräisiin lisiin. Luontaisetuja korotettiin vuoden alussa 2,4 %. Koulutustoiminta Ammattikoulutus Rasila Sopimus on voimassa 28.2.2014 asti. Taulukkopalkkoja korotettiin 1,9 %, kuitenkin vähintään 43 eurolla. Euromääräisiä lisiä korotettiin 1,9 %. Luontaisetuja korotettiin 2,4 % vuoden alussa. Kotimaanliikenteen matkustaja alukset Sopimus on voimassa 28.2.2014 asti. Taulukkopalkkoja korotettiin 1.3.2013 lukien 1,9 % yleiskorotuksella. Euromääräisiä lisiä yleiskorotuksen 1,9 % mukaan. Suomenlinnan Liikenne Uusi sopimuskausi on 1.2.2012 – 28.2.2014. Taulukkopalkkoja korotettiin 2,4 %, päällystön palkkoja kuitenkin vähintään 51 eurolla ja miehistön taulukkopalkkoja vähintään 43 eurolla. Valtion yhtiöt Liitto on opetusministeriön alaisuudessa toimivassa Merenkulun koulutustoimikunnassa. Lisäksi liitto oli mukana myös Merenkulun tutkintatoimikunnassa. Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiön hallituksen jäsenyys kuului myös liiton toimintaan. Rauman Ammattioppilaitoksen neuvottelukunnan, Satakunnan Ammattikorkeakoulun neuvottelukunnan, Turun merenkulun oppilaitoksien neuvottelukunnan ja Kotkan merenkulkualan oppilaitosten neuvottelukunnan jäsenyydet kuuluvat myös liiton edustuksiin. Liitolla on jäsenyys Meriturvan johtokunnassa. Liitto on ollut edustettuna Merenkulun koulutus- ja tutkimuskeskuksen neuvottelukunnassa (MKK) ja myös kannatusyhdistyksen hallituksessa. Järjestökoulutus Liitto järjesti yhdessä Suomen Konepäällystöliiton kanssa luottamusmieskurssin syksyllä Tallinnassa. Kurssilla oli mukana ulkomaanliikenteen- ja kuntapuolen luottamusmiehiä. Vuoden aikana pidettiin yksi luottamusmieskokous yhdessä Konepäällystöliiton kanssa. Kokouksissa käsiteltiin liittojen sopimustoimintaa. Arctia Shipping Oy Sopimus voimassa 28.2.2015 asti. Taulukko-ja kokonaispalkkoja korotettu 1.3.2013 1,9 % mukaan. Euromääräiset lisät korotettu 1,9 %. Finnpilot Kansainvälinen toiminta Kansainväliset järjestö Uusi sopimus voimassa 1.3.2012-31.3.2014. Yleiskorotus 1.4.2013 1,3 %. Taulukkopalkkoja ja euromääräisiä lisiä korotettiin 1,3 %. ITF Meritaito Oy Vuoden aikana liitto on osallistunut ITF:n (International Transport Workers Federation) kokouksiin seuraavasti: Maritime Safety Committee, Seafarers Section ja International Officers Forum. Sopimus voimassa 28.2.2014 asti. Taulukkopalkkoja korotettu 1.3.2013 1,9 % kuitenkin vähintään 35 e. Euromääräiset lisät korotettu 1,9 %. 18 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART KAF Liitto on mukana päällikköjäseniensä osalta Lontoossa päämajaansa pitävässä IFSMA:ssa (International Federation of Shipmasters Associations). Järjestö pitää kerran vuodessa yleiskokouksen, johon liiton päällikköjen edustaja osallistui. Liitto oli mukana yhdessä Kuljetusalojen federaatio KAF:n kokouksessa kuluneena vuonna. Pohjoismaat Liitto on osallistunut yhteen Pohjoismaisen kuljetustyöntekijöiden Federaation kokoukseen kuluneena vuonna. Tärkein pohjoismainen yhteistyö liiton kannalta tapahtui Pohjoismaisen Laivanpäällystökongressin, NFBK:n piirissä. NFBK koostuu kaikkien pohjoismaiden laivanpäällystöliitoista. Vuoden aikana pidettiin kaksi kokousta, yksi keväällä Färsaarilla ja toinen syyskuussa Suomessa. Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita ja vertailtiin eri liittojen tekemiä sopimuksia. ETF Liitto ei osallistunut vuoden aikana ETF:n (European Transport Workers Federation) kokouksiin. IMO Liitto osallistui vuoden aikana muutamiin IMO:n (International Maritime Organisation) kokouksiin osana Suomen delegaatiota. Olimme mukana seuraavissa kokouksissa: MSC (Maritime Safety Committee), STW (Subcommittee On Standards of Training and Watchkeeping) ja COMSAR (Subcommittee on Radiocommunications and Search and Rescue). Liiton edustaja oli mukana kokouksissa muodostetuissa työryhmissä. Järjestöyhteistyö Suomen Satamapäällystöyhdistys Suomen Satamapäällystöyhdistys ry on yhteistyössä liiton kanssa pyrkinyt valvomaan ja ajamaan satamapäällystön etuja. Hallinto Vuosikokous Helsingissä Liiton sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 26.11.2013 Radisson Blu Seaside Hotellissa Helsingissä. Kokouksessa oli läsnä yhteensä 20 varsinaista jäsentä ja 8 kannattajajäsentä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Tapio Gardemeister ja varapuheenjohtajana Bo Gyllenberg. Avajaispuheen piti toiminnanjohtaja Risto Blomquist. Vuosikokous hyväksyi vuosikertomuksen ja vuoden 2012 tilinpäätöksen ja vahvisti hallituksen laatiman talous- ja toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2014. Siinä varsinaisten jäsenten jäsenmaksu pysyy ennallaan 1,4 prosentissa ja kannattajajäsenten jäsenmaksu ennallaan 70 eurona. Vuosikokous vahvisti hallitusvaalien tuloksen missä hallitukseen valittiin 14 jäsentä. Liiton puheenjohtaja Veikko Engren jakoi liiton kunniamerkin seuraaville henkilöille: Ilmari Aro, Niclas Bruun-Riegels, Stig Sundberg, Juha Suominen, Mirjam Tuisku ja Hannu Vartiainen. Kokous hyväksyi hallituksen laatiman esityksen julkilausumaksi ja päätti, että vuoden 2014 vuosikokous pidetään Kemissa jm Sammolla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Liitolla on edustus STTK:n hallituksessa ja valtuustossa. STTK on vuoden aikana tukenut monipuolisesti jäsenliittojaan edunvalvonnassa. Liitto on mukana STTK:n edunvalvonta- ja järjestötoimikunnissa. Lisäksi olimme mukana nuorisotoiminnassa soveltuvin osin. STTK-logistiikka STTK-logistiikka ryhmässä ovat edustajina keskusjärjestöön kuuluvat kuljetusaloihin osallisina olevat liitot. STTK-logistiikka on merenkulkualan päällystöliittojen perustama yhteisö, jonka perusteella puheenjohtajuus on näiden liittojen hallussa. Kuluneena vuonna puheenjohtajuus on ollut Suomen Laivanpäällystöliitolla. STTK-logistiikka toimii asiantuntijaelimenä logistisissa kysymyksissä ja pyrkii olemaan aktiivinen toimija tällä sektorilla. Palkansaajajärjestö Pardia Liitto on edustettuna Pardian hallituksessa. Pardian kautta liitto valvoo valtion eri hallinnon aloilla ja liikelaitoksissa toimivien virka- ja työsopimussuhteisten jäsentensä etuja. Tekniikka ja Terveys KTN ry. Liitto valvoo KTN ry:n kautta kunta-alalla toimivien virkaja työsopimussuhteisten jäsentensä etuja. Liitolla on edustajat KTN:n hallituksessa, TS-valiokunnassa ja KV-TES-valiokunnassa. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 19 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 20 IFSMA • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 20 Hallitus Liiton vanha hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Silloin Veikko Engren toimi hallituksen puheenjohtajana ja Kristian Heiskanen varapuheenjohtajana. Hallituksen teknisenä sihteerinä toimi taloussihteeri Harriet Björkqvist. Liiton uuden hallituksen järjestäytymiskokous oli joulukuussa ja siinä valittiin hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Kristian Heiskanen ja varapuheenjohtajaksi Kai Terimaa. Vuosille 2014–2017 valittu hallitus koostuu 14 jäsenestä. Tiedotus Suomen Merenkulku-lehti Laivanpäällystöliiton tiedotus oli nettisivujen lisäksi pitkälti Suomen Merenkulku-Finlands Sjöfart-lehden varassa. Lehden teki toimittaja Hilkka Kotkamaa ja ulkoasusta vastasi graafikko Tarja Lehtinen. Lehden painoi helsinkiläinen painotalo Miktor Oy. Ilmoitushankkijana oli TJM-Systems, jossa ilmoituksia lehteemme hankkii Sari Aarnio. Lehti ilmestyi kuusi kertaa vuoden aikana. SLPL:n hallitus 2014–2017/ 31.12.2013 Barck Patrik, Björkell Martin, Granell Kenneth, Heiskanen Kristian, Kettunen Markku, Kosonen Kari, Lindström Ulf-Peter, Lunkka Santeri, Mäkelä Matleena, Ramsland Johan, Seligson Niclas, Stenbäck Dan, Tauriainen Heidi, Terimaa Kai. Toimeenpaneva valiokunta Hallituksen toimeenpaneva valiokunta kokoontui vanhassa kokoonpanossaan vuoden aikana yhdeksän kertaa. Uusi TPV ehti vielä kokoontua kaksi kertaa puhelinkokoukseen. TPV:n kokoonpano 31.12.2013 Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Heidi Tauriainen ja Kai Terimaa. Sääntöjen mukaan toiminnanjohtaja ja varatoiminnanjohtaja osallistuvat TPV:n toimintaan jäseninä. TPV:n teknisenä sihteerinä toimi taloussihteeri Harriet Björkqvist. Johtoryhmä Liiton hallituksen vuonna 1998 perustaman johtoryhmän jäseniä ovat liiton hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja varatoiminnanjohtaja. Johtoryhmä kokoontui toimintavuoden aikana tarvittaessa ja käsitteli liiton talouteen ja toimintastrategiaan liittyviä asioita. Henkilöstötyöryhmä Hallitus perusti marraskuussa 2013 henkilöstötyöryhmän joka koostuu seuraavista jäsenistä: Patrik Barck, Harriet Björkqvist, Kenneth Granell, Kristian Heiskanen ja Petri Suominen. Henkilöstötyöryhmä kokoontui kerran vuoden aikana. Piirit Liiton piirit ovat: Ahvenanmaa, Helsinki, Kotka, Oulu, Rauma, Saimaa, Tampere, Turku ja Vaasa. Turun piirissä vaihtui piiriasiamies ja uudeksi piiriasiamieheksi valittiin Jussi Mäkitalo. Muissa piireissä vanhat piiriasiamiehet jatkoivat toimintaansa. Piirit ovat valinneet liitolle edustajat alueensa STTK:n aluetoimi kuntiin. Liiton asiamiehet ovat vuoden aikana käyneet piirikokouksessa kertomassa merenkulun ajankohtaisista asioista. Normaalien piirikokousten lisäksi ovat piirit mm. järjestäneet joulujuhlia ja rapuillallisia. Piirit ovat myös myöntäneet alueellaan toimiville merenkulun oppilaitoksille avustuksia urheilu- ym. matkoja varten. Keskusteluissa on käsitelty merenkulun ajankohtaisia aiheita. 20 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Kotisivut Liitolla kotisivut ovat osoitteessa www.seacommand.fi. Sivuilla tiedotetaan mm. kokousten päätöksistä, piirikokouspäivistä, vakuutuksista, liiton mökeistä jne. Sieltä löytyvät myös liittymis-, jäsenmaksuvapautus- ja kannattajajäsenhakemuskaavakkeet. Sivuilla toimii myös nettikauppa, jonka kautta voi tilata liiton jäsentuotteita. Liiton taloussihteeri ylläpitää sivuja. Henkilöstö ja toimisto Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki. Vuoden aikana tapahtui yksi henkilöstömuutos liiton toimistossa kun Johan Ramsland valittiin määräaikaiseksi asiamieheksi. Vuoden lopussa kuului henkilökuntaan: toiminnanjohtaja Risto Blomquist, varatoiminnanjohtaja Petri Suominen, asiamies Johan Ramsland, taloussihteeri Harriet Björkqvist ja toimistonhoitaja Mirjam Tuisku. Suomen Merenkulku-lehden toimitussihteerinä toimi Hilkka Kotkamaa. Jäsenpalvelu Liitto on kustantanut liiton alle 70-vuotiaille Suomessa vakinaisesti asuville jäsenille vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutuksen. Liiton jäsenillä on myös vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Vakuutuksista on sovittu IF vakuutusyhtiön kanssa. Järjestön IF -sopimuksella on mahdollista saada alennuksia myös muihin vakuutuksiin. Jäsenille tilattiin vuoden 2014 taskukalenteri, joka julkaistiin yhdessä Suomen Konepäällystöliiton kanssa. Liitto on vakiintuneen tavan mukaan myöntänyt kaikille merenkulkuoppilaitoksille stipendit jaettaviksi merenkulkuoppilaitoksissa opiskeleville oppilaille opettajakunnan harkinnan mukaan. Liitto on myös myöntänyt matkastipendejä merikapteeniluokille. Osa stipendikuluista on katettu liiton apuraha- ja stipendirahaston tuotoilla. Kertomusvuoden aikana liitto teetti tilauksesta merikapteenin sormuksia sekä myi surunvalittelu- ja onnitteluadresseja, veneviirejä, solmioneuloja, jäsenmerkkejä, Helka Miettinen luovuttaa avaimet mökeillä kävijöille. Tarvittaessa mökeillä on tehty pieniä kunnostustöitä sekä uusittu varustetasoa. Saimaan piiri järjesti toukokuussa kevätkokouksen yhteydessä kunnostus- ja maalaustalkoot. Jäsenmäärä Sulkavan mökit Liitolla on Sulkavan kunnassa 81 hehtaarin tilat, joilla sijaitsee neljä vuokramökkiä saunoineen. Myllyjärven ja Varmarannan mökit vuokrataan ympäri vuoden, mutta Jaatila ja Suvitupa ovat ainoastaan kesäkäytössä. Käyttöviikkoja liiton mökeille kertyi: Myllyjärvi 15 varausta, Varmaranta 26 varausta, Jaatila 6 varausta ja Suvitupa 5 varausta. Mökkejä vuokrataan lomasesongin aikana kokonaisina viikkoina ja muulloin voi varata vaikkapa pelkän viikonlopun. Varmarannan kaivon kanssa on ollut ongelmia, koska veden rautapitoisuus on ylittänyt talousvedelle annetun suosituksen. Juoma- ja ruoanlaittovesi on jouduttu viemään erikseen mökille. Puumalalainen Eeva-Liisa Pasanen on hoitanut mökkien siivouksen. Yhteensä jäsenmäärä vuoden 2013 päättyessä oli 1911 (vuonna 2012 jäseniä oli 1977). Vuoden lopussa äänioikeutettuja varsinaisia jäseniä oli 1263 (vuonna 2012 jäseniä oli 1321). Kannattajajäseniä oli tämän lisäksi 648 (vuonna 2012 kannattajajäseniä oli 656). Naisia oli kokonaismäärästä 138. Kuolleet jäsenet Saamiemme tietojen mukaan seuraavat Suomen Laivanpäällystöliiton jäsenet ovat kuolleet vuoden 2013 aikana: Jäntti Pekka Juhani, Keto Raimo Herkko Vilhelm, Ljungqvist Helmer Osvald, Mannström Kurt Johan, Sahlman Jaakoppi Jaakko, Salonen Iikka Olavi, Sandström Jan Christian, Stenström Carl-Gunnar, Wistbacka Max Per Anders. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 21 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 20 jäsenpinssejä, lakkikokardeja, vöitä, kalvosinnappeja, huivinpidikkeitä, käsilaukkukoukkuja, liiton pikeepaitoja, jäsenlippalakkeja, urheilusukkia, jousiheijastimia, matkalaukkuvöitä , kylpypyyhkeitä, huomioliivejä ja muistitikkuja. Liitto on sopinut jäsenetuhinnat mm. Viking Linen, Tallink Siljan, Eckerölinen ja Hotelli Keurusselän kanssa. • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 20 Piirien toimihenkilöt vuonna 2013 Jäsenyydet ja osallistuminen Ahvenanmaa Piiriasiamies Johan Ramsland Helsinki Piiriasiamies Tapio Gardemeister Kymi Piiriasiamies Heli Palmu Oulu Piiriasiamies Paavo Kettunen Piirisihteeri Esa Rajaniemi Rauma Piiriasiamies Santtu Harju Piirisihteeri Simo Ikonen Saimaa Piiriasiamies Jukka Riikonen Tampere Piiriasiamies Kai Terimaa Piirisihteeri Harri Seppä Turku Piiriasiamies Jussi Mäkitalo Vaasa Piiriasiamies Tuula Forsblom Liitto on jäsenenä seuraavissa järjestöissä, yhdistyksissä, säätiöissä, yhtiöissä, osuuskunnissa ja kansainvälisissä ammattijärjestöissä: Yhdistykset: Ahvenanmaan Ammattijärjestöjen Lomajärjestö, Ahvenanmaan teknisten toimihenkilöjärjestöjen keskusjärjestö, Aikakausmedia, Kuljetusalan Ammattiliittojen Federationi KAF, Merenkulun opetuksen ja tutkimuksen kannatusyhdistys, Palkansaajajärjestö Pardia, STTK-Å, Suomen Vesitieyhdistys, Tekniikka ja Terveys KTN, Toimihenkilökeskusjär¬jestö STTK. Säätiöt: Merenkulkijain Säätiö, Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö. Yhtiöt: Asunto-osakeyhtiö Hietalahdenranta 15, As. Oy Kiurunpesä, As. Oy Metsonpesä, As. Oy Rovastinkoti, As. Oy Munkinkoti, As. Oy Lealax, As. Oy Paavinkoti. Osuuskunnat: E-Osuuskauppa, Osuuskunta Metsäliitto, EKA-yhtymä. Kansainväliset ammattijärjestöt: Euroopan Kuljetustyöntekijäin Federaatio (ETF), Kansainvälinen Kuljetustyöntekijäin Federaatio (ITF), Kansainvälinen päälliköiden järjestöjen yhdistys (IFSMA), Pohjoismainen Kuljetustyöntekijäin Federaatio (NTF), Pohjoismainen Laivanpäällystökongressi (NFBK). Liiton rahastot ovat apuraha- ja stipendirahasto, v almiusrahasto ja käyttörahasto. Jäsenmäärä 31.12.2013 PIIRI VARSINAISET KANNATTAJAT MiehetNaiset Yhteensä Helsinki 26027 287 Kotka 11917 136 Oulu 364 40 Rauma 1099 118 Saimaa 662 68 Turku 26635 301 Vaasa 819 90 Ahvenanmaa137 6 143 Tampere 737 80 YHTEENSÄ 1147116 1263 22 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART KANNATTAJAT KOKONAISJÄSENMÄÄRÄ MiehetNaiset Yhteensä MiehetNaiset Yhteensä 1616 167 42133 454 704 74 18921 210 36 36 724 76 67 67 1769 185 361 37 1023 105 1215 126 38740 427 332 35 11411 125 541 55 1917 198 483 51 12110 131 626 22 648 1773138 1911 Ulkomaanliikenne lIIKEnnEVIRaSTO –TRaFIKVERKET lIVI ALFONS HÅKANS OY AB ASP SHIP MANAGEMET BIRKA CARGO CONTAINERSHIPS DENNIS MARITIME OY LTD ECKERÖ LINE ESL-SHIPPING LTD FINNLINES OYJ TRaFI lIIKEnTEEn TURVallISUUS GODBY SHIPPING AB GRAN SHIP OY GUSTAF ERIKSON REDERI OY KRAFTLINE KRISTINA CRUISES OY LANGH SHIP AB LILLBACKA GLOBAL OY REDERI AB LILLGAARD REDERI HELMER LUNDSTRÖM AB NESTE SHIPPING OY PRIMA SHIPPING RAUMA CHARTERING AND TOWAGE AGENCY OY AB LTD BORE LTD NLC FERRY Ab Oy AB RONJA MARIN LTD AB SAL SHIP OY OY SILLANPÄÄ SHIPPING LTD TALLINK SILJA avoin Udd Matias Juha Vähä-Kurki avoin avoin Jussi Heimala Kai Terimaa Kari Kosonen (Seligson Niclas) Karl Timo Eklund avoin Niklas Holmberg Jyrki Järvinen Aku Kaikkonen Juha Vepsäläinen avoin avoin avoin Kristian Heiskanen (Åberg Ingemar) avoin avoin Johan Ramsland (Arto Spännnäri) Liimatainen Jussi (Suhonen Jaakko) avoin avoin avoin Jari Ryynänen avoin Pääluottamusmies Dan Stenbäck mERI TaITO Oy Merenmittausretkikunnat Kimmo Sipilä (Moberg Jarkko) Hinaaja-alusten päälliköt Öljyntorjunta-alukset Väyläalukset Oili-luokka Taralainen Lauri (Antinoja Juha) aRcTIa ShIPPInG Oy Pääluottamusmies Kettunen Markku (Mikko Iisakki Seppälä) Monitoimimurtajat Kettunen Markku (Tuomi Juha) Jäänmurtajat Seppälä Mikko Iisakki Yhteysalukset Tom Olin (Tommi Karhunen) • LUOTSAUSLIIKELAITOS Oy - FINNPILOT Jerkkola Matti (Matti Poskiparta) MERITURVA avoin • AHVENANMAAN MAAKUNTAHALLITUS Rolf Danielsson Taloushenkilöstön luottamusmiehet: VG-SHIPPING OY VIDAR SHIPPING CO LTD VIKING LINE Abp Pertti Kiihamäki Helanto Jaakko avoin Heidi Tauriainen (Kenneth Granell) • KUNNALLISALA Valtakunnallinen luottamusmies: Paikalliset: Hanko Kemi Kotka Naantali Turku Heli Palmu Mats Rautio (Huldin Peter) Esa Rajaniemi Heli Palmu Jokinen Mika Antti Laurila (Jokiranta Timo) • SyDVÄST SJÖFART avoin • RANNIKKO- JA SISÄVESILIIKENNE Paavo Miettinen • SUOMEN LAUTTALIIKENNE Karlsson Matti (Söderman Dick) • SUOMENLINNAN LIIKENNE Mäkinen Jaakko FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 23 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 20 Luottamusmiehet 31.12.2013 (Varaluottamusmiehet suluissa) • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 20 Suomen Laivanpäällystöliiton edustukset Tilanne 31.12.2013 (varajäsen suluissa) Kotimaiset keskusjärjestöt TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK Edustajisto: Kristian Heiskanen (Kai Terimaa, Johan Ramsland) Hallitus: Risto Blomquist (Petri Suominen) STTK-logistiikka: Risto Blomquist, Petri Suominen, Kristian Heiskanen Järjestötoimikunta: Petri Suominen (Risto Blomquist) Edunvalvontatoimikunta: Petri Suominen (Risto Blomquist) STTK Oulu: Paavo Kettunen STTK Kemi: Lauri Ottonen STTK Kotka: Heli Palmu STTK Joensuu: Jukka Riikonen STTK Pohjois-Karjala: Jukka Riikonen STTK Ahvenanmaa: Johan Ramsland, puheenjohtaja STTK Opiskelijat hallitus: Avoin STTK Opiskelijat edustajisto: Avoin PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA Edustajakokous: Jukka Tuomaala (Jan Nyholm) Hallitus: Petri Suominen (Risto Blomquist) TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN Hallitus: Heli Palmu TS-valiokunta: Heli Palmu KVTES-valiokunta: Heli Palmu KULJETUSALOJEN AMMATTILIITTOJEN FEDERATIONI (KAF) Hallitus Risto Blomquist Edustajisto Heli Palmu, Petri Suominen Kansainväliset keskusjärjestöt INTERNATIONAL TRANSPORT WORKERS’ FEDERATION (ITF) Merenkulkijajaosto: Risto Blomquist (Petri Suominen) Meriturvallisuuskomitea: Risto Blomquist Päällystön foorumi: Petri Suominen EUROPEAN TRANSPORT WORKERS’ FEDERATION (ETF) Merenkulkijajaosto: Risto Blomquist POHJOISMAINEN KULJETUSTYÖNTEKIJÄIN FEDERAATIO (NTF) Edustajakokous: Petri Suominen Merenkulkujaosto: Petri Suominen POHJOISMAINEN LAIVANPÄÄLLYSTÖKONGRESSI (NFBK) Petri Suominen, Kristian Heiskanen, Risto Blomquist, Johan Ramsland, Ulf-Peter Lindström INTERNATIONAL FEDERATION OF SHIPMASTERS’ ASSOCIATIONS (IFSMA) Yleiskokous: Pekka Partanen Julkisten viranomaisten asettamat elimet (pysyvät) KOULUTUS Merenkulkualan koulutustoimikunta: Petri Suominen (Risto Blomquist) Merenkulkualan tutkintotoimikunta: Petri Suominen (Risto Blomquist) Meriturvan johtokunta: Petri Suominen (Risto Blomquist) Yrkeshögskolan Novia, merenkulun koulutusohjelman neuvottelukunta: Petri Suominen (Bo Gyllenberg) Satakunnan ammattikorkeakoulu, tekniikan ja merenkulun koulutusohjelman neuvottelukunta: Petri Suominen Rauman ammattioppilaitoksen neuvottelukunta: Petri Suominen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun neuvottelukunta Petri Suominen Högskolan på Åland Sjöfartens branschråd Johan Ramsland Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö, hallitus: Petri Suominen (Risto Blomquist, Johan Ramsland, Niclas Seligson) MERIMIESASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Petri Suominen (Risto Blomquist) Terveysjaosto: Petri Suominen MERIMIESELÄKEKASSA Valtuuskunta: Martin Björkell (Matleena Mäkelä) Hallitus: Risto Blomquist (Petri Suominen) MERIMIESPALVELUTOIMISTO Edustajisto: Dan Stenbäck (Niclas Seligson) Hallitus: Kai Terimaa (Petri Suominen) MERENKULUN NEUVOTTELUKUNTA Risto Blomquist (Petri Suominen) Elinkeinopoliittinen valiokunta: Risto Blomquist (Petri Suominen) Meriliikennejaosto: Risto Blomquist (Petri Suominen) Lainsäädäntöjaosto: Risto Blomquist (Petri Suominen) Merenkulkualan työmarkkinaosapuolten asettamat sopimuksiin perustuvat elimet ULKOMAANLIIKENNE Merenkulun työalatoimikunta: Risto Blomquist ja Petri Suominen KOTIMAANLIIKENNE Kotimaan vesiliikenteen työalatoimikunta: Risto Blomquist ja Petri Suominen MERITAITO Työsuojeluvaltuutettu: Kimmo Sipilä (Jarkko Moberg) TRAFI Työsuojeluvaltuutettu: Kimmo Patrakka Ammattijärjestöjä lähellä olevat ja muut yhteisöt STTK-LOMAT Hallitus: Petri Suominen MERENKULKIJAIN SÄÄTIÖ Hallitus: Risto Blomquist (Petri Suominen) MAA- MERI- JA METSÄALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA Risto Blomquist (Petri Suominen) MERIMIESTEN TAPATURMANEUVOTTELUKUNTA Petri Suominen MERENKULUN TYÖALATOIMIKUNTA: Petri Suominen MERENKULUN OPETUKSEN JA TUTKIMUKSEN KANNATUSYHDISTYS Hallitus: Petri Suominen (Risto Blomquist) TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS (MKK) Johtokunta: Petri Suominen (Risto Blomquist) MKK:n merenkulkualan koulutus- ja tutkimusvaliokunta: Petri Suominen (Risto Blomquist) Ahvenanmaa AHVENANMAAN TEKNISTEN TOIMIHENKILÖJÄRJESTÖJEN KESKUSJÄRJESTÖ (Ålands Tekniska Funktionärsorganisationers Centralförbund) Hallitus: Johan Ramsland, puheenjohtaja, Rolf Andersson, Lars Berthén AHVENANMAAN LOMAJÄRJESTÖ (Ålands Fackorganisationers Semesterorganisation) Rolf Andersson, puheenjohtaja STTK-Å Johan Ramsland, puheenjohtaja SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 1 13 2 13 SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 3 13 Merimiesten tatuoinneista näyttely s. 5 – 7 En utställning om sjömanstatueringar s. 8 – 9 MARKO LÖYTÖKORPI ja JANI LAMPIOLA: kuljetusvahingot koulutuksessa s. 6 - 11 Hallitusvaalien ehdokasasettelu käynnissä s. 28 – 29! MARKO LÖYTÖKORPI och JANI LAMPIOLA: Transportskadorna i utbildningen s. 12 - 17 Kjell Jonasson ajaa sisään m/s Finlandia11a s. 10 - Styrelsevalets kandidatuppställning pågår s. 28 – 29! jäsentietoa medlemsinfo Kari Outinen muistelee meriuraansa s. 14 – 16 Kari Outinen berättar om sin sjömanskarriär s. 18 – 19 Kjell Jonasson kör in m/s Finlandia s. 12-13 jäsentietoa medlemsinfo Maja Bauge johtaa Oslon Kon-Tiki museota s. 18 – 23 Maja Bauge leder Kon-Tiki Museet i Oslo s. 24 – 26 • Vuosikertomus • Årsberättel sen • Vuosikertomus Årsbe • rättelsen • Merenkulku SuomenMerenku SuomenMerenkulku SuomenMerenkulku lku rt fa FinlandsSjöfart FinlandsSjö FinlandsSjöfart 4 13 s Tall Ships Race – 13 uma s. 12 – Suomen suurin kesätapaht Tall Ships Race14s nemang s. – Finlands största sommareve 5 13 6 13 Merikapteeni HENRY MÖLLER muistelee Panaman kanavaa s. 5-10 HEIDI TAUR IAINE näkee valoa tulevaisuudessaN s. 22 – 23 Sjökapten HENRY MÖLLER minns Panama kanal s. 11-15 HEIDI TAUR IAINE N ser ljus i framtiden s. 24 – 25 ÅRSBERÄTTELSEN 2013 Ny styrelse och nya vindar Året var styrelsevalsår. Det fanns glädjande många kandidater och särskilt unga sådana. Utanför styrelsen blev det dessutom ännu reserver i händelse av att någon styrelsemedlem avgår. Den nya styrelsen konstituerade sig vid sitt första möte 12.12.2013. Styrelsen byttes ut och föryngrades märkbart. Genast började nya vindar blåsa i kollektivförhandlingarna. Det tillsattes en kollektivavtalsarbetsgrupp att sköta förhandlingarna. Finlands handelsflotta fortsatte att växa och det uppstod många nya arbetsplatser. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 25 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • år SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • år FSBF:s årsberättelse för verksamhetsåret 2013 Avtalen Centralorganisationerna nådde enighet om ett nytt treårigt avtal, som inleds 1.3.2014. Vid årsskiftet hade Finlands Skeppsbefälsförbund inte ännu nått avtal. Statliga avtalsbranschen (Trafiksäkerhetsverket TraFi och Trafikverket LiVi) Tjänsteförhållanden Utrikesfarten Avtalet är i kraft till 28.2.2014. Lönerna baserar sig på kravnivån och nivån på den personliga arbetsprestationen. 1.3.2013 höjdes tabellönerna med 1,9 % och tilläggen i euro med 1,9 %. Under året ingicks blandmanskapsavtal för nybyggen och fartyg som köpts begagnade till Finland. Naturaförmånerna höjdes med 2,4 % i början av året. Kommunala avtalsbranschen Tjänste- och arbetsavtalsförhållanden m/s Katariinas avtal Avtalet är i kraft till 28.2.2014. Förhöjningarna enligt den allmänna linjen 1,9 %, men minst 43 euro fr.o.m. 1.3.2013. Utrikesfartens småtonnage Lönerna höjdes 1.3.2013 i enlighet med förhöjningarna i utrikesfarten. Utrikesfartens småtonnageavtal är i kraft till 28.2.2014. Naturaförmånerna höjdes med 2,4 % i början av året. De kommunala hamnisbrytarna Inrikesfarten Ålands Landskapsregering Finlands Färjetrafik Ab- Finferries Avtalet förlängdes till 28.2.2014. Lönerna höjdes dock 1.3.2013 med 1,9 %. Samma förhöjning gjordes också i tilläggen i euro. Naturaförmånerna höjdes med 2,4 % i början av året. Avtalet är i kraft till 31.3.2014. Lönerna höjdes 1.3.2013 med 1,9 %, dock med minst 41 euro. Tilläggen höjdes med 1,9 %. Befälhavarnas avtal som ingicks 2012 var i kraft hela året liksom också avtalet som slöts 2010 för styrmännens del som förhöjdes med ramförhöjning. Utbildningsverksamheten Yrkesutbildningen Rasila Avtalet är i kraft till 28.2.2014. Tabellönerna höjdes med 1,9 %, dock med minst 43 euro. Tilläggen i euro höjdes med 1,9 %. Naturaförmånerna höjdes med 2,4 % i början av året. Inrikesfartens passagerarfartyg Avtalet är ikraft till 28.2.2014. Tabellönerna höjdes fr.o.m. 1.3.2013 med en allmän förhöjning på 1,9 %. Tilläggen i euro höjdes enligt den allmänna förhöjningen på 1,9 %. Sveaborgs Trafik Den nya avtalsperioden är 1.2.2012-28.2.2014. Tabellönerna höjdes med 2,4 %, befälets löner dock med minst 51 euro och manskapets med minst 43 euro. De statliga bolagen Arctia Shipping Oy Avtalet är i kraft till 28.2.2015. Tabell- och helhetslönerna höjdes 1.3.2013 med 1,9 %. Tilläggen i euro höjdes med 1,9 %. Förbundet är med i sjöfartens utbildningsutskott som fungerar under undervisningsministeriet. Dessutom är förbundet med i sjöfarten examensutskott. Styrelsemedlemskapet i Stiftelsen för fiskeri- och sjöfartsutbildning ingick också i förbundets representationer. Medlemskapen i delegationerna för Rauman Ammattioppilaitos, Satakunnan Ammattikorkeakoulu, Åbo sjöfartsläroanstalter och Kotkas sjöfartsläroanstalter hörde också till förbundets representationer. Förbundet är medlem i Meriturvas direktion. Förbundet har varit representerat i Sjöfartsbranschens utbildningsoch forskningscentrals (SUC) delegation och också i dess garantiförenings styrelse. Organisationsutbildning På hösten arrangerade förbundet tillsammans med Finlands Maskinbefälsförbund en förtroendemannakurs i Tallinn. I kursen deltog förtroendemän från utrikesfarten och från den kommunala sidan. Under året hölls ett förtroendemannamöte tillsammans med Maskinbefälsförbundet. Vid mötena behandlades förbundens avtalsverksamhet. Det nya avtalet är i kraft 1.3.2012-31.3.2014. Allmän förhöjning 1.4.2013 1,3 %. Tabellönerna och tilläggen i euro höjdes med 1,3 %. Internationell verksamhet Internationella organisationer Meritaito Oy ITF Avtalet är i kraft till 28.2.2014. Tabellönerna höjdes 1.3.2013 med 1,9 % dock med minst 35 euro. Tilläggen i euro höjdes med 1,9 %. Under året har förbundet deltagit i ITF:s (International Transport Workers Federation) möten enligt följande: Maritime Safety Committee, Seafarers Section och International Officers Forum. Finnpilot 26 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Teknik och Hälsa FKT För sina befälsmedlemmars del är förbundet medlem i IFSMA (International Federation of Shipmasters Associations) som har sitt huvudkontor i London. En gång om året har organisationen sin generalförsamling, i vilken förbundets representant deltog. Via FKT bevakar förbundet sina medlemmars intressen som är i tjänste- och arbetsavtalsförhållande inom den kommunala branschen. Förbundet har representanter i FKT:s styrelse, TS-utskottet och KVTES-utskottet. Nordiskt samarbete KAF Under det gångna året har förbundet deltagit i ett av Nordisk Transporarbetarefederations möten. Det viktigaste nordiska samarbetet ur förbundets synvinkel skedde inom ramen för Nordisk Fartygsbefälskongress NFBK. NFBK består av alla de nordiska ländernas skeppsbefälsförbund. Under året hölls två möten, ett på våren på Färöarna och ett i september i Finland. Vid mötena behandlades aktuella frågor och jämfördes avtalen som de olika förbunden ingått. Förbundet deltog i ett av Transportbranschernas federation KAF:s möten under året. ETF Förbundet deltog inte under året i ETF:s (European Transport Workers Federation) möten. IMO Som en del av Finlands delegation deltog förbundet under året i några av IMO:s (International Maritime Organisation) möten. Förbundet deltog i följande möten: MSC (Maritime Safety Committee), STW (Subcommittee On Standards of Training and Watchkeeping) och COMSAR (Subcommittee on Radiocommunications and Search and Rescue). Förbundets representant deltog i arbetsgrupper som tillsattes vid mötena. Organisationssamarbete Tjänstemannacentralen STTK Förbundet är representerat i STTK:s styrelse och fullmäktige. STTK har under året mångsidigt stött sina medlemsförbund i intressebevakningen. Förbundet är med i STTK:s intressebevaknings- och organisationskommissioner. Dessutom deltog förbundet i lämpliga delar i ungdomsverksamheten. STTK-logistik I STTK-logistikgruppen är de förbund representerade som hör till centralorganisationen och verkar inom transportbranschen. STTK-logistik är en grupp som grundats av sjöfartsbranschens befälsorganisationer, och därför innehar dessa förbund ordförandeskapet. Under det gångna året har Finlands Skeppsbefälsförbund varit ordförande. STTK-logistik fungerar som expertorgan i logistiska frågor och strävar efter att vara en aktiv aktör inom denna sektor. Löntagarorganisationen Pardia Förbundet är representerat i Pardias styrelse. Via Pardia bevakar förbundet sina medlemmars intressen som är i tjänsteoch arbetsavtalsförhållande inom olika statliga förvaltningsområden och i affärsverken. Finlands Hamnbefälsförening Finlands Hamnbefälsförening har i samarbete med förbundet strävat efter att bevaka och driva hamnbefälets intressen. Administration Årsmöte i Helsingfors Förbundets stadgeenliga årsmöte hölls 26.11.2013 på Radisson Blu Seaside Hotel i Helsingfors. I mötet deltog sammanlagt 20 ordinarie medlemmar och 8 understödande medlemmar. Som mötets ordförande fungerade Tapio Gardemeister och som viceordförande Bo Gyllenberg. Öppningstalet hölls av verksamhetsledare Risto Blomquist. Årsmötet godkände årsberättelsen och bokslutet för år 2012 och fastställde den av styrelsen uppgjorda ekonomi- och verksamhetsplanen samt budgeten för år 2014. Ordinarie medlemmars medlemsavgift hålls vid tidigare 1,4 % och understödande medlemmars medlemsavgift vid tidigare 70 euro. Årsmötet fastställde styrelsevalets resultat där det i styrelsen invaldes 14 medlemmar. Förbundets ordförande Veikko Engren överräckte förbundets hederstecken till följande personer: Ilmari Aro, Niclas Bruun-Riegels, Stig Sundberg, Juha Suominen, Mirjam Tuisku och Hannu Vartiainen. Mötet godkände styrelsens förslag till resolution och beslöt att årsmötet år 2014 hålls i Kemi på isbrytaren Sampo. Styrelsen Förbundets gamla styrelse sammanträdde under året sex gånger. Då fungerade Veikko Engren som styrelseordförande och Kristian Heiskanen som viceordförande. Som styrelsens tekniska sekreterare fungerade ekonomisekreteraren Harriet Björkqvist. Förbundets nya styrelses konstituerande möte hölls i december och där valdes Kristian Heiskanen till ny styrelseordförande och Kai Terimaa till viceordförande. Styrelsen som valdes för åren 2014-2017 består av 14 medlemmar. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 27 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • år IFSMA • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • år FSBF:s styrelse 2014–2017/ 31.12.2013 Barck Patrik, Björkell Martin, Granell Kenneth, Heiskanen Kristian, Kettunen Markku, Kosonen Kari, Lindström Ulf-Peter, Lunkka Santeri, Mäkelä Matleena, Ramsland Johan, Seligson Niclas, Stenbäck Dan, Tauriainen Heidi, Terimaa Kai. Verkställande utskottet Styrelsens verkställande utskott sammanträdde i sin gamla sammansättning nio gånger under året. Nya VU hann ännu sammanträda två gånger till telefonmöte. VU:s sammansättning 31.12.2013 Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Heidi Tauriainen och Kai Terimaa. Enligt stadgarna deltar verksamhetsledaren och vice verksamhetsledaren i VU:s verksamhet som medlemmar. Som VU:s tekniska sekreterare fungerade ekonomisekreterare Harriet Björkqvist. blanketter för anslutning, anhållan om medlemsavgiftsbefrielse och understödande medlemskap. På sidorna fungerar också en webbutik där man kan beställa förbundets medlemsprodukter. Förbundets ekonomisekreterare upprätthåller sidorna. Personal och kansli Förbundets kansli befinner sig i Helsingfors på adressen Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors. Under året skedde en ändring i personalstyrkan på förbundets kansli när Johan Ramsland valdes till tidsbunden ombudsman. Till personalen hörde i slutet av året: verksamhetsledare Risto Blomquist, vice verksamhetsledare Petri Suominen, ombudsman Johan Ramsland, ekonomisekreterare Harriet Björkqvist och kanslisten Mirjam Tuisku. Som redaktionssekreterare för tidskriften Finlands Sjöfart fungerade Hilkka Kotkamaa. Medlemsservice Ledningsgruppen Medlemmar i förbundets år 1998 tillsatta ledningsgrupp är förbundets styrelseordförande, viceordförande, verksamhetsledaren och vice verksamhetsledaren. Ledningsgruppen sammanträdde vid behov under verksamhetsåret och behandlade ärenden i anslutning till förbundets ekonomi och verksamhetsstrategi. Personalarbetsgruppen Styrelsen tillsatte i november 2013 en personalarbetsgrupp som består av följande medlemmar: Patrik Barck, Harriet Björkqvist, Kenneth Granell, Kristian Heiskanen och Petri Suominen. Personalarbetsgruppen sammanträdde under året en gång. Kretsarna Förbundets kretsar är: Helsingfors, Kotka, Raumo, Saimen, Tammerfors, Uleåborg, Vasa, Åbo och Åland. Åbokretsen valde Jussi Mäkitalo till ny kretsombudsman. I de övriga kretsarna fortsatte de tidigare kretsombudsmännen. Kretsarna har valt representanter för förbundet i STTK:s lokalkommittéer. Förbundets ombudsmän har under året besökt kretsmötena och berättat om aktuella frågor inom sjöfarten. Förutom de normala kretsmötena har kretsarna bl.a. ordnat talkon, julfester och kräftskivor. Kretsarna har också beviljat understöd för sjöfartsläroanstalterna på sitt område för bl.a. idrotts- och andra resor. I diskussionerna har aktuella frågor inom sjöfarten behandlats. Information Förbundet har för sina medlemmar som är under 70 år och som stadigvarande bor i Finland bekostat en olycksfalls- och resenärförsäkring för fritiden. För förbundets medlemmar finns också en ansvarsoch rättsskyddsförsäkring. Försäkringarna är tagna på försäkringsbolaget If. Med förbundets If-avtal är det också möjligt att få rabatt på andra försäkringar. För medlemmarna beställdes också en fickkalender för 2014 som utgavs tillsammans med Finlands Maskinbefälsförbund. Förbundet har enligt vedertagen sed beviljat alla sjöfartsläroanstalter stipendier att enligt lärarkårens omdöme delas ut till de studerande. Förbundet har också beviljat sjökaptensklasserna resestipendier. En del av stipendiekostnaderna har täckts med inkomsterna från förbundets stipendiefond. Under berättelseåret lät förbundet på beställning göra sjökaptensringar samt sålde kondoleans- och gratulationsadresser, båtvimplar, slipsnålar, medlemsmärken, medlemspinser, hattkokarder, bälten, manschettknappar, scarfhållare, väskkrokar, pikéskjortor, medlemskepsar, sportsockor, reflexband, resväskremmar, badhanddukar, reflexvästar och minnesstickor. Förbundet har avtalat om medlemsprisförmåner med bl.a. Viking Line, Tallink Silja, Eckeröline och Hotelli Keurusselkä. Tidskriften Finlands Sjöfart Skeppsbefälsförbundets information vilade förutom på webbsidorna långt på tidskriften Suomen Merenkulku-Finlands Sjöfart. Tidningen gjordes av redaktören Hilkka Kotkamaa och för tidningens layout svarade grafikern Tarja Lehtinen. Tidskriften trycktes på tryckeriet Miktor Oy i Helsingfors. Annonsanskaffare var TJM-Systems, där Sari Aarnio skaffade annonser till vår tidning. Tidskriften utkom sex gånger under året. Hemsidorna Förbundets hemsidor finns på adressen www.seacommand.fi. På sidorna informeras bl.a. om mötesbesluten, kretsmötesdagarna, försäkringarna, förbundets stugor osv. Där finns också ansöknings- 28 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Stugorna i Sulkava I Sulkava kommun har förbundet ett område på 81 hektar med fyra hyresstugor med bastu. Stugorna i Myllyjärvi och Varmaranta uthyrs året om, medan hyresstugorna Jaatila och Suvitupa endast är i sommarbruk. Bruksgångerna för hyresstugorna var: Myllyjärvi 15 gånger, Varmaranta 26 gånger, Jaatila 6 gånger och Suvitupa 5 gånger. Stugorna uthyrs under semestersäsongen som hela veckor och under övriga tider kan man reservera t.o.m. bara ett veckoslut. Avlidna medlemmar Enligt uppgifter vi erhållit har följande av Finlands Skeppsbefälsförbunds medlemmar avlidit under år 2013: Jäntti Pekka Juhani, Keto Raimo Herkko Vilhelm, Ljungqvist Helmer Osvald, Mannström Kurt Johan, Sahlman Jaakoppi Jaakko, Salonen Iikka Olavi, Sandström Jan Christian, Stenström Carl-Gunnar, Wistbacka Max Per Anders. Medlemsantalet Det sammanlagda medlemsantalet i slutet av år 2013 var 1911 (år 2012 var antalet 1977). I slutet på året var antalet röstberättigade ordinarie medlemmar 1263 (år 2012 var antalet 1321). Understödande medlemmar fanns därtill 648 (år 2012 var antalet 656). Antalet kvinnor av totalantalet var 138. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 29 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • år Det har varit problem med Varmarantas brunn, eftersom vattnets järnhalt har överskridit rekommendationerna för hushållsvatten. Dricks- och matlagningsvattnet måste tas med till stugan. Eeva-Liisa Pasanen från Puumala har skött om stugornas städning. Helka Miettinen ger fortsättningsvis ut nycklarna till stugbesökarna. Vid behov har små renoveringsarbeten gjorts på stugorna och utrustningsnivån har förnyats. Saimenkretsen ordnade i maj i samband med vårmötet ett reparations- och målningstalko. • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • år Kretsarnas funktionärer år 2013 Medlemskap och delaktighet Förbundet är medlem i följande organisationer, föreningar, stiftelser, bolag, andelslag och internationella fackorganisationer: Föreningar: Finlands Vattenvägsförening, Garantiföreningen för sjöfartsbranschens undervisning och forskning, Löntagarorganisationen Pardia, Teknik och Hälsa FKT, Aikakausmedia, Tjänstemannacentralorganisationen STTK, Transportbranschernas Federation KAF, Ålands Tekniska Funktionärsorganisationers Centralförbund ÅTFC, Ålands fackorganisationers semesterorganisation, STTK-Å. Stiftelser: Sjöfolksstiftelsen, Stiftelsen för fiskeri- och sjöfartsutbildning. Bolag: Bost. Ab Sandvikskajen 15, Bost Ab Kiurunpesä, Bost. Ab Metsonpesä, Bost. Ab Rovastinkoti, Bost. Ab Munkinkoti, Bost. Ab Lealax, Bost. Ab Paavinkoti. Andelslag: E-andelslaget, Andelslaget Metsäliitto, EKA. Internationella fackorganisationer: Internationella Transportarbetarfederationen (ITF), Internationella föreningen för befälhavarorganisationer (IFSMA), Europeiska Transportarbetarefederationen (ETF), Nordiska Transportarbetarefederationen (NTF), Nordisk Fartygsbefälskongress (NFBK). Åland Kretsombudsman Johan Ramsland Helsingfors Kretsombudsman Tapio Gardemeister Kotka Kretsombudsman Heli Palmu Uleråborg Kretsombudsman Paavo Kettunen Kretssekreterare Esa Rajaniemi Raumo Kretsombudsman Santtu Harju Kretssekreterare Simo Ikonen Saimen Kretsombudsman Jukka Riikonen Tammerfors Kretsombudsman Kai Terimaa Kretssekreterare Harri Seppä Åbo Kretsombudsman Jussi Mäkitalo Förbundets fonder är stipendiefonden, beredskapsfonden och bruksfonden. Vasa Kretsombudsman Tuula Forsblom MEDLEMSANSTALET 31.12.2013 KRETS ORDINARIE UNDERSTÖDANDE UNDERSTÖDANDE UNDERSTÖDANDE TOTALANTALET Män Kvinnor Summa Helsingfors260 27 287 Kotka 11917 136 Uleåborg 364 40 Raumo 1099 118 Saimen 662 68 Åbo 26635 301 Vasa 819 90 Åland 1376 143 MänKvinnor SummaMänKvinnor Summa 1616 167 42133 454 704 74 18921 210 36 36 724 76 67 67 1769 185 361 37 1023 105 1215126 38740 427 332 35 11411 125 541 55 1917 198 Tammerfors73 7 SAMMANLAGT1147 116 483 51 626 22 648 30 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART 80 1263 12110 131 1773 138 1911 Utrikesfarten ALFONS HÅKANS OY AB öppen ASP SHIP MANAGEMET Udd Matias BIRKA CARGO Juha Vähä-Kurki CONTAINERSHIPS öppen DENNIS MARITIME OY LTD öppen ECKERÖ LINE Jussi Heimala ESL-SHIPPING LTD Kai Terimaa FINNLINES OYJ Kari Kosonen (Seligson Niclas) GODBY SHIPPING Karl Timo Eklund AB GRAN SHIP OY öppen GUSTAF ERIKSON REDERI Niklas Holmberg OY KRAFTLINE Jyrki Järvinen KRISTINA CRUISES Aku Kaikkonen OY LANGH SHIP AB Juha Vepsäläinen LILLBACKA GLOBAL OY öppen REDERI AB LILLGAARD öppen REDERI HELMER LUNDSTRÖM AB öppen NESTE SHIPPING OY Kristian Heiskanen (Åberg Ingemar) PRIMA SHIPPING öppen RAUMA CHARTERING AND TOWAGE AGENCY OY AB LTD öppen BORE LTD Johan Ramsland (Arto Spännnäri) RG LINE OY Liimatainen Jussi (Suhonen Jaakko) AB RONJA MARIN LTD öppen AB SAL SHIP OY öppen OY SILLANPÄÄ SHIPPING LTD öppen TALLINK SILJA Jari Ryynänen öppen Trafikverket LIVI TraFi Säkerhetsverket Huvudförtroendeman Dan Stenbäck Meri Taito Oy Sjömätningsexpeditionerna Kimmo Sipilä (Moberg Jarkko) Bogserbåtsbefälet Farledsfartygen och Oljebekämpningsfartygen Oili-klass Taralainen Lauri (Antinoja Juha) Arctia Shipping Oy Huvudförtroendeman Kettunen Markku (Mikko Iisakki Seppälä) Kombi-isbytarna Kettunen Markku (Tuomi Juha) Isbytarna Seppälä Mikko Iisakki Förbindelsebåtarna Tom Olin (Tommi Karhunen) • LUOTSAUSLIIKELAITOS Oy - FINNPILOT Jerkkola Matti (Matti Poskiparta) MERITURVA öppen • ÅLANDS LANDSKAPSREGERING Rolf Danielsson Taloushenkilöstön luottamusmiehet: Pertti Kiihamäki VG-SHIPPING OY Helanto Jaakko VIDAR SHIPPING CO LTD öppen VIKING LINE Abp Heidi Tauriainen (Kenneth Granell) • KOMMUNALA BRANSCHEN Riksomfattande förtroendeman: Lokala: Hangö Heli Palmu Mats Rautio (Huldin Peter) • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • år Förtroendemännen 31.12.2013 (suppleanterna inom parentes) Kemi Esa Rajaniemi Kotka Heli Palmu Nådendal Jokinen Mika Åbo Antti Laurila (Jokiranta Timo) • SYDVÄST SJÖFART öppen • KUST- OCH INSJÖFARTEN Paavo Miettinen • Suomen Lauttaliikenne - Finlands Färjetrafik Karlsson Matti (Söderman Dick) • SVEABORGS TRAFIK Mäkinen Jaakko FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 31 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • år Finlands Skeppsbefälsförbunds representation Situationen 31.12.2013 (suppleanten inom parentes) Inhemska centralorganisationer TJÄNSTEMANNACENTRALEN STTK Representantskapet: Kristian Heiskanen (Kai Terimaa, Johan Ramsland) Styrelsen: Risto Blomquist (Petri Suominen) STTK-logistik: Risto Blomquist, Petri Suominen, Kristian Heiskanen Organisationskommittén: Petri Suominen (Risto Blomquist) Intressebevakningskommittén: Petri Suominen (Risto Blomquist) STTK Uleåborg: Paavo Kettunen STTK Kemi: Lauri Ottonen STTK Kotka: Heli Palmu STTK Joensuu: Jukka Riikonen STTK Norra Karelen: Jukka Riikonen STTK Åland: Johan Ramsland, ordförande STTK Studerande styrelsen: Öppen STTK Studerande representantskapet: Öppen LÖNTAGARORGANISATIONEN PARDIA Representantmötet: Jukka Tuomaala (Jan Nyholm) Styrelsen: Petri Suominen (Risto Blomquist) TEKNIK OCH HÄLSA FKT Styrelsen: Heli Palmu TS-utskottet: Heli Palmu KVTES-utskottet: Heli Palmu TRANSPORTBRANSCHERNAS FACKFÖRBUNDS FEDERATION (KAF) Styrelsen: Risto Blomquist Delegationen: Heli Palmu, Petri Suominen Internationella centralorganisationer INTERNATIONAL TRANSPORT WORKERS’ FEDERATION (ITF) Sjöfararsektionen: Risto Blomquist (Petri Suominen) Sjösäkerhetskommittén: Risto Blomquist Befälsforum: Petri Suominen DELEGATIONEN FÖR SJÖMANSÄRENDEN Petri Suominen (Risto Blomquist) Hälsosektionen: Petri Suominen SJÖMANSPENSIONSKASSAN Delegationen: Martin Björkell (Matleena Mäkelä) Styrelsen: Risto Blomquist (Petri Suominen) SJÖMANSSERVICEBYRÅN Delegationen: Dan Stenbäck (Niclas Seligson) Styrelsen: Kai Terimaa (Petri Suominen) SJÖFARTENS DELEGATION Risto Blomquist (Petri Suominen) Näringspolitiska utskottet: Risto Blomquist (Petri Suominen) Sjötrafikutskottet: Risto Blomquist (Petri Suominen) Lagstiftningsutskottet: Risto Blomquist (Petri Suominen) Av sjöfartsbranschens arbetsmarknadsparter tillsatta avtalsenliga organ UTRIKESFARTEN Sjöfartens arbetsnämnd: Risto Blomquist och Petri Suominen INRIKESFARTEN Inrikes sjötrafiks arbetsnämnd: Risto Blomquist och Petri Suominen MERITAITO Arbetarskyddsfullmäktig: Kimmo Sipilä (Jarkko Moberg) TRAFI Arbetarskyddsfullmäktig: Kimmo Patrakka Samfund som står nära fackföreningarna och andra samfund STTK-SEMESTER Styrelsen: Petri Suominen EUROPEAN TRANSPORT WORKERS’ FEDERATION (ETF) Sjöfararsektionen: Risto Blomquist STIFTELSEN FÖR SJÖFARANDE Styrelsen: Risto Blomquist (Petri Suominen) NORDISKA TRANSPORTARBETAREFEDERATIONEN (NTF) Kongressen: Petri Suominen Branschrådet för sjöfart: Petri Suominen LAND- SJÖ- OCH SKOGSSEKTORERNAS ARBETSLÖSHETSKASSA Risto Blomquist (Petri Suominen) NORDISK FARTYGSBEFÄLSKONGRESS (NFBK) Petri Suominen, Kristian Heiskanen, Risto Blomquist, Johan Ramsland, Ulf-Peter Lindström SJÖMÄNNENS OLYCKSFALLSDELEGATION Petri Suominen INTERNATIONAL FEDERATION OF SHIPMASTERS’ ASSOCIATIONS (IFSMA) Generalförsamlingen: Pekka Partanen Av offentliga myndigheter tillsatta organ (konstanta) UTBILDNING Sjöfartsbranschens utbildningskommission: Petri Suominen (Risto Blomquist) Sjöfartsbranschens examenskommission: Petri Suominen (Risto Blomquist) Meriturvas direktion: Petri Suominen (Risto Blomquist) Yrkeshögskolan Novia, delegationen för sjöfartens utbildningsprogram: Petri Suominen (Bo Gyllenberg) Satakunnan ammattikorkeakoulu, delegationen för utbildningsprogrammet teknik och sjöfart: Petri Suominen Rauman ammattioppilaitos, delegationen: Petri Suominen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, delegationen: Petri Suominen Högskolan på Åland Sjöfartens branschråd: Johan Ramsland Stiftelsen för fiskeri- och sjöfartsutbildning, styrelsen: Petri Suominen (Risto Blomquist, Johan Ramsland, Niclas Seligson) SJÖFARTENS BRANSCHKOMMITTÉ: Petri Suominen GARANTIFÖRENINGEN FÖR SJÖFARTENS UNDERVISNING OCH FORSKNING Styrelsen: Petri Suominen (Risto Blomquist) SJÖFARTSBRANSCHENS UTBILDNINGS- OCH FORSKNINGSCENTRAL VID TURUN YLIOPISTO (SUC) Direktionen: Petri Suominen (Risto Blomquist) SUC:s utbildningsoch forskningsutskott för sjöfartsbranschen: Petri Suominen (Risto Blomquist) Åland ÅLANDS TEKNISKA FUNKTIONÄRSORGANISATIONERS CENTRALFÖRBUND Styrelsen: Johan Ramsland, ordförande, Rolf Andersson, Lars Berthén ÅLANDS FACKORGANISATIONERS SEMESTERORGANISATION Rolf Andersson, ordförande STTK-Å Johan Ramsland, ordförande In memoriam Ammattiyhdistysmies Pertti Saari on poissa Pertti Saaren poismeno 7.4.2014 herätti monta muistoa. Hän oli työuransa aikoina hyvin aktiivinen ay-mies ja osallistui liiton toimintaan monet vuodet. Pertti syntyi 24.1.1939 Kymissä. Kansakoulun jälkeen hän lähti merelle vuonna 1955 ss Norbyssä. Kävi laivurikurssin vuonna 1965 ja purjehti perämiehenä useassa laivassa, mm. ss Maid, ms Adeny, ms Vappu ja ms Usko. Hän suoritti perämiestutkinnon 1978 ja toimi sen jälkeen seuraavissa aluksissa ms Finlandia, ms Olau Finn, ms Rautaruukki ja ms Kemira. Kiinnostuneena ay-liikkeestä hänet valittiin pääluottamusmieheksi 1985 Finnlinesissä ja vuonna 1991 FG-shipping pääluottamusmieheksi. Hän toimi myös Tampereen SLPL:n piirin piiriasiamiehenä vuodesta 1989. Muistan hyvin Pertin innostuksen luottamusmieskurssilla, jonka järjestin Kiljavalla vuonna 1990, hän oli silloin toiminut luottamusmiehenä ja kertoi kokemuksistaan. Jäsenistö ei ollut aina niin innostunut ja ulosliputuksen aallon aikana liittoa arvosteltiin jäsenistön keskuudessa. Vuonna 2002 Pertti sai ansioisistaan Laivanpäällystöliiton kultamerkin. Eläkkeelle jääneenä Pertti sai harrastaa metsästystä ja kalastusta. Häntä jäi suremaan kaksi tytärtä ja laaja ystäväpiiri. • SVEN-ERIK NYLUND, ent. järjestösihteeri Fackföreningsmannen Pertti Saari är borta Pertti Saaris bortgång 7.4.2014 väckte många minnen. Under sin arbetskarriär var han en mycket aktiv fackföreningsman och deltog i många års tid i förbundets verksamhet. Pertti var född 24.1.1939 i Kymi. Efter folkskolan for han till sjöss år 1955 på ss Norby. Han gick skepparkursen år 1965 och seglade som styrman på många fartyg, bl.a. ss Maid, ms Adeny, ms Vappu och ms Usko. Han tog styrmansexamen 1978 och arbetade därefter på följande fartyg: ms Finlandia, ms Olau Finn, ms Rautaruukki och ms Kemira. Eftersom han var intresserad av ff-arbete valdes han till huvudförtroendeman på Finnlines år 1985, och år 1991 till huvudförtroendeman på FG-Shipping. Från år 1989 verkade han också som FSBF:s kretsombudsman i Tammerforskretsen. Jag kommer bra ihåg Perttis iver på förtroendemannakursen som jag ordnade i Kiljava år 1990, han hade då verkat som förtroendeman och berättade om sina erfarenheter. Medlemskåren var inte alltid så intresserad, och under utflaggningsvågen fick förbundet mycket kritik från medlemskåren. År 2002 fick Pertti Skeppsbefälsförbundets guldmärke för sina insatser. Då Pertti gick i pension fick han hålla på med sina hobbyer jakt och fiske. Han sörjs av två döttrar och en omfattande vänkrets. • SVEN-ERIK NYLUND, tidigare organisationssekreterare FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 33 • • • Toimeenpaneva valiokunta 15.4.2014 • • • Toimeenpaneva valiokunta 13.5.2014 Sopimusasiat Sopimusasiat • Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne. • Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne. • Hyväksyttiin esitetty määräaikainen sopimus Finneagle- ja Finnfellow-aluksille ja viedään se hallitukselle vahvistettavaksi. • Hyväksyttiin Finnlinesin palkat ja viedään hallitukselle vahvistettavaksi. • Hyväksyttiin esitetty sopimus Prima Shippingille ja viedään hallitukselle vahvistettavaksi. • Merkittiin tiedoksi Godby Shippingin Link Starin tilanne koskien vahdinajoa. • Merkittiin tiedoksi että Santeri Vikki on valittu Godby Shippingin uudeksi pääluottamusmieheksi. • Merkittiin tiedoksi Eckerö Shippingin tilanne. • Merkittiin tiedoksi että Envik-aluksen toiminta lakkautetaan ja Yt-neuvottelut aloitetaan. • Merkittiin tiedoksi että Alfons Håkansin uudeksi luottamusmieheksi on valittu Jyrki Lavaste ja varaluottamusmieheksi Kai Holmroos. • Merkittiin tiedoksi että kunnallisia satamamurtajia koskeva työriita on mennyt valtakunnansovittelijalle. • Hyväksyttiin esitetyt Arctia-konsernin palkankorotukset ja viedään hallitukselle vahvistettavaksi. • Päätettiin antaa lakkovaroitus koskien Michael Sars-alusta. • Merkittiin tiedoksi että Ahvenanmaan maakuntahallituksen lauttojen neuvottelut jatkuvat. • Merkittiin tiedoksi että YT-neuvotteluja on käynnissä VG-Shippingillä. • Merkittiin tiedoksi että Boren YT-neuvottelut ovat päättyneet. • Merkittiin tiedoksi Ahvenanmaan Maakuntahallituksen tilanne. • Merkittiin tiedoksi koululaiva Katarinan, Arctia Karhun ja Nesteen hinaajien sopimustilanne. • Hyväksyttiin esitetty TES-sopimuspöytäkirja liitteineen ja viedään se hallituksen vahvistettavaksi. Muut asiat • Hyväksyttiin esitetyt jäsenasiat. • Merkittiin tiedoksi että Rauman piirisihteeri Simo Ikonen on irtisanoutunut tehtävästään. Kokoukseen osallistuivat seuraavat TPV:n jäsenet: Kristian Heiskanen, Santeri Lunkka, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, Risto Blomquist ja Petri Suominen. • • • Hallitus 22.4.2014 Sopimusasiat • Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne. • Vahvistettiin TPV:n hyväksymän sovintoesityksen mukainen työehtosopimus. • Merkittiin tiedoksi Alfons Håkansin tilanne. • Hyväksyttiin Nesteen hinaajien työehtosopimus. • Merkittiin tiedoksi selvitykset koululaiva Katariinan ja koululaiva Mikael Sarsin tilanteesta. Muut asiat • Merkittiin tiedoksi toiminnanjohtaja Risto Blomquistin ilmoitus että hän jää eläkkeelle ensi vuoden alusta. Hänen seuraajaansa ruvetaan hakemaan hyvissä ajoin. • Päätettiin että hallituksen jäsen Martin Björkell osallistuu IFSMA:n kokoukseen Norjan Sandefjordissa ja ETF Maritime Transport Sectionin kokoukseen Madridissa. • Merkittiin tiedoksi että liitolle tulee kustannuksia lomakiinteistöille johtavan tien perusparannuksesta. Kokouksessa olivat läsnä seuraavat hallituksen jäsenet: Patrik Barck, Martin Björkell, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Kari Kosonen, Matleena Mäkelä, Dan Stenbäck, Heidi Tauriainen ja Kai Terimaa. 34 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Muut asiat • Hyväksyttiin esitetyt jäsenasiat. • Päätettiin että varatoiminnanjohtaja osallistuu Pardian hallituksen matkaan Eurooppaparlament-tiin. • Luettiin ja merkittiin tiedoksi piirien pöytäkirjat. Oulun piirissä valittiin uudeksi piiriasiamieheksi Petter Tähtinen ja uudeksi piirisihteeriksi Antti Rajaniemi. • Myönnettiin Saimaan piirille 800 euron avustus vuodelle 2014. Kokouksessa olivat läsnä seuraavat TPV:n jäsenet: Kristian Heiskanen, Santeri Lunkka, Heidi Tauriai-nen, Risto Blomquist ja Petri Suominen. • • • Verkställande utskottet 15.4.2014 • • • Verkställande utskottet 13.5.2014 Avtalsärenden Avtalsärenden • Antecknades till kännedom det allmänna arbetsmarknadsläget. • Antecknades till kännedom att samarbetsförhandlingar pågår på VG-Shipping. • Antecknades till kännedom att Bores samarbetsförhandlingar slutförts. • Antecknades till kännedom Ålands Landskapsregerings situation. • Antecknades till kännedom förhandlingsläget för skolfartyget Katarina, Arctia Karhu och Nestes bogserbåtar. • Godkändes det föreslagna kollektivavtalsprotokollet jämte bilagor och det förs till styrelsen för fastställande. • Antecknades till kännedom det allmänna arbetsmarknadsläget. • Godkändes det föreslagna tidsbundna avtalet för fartygen Finneagle och Finnfellow och det förs till styrelsen för fastställande. • Godkändes Finnlines löner och de förs till styrelsen för fastställande. • Godkändes det föreslaga avtalet för Prima Shipping och det förs till styrelsen för fastställande. • Antecknades till kännedom situationen angående vaktkörningen på Godby Shippings Link Star. • Antecknades till kännedom att Santeri Vikki har valts till ny huvudförtroendeman på Godby Shipping. • Antecknades till kännedom situationen för Eckerö Shipping. • Antecknades till kännedom att fartyget Enviks verksamhet upphör och samarbetsförhandlingar inleds. • Antecknades till kännedom att Jyrki Lavaste valts till ny förtroendeman på Alfons Håkans och Kai Holmroos till förtroendemannasuppleant. • Antecknades till kännedom att arbetstvisten gällande de kommunala hamnisbrytarna har gått till riksförlikningsmannen. • Godkändes de föreslagna löneförhöjningarna i Arctia-koncernen och de förs till styrelsen för fast-ställande. • Beslöts ge strejkvarning gällande fartyget Michael Sars. • Antecknades till kännedom att förhandlingarna för Ålands landskapsregerings färjor fortsätter. Övriga ärenden • Godkändes de föreslagna medlemsärendena. • Antecknades till kännedom att kretssekreteraren Simo Ikonen i Raumo frånsagt sig sin uppgift. I mötet deltog följande VU-medlemmar: Kristian Heiskanen, Santeri Lunkka, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, Risto Blomquist och Petri Suominen. • • • Styrelsen 22.4.2014 Avtalsärenden • Antecknades till kännedom det allmänna arbetsmarknadsläget. • Fastställdes kollektivavtalet i enlighet med det av VU godkända förlikningsförslaget. • Antecknades till kännedom situationen vid Alfons Håkans. •Godkändes kollektivavtalet för Nestes bogserbåtar. • Antecknades till kännedom redogörelserna för situationen för skolskeppen Katariina och Mikael Sars Övriga ärenden • Antecknades till kännedom verksamhetsledare Risto Blomquists meddelande att han går i pension från början av nästa år. Efterföljare börjar sökas i god tid. • Beslöts att styrelsemedlemmen Martin Björkell deltar i IFSMA:s möte i Sandefjord i Norge och ETF Maritime Transport Sections möte i Madrid. • Antecknades till kännedom att det blir kostnader för förbundet för grundförbättringen av vägen som leder till semesterfastigheterna. Övriga ärenden • Godkändes de föreslagna medlemsärendena. • Beslöts att vice verksamhetsledaren deltar i Pardias resa till Europaparlamentet. • Upplästes och antecknades till kännedom kretsarnas protokoll. I Uleåborgskretsen valdes Petter Tähtinen till ny kretsombudsman och Antti Rajaniemi till ny kretssekreterare. • Saimenkretsen beviljades ett understöd på 800 euro för år 2014. I mötet deltog följande VU-medlemmar: Kristian Heiskanen, Santeri Lunkka, Heidi Tauriainen, Risto Blomquist och Petri Suominen. I mötet deltog följande styrelsemedlemmar: Patrik Barck, Martin Björkell, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Kari Kosonen, Matleena Mäkelä, Dan Stenbäck, Heidi Tauriainen och Kai Terimaa. A FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 35 • • • Hallitus 10.6.2014 • • • Styrelsen 10.6.2014 Sopimusasiat • Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne. • Merkittiin tiedoksi ASP M/S Envikin YT-neuvottelujen tilanne. • Merkittiin tiedoksi Eckerö Shippingin neuvottelutilanne. • Hyväksyttiin määräaikainen sopimus Finnlinesin Finneagle- ja Finnfellow-aluksille. • Hyväksyttiin Michael Sars sovittelutulos. • Hyväksyttiin Suomen Lauttaliikenteelle tehty sopimus. • Hyväksyttiin sovittelutulos koskien Kemin satama Oy:tä. • Vahvistettiin TPV:n päätös Finnlinesin palkkojen hyväksymisestä. • Vahvistettiin TPV:n päätös Prima Shippingin sekamiehityssopimuksen hyväksymisestä. • Merkittiin tiedoksi selvitys Alfons Håkansin liiketoiminnan siirrosta Viroon. • Päätettiin viedä sovittelulautakuntaan ratkaistavaksi ongelma koskien ulkomaanliikenteen TES pykälä 4.7. luontaisetujen korvaukset. • Keskusteltiin Godby Shippingin sopimuksesta ja päätettiin aloittaa neuvottelut asiasta. • Merkittiin tiedoksi tilanne koskien liiton lakkouhkaa Ahvenanmaan yhteysaluksille. • Keskusteltiin Meriluodon miehityskiistasta ja päätettiin selvittää asiaa ja laatia siitä kirjelmä. • Merkittiin tiedoksi että koululaiva Katariinan TES-päivitys on käynnissä. • Vahvistettiin TPV:n päätös Arctian TYKA-sopimuksen mukaisista palkankorotuksista. • Vahvistettiin TPV:n päätös Alfons Håkansin luottamusmiehistä. Muut asiat • Valittiin nykyinen varatoiminnanjohtaja Petri Suominen liiton toiminnanjohtajaksi liiton nykyisen toiminnanjohtajan Risto Blomquistin jäädessä eläkkeelle. Uutta varatoiminnanjohtaja ruvetaan etsimään välittömästi. • Hyväksyttiin taloussihteeri Harriet Björkqvistin irtisanoutuminen eläkkeellelähdön takia. • Liiton toimistosihteeriksi valittiin Marjo Peurala. Hänen työsuhteensa alkaa 11.8.2014. • Keskusteltiin tes-asiamiehen toimen jatkosta ja päätettiin että palataan asiaan syksyllä. • Päätettiin että seuraavan Suomen Merenkulku-lehden kääntäminen annetaan ulkopuoliselle kääntäjälle. • Merkittiin tiedoksi että liiton luottamusmieskurssi pidetään 24.-26.9.2014 Ms Mariellalla. • Hyväksyttiin esitetyt jäsenasiat. • Päätettiin jatkaa Loss of License –vakuutuksen selvittämistä. • Merkittiin tiedoksi selvitys ETF:n ja IFSMA:n kokouksista. • Päätettiin että kaksi henkilöä liitosta osallistuu NFBK:n kokoukseen Islannissa. • Merkittiin tiedoksi STTK:n kuulumiset. • Päätettiin osallistua NaviGate messuille Turussa 19.-20.11.2014. • Päätettiin tukea Uutta Lastensairaalaa 1.000 eurolla ja haastaa muut merenkulun liitot mukaan. • Myönnettiin Tampereen piirille avustus rapuristeilyä varten. • Myönnettiin Suomen Satamapäällystöyhdistykselle 600 euron avustus. Kokouksessa olivat läsnä seuraavat hallituksen jäsenet: Björkell Martin, Heiskanen Kristian, Kettunen Markku, Kosonen Kari, Lunkka Santeri, Palmu Heli, Stenbäck Dan, Tauriainen Heidi ja Terimaa Kai. Avtalsärenden • Antecknades till kännedom det allmänna arbetsmarknadsläget. • Antecknades till kännedom samarbetsförhandlingsläget för ASP:s M/S Envik. • Antecknades till kännedom förhandlingsläget på Eckerö Shipping. • Godkändes det tidsbundna avtalet för Finnlines fartyg Finneagle och Finnfellow. • Godkändes förlikningsresultatet för Michael Sars. • Godkändes avtalet för Finlands Färjetrafik. • Godkändes förlikningsresultatet för Kemin satama Oy. • Fastställdes VU:s beslut att godkänna Finnlines löner. • Fastställdes VU:s beslut att godkänna blandbesättningsavtalet för Prima Shipping. • Antecknades till kännedom redogörelsen för överflyttandet av Alfons Håkans affärs-verksamhet till Estland. • Beslöts föra till förlikningsnämnden problemet med paragraf 4.7. i utrikesfartens kollektivavtal gällande naturaförmånsersättningarna. • Diskuterade Godby Shippings avtal och beslöt inleda förhandlingar i saken. • Antecknades till kännedom situationen för förbundets strejkhot gällande Ålands frigående färjor. • Diskuterades Meriluotos bemanningstvist och beslöts utreda saken och uppgöra en skrivelse i saken. • Antecknades till kännedom att kollektivavtalsuppdateringen för skolfartyget Katariina är på gång. • Fastställdes VU:s beslut om Arctias TYKA-avtalsenliga löneförhöjningar. • Fastställdes VU:s beslut om Alfons Håkans förtroendemän. Övriga ärenden • Valdes nuvarande vice verksamhetsledaren Petri Suominen till förbundets verksamhetsledare då förbundets nuvarande verksamhetsledare Risto Blomquist går i pension. Ny vice verksamhetsledare börjar genast sökas. • Godkändes ekonomisekreterare Harriet Björkqvists uppsägning p.g.a. pensionering. • Till förbundets kanslisekreterare valdes Marjo Peurala. Hennes arbetsförhållande inleds 11.8.2014. • Diskuterades fortsättningen på kollektivombudsmannens tjänst och beslöts återkomma till saken i höst. • Beslöts att översättandet av nästa Finlands Sjöfarttidning ges till en utomstående översättare. • Antecknades till kännedom att förbundets förtroendemannakurs hålls 24.-26.9.2014 på Ms Mariella. • Godkändes de föreslagna medlemsärendena. • Beslöts fortsätta utredandet av Loss of License –försäkringen. • Antecknades till kännedom redogörelsen för ETF:s och IFSMA:s möten. • Beslöts att två personer från förbundet deltar i NFBK:s möte på Island. • Antecknades till kännedom STTK:s nyheter. • Beslöts delta i NaviGate-mässan i Åbo 19-20.11.2014. • Beslöts stöda det nya barnsjukhuset med 1.000 euro och utmana de övriga sjöfartsförbunden att delta. • Beviljades Tammerforskretsen understöd för kräftkryssning. • Beviljades Finlands Hamnbefälsförbund ett understöd på 600 euro. I mötet deltog följande styrelsemedlemmar: Björkell Martin, Heiskanen Kristian, Kettunen Markku, Kosonen Kari, Lunkka Santeri, Palmu Heli, Stenbäck Dan, Tauriainen Heidi och Terimaa Kai. Merenkulun koulutuksen yhteistyö Raumalla tiivistyy Länsirannikon Koulutus Oy WinNova ja Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oy SAMK ovat sopineet koulutusyhteistyön tiivistämisestä merenkulkualalla. Koulutusyhtiöiden toimitusjohtajat allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Raumalla 16.4.2014. Merikoulu toimii yhteisellä kampuksella Raumalla Suojantie 2:ssa. Sopimuspohjaisen yhteistyön myötä tila-, laite- ja henkilöstöresurssit ovat entistä tehokkaammassa yhteiskäytössä oppilaitosten kesken. SAMK:n ja WinNovan yhteistyösopimuksen mukaisesti avattiin organisaatioiden sisäiseen hakuun merenkulun päällikön tehtävä ja haku tehtävään päättyi 23.4.2014. Merenkulun päälliköksi valittiin Tero Virtanen, joka tälläkin hetkellä toimii WinNovassa merenkulkualan koulutuspäällikön tehtävissä. Merenkulun päällikkö vastaa oman toimensa ohella merenkulkualan koulutuksen valmistelusta, suunnittelusta, toimeenpanosta ja raportoinnista SAMK:n ja WinNovan yhteistyösopimuksen mukaisesti. Päällikkö raportoi toiminnan ja talouden tuloksista merenkulun johtoryhmälle sekä lähiesimiehelleen. Lisätietoja: Tero Virtanen [email protected] p. 044-4557663 Mukavaa ja Aurinkoista Kesää! *** Trevlig och Solig Sommar! Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund ry HAKEE VARATOIMINNANJOHTAJAA Liiton tämänhetkinen varatoiminnanjohtaja siirtyy toiminnanjohtajaksi kun nykyinen toiminnanjohtaja siirtyy eläkkeelle Varatoiminnanjohtaja johtaa liiton toimintaa yhdessä liiton toiminnanjohtajan kanssa ja toimii tarvittaessa toiminnanjohtajan sijaisena. Tehtäviin kuuluu sekä yksityiskohtiin menevä edunvalvonta, että laaja yhteiskuntavaikuttaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Lainsäädäntöön ja sopimuksiin liittyvä kolmikantavalmistelu on tehtävälle tyypillistä. • Varatoiminnanjohtajalta vaaditaan merikapteenin pätevyyskirja. Päällikkökokemus sekä järjestötoiminnan ja työoikeuden tuntemus lasketaan eduksi. • Tehtävän hoitaminen edellyttää suomen-, ruotsin-, ja englanninkielen suullista ja kirjallista osaamista. Tehtävä edellyttää matkustamista niin kotimaassa kuin ulkomailla. • Liitto tarjoaa kilpailukykyiset palkka- ja lomaedut. • Tehtävä on toistaiseksi voimassa oleva, sisältäen 4 kuukauden koeajan. Tehtävä alkaisi aikaisintaan 1.10.2014. • Lisätietoja saa toiminnanjohtaja Risto Blomquistilta puh. 050 306 2546 ja varatoiminnanjohtaja Petri Suomiselta puh. 0400 596 071 Hakemukset liitteineen on osoitettava liiton hallitukselle ja toimitettava liiton toimistoon viimeistään 29. elokuuta 2014 kello 15.00 mennessä osoitteella: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund ry Hietalahdenranta 15 a 3 00180 HELSINKI www.seacommand.fi
© Copyright 2024