2013 - Suomen Laivanpäällystöliitto

SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
3
14
ANU PIETILÄINEN:
Laivan nimi ei ole
läpihuutojuttu
s. 5 –7
ANU PIETILÄINEN:
Båtens namn är
ingen rutinsak
s. 8– 9
• Vuosikertomus • Årsberättelse • Vuosikertomus • Årsberättelse •
SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
ILMESTYNYT VUODESTA 1917
UTKOMMIT SEDAN 1917
Tässä numerossa – I detta nummer
J
Laivan nimissä pitkä perinne
J
Lång tradition i båtarnas namn
J
70 vuotta Normandian maihinnoususta
J
70 år sedan landstigningen i Normandie
Pääkirjoitus
3
Ledare
4
Nimi rakentaa laivanimagoa
5
Namnet bygger fartygets image
8
70 vuotta Normandian maihinnoususta
10
70 år sedan landstigningen i Normandie
12
Lukuvinkki: Hurjia tarinoita Itä-Uudenmaan pirtuajoista
14
Lästips: Vilda berättelser om spritsmugglingen i östra Nyland
16
VUOSIKERTOMUS 2013
17
ÅRSBERÄTTELSEN 2013
25
In memoriam Pertti Saari
33
Toimeenpaneva valiokunta / Hallitus
34
Verkställande utskottet / Styrelsen
35
Jäsenrekisterin tiedot ajan tasalle
38
Uppdatera dina uppgifter i medlemsregistret
39
Merkkipäivät / Bemärkelsedagar
42
Piirit / Kretsarna
43
Toimisto – Kansli
47
Suomen Merenkulku on myös netissä www.seacommand.fi
Seuraava numero ilmestyy
Nästa nummer kommer ut
J
Pirtu kulki merta pitkin Suomeen
J
Spriten kom sjöledes till Finland
Aineisto viimeistään
Materialet senast
5.9.
13.8.
PÄ ÄKIRJOITUS
­
Torjuntavoitto, vai?
T
yöehtosopimusten tekemisen vaikeus ja ihanuus ei varmasti ole kaikille sopimusten
piirissä työskenteleville täysin selvillä. Kun sopimukset sitten on saatu aikaan ja niitä
ryhdytään noudattamaan, eivät kaikki tietystikään ole tyytyväisiä.
Nyt voimaan saatu työllisyys- ja kasvusopimus (TYKA) antoi suurimalle osalle
suomalaisista työntekijöistä n. 20 euron korotuksen kuukautta kohti.
Summa on jo itse asiassa syöty hintojen- ja veronkorotusten myötä. Kritiikkiä kentältä on saatu ja palaute on ollut pääosin sitä, että neuvotteluissa on
otettu huomioon Suomen taloudellinen tilanne. Hyvä niin, sillä jäsenemme
ovat pääosin fiksua väkeä. Joukkoon mahtuu myös niitä jotka eivät kenties
tunnu ymmärtävän asioiden oikeaa laitaa. Siksi haluan hieman valaista tätä
puolta asiassa.
Neuvottelut kestivät luvattoman kauan, lähes yhdeksän kuukautta ja ne
etenivät vaihtelevilla esityksillä osapuolten kesken. Oli varmaa, että tuo 20
euron korotus jäisi ainoaksi saaliiksi, koska 95-98 prosenttia sopimuksista
oli tehty sen pohjalta keskusjärjestöjen kanssa. Iso kivi meidän kengässä,
eli sopimuksessamme olikin aivan muualla kuin tuossa kaksikymppisessä.
Kirjainlyhenne STCW oli se suuri mörkö. Suomi oli mennyt ratifioimaan
kyseisen sopimuksen ja saattanut sen kansallisesti voimaan. Sen seurauksen merenkulkijoilta vaaditaan normipätevyyksien lisäksi useita lisäpätevyyksiä. Ja yllätys, yllätys, nehän maksavat euroja, eivät vain pätevyyskirjan, vaan kurssien, matkojen ja majoittumisten muodossa. Kurssien
järjestäjien hintoja tutkiessani sain summaksi tuollaiset 7500-10500 euroa,
siis pelkät kurssit.
Viiden vuoden välein ylimääräinen kurssikustannus olisi tullut työntekijän kontolle. Sen lisäksi olisivat tulleet majoitus- ja matkakulut. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut kuukausiansion menetystä noin 125-150 euroa,
pelkkien kurssien muodossa. Kuinka moni jäsenemme olisi tuon vaihtoehdon hyväksynyt?
Kompromissina omaksi kustannukseksi jää pätevyyskirjojen lunastus Trafista viiden vuoden
välein. Hyvällä syyllä voimme puhua torjuntavoitosta, koska nyt nuo ylimääräiset kustannukset
tulevat varustajien maksettavaksi. •
Hyvää ja aurinkoista kesää kaikille.
Toiminnanjohtaja Risto Blomquist
Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi
– UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENS ADRESS:
Hietalahden­
ranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Risto Blomquist,
[email protected], 050-3062 546 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, [email protected],
(09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Risto Blomquist, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas
Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER:
Harriet Björkqvist (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån:
50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, [email protected], 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Meriko Oy, Lassi Koivunen, 040 7498682 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) –
ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e
1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND – FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS – UPPLAGA
3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
JULKAISIJA
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 3
LEDARE
­
Avvärjningsseger, eller?
S
vårigheten och härligheten i att göra kollektivavtal står
säkert inte helt klart för alla som jobbar inom avtalsområdena. Och när avtalen sedan har fåtts till stånd och
man börjar följa dem, så är förstås alla inte nöjda.
Sysselsättnings- och tillväxtavtalet (TYKA) man nu fått till
stånd gav största delen av de finländska arbetstagarna en förhöjning på ca 20 euro i månaden. Summan har i själva verket redan
ätits upp i form av pris- och skattehöjningar. Kritik från fältet har
det kommit, och feed backen har i huvudsak gått ut på att man i
förhandlingarna beaktat Finlands ekonomiska situation. Bra så,
eftersom våra medlemmar till största delen är smarta människor.
Men däribland ryms också sådana som inte tycks förstå hur sakerna riktigt står till. Därför vill jag lite belysa den sidan av saken.
Förhandlingarna tog olovligt länge, nästan nio månader, och
de framskred med varierande avtalsförslag parterna emellan. Det
stod klart att den där 20 euros förhöjningen skulle bli vårt enda
byte, eftersom 95-98 procent av avtalen hade gjorts med centralorganisationerna utgående från det. Den stora stenen i våra skor,
dvs. våra avtal, låg helt på annat håll än i den där tjugolappen.
Bokstavskombinationen STCW var det stora trollet. Finland
hade gått och ratificerat detta avtal och fått den nationellt i kraft.
Som en följd av det krävs av sjöfararna förutom normbehörighet
dessutom flera tilläggsbehörigheter. Och surprise, surprise, de
kostar ju euron, inte bara i form av behörighetsbrev, utan som kurser, resor och inkvartering. Då jag
studerade organisatörernas priser kom jag fram till en summa på ca 7500-10500 euro, alltså bara för
kurserna.
Denna kurskostnad med fem års mellanrum skulle arbetstagaren ha nödgats betala. Därtill skulle
ha tillkommit inkvarterings- och resekostnader. I praktiken skulle detta ha inneburit en månadsinkomstförlust på ca 125-150 euro, enbart i form av kurser. Hur många av våra medlemmar hade godkänt
det alternativet? Kompromissen blev nu att den egna kostnaden blev att med fem års mellanrum lösa
ut behörighetsbreven på Trafi. Med god orsak kan vi tala om en avvärjningsseger, eftersom redarna nu
betalar de där extra kostnaderna. •
Trevlig och solig sommar till er alla!
Risto Blomquist
Snabbaste vägen till oss på internet www.seacommand.fi
– UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENS ADRESS:
Hietalahden­
ranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Risto Blomquist,
[email protected], 050-3062 546 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, [email protected],
(09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Risto Blomquist, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas
Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER:
Harriet Björkqvist (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån:
50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, [email protected], 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Meriko Oy, Lassi Koivunen, 040 7498682 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) –
ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e
1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND – FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS – UPPLAGA
3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
JULKAISIJA
4 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
G laivojen nimien tutkiminen
innosti opinnäytteen tekijää
niin, että aika ajoin hän tahtoi
harhautua sivupoluille tiedon­
keruussa. aiheessa olisi
anu Pietiläisen mielestä
lisääkin selvitettävää.
Kilpailuja, pähkäilyjä, ideointia
Nimi rakentaa laivan imagoa
L
Nimen antaminen laivalle ei ole mikään
läpihuutojuttu, vaan nimen keksimiseen
saatetaan käyttää paljonkin aikaa ja
vaivaa. Ideoidaan, pohditaan ja järjestetään
yleisökilpailujakin. Laivat mielletään
yksilöiksi, joiden on erotuttava muista
myös nimen perusteella. Toisaalta varustamo
voi haluta laivan nimen yhdistävän sen
yrityksen muuhun laivastoon ja rakentavan
yhtenäistä positiivista imagoa. Voi kuitenkin
käydä niinkin, että laivan nimi tulee
tutuksi ikävistä lööpeistä.
TEKSTI JA KUVAT: KIRSI UOla
aivojen nimenannon monimuotoisuuden havaitsi
Satakunnan ammattikorkeakoulun merikapteenin
tutkinnon opinnäytetyötä tehdessään Anu
Pietiläinen. Laivan nimen merkitys osana
markkinointia, mainontaa, myyntiä ja imagon rakentumista on erittäin tärkeää, etenkin matkustajaliikenteessä
operoiville varustamoille.
KamPElaSTa lInDaan
Pietiläinen selvitti laivojen nimenannon taustoja ja
perinteitä, mutta kyseli myös nykyisistä käytännöistä
varustamojen edustajilta ja tutki ajantasaisia laivaluetteloita. Näin syntyi varsin hyvä kuva prosessista, jonka
lopputuloksena laivan kylkeen saadaan sen ikioma nimi,
vaikkapa Pielinen, Europalink, Kampela, Neptun, Linda
tai Viking Grace.
Nimenannon perusteena on perinteisesti voinut olla
paikkakunta, liikennöintialue, henkilönnimi, toimintaa
kuvaava tai vaikkapa jokin mytologiasta poimittu nimi.
Taikauskoakin on nimiin liitetty. Kansallisuusaate
vaikutti nimenantoon 1800-luvulla, ja ensimmäiset
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 5
A
ohjusveneet Rauma ja Tornio.
Toivottua tilaa on kuvattu
sellaisilla nimillä kuin Hoppet,
Onni, Toivo, Rauha. Tunnettujen, kunnioitettujen henkilöiden mukaan on annettu nimiä,
vaikkapa hallitsijan mukaan,
kuten Silvia Regina tai
jäänmurtaja Urho presidentti
Kekkosen mukaan.
Naisten nimet suosiossa
G Anu Pietiläinen
esitteli meri­
kapteenintutkinnon
opinnäytetyönsä
Satakunnan
ammattikorkea­
koulun seminaari­
tilaisuudessa.
suomenkieliset laivannimet olivat Usko ja Toimi.
Valtion ensimmäinen jäänmurtaja oli Murtaja.
Kansallisuusaatetta ilmensivät myös kalevalaiset
nimet, kuten Ilmari, Kaleva, Ahti, Aallotar,
Kullervo, Sampo, Tapio, Wellamo. Valtiolla on
ollut sukellusvene Iku-Turso ja nykyisinkin
liikennöi monitoimialus Louhi.
Paikannimet käyttöön
1900-luvun alusta lähtien paikannimien käyttö
lisääntyi, kun lähialueiden lisäksi seilattiin
pitkiäkin matkoja kaukaisiin maihin. Aluksen
nimellä kerrottiin kotisatama tai kohde. Nykyisin
paikannimiä hyödyntää mm. Etelä-Suomen Laiva
Oy, jonka aluksilla on nimenä Helsingin kaupunginosia tai alueita: Eira, Pasila, Alppila.
Yhtyneillä Paperitehtailla oli yrityksen toimintaan liittyneitä nimiä laivoillaan, kuten Lotila,
Valkeakoski, Simpele. Nesteen Tervi, Palva ja
Purha ovat myös saaria Turun saaristossa ja
Enskeri ja Tiiskeri itäisellä Suomenlahdella.
Merivoimien aluksissa on perinteisesti suosittu
paikannimiä, ja tämän päivän miinalaivoja ovat
Pohjanmaa, Hämeenmaa ja Uusimaa sekä
6 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Laivojen nimeäminen naisten
mukaan on säilyttänyt suosionsa vuosisadasta toiseen,
antiikin Kreikasta tähän
päivään. Tämä ilmiö liittynee
myös laivan ”sukupuoleen”, eli
laiva mielletään useissa
yhteyksissä naiseksi. Aila,
Laura, Linda ja Marina
kuuluvat pitkään historiallisen
jatkumoon. Nimi voidaan valita
vaikkapa varustamosuvun
naisten mukaan, ja aiemmin
rakenneltiin yleisnimistä
feminiinisiä versioita -tar/-tärpäätteellä: Aallotar, Lainetar.
Mytologiset nimet ovat olleet
käytössä antiikista lähtien.
Nykyään Suomessa näitä nimiä
suosii Alfons Håkans, jonka
hinaajanimistöstä löytyvät
sellaiset kuin Akilles, Atlas,
Calypso, Castor, Hector,
Herakles, Hermes, Mercurius,
Neptun, Pallas, Pegasos,
Pollux, Triton ja Zeus.
Luonnontieteellisiä nimiä, kuten kasvien ja
eläinten innoittamia, on myös perinteisesti ollut
runsaasti. Voimalliset Otso ja Kontio ovat
osuvasti jäänmurtajia, ja Rajavartiolaitos on
nimennyt aluksiaan vesilintujen, kalojen ja
vesinisäkkäiden mukaan: Tavi, Telkkä, Tiira,
Kuha, Kiiski, Halli, Hylje. Lemmikitkin kelpaavat nimenantajiksi, kuten yhdessä varustamossa
on tapahtunut: Tinto, Rolle, Viiru, Fancy.
Varustamo päättää
Laivan nimestä päättää yleensä varustamon
edustaja. Matkustajilta pyydetään myös ehdotuksia ja nimikilpailujakin järjestetään. Muita
nimenantoon osallistuvia voivat Pietiläisen
saamien tietojen mukaan olla osakkaat, varustamon hallitus tai johtoryhmä, laivan rakennuttajat
sekä varta vasten koottu raati.
Itse nimenantoprosessi vaihtelee suuresti
varustamojen välillä, eikä Pietiläisen mukaan
punaista lankaa oikein tahtonut löytyä. Valmiit
toimintavaihtoehdot olivat vain yhdellä varustamolla. Toisinaan nimistä käydään äänestyksiä-
kin. Nimenanto vaatii myös eripituisen ajan, toisinaan
pohditaan pitkään ja toisinaan nimi syntyy kuin ”salama
kirkkaalta taivaalta”. Kilpailut ja laajat päättäjäryhmät
hidastavat päätöksen syntyä.
Grace nimikilpailulla
Vikingin nimikilpailu tuotti uudisrakenteelle 23 000
ehdotusta, joista Grace valittiin. Raadin mukaan nimi
edustaa tyyliä, designia ja tunnelmaa. Pietiläisen haastatteluissa todettiin, että risteilyliikenteessä laivan nimen
pitää olla houkutteleva. Toisaalta muutaman rahtivarustamon edustaja katsoi, että nimellä ei ole merkitystä.
Rahtivarustamoissakin yleisesti kuitenkin katsotaan, että
laivan nimellä on merkitystä imagoa rakennettaessa.
Henkilöstöltä laivan nimiasioista kysyttäessä kanta oli se,
että muuten ei nimellä ole väliä, kunhan sitä ei joudu
häpeämään.
Yhdistävät tekijät ja nimiperheet olivat useiden varustamojen tavoitteena Pietiläisen saamien vastausten mukaan.
Liiketoiminnalle katsottiin olevan etua, kun laiva tunnistetaan osaksi varustamoa. Niin on nimetty Kristina
Brahen mukaan Kristina Regina ja edelleen Kristina
Katarina. Nimien samat alkukirjaimet laivoissa Mimer,
Midas ja Misana perustuvat varustamon entiseen nimeen
Minicarriers Ab. Hopealinja-varustamonimeen perustuvat
puolestaan Silver Moon, Silver Star ja Silver Swan II.
Opinnäyte iso ruljanssi
Anu Pietiläinen sanoo laivojen nimiasioitten selvittelyn
olleen iso ruljanssi. Hän alkoi tehdä opinnäytettään
hyvissä ajoin, varasi siihen aikaa opintojen ja työn lomaan
ja teki ”kunnon rykäyksiä”. Aihe tahtoi välillä karata
käsistä sivupoluille, kun löytyi mielenkiintoisia yksityiskohtia. Lähipiiri kommentoi tekstejä ohjaajan lisäksi ja oli
henkisenä tukena.
Pietiläinen valmistui merenkulun ammattiin, mihin hän
päätti pyrkiä aikoinaan Karibian-risteilijöissä kampaajana
toimiessaan. Toista kymmentä vuotta ensimmäisessä
ammatissa toimittuaan hän päätteli, että aika aikaa
kutakin ja haki merenkulun koulutusohjelmaan ammattikorkeakouluun Raumalle. Nyt hänellä on merikapteenin
tutkintotodistus, jonka hän sai virallisessa määräajassa,
mikä on varsin harvinaista. Birkan puolimatruusina ja
matruusina toimiminen on ollut mieluisaa työtä. – Komentosillalla ehtii vielä olla, maalaaminenkin maistuu vielä,
mutta perämieheksi toivon pääseväni.
– Laivatyö on mun juttu, maihin en halua töihin. Itämeri
kyllä riittää, kun olen jo kolunnut maapalloa eri puolilta,
Etelänapamantereellakin olen poikennut, Anu Pietiläinen
sanoo. •
ESL Shipping Oy hakee palvelukseensa
TURVALLISUUS- JA YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖÄ
Turvallisuus- ja ympäristöpäällikkönä (DPA) vastaat ESL Shipping Oy:n turvallisuus- ja
ympäristöjohtamisjärjestelmistä ja niiden edelleen kehittämisestä.
Omaat riittävän työkokemuksen vastaavantasoisista tehtävistä ja sinulla on kansipäällystö-, konepäällystö- tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Kansainvälinen
työympäristömme edellyttää sinulta vähintään englannin kielen hyvää suullista ja kirjallista osaamista. Muu kielitaito katsotaan eduksi.
Menestyäksesi tehtävässä sinulta vaaditaan hyvien ryhmätyötaitojen lisäksi jämäkkyyttä,
oma-aloitteisuutta ja matkustusvalmiutta. Arvostamme positiivista asennetta ja suunnitelmallista otetta työhön sekä kykyä nähdä kokonaisuuksia.
Tarjoamme sinulle haastavan ja monipuolisen tehtäväkokonaisuuden hyvän työyhteisön
tuella. Toimipaikkasi on Helsingin Lintulahdessa sijaitseva yrityksen pääkonttori.
Lähetä hakemuksesi ja ansioluettelosi palkkatoiveineen 7.7.2014 mennessä osoitteeseen
[email protected]. Lisätietoja: talousjohtaja Kimmo Valtonen, puh. 09 521 9901.
www.eslshipping.com
ESL Shipping Oy on Aspo-konserniin kuuluva Itämeren johtava kuivarahteja kuljettava varustamo ja se työllistää yli 200 varustamoalan ammattilaista — operoitavia aluksia yrityksellä on 15.
Nykyaikainen kalusto, arktiset olosuhteet osaava henkilöstö ja jatkuva kehitystyö takaavat sen,
että ESL Shipping on luotettava merikuljetusten kumppani tänään ja tulevaisuudessa.
Tävlingar, funderande, idékläckning
Namnet bygger fartygets image
Att namnge ett fartyg är ingen rutinsak, utan det kan spenderas mycket tid och besvär på
att hitta ett namn. Det kläcks idéer, funderas och ordnas t.o.m. tävlingar för allmänheten.
Fartygen ses som individer, som också med sitt namn måste skilja sig från de andra. ­
Å andra sidan vill rederiet kanske att fartygets namn förenar det med företagets övriga
flotta och bygger upp en enhetlig positiv image. Det kan dock också gå så att fartygets
namn blir bekant i tråkiga löpsedlar. Text och bild: Kirsi Uola
D
å hon gjorde sitt examensarbete för sjökaptensexamen vid yrkeshögskolan Satakunnan
ammattikorkeakoulu fick Anu Pietiläinen
erfara hur mångfacetterad namngivningen av
fartyg är. Fartygsnamnets betydelse som del av marknadsföringen, reklamen, försäljningen och imagebyggandet är
väldigt viktig, särskilt för rederier som opererar i passagerartrafiken.
östra Finska viken. I sjöstridskrafternas fartyg har
platsnamn traditionellt gynnats och dagens minfartyg är
Pohjanmaa, Hämeenmaa och Uusimaa och robotbåtarna
Rauma och Tornio. Önskat tillstånd har beskrivits med
sådana namn som Hoppet, Onni, Toivo, Rauha. Namn har
getts enligt kända och uppskattade personer, t.ex. enligt
regenter som Silvia Regina, eller enligt president Kekkonen som isbrytaren Urho.
Från Kampela till Linda
Kvinnonamn populära
Pietiläinen utredde bakgrunden till och traditionerna i
namngivningen av fartyg, men frågade också rederiernas
representanter om nuvarande praxis och studerade
aktuella fartygslistor. Så växte det fram en väldigt god bild
av processen vars slutresultat är att det på skeppets sida
målas dess helt egna namn, t.ex. Pielinen, Europalink,
Kampela, Neptun, Linda eller Viking Grace.
Grunden för namngivningen har traditionellt kunnat
vara en plats, ett trafikområde, ett personnamn, ett namn
som beskriver verksamheten eller t.ex. något namn som
plockats ur mytologin. Skrock har också förenats med
namnen. På 1800-talet påverkade nationalitetsidén namngivningen, och de första finskspråkiga skeppsnamnen var
Usko och Toimi. Statens första isbrytare var Murtaja.
Nationalitetstanken uttrycks också i namnen med sitt
ursprung i Kalevala, såsom Ilmari, Kaleva, Ahti, Aallotar,
Kullervo, Sampo, Tapio, Wellamo. Staten har haft ubåten
Iku-Turso och ännu trafikerar multifunktionsfartyget
Louhi.
Namngivning av fartyg enligt kvinnor har bibehållit sin
popularitet genom århundradena, från antikens Grekland
till idag. Detta fenomen torde också höra samman man
fartygets ”kön”, dvs. fartyget ses i många sammanhang
som en kvinna. Aila, Laura, Linda och Marina hör till en
lång historisk kedja. Namnet väljs t.ex. bland redarsläktets kvinnor, och tidigare bildades feminina versioner av
allmänna namn med tillsatta ändelser: Aallotar, Lainetar.
De mytologiska namnen har varit i bruk sedan antiken.
Numera gynnar Alfons Håkans i Finland sådana namn,
i bogserbåtsnamnen finns sådana som Akilles, Atlas,
Calypso, Castor, Hector, Herakles, Hermes, Mercurius,
Neptun, Pallas, Pegasos, Pollux, Triton och Zeus.
Naturvetenskapliga namn inspirerade av växter och djur
har det också traditionellt funnit gott om. De kraftfulla
namnen Otso och Kontio är träffande nog isbrytare, och
Gränsbevakningsverket har namngett sina fartyg enligt
vattenfåglar, fiskar och vattendäggdjur: Tavi, Telkkä,
Tiira, Kuha, Kiiski, Halli, Hylje. Också keldjuren duger
som namngivare, såsom det skett i ett rederi: Tinto, Rolle,
Viiru, Fancy.
Platsnamn används
I början av 1900-talet ökade bruket av platsnamn, när
fartygen förutom i närområdena också seglade långa resor
till fjärran länder. Med fartygets namn berättade man
vilken hemhamnen eller färdmålet var. Numera utnyttjas
platsnamn av bl.a. Etelä-Suomen Laiva Oy, vars fartyg har
namn efter stadsdelar eller områden i Helsingfors: ­Eira,
Pasila, Alppila.
Förenade pappersfabrikerna hade för sina fartyg namn
som hörde samman med företagets verksamhet, såsom
Lotila, Valkeakoski, Simpele. Nestes Tervi, Palva och
Purha är öar i Åbo skärgård, och Enskeri och Tiiskeri i­
8 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Rederiet beslutar
Det är i allmänhet rederiets representant som beslutar om
fartygets namn. Av passagerarna begär man också förslag,
och namntävlingar ordnas. Andra som deltar i namngivningen kan enligt de uppgifter Pietiläinen erhållit vara
aktieägarna, rederiets styrelse eller ledningsgrupp,
fartygets byggare eller en enkom sammankallad jury.
Själva namngivningsprocessen varierar stort mellan
rederierna, och Pietiläinen säger att hon inte riktigt kunnat finna någon röd tråd där. Bara ett rederi hade färdiga
F Målmedvetet sittande vid datorn
gav resultat: Anu Pietiläinens
examensarbete blev klart inom
planerad tid, såsom också
­s tudierna i övrigt.
allmänt att fartygets namn har
betydelse för att bygga upp imagen. Då
personalen tillfrågades om fartygens
namnfrågor var ståndpunkten den att
namnet inte annars hade någon
betydelse bara man inte behövde
­skämmas för det.
Enligt de svar Pietiläinen fick är
­gemensamma faktorer och namnfamiljer många rederiers mål. Det ansågs
vara till fördel för affärsverksamheten
att fartyget känns igen som en del av
rederiet. Så har också Kristina Regina
och senare Kristina Katarina namngetts enligt Kristina Brahe. Samma
första bokstäver i fartygsnamnen
Mimer, Midas och Misana baserar sig
på rederiets tidigare namn Minicarriers
Ab. På Hopealinja-rederinamnet baserar sig å sin sida Silver Moon, Silver
Star och Silver Swan II.
Examensarbetet en stor ruljangs
v­ erksamhetsalternativ. Emellanåt röstar man också om
namnen. Namngivningen kräver också olika lång tid, emellanåt funderas det länge och emellanåt kommer namnet
”som en blixt från en klar himmel”. Tävlingar och breda
beslutsfattargrupper drar ut på beslutsfattandet.
Grace med namntävling
Vikings namntävling inbringade 23 000 förslag för nybygget, av förslagen valdes Grace. Enligt tävlingsjuryn
representerar namnet stil, design och stämning. I Pietiläinens intervjuer konstaterades att fartygets namn måste
vara lockande i kryssningstrafiken. Å andra sidan ansåg
några fraktrederiers representanter att namnet inte hade
någon betydelse. Också i fraktrederierna anser man dock
Anu Pietiläinen säger att utredandet av
fartygens namnfrågor var en stor
ruljangs. Hon började arbeta med sitt
examensarbete i god tid, reserverade
tid för det i studierna och i arbetet och
gjorde ”ordentliga ryck”. Ämnet tänkte
emellanåt rymma iväg på sidovägar,
när hon hittade intressanta detaljer.
Förutom handledaren kommenterade
också närkretsen texterna och
utgjorde ett psykiskt stöd.
Pietiläinen fick sin examen för ett
sjöfartsyrke som hon i tiden beslöt söka till då hon var
frisörska på Karibienkryssare. Efter att i över tio års tid ha
arbetat i sitt första yrke beslöt hon att allt har sin tid och
sökte till sjöfartens utbildningsprogram vid yrkeshögskolan i Raumo. Nu har hon sjökaptens examensbetyg som
hon fick inom den officiella utsatta tiden, vilket är väldigt
ovanligt. Att vara lättmatros och matros på Birka har varit
ett trevligt arbete. –På kommandobryggan hinner jag nog
ännu vara, jag tycker t.o.m. ännu om att måla, men jag hoppas på att bli styrman.
– Skeppsarbetet är min grej, i land vill jag inte arbeta.
Östersjön räcker nog till, eftersom jag redan besökt många
olika ställen på jorden, jag har t.o.m. gjort en avstickare till
Sydpolskontinenten, säger Anu Pietiläinen. •
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9
70 vuotta
Normandian maihinnoususta
Kesäkuun kuudentena päivänä vuonna 1944, ennen aamunkoittoa, Normandian rannikkoa lähestyi pimeydestä äänettömästi viisikymmentä Waco CG-4R
-liitokonetta kuljettaen kukin kahtatoista liittoutuneiden sotilasta Natsi-Saksan
miehittämälle Ranskan maaperälle. Kello neljä aamulla Britannian yleisradio
BBC lähetti viestin D-Dayn alkamisesta. Petri Kosonen
D
-Day on sotilastermi operaation
käynnistysajankohdalle. Huonon sään
takia maailman tunnetuin D-Day
viivästyi päivällä, mutta seuraavan
viiden kuukauden aikana amerikkalaiset,
brittiläiset ja kanadalaiset joukot nousivat
Normandian rannikolle 2,5 miljoonan miehen
voimin. Sinne rantautui myös 500 000 ajoneuvoa
ja neljä miljoonaa tonnia tarvikkeita.
Operaatio Overlord
Länsiliittoutuneet olivat aloittaneet operaatio
Overlordin eli tulevan Yhdysvaltojen presidentin, kenraali Dwight Eisenhowerin johtaman
maihinnousun, Le Havren ja Cherbourgin
kaupunkien väliselle rannikkokaistaleelle. Kaksi
vuotta suunnitellun Normandian maihinnousun
10 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
takana oli vuoden 1942 pidetystä Teheranin
konferenssissa alkanut Neuvostoliiton painostus
länsirintaman avaamiseksi Saksaa vastaan.
Maihinnousuidean isä oli Ison-Britannian
pääministeri Winston Churchill, jonka vastuulla oli ollut myös suuriin tappioihin päättynyttä
Gallipolin taistelua edeltänyt maihinnousu
Turkissa, ensimmäisessä maailmansodassa,
vuonna 1915. Nyt Churchillillä ei ollut varaa
epäonnistua. Siksi hän varasi käyttöönsä ajan
etevimmät akselivaltojen ulkopuolelta löytyneet
tekniset suunnittelijat.
Valkosia ristejä ja Daavidin tähtiä
Vuosia jatkuneen toisen maailmansodan vuoksi
kaikesta oli pulaa. Englantilaisessa sukellus­
veneessä oli Lontoon bussin dieselmoottori ja
H Normandian maihinnousu
virtuaalisena.
G Tim Beckett,
Mulberry-sataman
suunnittelijan poika,
virtuaalisatamassa.
liitokoneiden rungot oli valmistettu puusta. Jo alun perin oli
selvää, että maihinnousu ei onnistuisi ilman uhrauksia. Yli
puolet liidokeista ja niiden miehistöistä tuhoutui. Liitokoneita seurasivat LCVP- (Landing Craft Vehicle & Personnel)
maihinnousuveneet. Niiden rantautuessa, myöhemmin
Omaha Beach -peitenimellä tunnetulle rannalle, kaatui
nykytietämyksen mukaan jopa 5000 amerikkalaista; monet
heistä heti maihinnousuveneiden ramppien laskeuduttua.
Rannalla sijaitsee suurin amerikkalainen hautausmaa
Euroopassa valkoisine risteineen ja Daavidin tähtineen.
Molemminpuolinen murhenäytelmä
Lopulta liittoutuneet löivät rantaa hyvistä asemista puolustaneet saksalaiset, ja viikkoa myöhemmin alkoi operoida
Englannin kanaalin yli uitettu massiivinen keinotekoinen
satama Mulberry B.
Betonista ja teräksestä valmistettujen, kierrejaloilla
pohjaan ankkuroitujen, mutta vuoroveden takia kelluvien
ponttoneiden varaan rakennetun ajoväylän pääinsinöörinä
toimi englantilainen Allan Beckett (1914–2005).
Omaha Beachin satama ei ehtinyt toimia kuin muutaman
päivän, ennen kuin se 16. kesäkuuta tuhoutui kanaalissa
riehuneessa kesämyrskyssä, jonka sanotaan olleen pahin
kolmeenkymmeneen vuoteen. Tämä vaikeutti suuresti
liittoutuneitten huoltoa ja haavoittuneitten evakuointia.
Toinen samanlainen satama Arromachesissa onnistui
kuitenkin toimimaan siihen asti, kunnes liittoutuneitten
valtaamat Antwerpenin ja Cherbourgin satamat saatiin
käyttöön. Atlantin valli oli murtunut ja länsiliittoutuneet
valtasivat Pariisin 24. elokuuta.
Rannikkoa puolustavien saksalaisten miestappiot olivat
samaa luokkaa kuin liittoutuneiden yhteensä. Tarkkaa
määrää ei koskaan saada tietää, mutta Normandian rannoille kaatui, katosi tai haavoittui yli 400 000 sotilasta sekä
ranskalaisia siviilejä. •
Teit isäin astumaan
– Siinä missä isäni käytti laskutikkua, itselläni on käytössä
tietokone. Itsekin tosin käytin tikkua urani alussa, sanoo
insinööri Tim Beckett (s.1953). Mutta vaikka olemme
molemmat saman alan miehiä, näistä asioista puhuimme
vasta hänen viimeisinä vuosinaan, kertoo Mulberry-sataman
suunnittelijan poika.
Keväällä 2013 ranskalainen virtuaalitodellisuutta tuottava
yritys Dassault Systèmes otti yhteyttä Beckettiin ja
kouralliseen Normandian maihinnousun veteraaneja. Ensin
syntyi dokumenttielokuva jossa yli 90-vuotiaita miehiä vietiin
takaisin Normandian taistelupaikoille ja merenpohjaan
pienoissukellusveneellä.
Beckettin kanssa kaivettiin esiin Normandian maihinnousua edeltävät suunnitelmat. Näistä tärkeimmät olivat
Waco-liitokoneiden, maihinnousuveneiden ja tietysti
Mulberry-satamien piirustukset. Pariisissa D-Day presentaatio näytettiin yleisölle kuluvan vuoden toukokuussa ja
maailmalle se esitetään D-Dayn vuosipäivänä 6.6.2014.
– Emme ole ajatushautomo, think tank, vaan do tank,
sanoo Mehdi Tayoubi, Dassault Systèmesin varapuheenjohtaja. Yritys on kieltämättä tehokas tuottamaan historiallisia spektaakkeleja tietokonepelien sukupolvelle. Tayoubi
painottaa Dassaultin simulaatiohuoneiden olevan ensisijaisesti koulutuksellisia. Viihteellinen puoli ei voi kuitenkaan olla
pistämättä silmään, oli kyse sitten Kheopsin pyramidista,
historiallisesta Pariisista tai toisen maailmansodan
ratkaisevien taisteluiden valmistelusta. Tayoubi korostaa
tiiminsä kansainvälisyyttä. Tällä kertaa D-Dayn suunnittelussa oli mukana myös saksalaisia, hän sanoo. •
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 11
Petri Kosonen
70 år sedan
landstigningen i Normandie
Före gryningen
den sjätte juni
år 1944 gled
femtio Waco
CG-4R-glidflygplan ljudlöst ur
mörkret fram
mot den
normandiska
kusten, var och
en av dem
transporterade
tolv av de
allierades soldater till fransk
mark ockuperad
av Nazityskland.
Klockan fyra på
morronen sände
Britanniens
rundradio BBC
ut ett meddelande om att
D-Dagen inletts.
D
– Dagen är en militärterm för en operations inledningstidpunkt. P.g.a. det
dåliga vädret försenades världens mest
kända D-Dag med ett dygn, men under
de följande fem månaderna landsteg amerikanska, brittiska och kanadensiska trupper på den
normandiska kusten med en styrka av 2,5 miljoner man. Där landsattes också 500 000 fordon
och fyra miljoner ton utrustning.
OPERaTIOn OVERlORD
De västallierade hade inlett operation Overlord,
dvs. landstigningen på kustremsan mellan
städerna Le Havre och Cherbourg under ledning
av USA:s blivande president, general Dwight
Eisenhower. Bakom den i två års tid planerade
landstigningen i Normandie låg påtryckningen
från Sovjetunionens sida, som de hade inlett vid
Teherankonferensen år 1942, att få västfronten
mot Tyskland öppnad.
Far till landstigningsidén var Storbritanniens
premiärminister Winston Churchill, som på sitt
ansvar också hade landstigningen i Turkiet under
första världskriget år 1915, vilken hade föregått
Gallipolstriden som slutade i stora förluster. Nu
hade Churchill inte råd att misslyckas. Därför anlitade han den tidens främsta tekniska planerare
man kunde fi nna utanför axelstaterna.
VITa KORS Och DaVIDSSTJÄRnOR
P.g.a. andra världskriget som pågått i många år
var det brist på allting. Engelska u-båtar hade
dieselmotorer från Londonbussarna och glidflygplanens skrov var tillverkade av trä. Redan från
första början stod det klart att landstigningen
inte kunde lyckas utan uppoffringar. Över hälften
av glidflygplanen och deras manskap förstördes.
Glidflygplanen följdes av LCVP- (Landing Craft
Vehicle & Personnel) landstigningsbåtar. Då
dessa tog i land på stranden, som senare blev
känd under täcknamnet Omaha Beach, stupade
enligt dagens uppgifter upp till 5000 amerikaner,
många av dem genast då landstigningsbåtarnas
ramper sänktes. På stranden ligger den största
amerikanska gravgården i Europa med sina vita
kors och Davidsstjärnor.
12 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
TRaGEDIER På BÄGGE SIDOR
De allierade besegrade till slut tyskarna som
försvarat stranden i goda ställningar, och en
vecka senare inledde den massiva konstgjorda
hamnen Mulberry B, som bogserats över Engelska kanalen, sin verksamhet.
Engelsmannen Allan Beckett (1914-2005)
var huvudingenjör för detta brohuvud byggt på
betong- och stålpontoner som var förankrade
i bottnen med skruvben, men var flytande för
tidvattnets skull.
Omaha Beach hamn hann inte fungera i mer än
några dagar innan hamnen den 16 juni förstördes
i en sommarstorm som härjade i kanalen och
som sades ha varit den värsta på trettio år. Detta
försvårade storligen de allierades underhåll och
evakueringen av de skadade. Den andra motsvarande hamnen i Arromaches lyckades dock fungera ända tills man kunde ta i bruk Antwerpens
och Cherbourgs hamnar som ockuperats av de
allierade. Atlantvallen hade brustit och de västallierade erövrade Paris den 24 augusti.
Förlusterna för tyskarna som försvarade
kusten låg i samma klass som de allierades förluster sammanlagt. Exakta uppgifter får vi aldrig
veta, men vid den normandiska kusten stupade,
försvann eller skadades över 400 000 soldater och
franska civila. •
F Tim Beckett, sonen till
mulberryhamnens planerare,
i den virtuella hamnen.
H Krigsutrustning flyttas
via den flytande
mulberryhamnen
till stranden.
H Ritningarna
till Waco­
glidflygplanet
som startade
D­Dagen.
I faderns spår
– Där min far använde räknesticka använder jag själv
dator. Själv använde jag nog också sticka i början av
min karriär, säger ingenjör Tim Beckett (f. 1953).
Men fastän vi båda verkade i samma bransch var det
först under hans sista år vi talade om de här
sakerna, berättar sonen till Mulberry-hamnens
planerare.
Våren 2013 tog det franska företaget Dassault
Systèmes, som planerar virtuella verkligheter,
kontakt med Beckett och med en handfull veteraner
från landstigningen i Normandie. Först blev det en
dokumentärfilm, där över 90-åriga män fördes
tillbaka till stridsplatserna i Normandie och till
havsbottnen i en liten u-båt.
Tillsammans med Beckett letade man fram
planerna som föregick landstigningen i Normandie.
De viktigaste av dem var ritningarna på Waco-
glidfl ygplanen, landstigningsbåtarna och förstås
Mulberry-hamnarna. I Paris visades D-Dag -presentationen för publiken i maj i år och för världen visades den
på årsdagen av D-Dagen 6.6.2014.
– Vi är ingen tankesmedja, think tank, utan do tank,
säger Mehdi Tayoubi, viceordförande för Dassault
Systèmes. Företaget är onekligen effektivt att
producera historiska spektakel för dataspelsgenerationen. Tayoubi poängterar att Dassaults simulatorrum i
första hand är till för utbildning. Underhållningssidan är
dock mycket framträdande, det må sedan vara fråga
om Kheopspyramiden, det historiska Paris eller
förberedelserna för andra världskrigets avgörande
strider. Tayoubi poängterar sitt teams internationalitet.
Denna gång var det också tyskar med i planerandet av
D-Dagen, säger han. •
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 13
Lukuvinkki
hIlKKa KOTKamaa
Hurjia tarinoita
Itä-Uudenmaan pirtuajoista
Kieltolaki säädettiin 1919 hyvässä tarkoituksessa, kansan raitistamiseksi,
mutta koko juttu meni täysin pieleen. Kansa rupesi juomaan kahta
kauheammin ja entistä väkevämpiä juomia. Lakien kunnioitus väheni ja
pahimmassa tapauksessa perheiden talous meni kuperkeikkaa,
alkoholismi ja kurjuus lisääntyi.
S
alakuljetus teki monista tavallisista
kalastajista, merenkulkijoista ja
viljelijöistä poliisien jahtaamia rikollisia. Näitä hurjia tarinoita on koottu
tuoreeseen kirjaan Vilda östern är ej som förut
– Berättelser om spritsmuggling under
förbudstiden i östra Nyland.
maan historiasta kausi, josta ei puuttunut
vauhtia ja vaarallisia tilanteita: pirtun salakuljetus!
KaIKKI mUKana
Hankkeesta innostui toimittaja Keth Strömdahl, joka ryhtyi etsimään Itä-Uudeltamaalta
haastateltavia, muistelijoita pirtuajan silminnäkijöistä ja heidän lapsistaan. Haastateltavista
hän karsi 15, tullimiehiä, salakuljettajia ja muita
saariston ihmisiä. Heitä löytyi Pernajasta,
Porvoosta, Loviisasta, Kotkasta, Sipoosta jne,
koko Itä-Uudenmaan rannikolta.
– Aineistoa oli sikäli helppo hankkia, kun
lähes jokaisella oli kokemusta salakuljetuksesta
naiset ja lapset mukaan lukien. Samalla selvisi,
että kyse ei ollut saaristolaisten rikollisista
taipumuksista, vaan kasvualustana oli köyhyys,
työttömyys, talouslama ja sosiaalisen turvaverkon lähes täydellinen puuttuminen. Hyvinvointivaltiossa eläneen nykyihmisen on kenties vaikea
ymmärtää, miksi rikollinen toiminta levisi niin
laajalle, mutta kyse oli pikemminkin leivästä
pöytään kuin lainkuuliaisuudesta.
KOKO KETJU SaI OSanSa
– Kirjan
idea tulee oikeastaan EU:lta, jossa oli
hankerahaa turismin kehittämiseksi. Rahalla oli
tarkoitus kehitellä tarinoita, joiden avulla
matkailijoille kerrottaisiin alueen mielenkiintoisesta menneisyydestä – suuren maailman
malliin. Varsin pian muistui mieleen Itä-Uuden-
14 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Tilastoja salakuljettajista ei ole, vain arvio, jonka
mukaan toiminnassa oli 100 000 – 160 000 henkeä
eri rooleissa. Oli suuret pirtukuninkaat, kanisterikuskit, mereltä tavaran maihin tuovat rengit ja
toisaalla poliisit ja tullimiehet.
Pirtu tuotiin ulkomailta isoilla aluksilla
ulapalle, kansainvälisille vesille. Sieltä tavara
rahdattiin pienemmillä pirtujaaloilla ulkosaaristoon edelleen pikkualuksilla autoihin ja hevoskyytiin sisämaahan. Jokaisella oli työssä
tehtävänsä, lapsillakin vartijan ja varoittajan
osa. Kuljetuksessa käytettiin mielikuvitusta,
perunasäkeistä maitokannuihin. Kuljetusreitit
International Seminar
for Maritime Safety
and the Environment 2014
keräsi Itä­Uudeltamaalta
haastateltavia, muisteli­
joita pirtuajan silminnäki­
jöistä ja heidän
lapsistaan.
© iStock 2014 / mrPliskin
F Keth Strömdahl
maissa olivat syrjäteitä ja metsäpolkuja, joissa
poliisit eivät liikkuneet. Hevoset ja autot kuljettivat
pirtua avoimesti kanistereissa tai salalokeroissaan.
VIISaaT Ja TyhmÄT SalaKUlJETTaJaT
Tyhmimmät ryyppäsivät suoraan kuormasta,
pelasivat talonsa ja ajoivat perheensä maantielle.
Fiksuimmat keräsivät rahat pääomaksi myöhempää yritystoimintaa varten. Monia suomalaisia
yrityksiä on perustettu salakuljetusrahoilla
bussifi rmoista konepajayrityksiin ja veneveistämöihin.
naISET VOITTIVaT laIn
Kieltolaki kumottiin 1932 ja viina siirtyi vastaperustetun Alkon hyllyille. Suuri syy kieltolain
muutokseen oli naisten 1931 käynnistämä avoin
protesti, kun he näkivät omin silmin viinankuljetuksen seuraukset, alkoholismin ja perheiden
hädän. Lakia vastaan käynnistettiin nimienkeräys
ja 70 prosenttia Suomen kansasta halusi eroon
epäonnistuneesta säädöksestä. Kansa ei ollut
raitistunut ja valtio oli menettänyt melkoiset
verotulot.
Kieltolaista luopuminen helpotti Suomessa
tuolloin muutenkin vallitsevia kireitä tunnelmia,
kansa oli jakautunut räikeästi kahtia, Lapuan liike
oli voimissaan ja sisällissodan haavat olivat vielä
avoinna. Vain 10 prosenttia salakuljetetusta
viinasta oli saatu poliisin huostaan. Lainkuuliaisuus palasi saaristoon. •
The seminar is FREE of charge and anyone interested in marine
safety and the environment is more than welcome!
Wednesday 23rd of July
Researcher Workshop for Improving Maritime Safety
How can science improve maritime safety?
What is the state of the art in the maritime
safety research? What does the EU Strategy
for the Baltic Sea Region add to the table?
Find out more about these themes and
participate in the international researcher
workshop!
Thursday 24th of July
Maritime Safety and the Environment – International Seminar
As one of the Gulf of Finland Year main
events in maritime safety, this seminar brings
together high-level experts, scientists and
decision makers in Kotka to discuss the
challenges of enhancing maritime safety.
Invited speakers from e.g. EMSA and the
leading universities in maritime research will
shed light on this highly topical question.
You are welcome to participate!
The seminar will be held at Maritime Centre Vellamo, Kotka.
Register online today!
MORE INFORMATION ABOUT ALL THESE EVENTS
www.merikotka.fi
Lästips
Vilda berättelser om
spritsmugglingen i östra Nyland
hIlKKa KOTKamaa
Förbudslagen
stiftades 1919
i den goda
avsikten att
göra folket
nyktrare, men
hela idén gick
fullständigt åt
skogen. Folket
började supa
dubbelt så
mycket och
använda allt
starkare drycker. Respekten
för lagen minskade, och
i värsta fall gick
familjernas
ekonomi omkull,
alkoholismen
och misären
ökade.
S
mugglingen gjorde att många vanliga
fi skare, sjöfarare och jordbrukare blev
brottslingar jagade av polisen. Dessa
vilda berättelser har samlats i den
nyutkomna boken Vilda Östern är ej som förut
– Berättelser om spritsmuggling under förbudstiden i östra Nyland.
– Idén till boken kommer egentligen från EU,
där det fanns projektpengar för utvecklandet av
turismen. Avsikten var att med pengarna utveckla
berättelser, med vilka man för turister kunde
berätta om områdets intressanta forntid – såsom
i stora världen. Väldigt snabbt drog man sig till
minnes en tid i östra Nylands historia som inte
saknade fart och farliga situationer: spritsmugglingen!
alla VaR mED
Redaktören Keth Strömdahl blev intresserad av
projektet och började söka intervjuobjekt i östra
Nyland, personer som hade minnen som ögonvittnen till spritsmugglingen och barn till dem. För
intervjuerna valde hon ut 15 personer, tullare,
smugglare och annat skärgårdsfolk. De var bl.a.
från Pernå, Borgå, Lovisa, Kotka, Sibbo, dvs. från
hela den östnyländska kusten.
– Materialet var på så vis lätt att skaffa att
nästan alla hade erfarenheter av smugglingen,
kvinnor och barn medräknade. Samtidigt framgick det att det inte var fråga om skärgårdsbornas
kriminella benägenheter, utan grogrunden till
smugglingen var fattigdomen, arbetslösheten,
de dåliga ekonomiska tiderna och det så gott
som fullständigt obefi ntliga sociala skyddsnätet.
Dagens människa som levt i en välfärdsstat har
kanske svårt att förstå varför den kriminella
verksamheten spred sig så brett, men det var snarare fråga om bröd på bordet än om laglydighet.
hEla KEDJan FIcK SITT
Det fi nns ingen statistik på smugglingen, utan
bara en uppskattning att antalet inblandade var
100 000 – 160 000 personer i olika roller. Det
fanns stora spritkungar, kanisterkuskar, hantlangare som förde varorna från vattnet upp på
land, och sedan å andra sidan poliserna och
tullarna.
Spriten kom från utlandet med stora fartyg till
öppna internationella vatten. Därifrån fraktades varan med mindre spritskutor till den yttre
skärgården, sedan vidare med småbåtar och till
sist med bilar och hästskjutsar till inlandet. Alla
16 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
hade sina uppgifter i arbetet, också barnen hade
en roll som vakter och varnare. I transporterna
användes fantasin, med allt från potatissäckar till
mjölkstånkor. Transporterna på land gick längs
små sidovägar och skogsstigar där inga poliser
rörde sig. Hästarna och bilarna transporterade
spriten öppet i kanistrar eller i lönnfack.
KlOKa Och DUmma SmUGGlaRE
De dummaste söp direkt ur lasten, spelade bort
sina hus och drev sin familj ut på landsvägen. De
fi ffigaste samlade pengarna till ett kapital för
senare affärsverksamhet. Många fi nländska
företag har grundats med smugglarpengar, allt
från bussfi rmor till mekaniska verkstäder och
båtbyggerier.
KVInnORna Vann öVER laGEn
Förbudslagen upphävdes 1932 och spriten
flyttade till nygrundade Alkos hyllor. Den största
orsaken till att förbudslagen ändrades var den
öppna protest som kvinnorna startade år 1931,
efter att de med egna ögon hade kunnat se
följderna av sprittransporterna, alkoholismen
och familjernas nöd. En namninsamling startades, och 70 procent av Finlands folk ville bli av
med den misslyckade lagen. Folket hade inte
blivit nyktrare, och staten hade förlorat betydande skatteinkomster.
Upphävandet av förbudslagen lättade på den
annars rådande spända stämningen i Finland,
folket hade delats skarpt itu, Lapporörelsen var
stark och såren från inbördeskriget hade inte
ännu läkts. Endast 10 procent av den smugglade
spriten hade polisen kunnat lägga beslag på. Laglydigheten återvände till skärgården. •
SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
1
13
2
13
SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
3
13
Merimiesten tatuoinneista
näyttely s. 5 – 7
En utställning
om sjömanstatueringar
s. 8 – 9
MARKO LÖYTÖKORPI
ja JANI LAMPIOLA:
kuljetusvahingot
koulutuksessa
s. 6 - 11
Hallitusvaalien
ehdokasasettelu
käynnissä
s. 28 – 29!
MARKO LÖYTÖKORPI
och JANI LAMPIOLA:
Transportskadorna
i utbildningen
s. 12 - 17
Kjell Jonasson
ajaa sisään m/s Finlandia11a
s. 10 -
Styrelsevalets
kandidatuppställning
pågår s. 28 – 29!
jäsentietoa medlemsinfo
Kari Outinen muistelee
meriuraansa s. 14 – 16
Kari Outinen berättar
om sin sjömanskarriär s. 18
– 19
Kjell Jonasson
kör in m/s Finlandia
s. 12-13
jäsentietoa medlemsinfo
Maja Bauge johtaa Oslon Kon-Tiki museota s. 18 – 23
Maja Bauge leder Kon-Tiki Museet i Oslo s. 24 – 26
• Vuosikertomus • Årsberättel
sen • Vuosikertomus Årsbe
•
rättelsen •
Merenkulku SuomenMerenku
SuomenMerenkulku SuomenMerenkulku
lku
FinlandsSjöfart
FinlandsSjöfart
FinlandsSjöfart
4
13
s
Tall Ships Race
– 13
uma s. 12
– Suomen suurin kesätapaht
Tall Ships Races
nemang s. 14
– Finlands största sommareve
5
13
6
13
Merikapteeni HENRY MÖLLER
muistelee Panaman kanavaa
s. 5-10
HEIDI TAUR IAINE
näkee valoa tulevaisuudessaN
s. 22 – 23
Sjökapten HENRY MÖLLER
minns Panama kanal
s. 11-15
HEIDI TAUR IAINE N
ser ljus i framtiden
s. 24 – 25
VUOSIKERTOMUS 2013
Uusi hallitus ja uudet kuviot
Vuosi oli hallitusvaalivuosi. Ehdokkaita oli ilahduttavan runsaasti ja nimenomaan nuoria.
Hallituksen ulkopuolelle jäi varahenkilöitä mahdollisten poislähtijöiden tilalle.
Uusi hallitus järjestäytyi ensimmäiseen kokoukseensa 12.12.2013.
Uusi hallitus vaihtui ja nuorentui huomattavasti. Heti alkoivat uudet tuulet puhaltaa
tes- neuvotteluja koskien. Perustettiin tes-työryhmä, joka hoitaa neuvottelut.
Suomen kauppalaivasto jatkoi kasvuaan ja uusia työpaikkoja syntyi lisää.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 17
• vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 20
SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
• vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 20
SLPL:n vuosikertomus toimintavuodelta 2013
Sopimukset
Keskusjärjestöt pääsivät sopuun uudesta kolmivuotisesta sopimuksesta, joka alkaa 1.3.2014. Suomen Laivanpäällystöliitto ei vielä vuoden
loppuun mennessä ollut päässyt kyseiseen sopimukseen.
Valtion sopimusala
(Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi ja
Liikennevirasto LiVi)
Virkasuhteiset
Ulkomaanliikenne
Sopimus voimassa 28.2.2014 asti. Palkat perustuvat vaativuustasoon
ja henkilökohtaiseen työsuorituksen tasoon.
1.3.2013 taulukkopalkkoja korotettiin 1,9 % ja euromääräisiä lisiä
korotettiin 1,9 %.
Vuoden aikana tehtiin sekamiehityssopimuksia Suomeen hankittuihin uudisrakennuksiin ja käytettynä ostettuihin aluksiin.
Luontaisetuja korotettiin 2,4 % vuoden alussa.
Kunnan sopimusala
Ulkomaanliikenteen pientonnisto
Palkkoja korotettiin ulkomaanliikenteen korotusten mukaisesti
1.3.2013. Ulkomaanliikenteen pientonniston sopimus on voimassa
28.2.2014 asti.
Luontaisetuja korotettiin 2,4 % vuoden alussa.
Virka- ja työsopimussuhteiset
m/s Katariinan sopimus
Sopimus voimassa 28.2.2014 asti. Korotukset yleisen linjan mukaiset ­
1,9 %, mutta vähintään 43e 1.3.2013 alkaen.
Kunnalliset satamajäänsärkijät
Sopimus voimassa 31.3.2014 asti. Palkkoja korotettiin 1.3.2013 ­
1,9 %, kuitenkin vähintään 41 e. Lisien korotus 1,9 %.
Ålands Landskapsregering
Kotimaanliikenne
Vuonna 2012 solmittu päälliköiden sopimus oli voimassa koko vuoden
ajan. Samoin kuin 2010 perämiesten osalta sovittu sopimus raamikorotuksilla korotettuna.
Suomen Lauttaliikenne Oy - Finferries
Sopimusta on jatkettu 28.2.2014 asti. Palkkoja korotettiin kuitenkin
1.3.2013 1,9 %. Sama korotus tuli myös euromääräisiin lisiin.
Luontaisetuja korotettiin vuoden alussa 2,4 %.
Koulutustoiminta
Ammattikoulutus
Rasila
Sopimus on voimassa 28.2.2014 asti. Taulukkopalkkoja korotettiin
1,9 %, kuitenkin vähintään 43 eurolla. Euromääräisiä lisiä korotettiin
1,9 %.
Luontaisetuja korotettiin 2,4 % vuoden alussa.
Kotimaanliikenteen matkustaja alukset
Sopimus on voimassa 28.2.2014 asti.
Taulukkopalkkoja korotettiin 1.3.2013 lukien 1,9 % yleiskorotuksella.
Euromääräisiä lisiä yleiskorotuksen 1,9 % mukaan.
Suomenlinnan Liikenne
Uusi sopimuskausi on 1.2.2012 – 28.2.2014. Taulukkopalkkoja
korotettiin 2,4 %, päällystön palkkoja kuitenkin vähintään 51 eurolla ja
miehistön taulukkopalkkoja vähintään 43 eurolla.
Valtion yhtiöt
Liitto on opetusministeriön alaisuudessa toimivassa Merenkulun
koulutustoimikunnassa. Lisäksi liitto oli mukana myös Merenkulun
tutkintatoimikunnassa. Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiön
hallituksen jäsenyys kuului myös liiton toimintaan. Rauman Ammattioppilaitoksen neuvottelukunnan, Satakunnan Ammattikorkeakoulun
neuvottelukunnan, Turun merenkulun oppilaitoksien neuvottelukunnan
ja Kotkan merenkulkualan oppilaitosten neuvottelukunnan jäsenyydet
kuuluvat myös liiton edustuksiin.
Liitolla on jäsenyys Meriturvan johtokunnassa.
Liitto on ollut edustettuna Merenkulun koulutus- ja tutkimuskeskuksen neuvottelukunnassa (MKK) ja myös kannatusyhdistyksen
hallituksessa.
Järjestökoulutus
Liitto järjesti yhdessä Suomen Konepäällystöliiton kanssa luottamusmieskurssin syksyllä Tallinnassa. Kurssilla oli mukana ulkomaanliikenteen- ja kuntapuolen luottamusmiehiä. Vuoden aikana pidettiin yksi
luottamusmieskokous yhdessä Konepäällystöliiton kanssa. Kokouksissa käsiteltiin liittojen sopimustoimintaa.
Arctia Shipping Oy
Sopimus voimassa 28.2.2015 asti. Taulukko-ja kokonaispalkkoja
korotettu 1.3.2013 1,9 % mukaan. Euromääräiset lisät korotettu 1,9 %.
Finnpilot
Kansainvälinen toiminta
Kansainväliset järjestö
Uusi sopimus voimassa 1.3.2012-31.3.2014. Yleiskorotus 1.4.2013
1,3 %. Taulukkopalkkoja ja euromääräisiä lisiä korotettiin 1,3 %.
ITF
Meritaito Oy
Vuoden aikana liitto on osallistunut ITF:n (International Transport
Workers Federation) kokouksiin seuraavasti: Maritime Safety
Committee, Seafarers Section ja International Officers Forum.
Sopimus voimassa 28.2.2014 asti. Taulukkopalkkoja korotettu 1.3.2013
1,9 % kuitenkin vähintään 35 e. Euromääräiset lisät korotettu 1,9 %.
18 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
KAF
Liitto on mukana päällikköjäseniensä osalta Lontoossa päämajaansa
pitävässä IFSMA:ssa (International Federation of Shipmasters
Associations). Järjestö pitää kerran vuodessa yleiskokouksen, johon
liiton päällikköjen edustaja osallistui.
Liitto oli mukana yhdessä Kuljetusalojen federaatio KAF:n kokouksessa
kuluneena vuonna.
Pohjoismaat
Liitto on osallistunut yhteen Pohjoismaisen kuljetustyöntekijöiden
Federaation kokoukseen kuluneena vuonna.
Tärkein pohjoismainen yhteistyö liiton kannalta tapahtui Pohjoismaisen Laivanpäällystökongressin, NFBK:n piirissä. NFBK koostuu
kaikkien pohjoismaiden laivanpäällystöliitoista. Vuoden aikana pidettiin
kaksi kokousta, yksi keväällä Färsaarilla ja toinen syyskuussa
Suomessa. Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita ja vertailtiin eri
liittojen tekemiä sopimuksia.
ETF
Liitto ei osallistunut vuoden aikana ETF:n (European Transport
Workers Federation) kokouksiin.
IMO
Liitto osallistui vuoden aikana muutamiin IMO:n (International
Maritime Organisation) kokouksiin osana Suomen delegaatiota.
Olimme mukana seuraavissa kokouksissa: MSC (Maritime Safety
Committee), STW (Subcommittee On Standards of Training and
Watchkeeping) ja COMSAR (Subcommittee on Radiocommunications
and Search and Rescue). Liiton edustaja oli mukana kokouksissa
muodostetuissa työryhmissä.
Järjestöyhteistyö
Suomen Satamapäällystöyhdistys
Suomen Satamapäällystöyhdistys ry on yhteistyössä liiton kanssa
pyrkinyt valvomaan ja ajamaan satamapäällystön etuja.
Hallinto
Vuosikokous Helsingissä
Liiton sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 26.11.2013
Radisson Blu Seaside Hotellissa Helsingissä.
Kokouksessa oli läsnä yhteensä 20 varsinaista jäsentä ja
8 kannattajajäsentä.
Kokouksen puheenjohtajana toimi Tapio Gardemeister ja
varapuheenjohtajana Bo Gyllenberg. Avajaispuheen piti toiminnanjohtaja Risto Blomquist.
Vuosikokous hyväksyi vuosikertomuksen ja vuoden 2012 tilinpäätöksen ja vahvisti hallituksen laatiman talous- ja toimintasuunnitelman
ja talousarvion vuodelle 2014. Siinä varsinaisten jäsenten jäsenmaksu
pysyy ennallaan 1,4 prosentissa ja kannattajajäsenten jäsenmaksu
ennallaan 70 eurona.
Vuosikokous vahvisti hallitusvaalien tuloksen missä hallitukseen
valittiin 14 jäsentä.
Liiton puheenjohtaja Veikko Engren jakoi liiton kunniamerkin
seuraaville henkilöille: Ilmari Aro, Niclas Bruun-Riegels, Stig
Sundberg, Juha Suominen, Mirjam Tuisku ja Hannu Vartiainen.
Kokous hyväksyi hallituksen laatiman esityksen julkilausumaksi ja
päätti, että vuoden 2014 vuosikokous pidetään Kemissa jm Sammolla.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK
Liitolla on edustus STTK:n hallituksessa ja valtuustossa. STTK on
vuoden aikana tukenut monipuolisesti jäsenliittojaan edunvalvonnassa.
Liitto on mukana STTK:n edunvalvonta- ja järjestötoimikunnissa.
Lisäksi olimme mukana nuorisotoiminnassa soveltuvin osin.
STTK-logistiikka
STTK-logistiikka ryhmässä ovat edustajina keskusjärjestöön kuuluvat
kuljetusaloihin osallisina olevat liitot. STTK-logistiikka on merenkulkualan päällystöliittojen perustama yhteisö, jonka perusteella
puheenjohtajuus on näiden liittojen hallussa. Kuluneena
vuonna puheenjohtajuus on ollut Suomen Laivanpäällystöliitolla. STTK-logistiikka toimii asiantuntijaelimenä
logistisissa kysymyksissä ja pyrkii olemaan aktiivinen
toimija tällä sektorilla.
Palkansaajajärjestö Pardia
Liitto on edustettuna Pardian hallituksessa.
Pardian kautta liitto valvoo valtion eri hallinnon
aloilla ja liikelaitoksissa toimivien virka- ja työsopimussuhteisten jäsentensä etuja.
Tekniikka ja Terveys KTN ry.
Liitto valvoo KTN ry:n kautta kunta-alalla toimivien virkaja työsopimussuhteisten jäsentensä etuja.
Liitolla on edustajat KTN:n hallituksessa, TS-valiokunnassa ja KV-TES-valiokunnassa.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 19
• vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 20
IFSMA
• vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 20
Hallitus
Liiton vanha hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Silloin
Veikko Engren toimi hallituksen puheenjohtajana ja Kristian
Heiskanen varapuheenjohtajana. Hallituksen teknisenä sihteerinä
toimi taloussihteeri Harriet Björkqvist.
Liiton uuden hallituksen järjestäytymiskokous oli joulukuussa ja
siinä valittiin hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Kristian Heiskanen ja varapuheenjohtajaksi Kai Terimaa.
Vuosille 2014–2017 valittu hallitus koostuu 14 jäsenestä.
Tiedotus
Suomen Merenkulku-lehti
Laivanpäällystöliiton tiedotus oli nettisivujen lisäksi pitkälti Suomen
Merenkulku-Finlands Sjöfart-lehden varassa. Lehden teki toimittaja
Hilkka Kotkamaa ja ulkoasusta vastasi graafikko Tarja Lehtinen.
Lehden painoi helsinkiläinen painotalo Miktor Oy. Ilmoitushankkijana oli
TJM-Systems, jossa ilmoituksia lehteemme hankkii Sari Aarnio. Lehti
ilmestyi kuusi kertaa vuoden aikana.
SLPL:n hallitus 2014–2017/ 31.12.2013
Barck Patrik, Björkell Martin, Granell Kenneth, Heiskanen
Kristian, Kettunen Markku, Kosonen Kari, Lindström Ulf-Peter,
Lunkka Santeri, Mäkelä Matleena, Ramsland Johan, Seligson
Niclas, Stenbäck Dan, Tauriainen Heidi, Terimaa Kai.
Toimeenpaneva valiokunta
Hallituksen toimeenpaneva valiokunta kokoontui vanhassa kokoonpanossaan vuoden aikana yhdeksän kertaa. Uusi TPV ehti vielä kokoontua kaksi kertaa puhelinkokoukseen.
TPV:n kokoonpano 31.12.2013 Kristian Heiskanen, Markku
Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Heidi Tauriainen ja
Kai Terimaa.
Sääntöjen mukaan toiminnanjohtaja ja varatoiminnanjohtaja
osallistuvat TPV:n toimintaan jäseninä. TPV:n teknisenä sihteerinä
toimi taloussihteeri Harriet Björkqvist.
Johtoryhmä
Liiton hallituksen vuonna 1998 perustaman johtoryhmän jäseniä ovat
liiton hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja
ja varatoiminnanjohtaja. Johtoryhmä kokoontui toimintavuoden aikana
tarvittaessa ja käsitteli liiton talouteen ja toimintastrategiaan liittyviä
asioita.
Henkilöstötyöryhmä
Hallitus perusti marraskuussa 2013 henkilöstötyöryhmän joka koostuu
seuraavista jäsenistä: Patrik Barck, Harriet Björkqvist, Kenneth
Granell, Kristian Heiskanen ja Petri Suominen. Henkilöstötyöryhmä kokoontui kerran vuoden aikana.
Piirit
Liiton piirit ovat: Ahvenanmaa, Helsinki, Kotka, Oulu, Rauma, Saimaa,
Tampere, Turku ja Vaasa.
Turun piirissä vaihtui piiriasiamies ja uudeksi piiriasiamieheksi
valittiin Jussi Mäkitalo. Muissa piireissä vanhat piiriasiamiehet
jatkoivat toimintaansa.
Piirit ovat valinneet liitolle edustajat alueensa STTK:n aluetoimi­
kuntiin.
Liiton asiamiehet ovat vuoden aikana käyneet piirikokouksessa
kertomassa merenkulun ajankohtaisista asioista. Normaalien
piirikokousten lisäksi ovat piirit mm. järjestäneet joulujuhlia ja
rapuillallisia. Piirit ovat myös myöntäneet alueellaan toimiville
merenkulun oppilaitoksille avustuksia urheilu- ym. matkoja varten.
Keskusteluissa on käsitelty merenkulun ajankohtaisia aiheita.
20 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Kotisivut
Liitolla kotisivut ovat osoitteessa www.seacommand.fi. Sivuilla
tiedotetaan mm. kokousten päätöksistä, piirikokouspäivistä, vakuutuksista, liiton mökeistä jne. Sieltä löytyvät myös liittymis-, jäsenmaksuvapautus- ja kannattajajäsenhakemuskaavakkeet. Sivuilla toimii myös
nettikauppa, jonka kautta voi tilata liiton jäsentuotteita. Liiton
taloussihteeri ylläpitää sivuja.
Henkilöstö ja toimisto
Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Hietalahdenranta
15 A 3, 00180 Helsinki.
Vuoden aikana tapahtui yksi henkilöstömuutos liiton toimistossa
kun Johan Ramsland valittiin määräaikaiseksi asiamieheksi. Vuoden
lopussa kuului henkilökuntaan: toiminnanjohtaja Risto Blomquist,
varatoiminnanjohtaja Petri Suominen, asiamies Johan Ramsland, taloussihteeri Harriet Björkqvist ja toimistonhoitaja
Mirjam Tuisku. Suomen Merenkulku-lehden toimitussihteerinä toimi Hilkka Kotkamaa.
Jäsenpalvelu
Liitto on kustantanut liiton alle 70-vuotiaille
Suomessa vakinaisesti asuville jäsenille
vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutuksen. Liiton jäsenillä on myös
vastuu- ja oikeusturvavakuutus.
Vakuutuksista on sovittu IF vakuutusyhtiön kanssa. Järjestön IF -sopimuksella on mahdollista saada alennuksia
myös muihin vakuutuksiin.
Jäsenille tilattiin vuoden 2014
taskukalenteri, joka julkaistiin
yhdessä Suomen Konepäällystöliiton
kanssa.
Liitto on vakiintuneen tavan
mukaan myöntänyt kaikille merenkulkuoppilaitoksille stipendit jaettaviksi
merenkulkuoppilaitoksissa opiskeleville
oppilaille opettajakunnan harkinnan
mukaan. Liitto on myös myöntänyt matkastipendejä merikapteeniluokille. Osa stipendikuluista on katettu liiton apuraha- ja stipendirahaston tuotoilla.
Kertomusvuoden aikana liitto teetti tilauksesta
merikapteenin sormuksia sekä myi surunvalittelu- ja
onnitteluadresseja, veneviirejä, solmioneuloja, jäsenmerkkejä,
Helka Miettinen luovuttaa avaimet mökeillä kävijöille.
Tarvittaessa mökeillä on tehty pieniä kunnostustöitä sekä uusittu
varustetasoa.
Saimaan piiri järjesti toukokuussa kevätkokouksen yhteydessä
kunnostus- ja maalaustalkoot.
Jäsenmäärä
Sulkavan mökit
Liitolla on Sulkavan kunnassa 81 hehtaarin tilat, joilla sijaitsee neljä
vuokramökkiä saunoineen.
Myllyjärven ja Varmarannan mökit vuokrataan ympäri vuoden,
mutta Jaatila ja Suvitupa ovat ainoastaan kesäkäytössä.
Käyttöviikkoja liiton mökeille kertyi:
Myllyjärvi 15 varausta, Varmaranta 26 varausta, Jaatila 6 varausta
ja Suvitupa 5 varausta.
Mökkejä vuokrataan lomasesongin aikana kokonaisina viikkoina ja
muulloin voi varata vaikkapa pelkän viikonlopun.
Varmarannan kaivon kanssa on ollut ongelmia, koska veden
rautapitoisuus on ylittänyt talousvedelle annetun suosituksen.
Juoma- ja ruoanlaittovesi on jouduttu viemään erikseen mökille.
Puumalalainen Eeva-Liisa Pasanen on hoitanut mökkien
siivouksen.
Yhteensä jäsenmäärä vuoden 2013 päättyessä oli 1911
(vuonna 2012 jäseniä oli 1977).
Vuoden lopussa äänioikeutettuja varsinaisia jäseniä oli 1263
(vuonna 2012 jäseniä oli 1321).
Kannattajajäseniä oli tämän lisäksi 648
(vuonna 2012 kannattajajäseniä oli 656).
Naisia oli kokonaismäärästä 138.
Kuolleet jäsenet
Saamiemme tietojen mukaan seuraavat Suomen Laivanpäällystöliiton
jäsenet ovat kuolleet vuoden 2013 aikana:
Jäntti Pekka Juhani, Keto Raimo Herkko Vilhelm, Ljungqvist
Helmer Osvald, Mannström Kurt Johan, Sahlman Jaakoppi
Jaakko, Salonen Iikka Olavi, Sandström Jan Christian,
Stenström Carl-Gunnar, Wistbacka Max Per Anders.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 21
• vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 20
jäsenpinssejä, lakkikokardeja, vöitä, kalvosinnappeja, huivinpidikkeitä,
käsilaukkukoukkuja, liiton pikeepaitoja, jäsenlippalakkeja, urheilusukkia, jousiheijastimia, matkalaukkuvöitä , kylpypyyhkeitä, huomioliivejä
ja muistitikkuja.
Liitto on sopinut jäsenetuhinnat mm. Viking Linen, Tallink Siljan,
Eckerölinen ja Hotelli Keurusselän kanssa.
• vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 20
Piirien toimihenkilöt vuonna 2013 Jäsenyydet ja osallistuminen
Ahvenanmaa
Piiriasiamies Johan Ramsland
Helsinki
Piiriasiamies Tapio Gardemeister
Kymi
Piiriasiamies Heli Palmu
Oulu
Piiriasiamies Paavo Kettunen
Piirisihteeri Esa Rajaniemi
Rauma
Piiriasiamies Santtu Harju
Piirisihteeri Simo Ikonen
Saimaa
Piiriasiamies Jukka Riikonen
Tampere
Piiriasiamies Kai Terimaa
Piirisihteeri Harri Seppä
Turku
Piiriasiamies Jussi Mäkitalo
Vaasa
Piiriasiamies Tuula Forsblom
Liitto on jäsenenä seuraavissa järjestöissä, yhdistyksissä, säätiöissä,
yhtiöissä, osuuskunnissa ja kansainvälisissä ammattijärjestöissä:
Yhdistykset:
Ahvenanmaan Ammattijärjestöjen Lomajärjestö, Ahvenanmaan
teknisten toimihenkilöjärjestöjen keskusjärjestö, Aikakausmedia,
Kuljetusalan Ammattiliittojen Federationi KAF, Merenkulun opetuksen
ja tutkimuksen kannatusyhdistys, Palkansaajajärjestö Pardia, STTK-Å,
Suomen Vesitieyhdistys, Tekniikka ja Terveys KTN,
Toimihenkilökeskusjär¬jestö STTK.
Säätiöt:
Merenkulkijain Säätiö, Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö.
Yhtiöt:
Asunto-osakeyhtiö Hietalahdenranta 15, As. Oy Kiurunpesä, As. Oy
Metsonpesä, As. Oy Rovastinkoti, As. Oy Munkinkoti, As. Oy Lealax,
As. Oy Paavinkoti.
Osuuskunnat:
E-Osuuskauppa, Osuuskunta Metsäliitto, EKA-yhtymä.
Kansainväliset ammattijärjestöt:
Euroopan Kuljetustyöntekijäin Federaatio (ETF), Kansainvälinen
Kuljetustyöntekijäin Federaatio (ITF),
Kansainvälinen päälliköiden järjestöjen
yhdistys (IFSMA), Pohjoismainen
Kuljetustyöntekijäin Federaatio
(NTF), Pohjoismainen
Laivanpäällystökongressi
(NFBK).
Liiton rahastot ovat
apuraha- ja stipendirahasto, v­ almiusrahasto ja
käyttörahasto.
Jäsenmäärä 31.12.2013
PIIRI
VARSINAISET KANNATTAJAT
MiehetNaiset Yhteensä
Helsinki 26027 287
Kotka
11917 136
Oulu
364 40
Rauma
1099 118
Saimaa 662 68
Turku
26635 301
Vaasa
819 90
Ahvenanmaa137 6
143
Tampere 737 80
YHTEENSÄ
1147116 1263
22 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
KANNATTAJAT
KOKONAISJÄSENMÄÄRÄ
MiehetNaiset Yhteensä MiehetNaiset Yhteensä
1616 167 42133 454
704 74
18921 210
36 36 724 76
67 67
1769 185
361 37
1023 105
1215 126 38740 427
332 35
11411 125
541 55
1917 198
483 51
12110 131
626 22 648
1773138 1911
Ulkomaanliikenne
lIIKEnnEVIRaSTO –TRaFIKVERKET lIVI
ALFONS HÅKANS OY AB
ASP SHIP MANAGEMET
BIRKA CARGO
CONTAINERSHIPS
DENNIS MARITIME OY LTD
ECKERÖ LINE
ESL-SHIPPING LTD
FINNLINES OYJ
TRaFI lIIKEnTEEn TURVallISUUS
GODBY SHIPPING
AB GRAN SHIP OY
GUSTAF ERIKSON REDERI
OY KRAFTLINE
KRISTINA CRUISES
OY LANGH SHIP AB
LILLBACKA GLOBAL OY
REDERI AB LILLGAARD
REDERI HELMER LUNDSTRÖM AB
NESTE SHIPPING OY
PRIMA SHIPPING
RAUMA CHARTERING AND
TOWAGE AGENCY OY AB LTD
BORE LTD
NLC FERRY Ab Oy
AB RONJA MARIN LTD
AB SAL SHIP OY
OY SILLANPÄÄ SHIPPING LTD
TALLINK SILJA
avoin
Udd Matias
Juha Vähä-Kurki
avoin
avoin
Jussi Heimala
Kai Terimaa
Kari Kosonen
(Seligson Niclas)
Karl Timo Eklund
avoin
Niklas Holmberg
Jyrki Järvinen
Aku Kaikkonen
Juha Vepsäläinen
avoin
avoin
avoin
Kristian Heiskanen
(Åberg Ingemar)
avoin
avoin
Johan Ramsland
(Arto Spännnäri)
Liimatainen Jussi
(Suhonen Jaakko)
avoin
avoin
avoin
Jari Ryynänen
avoin
Pääluottamusmies
Dan Stenbäck
mERI TaITO Oy
Merenmittausretkikunnat
Kimmo Sipilä
(Moberg Jarkko)
Hinaaja-alusten päälliköt
Öljyntorjunta-alukset
Väyläalukset
Oili-luokka
Taralainen Lauri
(Antinoja Juha)
aRcTIa ShIPPInG Oy
Pääluottamusmies
Kettunen Markku
(Mikko Iisakki Seppälä)
Monitoimimurtajat
Kettunen Markku
(Tuomi Juha)
Jäänmurtajat
Seppälä Mikko Iisakki
Yhteysalukset
Tom Olin
(Tommi Karhunen)
• LUOTSAUSLIIKELAITOS Oy - FINNPILOT
Jerkkola Matti
(Matti Poskiparta)
MERITURVA
avoin
• AHVENANMAAN MAAKUNTAHALLITUS
Rolf Danielsson
Taloushenkilöstön luottamusmiehet:
VG-SHIPPING OY
VIDAR SHIPPING CO LTD
VIKING LINE Abp
Pertti Kiihamäki
Helanto Jaakko
avoin
Heidi Tauriainen
(Kenneth Granell)
• KUNNALLISALA
Valtakunnallinen luottamusmies:
Paikalliset:
Hanko
Kemi
Kotka
Naantali
Turku
Heli Palmu
Mats Rautio (Huldin Peter)
Esa Rajaniemi
Heli Palmu
Jokinen Mika
Antti Laurila
(Jokiranta Timo)
• SyDVÄST SJÖFART
avoin
• RANNIKKO- JA SISÄVESILIIKENNE
Paavo Miettinen
• SUOMEN LAUTTALIIKENNE
Karlsson Matti
(Söderman Dick)
• SUOMENLINNAN LIIKENNE
Mäkinen Jaakko
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 23
• vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 20
Luottamusmiehet 31.12.2013 (Varaluottamusmiehet suluissa)
• vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 2013 • vuosikertomus 20
Suomen Laivanpäällystöliiton edustukset
Tilanne 31.12.2013 (varajäsen suluissa)
Kotimaiset keskusjärjestöt
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK
Edustajisto: Kristian Heiskanen (Kai Terimaa, Johan Ramsland)
Hallitus: Risto Blomquist (Petri Suominen)
STTK-logistiikka: Risto Blomquist, Petri Suominen,
Kristian Heiskanen
Järjestötoimikunta: Petri Suominen (Risto Blomquist)
Edunvalvontatoimikunta: Petri Suominen (Risto Blomquist)
STTK Oulu: Paavo Kettunen
STTK Kemi: Lauri Ottonen
STTK Kotka: Heli Palmu
STTK Joensuu: Jukka Riikonen
STTK Pohjois-Karjala: Jukka Riikonen
STTK Ahvenanmaa: Johan Ramsland, puheenjohtaja
STTK Opiskelijat hallitus: Avoin
STTK Opiskelijat edustajisto: Avoin
PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA
Edustajakokous: Jukka Tuomaala (Jan Nyholm)
Hallitus: Petri Suominen (Risto Blomquist)
TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN
Hallitus: Heli Palmu
TS-valiokunta: Heli Palmu
KVTES-valiokunta: Heli Palmu
KULJETUSALOJEN AMMATTILIITTOJEN FEDERATIONI (KAF)
Hallitus Risto Blomquist
Edustajisto Heli Palmu, Petri Suominen
Kansainväliset keskusjärjestöt
INTERNATIONAL TRANSPORT WORKERS’ FEDERATION (ITF)
Merenkulkijajaosto: Risto Blomquist (Petri Suominen)
Meriturvallisuuskomitea: Risto Blomquist
Päällystön foorumi: Petri Suominen
EUROPEAN TRANSPORT WORKERS’ FEDERATION (ETF)
Merenkulkijajaosto: Risto Blomquist
POHJOISMAINEN KULJETUSTYÖNTEKIJÄIN FEDERAATIO
(NTF)
Edustajakokous: Petri Suominen
Merenkulkujaosto: Petri Suominen
POHJOISMAINEN LAIVANPÄÄLLYSTÖKONGRESSI (NFBK)
Petri Suominen, Kristian Heiskanen, Risto Blomquist, Johan Ramsland,
Ulf-Peter Lindström
INTERNATIONAL FEDERATION OF SHIPMASTERS’
ASSOCIATIONS (IFSMA)
Yleiskokous: Pekka Partanen
Julkisten viranomaisten asettamat elimet (pysyvät)
KOULUTUS
Merenkulkualan koulutustoimikunta: Petri Suominen
(Risto Blomquist)
Merenkulkualan tutkintotoimikunta: Petri Suominen
(Risto Blomquist)
Meriturvan johtokunta: Petri Suominen (Risto Blomquist)
Yrkeshögskolan Novia, merenkulun koulutusohjelman
neuvottelukunta: Petri Suominen (Bo Gyllenberg)
Satakunnan ammattikorkeakoulu, tekniikan ja merenkulun
koulutusohjelman neuvottelukunta: Petri Suominen
Rauman ammattioppilaitoksen neuvottelukunta: Petri Suominen
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun neuvottelukunta
Petri Suominen
Högskolan på Åland Sjöfartens branschråd Johan Ramsland
Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö, hallitus: Petri
Suominen (Risto Blomquist, Johan Ramsland, Niclas Seligson)
MERIMIESASIAIN NEUVOTTELUKUNTA
Petri Suominen (Risto Blomquist)
Terveysjaosto: Petri Suominen
MERIMIESELÄKEKASSA
Valtuuskunta: Martin Björkell (Matleena Mäkelä)
Hallitus: Risto Blomquist (Petri Suominen)
MERIMIESPALVELUTOIMISTO
Edustajisto: Dan Stenbäck (Niclas Seligson)
Hallitus: Kai Terimaa (Petri Suominen)
MERENKULUN NEUVOTTELUKUNTA
Risto Blomquist (Petri Suominen)
Elinkeinopoliittinen valiokunta: Risto Blomquist (Petri Suominen)
Meriliikennejaosto: Risto Blomquist (Petri Suominen)
Lainsäädäntöjaosto: Risto Blomquist (Petri Suominen)
Merenkulkualan työmarkkinaosapuolten
asettamat sopimuksiin perustuvat elimet
ULKOMAANLIIKENNE
Merenkulun työalatoimikunta: Risto Blomquist ja Petri Suominen
KOTIMAANLIIKENNE
Kotimaan vesiliikenteen työalatoimikunta: Risto Blomquist ja
Petri Suominen
MERITAITO
Työsuojeluvaltuutettu: Kimmo Sipilä (Jarkko Moberg)
TRAFI
Työsuojeluvaltuutettu: Kimmo Patrakka
Ammattijärjestöjä lähellä olevat ja muut yhteisöt
STTK-LOMAT
Hallitus: Petri Suominen
MERENKULKIJAIN SÄÄTIÖ
Hallitus: Risto Blomquist (Petri Suominen)
MAA- MERI- JA METSÄALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA
Risto Blomquist (Petri Suominen)
MERIMIESTEN TAPATURMANEUVOTTELUKUNTA
Petri Suominen
MERENKULUN TYÖALATOIMIKUNTA:
Petri Suominen
MERENKULUN OPETUKSEN JA
TUTKIMUKSEN KANNATUSYHDISTYS
Hallitus: Petri Suominen (Risto Blomquist)
TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA
TUTKIMUSKESKUS (MKK) Johtokunta: Petri Suominen
(Risto Blomquist) MKK:n merenkulkualan koulutus- ja
tutkimusvaliokunta: Petri Suominen (Risto Blomquist)
Ahvenanmaa
AHVENANMAAN TEKNISTEN TOIMIHENKILÖJÄRJESTÖJEN
KESKUSJÄRJESTÖ (Ålands Tekniska Funktionärsorganisationers Centralförbund) Hallitus: Johan Ramsland, puheenjohtaja,
Rolf Andersson, Lars Berthén
AHVENANMAAN LOMAJÄRJESTÖ (Ålands Fackorganisationers Semesterorganisation) Rolf Andersson, puheenjohtaja
STTK-Å Johan Ramsland, puheenjohtaja
SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
1
13
2
13
SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
3
13
Merimiesten tatuoinneista
näyttely s. 5 – 7
En utställning
om sjömanstatueringar
s. 8 – 9
MARKO LÖYTÖKORPI
ja JANI LAMPIOLA:
kuljetusvahingot
koulutuksessa
s. 6 - 11
Hallitusvaalien
ehdokasasettelu
käynnissä
s. 28 – 29!
MARKO LÖYTÖKORPI
och JANI LAMPIOLA:
Transportskadorna
i utbildningen
s. 12 - 17
Kjell Jonasson
ajaa sisään m/s Finlandia11a
s. 10 -
Styrelsevalets
kandidatuppställning
pågår s. 28 – 29!
jäsentietoa medlemsinfo
Kari Outinen muistelee
meriuraansa s. 14 – 16
Kari Outinen berättar
om sin sjömanskarriär s. 18
– 19
Kjell Jonasson
kör in m/s Finlandia
s. 12-13
jäsentietoa medlemsinfo
Maja Bauge johtaa Oslon Kon-Tiki museota s. 18 – 23
Maja Bauge leder Kon-Tiki Museet i Oslo s. 24 – 26
• Vuosikertomus • Årsberättel
sen • Vuosikertomus Årsbe
•
rättelsen •
Merenkulku SuomenMerenku
SuomenMerenkulku SuomenMerenkulku
lku
rt
fa
FinlandsSjöfart
FinlandsSjö
FinlandsSjöfart
4
13
s
Tall Ships Race
– 13
uma s. 12
– Suomen suurin kesätapaht
Tall Ships Race14s
nemang s.
– Finlands största sommareve
5
13
6
13
Merikapteeni HENRY MÖLLER
muistelee Panaman kanavaa
s. 5-10
HEIDI TAUR IAINE
näkee valoa tulevaisuudessaN
s. 22 – 23
Sjökapten HENRY MÖLLER
minns Panama kanal
s. 11-15
HEIDI TAUR IAINE N
ser ljus i framtiden
s. 24 – 25
ÅRSBERÄTTELSEN 2013
Ny styrelse och nya vindar
Året var styrelsevalsår. Det fanns glädjande många kandidater och särskilt unga sådana.
Utanför styrelsen blev det dessutom ännu reserver i händelse av att någon styrelsemedlem
avgår. Den nya styrelsen konstituerade sig vid sitt första möte 12.12.2013.
Styrelsen byttes ut och föryngrades märkbart. Genast började nya vindar blåsa
i kollektivförhandlingarna. Det tillsattes en kollektivavtalsarbetsgrupp att sköta förhandlingarna.
Finlands handelsflotta fortsatte att växa och det uppstod många nya arbetsplatser.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 25
• årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • år
SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
• årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • år
FSBF:s årsberättelse för verksamhetsåret 2013
Avtalen
Centralorganisationerna nådde enighet om ett nytt treårigt avtal, som
inleds 1.3.2014. Vid årsskiftet hade Finlands Skeppsbefälsförbund inte
ännu nått avtal.
Statliga avtalsbranschen
(Trafiksäkerhetsverket TraFi och Trafikverket
LiVi)
Tjänsteförhållanden
Utrikesfarten
Avtalet är i kraft till 28.2.2014. Lönerna baserar sig på kravnivån och
nivån på den personliga arbetsprestationen.
1.3.2013 höjdes tabellönerna med 1,9 % och tilläggen i euro med
1,9 %.
Under året ingicks blandmanskapsavtal för nybyggen och fartyg
som köpts begagnade till Finland.
Naturaförmånerna höjdes med 2,4 % i början av året.
Kommunala avtalsbranschen
Tjänste- och arbetsavtalsförhållanden
m/s Katariinas avtal
Avtalet är i kraft till 28.2.2014. Förhöjningarna enligt den allmänna
linjen 1,9 %, men minst 43 euro fr.o.m. 1.3.2013.
Utrikesfartens småtonnage
Lönerna höjdes 1.3.2013 i enlighet med förhöjningarna i utrikesfarten.
Utrikesfartens småtonnageavtal är i kraft till 28.2.2014.
Naturaförmånerna höjdes med 2,4 % i början av året.
De kommunala hamnisbrytarna
Inrikesfarten
Ålands Landskapsregering
Finlands Färjetrafik Ab- Finferries
Avtalet förlängdes till 28.2.2014. Lönerna höjdes dock 1.3.2013 med
1,9 %.
Samma förhöjning gjordes också i tilläggen i euro.
Naturaförmånerna höjdes med 2,4 % i början av året.
Avtalet är i kraft till 31.3.2014. Lönerna höjdes 1.3.2013 med 1,9 %,
dock med minst 41 euro. Tilläggen höjdes med 1,9 %.
Befälhavarnas avtal som ingicks 2012 var i kraft hela året liksom också
avtalet som slöts 2010 för styrmännens del som förhöjdes med
ramförhöjning.
Utbildningsverksamheten
Yrkesutbildningen
Rasila
Avtalet är i kraft till 28.2.2014. Tabellönerna höjdes med 1,9 %, dock
med minst 43 euro. Tilläggen i euro höjdes med 1,9 %.
Naturaförmånerna höjdes med 2,4 % i början av året.
Inrikesfartens passagerarfartyg
Avtalet är ikraft till 28.2.2014.
Tabellönerna höjdes fr.o.m. 1.3.2013 med en allmän förhöjning på
1,9 %. Tilläggen i euro höjdes enligt den allmänna förhöjningen på
1,9 %.
Sveaborgs Trafik
Den nya avtalsperioden är 1.2.2012-28.2.2014. Tabellönerna höjdes
med 2,4 %, befälets löner dock med minst 51 euro och manskapets
med minst 43 euro.
De statliga bolagen
Arctia Shipping Oy
Avtalet är i kraft till 28.2.2015. Tabell- och helhetslönerna höjdes
1.3.2013 med 1,9 %. Tilläggen i euro höjdes med 1,9 %.
Förbundet är med i sjöfartens utbildningsutskott som fungerar under
undervisningsministeriet. Dessutom är förbundet med i sjöfarten
examensutskott.
Styrelsemedlemskapet i Stiftelsen för fiskeri- och sjöfartsutbildning
ingick också i förbundets representationer. Medlemskapen i delegationerna för Rauman Ammattioppilaitos, Satakunnan Ammattikorkeakoulu, Åbo sjöfartsläroanstalter och Kotkas sjöfartsläroanstalter hörde
också till förbundets representationer.
Förbundet är medlem i Meriturvas direktion.
Förbundet har varit representerat i Sjöfartsbranschens utbildningsoch forskningscentrals (SUC) delegation och också i dess garantiförenings styrelse.
Organisationsutbildning
På hösten arrangerade förbundet tillsammans med Finlands
­Maskinbefälsförbund en förtroendemannakurs i Tallinn.
I kursen deltog förtroendemän från utrikesfarten och från den
kommunala sidan.
Under året hölls ett förtroendemannamöte tillsammans med
Maskinbefälsförbundet. Vid mötena behandlades förbundens
avtalsverksamhet.
Det nya avtalet är i kraft 1.3.2012-31.3.2014. Allmän förhöjning
1.4.2013 1,3 %. Tabellönerna och tilläggen i euro höjdes med 1,3 %.
Internationell verksamhet
Internationella organisationer
Meritaito Oy
ITF
Avtalet är i kraft till 28.2.2014. Tabellönerna höjdes 1.3.2013 med
1,9 % dock med minst 35 euro. Tilläggen i euro höjdes med 1,9 %.
Under året har förbundet deltagit i ITF:s (International Transport
Workers Federation) möten enligt följande: Maritime Safety Committee, Seafarers Section och International Officers Forum.
Finnpilot
26 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Teknik och Hälsa FKT
För sina befälsmedlemmars del är förbundet medlem i IFSMA
(International Federation of Shipmasters Associations) som har sitt
huvudkontor i London. En gång om året har organisationen sin
generalförsamling, i vilken förbundets representant deltog.
Via FKT bevakar förbundet sina medlemmars intressen som är i
tjänste- och arbetsavtalsförhållande inom den kommunala branschen.
Förbundet har representanter i FKT:s styrelse, TS-utskottet och
KVTES-utskottet.
Nordiskt samarbete
KAF
Under det gångna året har förbundet deltagit i ett av Nordisk
Transporarbetarefederations möten.
Det viktigaste nordiska samarbetet ur förbundets synvinkel skedde
inom ramen för Nordisk Fartygsbefälskongress NFBK. NFBK består av
alla de nordiska ländernas skeppsbefälsförbund. Under året hölls två
möten, ett på våren på Färöarna och ett i september i Finland. Vid
mötena behandlades aktuella frågor och jämfördes avtalen som de
olika förbunden ingått.
Förbundet deltog i ett av Transportbranschernas federation KAF:s
möten under året.
ETF
Förbundet deltog inte under året i ETF:s
(European Transport Workers Federation) möten.
IMO
Som en del av Finlands delegation deltog förbundet under året i några
av IMO:s (International Maritime Organisation) möten. Förbundet
deltog i följande möten: MSC (Maritime Safety Committee), STW
(Subcommittee On Standards of Training and Watchkeeping) och
COMSAR (Subcommittee on Radiocommunications and Search and
Rescue). Förbundets representant deltog i arbetsgrupper som
tillsattes vid mötena.
Organisationssamarbete
Tjänstemannacentralen STTK
Förbundet är representerat i STTK:s styrelse och fullmäktige. STTK
har under året mångsidigt stött sina medlemsförbund i intressebevakningen. Förbundet är med i STTK:s intressebevaknings- och organisationskommissioner. Dessutom deltog förbundet i lämpliga delar i
ungdomsverksamheten.
STTK-logistik
I STTK-logistikgruppen är de förbund representerade som
hör till centralorganisationen och verkar inom
transportbranschen. STTK-logistik är en grupp
som grundats av sjöfartsbranschens befälsorganisationer, och därför innehar dessa
förbund ordförandeskapet. Under det
gångna året har Finlands Skeppsbefälsförbund varit ordförande.
STTK-logistik fungerar som
expertorgan i logistiska frågor och
strävar efter att vara en aktiv aktör
inom denna sektor.
Löntagarorganisationen
Pardia
Förbundet är representerat i Pardias
styrelse.
Via Pardia bevakar förbundet sina
medlemmars intressen som är i tjänsteoch arbetsavtalsförhållande inom olika
statliga förvaltningsområden och i affärsverken.
Finlands Hamnbefälsförening
Finlands Hamnbefälsförening har i samarbete med förbundet strävat
efter att bevaka och driva hamnbefälets intressen.
Administration
Årsmöte i Helsingfors
Förbundets stadgeenliga årsmöte hölls 26.11.2013 på Radisson Blu
Seaside Hotel i Helsingfors.
I mötet deltog sammanlagt 20 ordinarie medlemmar och 8
understödande medlemmar. Som mötets ordförande fungerade Tapio
Gardemeister och som viceordförande Bo Gyllenberg. Öppningstalet hölls av verksamhetsledare Risto Blomquist.
Årsmötet godkände årsberättelsen och bokslutet för år 2012 och
fastställde den av styrelsen uppgjorda ekonomi- och verksamhetsplanen samt budgeten för år 2014. Ordinarie medlemmars medlemsavgift
hålls vid tidigare 1,4 % och understödande medlemmars medlemsavgift vid tidigare 70 euro.
Årsmötet fastställde styrelsevalets resultat där det i styrelsen
invaldes 14 medlemmar. Förbundets ordförande Veikko Engren
överräckte förbundets hederstecken till följande personer: Ilmari Aro,
Niclas Bruun-Riegels, Stig Sundberg, Juha Suominen, Mirjam
Tuisku och Hannu Vartiainen.
Mötet godkände styrelsens förslag till resolution och beslöt att
årsmötet år 2014 hålls i Kemi på isbrytaren Sampo.
Styrelsen
Förbundets gamla styrelse sammanträdde under året sex gånger. Då
fungerade Veikko Engren som styrelseordförande och Kristian Heiskanen som
viceordförande. Som styrelsens
tekniska sekreterare fungerade
ekonomisekreteraren Harriet
Björkqvist.
Förbundets nya
styrelses konstituerande
möte hölls i december
och där valdes Kristian
Heiskanen till ny
styrelseordförande
och Kai Terimaa till
viceordförande.
Styrelsen som
valdes för åren
2014-2017 består av
14 medlemmar.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 27
• årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • år
IFSMA
• årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • år
FSBF:s styrelse 2014–2017/ 31.12.2013
Barck Patrik, Björkell Martin, Granell Kenneth, Heiskanen
Kristian, Kettunen Markku, Kosonen Kari, Lindström Ulf-Peter,
Lunkka Santeri, Mäkelä Matleena, Ramsland Johan, Seligson
Niclas, Stenbäck Dan, Tauriainen Heidi, Terimaa Kai.
Verkställande utskottet
Styrelsens verkställande utskott sammanträdde i sin gamla sammansättning nio gånger under året. Nya VU hann ännu sammanträda två
gånger till telefonmöte.
VU:s sammansättning 31.12.2013
Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas
Seligson, Heidi Tauriainen och Kai Terimaa.
Enligt stadgarna deltar verksamhetsledaren och vice verksamhetsledaren i VU:s verksamhet som medlemmar. Som VU:s tekniska
sekreterare fungerade ekonomisekreterare Harriet Björkqvist.
blanketter för anslutning, anhållan om medlemsavgiftsbefrielse och
understödande medlemskap. På sidorna fungerar också en webbutik
där man kan beställa förbundets medlemsprodukter. Förbundets
ekonomisekreterare upprätthåller sidorna.
Personal och kansli
Förbundets kansli befinner sig i Helsingfors på adressen Sandvikskajen
15 A 3, 00180 Helsingfors.
Under året skedde en ändring i personalstyrkan på förbundets
kansli när Johan Ramsland valdes till tidsbunden ombudsman. Till
personalen hörde i slutet av året: verksamhetsledare Risto
­Blomquist, vice verksamhetsledare Petri Suominen, ombudsman
Johan Ramsland, ekonomisekreterare Harriet Björkqvist och
kanslisten Mirjam Tuisku. Som redaktionssekreterare för tidskriften
Finlands Sjöfart fungerade Hilkka Kotkamaa.
Medlemsservice
Ledningsgruppen
Medlemmar i förbundets år 1998 tillsatta ledningsgrupp är förbundets
styrelseordförande, viceordförande, verksamhetsledaren och vice
verksamhetsledaren. Ledningsgruppen sammanträdde vid behov under
verksamhetsåret och behandlade ärenden i anslutning till förbundets
ekonomi och verksamhetsstrategi.
Personalarbetsgruppen
Styrelsen tillsatte i november 2013 en personalarbetsgrupp som
består av följande medlemmar: Patrik Barck, Harriet Björkqvist,
Kenneth Granell, Kristian Heiskanen och Petri Suominen.
Personalarbetsgruppen sammanträdde under året en gång.
Kretsarna
Förbundets kretsar är: Helsingfors, Kotka, Raumo, Saimen,
­Tammerfors, Uleåborg, Vasa, Åbo och Åland.
Åbokretsen valde Jussi Mäkitalo till ny kretsombudsman. ­
I de övriga kretsarna fortsatte de tidigare kretsombudsmännen.
Kretsarna har valt representanter för förbundet i STTK:s
­lokalkommittéer.
Förbundets ombudsmän har under året besökt kretsmötena och
berättat om aktuella frågor inom sjöfarten. Förutom de normala
kretsmötena har kretsarna bl.a. ordnat talkon, julfester och kräftskivor.
Kretsarna har också beviljat understöd för sjöfartsläroanstalterna ­
på sitt område för bl.a. idrotts- och andra resor.
I diskussionerna har aktuella frågor inom sjöfarten behandlats.
Information
Förbundet har för sina medlemmar som är under 70 år och som
stadigvarande bor i Finland bekostat en olycksfalls- och resenärförsäkring för fritiden. För förbundets medlemmar finns också en ansvarsoch rättsskyddsförsäkring. Försäkringarna är tagna på försäkringsbolaget If.
Med förbundets If-avtal är det också möjligt att få rabatt på andra
försäkringar.
För medlemmarna beställdes också en fickkalender för 2014 som
utgavs tillsammans med Finlands Maskinbefälsförbund.
Förbundet har enligt vedertagen sed beviljat alla
sjöfartsläroanstalter stipendier att enligt lärarkårens
omdöme delas ut till de studerande. Förbundet har
också beviljat sjökaptensklasserna resestipendier.
En del av stipendiekostnaderna har täckts med
inkomsterna från förbundets stipendiefond.
Under berättelseåret lät förbundet på
beställning göra sjökaptensringar samt
sålde kondoleans- och gratulationsadresser, båtvimplar, slipsnålar, medlemsmärken, medlemspinser, hattkokarder,
bälten, manschettknappar, scarfhållare, väskkrokar, pikéskjortor,
medlemskepsar, sportsockor,
reflexband, resväskremmar,
badhanddukar, reflexvästar och
minnesstickor.
Förbundet har avtalat om
medlemsprisförmåner med bl.a.
Viking Line, Tallink Silja, Eckeröline och
Hotelli Keurusselkä.
Tidskriften Finlands Sjöfart
Skeppsbefälsförbundets information vilade förutom på webbsidorna
långt på tidskriften Suomen Merenkulku-Finlands Sjöfart. Tidningen
gjordes av redaktören Hilkka Kotkamaa och för tidningens layout
svarade grafikern Tarja Lehtinen. Tidskriften trycktes på tryckeriet
Miktor Oy i Helsingfors. Annonsanskaffare var TJM-Systems, där ­
Sari Aarnio skaffade annonser till vår tidning. Tidskriften utkom sex
gånger under året.
Hemsidorna
Förbundets hemsidor finns på adressen www.seacommand.fi. På
sidorna informeras bl.a. om mötesbesluten, kretsmötesdagarna,
försäkringarna, förbundets stugor osv. Där finns också ansöknings-
28 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Stugorna i Sulkava
I Sulkava kommun har förbundet ett
område på 81 hektar med fyra hyresstugor
med bastu. Stugorna i Myllyjärvi och
Varmaranta uthyrs året om, medan hyresstugorna Jaatila och Suvitupa endast är i sommarbruk.
Bruksgångerna för hyresstugorna var: Myllyjärvi
15 gånger, Varmaranta 26 gånger, Jaatila 6 gånger och
Suvitupa 5 gånger. Stugorna uthyrs under semestersäsongen som hela veckor och under övriga tider kan man reservera
t.o.m. bara ett veckoslut.
Avlidna medlemmar
Enligt uppgifter vi erhållit har följande av Finlands Skeppsbefälsförbunds medlemmar avlidit under år 2013:
Jäntti Pekka Juhani, Keto Raimo Herkko Vilhelm, Ljungqvist
Helmer Osvald, Mannström Kurt Johan, Sahlman Jaakoppi
Jaakko, Salonen Iikka Olavi, Sandström Jan Christian,
Stenström Carl-Gunnar, Wistbacka Max Per Anders.
Medlemsantalet
Det sammanlagda medlemsantalet i slutet av år 2013 var 1911 ­
(år 2012 var antalet 1977).
I slutet på året var antalet röstberättigade ordinarie medlemmar
1263 (år 2012 var antalet 1321).
Understödande medlemmar fanns därtill 648
(år 2012 var antalet 656).
Antalet kvinnor av totalantalet var 138.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 29
• årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • år
Det har varit problem med Varmarantas brunn, eftersom vattnets
järnhalt har överskridit rekommendationerna för hushållsvatten.
Dricks- och matlagningsvattnet måste tas med till stugan.
Eeva-Liisa Pasanen från Puumala har skött om stugornas
städning.
Helka Miettinen ger fortsättningsvis ut nycklarna till stugbesökarna.
Vid behov har små renoveringsarbeten gjorts på stugorna och
utrustningsnivån har förnyats.
Saimenkretsen ordnade i maj i samband med vårmötet ett
reparations- och målningstalko.
• årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • år
Kretsarnas funktionärer år 2013 Medlemskap och delaktighet
Förbundet är medlem i följande organisationer, föreningar, stiftelser,
bolag, andelslag och internationella fackorganisationer:
Föreningar:
Finlands Vattenvägsförening, Garantiföreningen för sjöfartsbranschens
undervisning och forskning, Löntagarorganisationen Pardia, Teknik och
Hälsa FKT, Aikakausmedia, Tjänstemannacentralorganisationen STTK,
Transportbranschernas Federation KAF, Ålands Tekniska Funktionärsorganisationers Centralförbund ÅTFC, Ålands fackorganisationers semesterorganisation, STTK-Å.
Stiftelser:
Sjöfolksstiftelsen, Stiftelsen för fiskeri- och sjöfartsutbildning.
Bolag:
Bost. Ab Sandvikskajen 15, Bost Ab Kiurunpesä, Bost. Ab Metsonpesä,
Bost. Ab Rovastinkoti, Bost. Ab Munkinkoti, Bost. Ab Lealax, Bost. Ab
Paavinkoti.
Andelslag:
E-andelslaget, Andelslaget Metsäliitto, EKA.
Internationella fackorganisationer:
Internationella Transportarbetarfederationen
(ITF), Internationella föreningen för befälhavarorganisationer (IFSMA),
Europeiska Transportarbetarefederationen (ETF), Nordiska
Transportarbetarefederationen (NTF), Nordisk Fartygsbefälskongress (NFBK).
Åland
Kretsombudsman Johan Ramsland
Helsingfors
Kretsombudsman Tapio Gardemeister
Kotka
Kretsombudsman Heli Palmu
Uleråborg
Kretsombudsman Paavo Kettunen
Kretssekreterare Esa Rajaniemi
Raumo
Kretsombudsman Santtu Harju
Kretssekreterare Simo Ikonen
Saimen
Kretsombudsman Jukka Riikonen
Tammerfors
Kretsombudsman Kai Terimaa
Kretssekreterare Harri Seppä
Åbo
Kretsombudsman Jussi Mäkitalo
Förbundets fonder är
stipendiefonden,
beredskapsfonden och
bruksfonden.
Vasa
Kretsombudsman Tuula Forsblom
MEDLEMSANSTALET 31.12.2013
KRETS
ORDINARIE UNDERSTÖDANDE UNDERSTÖDANDE UNDERSTÖDANDE
TOTALANTALET
Män
Kvinnor Summa
Helsingfors260 27 287
Kotka
11917 136
Uleåborg 364 40
Raumo
1099 118
Saimen 662 68
Åbo
26635 301
Vasa
819 90
Åland
1376 143
MänKvinnor
SummaMänKvinnor
Summa
1616 167 42133 454
704 74
18921 210
36 36 724 76
67 67
1769 185
361 37
1023 105
1215126 38740 427
332 35
11411 125
541 55
1917 198
Tammerfors73 7
SAMMANLAGT1147 116
483 51
626
22
648
30 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
80
1263
12110 131
1773
138
1911
Utrikesfarten
ALFONS HÅKANS OY AB öppen
ASP SHIP MANAGEMET
Udd Matias
BIRKA CARGO
Juha Vähä-Kurki
CONTAINERSHIPS
öppen
DENNIS MARITIME OY LTD
öppen
ECKERÖ LINE Jussi Heimala
ESL-SHIPPING LTD Kai Terimaa
FINNLINES OYJ
Kari Kosonen
(Seligson Niclas)
GODBY SHIPPING
Karl Timo Eklund
AB GRAN SHIP OY öppen
GUSTAF ERIKSON REDERI
Niklas Holmberg
OY KRAFTLINE
Jyrki Järvinen
KRISTINA CRUISES
Aku Kaikkonen
OY LANGH SHIP AB
Juha Vepsäläinen
LILLBACKA GLOBAL OY
öppen
REDERI AB LILLGAARD
öppen
REDERI HELMER LUNDSTRÖM AB öppen
NESTE SHIPPING OY
Kristian Heiskanen
(Åberg Ingemar)
PRIMA SHIPPING öppen
RAUMA CHARTERING AND
TOWAGE AGENCY OY AB LTD öppen
BORE LTD
Johan Ramsland (Arto Spännnäri)
RG LINE OY
Liimatainen Jussi
(Suhonen Jaakko)
AB RONJA MARIN LTD
öppen
AB SAL SHIP OY
öppen
OY SILLANPÄÄ SHIPPING LTD
öppen
TALLINK SILJA Jari Ryynänen
öppen
Trafikverket LIVI
TraFi Säkerhetsverket
Huvudförtroendeman
Dan Stenbäck
Meri Taito Oy
Sjömätningsexpeditionerna
Kimmo Sipilä
(Moberg Jarkko)
Bogserbåtsbefälet
Farledsfartygen och
Oljebekämpningsfartygen
Oili-klass
Taralainen Lauri
(Antinoja Juha)
Arctia Shipping Oy
Huvudförtroendeman
Kettunen Markku
(Mikko Iisakki Seppälä)
Kombi-isbytarna
Kettunen Markku (Tuomi Juha)
Isbytarna Seppälä Mikko Iisakki
Förbindelsebåtarna Tom Olin (Tommi Karhunen)
• LUOTSAUSLIIKELAITOS Oy - FINNPILOT
Jerkkola Matti
(Matti Poskiparta)
MERITURVA
öppen
• ÅLANDS LANDSKAPSREGERING Rolf Danielsson
Taloushenkilöstön luottamusmiehet:
Pertti Kiihamäki
VG-SHIPPING OY
Helanto Jaakko
VIDAR SHIPPING CO LTD
öppen
VIKING LINE Abp
Heidi Tauriainen
(Kenneth Granell)
• KOMMUNALA BRANSCHEN
Riksomfattande förtroendeman:
Lokala:
Hangö
Heli Palmu
Mats Rautio (Huldin Peter)
• årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • år
Förtroendemännen 31.12.2013 (suppleanterna inom parentes)
Kemi
Esa Rajaniemi
Kotka
Heli Palmu
Nådendal
Jokinen Mika
Åbo
Antti Laurila (Jokiranta Timo)
• SYDVÄST SJÖFART
öppen
• KUST- OCH INSJÖFARTEN
Paavo Miettinen
• Suomen Lauttaliikenne - Finlands Färjetrafik
Karlsson Matti
(Söderman Dick)
• SVEABORGS TRAFIK
Mäkinen Jaakko
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 31
• årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • årsberättelse 2013 • år
Finlands Skeppsbefälsförbunds representation
Situationen 31.12.2013 (suppleanten inom parentes)
Inhemska centralorganisationer
TJÄNSTEMANNACENTRALEN STTK
Representantskapet: Kristian Heiskanen (Kai Terimaa,
Johan Ramsland)
Styrelsen: Risto Blomquist (Petri Suominen)
STTK-logistik: Risto Blomquist, Petri Suominen, Kristian Heiskanen
Organisationskommittén: Petri Suominen (Risto Blomquist)
Intressebevakningskommittén: Petri Suominen (Risto Blomquist)
STTK Uleåborg: Paavo Kettunen
STTK Kemi: Lauri Ottonen
STTK Kotka: Heli Palmu
STTK Joensuu: Jukka Riikonen
STTK Norra Karelen: Jukka Riikonen
STTK Åland: Johan Ramsland, ordförande
STTK Studerande styrelsen: Öppen
STTK Studerande representantskapet: Öppen
LÖNTAGARORGANISATIONEN PARDIA
Representantmötet: Jukka Tuomaala (Jan Nyholm)
Styrelsen: Petri Suominen (Risto Blomquist)
TEKNIK OCH HÄLSA FKT
Styrelsen: Heli Palmu
TS-utskottet: Heli Palmu
KVTES-utskottet: Heli Palmu
TRANSPORTBRANSCHERNAS FACKFÖRBUNDS FEDERATION
(KAF)
Styrelsen: Risto Blomquist
Delegationen: Heli Palmu, Petri Suominen
Internationella centralorganisationer
INTERNATIONAL TRANSPORT WORKERS’ FEDERATION (ITF)
Sjöfararsektionen: Risto Blomquist (Petri Suominen)
Sjösäkerhetskommittén: Risto Blomquist
Befälsforum: Petri Suominen
DELEGATIONEN FÖR SJÖMANSÄRENDEN
Petri Suominen (Risto Blomquist)
Hälsosektionen: Petri Suominen
SJÖMANSPENSIONSKASSAN
Delegationen: Martin Björkell (Matleena Mäkelä)
Styrelsen: Risto Blomquist (Petri Suominen)
SJÖMANSSERVICEBYRÅN
Delegationen: Dan Stenbäck (Niclas Seligson)
Styrelsen: Kai Terimaa (Petri Suominen)
SJÖFARTENS DELEGATION
Risto Blomquist (Petri Suominen)
Näringspolitiska utskottet: Risto Blomquist (Petri Suominen)
Sjötrafikutskottet: Risto Blomquist (Petri Suominen)
Lagstiftningsutskottet: Risto Blomquist (Petri Suominen)
Av sjöfartsbranschens arbetsmarknadsparter
tillsatta avtalsenliga organ
UTRIKESFARTEN
Sjöfartens arbetsnämnd: Risto Blomquist och Petri Suominen
INRIKESFARTEN
Inrikes sjötrafiks arbetsnämnd: Risto Blomquist och Petri
Suominen
MERITAITO
Arbetarskyddsfullmäktig: Kimmo Sipilä (Jarkko Moberg)
TRAFI
Arbetarskyddsfullmäktig: Kimmo Patrakka
Samfund som står nära fackföreningarna och andra samfund
STTK-SEMESTER
Styrelsen: Petri Suominen
EUROPEAN TRANSPORT WORKERS’ FEDERATION (ETF)
Sjöfararsektionen: Risto Blomquist
STIFTELSEN FÖR SJÖFARANDE
Styrelsen: Risto Blomquist (Petri Suominen)
NORDISKA TRANSPORTARBETAREFEDERATIONEN (NTF)
Kongressen: Petri Suominen
Branschrådet för sjöfart: Petri Suominen
LAND- SJÖ- OCH SKOGSSEKTORERNAS
ARBETSLÖSHETSKASSA
Risto Blomquist (Petri Suominen)
NORDISK FARTYGSBEFÄLSKONGRESS (NFBK)
Petri Suominen, Kristian Heiskanen, Risto Blomquist,
Johan Ramsland, Ulf-Peter Lindström
SJÖMÄNNENS OLYCKSFALLSDELEGATION
Petri Suominen
INTERNATIONAL FEDERATION OF
SHIPMASTERS’ ASSOCIATIONS (IFSMA)
Generalförsamlingen: Pekka Partanen
Av offentliga myndigheter tillsatta organ (konstanta)
UTBILDNING
Sjöfartsbranschens utbildningskommission:
Petri Suominen (Risto Blomquist)
Sjöfartsbranschens examenskommission:
Petri Suominen (Risto Blomquist)
Meriturvas direktion: Petri Suominen (Risto Blomquist)
Yrkeshögskolan Novia, delegationen för sjöfartens
utbildningsprogram: Petri Suominen (Bo Gyllenberg)
Satakunnan ammattikorkeakoulu, delegationen för
utbildningsprogrammet teknik och sjöfart: Petri Suominen
Rauman ammattioppilaitos, delegationen: Petri Suominen
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, delegationen:
Petri Suominen
Högskolan på Åland Sjöfartens branschråd: Johan Ramsland
Stiftelsen för fiskeri- och sjöfartsutbildning, styrelsen: Petri
Suominen (Risto Blomquist, Johan Ramsland, Niclas Seligson)
SJÖFARTENS BRANSCHKOMMITTÉ:
Petri Suominen
GARANTIFÖRENINGEN FÖR SJÖFARTENS UNDERVISNING
OCH FORSKNING Styrelsen: Petri Suominen (Risto Blomquist)
SJÖFARTSBRANSCHENS UTBILDNINGS- OCH
FORSKNINGSCENTRAL VID TURUN YLIOPISTO (SUC)
Direktionen: Petri Suominen (Risto Blomquist) SUC:s utbildningsoch forskningsutskott för sjöfartsbranschen:
Petri Suominen (Risto Blomquist)
Åland
ÅLANDS TEKNISKA FUNKTIONÄRSORGANISATIONERS
CENTRALFÖRBUND Styrelsen: Johan Ramsland, ordförande,
Rolf Andersson, Lars Berthén
ÅLANDS FACKORGANISATIONERS SEMESTERORGANISATION
Rolf Andersson, ordförande
STTK-Å Johan Ramsland, ordförande
In memoriam
Ammattiyhdistysmies
Pertti Saari on poissa
Pertti Saaren poismeno 7.4.2014 herätti monta muistoa.
Hän oli työuransa aikoina hyvin aktiivinen ay-mies ja
osallistui liiton toimintaan monet vuodet.
Pertti syntyi 24.1.1939 Kymissä. Kansakoulun jälkeen
hän lähti merelle vuonna 1955 ss Norbyssä. Kävi laivurikurssin vuonna 1965 ja purjehti perämiehenä useassa
laivassa, mm. ss Maid, ms Adeny, ms Vappu ja ms Usko.
Hän suoritti perämiestutkinnon 1978 ja toimi sen jälkeen
seuraavissa aluksissa ms Finlandia, ms Olau Finn, ms
Rautaruukki ja ms Kemira. Kiinnostuneena ay-liikkeestä
hänet valittiin pääluottamusmieheksi 1985 Finnlinesissä ja
vuonna 1991 FG-shipping pääluottamusmieheksi. Hän toimi
myös Tampereen SLPL:n piirin piiriasiamiehenä vuodesta
1989.
Muistan hyvin Pertin innostuksen luottamusmieskurssilla, jonka järjestin Kiljavalla vuonna 1990, hän oli silloin
toiminut luottamusmiehenä ja kertoi kokemuksistaan.
Jäsenistö ei ollut aina niin innostunut ja ulosliputuksen
aallon aikana liittoa arvosteltiin jäsenistön keskuudessa.
Vuonna 2002 Pertti sai ansioisistaan Laivanpäällystöliiton
kultamerkin.
Eläkkeelle jääneenä Pertti sai harrastaa metsästystä ja
kalastusta. Häntä jäi suremaan kaksi tytärtä ja laaja
ystäväpiiri. •
SVEN-ERIK NYLUND,
ent. järjestösihteeri
Fackföreningsmannen
Pertti Saari är borta
Pertti Saaris bortgång 7.4.2014 väckte många minnen.
Under sin arbetskarriär var han en mycket aktiv fackföreningsman och deltog i många års tid i förbundets verksamhet.
Pertti var född 24.1.1939 i Kymi. Efter folkskolan for han
till sjöss år 1955 på ss Norby. Han gick skepparkursen år
1965 och seglade som styrman på många fartyg, bl.a. ss
Maid, ms Adeny, ms Vappu och ms Usko. Han tog
styrmansexamen 1978 och arbetade därefter på följande
fartyg: ms Finlandia, ms Olau Finn, ms Rautaruukki och ms
Kemira. Eftersom han var intresserad av ff-arbete valdes
han till huvudförtroendeman på Finnlines år 1985, och år
1991 till huvudförtroendeman på FG-Shipping. Från år 1989
verkade han också som FSBF:s kretsombudsman i
Tammerforskretsen.
Jag kommer bra ihåg Perttis iver på förtroendemannakursen som jag ordnade i Kiljava år 1990, han hade då
verkat som förtroendeman och berättade om sina
erfarenheter. Medlemskåren var inte alltid så intresserad,
och under utflaggningsvågen fick förbundet mycket kritik
från medlemskåren. År 2002 fick Pertti Skeppsbefälsförbundets guldmärke för sina insatser.
Då Pertti gick i pension fick han hålla på med sina
hobbyer jakt och fiske. Han sörjs av två döttrar och en
omfattande vänkrets. •
SVEN-ERIK NYLUND,
tidigare organisationssekreterare
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 33
• • • Toimeenpaneva valiokunta 15.4.2014
• • • Toimeenpaneva valiokunta 13.5.2014
Sopimusasiat
Sopimusasiat
• Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne.
• Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne.
• Hyväksyttiin esitetty määräaikainen sopimus
Finneagle- ja Finnfellow-aluksille ja viedään se hallitukselle vahvistettavaksi.
• Hyväksyttiin Finnlinesin palkat ja viedään
hallitukselle vahvistettavaksi.
• Hyväksyttiin esitetty sopimus Prima Shippingille ja
viedään hallitukselle vahvistettavaksi.
• Merkittiin tiedoksi Godby Shippingin Link Starin
tilanne koskien vahdinajoa.
• Merkittiin tiedoksi että Santeri Vikki on valittu
Godby Shippingin uudeksi pääluottamusmieheksi.
• Merkittiin tiedoksi Eckerö Shippingin tilanne.
• Merkittiin tiedoksi että Envik-aluksen toiminta
lakkautetaan ja Yt-neuvottelut aloitetaan.
• Merkittiin tiedoksi että Alfons Håkansin uudeksi
luottamusmieheksi on valittu Jyrki Lavaste ja
varaluottamusmieheksi Kai Holmroos.
• Merkittiin tiedoksi että kunnallisia satamamurtajia
koskeva työriita on mennyt valtakunnansovittelijalle.
• Hyväksyttiin esitetyt Arctia-konsernin palkankorotukset
ja viedään hallitukselle vahvistettavaksi.
• Päätettiin antaa lakkovaroitus koskien Michael
Sars-alusta.
• Merkittiin tiedoksi että Ahvenanmaan maakuntahallituksen lauttojen neuvottelut jatkuvat.
• Merkittiin tiedoksi että YT-neuvotteluja on käynnissä
VG-Shippingillä.
• Merkittiin tiedoksi että Boren YT-neuvottelut ovat
päättyneet.
• Merkittiin tiedoksi Ahvenanmaan Maakuntahallituksen
tilanne.
• Merkittiin tiedoksi koululaiva Katarinan, Arctia Karhun
ja Nesteen hinaajien sopimustilanne.
• Hyväksyttiin esitetty TES-sopimuspöytäkirja liitteineen ja viedään se hallituksen vahvistettavaksi.
Muut asiat
• Hyväksyttiin esitetyt jäsenasiat.
• Merkittiin tiedoksi että Rauman piirisihteeri Simo
Ikonen on irtisanoutunut tehtävästään.
Kokoukseen osallistuivat seuraavat TPV:n jäsenet:
Kristian Heiskanen, Santeri Lunkka, Heidi
Tauriainen, Kai Terimaa, Risto Blomquist ja Petri
Suominen.
• • • Hallitus 22.4.2014
Sopimusasiat
• Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne.
• Vahvistettiin TPV:n hyväksymän sovintoesityksen
mukainen työehtosopimus.
• Merkittiin tiedoksi Alfons Håkansin tilanne.
• Hyväksyttiin Nesteen hinaajien työehtosopimus.
• Merkittiin tiedoksi selvitykset koululaiva Katariinan ja
koululaiva Mikael Sarsin tilanteesta.
Muut asiat
• Merkittiin tiedoksi toiminnanjohtaja Risto Blomquistin
ilmoitus että hän jää eläkkeelle ensi vuoden alusta. Hänen
seuraajaansa ruvetaan hakemaan hyvissä ajoin.
• Päätettiin että hallituksen jäsen Martin Björkell osallistuu IFSMA:n kokoukseen Norjan Sandefjordissa ja ETF
Maritime Transport Sectionin kokoukseen Madridissa.
• Merkittiin tiedoksi että liitolle tulee kustannuksia
lomakiinteistöille johtavan tien perusparannuksesta.
Kokouksessa olivat läsnä seuraavat
hallituksen jäsenet:
Patrik Barck, Martin Björkell, Kristian Heiskanen,
Markku Kettunen, Kari Kosonen, Matleena Mäkelä, Dan
Stenbäck, Heidi Tauriainen ja Kai Terimaa.
34 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Muut asiat
• Hyväksyttiin esitetyt jäsenasiat.
• Päätettiin että varatoiminnanjohtaja osallistuu Pardian
hallituksen matkaan Eurooppaparlament-tiin.
• Luettiin ja merkittiin tiedoksi piirien pöytäkirjat. Oulun
piirissä valittiin uudeksi piiriasiamieheksi Petter Tähtinen
ja uudeksi piirisihteeriksi Antti Rajaniemi.
• Myönnettiin Saimaan piirille 800 euron avustus
vuodelle 2014.
Kokouksessa olivat läsnä seuraavat TPV:n jäsenet:
Kristian Heiskanen, Santeri Lunkka,
Heidi Tauriai-nen, Risto Blomquist ja Petri Suominen.
• • • Verkställande utskottet 15.4.2014
• • • Verkställande utskottet 13.5.2014
Avtalsärenden
Avtalsärenden
• Antecknades till kännedom det allmänna
arbetsmarknadsläget.
• Antecknades till kännedom att
samarbetsförhandlingar pågår på VG-Shipping.
• Antecknades till kännedom att Bores
samarbetsförhandlingar slutförts.
• Antecknades till kännedom Ålands
Landskapsregerings situation.
• Antecknades till kännedom förhandlingsläget
för skolfartyget Katarina, Arctia Karhu och Nestes
bogserbåtar.
• Godkändes det föreslagna kollektivavtalsprotokollet
jämte bilagor och det förs till styrelsen för fastställande.
• Antecknades till kännedom det allmänna
arbetsmarknadsläget.
• Godkändes det föreslagna tidsbundna avtalet för
fartygen Finneagle och Finnfellow och det förs till
styrelsen för fastställande.
• Godkändes Finnlines löner och de förs till styrelsen
för fastställande.
• Godkändes det föreslaga avtalet för Prima Shipping och
det förs till styrelsen för fastställande.
• Antecknades till kännedom situationen angående
vaktkörningen på Godby Shippings Link Star.
• Antecknades till kännedom att Santeri Vikki har valts
till ny huvudförtroendeman på Godby Shipping.
• Antecknades till kännedom situationen för Eckerö
Shipping.
• Antecknades till kännedom att fartyget Enviks
verksamhet upphör och samarbetsförhandlingar inleds.
• Antecknades till kännedom att Jyrki Lavaste valts till ny
förtroendeman på Alfons Håkans och Kai Holmroos till
förtroendemannasuppleant.
• Antecknades till kännedom att arbetstvisten gällande
de kommunala hamnisbrytarna har gått till
riksförlikningsmannen.
• Godkändes de föreslagna löneförhöjningarna i
Arctia-koncernen och de förs till styrelsen för
fast-ställande.
• Beslöts ge strejkvarning gällande fartyget Michael Sars.
• Antecknades till kännedom att förhandlingarna för
Ålands landskapsregerings färjor fortsätter.
Övriga ärenden
• Godkändes de föreslagna medlemsärendena.
• Antecknades till kännedom att kretssekreteraren Simo
Ikonen i Raumo frånsagt sig sin uppgift.
I mötet deltog följande VU-medlemmar:
Kristian Heiskanen, Santeri Lunkka, Heidi Tauriainen,
Kai Terimaa, Risto Blomquist och Petri Suominen.
• • • Styrelsen 22.4.2014
Avtalsärenden
• Antecknades till kännedom det allmänna
arbetsmarknadsläget.
• Fastställdes kollektivavtalet i enlighet med det
av VU godkända förlikningsförslaget.
• Antecknades till kännedom situationen vid Alfons
Håkans.
•Godkändes kollektivavtalet för Nestes bogserbåtar.
• Antecknades till kännedom redogörelserna för
situationen för skolskeppen Katariina och Mikael Sars
Övriga ärenden
• Antecknades till kännedom verksamhetsledare Risto
Blomquists meddelande att han går i pension från början
av nästa år. Efterföljare börjar sökas i god tid.
• Beslöts att styrelsemedlemmen Martin Björkell deltar i
IFSMA:s möte i Sandefjord i Norge och ETF Maritime
Transport Sections möte i Madrid.
• Antecknades till kännedom att det blir kostnader för
förbundet för grundförbättringen av vägen som leder till
semesterfastigheterna.
Övriga ärenden
• Godkändes de föreslagna medlemsärendena.
• Beslöts att vice verksamhetsledaren deltar
i Pardias resa till Europaparlamentet.
• Upplästes och antecknades till kännedom kretsarnas
protokoll. I Uleåborgskretsen valdes Petter Tähtinen till
ny kretsombudsman och Antti Rajaniemi till ny
kretssekreterare.
• Saimenkretsen beviljades ett understöd på 800 euro för
år 2014.
I mötet deltog följande VU-medlemmar:
Kristian Heiskanen, Santeri Lunkka, Heidi Tauriainen,
Risto Blomquist och Petri Suominen.
I mötet deltog följande styrelsemedlemmar:
Patrik Barck, Martin Björkell, Kristian Heiskanen,
Markku Kettunen, Kari Kosonen, Matleena Mäkelä,
Dan Stenbäck, Heidi Tauriainen och Kai Terimaa.
A
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 35
• • • Hallitus 10.6.2014
• • • Styrelsen 10.6.2014
Sopimusasiat
• Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne.
• Merkittiin tiedoksi ASP M/S Envikin YT-neuvottelujen
tilanne.
• Merkittiin tiedoksi Eckerö Shippingin neuvottelutilanne.
• Hyväksyttiin määräaikainen sopimus Finnlinesin
Finneagle- ja Finnfellow-aluksille.
• Hyväksyttiin Michael Sars sovittelutulos.
• Hyväksyttiin Suomen Lauttaliikenteelle tehty sopimus.
• Hyväksyttiin sovittelutulos koskien Kemin satama Oy:tä.
• Vahvistettiin TPV:n päätös Finnlinesin palkkojen
hyväksymisestä.
• Vahvistettiin TPV:n päätös Prima Shippingin
sekamiehityssopimuksen hyväksymisestä.
• Merkittiin tiedoksi selvitys Alfons Håkansin
liiketoiminnan siirrosta Viroon.
• Päätettiin viedä sovittelulautakuntaan ratkaistavaksi
ongelma koskien ulkomaanliikenteen TES pykälä 4.7.
luontaisetujen korvaukset.
• Keskusteltiin Godby Shippingin sopimuksesta ja
päätettiin aloittaa neuvottelut asiasta.
• Merkittiin tiedoksi tilanne koskien liiton lakkouhkaa
Ahvenanmaan yhteysaluksille.
• Keskusteltiin Meriluodon miehityskiistasta ja päätettiin
selvittää asiaa ja laatia siitä kirjelmä.
• Merkittiin tiedoksi että koululaiva Katariinan
TES-päivitys on käynnissä.
• Vahvistettiin TPV:n päätös Arctian TYKA-sopimuksen
mukaisista palkankorotuksista.
• Vahvistettiin TPV:n päätös Alfons Håkansin
luottamusmiehistä.
Muut asiat
• Valittiin nykyinen varatoiminnanjohtaja Petri Suominen
liiton toiminnanjohtajaksi liiton nykyisen toiminnanjohtajan
Risto Blomquistin jäädessä eläkkeelle. Uutta varatoiminnanjohtaja ruvetaan etsimään välittömästi.
• Hyväksyttiin taloussihteeri Harriet Björkqvistin
irtisanoutuminen eläkkeellelähdön takia.
• Liiton toimistosihteeriksi valittiin Marjo Peurala.
Hänen työsuhteensa alkaa 11.8.2014.
• Keskusteltiin tes-asiamiehen toimen jatkosta ja
päätettiin että palataan asiaan syksyllä.
• Päätettiin että seuraavan Suomen Merenkulku-lehden
kääntäminen annetaan ulkopuoliselle kääntäjälle.
• Merkittiin tiedoksi että liiton luottamusmieskurssi pidetään
24.-26.9.2014 Ms Mariellalla.
• Hyväksyttiin esitetyt jäsenasiat.
• Päätettiin jatkaa Loss of License –vakuutuksen
selvittämistä.
• Merkittiin tiedoksi selvitys ETF:n ja IFSMA:n kokouksista.
• Päätettiin että kaksi henkilöä liitosta osallistuu NFBK:n
kokoukseen Islannissa.
• Merkittiin tiedoksi STTK:n kuulumiset.
• Päätettiin osallistua NaviGate messuille Turussa
19.-20.11.2014.
• Päätettiin tukea Uutta Lastensairaalaa 1.000 eurolla ja
haastaa muut merenkulun liitot mukaan.
• Myönnettiin Tampereen piirille avustus rapuristeilyä varten.
• Myönnettiin Suomen Satamapäällystöyhdistykselle
600 euron avustus.
Kokouksessa olivat läsnä seuraavat
hallituksen jäsenet:
Björkell Martin, Heiskanen Kristian, Kettunen Markku,
Kosonen Kari, Lunkka Santeri, Palmu Heli, Stenbäck Dan,
Tauriainen Heidi ja Terimaa Kai.
Avtalsärenden
• Antecknades till kännedom det allmänna
arbetsmarknadsläget.
• Antecknades till kännedom samarbetsförhandlingsläget
för ASP:s M/S Envik.
• Antecknades till kännedom förhandlingsläget på
Eckerö Shipping.
• Godkändes det tidsbundna avtalet för Finnlines fartyg
Finneagle och Finnfellow.
• Godkändes förlikningsresultatet för Michael Sars.
• Godkändes avtalet för Finlands Färjetrafik.
• Godkändes förlikningsresultatet för Kemin satama Oy.
• Fastställdes VU:s beslut att godkänna Finnlines löner.
• Fastställdes VU:s beslut att godkänna
blandbesättningsavtalet för Prima Shipping.
• Antecknades till kännedom redogörelsen för överflyttandet
av Alfons Håkans affärs-verksamhet till Estland.
• Beslöts föra till förlikningsnämnden problemet med
paragraf 4.7. i utrikesfartens kollektivavtal gällande
naturaförmånsersättningarna.
• Diskuterade Godby Shippings avtal och beslöt inleda
förhandlingar i saken.
• Antecknades till kännedom situationen för förbundets
strejkhot gällande Ålands frigående färjor.
• Diskuterades Meriluotos bemanningstvist och beslöts
utreda saken och uppgöra en skrivelse i saken.
• Antecknades till kännedom att kollektivavtalsuppdateringen för skolfartyget Katariina är på gång.
• Fastställdes VU:s beslut om Arctias TYKA-avtalsenliga
löneförhöjningar.
• Fastställdes VU:s beslut om Alfons Håkans förtroendemän.
Övriga ärenden
• Valdes nuvarande vice verksamhetsledaren Petri Suominen
till förbundets verksamhetsledare då förbundets nuvarande
verksamhetsledare Risto Blomquist går i pension. Ny vice
verksamhetsledare börjar genast sökas.
• Godkändes ekonomisekreterare Harriet Björkqvists
uppsägning p.g.a. pensionering.
• Till förbundets kanslisekreterare valdes Marjo Peurala.
Hennes arbetsförhållande inleds 11.8.2014.
• Diskuterades fortsättningen på kollektivombudsmannens
tjänst och beslöts återkomma till saken i höst.
• Beslöts att översättandet av nästa Finlands Sjöfarttidning
ges till en utomstående översättare.
• Antecknades till kännedom att förbundets förtroendemannakurs hålls 24.-26.9.2014 på Ms Mariella.
• Godkändes de föreslagna medlemsärendena.
• Beslöts fortsätta utredandet av Loss of License –försäkringen.
• Antecknades till kännedom redogörelsen för ETF:s och
IFSMA:s möten.
• Beslöts att två personer från förbundet deltar i NFBK:s
möte på Island.
• Antecknades till kännedom STTK:s nyheter.
• Beslöts delta i NaviGate-mässan i Åbo 19-20.11.2014.
• Beslöts stöda det nya barnsjukhuset med 1.000 euro och
utmana de övriga sjöfartsförbunden att delta.
• Beviljades Tammerforskretsen understöd för
kräftkryssning.
• Beviljades Finlands Hamnbefälsförbund ett understöd
på 600 euro.
I mötet deltog följande styrelsemedlemmar:
Björkell Martin, Heiskanen Kristian, Kettunen Markku,
Kosonen Kari, Lunkka Santeri, Palmu Heli, Stenbäck Dan,
Tauriainen Heidi och Terimaa Kai.
Merenkulun koulutuksen
yhteistyö Raumalla tiivistyy
Länsirannikon Koulutus Oy WinNova ja Satakunnan
Ammattikorkeakoulu Oy SAMK ovat sopineet koulutusyhteistyön tiivistämisestä merenkulkualalla. Koulutusyhtiöiden toimitusjohtajat allekirjoittivat yhteistyösopimuksen
Raumalla 16.4.2014. Merikoulu toimii yhteisellä kampuksella
Raumalla Suojantie 2:ssa. Sopimuspohjaisen yhteistyön
myötä tila-, laite- ja henkilöstöresurssit ovat entistä
tehokkaammassa yhteiskäytössä oppilaitosten kesken.
SAMK:n ja WinNovan yhteistyösopimuksen mukaisesti
avattiin organisaatioiden sisäiseen hakuun merenkulun
päällikön tehtävä ja haku tehtävään päättyi 23.4.2014.
Merenkulun päälliköksi valittiin Tero Virtanen, joka
tälläkin hetkellä toimii WinNovassa merenkulkualan
koulutuspäällikön tehtävissä.
Merenkulun päällikkö vastaa oman toimensa ohella
merenkulkualan koulutuksen valmistelusta, suunnittelusta,
toimeenpanosta ja raportoinnista SAMK:n ja WinNovan
yhteistyösopimuksen mukaisesti. Päällikkö raportoi
toiminnan ja talouden tuloksista merenkulun johtoryhmälle
sekä lähiesimiehelleen.
Lisätietoja: Tero Virtanen
[email protected]
p. 044-4557663
Mukavaa ja
Aurinkoista Kesää!
***
Trevlig och
Solig Sommar!
Suomen Laivanpäällystöliitto –
Finlands Skeppsbefälsförbund ry
HAKEE
VARATOIMINNANJOHTAJAA
Liiton tämänhetkinen varatoiminnanjohtaja siirtyy
toiminnanjohtajaksi kun nykyinen toiminnanjohtaja
siirtyy eläkkeelle
Varatoiminnanjohtaja johtaa liiton toimintaa
yhdessä liiton toiminnanjohtajan kanssa ja toimii
tarvittaessa toiminnanjohtajan sijaisena.
Tehtäviin kuuluu sekä yksityiskohtiin menevä
edunvalvonta, että laaja yhteiskuntavaikuttaminen
niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
Lainsäädäntöön ja sopimuksiin liittyvä
kolmikantavalmistelu on tehtävälle tyypillistä.
•
Varatoiminnanjohtajalta vaaditaan merikapteenin
pätevyyskirja. Päällikkökokemus sekä järjestötoiminnan ja työoikeuden tuntemus lasketaan eduksi.
•
Tehtävän hoitaminen edellyttää suomen-, ruotsin-, ja
englanninkielen suullista ja kirjallista osaamista.
Tehtävä edellyttää matkustamista niin
kotimaassa kuin ulkomailla.
•
Liitto tarjoaa kilpailukykyiset palkka- ja lomaedut.
•
Tehtävä on toistaiseksi voimassa oleva,
sisältäen 4 kuukauden koeajan.
Tehtävä alkaisi aikaisintaan 1.10.2014.
•
Lisätietoja saa toiminnanjohtaja
Risto Blomquistilta puh. 050 306 2546
ja varatoiminnanjohtaja
Petri Suomiselta puh. 0400 596 071
Hakemukset liitteineen on osoitettava
liiton hallitukselle ja toimitettava
liiton toimistoon viimeistään
29. elokuuta 2014 kello 15.00 mennessä
osoitteella:
Suomen Laivanpäällystöliitto –
Finlands Skeppsbefälsförbund ry
Hietalahdenranta 15 a 3
00180 HELSINKI
www.seacommand.fi